Ammatillisen koulutuksen laaja-alaisen arvioinnin esiselvitys (= toteutettavuustutkimus)

Transkriptio

1 VET-LSA: Esiselvityksen tiivistelmä (versio ) Ammatillisen koulutuksen laaja-alaisen arvioinnin esiselvitys (= toteutettavuustutkimus) Kahdeksan Euroopan maan ammattikuvien ja ammatillisten koulutusohjelmien vertailuanalyysi Tiivistelmä (Martin Baethge ja Lena Arends) 1. Vertailuanalyysin malli ja menetelmät Esiselvityksen tavoitteena oli selvittää, onko sen kahdeksalla eurooppalaisella osallistujamaalla Itävallalla, Norjalla, Ruotsilla, Saksalla, Slovenialla, Suomella, Sveitsillä ja Tanskalla1 yhteistä vertailupohjaa seuraavilla neljällä ennalta valitulla ammattialalla: autoala, sähköala, kaupan ja hallinnon ala sekä sosiaali- ja terveysala. Esiselvityksen tulosten pohjalta voidaan kehittää testausvälineitä myöhemmin toteutettavaan ammatillisen koulutuksen laaja-alaiseen arviointiin (Large Scale Assessment for Vocational Education and Training, VET-LSA). Vertailussa keskitytään ISCED 3 -tason ammatilliseen peruskoulutukseen sekä vastaaviin ammatteihin, joihin edellytetään ammatillista koulutusta tai työkokemusta. Useimmissa Euroopan maissa on havaittavissa jatkuva epäsuhta työelämän osaamisvaatimusten ja ammatillisen koulutuksen tuottaman osaamisen välillä, mikä johtuu siitä, että työtehtävien määrittely työelämässä ja yksilön osaamisen kehittäminen koulutuksessa eivät tähtää samoihin tavoitteisiin. Niinpä vertailuanalyysissä käytettiin kahta lähestymistapaa, joista toisessa keskityttiin ammatillisen koulutuksen oppimistuloksiin ja toisessa työelämän työtehtäviin ja osaamisvaatimuksiin. Yhteisten työtehtävien, osaamisvaatimusten ja ammatillisen koulutuksen päättövaiheen oppimistulosten tunnistamiseksi osanottajamaissa toteutettiin asiantuntija-arvioihin perustuva laadullinen empiirinen selvitys. Jokaisessa osanottajamaassa järjestettiin kutakin ammattialaa kohti kaikkiaan kaksi asiantuntijoiden työseminaaria: ensimmäisessä vaiheessa kansallisiin työseminaareihin osallistui yhteensä 342 ja toisessa 349 asiantuntijaa. Laadullisen analyysin tulosten tueksi valittiin lisäksi määrällisiä menetelmiä. Laadullinen menetelmä muodostui seuraavista kolmesta osa-alueesta: Kansainvälisen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi määritettiin vakioidut työtehtävien, osaamisvaatimusten ja arviointitehtävien kokonaisuudet, jotka sovitettiin 1 Muutamassa maassa selvitys ei sisältänyt kaikkia neljää ammattialaa.

2 eurooppalaiseen viitekehykseen yhteistyössä kunkin maan asiantuntijoiden kanssa. Tämän jälkeen kansainväliset kokonaisuudet arvioitiin ja käsiteltiin kunkin maan alakohtaisissa asiantuntijatyöseminaareissa. Kansalliset erityispiirteet otettiin huomioon analysoimalla kansallisten työseminaarien asiantuntijakeskustelut ja tulkitsemalla ne kansainvälistä analyysia varten. Kaikkiaan kolmessa kansainvälisessä työseminaarissa käydyt asiantuntijakeskustelut tarjosivat tilaisuuden analysoida alakohtaisia vertailtavuuskysymyksiä ja kansallisia erityispiirteitä. Näin kansallisten arvioiden laadulliset tulokset voitiin vielä vahvistaa. Kansalliset asiantuntija-arviot ja kansainväliset asiantuntijakeskustelut yhdistävä menetelmä on sama, jota käytetään muissakin laaja-alaisissa arvioinneissa (esim. PISA ja PIAAC) määritettäessä arviointialueiden käsitteistöä. 2. Keskeiset tulokset Esiselvityksen tavoitteena ei ollut saavuttaa täyttä vastaavuutta kaikilla osa-alueilla, vaan varmistaa työtehtävien, osaamisvaatimuksien ja arviointitehtävien riittävä kattavuus, joka on tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavan ammatillisen koulutuksen laaja-alaisen arvioinnin edellytys. Tulokset osoittavat, että kaikkien ammatillisten koulutusohjelmien kohdalla voidaan soveltaa hyvin kattavasti lähes kaikkia ammattialoille ja koulutusohjelmille valittuja mittareita, jotka perustuvat työtehtävien, osaamisvaatimusten ja oppimistulosten ydinalueita vastaavien arviointitehtävien vertailuun. Mittareiden kattavuus vaihtelee odotetusti toimialoittain. Kattavuus on suurempi kahdella teollisuusalalla (auto- ja sähköala) niiden tarkkarajaisuuden ansiosta, kun taas kahdella palvelualalla (sosiaali- ja terveysala, kaupan ja hallinnon ala) se jää niiden laajuuden vuoksi vähäisemmäksi. Koska palveluammatteihin valmistavat eurooppalaiset tutkinnot lähentyvät kuitenkin jatkuvasti toisiaan, näiden ammattien tulisi olla yhtä vertailukelpoisia kuin teollisuusammattienkin. Mahdollisen ammatillisen koulutuksen laaja-alaisen arvioinnin tehtävien kehittämisen pohjaksi laadittava yhteinen käsitejärjestelmä edellyttääkin erityisesti näillä aloilla tarkempaa määrittelyä. Esiselvitykseen valittujen kansallisten ammatillisten koulutusohjelmien kestossa, ISCEDluokituksessa ja pääsyvaatimuksissa ei ole merkittäviä eroja. Kaikkien näiden koulutusohjelmien kesto on 3 4,5 vuotta (useimmat ovat kolmivuotisia). Kaikki ohjelmat on luokiteltu 2

3 ISCED 3 -tasolle, joten niiden pääsyvaatimuksena on vähintään oppivelvollisuuden suorittaminen. Ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja hallintomallit vaihtelevat kuitenkin eri osanottajamaissa. Ammatillisen koulutuksen mahdollisessa laaja-alaisessa arvioinnissa tällaiset erot on analysoitava huolella ja sisällytettävä arviointitulosten eroja selittäviin taustamuuttujiin. Seuraavissa osioissa esitetään tiivistelmä kunkin ammattialan vertailuanalyysin tuloksista. Mahdollisesti toteutettavassa ammatillisen koulutuksen laaja-alaisessa arvioinnissa tulisi ottaa huomioon valittujen työtehtävien ja osaamisvaatimusten lisäksi myös oppimistulosten kannalta keskeiset ydinalueet yhteisen käsitejärjestelmän sekä siihen perustuvan ammatti- tai alakohtaisten tehtävien kehittämisen pohjana. Autoala Autoalalla (ajoneuvoasennus) esiselvitykseen osallistui seitsemän maata: Itävalta, Norja, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi ja Tanska. Autoalan arvioinnit ovat neljästä selvitykseen valitusta ammattialasta yhdenmukaisimpia. Esiselvityksessä käytetyt eri menetelmät osoittavat autoalan soveltuvan niin relevanssiltaan, edustavuudeltaan kuin toteutettavuudeltaankin erittäin hyvin mahdolliseen ammatillisen koulutuksen laaja-alaiseen arviointiin. Selvityksessä nousi esiin vain muutamia vähäisiä rajoituksia, jotka tulisi analysoida tarkemmin hankkeen seuraavassa vaiheessa. Esiselvityksessä määritettiin seuraavat ydinalueet: moottorihuolto ja saastepäästöt, jarrujärjestelmä, alusta, voimansiirto sekä mukavuus- ja turvavarusteet. Sähköala Sähköalalla esiselvityksessä vertailtiin kahta toimialaa: kiinteistöjen sähköasennukset ja teollisuuden sähköasennukset. Esiselvitykseen osallistui kiinteistöjen sähköasennuksissa seitsemän maata (Itävalta, Norja, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi ja Tanska) ja teollisuuden sähköasennuksissa kuusi maata (Norja, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi ja Sveitsi). Mittareiden kattavuus oli kaikkien osanottajamaiden asiantuntija-arvioissa pääosin suuri, etenkin kiinteistöjen sähköasennuksissa. Teollisuuden sähköasennuksissa kansallisilla erityispiirteillä on keskeinen asema, ja ne on otettava huomioon hankkeen seuraavassa vaiheessa. Kummatkin ammatit on suositeltavaa sisällyttää tulevaisuudessa mahdollisesti järjestettävään ammatillisen koulutuksen laaja-alaiseen arviointiin. Näin saataisiin myös uusia mahdollisuuksia kerätä saman ammattialan eri koulutusohjelmia koskevia lausuntoja, koska näiden kahden alan opiskelijoilta edellytetään selvästi erilaisia tiedollisia valmiuksia. Lisäksi molempien toimialojen ja koulutusohjelmien sisällyttäminen arviointiin mahdollistaisi kaikkien maiden osallistumisen VET-LSA-hankkeen jatkoon. Tällä alalla sovittiin seuraavista ydinalueista: kiinteistöjen sähköasennuksissa perinteinen asennustekniikka, älykäs kiinteistöautomaatio, valaistus, käyttötekniikka, mittaustekniikka, 3

4 talotekniset ohjausjärjestelmät sekä huolto ja kunnossapito; teollisuuden sähköasennuksissa talotekniset ohjausjärjestelmät, käyttötekniikka, mittaustekniikka sekä vianetsintä ja kunnossapito. Kaupan ja hallinnon ala Kaupan ja hallinnon alan yhteisen vertailupohjan määrittely osoittautui teollisuusammatteja haastavammaksi, sillä ala on niitä laajempi ja huomattavasti kirjavampi eri osallistujamaissa. Tällä alalla esiselvitykseen osallistui kuusi maata: Itävalta, Saksa, Slovenia, Suomi, Sveitsi ja Tanska. Jotkin kansalliset koulutusohjelmat ovat sisällöltään melko laajoja, kun taas toiset ovat erikoistuneempia. Laaja-alaisia koulutusohjelmia valittiin Sloveniassa, Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa, kun taas erikoistuneempia koulutusohjelmia löytyy Suomesta ja Sveitsistä (erikoistumisaloina myynti/markkinointi/asiakaspalvelu) sekä Tanskasta (erikoistumisalana organisaation toiminta). Näistä haasteista huolimatta ammatillisten koulutusohjelmien yleispiirteiden, työtehtävien ja osaamisvaatimusten kattavuus on asiantuntija-arvioiden mukaan odotettua parempi. Sen sijaan oppimistulosten osalta arvioissa on enemmän eroja: tehtävien kattavuus arvioitiin suhteellisen heikoksi, kun taas tehtävien vaatimustasoa koskevat tulokset olivat yllättävän hyviä. Tästä voidaan päätellä, että valitut ammatilliset koulutusohjelmat vastaavat toisiaan tasoltaan mutta kattavat useampia ydinalueita kuin arviointiin valitut tehtävät. Laajentaakseen arvioinnin yhteistä pohjaa asiantuntijat sopivat hankkeen seuraavia vaiheita varten kuudesta ydinalueesta, jotka liittyvät kaikkien kansallisten koulutusohjelmien kannalta keskeisiin osaamisvaatimuksiin: ostotoiminta, myynti/markkinointi, varastonhoito, taloushallinto/kirjanpito, asiakaspalvelu ja organisaation toiminta. Kaupan ja hallinnon alan yhteisen käsitejärjestelmän kehittämiseksi ja siihen perustuvien tehtävien laatimiseksi hankkeessa on suositeltavaa keskittyä näihin ydinaloihin. Erikoistuneempien koulutusohjelmien huomioon ottamiseksi laaja-alaiseen arviointiin voi olla aiheellista lisätä vielä kaksi osiota, joista toinen keskittyy myyntiin/markkinointiin ja toinen organisaation toimintaan. Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysala on vertailualueena laaja ja kattaa monenlaisia työnkuvia ja koulutusohjelmia, mikä heijastelee henkilökohtaisten palvelujen toimialan kehitystä kuluneen vuosikymmenen aikana. Tällä alalla esiselvitykseen osallistui seitsemän maata: Norja, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Sveitsi ja Tanska. Norjan, Ruotsin ja Slovenian ammatilliset koulutusohjelmat painottuvat pääosin terveydenhuoltoon, kun taas Sveitsin ohjelma suuntautuu sosiaalialalle ja Suomen, Saksan ja Tanskan ohjelmat sijoittuvat kummankin opintoalan leikkauskohtaan. 4

5 Sosiaali- ja terveysalaa voidaan sen laajuudesta huolimatta suositella sisällytettäväksi ammatillisen koulutuksen laaja-alaiseen kansainväliseen arviointiin. Kaikissa osanottajamaissa on tarkoitukseen soveltuvia, sisällöltään ja tasoltaan toisiaan hyvin vastaavia sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmia, jotka kattavat osaamisvaatimukset varsin hyvin. Esiselvityksessä käytetyt erilaiset menetelmät osoittavat, että sosiaali- ja terveysalalla on mahdollista suunnitella ja toteuttaa ammatillisen koulutuksen laaja-alainen arviointi. Alalle määritettiin seuraavat ydinalueet: asiakkaan hoito, palvelu ja avustaminen hoitoprosessissa, viestintä ja ihmissuhteet, (moni)ammatillinen yhteistyö, terveys ja turvallisuus sekä hallinto ja lainsäädäntö. Lisäksi on suositeltavaa keskittyä sosiaali- ja terveysalan rajapinnalla toimiviin opiskelijaryhmiin, jotka erikoistuvat vanhus- ja vammaistyöhön. 3. Lopulliset suositukset Ammatillisen koulutuksen laaja-alaiseen arviointiin on suositeltavaa sisällyttää kaksi teollisuusalaa (autoala, sähköala) ja kaksi palvelualaa (sosiaali- ja terveysala, liiketalous). Kullekin ammattialalle määritettiin yhteiset työelämän työtehtävien ja osaamisvaatimusten kokonaisuudet sekä ammatillisen koulutuksen ydinalueet, jotka toimivat hankkeen seuraavan vaiheen toimien perustana. PISA:n tai TIMSS:n tapaan kullekin ammattialalle tulisi muodostaa yhteinen käsitejärjestelmä arviointitehtävien kehittämistä varten (mm. sisällyttää kaikki hyvät arviot saaneet kokonaisuudet), mikä edellyttää esiselvityksessä määritetyn yhteisen vertailupohjan (työtehtävät, osaamisvaatimukset, ydinalueet) täsmentämistä. Tämä tulisi huomioida etenkin kaupan ja hallinnon alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Tulokset vahvistavat, että esiselvitykseen osallistuneissa maissa on riittävät edellytykset jatkaa uraauurtavaa arviointitehtävien suunnittelutyötä valituilla neljällä ammattialalla ja toteuttaa niiden edustava laaja-alainen arviointi. 5