Miten teen ehkäisevää työtä järjestössäni nyt ja tulevaisuudessa? Järjestöjen maakuntafoorumi Tampere

Transkriptio

1 Miten teen ehkäisevää työtä järjestössäni nyt ja tulevaisuudessa? Järjestöjen maakuntafoorumi Tampere Hyvinvointia ja turvallisuutta rakentamassa Ehkäisevä (päihdetyö) kuuluu kaikille! EHYT ry:n tehtävä ehkäistä päihde-, tupakka- ja pelihaittoja Anne Mikkola ja Anne Huotari Aluekoordinaattori EHYT ry

2 Lähde: Susanna Leimio, Päihjät-Hämeen ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö

3 Opiskelu Taloudellinen toimeentulo Asuminen ja elinympäristö Hyvinvointi on koko elämä ja arjen mukavaa sujumista eniten hyvinvointiin vaikuttavat monet muutkin asiat kuin palvelut Mielen hyvinvointi, fyysinen terveys ja minämyötätunto Koettu hyvinvointi Tyytyväisyys elämään Ihmissuhteet, osallisuus ja elämänmuutokset Yhteiskunta, arvot ja vaikuttaminen Elintavat ja terveyskäyttäytyminen Sanna Salmela ym. soveltaneet Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen Hyte-valmistelussa lähteistä: Marika Kunnari Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät. Oulun yliopisto. Väitöskirja 2017

4 Kaikkien ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä hyvinvoinnin edistäminen on näihin asioihin vaikuttamista VERSIO Vapaa-ajan riittävyys Mielekäs tekeminen ja harrastukset Opiskelu Innostus, motivaatio Opinnoissa pärjääminen Opintojen kuormittavuus opiskellessa Kytkeytyminen työelämään Harrastusmainen opiskelu llistyminen (työuran aloittaminen ja jatkuvuus) n mielekkyys, kuormittavuus, työssä pärjääminen, kokemus esimiestyöstä ja työyhteisöstä, työympäristö, työn sijainti - ja muun elämän yhteensovittaminen Vaihtoehtoinen tekeminen työlle (esim. kotivanhemmuus, vapaaehtoistyö) Läheisten työtilanne Minämyötätunto, mielen hyvinvointi ja fyysinen terveys Myönteinen suhtautuminen itseen ja muihin ihmisiin Kokemus ulkoapäin ja oman itsensä sisältä tulevista vaatimuksista Kokemus omasta ihmisarvosta, terveydentilasta, jaksamisesta, tyytyväisyydestä itseen ja omaan elämään Läheisten hyvinvointi ja terveys Arjen sujuvuus ja kuormittavuus, arjessa pärjääminen (erityisesti elämän muutostilanteissa) Arkisten asioiden yhteensovittaminen Ajan hallinta Elämisen kustannukset (asuminen, ruoka, harrastukset, matkakulut) Kokemus riittävästä tuloihin perustuvasta elintasosta ja taloudellisesta pärjäämisestä ja yhdenvertaisuudesta (työllistyminen, palkan tai taloudellisten tukien riittävyys, osa-aikatyö) Toimeentulon vakaus (työn jatkuvuus) Läheisten taloudellinen pärjääminen (omat vanhemmat, opiskelevat lapset, lasten työura) Koettu hyvinvointi Tyytyväisyys elämään Elintavat ja terveyskäyttäytyminen Nukkuminen, lepo, palautuminen Ravinto, liikunta, päihteet, tupakointi, riippuvuudet Suun terveyteen liittyvä käyttäytyminen Seksuaalikäyttäytyminen Asuminen ja elinympäristö Asunto: Asumisen hinta Asunnon sopivuus tarpeisiin nähden Asumisen terveys ja kodin turvallisuus Kodin kunnon ylläpitoon liittyvät asiat Elinympäristö: Turvallisuus (mm. yleinen turvallisuus, liikkumisen turvallisuus, ympäristön uhkat) Laatu (mm. kodin sijainti, viihtyisyys, liikkumisen sujuvuus, joukkoliikenne, ympäristön siisteys) Mahdollisuudet harrastuksiin ja mielekkääseen tekemiseen Ihmissuhteet, osallisuus ja elämänmuutokset Omat ihmis- ja vuorovaikutussuhteet eri toimintaympäristöissä (merkityksellisten ihmissuhteiden olemassaolo ja läheisyys, kokemus ihmissuhteiden tilanteesta ja tulevaisuudesta, yhteydenpito ihmisiin, lähiverkoston tuki) Läheisten ihmisten hyvinvointi ja elämäntilanne (esim. lasten ja omien vanhempien pärjääminen) Muutokset omassa ja läheisten elämässä Arvomaailma (kokemus ihmisistä ja eläimistä välittämisestä, ihmisten ystävällisyydestä ja itsekkyydestä ja yhteiskunnan tasa-arvosta) Kokemus yhteiskunnan turvallisuudesta Kokemus yhteiskuntaan kuulumisesta ja kansalaisena olemisesta (muiden ihmisryhmien hyvinvoinnin tilanne, erityisesti heikompiosaisten ihmisten) Kokemus poliittisista päätöksistä (päätösten viisaudesta, työhön ja talouteen liittyvistä kehityssuunnista, hyvinvointiyhteiskunnan tilanteesta) Vaikuttamisen mahdollisuudet Kaikkien tarvittavien palvelujen saatavuus nyt ja tulevaisuudessa Laatu, oikea-aikaisuus, vastaavuus omaan tai läheisten tarpeeseen, kokemus palvelusta Saavutettavuus (läheisyys/etäisyys), lähipalvelut Hinta, mahdollisuus valita palvelun tuottaja Asiakaspalvelu, palveluihin ohjaus Yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa Palvelujen resursoinnin riittävyys Sanna Salmela ym. soveltaneet Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen Hyte-valmistelussa lähteistä: Marika Kunnari Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät. Oulun yliopisto. Väitöskirja 2017

5 Hyvinvoinnin erityispiirteitä: Lapset (noin ikävuodet 0-15) ja lapsiperheet (täydentää diaa 3) VERSIO Asuminen, kasvu- ja elinympäristö Perheen yhteinen aika Lasten ja perheen harrastukset Lepo ja virkistys Varhaiskasvatus, koulu Kasvuympäristöissä pärjääminen ja koettu turvallisuus Koulunkäynnin ja opintojen sujuminen Turvalliset aikuiset ja kaverit, toimivat ihmissuhteet Varhaiskasvatuksen ja koulun yhteistyö kodin kanssa Toimiva oppilashuolto Kasvun, kehittymisen ja sinnikkyyden ilo Yhteisöllisyys ja välittävä ilmapiiri Vanhempien työllisyystilanne ja työn jatkuvuus - ja perhe-elämän yhteensovittaminen Perheeltä saatava malli työelämästä Minämyötätunto, mielen hyvinvointi ja fyysinen terveys Vahvuusperusteisen minäkuvan muodostuminen Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen Ryhmiin kuuluminen Pärjäävyyden kokemukset Riittävä ja kehittävä liikunta Ilon ja onnistumisen kokemukset yksin ja ryhmissä Riittävä toimeentulo Tieto perheiden etuuksista ja niiden saatavuus Taloustaidot ja niiden oppiminen Osallistumisen ja liikkumisen mahdollisuudet Kehitystason mukainen ymmärrys toimeentulosta Koettu hyvinvointi Tyytyväisyys elämään Asunto: Asunnon sopivuus ja koko perheen tarpeisiin nähden Asuin- ja kasvuympäristö: Turvallisuus ja viihtyisyys Riittävät ja virikkeelliset leikki- ja liikuntapaikat Osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet Ihmissuhteet, vanhemmuus, elämänmuutokset Kaikkien perheenjäsenten ihmis- ja vuorovaikutussuhteet eri toimintaympäristöissä Kokemus omasta ja perheenjäsenten osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä Elämäntilanteen muutokset (esim. ero- ja muut kriisitilanteet) Vanhemmuudelle ja parisuhteelle saatava tuki (mm. lähiverkostolta ja muualta saatu vertaistuki ym.) Kasvatuskumppanuus esimerkiksi terveydenhoitajan, varhaiskasvattajan tai opettajan kanssa Yhteisöllinen vanhemmuus, positiivinen välittäminen Ystävät ja lähiverkosto Hyvät tavat ja tunne- ja vuorovaikutustaidot Vallitsevat arvot (lapsen oikeuksien toteutuminen, lapsiystävällisyys, yhdenvertaisuus, tasa-arvo) ja niiden omaksuminen Kokemus omasta perheestä osana yhteiskuntaa Kokemus poliittisten päätösten vaikutuksista perheen arkeen Yhteisten pelisääntöjen ymmärtäminen Arjen taidot, kotityöt Vanhemmuuden taidot Perheen yhteiset säännöt ja rajat Arjen vaatimusten yhteensovittaminen (työ, perhe, harrastukset ym.) Toimiva vuorokausirytmi Turvallisuus Elintavat Sosiaalisen median ja muu internetin käyttö, pelit, ruutuaika Terveellisten ruokailutottumusten omaksuminen Terveyskasvatus ja huoltajien terveyskäyttäytyminen Lasten kasvuun ja kehitykseen liittyvät palvelut Lapsi- ja perhelähtöisyys Vastaavuus perheen koettuun tarpeeseen Hinta (esim. maksuton kotipalvelu) Kokemus perus- ja erityispalvelujen saamisesta Osallisuus ja oman roolin sisäistäminen Dian tekijät: Pohjois-Pohjanmaan maakuntavalmistelun Hyte-valmistelu ja Pohjois-Pohjanmaan LAPE-hanke. Sovellettu lähteestä: Marika Kunnari Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät. Oulun yliopisto. Väitöskirja

6 Hyvinvoinnin erityispiirteitä: Nuoret ja nuoret aikuiset (noin ikävuodet vuotta) (täydentää diaa 3 ja 4 ) VERSIO Yhteinen aika perheen ja kavereiden kanssa Harrastukset, harrastamisen hinta Opiskelu Opiskeluympäristöissä pärjääminen ja koettu turvallisuus Koulunkäynnin ja opintojen sujuminen, riittävä pedagoginen tuki ja opintojen ohjaus Turvalliset aikuiset ja kaverit, toimivat ihmissuhteet Kodin ja koulun yhteistyö Toimiva opiskelijahuolto Rahan käyttämiseen liittyvät taidot Riittävä toimeentulo elämisen kustannuksiin Kokemus riittävästä tuloihin perustuvasta elintasosta ja taloudellisesta pärjäämisestä ja yhdenvertaisuudesta (työllistyminen, palkan tai taloudellisten tukien riittävyys, osa-aikatyö) Toimeentulon vakaus (työn jatkuvuus) Asuminen ja elinympäristö Asunto: Asunnon sopivuus ja koko perheen ja nuoren / nuoren aikuisen tarpeisiin nähden Omaan kotiin muuttaminen Asuinympäristö: Liikuntapaikat, harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet elämätaidot, kiinnittyminen työelämään Vanhempien ja oma työllisyystilanne n jatkuvuus Vanhemmilta saatu malli työelämästä Minämyötätunto, mielen hyvinvointi ja fyysinen terveys Itsenäistyminen Koettu hyvinvointi Tyytyväisyys elämään Ihmissuhteet, perhe ja ystävät Perheenjäsenten hyvinvointi ja elämäntilanne Lähiverkostot, ystävät Arvomaailma (nuoren oikeuksien toteutuminen, yhdenvertaisuus, tasa-arvo) Yhteiskunnan sääntöjen sisäistäminen Kokemus poliittisten päätösten vaikutuksista perheen ja nuoren arkeen Elämänrytmi Arjen taidot, kotityöt Omien vanhempien ja nuoren aikuisen omat vanhemmuuden taidot Yhteiset säännöt ja rajat Opiskelun, työn, perheen ja harrastusten yhteensovittaminen Elintavat Sosiaalisen median ja muu internetin käyttö, pelit, ruutuaika Päihteet Nuorisolähtöisyys, vastaavuus nuoren kokemaan tarpeeseen Dian tekijät: Pohjois-Pohjanmaan maakuntavalmistelun Hyte-valmistelu, Arja Heikkinen ja Pohjois-Pohjanmaan LAPE-hanke. Sovellettu lähteestä: Marika Kunnari Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät. Oulun yliopisto. Väitöskirja

7 Hyvinvoinnin erityispiirteitä: ikäiset (täydentää diaa 3) VERSIO Asuminen ja elinympäristö Vapaa-ajan riittävyys Mielekäs tekeminen ja harrastukset Opiskelu Halutessaan harrastusmainen tai uran kannalta merkityksellinen opiskelu Riittävä toimeentulo (sekä työllisillä että työelämän ulkopuolella olevilla ) Kokemus riittävästä tuloihin perustuvasta elintasosta ja taloudellisesta pärjäämisestä ja yhdenvertaisuudesta (palkan riittävyys) Toimeentulon vakaus (yrittäjän vaihtelevat työtulot) n jatkuvuus, yrittämisen suhdannevaihtelut n joustot, erityisesti työaikajoustojen mahdollisuus (mahdollisuus käyttää saldovapaita, liukumaa ja hoitaa omia asioita työajalla) llistymisen esteet työelämän ulkopuolella olevilla llistymisusko työelämän ulkopuolella olevilla n sekä työpaikan ja -matkan turvallisuus - ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työntekijän kokemus yhteensovittamisen onnistumisesta tai ristiriidasta Minämyötätunto, mielen hyvinvointi ja fyysinen terveys kyvyn, mielen hyvinvoinnin ja terveyden tila ssä jatkaminen eläkeikään asti Koettu työkyky ja terveys työelämän ulkopuolella olevilla Ammattitaudit, hengitystieallergiat Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Elämänhallinta - oman itsensä johtamistaidot Arjen hallinta, erityisesti työelämän ulkopuolella olevilla Yrittämisen arjen sujuvuus erityisesti elämän muutostilanteissa Elintavat Koettu hyvinvointi Tyytyväisyys elämään Nukkuminen, lepo ja palautuminen Stressi Päihteet, tupakointi Ravinto ja liikunta Ihmissuhteet, osallisuus ja elämänmuutokset Lähiverkostot, ystävät (tuki) elämän ulkopuolella olevien osallisuus ja sosiaaliset suhteet Kokemus poliittisista päätöksistä ja niiden vaikutuksista työelämään ja yrittämiseen elämän ja yrittäjyyden kehityssuunnat elämän ulkopuolella olevien yhteiskunnalliset vaikuttamismahdollisuudet terveyshuoltopalvelut, kattavuus, sairaanhoito Yrittäjälähtöisyys, vastaavuus koettuun tarpeeseen Palvelujen hinnat Dian tekijät: Pohjois-Pohjanmaan maakuntavalmistelun Hyte-valmistelu ja terveyslaitos (Oulu). Sovellettu lähteestä: Marika Kunnari Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät. Oulun yliopisto. Väitöskirja

8 Hyvinvoinnin erityispiirteitä: Ikäihmiset (täydentää diaa 3) VERSIO Asuminen ja elinympäristö Mielekäs tekeminen (erityisesti yksin asuvilla) Harrastukset Sosiaalinen aktiivisuus Opiskelu Toimivan arjen kannalta tarvittavien uusien taitojen opettelu (esim. sähköiset palvelut) Halutessaan harrastusmainen opiskelu historia / elämäntyö Vapaaehtoistyö Läheisten auttaminen (esim. lastenlasten hoitaminen) Muisti, mielen hyvinvointi ja fyysinen terveys Oman elämän hallinta ja voimavarat Merkityksellisyyden ja tarkoituksen kokemus, tarkoitus elämässä Kokemus yksinäisyydestä ja mielialasta (esim. masennus) Muisti, kuulo, näkö ja muu terveydentila Tapaturmat ja kaatumiset Läheisten terveydentila Kokemus eläkkeen, muiden tulojen ja tukien riittävyydestä ja tasapainosta Läheisten taloudellisten tilanteiden muutosten vaikutukset (esim. taloudellinen hyväksikäyttö) Koettu hyvinvointi Tyytyväisyys elämään Asuminen luontevasti osana muuta väestöä Esteettömyys, turvallisuus Mahdolliseen yksin asumiseen liittyvät asiat Kotiin saatava apu ja palvelut Harrastus- ja osallistumismahdollisuudet Ihmissuhteet ja sosiaalinen aktiivisuus, elämänmuutokset Lasten ja lastenlasten perheiden tilanteet (esim. ero- ja kriisitilanteet) Lähiverkoston tuki ja yhteydenpito Vertaistuki Oma kokemus omien ihmissuhteiden läheisyydestä ja merkityksellisyydestä Osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunne Ikäystävällisyys: Nähdäänkö ja koetaanko ikääntyvät voimavarana Itsemääräämisoikeus Vaikuttamismahdollisuudet esim. vanhusneuvostojen kautta Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus Arvokas ikääntyminen ja elämän päättyminen ja toimintakyky Kokemus omasta toimintakyvystä ja elämänhallinnasta Omatoimisuus, arkiaskareiden sujuvuus, itsestä huolehtiminen Avun ja apuvälineiden saaminen arjen tueksi Arjen turvallisuus Elintavat Riittävä uni ja lepo Riittävä, monipuolinen ja maukas ravinto Liikkuminen ja liikuntatottumukset Alkoholin ja huumeiden käyttö ja tupakointi Oikea-aikainen lääkkeiden ottaminen Suun terveydestä huolehtiminen Saatavuus Vapaus päättää, mitä palveluita käyttää Vastaavuus ikäihmisen yksilöllisiin ja mahdollisesti monipuolisiin tarpeisiin Lähipalvelut ja kasvokkain tapahtuvat palvelut sähköisten palvelujen rinnalla Matalan kynnyksen palvelut, jotka edistävät ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä Dian tekijät: Pohjois-Pohjanmaan maakuntavalmistelun Hyte-valmistelu ja Pohjois-Pohjanmaan I&O-hanke. Sovellettu lähteestä: Marika Kunnari Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät. Oulun yliopisto. Väitöskirja

9 Leirit Liikuntaa Virkistäytyminen Tuetut lomat Harrastusmahdollisuudet Urheiluseurat Elämyksiä: Konsertit, tanssit, teatteri Esimerkkejä järjestöjen tehtävistä ja rooleista hyvinvoinnin edistämisessä Edunvalvonta Palkkatukityöpaikat Harjoittelut elämävalmennus kokeilut Asuminen ja elinympäristö VERSIO Rakennussuunnittelussa yhdistysten asiantuntijoiden hyödyntäminen Yhdistysten / tilojen käyttäjien kuuleminen Homesaneeraukset Seuraneuvottelukunta SPR, VaPePa / Kotimaan apu: valmiussuunnitelmat alueittain /osastoittain, yhteistyö alueen eri yritysten ja toimijoiden kanssa, katastrofirahasto hätätilanteisiin Opiskelu Vapaaehtoistoimijoiden koulutus (VARES ym. Verkosto), osaaminen ja yhteistyö karttuu Järjestöt tarjoaa vastapainoa opiskelulle Vapaaehtoistyö Tukityöllistetyt Ammattilaisten palkkaus Minämyötätunto, mielen hyvinvointi ja fyysinen terveys Henkinen tuki Ohjeistus parempaan jaksamiseen Urheiluseuratoiminta Ensiaputoiminta Kotiapu Vertaistukitoiminta elämän muutostilanteissa Apuvälineiden saanti ja opastus Kotoutumistoiminta; monikulttuuriset ryhmät, asumisohjaus Koettu hyvinvointi, Tyytyväisyys elämään Elintavat ja terveyskäyttäytyminen Luennot, kurssit ja asiantuntijapalvelut, joilla kannustetaan terveellisiin ja hyvinvointia edistäviin Hyvinvointia ja terveyttä edistävät vertaisryhmät Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävää ryhmämuotoista hyvinvointivalmennusta: fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen dynamo-valmennus Ihmissuhteet, osallisuus ja elämänmuutokset Paikallisyhdistysten vertaisryhmien toiminta ja vertaistuki Sosiaalinen kanssakäyminen Yhteisöllisyys Humanitäärinen toiminta Soveli-soveltuva liikunta- liikuntaryhmät Vapaaehtoistyö Vastuullisten kansalaisten kasvattaminen Urheiluseurojen kasvattava vaikutus Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen vaikuttamistyössä kunnissa Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen Vaihtoehto kalliimpien palvelutuottajien rinnalla Väkivaltaa kokeneille naisille tukiryhmätoimnta (Naisten Linja Suomessa ry) Dian tekijät: Pohjois-Pohjanmaan maakuntavalmistelun Hyte-valmistelu, Maaseudun arjen palveluverkosto - hanke, Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke ja Pohjois-Pohjanmaan järjestöjen edustajia Kuusamosta ja Oulusta. Sovellettu lähteestä: Marika Kunnari Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät. Oulun yliopisto. Väitöskirja

10 Kiitos!