KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA"

Transkriptio

1 1 KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Vuosisuunnitelma 2018 Kari Rasilainen

2 2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Johdanto 4 2. Tutkimusohjelman tavoitteet 6 3. Tutkimushankkeet vuonna Ydinjätehuollon teknologiat Ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuus Turvallisuusperustelu Puskuri- ja täyteaineiden toimintakyky Kapselin toimintakyky Mikrobiologian vaikutukset Muut turvallisuustutkimukset Ydinjätehuolto ja yhteiskunta Ydinjätetutkimuksen infra Muut tutkimusohjelman infrahankkeet 22 Viitteet 22 Liite 1 KYT2018 hankekohtaiset hakuyhteenvedot Liite 2 KYT2018 organisaatio Liite 3 KYT2018 hankeseuranta

3 3 ESIPUHE Tämä on Kansallisen ydinjätehuollon tutkimusohjelman (KYT2018) vuosisuunnitelma vuodelle Vuosisuunnitelmassa kuvataan tutkimusohjelman sisältöä hanke-esityksissä esitettyjen suunnitelmien perusteella. Vuosisuunnitelmassa käsitellään rahoituskysymyksiä vain yleisellä tasolla. KYT2018-ohjelman tärkein yksittäinen rahoittajataho on Valtion ydinjätehuoltorahasto (VYR). Tutkimusta tekevät organisaatiot ovat ohjanneet hankkeisiinsa usein myös omaa rahoitustaan. Tutkimussuunnitelma on tutkimusohjelman koordinaattorin kokoama, mutta siten, että Liitteen 1 hankekohtaiset hakuyhteenvedot ovat yksittäisten tutkimushankkeiden vastuuhenkilöiden laatimia.

4 4 1 Johdanto Suomen lainsäädäntö edellyttää, että ydinjätehuoltovelvolliset vastaavat tuottamiensa jätteiden huollon suunnittelusta, toteutuksesta ja kustannuksista mukaan lukien tutkimus- ja kehitystyö. Teollisuuden Voima Oyj:n ja Fortum Power and Heat Oy:n yhdessä omistamalla Posiva Oy:llä on Suomen laajin ydinjätehuollon tutkimus- ja kehitystyön ohjelma. Työ- ja elinkeinoministeriöllä (TEM) on kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT), jonka pitkän aikavälin tarkoituksena on varmistaa alan osaaminen ydinenergialain 53 b :n tavoitteiden mukaisesti sekä edistää yhteistyötä viranomaisten, ydinjätehuoltovelvollisten ja tutkijoiden kesken. Osaamisen ylläpidossa keskeinen asia on uusien asiantuntijoiden kouluttaminen alalle. Kotimainen toimintaympäristö Tutkimusohjelmakauteen, v , ajoittuu Suomessa useita ydinjätehuoltoon suoraan ja välillisesti liittyviä päätöksiä ja valintoja. Ydinjätehuollon ratkaisut ovat hyvin pitkävaikutteisia ja siten päätöstentekoon valmistautuminen, jonka osana on tutkimustyön tekeminen, täytyy aloittaa hyvissä ajoin. Merkittävin asia ydinjätehuollossa ohjelmakaudella on Posivan loppusijoituslaitoksen rakentamisen aloitus ja valmistautuminen käyttölupahakemuksen jättämiseen. Vuoden 2012 lopulla Posiva toimitti valtioneuvostolle rakentamislupahakemuksen käytetyn polttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksesta muodostuvan laitoskokonaisuuden rakentamiseksi Eurajoen Olkiluotoon, lupa myönnettiin vuoden 2015 syksyllä. Loppusijoituslaitoksen rakentaminen aloitettiin joulukuussa Käyttölupaa haetaan nykyisen aikataulun mukaan noin vuonna Ohjelmakaudella pyritään ottamaan ydinvoimalaitosyksikkö Olkiluoto 3 käyttöön ja etenemään vuonna 2010 Hanhikivi 1 ydinvoimalaitokselle myönnetyn periaatepäätöksen mukaisesti rakentamislupavaiheeseen. Fennovoima käynnisti kesällä 2016 YVA-menettelyn käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen paikanvalintaa varten. Vuoden 2018 alussa yhtiö toimitti TEM:öön ydinjätehuoltoa koskevan lisäselvityksen, jonka mukaan Fennovoiman ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin päästä yhteistyöhön Posivan ja sen omistajien kanssa siten että Hanhikivi 1:n käytetty polttoaine voitaisiin loppusijoittaa Posivan loppusijoituslaitokseen Olkiluotoon. Loviisan ydinvoimalaitosyksiköiden käyttöluvat ovat voimassa 2020-luvun loppupuolelle. Olkiluodon laitosyksiköiden 1 ja 2 luvat ovat voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. TVO:n Olkiluoto 1 - ja 2 - laitosyksiköiden käyttölupien jatkamista on jo haettu seuraavaksi 20 vuoden jaksoksi ja STUK on todennut turvallisuusarviossa, että käyttölupien myöntämiselle ei ole estettä. Käytöstäpoiston ja purkujätteen loppusijoituksen luvitus alkaa nykyisten suunnitelmien mukaan 2020-luvun alussa Loviisan voimalaitoksen osalta; voimalaitoksen käyttöiän jatkaminen on kuitenkin myös mahdollista. Sitä ennen on edessä Otaniemessä sijaitsevan tutkimusreaktorin käytöstäpoisto, jonka YVA-menettely on saatettu päätökseen helmikuussa Tutkimusreaktorin käytöstäpoistoon liittyvä suunnittelu- ja valmistelutyö on menossa. VTT käynnisti Ydinturvallisuustalo-rakennushankkeen vuoden 2014 alkupuolella. Rakennus otettiin suurimmalta osaltaan käyttöön vuoden 2016 loppuun mennessä. Ydinturvallisuustaloon on rakennettu ajanmukaiset kokeelliset tutkimustilat kuumakammiovalmiuksineen, joissa voidaan tutkia esimerkiksi aktivoituneita reaktorimateriaaleja, mutta ei käytettyä polttoainetta. Kuumakammioiden tekninen käyttöönotto on toteutettu vuonna 2017, tilojen luvitus on valmistunut toukokuussa Taloon on rakennettu myös ajanmukaisesti varustetut laboratoriotilat ydinjätetutkimukselle sekä uudet radiokemian ja dosimetrian laboratoriot.

5 5 KYT2018-ohjelman kansainvälinen arvio toteutettiin touko-kesäkuussa 2017 (TEM 2017). Kansainvälinen toimintaympäristö Ulkomaisen kehityksen arvioidaan olevan vilkasta ydinjätehuollon alalla. Esimerkiksi EU:n ydinjätedirektiivi vaikuttaa toimialan käytäntöihin ja suunnitelmiin. Ruotsissa saatetaan loppuun maaliskuussa 2011 viranomaisille jätetty käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen käsittely; Ydinturvallisuusviranomaisen (SSM Strålsäkerhetsmyndigheten) lausunto julkaistiin tammikuussa 2018; samana päivänä ( ) myös Nacka Mark- och miljödomstolen antoi oman lausuntonsa. Ranskassa korkea-aktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksen rakentamisen lupahakemuksen käsittely alkoi vuonna 2015 ja loppusijoitus aikataulun mukaan vuonna USA:ssa nk. Blue Ribbon -komiteat ovat selvittäneet vaihtoehtoja Yucca Mountainiin kaavaillulle geologiselle loppusijoitukselle, josta luovuttiin vuonna 2010 poliittisella päätöksellä. Monet eurooppalaiset ydinjätehuollon toimijat ovat kehittämässä voimalaitosten käyttöjätteen loppusijoituksen ratkaisuja, koska jätteen kertymisnopeuden vuoksi paine loppusijoituksen aloittamiseen kasvaa. Suomessa ja Ruotsissa voimalaitosjätteen loppusijoitus on jo luvitetussa toteutusvaiheessa. Euroopan unionin (EU) rahoitus ydinjätetutkimukselle on toteutettu Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmien kautta puiteohjelmina. Seitsemäs puiteohjelma on päättynyt ja Horizon ohjelma vuosille on käynnissä: ensimmäinen hankehaku vuosille avautui keväällä 2014 ja toinen keväällä Vuonna 2009 perustettiin teknologiafoorumi IGD-TP (Implementing Geological Disposal - Technology Platform), jonka tehtävänä on koordinoida Euratomin piirissä tehtävää ydinjätehuollon tutkimusta. Suomesta IGD-TP:hen osallistuu aktiivisimmin Posiva. Posivan lisäksi ohjelmassa on mukana myös eräitä muita suomalaisia ydinjätealalla toimivia organisaatioita ja voimayhtiöitä. SNE TP- NUGENIA tutkimusohjelmassa on mukana laitosten purkamiseen ja laitosjätteen käsittelyyn liittyvää tutkimustoimintaa, mikä täydentää IGD-TP:n tavoitteita jätehuollon tutkimustarpeiden osalta. EU:n piirissä komissio on parhaillaan pyrkimässä ns. yhteiseen ohjelmasuunnitteluun (European Joint Programme), jonka yhtenä ulottuvuutena on kansallisten tutkimusohjelmien ja yksittäisten hankkeiden nykyistä tiiviimpi kytkeminen isommiksi eurooppalaisiksi tutkimusohjelmiksi. Suomessa tämä voisi koskea esim. KYT2018- ja SAFIR2018-ohjelmia, ja niiden seuraajia. EU-hanke JOPRAD on tehnyt yhteiseen ohjelmasuunnitteluun tähtäävää työtä. European Joit Programme -mallissa rahoitettavan hankkeen rahoituksesta puolet on tultava jäsenmaista. OECD:n ydinenergiajärjestön (Nuclear Energy Agency, NEA) jätekomitea (Radioactive Waste Management Committee, RWMC) käsittelee työryhmissään erityisesti pitkäikäisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen huoltoa, loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuutta sekä ydinlaitosten käytöstäpoistoa. RWMC:llä on kolme työryhmää. Forum on Stakeholder Confidence (FSC) keskittyy ydinjätehuollon yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen. Integration Group for the Safety Case (IGSC) keskittyy loppusijoituksen turvallisuuteen eri näkökulmista ja loppusijoituksen turvallisuusperustelujen kehittämiseen. Working Party on Decommissioning and Dismantling (WPDD) keskittyy käytöstäpoiston strategioihin ja purkutekniikoihin, sääntelyyn, käytöstäpoistojätteisiin, rahoitukseen ja kustannuksiin. Jätekomitea kokoontuu kerran vuodessa. Työryhmät järjestävät vuosittain seminaareja, työpajoja ja vuosikokouksia sekä julkaisevat selvityksiä ja esitteitä. Jätekomiteassa ja sen työryhmissä on edustus Suomesta; jätekomiteassa on edustus myös KYT-ohjelmasta. Suomalaiset ydinjätehuollon toimijat osallistuvat aktiivisesti kansainvälisten suositusten ja eurooppalaisten turvallisuusvaatimusten valmisteluun. STUK vaikuttaa IAEA:n (International Atomic Energy Agency) ydinjätehuoltoa koskeviin vaatimuksiin erityisesti IAEA:n ydinjäteasioita käsittelevän

6 6 komitean (Waste Safety Standards Committee, WASSC) kautta osallistumalla vaatimus- ja ohjeluonnosten valmisteluun ja toimimalla IAEA:n projekteissa (esim. International Intercomparison and Harmonisation Project On Demonstrating the Safety of Geological Disposal, GEOSAF). Ohjetyön lisäksi STUK toimii Suomen yhteysorganisaationa IAEA:n ylläpitämissä ydinenergia-alan tiedonvaihtojärjestelmissä (mm. ydinjätetietokanta IAEA Online Information Resource for Radioactive Waste Management, NEWMDB). STUK:n asiantuntijat osallistuvat myös muiden jäsenvaltioiden vertaisarviointeihin IAEA:n arviointiryhmien jäsenenä. IAEA-yhteistyö antaa kokonaiskuvaa ydinjäteasioihin, vaikka ne eivät suoraan koskisikaan tutkimusta. STUK osallistuu myös WENRA:n (Western European Nuclear Regulators Association) ydinjäte- ja käytöstäpoistotyöryhmän (Working Group on Waste and Decommissioning, WGWD) työhön. WGWD:n tavoitteena on harmonisoida ydinjätteeseen ja käytöstäpoistoon liittyviä viranomaisvaatimuksia. Luvanhaltijat Fortum ja TVO osallistuvat puolestaan Foratomin alla toimivan ENISS-ryhmän kautta WENRA:n, IAEA:n ja Euroopan komission ohjeisto- ja säännöstötyön seurantaan ja kommentointiin. NKS (Nordic Nuclear Safety Research) on pohjoismainen ministeriöiden ja voimayhtiöiden rahoittama yhteistyöverkosto, joka tukee ydinturvallisuuteen, säteilysuojeluun ja valmiustoimintaan liittyvää tutkimusta sekä alan seminaarien järjestämistä. Ydinjätehuollon alueella NKS:n puitteissa on viime vuosina selvitetty mm. vaikeasti havaittavien nuklidien mittausta purkujätteestä sekä järjestetty kolme käytöstäpoistoseminaaria. Seminaareista ensimmäinen pidettiin Risø:ssa Tanskassa vuonna 2005, toinen Studsvikissa Ruotsissa vuonna 2010 ja kolmas Haldenissa Norjassa vuoden 2013 lopulla. Lokakuussa 2018 on Risø:ssä suunniteltu pidettäväksi käytöstäpoistoworkshop, johon Suomessa valmistaudutaan osallistumaan. 2. Tutkimusohjelman tavoitteet KYT2018-tutkimusohjelman lähtökohdat perustuvat ydinenergialakiin (990/1987, 53 b ), jonka mukaan tutkimustoiminnan tavoitteena on varmistaa, että viranomaisten saatavilla on riittävästi ja kattavasti sellaista ydinteknistä asiantuntemusta ja muita valmiuksia, joita tarvitaan ydinjätehuollon erilaisten toteutustapojen ja menetelmien arviointiin. Tutkimusohjelman sisältö muodostuu kansallisen osaamisen kannalta keskeisistä tutkimuskohteista. Keskeisimmiksi katsottuihin aihepiireihin tavoitellaan koko ohjelmakauden kattavia koordinoituja hankkeita. Ydinenergialain mukaan ydinjätehuoltovelvolliset vastaavat tuottamiensa jätteiden huollon käytännön suunnittelusta, toteutuksesta ja kustannuksista mukaan lukien tutkimus- ja kehitystyö. Siksi ydinjätehuoltovelvollisten selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvat hankkeet eivät ole kuuluneet KYTohjelmaan. Myöskään STUK:n valvontatyötä suoraan tukevat hankkeet eivät ole kuuluneet KYT2018- ohjelmaan. Eri toimijat voivat kuitenkin tarjota KYT-ohjelman ja tutkijoiden käyttöön esimerkiksi omia koelaitteistoja ja kokeellisia tutkimusaineistoja, jolloin laitteet ja aineistot on mahdollista saada laajemmin tutkimusyhteisön hyödynnettäviksi esimerkiksi opinnäytetöissä. KYT-tutkimusohjelmaan osallistuvat korkeakoulut ja yliopistot vastaavat oman strategiansa mukaisesta perus- ja jatko-opiskelijoiden koulutuksesta sekä tutkimustyöstä. Tutkimuspalveluita tarjoavat organisaatiot vastaavat puolestaan oman osaamisensa kehittämisestä strategiansa ja palveluiden kysynnän pohjalta. KYT-ohjelma täydentää omalta osaltaan näiden organisaatioiden toiminnan rahoitusvaihtoehtoja. KYT2018-tutkimusohjelma toimii samalla viranomaisten, ydinjätehuoltoa toteuttavien organisaatioiden ja tutkimuslaitosten välisenä keskustelu- ja tiedonvälitysfoorumina. Näin luodaan edellytyksiä rajallisten tutkimusresurssien tehokkaalle hyödyntämiselle ja varmistutaan siitä, että yksittäisiin tutkimus-

7 7 hankkeisiin saadaan riittävän monipuolinen ja poikkitieteellinen tutkimusryhmä sekä asiantunteva tukiryhmä. Tehokkaalla tiedonvaihdolla voidaan myös välttää mahdollista päällekkäistä tutkimusta sekä koordinoida esimerkiksi kansainvälisiin hankkeisiin osallistumista. Valtion ydinjätehuoltorahasto (VYR) rahoittaa vuosittain ydinjätehuollon tutkimushankkeita työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) esityksen perusteella. TEM:n esitys perustuu KYT-johtoryhmän rahoitussuositukseen. Vuosittain jaettava rahamäärä perustuu jätehuoltovelvollisten vastuumääriin. Tutkimuskaudella on tutkimukseen, tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen ja täydennyskoulutustoimintaan osoitettavissa noin 3,3 miljoonaa euroa. Tämä jakautuu kaikille avoimeen hakuun, jonka osuus on noin 1,8 miljoonaa euroa vuosittain, sekä vain VTT Oy:lle suunnattuun, Ydinturvallisuustalon tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen tarkoitettuun osaan. KYT2018-tutkimusohjelma tukee ja kannustaa osallistumaan ydinjätetutkimuksen kansainvälisiin hankkeisiin. Esimerkiksi EU-hankkeita voidaan toteuttaa VYR:n ja muiden suomalaisten tai ulkomaisten rahoittajien rinnakkaisina hankkeina. Näihin rinnakkaishankkeisiin sovelletaan KYT2018-ohjelman osalta VYR:n rahoitusehtoja, jotka ovat saatavana KYT-tutkimusohjelman verkkosivuilta ( KYT2018-ohjelma pyrkii osaltaan varmistamaan olennaisen kansallisen asiantuntemuksen jatkuvan saatavuuden, edistämään tieteellistä ja korkeatasoista osaamista sekä lisäämään yleistä tietämystä ydinjätehuollon alalla. Tämä toteutuu mm. edistämällä uuden asiantuntijapolven kouluttamista alalle. KYT2018-ohjelma voi tarjota osarahoitusta opinnäytetyölle, esim. väitöskirjatyölle, mikäli esitetty työ täyttää tutkimusohjelman sisältö- ja laatukriteerit. KYT2018-ohjelman tutkimussisältöön, raportointiin ja tiedonvälitykseen liittyvät tavoitteet on esitetty tarkemmin KYTin puiteohjelmassa (TEM 2014). Tutkimusohjelman sisäinen työnjako on kuvattu toimintaohjeessa ( KYT2018-ohjelman tutkimukset jaetaan sisällöllisiin toistensa kanssa vuorovaikuttaviin aihepiireihin (1) ydinjätehuollon teknologiat, (2) ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuus sekä (3) ydinjätehuolto ja yhteiskunta, kuva 1. Ydinjätteen loppusijoituksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on riippuvainen sen pitkäaikaisturvallisuudesta, jota arvioidaan turvallisuusperustelulla. Turvallisuusperustelussa puolestaan arvioidaan ydinjätehuollon teknologioiden toimivuus pitkäaikaisturvallisuuden kannalta. Tutkimusohjelman johtoryhmä voi täsmentää vuosittain aihepiirien keskinäistä ja sisäistä painotusta. Kuva 1. KYT2018-tutkimusohjelman aihepiirit.

8 8 Ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuuden tutkimuksen rakenne on kuvattu otsikkotasolla kuvassa 2. Pitkäaikaisturvallisuuden aihepiiriin kuuluvia tutkimuksia suunniteltaessa on tavoitteena oltava tutkimuksen hyödynnettävyys loppusijoituksen turvallisuusperustelussa. Ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuustutkimukset voivat tässä tutkimusohjelmassa kohdistua käytettyyn ydinpolttoaineeseen, voimalaitosjätteeseen tai käytöstäpoistojätteeseen. Kaikkien näiden jätehuollon suunnittelu Suomessa perustuu geologiseen loppusijoitukseen. Kuva 2. KYT2018-tutkimusohjelman ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuuteen kohdistuva tutkimus. Yhtenäisellä viivalla rajatut ellipsit edustavat aihepiirejä, joille toivotaan ehdotuksia koordinoiduiksi hankkeiksi. Muistakin kuin kuvassa mainituista aihepiireistä voidaan ehdottaa koordinoituja hankkeita. Katkoviivalla rajattu ellipsi edustaa yksittäisiä turvallisuustutkimuksia. 3. Tutkimushankkeet vuonna 2018 Vuoden 2018 hankehaku oli 3-osainen, joista yhdessä muodostuu vuoden 2018 ydinenergialain tarkoittama hankekokonaisuus. 3-osainen hankehaku liittyy VTT:n Ydinturvallisuustalon rahoitusjärjestelyyn Valtion ydinjätehuoltorahaston (VYR) kautta. Ensimmäinen osa oli tutkimus- ja infrastruktuurihankehaku, joka oli kaikille avoin. Toisena osana oli vain VTT Oy:lle suunnattu haku Ydinturvallisuustalon laboratorio-osan toimitilakustannuksista. Kolmantena osana oli vain VTT Oy:lle suunnattu haku Ydinturvallisuustalon laboratorio-osan investointikustannuksista. Kaikki tähän hankehakuun osallistuneet infrahankkeet hakivat (ja saivat) osarahoitusta myös SAFIR2018-ohjelmasta. Vuonna 2018 KYT2018-ohjelmassa oli ensimmäistä kertaa mukana hallintohankkeen pienhankevaraus (50 k ), jossa johtoryhmä voi omalla päätöksellään suoraan osoittaa rahoitusta tärkeäksi katsomansa aihepiirin tutkimiseen. Pienhankkeita on aiemmin ollut käytössä SAFIR2018-ohjelmassa, missä siitä on saatu hyviä kokemuksia. Vuoden 2018 hankehakuun lähetettiin yhteensä 36 tutkimushanke-ja infraesitystä (mukaan lukien hallintohanke) ja yhteenlaskettuna VYR-rahoitusta haettiin 3,930 M, joista avoimen haun osuus oli

9 9 2,504 M. Avoimen haun hanke-esitykset arvioitiin sisällöllisesti tukiryhmissä ja arvioinnissa kiinnitettiin huomiota seuraaviin kriteereihin, jotka myös ilmoitettiin jo hankehaun kutsukirjeessä (arviointikriteerit eivät ole muuttuneet vuodesta 2017): merkittävyyttä ja hyödynnettävyyttä arvioidaan tutkimustarpeiden kannalta verkottuminen alan toimijoiden kesken tarkoittaa, että haetaan koottuja yhteisiä hankkeita ja ehyitä kokonaisuuksia koulutusvaikutus ja hanke-esityksen tieteelliset ansiot o uusien asiantuntijoiden kouluttaminen o uuden osaamisen luominen tuloksellisuus, jota on osoitettu KYT-hankkeissa tai muissa yhteyksissä realistisuus, erityisesti kustannukset ja työmäärä. Tutkimusohjelman johtoryhmä laati tukiryhmien hankearvioiden pohjalta rahoitussuosituksen ja kokosi tukiryhmien työn pohjalta hanke-esityksille sisällöllisen palautteen. Hankekohtaiset palautteet saatettiin hanke-esitysten tekijöiden tietoon. Neljä hanke-esitystä jouduttiin jättämään rahoitussuosituksen ulkopuolelle ja useita rahoitettuja hankkeita jouduttiin leikkaamaan, koska avoimen haun hankeesitysten yhteenlaskettu haettu VYR-rahoitus oli noin 554 k suurempi kuin VYR-rahoitusvara. Yksi hanke, jolle suositeltiin leikattua rahoitusta, ilmoitti, että leikattu rahoitus ei riitä hankkeen kuluihin ja että he eivät siksi ole enää kiinnostuneita osallistumaan KYT2018-tutkimusohjelmaan vuonna Näin vapautunut rahoitus ohjattiin johtoryhmän päätöksellä hallintohankkeen pienhankevaraukseen. Vuonna 2018 KYT2018-ohjelmassa toteutetaan kaksi pienhanketta hallintohankkeen alihankintoina. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) teki johtoryhmän suosituksen pohjalta rahoitusesityksen, johon se pyysi lausunnon STUKilta. Valtion ydinjätehuoltorahasto (VYR) teki lopullisen rahoituspäätöksen Vuonna 2018 KYT2018-ohjelmalle myönnetty kokonaisrahoitus on n. 3,4 M, josta kaikille avoimen tutkimus- ja infrastruktuurihankehaun rahoitus on 2,0 M. Kaikkiaan tutkimusohjelmassa myönnettiin VYR-rahoitusta 31 tutkimus- ja infrastruktuurihankkeelle, joista kolme koski Ydinturvallisuustaloa. Tutkimushankkeiden lisäksi VYR:n varoista rahoitetaan tutkimusohjelman hallintohanke, joka sisältyy edellä mainittuihin 31 rahoitettavaan hankkeeseen. VYR-rahoituksen jakautuminen avoimessa haussa eri tutkimusaihepiireihin on esitetty kuvissa 3 ja 4 ja eri tutkimuslaitoksille kuvassa 5. Kaikille avoimien tutkimus- ja infrastruktuurihankkeiden kokonaisrahoitus, mukaan lukien hallintohanke, on vuonna ,3 M, josta valtion ydinjätehuoltorahasto (VYR) rahoittaa 2,0 M ; loppu rahoituksesta tulee lähinnä tutkimuslaitoksilta, ja infrahankkeen RADLAB osalta SAFIR2018- ohjelmasta. Näiden tutkimus- ja infrastruktuurihankkeiden kokonaislaajuus on 24,8 henkilötyövuotta 1. 1 Oletettu, että 1 henkilötyövuosi vastaa 10,5 henkilötyökuukautta.

10 10 Kuva 3. KYT2018: VYR-tutkimus- ja infrarahoituksen avoimen hankehaun rahoituksen osuuden eli 1951 k jakautuminen tutkimusaihepiireittäin vuonna Kuvassa ei ole huomioitu hankehaun toista eikä kolmatta osaa. Muu rahoitettava toiminta sisältää hallintohankkeen ja sen kaksi pienhanketta. Kuva 4. KYT2018: Tutkimusaihepiirin Muut turvallisuustutkimukset suhteelliset VYR-rahoitusosuudet vuonna 2018.

11 11 Kuva 5. KYT2018: VYR- tutkimus- ja infrarahoituksen avoimen hankehaun rahoituksen osuuden eli 1951 k jakautuminen tutkimuslaitoksittain vuonna Seuraavassa esitellään lyhyt yhteenveto vuoden 2018 hankekokonaisuuden sisällöstä. Hankekohtaiset kuvaukset ovat peräisin hanke-esityksistä. Liitteessä 1 on esitetty yksityiskohtaisemmat hankekohtaiset hakuyhteenvedot. Liitteessä 2 on kuvattu tutkimusohjelman organisaatio ja liitteessä 3 tutkimushankkeiden seuranta vuonna Vuonna 2018 hankekokonaisuus koostuu etupäässä ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuutta käsittelevistä tutkimushankkeista. Ydinjätehuollon teknologioita käsitteleviä tutkimushankkeita on kaksi, yhteiskuntatieteellisiä tutkimushankkeita yksi ja infrahankkeita yksi. Lisäksi tutkimusohjelmaan kuuluu hankehaun toisen ja kolmannen osan VTT:n Ydinturvallisuustaloa koskevat infrahankkeet. 3.1 Ydinjätehuollon teknologiat Vuonna 2018 ydinjätehuollon teknologiat aihepiiri koostuu kahdesta hankkeesta (Taulukko 1). Taulukko 1. Ydinjätehuollon teknologiat aihepiirin hankkeet. Tutkimushanke Kehittyneet polttoainekierrot - Uudet säädettävät erotusmateriaalit (SERMAT) Kehittyneet polttoainekierrot Skenaario- ja inventaarilaskenta HYRL=Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Radiokemian yksikkö; VTT=Teknologian tutkimuskeskus VTT Hankepäällikkö Risto Koivula, HYRL Silja Häkkinen, VTT Kehittyneet polttoainekierrot - Uudet säädettävät erotusmateriaalit (SERMAT) Hankkeen tavoitteena on asiantuntijan (radiokemian tohtorin) kouluttaminen P&T-erotustekniikan alalle erikoisalana epäorgaaniset ioninvaihtomateriaalit. Tohtorikoulutukseen liittyvän tutkimustyön tavoitteena on uusien nanohuokoisien zirkoniumfosfaatti-ioninvaihtimien tutkimus ja kehittäminen

12 12 aktinidien erotukseen käytetystä ydinpolttoaineesta tai uusien nesteuuttomenetelmien synnyttämistä sekundäärijäteliuoksista. Lisäksi tavoitteena on kehittyneiden polttoainekiertojen kansainvälisen tutkimuksen seuranta ja tiedonvälitys koskien uusia erikoistekniikoita. Hanke toteutetaan rinnakkaishankkeena VTT:n hankkeen Kehittyneet polttoainekierrot Skenaario- ja inventaarilaskenta kanssa. Hanke edistää alan asiantuntijuuden saatavuutta ja tieteellisen osaamisen kehittymistä Suomessa ja edesauttaa pääsyä mukaan kansainvälisiin projekteihin. Tuloksena syntyy väitöskirja, tieteellisiä julkaisuja sekä alan seurantaraportteja ja seminaaritiedonantoja. Mahdollisesti syntyy myös uusia ioninvaihtomateriaaleja, joita voidaan hyödyntää pitkällä aikavälillä aktinidien erotukseen sekundäärijätteistä ja lyhyellä aikavälillä mm. radionuklidien poistoon happamista dekontaminointiliuoksista. Kehittyneet polttoainekierrot Skenaario- ja inventaarilaskenta Kehittyneillä polttoainekierroilla tarkoitetaan ydinpolttoainekiertoratkaisuja, joissa käytettyä ydinpolttoainetta jatkokäsittelemällä pyritään vähentämään loppusijoitettavan ydinjätteen määrää ja vaarallisuutta. Hankkeen tavoitteena on hankkia ja ylläpitää kotimaista kehittyneiden polttoainekiertojen mallinnusosaamista sekä seurata alan kansainvälistä kehitystä ja tutkimusta. Pitkän ajan tavoitteena on myös päästä mukaan EU:n rahoittamaan tutkimusyhteistyöhön. Reaktoritason mallinnusohjelmilla (mm. MCNP, Serpent, CASMO-SIMULATE) voidaan seurata polttoaineen nuklidi-inventaarin muuttumista erilaisissa reaktoreissa. Skenaariomallinnusohjelmilla (mm. COSI6, SITON) puolestaan tutkitaan polttoainakiertoratkaisuja suuremmassa mittakaavassa. Ohjelmavalikoimalla kyetään analysoimaan sekä nopeita että termisiä reaktoreita, arvioimaan transmutaatiolaitosten tehokkuutta ja simuloimaan polttoainekiertojen materiaalivirtoja. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä tekniikoita, joiden avulla ydinjätteen pitkäikäisten isotooppien määrää ja siten myös loppusijoituksen vaatimaa aikaa lyhennetään merkittävästi. Projekti lisää suomalaista ydinenergiaosaamista, ja sen puitteissa koulutetaan nuoria tutkijoita alalle 3.2 Ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuus Turvallisuusperustelu Ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuuden turvallisuusperustelu -aihepiiri koostuu kahdesta hankkeesta, jotka yhdessä muodostavat koordinoidun hankkeen Turvallisuusperustelun metodiikan systematisointi, TURMET (Taulukko 2). Tässä koordinoidussa hankkeessa tutkimusryhmä on laatinut yhteisen työsuunnitelman, kokonaisbudjetin ja tutkimusyhteenvedon. Kumpikin osahanke on kuitenkin jättänyt itsenäisen hanke-esityksen. Taulukko 2. Ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuuden turvallisuusperustelu aihepiirin hankkeet (koordinoitu hanke TURMET, hankekoordinaattori lihavoituna). Tutkimushanke TURMET - Turvallisuusperustelun metodiikan systematisointi osa 1 TURMET - Turvallisuusperustelun metodiikan systematisointi osa 2 VTT=Teknologian tutkimuskeskus VTT; Aalto=Aalto-yliopisto Hankepäällikkö Suvi Karvonen, VTT Ahti Salo, Aalto TURMET - Turvallisuusperustelun metodiikan systematisointi Hankkeen tavoitteena on perehtyä ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuusperustelun metodiikkaan erityisesti skenaarioanalyysin näkökulmasta. Hankkeen tieteellisenä tavoitteena on arvioida epävarmuuksien huomioon oton vaikutuksia turvallisuusanalyysin menetelmiin ja kehittää epävarmuuksien arviointiin teknisiä työkaluja, esimerkiksi skenaarioanalyysin avulla. Osahanke 1

13 13 (koordinointihanke) on VTT:n vastuulla ja osahanke 2 Aalto-yliopiston vastuulla. Osahankkeessa 2 kehitetään ja sovelletaan skenaarioanalyysiin ja todennäköisyyspohjaiseen riskianalyysiin (PRA) perustuvia menetelmiä ja työkaluja ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuuden turvallisuusperusteiden arvioinnin tueksi. Hankkeessa koulutetaan uusia asiantuntijoita alalle sekä VTT:llä että Aaltoyliopistossa. Tuloksina nelivuotisesta projektista syntyy kirjallisuusselvityksiä turvallisuusperusteluun ja skenaarioanalyysiin liittyen, julkaisuja sekä väitöskirja skenaarioanalyysin aihepiiristä Aaltoyliopistossa. Hankkeelle on perustettu oma verkkosivusto Koordinoidun hankkeen koordinointityö sisältyy VTT:n osahankkeeseen Puskuri- ja täyteaineiden toimintakyky Ydinjätehuollon turvallisuustutkimuksen puskuri- ja täyteaineiden toimintakyky aihepiiri koostuu kuudesta hankkeesta, joista neljä muodostaa koordinoidun hankkeen THMC Behaviour of the Swelling Clay Barriers (THEBES) ja loput kaksi ovat itsenäisiä hankkeita (Taulukko 3). Koordinoidussa hankkeessa tutkimusryhmä on laatinut yhteisen työsuunnitelman, kokonaisbudjetin ja tutkimusyhteenvedon. Jokainen osahanke on kuitenkin jättänyt itsenäisen hanke-esityksen. Taulukko 3. Ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuuden puskuri- ja täyteaineiden toimintakyky aihepiirin hankkeet (koordinoidun hankkeen THEBES hankekoordinaattori lihavoituna). Tutkimushanke THEBES - THMC Behaviour of the Swelling Clay Barriers THEBES - THMC Behaviour of the Swelling Clay Barriers THEBES - THMC Behaviour of the Swelling Clay Barriers, X-ray tomography and modelling THEBES - THMC Behaviour of the Swelling Clay Barriers Bentoniitin eroosio ja radionuklidien vuorovaikutus Bentonite swelling pressure Hankepäällikkö Wojciech Solowski, Aalto Veli-Matti Pulkkanen, VTT Markku Kataja, JYFL Kai Hiltunen, Numerola Pirkko Hölttä, HYRL Tapani Pakkanen, UEF Aalto=Aalto-yliopisto; VTT=Teknologian tutkimuskeskus VTT; JYFL=Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos; Numerola=Numerola Oy; HYRL=Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Radiokemian yksikkö; UEF= Itä-Suomen yliopisto THEBES Paisuvasavisten vapautumisesteiden käyttäytyminen Hankkeen tavoitteena on kehittää, todentaa ja kokeellisesti testata kytketty termo-hydro-mekaaniskemiallinen laskentamalli bentoniitille. Malli toteutetaan numeerisena ohjelmistona ja sillä simuloidaan riskien hallinnan ja loppusijoituksen turvallisuuden arvioimisen kannalta tärkeitä tapauksia. Lisäksi hankkeessa koulutetaan uusia asiantuntijoita ja kehitetään uutta osaamista hyvän kansallisen ja kansainvälisen yhteistyöverkoston kautta. Tutkimus keskittyy kytketyn elasto-plastisen konstitutiivisen mallin luomiseen mm. 4D-röntgenkuvauksen, kastumis- ja multiaksiaalikokeiden avulla. Väliaineen käyttäytymistä mallinnetaan ottamalla huomioon muutokset mikrorakenteessa monimutkaisen huokosvesivuorovaikutuksen seurauksena. Tutkimuksen tuloksia julkaistaan savialan laatulehdissä ja tieteellisissä konferensseissa. Kehitettyä osaamista levitetään vuotuisten workshoppien avulla. Viranomaiset voivat käyttää tuloksia arvioidessaan ydinjätteiden loppusijoituksen lupahakemuksia. Tuloksia voidaan myös hyödyntää arvioitaessa bentoniittipuskurin ja täyteaineen käyttäytymistä alkuvaiheen vettymisvaiheessa. Tuloksia voidaan edelleen hyödyntää tutkimuskonsortion sisällä sekä koottaessa tutkimustietoa paisuvan saven käyttäytymisestä Suomessa ja ulkomailla. Hankkeelle aiemmin perustetut verkkosivut on siirretty uuteen osoitteeseen Aalto-yliopiston alustalla ( Koordinoidun hankkeen koordinointityö sisältyy Aalto-yliopiston osahankkeeseen.

14 14 Bentoniitin eroosio ja radionuklidien vuorovaikutus Hankkeen yleisenä tavoitteena on tutkia bentoniittipuskurin toimintakykyä sekä radionuklidien ja bentoniittikolloidien ja/tai mineraalien välisiä vuorovaikutuksia, soveltaa eri menetelmiä ja kouluttaa alalle uusia osaajia. Tavoitteena on tutkia 1) Bentoniitin eroosion mekanismia ja kinetiikkaa, välivaiheena syntyneen geelifaasin ominaisuuksia, massan hävikkiä kolloidisessa muodossa sekä kolloidien ominaisuuksia ja stabiilisuutta eri pohjavesiolosuhteissa, 2) Selvittää radionuklidien, erityisesti aktinidien sorptiota/desorptiota soveltamalla eri menetelmiä ja molekyylimallinnusta radionuklidien, erityisesti aktinidin ja mineraalin välisen sidoksen luonteen ja sorption pysyvyyden tunnistamiseksi. Tavoitteena on myös selvittää bentoniittikolloidien vaikutusta radionuklidien kuljettajina. Tuloksena saadaan tietoa bentoniitin rapautumismekanismeista ja - kinetiikasta, pohjavesiolosuhteiden vaikutuksesta bentoniitin eroosioon ja kolloidien liikkuvuuteen, aktinidien sorptiomekanismeista sekä kolloidien merkityksestä radionuklidien kulkeutumiseen. Lisäksi saadaan määritysmenetelmiä sekä parametreja ja testitapauksia kokeellisen työn ja mallinnuksen yhdistämistä varten. Bentoniitin paisumispaine Hankkeen tavoitteena on selvittää bentoniitin paisumisilmiön syvällistä atomitason fysikaalis-kemiallista perustaa ja kehittää käytännön työväline täyteaineen makroskooppisen paisumisen ennustamiseen bentoniitin koostumuksen ja ympäristötekijöiden funktiona. Hankkeen perimmäisenä tavoitteena on kehittää uusi fysiikan ja kemian lakeihin perustuva menetelmä, jota voidaan hyödyntää ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuuden arviointiin. Hankkeen neljäntenä vuonna tutkitaan paisumisilmiön riippuvuutta bentoniitin kationeista ja niiden vaihdosta liuoksessa. Hanke toteutetaan yhteistyössä kokeellista bentoniittitutkimusta tekevien tutkimusryhmien kanssa Kapselin toimintakyky Ydinjätehuollon turvallisuustutkimuksen kapselin toimintakyky aihepiiri koostuu viidestä hankkeesta, jotka yhdessä muodostavat koordinoidun hankkeen KAPSELI (Taulukko 4). Tässä koordinoidussa hankkeessa ei ole varsinaista yhteistä työohjelmaa samalla tavalla kuin edellä kuvatuissa koordinoiduissa hankkeissa. Jokainen osahanke on laatinut omaa osuuttaan koskevan työsuunnitelman ja tutkimusyhteenvedon omassa hanke-esityksessään.

15 15 Taulukko 4. Ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuuden kapselin toimintakyky aihepiirin hankkeet (koordinoitu hanke KAPSELI, hankekoordinaattori lihavoituna). Tutkimushanke KAPSELI: Experimentally verified model based predictions for the integrity of the copper overpack (PRECO) KAPSELI: Kuparikapselin mekaaninen lujuus (MECHACOP) KAPSELI: Reaktiotuotteiden vaikutus kuparin korroosioon loppusijoituksen olosuhteissa (REPCOR) KAPSELI: Mikrobiologisen toiminnan vaikutus kuparin korroosioon loppusijoituksen hapettomissa olosuhteissa (BASUCA) KAPSELI: Loppusijoituksen aerobisen vaiheen mikrobiologinen korroosio (MICOR) VTT=Teknologian tutkimuskeskus VTT; Aalto=Aalto-yliopisto Hankepäällikkö Juhani Rantala, VTT Sven Bossuyt, Aalto Jari Aromaa, Aalto Leena Carpén, VTT Pauliina Rajala, VTT Seuraavassa esitetään koordinoitu hanke KAPSELI osahankkeittain. Kokeellisesti todennetut malliennusteet kuparikapselin eheydelle (PRECO) Hankkeen tavoitteena on tuottaa arvio kuparikapselin venymä- ja jännitysjakaumasta sekä elinikäarvio perustuen kokeellisesti verifioidun virumis- ja relaksaatiomallin käyttöön elementtimenetelmämallinnuksessa. Kapselin ulkoinen paine muokkaa kuparivaipan kiinni sisäosaan, jolloin etenkin kannen hitsin alueelle tulee jännitys- ja venymäkeskittymiä. FE-mallinnuksessa tehdään ennuste relaksaation vaikutuksesta, kun lämpötila ja ulkoinen paine nousevat hitaasti. Kuparin jännityshistoriariippuvuutta tutkitaan edelleen, koska käyttäytyminen on yllättävää. Kuparin relaksaation ja moniaksiaalisuuden sekä korroosion ja virumisen yhteisvaikutuksen testaaminen jatkuu. Tulokset julkaistaan paitsi vuosiraporteissa myös kansainvälisissä konferensseissa ja tieteellisissä julkaisuissa. Koordinoidun hankkeen koordinointityö sisältyy VTT:n osahankkeeseen PRECO. Kuparikapselin mekaaninen lujuus (MECHACOP) Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuparikapselin eri osien (perusmateriaalit ja hitsit) mekaaniset ominaisuudet sekä ymmärtää makroskooppinen ja mikroskooppinen plastinen deformaatio sen epähomogeenisissä rakenteissa. Tuntemalla kuparikapselin eri osien deformaatiomekanismit voidaan ennustaa kapselin deformaatio ja mahdollinen murtuminen pitkäaikaisessa käytössä ja mallintaa sen käyttäytyminen luotettavasti. Tutkimuksessa selvitetään myös vedyn absorptio ja sen vaikutus kuparin mekaanisiin ominaisuuksiin sekä kuparin jännityskorroosion mekanismi. Tuloksena saadaan selville kuparikapselin epäjatkuvuuskohtien (viat ja geometriset epäjatkuvuudet) ja epähomogeenisen mikrorakenteen (rae- ja muokkausrakenne) vaikutukset deformaation paikallistumiseen ja murtumiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää meneillään olevassa virumistutkimuksessa. Tutkimus on erittäin tärkeä kapselin valmistuksessa sen laadulle asetettavien vaatimusten määrittelyssä, epäjatkuvuuskohtien kriittisyyden arvioinnissa (sallitut poikkeamat ja vikakoot sekä niiden hyväksymiskriteerit), ja erityisesti kapselin ja koko loppusijoituksen turvallisuusanalyysissä.

16 16 Reaktiotuotteiden vaikutus kuparin korroosioon loppusijoituksen olosuhteissa (REPCOR) Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuparin pinnalle muodostuvien reaktiotuotekerrosten vaikutus kuparin korroosioon. Reaktiotuotekerroksilla uskotaan olevan vaikutus sekä yleisen korroosion nopeuteen että paikallisen korroosion eri muotoihin. Tutkimuksessa selvitetään reaktiotuotekerrosten muodostuminen ja niiden vaikutus, kun kuparikapseli käy lävitse eri korroosiovaiheet kuivasta ilmastosta turpoamattoman bentoniitin hapellisten olosuhteiden kaasufaasiin ja nestefaasiin ja lopulta hapettomien olosuhteiden nestefaasiin. Tuloksia voivat hyödyntää yritykset ja viranomaistahot, jotka arvioivat kapselin pitkäaikaiskestävyyttä korroosion kannalta. Tutkimus voi tuoda lisäselvitystä sekä aikaisempien tutkimusten kymmenkertaisiin eroihin yleisen korroosion nopeudessa että paikallisen korroosion esiintymiseen. Tutkimusaiheet ovat: menetelmä toistettavien reaktiotuotekerrosten muodostamiseen sekä kaasu- että nestefaasissa ja niiden karakterisointi (2015), reaktiotuotekerrosten vaikutus korroosioon hapettavissa olosuhteissa sekä kaasu- että nestefaasissa ( ) ja reaktiotuotekerrosten vaikutus korroosioon hapettomissa olosuhteissa nestefaasissa ( ). Mikrobiologisen toiminnan vaikutus kuparin korroosioon loppusijoituksen hapettomissa olosuhteissa (BASUCA) Hankkeen tavoitteena on arvioida mikrobiologisen toiminnan vaikutusta kuparikapselimateriaalin käyttäytymiseen Suomen loppusijoitusolosuhteissa, erityisesti hapettomassa vaiheessa. Tulosten perusteella voidaan arvioida loppusijoituskapselin mahdollisesta mikrobiologisesta korroosiosta johtuvaa radioaktiivisten aineiden vapautumista. Hankkeessa kehitetään koejärjestely, jonka avulla kuparin korroosiota voidaan tutkia myös korkeissa lämpötiloissa hapettomassa ympäristössä mikrobien läsnä ollessa. Hankkeessa käytetään online-mittausmenetelmiä kuparin korroosion tutkimiseen ja molekyylibiologisia mikrobimääritysmenetelmiä. Projektissa kehitettyjä menetelmiä voidaan hyödyntää laajasti erilaisissa sovellutusympäristöissä. Hankkeessa toteutetaan opinnäytetyö yhteistyönä koordinoidun MILORI (Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologiset riskit) konsortion hankkeiden kanssa. Loppusijoituksen aerobisen vaiheen mikrobiologinen korroosio (MICOR) Hankkeen tavoitteena on arvioida mikrobiologisen toiminnan vaikutusta kuparikapselimateriaalin korroosiokäyttäytymiseen Suomen loppusijoitusolosuhteissa hapellisessa lämpimässä vaiheessa. Tämä on tärkeää, koska hapellisessa vaiheessa kuparin pinnalla tapahtuvat muutokset vaikuttavat suuresti kuparin käyttäytymiseen myöhemmässä hapettomassa vaiheessa. Tutkimukset suoritetaan laboratoriossa koeolosuhteissa, joissa simuloidaan mahdollisimman tarkasti loppusijoitusolosuhteita loppusijoituksen lämpimässä hapellisessa vaiheessa. Hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön online-mittausmenetelmä kuparin korroosion tutkimiseksi ja uusia menetelmiä mikrobien toiminnan tutkimiseksi kuparin pinnalla sekä selvitetään mikrobien vaikutusta jännityskorroosioon. Lisäksi hankkeen ensimmäisenä vuonna kehitettiin menetelmä, jota hyödynnetään kuparin korroosioalttiuden ja pintailmiöiden tutkimiseen biofilmin kehittyessä pinnoille. Näitä menetelmiä voidaan soveltaa ja hyödyntää laajasti erilaisissa sovellutusympäristöissä. Hankkeessa koulutetaan osaajia ydinjätehuollon turvallisuuden tutkimuksen osaamisalueelle. Tuloksia hyödynnetään ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuusaihepiirissä kapselin toimintakyky-painoalueella arvioitaessa hapellisessa vaiheessa korroosionopeuksia ja korroosiovaikutusten arvioimiseksi tehtyjen mallien oikeellisuutta Mikrobiologian vaikutukset Ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuuden mikrobiologian vaikutukset aihepiiri koostuu neljästä hankkeesta, joista kolme muodostavat koordinoidun hankkeen Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologiset riskit MILORI ja yksi on itsenäinen hanke (Taulukko 5). Koordinoidussa hankkeessa ei ole varsinaista yhteistä työohjelmaa samalla tavalla kuin edellä kuvatuissa koordinoiduissa hankkeissa

17 17 TURMET ja THEBES. Jokainen osahanke on laatinut omaa osuuttaan koskevan työsuunnitelman ja tutkimusyhteenvedon omassa hanke-esityksessään. Taulukko 5. Ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuuden mikrobiologian vaikutukset aihepiirin hankkeet (koordinoidun hankkeen MILORI hankekoordinaattori lihavoituna). Tutkimushanke MILORI: Matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituksen mikrobiologia (MAKERI) MILORI: Matala- ja keskiaktiivisen metallijätteen mikrobiologinen korroosio (CORLINE) MILORI: Mikrobiyhteisöjen rikkimetabolia loppusijoitusolosuhteissa (GEOBIOKIERTO) Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä (RENGAS) VTT=Teknologian tutkimuskeskus VTT; GTK=Geologian tutkimuskeskus Hankepäällikkö Minna Vikman, VTT Leena Carpén, VTT Hanna Miettinen, VTT Riikka Kietäväinen, GTK MILORI: Matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituksen mikrobiologia (MAKERI) Projektin päätavoitteena on arvioida matala-ja keskiaktiivisen jätteen geologiseen loppusijoitukseen liittyviä mikrobiologisia riskejä, jotka voivat pahimmassa tapauksessa johtaa vapautumisesteiden toimintakyvyn heikkenemiseen, kaasun vapautumiseen ja radionuklidien kulkeutumiseen loppusijoitustilasta biosfääriin. Hankkeen tuloksena saadaan tietoa olosuhteiden vaikutuksesta voimalaitosjätteen hajoamiseen, kaasun muodostumiseen ja mikrobitoimintaan. Lisäksi tutkitaan mikrobitoiminnan aiheuttamia muutoksia huoltojätteen ja vapautumisesteiden (metalli) pinnoilla. Tutkimus toteutetaan laboratoriomittakaavan simulaatiokokeilla. Lisäksi tutkimuskohteina on Olkiluodon VLJ-luolassa menossa oleva vuonna 1997 käynnistetty koe matala-aktiivisella jätteellä. Tuloksia voidaan hyödyntää jätteen loppusijoituksen suunnittelussa, turvallisuusarvioissa ja mallintamisessa. Mahdollisia hyödyntäjiä ovat alan yrityksen ja viranomaiset. Koordinoidun hankkeen MILORI (Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologiset riskit) koordinointityö sisältyy osahankkeeseen MAKERI. MILORI: Matala- ja keskiaktiivisen metallijätteen mikrobiologinen korroosio (CORLINE) Hankkeen tavoitteena on arvioida biofilmien muodostumista ja mikrobiologisen korroosion riskiä metallisille materiaaleille (purkujätemetallit) Suomen loppusijoitusolosuhteissa sekä monitoroida korroosion ja vesikemian muutosten yhteyttä reaaliaikaisesti in situ. Tutkimukset suoritetaan simuloiduissa koeympäristöissä laboratoriossa sekä loppusijoitusalueella tehtävillä kenttäkokeilla (in situ monitorointi, laitekehitys). Tuloksia hyödynnetään arvioitaessa purkujätemetallien mahdollisesta mikrobiologisesta korroosiosta johtuvaa radioaktiivisten aineiden vapautumista. Hankkeessa otetaan käyttöön uusia sähkökemiallisia mittausmenetelmiä paikallisen korroosion tutkimiseen ja on kehitetty laitteisto, joka mahdollistaa korroosion ja vesikemian reaaliaikaisen seurannan loppusijoitusympäristössä. Menetelmiä voidaan hyödyntää laajasti erilaisissa sovellutusympäristöissä. Hankkeessa koulutetaan osaajia ydinjätehuollon turvallisuuden tutkimuksen osa-alueelle. Hankkeessa syntyneitä julkaisuja on käytetty osana Pauliina Rajalan väitöskirjatyötä, joka valmistui 7/2017 tämän ja edeltävän REMIC-projektin (KYT2014) tuloksena. Hankkeessa on aloitettu 2017 gradu-työ yhdessä MILORIkonsortion hankkeiden ja BASUCA projektin kanssa ja gradu-työ valmistuu MILORI: Mikrobiyhteisöjen rikkimetabolia loppusijoitusolosuhteissa (GEOBIOKIERTO) Hankkeen tavoitteena on selvittää loppusijoitustilojen pohjavesien mikrobiyhteisöjen vaikutusta rikin kiertoon sekä rikkiyhdisteiden muodostumisnopeuteen eri olosuhteissa. Tutkimuksessa käytetään

18 18 leimattua sulfaattia rikinkierron analysoinnissa ja sulfidin muodostumisnopeuden määrityksissä. Lisäksi arvioidaan pohjavesien mikrobien ja niiden metaboliatuotteiden vaikutuksia bentoniittipuskurin fysikaaliselle rakenteelle ja toimintakyvylle. Pitkäaikainen koe toteutetaan mikrobeille suotuisissa olosuhteissa, jolloin mikrobien mahdolliset vaikutukset bentoniitin rakenteelle voidaan todeta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hanke toteutetaan monivuotisena hankkeena pääosin VTT:llä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä KYT2018-ohjelman MILORI-konsortion hankkeiden, THEBESkonsortion tutkijoiden kanssa sekä EURATOM MIND-hankkeessa. Tutkimuksen tuloksena saadaan tietoa korrodoivien sulfidiyhdisteiden muodostumisnopeudesta pohjavedessä sekä mikrobien vaikutuksista bentoniittipuskurin rakenteelle, joilla molemmilla voi olla merkittävää vaikutusta kuparikapselin pitkäaikaisturvallisuudelle. Tuloksia voidaan hyödyntää ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuusanalyyseissa. Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä (RENGAS) Hankkeessa tutkitaan biogeokemiallisesti tärkeiden alkuaineiden esiintymistä ja liikkumista kalliopohjavesissä, syvän biosfäärin energialähteitä ja energian siirtymistä mikrobien katalysoimissa hapetus-pelkistysreaktioissa. Hankkeessa tehdään omaa näytteenotto-, analyysi- ja mallinnustyötä. Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään sekä KYT2018-ohjelman sisäistä että kansainvälistä yhteistyöverkostoa ja kansainvälisten syväreikätutkimusten tilannetta ja näytteenottomahdollisuuksia seurataan. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa geologisten pidätysesteiden ja syvän biosfäärin välisiä kytkentöjä ja prosesseja sekä niiden merkitystä ydinjätteiden geologisen loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden kannalta. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat aineiden olomuoto, kulkeutuminen ja viipymäaika. Hankkeen tulokset esitetään kansainvälisissä julkaisusarjoissa Muut turvallisuustutkimukset Muut turvallisuustutkimukset aihepiiri koostuu kahdeksasta hankkeesta (taulukko 6). Taulukko 6. Ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuuden muut turvallisuustutkimukset aihepiirin hankkeet. Tutkimushanke Hankepäällikkö Radionuklidien kulkeutuminen kallioperässä; Kallion in situ tutkimukset Marja Siitari-Kauppi, HYRL C-14 vapautuminen metallijätteestä Tiina Heikola, VTT Radiohiilen kemialliset muodot ja sorptio kallioperässä Merja Lusa, HYRL Ydinjätteen riskien arviointiin soveltuvan radioekologisen Jukka Juutilainen, UEF mallintamisen kehittäminen maa- ja vesiekosysteemissä Biosfäärimallinnuksen vaihtoehtoiset menetelmät ja niiden arviointi Tarmo Lipping, TTY (VABIA) KARMO III Kallion rakopintojen mekaaniset ominaisuudet Mikael Rinne, Aalto ROSA: Rakosimulaattori, joka kunnioittaa rakojen mitattuja pituus- ja Eevaliisa Laine, GTK suuntajakaumia HYRL=Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Radiokemian yksikkö; VTT=Teknologian tutkimuskeskus VTT; JYFL=Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos; UEF=Itä-Suomen yliopisto; TTY=Tampereen teknillinen yliopisto; Aalto=Aalto-yliopisto; GTK=Geologian tutkimuskeskus; Radionuklidien kulkeutuminen kallioperässä; Kallion in situ tutkimukset Hankkeen tavoitteena on määrittää radionuklidien pidättymistä ja kulkeutumista kiteisessä kivessä in situ kokein. Työssä selvitetään vaikuttavatko kemiallisten/fysikaalisten olosuhteiden muutokset

19 19 laboratoriokokeista in situ kokeisiin mentäessä niihin parametreihin, joita käytämme arvioitaessa radionuklidien kulkeutumista kalliossa. In situ ja laboratoriokokeiden tulosten tulkinnassa käytetään projektissa kehitettyjä reaktiivisia kulkeutumismalleja, joissa otetaan huomioon kiven mineraalien ja rakenteen heterogeenisuus. Grimselin vuorilaboratoriossa Sveitsissä 4-vuotinen in situ -koe lopetettiin syksyllä 2017 ja kairatuista kivinäytteistä määritetään radionuklidien paikkakohtainen radioaktiivisuuden jakauma sekä radionuklidien tunkeutumissyvyydet kiveen HYRL:ssä kehitetyin radiometrisin menetelmin. Autoradiografia-menetelmien kehittämistä jatketaan. In situ -kokeessa käytettävät radioaktiiviset merkkiaineet ovat HTO, Cl-36, Ba-133 (Ra-226 analogi), Cs-134, Na-22 ja (analogi 1-129) sekä stabiili Se (Se-79 analogi). Vuonna 2018 tehdään laboratoriokokeita radiumin jakaantumiskertoimien määrittämiseksi ja tuloksia tulkitaan PhreeqC-ohjelmalla. Geologian tutkimuskeskus osallistuu hankkeeseen asiantuntijana. Tuloksena saamme turvallisuusrelevanttia tietoa radionuklidien kulkeutumisesta ja vuorovaikutuksista saturoidussa kalliossa. Tieto edistää viranomaisen pitkäaikaisturvallisuuden arviointivalmiuksia. Päämääränä on kouluttaa uusia ydinjätehuollon asiantuntijoita, jotka kansainvälisessä verkostossa toimiessaan saavat opetusta eri tieteenaloilta ja kouluttautuvat monitieteisiksi ydinjätteiden loppusijoituksen asiantuntijoiksi. KYT2018-ohjelmassa geokemian mallinnus nostetaan painopisteeksi kuin myös geokemistin kouluttaminen. C-14 vapautuminen metallijätteestä Hankkeen tavoitteena on selvittää voimalaitos- ja käytöstäpoistojätteen aktiivisissa metallikomponenteissa olevan 14 C isotoopin vapautumista pohjaveteen loppusijoitusolosuhteissa, vapautumisnopeutta sekä veteen muodostuvia liuenneita ja kaasumaisia hiilen kemiallisia olomuotoja. Erityisesti jakautuminen orgaanisiin ja epäorgaanisiin kemiallisiin olomuotoihin on tärkeää kulkeutumisen kannalta. Hanke on ollut osa EU-projektia: CAST (CArbon-14 Source Term, WP: Steels), joka alkoi Kesto on 4,5 vuotta (loppuu ). Hanke toteutetaan kahdessa osassa kuten aiempina vuosina: CAST-osuus (osaprojekti 1, CAST töiden lopetus) ja kansallinen projekti (osaprojekti 2, paineastiateräksen eluutiokokeet). CAST-osassa on tarkoitus saattaa päätökseen sekä 2015 aloitetut inaktiiviset rautakarbidi- ja teräsjauheen eluutiokokeet että vuonna 2016 käynnistetyt säteilytetyn teräksen eluutiokokeet. Molemmissa koesarjoissa on tarkoitus tehdä vielä näytteenotot ja niihin liittyvät analyysit ennen kokeiden lopetusta. Kansallisessa projektissa käynnistetään uudet paineastiateräsnäytteiden eluutiokokeet. Teräsmateriaali, joka on hiiliterästä, on alhaisemman Nipitoisuutensa johdosta huomattavasti vähemmän aktiivista kuin nyt käytetty säteilytysketjun kapselinkuorimateriaali. Näytteiden matalammasta aktiivisuudesta johtuen kokeista on suunnitelmissa tutkia sekä liuos- että kaasufaasiin vapautunut 14 C. Raportointi tehdään kansallisessa projektissa. Tuloksia voidaan hyödyntää mallinnettaessa 14 C vapautumista loppusijoituksen turvallisuustarkasteluissa. Radiohiilen kemialliset muodot ja sorptio kallioperässä Hankkeessa selvitetään ydinpolttoaineesta peräisin olevan radiohiilen kemiallisia muotoja ja näiden muutoksia sen kulkeutuessa kallioperän kautta biosfääriin sekä erityisesti vuonna 2018 bakteerien vaikutusta metaanimuotoisen hiilen muuttumisessa karbonaattimuotoon, sekä bakteerien kykyä muodostaa kalsiittia kallioperäolosuhteissa. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia kokeellisia menetelmiä kallioperäolosuhteiden ja mikrobitoiminnan yhteisvaikutusten tutkimukseen. Tutkimus on erittäin tärkeää, koska radiohiili kuuluu tärkeimpään radionuklidiluokkaan tarkasteltaessa ihmisille tulevaisuudessa mahdollisesti kertyviä säteilyannoksia ja koska tietämys radiohiilen käyttäytymisestä kallioperässä on erittäin vähäistä. Tässä hankkeessa esitetyn kaltaista tutkimusta Suomessa ei ole aiemmin tehty. Hankkeessa tuotetaan radiohiilen kulkeutumisesta uutta, ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuuden arvioimista tukevaa tieteellistä tietoa.

Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, , Espoo. Muutama ajatus seminaarin aluksi

Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, , Espoo. Muutama ajatus seminaarin aluksi Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, 24.42018, Espoo Muutama ajatus seminaarin aluksi Paula Ruotsalainen, STUK Petri Jussila, STUK 1 Sisältö 1. Kansallinen ydinjätetutkimus KYT

Lisätiedot

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT 2 KYT2018 lähtökohtia 1 Tutkimusohjelma perustuu ydinenergialakiin (990/1987) "tutkimustoiminnan

Lisätiedot

KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 1 KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2015-2018 Vuosisuunnitelma 2017 Kari Rasilainen 2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Johdanto 4 2. Tutkimusohjelman tavoitteet 6 3. Tutkimushankkeet vuonna

Lisätiedot

KYT2022 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma

KYT2022 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2022 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma Puiteohjelmaseminaari 20.8. Suvi Karvonen VTT 2018 1 KYT2022 lähtökohdat - tavoitteet KYT-ohjelman perustavoite on tuottaa korkealaatuista tutkimustietoa

Lisätiedot

KYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari

KYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari KYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari 1 Tutkimusohjelman tavoitteet KYT-ohjelman pitkän aikavälin tarkoituksena on osaltaan ylläpitää kansallista osaamista ydinjätehuollon alalla ja edistää

Lisätiedot

KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 1 KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2015-2018 Vuosisuunnitelma 2016 Kari Rasilainen 2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Johdanto 4 2. Tutkimusohjelman tavoitteet 6 3. Tutkimushankkeet vuonna

Lisätiedot

KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2015-2018

KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2015-2018 1 KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2015-2018 Vuosisuunnitelma 2015 Kari Rasilainen 2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Johdanto 4 2. Tutkimusohjelman tavoitteet 6 3. Tutkimushankkeet vuonna

Lisätiedot

KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 1 KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2015-2018 Vuosikatsaus 2017 Kari Rasilainen 2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Johdanto 4 2. Tutkimusohjelman tavoitteet 6 3. Tutkimushankkeet vuonna

Lisätiedot

KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 1 KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2015-2018 Vuosikatsaus 2016 Kari Rasilainen 2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Johdanto 4 2. Tutkimusohjelman tavoitteet 6 3. Tutkimushankkeet vuonna

Lisätiedot

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018)

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018) TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT KYT2018 lähtökohtia 1 Tutkimusohjelma perustuu ydinenergialakiin

Lisätiedot

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2014) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2014) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2014) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT 2 KYT2014 lähtökohtia 1 Tutkimusohjelma perustuu ydinenergialakiin (990/1987) "tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT KYT2018 lähtökohtia 1 Tutkimusohjelma perustuu ydinenergialakiin

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo Kehityspäällikkö Kaisa-Leena Hutri, STUK KYT2014-tutkimusohjelman johtoryhmän puheenjohtaja KYT2014-tutkimusohjelmakauden olennaiset piirteet

Lisätiedot

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin KYT2010-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2011 1 Sisällysluettelo Johdanto Loppusijoituskapseliin liittyviä säännöstövaatimuksia Pitkäaikaisturvallisuus

Lisätiedot

KYT2022. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

KYT2022. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY KYT2022 Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK 20.8.2018 Ydinjätehuollon kotimainen toimintaympäristö KYT2022-kaudella Posivalle on myönnetty rakentamislupa 2015 ja se on aloittanut loppusijoituslaitoksen

Lisätiedot

KYT2022-puiteohjelmakausi

KYT2022-puiteohjelmakausi KYT2022-puiteohjelmakausi STUKin ajatuksia tulevasta ohjelmakaudesta STUKin kannalta merkittävät tapahtumat KYT2022-kaudella Posivalle on myönnetty rakentamislupa 2015 ja se on aloittanut loppusijoituslaitoksen

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

KYT seminaari

KYT seminaari Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2014 Alkava ohjelmakausi 2011 2014 KYT seminaari 18.3.2011 Kaisa Leena Hutri, STUK Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta KYT2014 ohjelman lähtökohdat

Lisätiedot

KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 1 KYT2018 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2015-2018 Vuosikatsaus 2015 Kari Rasilainen 2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Johdanto 4 2. Tutkimusohjelman tavoitteet 6 3. Tutkimushankkeet vuonna

Lisätiedot

KYT2018. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

KYT2018. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY KYT2018 Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK 22.8.2014 Ydinjätehuollon kotimainen toimintaympäristö KYT2018-kaudella Posivan rakentamislupahakemus on käsittelyssä, käsittely valmistunee KYT2014-ohjelmakauden

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2018. Puiteohjelma tutkimuskaudelle 2015 2018

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2018. Puiteohjelma tutkimuskaudelle 2015 2018 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2018 Puiteohjelma tutkimuskaudelle 2015 2018 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto 43/2014 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma

Lisätiedot

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2011-2014. Vuosisuunnitelma 2011

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2011-2014. Vuosisuunnitelma 2011 KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2011-2014 Vuosisuunnitelma 2011 Kari Rasilainen 2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Johdanto 4 2. Tutkimusohjelman tavoitteet 5 3. Tutkimushankkeet vuonna

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 1 KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2011-2014 Vuosisuunnitelma 2013 Kari Rasilainen 2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Johdanto 4 2. Tutkimusohjelman tavoitteet 5 3. Tutkimushankkeet vuonna

Lisätiedot

Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä

Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia - seminaari, VTT Syväbiosfääritutkimus GTK:ssa

Lisätiedot

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus Jussi Heinonen Viranomaisvalvonnan vaiheet Viranomaisvalvonnan kannalta loppusijoituksen valvonta voidaan jakaa päävaiheisiin:

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta KYT 2010 tutkimusohjelmanloppuseminaari loppuseminaari Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta Rainer Laaksonen STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 1 Esityksen sisältö Säännöstötaustaa

Lisätiedot

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 1 KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2011-2014 Vuosisuunnitelma 2014 Kari Rasilainen 2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Johdanto 4 2. Tutkimusohjelman tavoitteet 5 3. Tutkimushankkeet vuonna

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia 24/2018 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2022. Puiteohjelma tutkimuskaudelle

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia 24/2018 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2022. Puiteohjelma tutkimuskaudelle Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia 24/2018 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2022 Puiteohjelma tutkimuskaudelle 2019 2022 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 24/2018 Kansallinen

Lisätiedot

Excellence -hankkeiden arviointimenettely VYR-tutkimusohjelmissa

Excellence -hankkeiden arviointimenettely VYR-tutkimusohjelmissa Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 16.8.2019 Liite 1-1 Excellence -hankkeiden arviointimenettely VYR-tutkimusohjelmissa Excellence -hankkeilla tarkoitetaan VYR-tutkimusohjelmissa hankkeita, jotka

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

KYT2014 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma 2011 2014. Loppuraportti

KYT2014 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma 2011 2014. Loppuraportti KYT2014 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma 2011 2014 Loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto 59/2015 KYT2014 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma 2011 2014

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia 2019:20 KYT2018 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia 2019:20 KYT2018 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia 2019:20 KYT2018 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma 2015 2018 Loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:20 KYT2018 Kansallinen

Lisätiedot

KYT ja ydinjätealan tutkimusstrategiat

KYT ja ydinjätealan tutkimusstrategiat KYT ja ydinjätealan tutkimusstrategiat Juhani Vira KYT2014 loppuseminaari 18.3.2015 Finlandia-talo 30.4.2015 J. Vira 1 Ydinjätetutkimuksen nykytilanne (1) Suurin rahoittaja on Posiva, joka saa rahoituksensa

Lisätiedot

KYT2010 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA. KYT2010-tutkimusohjelman esittely Heikki Leinonen (Carrum Oy)

KYT2010 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA. KYT2010-tutkimusohjelman esittely Heikki Leinonen (Carrum Oy) KYT2010 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA KYT2010-tutkimusohjelman esittely Heikki Leinonen (Carrum Oy) KYT-2010 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma Edeltävät JYT ja KYT ohjelmat 1989

Lisätiedot

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2011-2014. Vuosikatsaus 2011

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2011-2014. Vuosikatsaus 2011 KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2011-2014 Vuosikatsaus 2011 Kari Rasilainen 2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Johdanto 4 2. Tutkimusohjelman tavoitteet 5 3. Tutkimushankkeet vuonna 2011

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2011-2014. Vuosikatsaus 2012

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2011-2014. Vuosikatsaus 2012 1 KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2011-2014 Vuosikatsaus 2012 Kari Rasilainen 2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Johdanto 4 2. Tutkimusohjelman tavoitteet 5 3. Tutkimushankkeet vuonna

Lisätiedot

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit 2 KYT pähkinänkuoressa KYT-tutkimusohjelma toteutetaan 2002-2005 tavoitelaajuus 1 M /vuosi pääasiallinen rahoittaja valtion

Lisätiedot

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma, KYT2014. Puiteohjelma tutkimuskaudelle 2011 2014. Luonnos 14.9.2010 KYT-suunnitteluryhmä

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma, KYT2014. Puiteohjelma tutkimuskaudelle 2011 2014. Luonnos 14.9.2010 KYT-suunnitteluryhmä Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma, KYT2014 Puiteohjelma tutkimuskaudelle 2011 2014 Luonnos 14.9.2010 KYT-suunnitteluryhmä Sisällysluettelo Esipuhe 3 1 Johdanto 4 1.1 Ydinjätehuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Posivan ohjelma Asennukset, koekäyttö Käyttötoiminnan aloitus noin 2020 Laitosten rakentaminen Käyttölupahakemus ONKALOn rakentaminen

Lisätiedot

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Vuosisuunnitelma 2012

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Vuosisuunnitelma 2012 KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2011-2014 Vuosisuunnitelma 2012 Kari Rasilainen 2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Johdanto 4 2. Tutkimusohjelman tavoitteet 5 3. Tutkimushankkeet vuonna

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Kehittyneet polttoainekierrot UUDET EROTUSTEKNIIKAT

Kehittyneet polttoainekierrot UUDET EROTUSTEKNIIKAT Kehittyneet polttoainekierrot UUDET EROTUSTEKNIIKAT KYT2014-seminaari 18.3.2015 Risto Koivula, HYRL www.helsinki.fi/yliopisto 30.4.2015 1 Kehittyneet polttoainekierrot UUDET EROTUSTEKNIIKAT Tutkimusaihe

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia Yleiset johtopäätökset Ohjelma kehittynyt edellisen arvioinnin jälkeen ja arvioinnin

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,

Lisätiedot

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 1 KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2011-2014 Vuosikatsaus 2013 Kari Rasilainen 2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Johdanto 4 2. Tutkimusohjelman tavoitteet 5 3. Tutkimushankkeet vuonna

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos

Lisätiedot

PÄÄTÖS YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUS VYR-RAHOITUKSELLA V ; TUTKIMUSOHJELMA KYT2010 JA JOHTORYHMÄN KUTSUMINEN

PÄÄTÖS YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUS VYR-RAHOITUKSELLA V ; TUTKIMUSOHJELMA KYT2010 JA JOHTORYHMÄN KUTSUMINEN 6.9.2005 Dnro 3/811/2005 PÄÄTÖS JAKELUSSA MAINITUILLE YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUS VYR-RAHOITUKSELLA V. 2006-2010; TUTKIMUSOHJELMA KYT2010 JA JOHTORYHMÄN KUTSUMINEN Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnistää

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Linda Kumpula

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Linda Kumpula TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija 3.12.2018 Linda Kumpula VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON VUODEN 2019 TALOUSARVION VAHVISTAMINEN 1 Rahasto Valtion ydinjätehuoltorahasto (rahasto)

Lisätiedot

Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010

Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010 Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma Eija Karita Puska (-ohjelman johtaja) www.vtt.fi/safir2010 eija-karita.puska@vtt.fi Taustaa 2 Kansallinen julkinen ydinturvallisuuden tutkimus on organisoitu

Lisätiedot

Lopuksi. Rainer Salomaa Aalto-yliopisto/Teknillinen fysiikka. JYTKYT 30v Tänään KYT2018 Seuraavassa jaksossa KYT2022

Lopuksi. Rainer Salomaa Aalto-yliopisto/Teknillinen fysiikka. JYTKYT 30v Tänään KYT2018 Seuraavassa jaksossa KYT2022 Lopuksi Rainer Salomaa Aalto-yliopisto/Teknillinen fysiikka JYTKYT 30v Tänään KYT2018 Seuraavassa jaksossa KYT2022 1 Julkisrahoitteiset ydinjätetutkimusohjelmat YE-laki 1987: tutkimustoiminnan tarkoituksena

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Teollisuusneuvos Herkko Plit Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Fennovoiman loppusijoitushanke PAP vuodelta

Lisätiedot

Soveltamisala: Tutkimusohjelman valmistelu, toteuttaminen, valvonta ja raportointi

Soveltamisala: Tutkimusohjelman valmistelu, toteuttaminen, valvonta ja raportointi 1 KYT2022-TOIMINTAOHJE Soveltamisala: Tutkimusohjelman valmistelu, toteuttaminen, valvonta ja raportointi Tunnus: Ohje KYT2022-1.0 Laatija: Linda Kumpula, 14.9.2018 Jakelu: Johtoryhmä, ohjelman johtaja,

Lisätiedot

C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT

C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT C-14 pidättyminen kalsiittiin Jukka Lehto, HY Radiokemian laboratorio

Lisätiedot

Kaasujen muodostuminen matala-aktiivisen jätteen loppusijoituksessa

Kaasujen muodostuminen matala-aktiivisen jätteen loppusijoituksessa VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kaasujen muodostuminen matala-aktiivisen jätteen loppusijoituksessa Minna Vikman Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia-seminaari 24.4.2018 Esityksen

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Turvallisuusperustelun tarkastelua

Turvallisuusperustelun tarkastelua Turvallisuusperustelun tarkastelua Loppusijoituksen turvallisuusperustelu LS-TUPER Koordinoitu KYT2014-hanke VTT, GTK, HYRL, LM Logo LM Logo HY 1 Tarkasteluperspektiivi Koordinointi Turvallisuusperustelun

Lisätiedot

Valtion ydinjätehuoltorahaston tilinpäätös 2017

Valtion ydinjätehuoltorahaston tilinpäätös 2017 Valtion ydinjätehuoltorahaston tilinpäätös 2017 2 Sisällys 1 Toimintakertomus... 4 1.1 Johdon katsaus... 4 1.2 Toiminta-ajatus ja tehtävät... 5 1.2.1 Varautuminen... 5 1.2.2 Ydinturvallisuustutkimusrahasto...

Lisätiedot

Valtion ydinjätehuoltorahaston tilinpäätös

Valtion ydinjätehuoltorahaston tilinpäätös n tilinpäätös 2016 13.2.2017 2 Sisällys Sisällys... 2 1 Toimintakertomus... 4 1.1 Johdon katsaus... 4 1.2 Toiminta-ajatus ja tehtävät... 5 1.2.1 Varautuminen... 5 1.2.2 Ydinturvallisuustutkimusrahasto...

Lisätiedot

Kuparikapselin korroosio

Kuparikapselin korroosio Kuparikapselin korroosio Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari April 24, 2018 Pauliina Rajala VTT Technical Research Centre of Finland Ltd. Mikrobit Mikrobeilla tarkoitetaan mikroskooppisen

Lisätiedot

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin

Lisätiedot

Soveltamisala: Tutkimusohjelman valmistelu, toteuttaminen, valvonta ja raportointi

Soveltamisala: Tutkimusohjelman valmistelu, toteuttaminen, valvonta ja raportointi 1 KYT2018-TOIMINTAOHJE Soveltamisala: Tutkimusohjelman valmistelu, toteuttaminen, valvonta ja raportointi Tunnus: Ohje KYT2018 Laatija: Jaana Avolahti, 15.9.2014 Jakelu: Johtoryhmä, ohjelman koordinaattori,

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Linda Kumpula

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Linda Kumpula TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija 29.11.2016 Linda Kumpula VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON VUODEN 2017 TALOUSARVION VAHVISTAMINEN 1 Rahasto Valtion ydinjätehuoltorahasto (rahasto)

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Nuklidikulkeutuminen

Nuklidikulkeutuminen Nuklidikulkeutuminen KYT2014 Loppuseminaari 18.3.2015 Mikko Voutilainen Johdanto Suomessa kiteinen peruskallio on valittu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi Peruskallio on radionuklidien viimeinen

Lisätiedot

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma, KYT2014. Puiteohjelma tutkimuskaudelle

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma, KYT2014. Puiteohjelma tutkimuskaudelle Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma, KYT2014 Puiteohjelma tutkimuskaudelle 2011 2014 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto 68/2010 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma,

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Linda Kumpula

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Linda Kumpula TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija 4.12.2015 Linda Kumpula VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON VUODEN 2016 TALOUSARVION VAHVISTAMINEN 1 Rahasto Valtion ydinjätehuoltorahasto (rahasto)

Lisätiedot

Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto

Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto Eduskunta 1.7.2010 Valiokunnat YmV (enemmistö 9-8 vastusti), TuV (kaikki muut valiokunnat

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti

Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi KYT2014 puoliväliseminaari 2013-04-17 Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti 2 Kehittyneet Polttoainekierrot (KEPLA-projekti) Kehittyneissä

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...

Lisätiedot

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI Taustaa ja tilannekatsaus luvituksesta ATS-seminaari 27.1.2011 27.1.2011 Ruuska Vesa 1 Tästä lähdettiin Helsingin Sanomat 11.11.1983 27.1.2011 Ruuska

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

RADLAB VTT:n Ydinturvallisuustalon valmiudet ydinjätetutkimuksessa

RADLAB VTT:n Ydinturvallisuustalon valmiudet ydinjätetutkimuksessa RADLAB VTT:n Ydinturvallisuustalon valmiudet ydinjätetutkimuksessa KYT2018 Loppuseminaari 29.1.2018 Tiina Heikola, Emmi Myllykylä, Tiina Lavonen, Wade Karlsen VTT beyond the obvious KYT2018-ohjelmassa

Lisätiedot

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

Fennovoiman ydinjätehuoltoa koskeva lisäselvitys

Fennovoiman ydinjätehuoltoa koskeva lisäselvitys Memorandum Revision 1 Nuclear Safety Fennovoiman ydinjätehuoltoa koskeva lisäselvitys Fennovoima Oy fennovoima.fi +358 20 757 9200 Salmisaarenaukio 1, FI-00180 Helsinki, Finland Business ID 2125678-5 Memorandum

Lisätiedot

KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2006-2010. Vuosikatsaus 2006

KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2006-2010. Vuosikatsaus 2006 KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2006-2010 Vuosikatsaus 2006 Heikki Leinonen Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Johdanto 3 2. Tutkimusohjelman perustavoitteet 3 3. Tutkimukset vuonna 2006 5 3.1

Lisätiedot

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella 27.2.2014 Ydinvoimalaitoksen jätehuolto on tarkoin säädeltyä toimintaa Ydinenergialaki (11.12.1987/990) 6 a (29.12.1994/1420):

Lisätiedot

KYT - Syväbiosfääritutkimukset. Malin Bomberg Teknologian tutkimuskeskus VTT

KYT - Syväbiosfääritutkimukset. Malin Bomberg Teknologian tutkimuskeskus VTT KYT - Syväbiosfääritutkimukset Malin Bomberg Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Mikrobien merkitys syväbiosfäärissä Mikrobiyhteisöt ovat hyvin monimuotoiset tuhansia lajeja Yleensä matala aineenvaihdunta,

Lisätiedot

KYT2010 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma 2006 2010. Loppuraportti

KYT2010 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma 2006 2010. Loppuraportti KYT2010 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma 2006 2010 Loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto 22/2011 KYT2010 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma 2006 2010

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus 24.4.2014 Pyhäjoen monitoimitalo Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kaavio uuden ydinvoimalaitosyksikön

Lisätiedot

T A L O U S A R V I O E H D O T U S V U O D E L L E Varautumisrahasto Ydinturvallisuustutkimusrahasto Ydinjätetutkimusrahasto

T A L O U S A R V I O E H D O T U S V U O D E L L E Varautumisrahasto Ydinturvallisuustutkimusrahasto Ydinjätetutkimusrahasto VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTO 2.11.2017 T A L O U S A R V I O E H D O T U S V U O D E L L E 2018 Varautumisrahasto Ydinturvallisuustutkimusrahasto Ydinjätetutkimusrahasto VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTO

Lisätiedot

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma, KYT

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma, KYT Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma, KYT Puiteohjelma tutkimuskaudelle 2006 2010 KYT-johtoryhmä Sisällysluettelo Esipuhe 3 1 Johdanto 4 1.1 Suomen ydinjätehuollon tilanne 4 1.2 Aiempi julkinen

Lisätiedot

Ydinjätteen loppusijoitus Suomessa

Ydinjätteen loppusijoitus Suomessa Ydinjätteen loppusijoitus Suomessa Johdatus ydinenergiatekniikkaan, Posivan projekti 28.3.2019 Aaltonen Ismo 1 Ydinjätehuolto, vaihtoehdot Jälleenkäsittely Varastointi Syvälle Pinnalle Loppusijoitus syvälle

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 SISÄLTÖ Posiva... 4 ONKALO lukuina... 5 Loppusijoitus lukuina... 6 Loppusijoituskapseli... 7 Käytetty polttoaine... 8 Käytetyn ydinpolttoaineen

Lisätiedot

EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus

EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää ään n? Reaktoriturvallisuus Eija Karita Puska, VTT EURATOM in FP 7 (from FP7 factsheets www.ec.europa.eu/research) 2 Budget: 2.7 billion

Lisätiedot

Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012

Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 2 Ydinenergiatutkimus Suomessa Osana TEM:n Kansallisen ydinenergia-alan osaamistyöryhmän työtä

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota

Lisätiedot

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT)

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Puiteohjelma tutkimuskaudelle 2002-2005 Toinen päivitetty painos Kari Rasilainen Esipuhe Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) asetti maaliskuussa 2000

Lisätiedot

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN GEOLOGINEN LOPPUSIJOITUS JOHDANTO TURVALLISUUDEN ARVIOIMISEN PERUSTEISIIN (SYVENTÄVÄ OSUUS)

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN GEOLOGINEN LOPPUSIJOITUS JOHDANTO TURVALLISUUDEN ARVIOIMISEN PERUSTEISIIN (SYVENTÄVÄ OSUUS) Tiedote Laatija: Palmu Marjatta Tunnus: Laadittu: 3.1.2011 Sivu(t) 1 (3) POSIVAN KURSSIN SYVENTÄVÄ OSUUS 15.2.-18.2.2011 KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN GEOLOGINEN LOPPUSIJOITUS JOHDANTO TURVALLISUUDEN ARVIOIMISEN

Lisätiedot