KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Vuosikatsaus 2011

Transkriptio

1 KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Vuosikatsaus 2011 Kari Rasilainen

2 2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Johdanto 4 2. Tutkimusohjelman tavoitteet 5 3. Tutkimushankkeet vuonna Ydinjätehuollon uudet ja vaihtoehtoiset teknologiat Ydinjätehuollon turvallisuustutkimus Turvallisuusperustelu Puskuri- ja täyteaineiden toimintakyky Muut turvallisuustutkimukset 12 Viitteet 17 Liite 1 KYT2014 hankekohtaiset vuosiyhteenvedot Liite 2 KYT2014 julkaisut ja opinnäytteet Liite 3 KYT2014 organisaatio Liite 4 KYT2014 hankeseuranta

3 3 ESIPUHE Tämä on Kansallisen ydinjätehuollon tutkimusohjelman (KYT2014) sisällöllinen vuosikatsaus vuodelta Vuosikatsauksessa kuvataan lyhyesti tutkimusohjelman saavuttamia tutkimustuloksia hankepäälliköiden raportoimien hankekohtaisten tulosten perusteella. Vuosikatsauksessa käsitellään rahoituskysymyksiä vain yleisellä tasolla. KYT2014-ohjelman tärkein yksittäinen rahoittajataho on valtion ydinjätehuoltorahasto (VYR). Tutkimusta tekevät organisaatiot ovat ohjanneet hankkeisiinsa usein myös omaa rahoitustaan. Vuosikatsaus on tutkimusohjelman koordinaattorin kokoama, mutta siten, että Liitteen 1 hankekohtaiset vuosiyhteenvedot ovat yksittäisten tutkimushankkeiden vastuuhenkilöiden laatimia. Liitteessä 2 esitetty luettelo tutkimusohjelman piirissä tuotetuista julkaisuista ja opinnäytteistä on koordinaattorin kokoama hankekohtaisten vuosiyhteenvetojen pohjalta. Kahden tutkimushankkeen vuosiyhteenvetoja ei ole toimitettu koordinaattorille.

4 4 1 Johdanto Suomen lainsäädäntö edellyttää, että ydinjätehuoltovelvolliset vastaavat tuottamiensa jätteiden huollon suunnittelusta, toteutuksesta ja kustannuksista mukaan lukien tutkimus- ja kehitystyö. Teollisuuden Voiman ja Fortumin yhdessä omistamalla Posiva Oy:llä on Suomen laajin ydinjätehuollon tutkimus- ja kehitystyön ohjelma. Säteilyturvakeskuksessa ydinjätehuollon valvonnan tekninen tukiohjelma liittyy suoraan sen viranomaisvalvontaan. Työ- ja elinkeinoministeriöllä (TEM) on kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT), jonka tarkoituksena on tuottaa asiantuntijaosaamista viranomaisten käyttöön. Ydinjätehuollon toimintaympäristössä tapahtuu tutkimusohjelmakaudella merkittäviä muutoksia sekä Suomessa että ulkomailla. Suunnitelmien mukaan Posiva Oy jättää ydinjätelaitoksen rakentamislupahakemuksen valtioneuvostolle vuoden 2012 loppuun mennessä. Suomessa on uusi ydinenergian ja ydinjätehuollon toimija, Fennovoima Oy. Tutkimusohjelmakauteen ajoittuu myös useita muita ydinjätehuoltoon suoraan ja välillisesti liittyviä päätöksentekomenettelyjä. Ohjelmakauden aikana on tarkoitus ottaa nyt rakenteilla oleva ydinvoimalaitosyksikkö (Olkiluoto 3) käyttöön ja käsitellä uusien ydinvoimalaitosten (Olkiluoto 4, Fennovoima 1) rakentamislupahakemukset. Otaniemen tutkimusreaktorin (FiR1) käyttölupa uusittiin v vuoden 2023 loppuun asti. VTT on käynnistämässä uusien ydintekniikan tilojen ja niihin liittyvien laitteistojen rakentamista Otaniemeen. Uudet tilat edistävät myös ydinjätehuollon ja radiokemian tutkimuksia. Ruotsissa saatetaan loppuun käytetyn ydinpolttoaineen kapselointilaitoksen rakentamislupahakemuksen käsittely. Hakemus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen rakentamislupaa varten jätettiin viranomaisille vuoden 2011 maaliskuussa. USA:ssa nk. Blue Ribbon -komitea on raportoinut (BRC 2012) vaihtoehtoja Yucca Mountainiin kaavaillulle geologiselle loppusijoitukselle, josta luovuttiin v poliittisella päätöksellä. EU:n ydinenergia- ja ydinjätetutkimusta tehdään ns. Euratom-puiteohjelmien piirissä. Parhaillaan on menossa 7. puiteohjelman ( ) 2-vuotinen jatkoaika. Vuonna 2009 perustettiin teknologiayhteisö IGD-TP (Implementing Geological Disposal - Technology Platform), jonka tarkoituksena on ryhtyä merkittävältä osin koordinoimaan Euratomin piirissä tehtävää ydinjätehuollon tutkimusta. Suomesta IGD-TP:hen osallistuvat toistaiseksi Posiva ja VTT. KYT2014-ohjelmaa edeltävälle KYT2010-tutkimusohjelmalle toteutettiin kansainvälinen arviointi vuonna 2007 (Apted et al. 2008). Arviointiryhmä totesi, että tutkimusohjelmassa siihen mennessä saavutetut tulokset ja ohjelman rahoitus ovat tasapainossa, eri tutkimusalueet ovat siinä edustettuina ja niitä voidaan pitää riittävinä. Arviointiryhmä esitti kehittämisehdotuksia muun muassa teknisen kehityksen seurantaan, yleiseen ydinjätehuoltoon liittyvään koulutukseen, osaamiskeskuksiin sekä laajoihin ja integroituihin tutkimusprojekteihin. Arviointiryhmän ehdotukset on otettu huomioon KYT2014-ohjelmaa suunniteltaessa koskien esim. laajoja integroituja hankkeita ja koulutuksen valmistelua. Samoin arviointiryhmän suositukset on otettu huomioon ohjelman organisoinnissa ja toimintaohjeen uusimisessa. Arviointiryhmän mainitsemia laajoja integroituja tutkimusprojekteja kutsutaan KYT2014-ohjelmassa koordinoiduiksi hankkeiksi.

5 5 2. Tutkimusohjelman tavoitteet KYT2014-tutkimusohjelman lähtökohdat perustuvat ydinenergialakiin (990/1987), jonka mukaan tutkimustoiminnan tavoitteena on varmistaa, että viranomaisten saatavilla on riittävästi ja kattavasti sellaista ydinteknistä asiantuntemusta ja muita valmiuksia, joita tarvitaan ydinjätehuollon erilaisten toteutustapojen ja menetelmien vertailuun (53 b ( /1131)). Tutkimusohjelman sisältö muodostuu kansallisen osaamisen kannalta keskeisistä tutkimuskohteista. Keskeisimmiksi katsottuihin aihepiireihin kaavaillaan koko tutkimuskauden kattavia koordinoituja hankkeita. Ydinjätehuollon valmistelutöihin, toteutukseen tai viranomaistarkastukseen suoranaisesti kuuluvat hankkeet eivät kuulu KYT2014-tutkimusohjelmaan. Ydinenergialain mukaan ydinjätehuoltovelvolliset vastaavat tuottamiensa jätteiden huollon suunnittelusta, toteutuksesta ja kustannuksista mukaan lukien tutkimus- ja kehitystyö. Siksi esim. ydinjätehuoltovelvollisten selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvat hankkeet eivät kuulu KYT2014- ohjelmaan. Myöskään STUKin valvontatyön suoraksi tueksi tehtävä tutkimus ei kuulu KYT2014- ohjelmaan. KYT2014-tutkimusohjelma toimii samalla viranomaisten, ydinjätehuoltoa toteuttavien organisaatioiden ja tutkimuslaitosten välisenä keskustelu- ja tiedonvälitysfoorumina. Näin luodaan edellytyksiä rajallisten tutkimusresurssien tehokkaalle hyödyntämiselle ja pyritään varmistumaan siitä, että yksittäisiin tutkimushankkeisiin saadaan riittävän monipuolinen ja poikkitieteellinen tutkimusryhmä. Tehokkaalla tiedonvaihdolla voidaan myös välttää mahdollista päällekkäistä tutkimusta sekä koordinoida esimerkiksi kansainvälisiin hankkeisiin osallistumista. Valtion ydinjätehuoltorahasto (VYR) rahoittaa vuosittain ydinjätehuollon tutkimushankkeita työ- ja elinkeinoministeriön esityksen perusteella. TEM:n esitys perustuu KYT-johtoryhmän rahoitussuositukseen. Vuosittain jaettava rahamäärä perustuu jätehuoltovelvollisten vastuumääriin ja oli vuonna 2011 noin 1,7 miljoonaa euroa. Olkiluoto 3 -laitosyksikön käyttöönotto vaikuttaa aikanaan sen omistavien ydinjätehuoltovelvollisten vastuumääriin, jolloin tutkimusrahoitukseen on vastaavasti osoitettavissa enemmän varoja. KYT2014-tutkimusohjelma tukee ja kannustaa osallistumaan ydinjätetutkimuksen kansainvälisiin ja EUhankkeisiin. Hankkeita voidaan toteuttaa myös VYR:n ja muiden suomalaisten tai ulkomaisten rahoittajien yhteisrahoituksella. Yhteisrahoitteisiin hankkeisiin sovelletaan samoja rahoitusehtoja ja vaatimuksia kuin VYR:n rahoittamiin hankkeisiin. Yritysten osalta niihin sisältyy EU:n valtiontukisäännöstön de minimis sääntö. KYT2014-ohjelma pyrkii osaltaan varmistamaan olennaisen kansallisen asiantuntemuksen jatkuvan saatavuuden, edistämään tieteellistä ja korkeatasoista osaamista sekä lisäämään yleistä tietämystä ydinjätehuollon alalla. Tämä toteutuu mm. edistämällä uuden asiantuntijapolven kouluttamista alalle. KYT2014-ohjelma voi tarjota osarahoitusta väitöskirjatyölle, mikäli työ täyttää tutkimusohjelman sisältötavoitteet. KYT2014-ohjelman tutkimussisältöön, raportointiin ja tiedonvälitykseen liittyvät tavoitteet on esitetty tarkemmin KYTin puiteohjelmassa (TEM 2010). Tutkimusohjelman sisäinen työnjako on kuvattu toimintaohjeessa. Vuoden 2011 erityisenä tavoitteena pidettiin lähinnä sitä, että ydinjätehuollon turvallisuustutkimuksiin saadaan käynnistettyä laajoja koordinoituja hankkeita turvallisuusperusteluissa, puskuri- ja täyteaineiden toimintakyvyssä sekä kapselin pitkäaikaiskestävyydessä. Koordinoituihin hankkeisiin osallistuu useita

6 6 tahoja ja hanke koordinoi omaa toimintaansa hankekoordinaattorin avulla. Myös perinteiset yksi- ja monivuotiset hankkeet ovat mukana tutkimusohjelmassa. Kuvassa 1 on esitetty KYT2014-ohjelman tutkimusaihepiirit. Kuva 1. KYT2014-ohjelman tutkimusaihepiirit (TEM 2011). 3. Tutkimushankkeet vuonna 2011 Vuoden 2011 hankehakuun lähetettiin yhteensä 36 hanke-esitystä ja yhteenlaskettuna VYR-rahoitusta haettiin 3.6 M. Hanke-esitykset arvioitiin sisällöllisesti tukiryhmissä ja arvioinnissa kiinnitettiin huomiota seuraaviin kriteereihin, jotka myös ilmoitettiin hankehaun kutsukirjeessä: merkittävyyttä ja hyödynnettävyyttä arvioidaan tutkimustarpeiden kannalta verkottuminen alan toimijoiden kesken tarkoittaa, että haetaan koottuja yhteisiä hankkeita ja ehyitä kokonaisuuksia koulutusvaikutus o uusien asiantuntijoiden kouluttaminen o uuden osaamisen luominen tieteelliset ansiot tuloksellisuus, jota on osoitettu KYT-hankkeissa tai muissa yhteyksissä. Tutkimusohjelman johtoryhmä laati tukiryhmien sisällöllisten arvioiden pohjalta rahoitusesityksen ja kokosi tukiryhmien työn pohjalta hanke-esityksille sisällöllisen palautteen. Hankekohtaiset palautteet saatettiin hanke-esitysten tekijöiden tietoon. Kaikkia rahoitettuja hankkeita jouduttiin leikkaamaan, koska hanke-esitysten yhteenlaskettu VYR-rahoitus oli yli kaksinkertainen rahoitusvaraan verrattuna. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) teki johtoryhmän esityksen pohjalta rahoitusesityksen, johon pyysi lausunnon STUKilta. Valtion ydinjätehuoltorahasto (VYR) teki lopullisen rahoituspäätöksen Vuonna 2011 KYT2014-ohjelmassa tutkimushankkeille myönnetty rahoitus on n. 1,6 M. Tämän lisäksi VYR myönsi rahoitusta tutkimusohjelman hallintohankkeelle. Rahoitettujen hankkeiden jakautuminen eri aihepiireihin on esitetty Kuvassa 2.

7 7 KYT2014: VYR-rahoituksen 1715 k jakautuminen aihepiireittäin vuonna ,43 0,06 0,07 0,16 0,08 0,20 Ydinjätehuollon uudet ja vaihtoehtoiset teknologiat Ydinjätehuollon turvallisuustutkimus/turvallisuusp erustelu Ydinjätehuollon turvallisuustutkimus/puskuri- ja täyteaineiden toimintakyky Ydinjätehuollon turvallisuustutkimus/kapselin pitkäaikaiskestävyys Ydinjätehuollon turvallisuustutkimus/muut turvallisuustutkimukset Hallinto Kuva 2. KYT2014-hankekokonaisuuden jakautuminen eri aihepiireihin vuonna Vuonna 2011 KYT2014-ohjelman kokonaisrahoitus oli 2,8 M, josta valtion ydinjätehuoltorahasto (VYR) rahoitti 1,7 M. Tutkimuslaitokset itse rahoittivat pääosin loput. Tutkimusohjelman kokonaislaajuus oli 23,5 henkilötyövuotta. Seuraavassa esitellään lyhyt yhteenveto tutkimusohjelman vuoden 2011 tutkimustuloksista. Liitteessä 1 on esitetty yksityiskohtaisemmat hankekohtaiset vuosiyhteenvedot ja koordinoitujen hankkeiden sisällölliset vuosiyhteenvedot. Liitteessä 2 on lueteltu tutkimusohjelmassa vuonna 2011 tuotetut julkaisut ja opinnäytteet. Liitteessä 3 on kuvattu tutkimusohjelman organisaatio vuonna 2011 ja Liitteessä 4 tutkimushankkeiden seuranta vuonna Vuonna 2011 hankekokonaisuus koostui ydinjätehuollon teknologioita ja turvallisuutta käsittelevistä tutkimushankkeista. Yhteiskuntatieteellisiä tutkimushankkeita ei ollut mukana. Tutkimusohjelmassa on ilmoitettu valmisteltavan 7 väitöskirjaa, joista 1 tarkastettiin vuonna Ydinjätehuollon uudet ja vaihtoehtoiset teknologiat Uusia ja vaihtoehtoisia teknologioita tutkimalla parannetaan suomalaisen ydinjätehuollon toteutusvarmuutta, mikäli nyt päävaihtoehtona oleva geologinen loppusijoitus ei toteutuisi kaavailtuna, tai mikäli kehitetään uusia menetelmiä esimerkiksi syntyvän jätteen määrän vähentämiseksi. Tämä tutkimus toteutuu parhaiten osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön. Suomalaisten tutkimusryhmien osallistuminen kansainvälisiin tutkimusohjelmiin edellyttää kuitenkin omaa konkreettista osaamista. Vuonna 2011 ydinjätehuollon uudet ja vaihtoehtoiset teknologiat aihepiiri koostui kolmesta hankkeesta, Taulukko 1.

8 8 Taulukko 1. Ydinjätehuollon uudet ja vaihtoehtoiset teknologiat. Tutkimushanke Kehittyneet polttoainekierrot - Uudet erotustekniikat Kehittyneet polttoainekierrot - Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi Ydinjätteen transmutointi ADS-reaktorissa (FLUTRA) HYRL=Helsingin yliopiston radiokemian laboratorio; VTT=Teknologian tutkimuskeskus VTT; Aalto= Aalto-yliopisto Kehittyneet polttoainekierrot - Uudet erotustekniikat Hankepäällikkö Risto Harjula, HYRL Silja Häkkinen, VTT Rainer Salomaa, Aalto Hankkeen tavoitteena on asiantuntijan (radiokemian tohtorin) kouluttaminen P&T-erotustekniikan alalle erikoisalana epäorgaaniset ioninvaihtomateriaalit. Tohtorikoulutukseen liittyvä tutkimustyö on organisoitu osaprojekteihin 1 Sekametallioksidien syntetisointi, 2 Alustava testaus, 3 Sekametallioksidien karakterisointi ja 4 Eluutiokokeet. Oman tutkimustyön lisäksi hankkeessa toteutettiin yhdessä VTT:n hankkeen (Kehittyneet polttoainekierrot - Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi) kanssa kirjallisuusselvitys erotus- ja transmutaatiotekniikan uusimmasta tutkimuksesta maailmalla. Vuonna 2011 hankkeessa tutkittiin uusien nanohuokoisten metallioksideja aktinidien erotusta varten. Useita sekametallioksideja syntetisoitiin ja niiden selektiivisyys testattiin alustavasti mittaamalla merkkiaineiden jakautumiskertoimia (Kd) eri typpihappoliuoksissa. Syntetisoitujen Zr-fosfaattien rakennetta tutkittiin röntgendiffraktiomittauksilla (XRD). Kehittyneet polttoainekierrot - Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi Hankkeen tavoitteena on sellaisen osaamisen ja laskentaympäristön hankkiminen, jolla voidaan tehokkaasti mallintaa erilaisia polttoainekierron ratkaisuja tähtäimenä ydinjätteen määrän ja aktiivisuuden huomattava vähentäminen. Hanke on organisoitu osaprojekteihin 1 Ydinpolttoainekiertojen analysointivalmiuden kehittäminen ja 2 Tiedonvälitys ja alan kehityksen seuranta. VTT:n käyttöön on hankittu v ulkomailta kaksi uutta laskentamallia (CMS-ohjelmiston SIMULATE ohjelman uusi versio ja COSI6-ohjelma), joihin perehtyminen on dokumentoitu. Analysointivalmiuksien kehittämisen lisäksi hankkeessa toteutettiin yhdessä HYRLin hankkeen (Kehittyneet polttoainekierrot - Uudet erotustekniikat) kanssa kirjallisuusselvitys erotus- ja transmutaatiotekniikan uusimmasta tutkimuksesta maailmalla. Ydinjätteen transmutointi ADS-reaktorissa (FLUTRA) Hankkeen tavoitteena on transmutaatiotekniikoiden kriittinen arviointi sekä kehittää reaktorianalyysimenetelmiä ja niiden tarkkuutta suuren palaman polttoaineiden nuklidikonsentraatioiden laskemiseksi. Hankkeessa lasketaan tapauskohtaiset arviot ydinjätteen hävittämisestä lyijyjäähdytteisessä kiihdytinpohjaisessa reaktorissa. Hanke on organisoitu osaprojekteihin 1 FLUKA Monte Carlo koodin hankkiminen, installointi ja koekäyttö, 2 Myrrha-koereaktorin geometrian mallinnus ja neutronivuon laskenta ja 3 Suuripalamaisen polttoaineen nuklidikoostumuksen laskenta ja sen jälkisäteilytys Myrrhassa. FLUKA-mallin käyttöön on v perehtynyt kolme henkeä. Myrrha-reaktorin mallinnus on tehty. Osaprojektin 3 laskenta toteutettiin CASMO-4 mallilla. FLUKA-mallista puuttuu keskeisiä vaikutusaloja, joten sen kytkeminen VTT:llä kehitettyyn ja käytettävään Serpent-malliin on käynnistetty. Hankkeessa on valmistunut 2 kandidaatintyötä.

9 9 3.2 Ydinjätehuollon turvallisuustutkimus Viranomaisten käytössä on oltava luvanhakijasta riippumatonta korkeatasoista asiantuntemusta KBS-3 - konseptista ja siihen sisältyvistä vaihtoehtoisista menetelmistä ja ratkaisuista. Referenssikonseptina tutkitaan kapselin sijoittamista pystyreikään (KBS-3V) ja tälle vaihtoehtona useiden kapselien sijoittamista pitkään vaakareikään (KBS-3H). KBS-3 -konsepti on todennäköisin vaihtoehto myös uusien suomalaisten ydinvoimalaitoshankkeiden käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa. KYT2014-ohjelman turvallisuuden tutkimus kohdistetaan pääosin kolmelle tutkimusalueelle: (1) turvallisuusperustelu, (2) puskuri- ja täyteaineiden toimintakyky ja (3) kapselin pitkäaikaiskestävyys, ks. Kuva 1. Näistä tutkimusalueista kahdelle ensimmäiselle toteutettiin v koordinoitu hanke. Olemukseltaan koordinoitua hanketta voidaan pitää pienimuotoisena tutkimusohjelmana, jonka koordinointiin on saatavissa KYT2014-ohjelmasta rahoitusta. Koordinoitujen hankkeiden lisäksi v tehtiin muita turvallisuustutkimuksia perinteisinä itsenäisinä hankkeina, ks. Kuva Turvallisuusperustelu Viranomaisten tehtäviin kuuluu arvioida luvanhakijan turvallisuusperustelu. Sitä varten viranomaisten käytettävissä on oltava riittävästi korkeatasoista luvanhakijasta riippumatonta tietoa turvallisuusperustelun laatimisen periaatteista, ajattelutavoista ja rajoituksista. Ydinjätehuollon turvallisuustutkimuksen turvallisuusperustelu aihepiiri koostui neljästä hankkeesta, jotka yhdessä muodostavat koordinoidun hankkeen LS-TUPER (Loppusijoituksen turvallisuusperustelu), Taulukko 2. Neljän osahankkeen muodostama tutkimusryhmä laati hankehakua varten koordinoidulle hankkeelle yhteisen työsuunnitelman ja siihen pohjautuvan budjetin. Työsuunnitelma laadittiin tarvelähtöisesti, jolloin työsuunnitelman osahankkeisiin osallistui osahankkeen vaatimasta osaamisesta riippuen yhden tai useamman tutkimusorganisaation edustajia. Näin työsuunnitelma muodosti sisällöllisesti kiinteästi integroidun kokonaisuuden. Tutkimusohjelman johtoryhmä suositteli rahoitusta koordinoidulle hankkeelle yhtenä kokonaisuutena. Hallinnollisesti kukin osahanke teki oman hanke-esityksensä. Taulukon 2 hankkeiden lisäksi HYRLin hanke Kolloidien vaikutus radionuklidien kulkeutumiseen (KOLORA) osallistui osaprojektillaan 3 LS-TUPERtutkimusryhmän työhön. Taulukko 2. Ydinjätehuollon turvallisuustutkimusten turvallisuusperustelu (koordinoitu hanke, hankekoordinaattori lihavoituna). Tutkimushanke Loppusijoituksen turvallisuusperustelu (LS-TUPER) Loppusijoituksen turvallisuusperustelu (LS-TUPER) Täydentävät tarkastelut Turvallisuusperustelun täydentävät tarkastelut TUPER/GTK Loppusijoituksen turvallisuusperustelu (LS-TUPER); osahanke laskennallisen analyysimallin kehittäminen Hankepäällikkö Markus Olin, VTT Juhani Suksi, HYRL Lasse Ahonen, GTK Antti Lempinen, Ludus Mundi Oy VTT=Teknologian tutkimuskeskus VTT; HYRL=Helsingin yliopiston radiokemian laboratorio; GTK=Geologian tutkimuskeskus Loppusijoituksen turvallisuusperustelu (LS-TUPER) Koordinoidussa hankkeessa tavoitteena on kokonaisvaltaisen turvallisuusperustelun laatiminen KBS-3- tyyppiselle loppusijoitusratkaisulle omakohtaisen työn kautta. Hanke on organisoitu osaprojekteihin 1 Koordinointi (VTT), 2 Turvallisuusperustelun metodiikka ja esitystavat (VTT), 3 Vaihtoehtoiset käsitteelliset mallit ja tulkinnat (VTT), 4 Skenaarioiden koostaminen (VTT), 5 Laskennallisen analyysimallin kehittäminen (Ludus Mundi), 6 Epävarmuusmenetelmien kehittäminen (VTT), 7

10 10 Täydentävät tarkastelut (GTK, HYRL), 8 Mentorointi (VTT) ja 9 Synteesi (kaikki). Osaprojektit 5 ja 7 toteutettiin Ludus Mundi Oy:n ja GTK:n vetäminä, vastaavasti. Muut osaprojektit ovat olleet VTT:n vastuulla. Osaprojekti 8 on uusien asiantuntijoiden koulutusta. Osaprojektissa 9 ei ollut toimintaa v Osaprojektissa 3 aloitettiin joulukuussa 2011 opinnäytetyönä erikoistyö Aalto-yliopistoon radionuklidien kallioperäkulkeutumisesta; erikoistyö on tarkoitus laajentaa diplomityöksi v Koordinoitu hanke käynnistyi vuonna 2011, jolloin järjestettiin normaalien projektipalaverien lisäksi tapaaminen sorptio- ja kolloidiaihepiiristä sekä julkinen workshop tammi-helmikuun vaihteessa 2012, jonka aineisto laitettiin KYT2014 verkkosivulle. Turvallisuusperustelun kannalta erityisen keskeiseksi aihepiiriksi on osoittautunut skenaarioiden koostaminen, ja perehtyminen aihepiirin metodologiseen kirjallisuuteen aloitettiin. Laskennallisen analyysimallin kehittäminen käynnistettiin. Hankkeen nuori tutkija VTT:ltä osallistui EU:n Erasmus Mundus ohjelman järjestämälle kansainväliselle savimateriaalin mallinnuskurssille Poitiers n yliopistossa Ranskassa. Hanke on aihepiiriin perehdyttämisessä hyödyntänyt kytköstä EU-hankkeeseen CROCK, koska jotkut hankkeen tutkijoista osallistuvat myös CROCK-hankkeeseen Puskuri- ja täyteaineiden toimintakyky KBS-3-konseptin puskuri- ja täyteaineiden toimintakyvyn luotettava arviointi ratkaisee pitkälti koko turvallisuusperustelun luotettavuuden. Sitä varten viranomaisten käytettävissä on oltava riittävästi korkeatasoista osaamista näiden aineiden toimintakyvystä ja sen vaikutuksesta pitkäaikaisturvallisuuteen. Bentoniittipuskuri on KBS-3 -loppusijoituskonseptissa teknisen vapautumisestejärjestelmän (EBS, engineered barrier system) keskeinen osa, sillä jos puskuri ei toimi oletetusti, voi sen sisällä olevan loppusijoituskapselin pitkä elinikä vaarantua korroosiota aiheuttavien aineiden lisääntyneen massavirran vaikutuksesta. Bentoniittiin 1 liittyy useita loppusijoituksen turvallisuuden kannalta keskeisiä selvitystarpeita. Bentoniittia tai muita savimateriaaleja käytetään todennäköisesti myös tunnelien täyteaineessa ja sulkurakenteissa. Ydinjätehuollon turvallisuustutkimuksen puskuri- ja täyteaineiden toimintakyky aihepiiri koostui kuudesta hankkeesta, jotka yhdessä muodostavat koordinoidun hankkeen BOA Bentoniitin ominaisuuksien arviointi (Taulukko 3). Kuuden osahankkeen muodostama tutkimusryhmä laati hankehakua varten koordinoidulle hankkeelle yhteisen työsuunnitelman ja siihen pohjautuvan budjetin. Työsuunnitelma laadittiin tarvelähtöisesti, jolloin työsuunnitelman osahankkeisiin osallistui osahankkeen vaatimasta osaamisesta riippuen yhden tai useamman tutkimusorganisaation edustajia. Osallistujat on mainittu alla suluissa osahankkeittain. Näin työsuunnitelma muodosti sisällöllisesti kiinteästi integroidun kokonaisuuden. Tutkimusohjelman johtoryhmä suositteli rahoitusta koordinoidulle hankkeelle yhtenä kokonaisuutena. Hallinnollisesti kukin osahanke teki oman hanke-esityksensä. Taulukon 3 hankkeiden lisäksi HYRLin hanke Kolloidien vaikutus radionuklidien kulkeutumiseen (KOLORA) osallistui osaprojektillaan 1 BOA-tutkimusryhmän työhön. 1 Bentoniitilla tarkoitetaan tässä paisuvahilaisia savia yleisterminä.

11 11 Taulukko 3. Ydinjätehuollon turvallisuustutkimuksen puskuri- ja täyteaineiden toimintakyky (koordinoitu hanke, hankekoordinaattori lihavoituna). Tutkimushanke Bentoniittipuskurin ominaisuuksien arviointi (BOA) Bentoniittipuskurin ominaisuuksien arviointi (BOA) Bentoniittipuskurin ominaisuuksien arviointi (BOA); osahanke 2.2 THM-mallin toteutus Bentoniitin ominaisuuksien arviointi: mineralogiset tutkimukset GTK:ssa (BOA/GTK) Bentoniitin fenomenologinen THM-mallinnus (BOA-konsortion osahanke) Bentoniittipuskurin ominaisuuksien arviointi (BOA) Hankepäällikkö Markus Olin, VTT Antti Niemistö, Numerola Oy Antti Lempinen, Ludus Mundi Oy Mia Tiljander, GTK Markku Kataja, JYFL Ritva Serimaa, HYFL VTT=Teknologian tutkimuskeskus VTT; GTK=Geologian tutkimuskeskus; JYFL=Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos; HYFL=Helsingin yliopiston fysiikan laitos Bentoniittipuskurin ominaisuuksien arviointi (BOA) Koordinoidussa hankkeessa on tavoitteena ymmärtää bentoniitin käyttäytyminen entistä paremmin loppusijoitusolosuhteissa ja tutkia kvantitatiivisesti turvallisuuden kannalta keskeisiä selvityskohteita (esim. eroosioilmiöt tai montmorilloniitin muuntuminen). Hanke on organisoitu osaprojekteihin 1 Kokeet, 2 Mallinnus ja 3 Koordinointi. Kokeet-osaprojekti on edelleen jaettu tehtäviin 1.1 Bentoniitin karakterisointimenetelmien kehitys ja soveltaminen (VTT, GTK, JYFL), 1.2 Tomografian soveltaminen (JYFL), 1.3 Bentoniitin homogenisoituminen ja mikrorakenne (VTT), 1.4 Liukenemis- ja kationinvaihtoreaktiot bentoniitissa tiheyden ja lämpötilan funktiona (VTT), 1.5 Montmorilloniitin liukoisuus (VTT), 1.6 Kolloidien muodostuminen loppusijoitustilan materiaaleista (HYRL) ja 1.7 Mikrobit bentoniitissa (VTT). Mallinnus-osaprojekti on jaettu tehtäviin 2.1 THM-mallin matematiikka (JYFL), 2.2 THM-mallin toteutus (Ludus Mundi), 2.3 THC-mallinnus (VTT), 2.4 THCM(B)-mallinnus (Numerola, VTT) ja 2.5 THMC-mallin kehitys (VTT, Numerola, Ludus Mundi, JYFL). Koordinointi-osaprojekti on jaettu tehtäviin 3.1 Sisäinen yhteistyö, 3.2 Kotimainen yhteistyö ja 3.3 Kansainvälinen yhteistyö. Koordinoitu hanke käynnistyi muodollisesti vuonna 2011, mutta sisällöllisesti se jatkoi jo KYT2010- ohjelmassa käynnistettyä PUSKURI-projektina aloitettua tutkimusyhteistyötä. Hanke järjesti normaalien projektipalaverien lisäksi julkisen workshopin tammi-helmikuun vaihteessa 2012, jonka esitykset on laitettu KYT2014 verkkosivulle. Kotimainen yhteistyö kattaa tiedonvaihdon B+Tech Oy:n kanssa sekä nuorten tutkijoiden osallistumista Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen kursseille. Kansainvälistä yhteistyötä on tehty laatimalla MRS:n (Materials Research Society) syyskokoukseen 3 esitystä hankkeen tuloksista. Hanke on käynnistänyt yhteistyötä EU-hankkeen BELBAR kanssa, koska hankkeen tutkijoita on mukana EU-hankkeessa. Mentorointi on keskeistä, koska hankkeessa on useita nuoria tutkijoita, jotka harjoittavat jatko-opintoja, esim. osana kansainvälistä VTT Graduate School -ohjelmaa. Hankkeen jatkoopiskelijoiden mentoroinnista vastaavat hankkeessa VTT:llä Arto Muurinen ja Markus Olin, Helsingin yliopistossa Jukka Lehto ja Jyväskylän yliopistossa Markku Kataja.

12 Muut turvallisuustutkimukset Arvioitaessa ydinjätehuollon turvallisuutta yleensä ja geologisen loppusijoituksen turvallisuutta erityisesti tietoja tarvitaan useilta tieteenaloilta ja myös edellä mainittujen koordinoitujen hankkeiden lisäksi. Muut turvallisuustutkimukset aihepiiri koostui 17 hankkeesta, Taulukko 4. Taulukko 4. Muut turvallisuustutkimukset. Tutkimushanke Hankepäällikkö Kolloidien vaikutus radionuklidien kulkeutumiseen (KOLORA) Pirkko Hölttä, HYRL Kuparin korroosio hapettomassa vedessä Antero Pehkonen, Aalto Kuparisen ydinjätekapselin mekaaniset ominaisuudet Hannu Hänninen, Aalto Hitsatun kuparivaipan pitkäaikaiskestävyys (MICO) Pentti Kauppinen, VTT Sulfidien aiheuttama kuparin haurastuminen Timo Saario, VTT Kallion in situ tutkimukset Marja Siitari-Kauppi, HYRL Kolmenarvoisten aktinidien kiinnittyminen savi- ja Jukka Lehto, HYRL (hydr)oksidimineraalien pinnalle Kiven heterogeenisten ominaisuuksien yhdistäminen matriisidiffuusiomallinnukseen Jussi Timonen, JYFL Syvien kalliopohjavesien mikrobiologinen kartoitus (Geomikro) Merja Itävaara, VTT Kallioperän suolaiset fluidit, kaasut ja mikrobit (SALAMI) Ilmo Kukkonen, GTK Syvän kallioperän bioinformatiikka (GEOBIOINFO) Juho Rousu, HY Kalliolaatu: Kiteisen kallioperän laatutekijöiden visualisointi ja Jussi Leveinen, Aalto mallinnus 1-3-ulottuvuudessa ja mallien luotettavuuden arviointi Betonisten vapautumisesteiden säilyvyys voimalaitosjätteen Jari Puttonen, Aalto loppusijoituksessa. Osaprojekti 1 Betonisten vapautumisesteiden säilyvyys voimalaitosjätteen Eila Lehmus, VTT loppusijoituksessa. Osaprojekti 2 C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) Kaija Ollila, VTT Ydinjätteen riskien arviointiin soveltuvan radioekologisen Jukka Juutilainen, UEF mallintamisen kehittäminen empiirisen aineiston valossa Mikrobiologisen korroosion riskit Suomen loppusijoitusolosuhteissa Leena Carpén, VTT HYRL=Helsingin yliopiston radiokemian laboratorio; Aalto= Aalto-yliopisto; VTT=Teknologian tutkimuskeskus VTT; JYFL=Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos; GTK=Geologian tutkimuskeskus; HY=Helsingin yliopisto; UEF=Itä-Suomen yliopisto Kolloidien vaikutus radionuklidien kulkeutumiseen (KOLORA) Hankkeen tavoitteena on selvittää loppusijoitustilan materiaalien, erityisesti bentoniitin rapautumista ja muodostuvien kolloidien merkitystä radionuklidien kuljettajina eri pohjavesiolosuhteissa, yhdistää kokeellinen työ ja mallinnus sekä kehittää osaamista ja kouluttaa asiantuntijoita. Hanke on organisoitu osaprojekteiksi 1 Kolloidien muodostuminen loppusijoitustilan materiaaleista, 2 Radionuklidien sorptio kolloideihin ja niiden kulkeutuminen ja 3 Radionuklidien vaihtoehtoiset tulkinnat. Osaprojekti 1 teki yhteistyötä BOA-hankkeen kanssa ja osaprojekti 3 LS-TUPER-hankkeen kanssa. Vuonna 2011 hankkeessa tutkittiin kokeellisesti kolloidien muodostumista loppusijoitustilan materiaaleista (bentoniitti, kivimurska, sementti ja silika) eri liuoksissa. Muodostuvien kolloidien ominaisuuksia, esim. hiukkaskokojakaumaa, pitoisuutta ja zetapotentiaalia on seurattu. Zetapotentiaali on mitta kolloidin stabiilisuudelle; loppusijoituksen turvallisuuden kannalta nimenomaan stabiilit

13 13 kolloidit ovat tärkeitä. Kolloidifraktion erottamista liuoksista testattiin ja radionuklidien sorptiota kolloideihin mitattiin. Tuloksista pidettiin 2 poster esitystä kansainvälisessä Migration 2011 konferenssissa. Kuparin korroosio hapettomassa vedessä Hanke on jatkoa v toteutetulle KYT-hankkeelle. Tässä hankkeessa jatketaan loppusijoituksessa käytettävän kuparikapselin korroosion tutkimista vedessä, jossa ei ole liuennutta happea. Tutkimuksen lähtökohtana on KTH:n tutkijan Peter Szakáloksen tutkimusryhmän esittämät tulokset siitä, että kupari saattaa olemassa olevasta tiedosta poiketen syöpyä pelkistävissä olosuhteissa vetyä kehittäen. Hanke on organisoitu osaprojekteiksi 1 Kahden koelaitteiston tiiveyden ja toiminnan varmistaminen, 2 Kokeet lämpötiloissa 20 C ja 60 C, 3 Kuparikennon valmistaminen, 4 VTT:n kokeet typpiatmosfäärissä ja 5 Studsvikin kokeet pohjavedessä. Hankkeessa on tehty yhteistyötä Studsvik Nuclear AB:n kanssa siten, että kummassakin on oma koelaitteistonsa. Vuonna 2011 havaittiin, että sekä Aalto-yliopiston että Studsvikin koelaitteistoissa (KTH:n tutkijoiden suunnitelmien mukaan tehdyt) on pieni vuoto, joten täyteen tiiveyteen laitteistolla ei katsota päästävän. Koelaitteistoilla on tehty kokeita (Studsvik ja Aalto) lämpötilassa 60 C. Korroosiokokeissa on alustavasti havaittu vetyä, sen alkuperää ei ole vielä tyhjentävästi selvitetty. Kuparisen ydinjätekapselin mekaaniset ominaisuudet Hankkeen tavoitteena on selvittää kuparikapselin eri osien (perusmateriaalit ja hitsit) mekaanisia ominaisuuksia sekä ymmärtää makroskooppinen ja mikroskooppinen plastinen deformaatio sen epähomogeenisissä rakenteissa. Hanke on organisoitu osaprojekteiksi 1 Kuparikapselin eri osien (perusmateriaalien ja hitsien) mekaanisten ominaisuuksien selvittäminen lämpötilan ja muodonmuutoksen funktiona, 2 Deformaatiomekanismien selvittäminen in situ aineenkoestuksella ja 3 Vedyn absorptio kupariin. Osaprojektissa 1 on valmisteltu Kati Savolaisen väitöskirjaa kuparin kitkatappihitsauksesta, joka tarkastettiin v puolella. Huoneenlämpötilassa tehdyistä kokeista on laadittu julkaisu. Osaprojektissa 3 saatujen tulosten mukaan vedyn absorptio kupariin vaikuttaa merkittävästi kuparin mekaanisiin ominaisuuksiin ja virumiseen. Hankkeessa on ollut v vilkasta julkaisutoimintaa jokaisessa osaprojektissa. Hitsatun kuparivaipan pitkäaikaiskestävyys (MICO) Hankkeen tavoitteena on kapselikuparin pitkäaikaiskestävyyden määrittäminen ja eliniän ennustaminen. Painopiste on hitsatun OFP-kuparin pitkäaikaiskokeissa, joita täydennetään kokeilla eri lämpötiloissa. Hanke on organisoitu osaprojekteiksi 1 Yhdistetyt virumisen ja korroosion CT kokeet (compact tension, vetokokeet), 2 Hitsien ja materiaalivikojen FE mallintaminen (finite element), 3 Vaurion kehittymisen arvioiminen realistisissa jännitys/lämpötila -olosuhteissa, 4 Yksityiskohtainen mikrorakenteen analyysi, 5 Elinikämallinnuksen kehittäminen, 6 Koulutus ja 7 Raportointi ja tiedonvälitys. Hanke sai osarahoitusta Ruotsin säteilyturvaviranomaiselta (Strålsäkerhetsmyndigheten SSM). Hankkeessa on jatkettu v pitkäkestoisia virumiskokeita OFP-kuparille (oxygen free phosphorus containing). Koetulosten avulla on VTT:llä kehitetty omaa virumismallia. Osaprojektissa 6 on jatkettu Juhani Rantalan väitöskirjan valmistelua. Hankkeessa laadittiin esitys Japanissa pidettävään Creep 2011 konferenssiin, mutta tsunamin takia konferenssi siirtyi vuoteen 2012.

14 14 Sulfidien aiheuttama kuparin haurastuminen Edeltävässä hankkeessa todettiin uusi kuparin mahdolliseen haurastumiseen / jännityskorroosioon johtava mekanismi, jonka aiheuttaa rikin diffuusio pohjavedestä kuparin sisään raerajoja pitkin. Hankkeen tavoitteena on määrittää kuparin sisään diffundoituvan rikin määrän riippuvuus pohjaveden sulfidipitoisuudesta, ajasta ja kuparin jännitystilasta, sekä mikä vaikutus raerajoille keskittyvällä rikillä on kuparin mekaaniseen kestävyyteen. Hanke on organisoitu osaprojekteihin 1 Sulfidin diffuusion määrittäminen kokeellisesti pohjavedestä kupariin sisään altistusajan ja pohjaveden sulfidipitoisuuden funktiona, 2 Raerajadiffuusiomallin kehittäminen ja sulfidin/rikin diffuusiokertoimen suuruuden määrittäminen laskennallisesti CuOFP-materiaalin raerajoilla, 3 Kuparin jännitys-venymä-tilan merkityksen määrittäminen diffuusio-prosessissa sulfidipitoiselle pohjavedelle altistettujen koekappaleiden SEM/EDS analyysin avulla ja tuloksia hyödyntävän laskennallisen analyysin kautta, 4 Sulfidipitoiselle pohjavedelle altistumisen vaikutuksen määrittäminen kokeellisesti CuOFP-materiaalin mekaaniseen kuormankantokykyyn ja virumiseen ja 5 Raportointi. Hanke sai osarahoitusta Ruotsin säteilyturvaviranomaiselta (Strålsäkerhetsmyndigheten SSM). Vuonna 2011 hankkeessa on tehty 3 koetta OFP-kuparille Olkiluodon tyyppisessä vedessä, johon on lisätty 1 tai 10 mg/l sulfidia. Kokeiden kesto oli 5 viikkoa. Sulfidille altistuksen jälkeen koekappaleet on avattu väsyttämällä ilmassa. Koekappaleille on tehty SEM/EDS analyysit. Kallion in situ tutkimukset Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä radionuklidien kulkeutumisen tutkimiseen in situ - olosuhteissa. Työssä selvitetään vaikuttavatko kemiallisten ja/tai fysikaalisten olosuhteiden muutokset in situ - ja laboratoriokokeiden välillä niihin parametreihin, joita käytämme arvioitaessa radionuklidien kulkeutumista kalliossa. Hanke on organisoitu osaprojekteihin 1 In situ diffuusiokoe 1 tulosten mallinnus, 2 In situ diffuusiokoe 2 -labotorioskaalan tukevat tutkimukset ja 3 PET analyysit migraatioreittien tutkimiseksi. Hankkeella on vilkasta kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä (esim. JYFL ja Poitiers n yliopisto Ranskassa) ja kytkös myös EU-hankkeeseen Posinam. Vuonna 2011 hankkeessa mallinnettiin HYRLissä in situ kulkeutumiskokeen tuloksia TDD (time domain diffusion) mallilla. Grimselin ja Kurun kivinäytteisiin on tehty laboratoriomittakaavassa seleenin sorptio- ja diffuusiokokeita. Kiven huokosrakennetta tutkittiin PET-analyysilla Dresdenin yliopistossa. Hankkeessa oli vilkasta kansainvälistä yhteistyötä v Kolmenarvoisten aktinidien kiinnittyminen savi- ja (hydr)oksidimineraalien pinnalle Hankkeessa tutkitaan käytetyssä polttoaineessa olevien kolmenarvoisten aktinidien ja lantanidien kiinnittymismekanismeja savi- ja (hydr)oksidimineraalien pinnoille. Hankkeen tavoite on syventää tärkeiden ydinjäteaineiden sorption mallintamisessa tarvittavaa tietoa, jota käytetään radionuklidien pidättymisen ja kulkeutumisen arviointiin sekä lähi- että kaukoalueilla. Hanke on organisoitu osaprojekteihin 1 Kaoliniitin ja illiitin LIF-spektroskopia, 2 Kaoliniitin NMR tutkimukset ja 3 Eräsorptiokokeiden mallintaminen. Vuonna 2011 hankkeella on vilkasta kansainvälistä yhteistyötä, jonka kautta valmistellaan Nina Huittisen väitöskirjaa. LIF-spektroskopian avulla on määritetty curiumin spesieksiä ja sorptiomekanismeja. NMR-kokeilla on määritetty ph:n vaikutusta mitattuun protonispektriin.

15 15 Kiven heterogeenisten ominaisuuksien yhdistäminen matriisidiffuusio-mallinnukseen Hankkeen tavoitteena on mallintaa TDD-menetelmää käyttäen matriisidiffuusiota röntgentomografialla ja 14C-PMMA -mittauksella saatavassa heterogeenisessa huokosrakenteessa. Erityisesti tavoitteena on implementoida TDD-malliin (time domain diffuusio) yksinkertaisia, mutta mineraalispesifisiä sorptioprosesseja kuten ioninvaihtoa. Hanke on organisoitu osaprojekteihin 1 TDD-mallin kehitys diffuusion simulointiin tomografian antamissa rakenteissa, 2 Yksinkertaisten mineraalispesifisten sorptioominaisuuksien liittäminen TDD-malliin ja 3 Diffuusiosimuloinnit Grimselin kivinäytteissä, joissa otetaan huomioon niiden heterogeeninen huokoisuus. Hankkeessa on v viimeistelty TDD-mallia ja testattu sitä Sievin kivinäytteille. Malliin on rakennettu sorption kuvaamisen mahdollistava perusominaisuus, jonka kehittämistä jatketaan v Grimselin kivinäytteille on tehty mineraalispesifiset huokoisuuskuvaukset, jota on käytetty simuloinnissa tutkittaessa huokoisuuden heterogeenisuuden vaikutusta matriisidiffuusioon. Tutkituille näytteille heterogeenisuuden vaikutus havaittiin vähäiseksi. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä HYRLin hankkeen Kallion in situ tutkimukset ja Poitiers n yliopiston kanssa. Hankkeessa valmistellaan Mikko Voutilaisen väitöskirjaa. Syvien kalliopohjavesien mikrobiologinen kartoitus (GEOMIKRO) Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa syvien kalliopohjavesien mikrobilajistoista ja niiden toiminnasta. Toisaalta tavoitteena on tuottaa sellaista tietoa, jota voidaan hyödyntää ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuusanalyysien tukena. Hanke on organisoitu osaprojekteihin 1 Orgaaninen hiili syvänäytteissä, 2 Metaanin anaerobinen hapettuminen ja 3 Yhteistyö GEOBIOINFON ja SALAMI hankkeen kanssa. Hanke on tehnyt yhteistyötä myös BOA-hankkeen kanssa sen osatehtävässä 1.7. Hankkeessa on tehty v kirjallisuuskatsaus orgaanisen hiilen koostumuksen määritysmenetelmistä. Metaanin anaerobista hapettumista on tutkittu Outokummun syväreiästä 500 m syvyydestä otetuista näytteistä; Pauliina Rajala laati tutkimuksista opinnäytetyön. Hankkeessa oli vilkasta julkaisutoimintaa v Kallioperän suolaiset fluidit, kaasut ja mikrobit (SALAMI) GTK:n SALAMI-hanke tutkii suolaisten kalliopohjavesien, kaasujen ja mikrobien välisiä yhteyksiä, jotka vaikuttavat loppusijoitussysteemin lähialueen (erit. bentoniitti ja kapseli) toimintaan ja pysyvyyteen. Hanke on kiinteässä yhteistyössä mikrobiologista tutkimusta ja bioinformatiikkaa tekevien VTT:n GEOMIKRO-hankkeen ja HY:n GEOBIOINFO-hankkeen kanssa. Hanke on organisoitu osaprojekteihin 1 Outokummun syväreiän fluidi- ja kaasututkimus ja tutkimusmetodiikan kehitys, 2 Kallioperän suolaisten fluidien viipymäajan ja alkuperän tutkimus, 3 Kallioperän syvän biosfäärin diversiteetin kartoitus, 4 Outokummun syväreiän käyttö loppusijoituskohteen analogiana ja 5 Syvän biosfäärin energiatarkastelut. Vuonna 2011 hankkeessa kehitettiin fluidi- ja kaasututkimuksen metodiikkaa laajalla reikätutkimus- ja näytteenotto-ohjelmalla. Suolaisten fluidien alkuperän tutkimus jatkuu yhteistyössä GFZ Potsdamin kanssa. Outokummun syväreiän käyttökelpoisuutta loppusijoituskohteen analogiana tutkittiin ylös nostettujen biofilmiansojen avulla, joissa mikrobien kiinnitysalustoina oli kivimurskaa, kivilevyä ja lasia. Marraskuussa asennettiin uudet biofilmiansat, joissa kiinnittymisalustoina oli kivi- ja kuparilevyjä. Kivi-kupari-bentoniittiansan suunnittelu on käynnistetty yhteistyössä KYTin loppusijoitustutkijoiden kanssa. Hankkeessa oli vilkasta julkaisutoimintaa v ja siellävalmistellaan Riikka Kietäväisen väitöskirjaa.

16 16 Syvän kallioperän bioinformatiikka (GEOBIOINFO) Hanke kehittää ja soveltaa bioinformatiikan menetelmiä ja työkaluja kallioperän mikrobiyhteisöjen toiminnan ymmärtämiseksi. Bioinformatiikan menetelmät ovat välttämättömiä aineiston massiivisuuden ja aineenvaihduntaverkostojen monimutkaisuuden vuoksi. Hanke on organisoitu osaprojekteihin 1 Bioinformatiikka-alustan kehittäminen ja 2 Aineenvaihduntaverkkojen rekonstruktiomenetelmien kehittäminen. Hanke toimii yhteistyössä GTK:n SALAMI-hankkeen ja VTT:n GEOMIKRO-hankkeen kanssa. Vuonna 2011 hankkeessa kehitettiin ohjelmistoalusta GEOVISION tukemaan bioinformatiikkaanalyyseja. Aineenvaihduntaverkkojen kehitystyössä on kehitetty edelleen HY:llä jo olevia metaboliarekonstruktiomenetelmiä. Kahden näytteen metaboliaverkkojen vertailuun kehitettiin laskennallinen menetelmä. Hankkeessa on valmisteltu Yvonne Herrmanin gro gradu tutkielmaa. Kalliolaatu: Kiteisen kallioperän laatutekijöiden visualisointi ja mallinnus 1-3-ulottuvuudessa ja mallien luotettavuuden arviointi Hanke on jatkoa KYT2010-ohjelmassa käynnistetylle hankkeelle. Tähän mennessä hankkeessa on nykyisten kalliolaatuluokituksen ja rakennettavuusmallin pohjalta kehitetty rakojen ominaisuuksien kartoittamista, maatutkaprofiilien tulkintaa, paikkaan sidotun tiedon visualisointia, sekä insinöörigeologisia 3D-mallinnus- ja analysointiohjelmia. Hanke on organisoitu osaprojekteihin 1 Lohjan alueen rakoilu- ja rakennegeologinen 3D-malli, 2 Erilaisten rakojen aiheuttamat heijasteet betonitutkalla (korkeataajuinen pieni maatutka) laboratoriomittakaavassa, 3 Kalliolaatumäärityksen teko suoraan 3D-rakoilu ja -rakennemallista tai mallista tehdyistä 1D- ja 2D-havainnoista ja 4 Väitöskirjatyön yhteenveto eli synopsis. Vuonna 2011 hankkeessa on rakennettu olemassa olevista havainnoista rakoilu- ja rakennegeologinen 3D malli Lohjan Mustion alueesta. Betoni- ja maatutkalla tutkittiin erilevyisten ilmatäytteisten rakojen heijasteita laboratorioskaalassa. Mäntsälän louhoksen rakoverkkomallin pohjalta on käynnistetty työ kalliolaadun laskemiseksi Q-menetelmällä. Mira Markovaara-Koiviston väitöskirjan yhteenvedon kirjoittaminen on aloitettu. Betonisten vapautumisesteiden säilyvyys voimalaitosjätteen loppusijoituksessa. Osaprojektit 1 ja 2 Hankkeen tavoitteena on parantaa olemassa olevaa tiedon tasoa betonisten vapautumisesteiden säilymisestä loppusijoitusolosuhteissa ja hankkia valmiudet arvioida vapautumisesteiden käyttöikä entistä realistisemmin. Hanke on organisoitu osaprojekteiksi 1 Holistinen betonimalli ja 2 Betoninäytteiden analyysit. Osaprojekti 1 on edelleen jaettu tehtäviin 1.1 Kloridipitoisuuden määrittäminen raudoitteiden korroosion suhteen, 1.2 Laboratoriokokeissa kiihdytetyn karbonatisoitumisen soveltuvuus betonirakenteiden karbonatisoitumisen ennustamiseen ja 1.3 Mallin kehitys ja epävarmuustekijöiden hallinta tilastollisin menetelmin. Osaprojekti 2 on jaettu tehtäviin 2.1 Betonin kemiallinen koostumus, 2.2 Betonin mineraalikoostumus ja hydrataatio, 2.3 Betonin mikrorakenne ja huokoisuus sekä 2.4 Koetulosten tulkinta ja raportointi. Hanke on yhteishanke Aaltoyliopiston (osaprojekti 1) ja VTT:n (osaprojekti 2) kesken. Vuonna 2011 hankeen osaprojektissa 1 on kehitetty osamallit huokoisuuden ja kemiallisten tekijöiden arvioimiseksi loppusijoitustiloissa. Työstä laadittu käsikirjoitus on lähetetty arvioitavaksi kv. betonialan lehteen. Työtä mallien kelpoistamiseksi on jatkettu. Osaprojektissa 2 toteutettiin suunnitelmien mukaisesti kokeelliset tutkimukset mm. betonin kemiallisesta koostumuksesta, hydrataatiosta, mineraalikoostumuksesta, mikrorakenteesta ja huokoisuudesta.

17 17 C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) Hankkeen tavoitteena on selvittää voimalaitos- ja käytöstäpoistojätteen aktiivisissa metallikomponenteissa olevan C-14 isotoopin vapautumista pohjaveteen loppusijoitustilaolosuhteissa, veteen syntyviä liuenneita ja kaasumaisia hiilen kemiallisia olomuotoja, erityisesti niiden jakautumista orgaanisiin ja epäorgaanisiin muotoihin. Hanke on organisoitu osaprojekteiksi 1 Kirjallisuuskatsaus, 2 Mallinnus ja 3 Esikokeet. Osaprojekti Mallinnus liittyi esikokeissa käytettävän yksinkertaistetun veden koostumuksen kiinnittämiseen geokemiallisella mallinnuksella aiemmin analysoitujen pohjavesinäytteiden pohjalta. Hankkeessa vuonna 2011 tehdyssä kirjallisuuskatsauksessa ilmeni, että relevantteja hiilen eluutiokokeita on tehty lukumääräisesti vähän rautapohjaisille materiaaleille ja raportoidut faasikohtaiset spesiaatiomääritykset ovat usein puutteellisia (kirjallisuuskatsaus julkaistaan VTT:n julkaisusarjassa v puolella). Kokeita varten tarvittavien vesien suunnittelu geokemiallisen mallinnuksen avulla on pääosin tehty. Esikokeiden aloittaminen siirtyi vuodenvaihteeseen. Ydinjätteen riskien arviointiin soveltuvan radioekologisen mallintamisen kehittäminen empiirisen aineiston valossa Hankkeen tavoitteena on empiirisen tiedon valossa tarkentaa suomalaiseen metsäekosysteemiin soveltuvaa radioekologista mallintamista ja sen käyttöä loppusijoituksen mahdollisten riskien arviointiin. Hankkeessa mallinnetaan valittujen alkuaineiden siirtymistä maaperästä kasveihin perustuen tähänastisessa työssä määritettyihin epälineaarisiin yhtälöihin, pyrkien selvittämään kuinka paljon radioekologisten mallien ennusteet muuttuvat ja tarkentuvat perinteisiin lineaarisuusoletukseen perustuviin malleihin verrattuna. Hanke on organisoitu osaprojekteihin 1 Siirtymisen epälineaarisuuden vaikutus biosfäärimallinnukseen, 2 Kokeellinen ekosysteemi alkuaineiden siirtymisen simulointiin ja 3 Tutkijakoulutus. Vuonna 2011 hankkeessa tuotettiin julkaisu alkuaineiden maasta kasviin siirtymisen epälineaarisuudesta ja sen vaikutuksista biosfäärimallinnukseen. Alkuaineiden siirtymisen simuloimista varten rakennettiin 9 kokeellista ekosysteemiä (mesokosmos). Hankkeessa valmistui Päivi Roivaisen väitöskirja, joka tarkastettiin joulukuussa; Tiina Tuovisen väitöskirja on valmisteilla. Hankkeen julkaisutoiminta oli vilkasta v Mikrobiologisen korroosion riskit Suomen loppusijoitusolosuhteissa Hankkeen tavoitteena on arvioida biofilmien muodostumista ja mikrobiologisen korroosion riskiä metallisille materiaaleille (purkujätemateriaalit) Suomen loppusijoitusolosuhteissa. Hanke on organisoitu osaprojekteiksi 1 Koejärjestelyjen suunnittelu ja rakentaminen, 2 Purkujätteiden mikrobiologinen korroosio, 3 Biofilmin ominaisuudet ja 4 Kenttäkokeet. Vuonna 2011 hankkeessa toteutettiin koejärjestelyjen suunnittelu ja rakentaminen. Lämpötilalla on 3 kk esikokeiden perusteella vaikutusta mikrobiyhteisön monimuotoisuuteen. Esikokeissa havaittiin myös, että sulfaatinpelkistäjäyhteisö oli huomattavasti monimuotoisempi näytteissä, joissa on mukana hiiliterästä. Kenttäkokeet käynnistettiin Olkiluodon VLJ-luolassa 16 näyteastialla; kaavaillut kokeiden kestot ovat 1, 2 ja 3 vuotta. Viitteet Apted, M, Papp, T. & Salomaa R. 2008, KYT 2010 Review Report, Publications of the Ministry of Employment and the Economy, Energy and Climate 2/2008, 26 s. Avolahti, J. 2011, KYT2014-toimintaohje.

18 18 BRC 2012, Blue Ribbon Commission on America s Nuclear Future. Report to the Secretary of Energy, ( TEM, 2010, Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma, KYT2014. Puiteohjelma tutkimuskaudelle Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Energia ja ilmasto 68/2010, 32 s.

19 19 Liite 1 KYT2014 hankekohtaiset vuosiyhteenvedot 2011 Ydinjätehuollon uudet ja vaihtoehtoiset teknologiat Tutkimushanke Kehittyneet polttoainekierrot - Uudet erotustekniikat Kehittyneet polttoainekierrot - Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi Ydinjätteen transmutointi ADS-reaktorissa (FLUTRA) HYRL=Helsingin yliopiston radiokemian laboratorio; VTT=Teknologian tutkimuskeskus VTT; Aalto= Aalto-yliopisto Ydinjätehuollon turvallisuustutkimus Hankepäällikkö Risto Harjula, HYRL Silja Häkkinen, VTT Rainer Salomaa, Aalto Turvallisuusperustelu (koordinoitu hanke, hankekoordinaattori lihavoituna) Tutkimushanke Hankepäällikkö Loppusijoituksen turvallisuusperustelu (LS-TUPER) Markus Olin, VTT Loppusijoituksen turvallisuusperustelu (LS-TUPER) Täydentävät Juhani Suksi, HYRL tarkastelut Turvallisuusperustelun täydentävät tarkastelut TUPER/GTK Lasse Ahonen, GTK Loppusijoituksen turvallisuusperustelu (LS-TUPER); osahanke laskennallisen analyysimallin kehittäminen Antti Lempinen, Ludus Mundi Oy VTT=Teknologian tutkimuskeskus VTT; HYRL=Helsingin yliopiston radiokemian laboratorio; GTK=Geologian tutkimuskeskus Puskuri- ja täyteaineiden toimintakyky (koordinoitu hanke, hankekoordinaattori lihavoituna) Tutkimushanke Hankepäällikkö Bentoniittipuskurin ominaisuuksien arviointi (BOA) Markus Olin, VTT Bentoniittipuskurin ominaisuuksien arviointi (BOA) Antti Niemistö, Numerola Oy Bentoniittipuskurin ominaisuuksien arviointi (BOA); osahanke 2.2 Antti Lempinen, Ludus THM-mallin toteutus Mundi Oy Bentoniitin ominaisuuksien arviointi: mineralogiset tutkimukset Mia Tiljander, GTK GTK:ssa (BOA/GTK) Bentoniitin fenomenologinen THM-mallinnus (BOA-konsortion Markku Kataja, JYFL osahanke) Bentoniittipuskurin ominaisuuksien arviointi (BOA) Ritva Serimaa, HYFL VTT=Teknologian tutkimuskeskus VTT; GTK=Geologian tutkimuskeskus; JYFL=Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos; HYFL=Helsingin yliopiston fysiikan laitos

20 20 Muut turvallisuustutkimukset Tutkimushanke Hankepäällikkö Kolloidien vaikutus radionuklidien kulkeutumiseen (KOLORA) Pirkko Hölttä, HYRL Kuparin korroosio hapettomassa vedessä Antero Pehkonen, Aalto Kuparisen ydinjätekapselin mekaaniset ominaisuudet Hannu Hänninen, Aalto Hitsatun kuparivaipan pitkäaikaiskestävyys (MICO) Pentti Kauppinen, VTT Sulfidien aiheuttama kuparin haurastuminen Timo Saario, VTT Kallion in situ tutkimukset Marja Siitari-Kauppi, HYRL Kolmenarvoisten aktinidien kiinnittyminen savi- ja Jukka Lehto, HYRL (hydr)oksidimineraalien pinnalle Kiven heterogeenisten ominaisuuksien yhdistäminen matriisidiffuusiomallinnukseen Jussi Timonen, JYFL Syvien kalliopohjavesien mikrobiologinen kartoitus (Geomikro) Merja Itävaara, VTT Kallioperän suolaiset fluidit, kaasut ja mikrobit (SALAMI) Ilmo Kukkonen, GTK Syvän kallioperän bioinformatiikka (GEOBIOINFO) Juho Rousu, HY Kalliolaatu: Kiteisen kallioperän laatutekijöiden visualisointi ja Jussi Leveinen, Aalto mallinnus 1-3-ulottuvuudessa ja mallien luotettavuuden arviointi Betonisten vapautumisesteiden säilyvyys voimalaitosjätteen Jari Puttonen, Aalto loppusijoituksessa. Osaprojekti 1 Betonisten vapautumisesteiden säilyvyys voimalaitosjätteen Eila Lehmus, VTT loppusijoituksessa. Osaprojekti 2 C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) Kaija Ollila, VTT Ydinjätteen riskien arviointiin soveltuvan radioekologisen Jukka Juutilainen, UEF mallintamisen kehittäminen empiirisen aineiston valossa Mikrobiologisen korroosion riskit Suomen loppusijoitusolosuhteissa Leena Carpén, VTT HYRL=Helsingin yliopiston radiokemian laboratorio; Aalto= Aalto-yliopisto; VTT=Teknologian tutkimuskeskus VTT; JYFL=Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos; GTK=Geologian tutkimuskeskus; HY=Helsingin yliopisto; UEF=Itä-Suomen yliopisto