Post 2015 mitä vuosituhattavoitteiden jälkeen?

Transkriptio

1 Post 2015 mitä vuosituhattavoitteiden jälkeen? Panimoravintola Koulu, Turku 16/12/2015 Jouni Nissinen, Kehityspoliittinen asiantuntija, Kepa

2

3 Addis Abeban kehitysrahoituskokouksen tavoitteet tavoite neuvotella periaatteista, joiden mukaan valtiot rahoittavat köyhyyden ja eriarvoisuuden torjumista Kehitysapu Investoinnit rikkaista maista köyhiin Yksityisen sektorin investoinnit maiden sisällä Julkisen sektorin tulot ja menot - verot ja niiden käyttö kauppapolitiikka ja rahoitusmarkkinat

4 Addis Abeban saavutukset Paikalla > 600 järjestöä: yksityisen sektorin noudatettava kansainvälisiä ihmis- ja työoikeussopimuksia, toimittava vastuullisesti ja raportoitava toiminnastaan => vastuukysymykset jätettiin yritysten vapaaehtoisuuden varaan. Näin halusi myös Suomi, vaikka uusi hallitus korostaa voimakkaasti yksityisen sektorin roolia kehitysyhteistyössä Vaikein asia: YK:n yhteyteen kansainvälinen hallitusten välinen verotoimielin? => ei onnistunut. Rikkaat maat haluavat pitää itsellään vallan määritellä, miten monikansallisia yrityksiä verotetaan

5 Valtuuskuntamaaottelu Ruotsi: PM Stefan Löfven, kaksi ministeriä, kymmeniä jäseniä ja useita järjestöedustajia Suomi: kehitysministeri Lenita Toivakka maanantaina sekä pieni joukko virkamiehiä - Suomen kansainvälinen asema heikkenemässä - Suomi etujoukoissa osoittamassa, ettei kansainvälisiä kehitysapusitoumuksia noudateta

6 Miksi Kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030? korvaa vuosituhannen kehitystavoitteet, jotka umpeutuvat tänä vuonna seuraava Iso Asia: tulevat ohjaamaan kansainvälisiä kehitysponnisteluja vuoteen 2030

7 Lähtökohtia planetaariset rajat Maailma ja ymmärrys kehityksestä ja sen esteistä muuttunut sitten 1990-luvun lopun, jolloin MDG:t luotiin Maapallon kantokyvyn rajat tulleet vastaan. Kulutamme 1,5 maapalloa. Suomi suhteessa 3, kun kehitysmaille riittäisi pääasiassa alle yksi. Vuonna 2050 tarvittaisiin nykymenolla kolme maapalloa. => Taustalla ylikulutukseen kannustava kasvun logiikka, joka on perustunut halvalle ja saastuttavalle energialle sekä luonnonvarojen kestämättömälle hyödyntämiselle.

8 Lähtökohtia kasvava epätasa-arvoisuus Talousjärjestelmämme ei myöskään ole ollut sosiaalisesti kestävä: olemme rikkaampia kuin koskaan, mutta silti yli miljardi elää äärimmäisessä köyhyydessä ja joka kahdeksas näkee nälkää. Eriarvoisuus on lisääntynyt niin maiden välillä kuin niiden sisälläkin. 85 rikkainta ihmistä omistaa saman verran kuin maailman 3.5 mrd köyhintä eli puolet maapallon väestöstä. Taloudellinen eriarvoisuus kasvattaa myös poliittista eriarvoisuutta.

9 The interlinkages - asiat tiiviisti sidoksissa toisiinsa Esimerkiksi köyhyyttä ei voida ratkaista, jollemme puutu ilmastonmuutokseen, sillä se iskee pahiten kaikkein köyhimpiin ja uhkaa mm. vedensaantia, ravinnontuotantoa, terveyttä ja maankäyttöä lämpötilan kohotessa vaikutukset kumuloituvat. Ilmastonmuutoksen torjuminen puolestaan edellyttää muutoksia kasvuun perustuvassa talousjärjestelmässämme ja kulutus- ja tuotantotavoissamme etenkin rikkaissa maissa sekä rahoitusta. Jos emme toimi tänään, aiheutuvia muutoksia on enää vaikeaa tai mahdotonta torjua. Tämä tulee kalliiksi. => lähtökohdiksi yleismaailmallisuus, planeetan kantokyvyn rajat ja ihmisoikeudet

10 Yksi tarkastelutapa Oxfamin donitsi

11 Globaalit kestävän kehityksen tavoitteet - ylivuototavoitteet MDG:stä 1. Köyhyyden poistaminen kaikissa muodoissaan kaikkialla 2. Nälän poistaminen, ruokaturvan saavuttaminen, ravitsemuksen parantaminen ja kestävän maatalouden edistäminen 3. Terveellisen elämän varmistaminen ja kaikenikäisten ihmisten hyvinvoinnin edistäminen 4. Osallistavan, tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen takaaminen ja kaikkien ihmisten elinikäisten oppimismahdollisuuksien edistäminen 5. Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen sekä naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen 6. Veden saannin ja kestävän käytön sekä sanitaation varmistaminen kaikille

12 Globaalit kestävän kehityksen tavoitteet - kehitystavoitteita tukevat planetaariset tavoitteet 7. Kohtuuhintaisen, luotettavan, kestävän ja nykyaikaisen energiasaannin varmistaminen kaikille 8. Jatkuvan, osallistavan ja kestävän taloudellisen kasvun, tuottavan täystyöllisyyden ja säällisten työpaikkojen edistäminen 9. Kestävän infrastruktuurin rakentaminen sekä osallistavan ja kestävän teollistumisen ja innovaatioiden edistäminen 10. Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä 11. Osallistavien, turvallisten ja kestävien kaupunkien ja asuinyhdyskuntien luominen 12. Kestävien kulutus- ja tuotantotapojen varmistaminen 13. Kiireellisten toimien käynnistäminen taisteluun ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan* 14. Valtamerien ja muiden merien sekä merellisten luonnonvarojen suojeleminen ja niiden kestävä käyttö 15. Maaekosysteemien suojeleminen ja ennallistaminen sekä kestävän käytön edistäminen; metsien kestävä hallinta; aavikoitumisen, maaperän köyhtymisen ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen

13 Globaalit kestävän kehityksen tavoitteet - taustarakenteet 16. Rauhanomaisten ja osallistavien yhteiskuntien tukeminen; oikeuspalvelujen tarjoaminen kaikille; tehokkaiden, vastuullisten ja osallistavien instituutioiden rakentaminen 17. Kestävän kehityksen toimeenpanon tuen vahvistaminen ja globaalin kestävän kehityksen kumppanuuden elvyttäminen

14 Goal 1. End poverty in all its forms everywhere 1.1 By 2030, eradicate extreme poverty for all people everywhere, currently measured as people living on less than $1.25 a day 1.2 By 2030, reduce at least by half the proportion of men, women and children of all ages living in poverty in all its dimensions according to national definitions 1.3 Implement nationally appropriate social protection systems and measures for all, including floors, and by 2030 achieve substantial coverage of the poor and the vulnerable 1.4 By 2030, ensure that all men and women, in particular the poor and the vulnerable, have equal rights to economic resources, as well as access to basic services, ownership and control over land and other forms of property, inheritance, natural resources, appropriate new technology and financial services, including microfinance 1.5 By 2030, build the resilience of the poor and those in vulnerable situations and reduce their exposure and vulnerability to climate-related extreme events and other economic, social and environmental shocks and disasters 1.a Ensure significant mobilization of resources from a variety of sources, including through enhanced development cooperation, in order to provide adequate and predictable means for developing countries, in particular least developed countries, to implement programmes and policies to end poverty in all its dimensions 1.b Create sound policy frameworks at the national, regional and international levels, based on pro-poor and gendersensitive development strategies, to support accelerated investment in poverty eradication actions

15 Globaalikansalaisen kotiläksy: opettele tuntemaan nämä lapsikin oppii!

16 Miten kansalaisyhteiskunta mukana? Suomessa järjestöjen Post-2015 Task Force koordinoi (imperf.): sähköpostilista, säännölliset tapaamiset, tiedonvaihto, kommentit asiakirjaluonnoksiin yms. Kv-tasolla Beyond 2015 kampanja koordinoi, kuten myös Civicus, Social Watch ja monet muut CSO-verkostot Indikaattorityö jatkuu maaliskuuhun 2016 saakka - konsultaatio uudesta luonnoksesta menossa YK:n pääsihteeri laatimassa raporttia vuoden 2016 High-Level Political Forumille SDG:n toteuttamisesta

17 Jatkotyö kansainvälisellä tasolla eri asiakokonaisuuksissa toimitaan johdonmukaisesti kestävää kehitystä edistäen kehitysmaiden sananvaltaa vahvistetaan kansainvälisissä yhteistyöelimissä kuten rahoituslaitoksissa EU:n komission puheenjohtaja Junckerin prioriteettilistaan saadaan 11. kohdaksi kestävä kehitys YK:n tasolla selkiytetään High-Level Political Forumin rooli Agenda 2030:n toteutuksessa => Järjestöjen oltava aktiivisia!

18 Työ Suomessa mitä järjestöt lobbaavat Esim. Suomen eduskunnan annettava selonteko kestävän kehityksen toteuttamisesta loppuvuodesta 2016 eduskunnan tulevaisuusvaliokunta => kestävän kehityksen valiokunta ESDN: kestävän kehityksen hallinnon neljä lähtökohtaa: 1) Pitkän aikavälin huomioiminen. 2) Hallinnon yhtenäisyys (integraatio). 3) Sidosryhmien osallistaminen. 4) Refleksiivisyys eli itsearviointi ja sen mukainen uudistuminen. Seuraaminen, mittarit, rahoitus

19 Tausta ja toimijat: KPT Ainut systemaattisesti Suomen kehityspolitiikkaa seuraava ja siihen vaikuttava laajapohjainen verkosto ( ) Valtioneuvosto asettaa, hallinto UM:ssä KPT= 19 eri jäsentahoa + 22 asiantuntijajäsentä + sihteeristö 2hlö ( ) Jäseninä eduskuntapuolueet, intressiryhmät, NGOt ja tutkimus Raportit, lausunnot, tapahtumat, vaikuttaminen

20 Tausta ja toimijat: Kestävän kehityksen KEKE-toimikunta Suomen kansallisen kestävän kehityksen sitoumusten seuranta ( n.180 kpl) Juuret Rion prosessissa Aikaisemmin YM:n hallinnoima, vuoden alusta valtioneuvoston kansliassa Edustajia hallituksesta, eduskunnasta, hallinnosta, elinkeinoelämästä, kunnista ja maakunnista, ammattiliitoista, koulutuksen ja kasvatuksen alalta, kansalaisjärjestöistä, tiede- ja taidemaailmasta. KEKE-sihteeristö + verkkosihteeristö (ministeriöedustajat) + asiantuntijapaneeli Teemakokoukset

21 Yksityinen sektori Yksityisen sektorin osallistumista kehityspolitiikkaan käsitellään Kepan julkaisemassa raportissa Vienninedistämistä vai kehitysyhteistyötä? - Yksityinen sektori kehitystoimijana" Kestävän kehityksen toteuttamiseksi tulee mm. 1) taata yritysvastuun toteutuminen kaikissa kehitysyhteistyövaroin toteutetuissa yksityisen sektorin hankkeissa 2) jatkaa YK:n liike-elämää ja ihmisoikeuksia koskevien ns. Ruggien periaatteiden toimeenpanoa asettamalla yrityksille sitovat ihmisoikeuksia koskevat huolellisuus- ja yritysvastuuraportointivelvoitteet 3) ajaa EU:n tuleviin kauppa- ja investointisopimuksiin sitovia kestävän kehityksen normeja ja ihmisoikeuslausekkeita

22 Mitä järjestöt tekevät? Ratkaisuja solmukohtiin ja toimivia käytäntöjä, esim. Stadin aikapankki ja paikallisrahakokeilut talousjärjestelmän haastaminen: solidaarisuustalous (ns. globaalit yhteismaat), kohtuutalous kestävän kehityksen kasvatus, jotta seuraavalla sukupolvella olisi tiedot ja taidot tavoitella hyvinvointia vaarantamatta omien lastensa tulevaisuutta => yhtenä tavoitteena oltava saada kansalaiset kiinnostumaan tavalla tai toisella

23 Kansalaisyhteiskunnan moninaisuus - YK:n kestävän kehityksen järjestelmässä yhdeksän päätoimijaryhmää: kansalaisjärjestöt naiset nuoret alkuperäiskansat akateeminen maailma ammattiyhdistysliike liike-elämä maanviljelijät paikallishallinto Jouni Nissinen

24 Toteutuksen pääasiat Hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen sitoutuminen uuteen kestävän kehityksen toimintaohjelmaan. Sitoutuminen on ennakkoedellytys kansalliselle ja kansainväliselle toteutukselle. Toteutuksen seuranta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä kansalaisyhteiskunnan toimesta että niiden kansainvälisten indikaattorien kautta, jotka valmistuvat YK:ssa maaliskuussa 2016.

25 Pariisin sopimuksen saavutukset Sopimus hyvä suhteessa kansainvälisen sopimisen haasteellisuuteen ja ilmastotoimien vastustajien resursseihin Mutta: sopimus on lähtölaukaus, nyt pitää vielä juosta se maraton Vahva pitkän aikavälin tavoite: lämpeneminen alle 2 asteen tai jopa alle 1,5 asteen Ilmastopäästöt nollaan vuosisadan toisella puoliskolla Lyhyellä aikavälillä ei vielä tarpeeksi vahvoja tavoitteita, mutta tavoitteiden vahvistamisesta 5 vuoden välein sovittiin => käytännön toimet voidaan saada linjaan pitkän aikavälin tavoitteen kanssa

26 Ilmastorahoitus Ilmastorahoitusta vuosina vähintään 100 mrd vuodessa => sopimuksessa ei tarkenneta mitä rahoja hyväksytään ilmastorahoitukseksi => tärkeää vaikuttaa siihen, että ilmastorahoitus on: uutta ja erillistä suhteessa kehitysyhteistyömäärärahoihin pääosin julkista rahaa jakautuu noin puoliksi hillinnän ja sopeutumisen välillä Rahoittajien ryhmää laajenettiin kirjaamalla, että kehitysmaiden vapaaehtoiset lahjoitukset ovat tervetulleita (vastuunjako kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä oli suurimpia kiistakysymyksiä) Muita valopilkkuja vahinkojen ja menetysten kirjaaminen sopimukseen ja ihmisoikeuksien mainitseminen johdantokappaleessa.

27 Kiitos! Ilmasto-oikeudenmukaisuus: Jonas Biström, puh , Kehityspolitiikka ja -rahoitus: Niina Mäki, puh , < Post-2015 ja yritysvastuu: Jouni Nissinen, puh , <

28 YK:n rakenne

29 Lukemista taloudesta UN Financing for Development nettisivut: Third International Conference on Financing for Development: UN Financing for Development negotiations: What outcomes should be agreed in Addis Ababa in 2015? CSO position paper signed by 137 organizations: Financing for development negotiations what should the EU bring to the table? European CSOs common position: U-bring-to-the-table Destination Addis Ababa: The European Union s Responsibilities at the Third Financing for Development Conference: Sustainable Development Solutions Networking FfD pages: Kepa s Addis Ababa FfD pages: