VIHDIN KUNTA. Pöytäkirja 11/ (24) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta. Aika klo 17:05-18:44. Kunnanvirasto koulutusluokka

Transkriptio

1 Pöytäkirja 11/ (24) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Aika klo 17:05-18:44 Paikka Kunnanvirasto koulutusluokka Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 81 Ilmoitusasiat 3 82 Paikkatieto- ja mittauspalvelujen aineistoista ja palveluista perittävät maksut 83 Yksityisteiden avustusten jakoperusteet lähtien 6 84 Oikaisuvaatimus koskien elinvoimajohtajan viranhaltijapäätöstä : kielteinen suunnittelutarveratkaisu omakotitalon ja talousrakennuksen rakentamiselle kiinteistölle Männikkö (kiinteistötunnus ), Oinasjoella 85 Oikaisuvaatimus elinvoimajohtajan viranhaltijapäätökseen koskien suunnittelutarveratkaisua omakotitalon ja talousrakennuksen rakentamiseksi kiinteistölle Taimelanmäki, kiinteistötunnus , Kartanontiellä Vanhalassa. 86 Lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta Kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma Tilasopimus Lohjalta hankittavan ruotsinkielisen perusopetuksen järjestämiseksi

2 Pöytäkirja 11/ (24) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Viherkanto Kai puheenjohtaja Kontio Tiina jäsen Lankinen Tapio jäsen Mäntyvaara Jaana jäsen Pietilä Markku jäsen Ruostesaari-Solja Päivi jäsen Honkavaara Vesa varajäsen Lydén Jari varajäsen Saario Pasi kunnanhallituksen edustaja Tuomisto Netta nuorisofoorumin edustaja Poissa von Wehrt Mike puheenjohtaja Ikonen Liisa jäsen Koivunen Jukka jäsen Muu Kokkinen Matti tekninen johtaja Ståhl Petra elinvoimajohtaja Lindgren Jonas vs. yhdyskuntatekniikan päällikkö Hakala Jari yksityistieasiantuntija Riikonen Anne pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Kai Viherkanto puheenjohtaja Anne Riikonen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Tiina Kontio pöytäkirjantarkastaja Tapio Lankinen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja ollut yleisesti nähtävillä Kunnan yleisessä tietoverkossa

3 Pöytäkirja 11/ (24) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Ilmoitusasiat Kate ) Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pöytäkirjat Oheismateriaali Helsingin hallinto-oikeuden päätös koskien valitusta Vihdin kaavoitusja teknisen lautakunnan päätökseen. Helsingin hallinto-oikeuden päätös koskien valitusta Vihdin kaavoitus ja teknisen lautakunnan päätökseen. Esittelijä Ehdotus Päätös tekninen johtaja Lautakunta merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

4 Pöytäkirja 11/ (24) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Paikkatieto- ja mittauspalvelujen aineistoista ja palveluista perittävät maksut 341/ /2018 Kate Paikkatieto- ja mittauspalvelut perii asiakkailta maksuja erilaisista aineistoista ja an ta mis taan palveluista. Edellisen kerran maksuja on tarkistettu Ym pä ris tö lau takun nan päätöksellä , jonka mukainen hinnasto tuli voimaan Vuonna 2014 hinnastossa huomioitiin arvonlisäveroon tullut korotus. Tä män mukainen hinnasto on oheismateriaalina. Uutta hinnastoa on selkeytetty poistamalla aineistoja ja palveluja, joille ei ole ollut tarvetta tai eivät ole paikkatieto- ja mittauspalvelujen tuotteita. Opaskartta ja osoit teet on suunniteltu muutettavaksi avoimeksi aineistoksi, jota mm. pe las tusvi ran omai set suosittelevat tehtäväksi. Suuri osa kunnista on avannut kyseiset aineis tot vapaaseen käyttöön. Hinnastoon jäävien aineistojen ja palvelujen hintoihin on tehty tarkistuksia. Opas kar tan painotuotteen hintaa on pudotettu, koska kartta on vuodelta 2011 ja näin ollen ei enää täysin ajan tasalla. Ranta-asemakaavan pohjakartan tarkastamisesta ja hyväksymisestä perittävä mak su on määritetty kaavoitus- ja kiinteistötoimen palveluista perittävissä maksuis sa, jonka Ympäristölautakunta on hyväksynyt Nykyisin poh ja kartto jen tarkastuksesta ja hyväksymisestä vastaa paikkatieto- ja mittauspalvelut, jon ka johdosta uuteen hinnastoon on lisätty tästä tehtävästä perittävät maksut. Mah dol lis ten epäselvyyksien poistamiseksi kaavoitus- ja kiinteistötoimen mak sutak sa on tarpeen kumota ranta-asemakaavan pohjakartan tarkastamisesta ja hyväk sy mi ses tä perittävien maksujen osalta. Vihdin kunnan hallintosäännön 41 :n mukaan lautakunta päättää toimialansa mak suis ta ja taksoista. Oheismateriaali Liitteet Valmistelija Esittelijä Ehdotus Päätös Mittaustoimen palveluista perittävät maksut Vihdin kunnassa Paikkatieto- ja mittauspalvelujen aineistoista ja palveluista perittävät maksut alkaen Johtava maanmittausteknikko Elinvoimajohtaja Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää hyväksyä liitteen mukaisesti paik ka tieto- ja mittauspalvelujen aineistoista ja palveluista perittävät maksut siten, että uu si hinnasto tulee voimaan Samalla kaavoitus- ja tekninen lautakunta ku moaa kaavoitus- ja kiinteistötoimen palveluista perittävät maksut siltä osin kuin ne koskevat kaavan pohjakartan tarkastusta ja hyväksymistä. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

5 Pöytäkirja 11/ (24) Liitteet 1 Paikkatieto- ja mittauspalvelujen aineistoista ja palveluista perittävät maksut alkaen

6 Pöytäkirja 11/ (24) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Yksityisteiden avustusten jakoperusteet lähtien 344/ /2018 Kate Yksityistielaki (560 /2018) korvaa vuonna 1963 voimaan tullen lain yksityisteistä. Uu si Yksityistielaki tulee voimaan Tielautakuntien yksityistielain mu kaiset tehtävä lakkaavat 31. päivänä joulukuuta Näin ne ehtivät käsitellä vielä van han lain voi mas sa olo ai ka na vireille tulleet tapaukset. Kunnat voivat edelleen myön tää avustuksia tiekunnille. Mainittujen toimenpiteiden lisäksi uusi laki aiheuttaa kunnassa tarpeen uudistaa Yk si tyis tei den kunnanavustusten jakoperusteet. Tämän lisäksi on tavoitteena siir ty mä kau den jälkeen käyttöönottaa sähköinen avustusjärjestelmä. Kunnossapitoavustuksen ja perusparannusavustuksen hakemista selkeytetään. Jat kos sa molempien avustusten hakemisen määräaika on huhtikuun 15. päivään men nes sä. Ennakkoon haettavan perusparannusavustuksen lisäksi voidaan myöntää myös avus tus ta äkillisen tapahtuman, kuten luonnonilmiön tai vastaavan johdosta sattu neen tien vaurioitumisen korjaamiseen. Tätä jälkikäteen haettavaa pe rus pa rannus avus tus ta voidaan hakea tapahtumaa seuraavan vuoden huhtikuun 15. päivään mennessä. Perusparannusavustuksen maksatusta haetaan toimittamalla kuntaan avus tusvuo den marraskuun 15. päivään mennessä selvitys tehdyistä toimenpiteistä ja ko piot menotositteista ja maksetusta laskuista. Kunnalla on oikeus valvoa myönnetyn avustuksen käyttöä. Valvonta voi tapahtua esi mer kik si teiden yleisen kunnon seurantana tai tiettyjen pe rus pa ran nus toi menpi tei den ennakko- ja jälkitarkastuksina. Avustuksen hakija on pyydettäessä velvol li nen toimittamaan asiaan liittyvät lisätiedot ja selvitykset. Tarkastusoikeus käsit tää myös oikeuden avustusta saavan tiekunnan tilien ja hallinnon tar kas ta miseen. Liitteet Yksityisteiden avustusten jakoperusteet Valmistelija Jonas Lindgren, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus Päätös vs. yhdyskuntatekniikan päällikkö Kaavoitus- ja tekninen lautakunta hyväksyy yksityisteiden avustusten ja ko pe rusteet lähtien Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Liitteet 2 Yksityisteiden avustusten jakoperusteet

7 Pöytäkirja 11/ (24) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Oikaisuvaatimus koskien elinvoimajohtajan viranhaltijapäätöstä : kielteinen suunnittelutarveratkaisu omakotitalon ja talousrakennuksen rakentamiselle kiinteistölle Männikkö (kiinteistötunnus ), Oinasjoella 184/ /2018 Kate Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan oikaisua kielteiseen suunnittelutarveratkaisuun (elin voi ma joh ta jan viranhaltijapäätös ), joka koskee omakotitalon ja ta lous ra ken nuk sen rakentamista tilalle Männikkö ( ), Oinasjoella. Suunnittelutarveratkaisu on ollut kielteinen seuraavin perustein: "Kunnassa käyte tyn laskentamallin mukaan laskennallinen hajarakennusoikeus emätilalla on 4 ra ken nus paik kaa ja ne kaikki ovat jo käytetyt. Mikäli emätilan alueelle vielä myön net täi siin rakennusoikeuksia niin maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun pe ri aa te vaarantuisi ja alueiden käytön muulle järjestämiselle aiheutuisi haittaa, kos ka muillekin alueen emätilojen alueille pitäisi voida myöntää vastaavanlaisella mi toi tuk sel la rakentamista.". Oikaisuvaatimuksen perustelut "Valmis lohkottu tila, soveltuu rakennuskantaan. Tontin koko täyttää ra ken nuspai kan vaatimukset. Jätevesihuolto pystytään tontilla järjestämään. Naapureiden kuu le mi ses sa tuli ilmi, että naapureille ei ole haittaa rakentamisesta. Vaikka tontil le rakentaisi omakotitalon ja talousrakennuksen, jää hyvin vielä etäisyyttä naapu rei hin nähden." Valmistelijan vastine oikaisuvaatimukseen Jotta suunnittelutarveratkaisupäätös olisi myönteinen, tulee hankkeen täyttää kaik ki maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä mainitut rakennusluvan erityiset edel ly tyk set suunnittelutarvealueella. Päätökseen on kirjattu, että hanke ai heuttaa haittaa alueiden käytön muulle järjestämiselle. Alueidenkäytön muulle järjestämiselle aiheutuvilla haitoilla viitataan esimerkiksi muil le maanomistajille kohdistuviin vaikutuksiin. Erityisen tärkeää on arvioida maan omis ta jien yhdenvertaista kohtelua. Yhdenvertaisen kohtelun toteutumista ar vioi daan vakiintuneen hallintokäytännön mukaisesti selvittämällä emätilasta ero te tut rakennuspaikat ja näillä sekä emätilalla tapahtunut rakentaminen sekä ver taa mal la tilannetta muiden vastaavien emätilojen rakentamiseen. Tila Männikkö ( ) kuului rakennuslain voimaan tullessa vuonna 1959 tilaan Pihlajamäki II ( ), jota pidetään emätilana ja jonka pinta-ala oli 3,375 ja hajarakennusoikeuden laskemisessa tarkoitettu nettopinta-ala sa ma 3,375 ha. Kunnassa käytetyn laskentamallin mukaan laskennallinen ha ja raken nus oi keus emätilalla on 4 rakennuspaikkaa ja ne kaikki on jo käytetty. Koska, edellä mainitusta syystä johtuen, haetun rakennushankkeen osalta maankäyt tö- ja rakennuslain 137 :n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suun nit te lu tar ve alu eel la eivät täyty, ei ole tarpeen muuttaa elinvoimajohtajan asias ta tekemää päätöstä.

8 Pöytäkirja 11/ (24) Oheismateriaali Suunnittelutarveratkaisupäätös, elinvoimajohtaja Oikaisuvaatimus, Hankkeen sijainnin osoittavat kartat Valmistelija Miia Ketonen, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus Päätös elinvoimajohtaja Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää, että lautakunta ei kumoa elin voi majoh ta jan suunnittelutarveratkaisua koskevaa päätöstä ( ), koska haet tu omakotitalon ja talousrakennuksen rakentaminen tilalle Männikkö ( ) Oinasjoella ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mu kaisia rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös annetaan julkipanon jälkeen

9 Pöytäkirja 11/ (24) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Oikaisuvaatimus elinvoimajohtajan viranhaltijapäätökseen koskien suunnittelutarveratkaisua omakotitalon ja talousrakennuksen rakentamiseksi kiinteistölle Taimelanmäki, kiinteistötunnus , Kartanontiellä Vanhalassa. 240/ /2018 Kate Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan kielteisen suun nit te lu tar ve rat kai sun ku moa mista (elinvoimajohtaja ), joka koskee omakotitalon ja ta lous ra kennuk sen rakentamiseksi kiinteistölle Taimelanmäki (kiinteistötunnus ) ja myön teis tä päätöstä hankkeelle. Suunnittelutarveratkaisu on ollut kielteinen seuraavin perustein: Kun huo mioidaan alueen rakentamistilanne, etäisyys palveluista ja hakemuksen kohteena olevaa kiinteistöä koskeva muodostumisketju sekä naapureiden tasapuolisen koh telun yleiset periaatteet, nyt haettuun hankkeeseen suostuminen kiinteistön Taime lan mä ki, kiinteistötunnus , muodostamiseksi uudeksi ra ken nuspai kak si, aiheuttaisi haittaa tulevalle kaavoitukselle ja alueidenkäytön muulle järjes tä mi sel le. Hankkeen toteuttaminen edellyttää sellaista laajemman alueen kaavoi tuk sel lis ta suunnittelua, jota ei yksittäisellä luparatkaisulla voida ratkaista. Koska rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella, MRL 137, ei vät täyty, ei haettua suunnittelutarveratkaisua voida myöntää. Oikaisuvaatimuksen perustelut Oikaisuvaatimuksen sisältö on tässä referoituna (oikaisuvaatimus ko ko nai suu dessaan oheismateriaalina). Hakija näkee, että etäisyys kiinteistöltä kirkonkylän palveluihin on sopiva ja että ha ja ra ken ta mi nen on muutenkin yleistä. Hakija näkee myös, ettei hanke aiheuta hait taa tulevalle kaavoitukselle, sillä hakijan mukaan kunnan kasvun suunta on muu al la, eikä alueella ole muita vastaavia rakennuspaikkoja. Lisäksi rakennuspaikan koko 0,5 ha täyttää maankäyttö- ja rakennuslain mu kaisen asemakaava-alueen ulkopuolella olevan rakennuspaikan mi ni mi ko ko vaa timuk sen. Hakija näkee, ettei kaikille emätilan 16 rakennuspaikalle ole aikomusta ra ken taa, eikä näihin hänen mukaansa tulla hakemaan rakennusoikeutta. Loh komi nen emätilasta on tapahtunut vuonna 1997, jolloin kunnassa ole nähty esteitä ra ken ta mi sel le, eivätkä hakijan mukaan tuona mainittuna vuonna laajat pel to aukea mat mahdollisesti kuuluneet emätilalaskennan piiriin. Myöskään kuulluilla naapureilla ei ollut sanottavaa rakennushankkeesta, minkä vuok si hakija ei näe, että naapureiden tasapuolisen kohtelun yleiset periaatteet vaa ran tui si vat. Tämän lisäksi rakennuspaikka on aikanaan hankittu ra ken nus paikak si, jonka vuoksi hakija näkee, että kielteinen päätös aiheuttaa Emilia Elo rannal le maanomistajana omaisuuden käytön rajoittamista ja taloudellista vahinkoa. Oikaisuvaatimuksen täydennyksessä hakijan mukaan toimituskirjojen mukaan seit se män mainituista kuudestatoista kiinteistöistä on lohkottu maa- tai maa- ja met sä ta lou den tarpeisiin tai näiden lisämaiksi, ei rakennuspaikoiksi.

10 Pöytäkirja 11/ (24) Valmistelijan vastine oikaisuvaatimukseen Jotta suunnittelutarveratkaisupäätös olisi myönteinen, tulee hankkeen täyt tää kaik ki maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä mainitut rakennusluvan eri tyi set edel ly tyk set suunnittelutarvealueella. Päätökseen on kirjattu, että han ke ai heuttaa haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle jär jes tä mi sel le. Hankkeen to teut ta mi nen edellyttää sellaista laajemman alueen kaavoituksellista suun nit telua, jota ei yksittäisellä luparatkaisulla voida ratkaista. Alueidenkäytön muulle järjestämiselle aiheutuvilla haitoilla viitataan esi mer kik si muil le maanomistajille kohdistuviin vaikutuksiin. Erityisen tärkeää on arvioida maan omis ta jien yhdenvertaista kohtelua. Yhdenvertaisen koh te lun toteutumista ar vioi daan selvittämällä emätilasta erotetut ra ken nus pai kat ja näillä sekä emä tilal la tapahtunut rakentaminen sekä vertaamalla ti lan net ta muiden vastaavien emä ti lo jen rakentamiseen. Kiinteistön Taimelanmäki emätilana ensimmäisen rakennuslain voimaantullessa vuo nan 1959 on ollut tila Juotila ( ). Emätilan pinta-ala on ollut 133,33 hehtaaria. Emätilan alueella on olemassa kuusitoista (16) rakennettua raken nus paik kaa. Huomioiden emätilan pinta-alan ja tästä tehdyt laajojen pel to aukei den vähennykset sekä etäisyys palveluihin, voidaan todeta, että emätilalla on jo merkittävästi ylitetty teoreettinen rakennuspaikkojen määrä, joka Vihdin kunnan alueella on ollut mahdollista yksittäisin suunnittelutarveratkaisuin toteuttaa. Sii tä syystä myönteinen päätös vaarantaisi maanomistajien yh den ver tai sen kohte lun ja aiheuttaisi siten haittaa alueiden käytön muulle jär jes tä mi sel le. Hajarakentamisen yleisyyttä ei voida tässä tapauksessa ottaa huomioon myön tämis tä puoltavana seikkana. Jokainen suunnittelutarpeen tai rakennusluvan kä sitte ly on oma tapauksensa, joihin vaikuttavat paikasta riippuen lukuisat eri tekijät. Alu een aikaisemman taajan rakentamisen vuoksi rakentamismahdollisuudet tulee ratkaista asemakaavalla, sen sijaan, että rakentamista sallittaisiin poik keus luvin. Alue ei ole tulossa lähiaikoina asemakaavoituksen piiriin. Vihdin kirkonkylän kau pal li sien palvelujen ääreen matkaa rakennuspaikalta on noin 4,5 km ja alue kuu luu Vihdin kirkonkylän oppilaaksiottoalueeseen. Rakentamismahdollisuudet ratkaistaan tapauskohtaisesti lupakäsittelyllä. Emä tila tar kas te lus sa otetaan huomioon ainoastaan rakennetut kiinteistöt sekä sel laiset, joilla on olemassa voimassa oleva suunnittelutarveratkaisu tai poikkeuslupa. Loh kot tu maa-alue ei ole rakennuspaikka. Tämän vuoksi myönteinen päätös vaaran tai si maanomistajien yh den ver tai sen kohtelun ja aiheuttaisi siten haittaa aluei den käytön muulle jär jes tä mi sel le. Koska, edellä mainituista syistä johtuen, haetun rakennushankkeen osalta maankäyt tö- ja rakennuslain 137 :n mukaiset rakennusluvan erityiset edel ly tyk set suun nit te lu tar ve alu eel la eivät täyty, ei ole tarpeen muuttaa elinvoimajohtajan asias ta tekemää päätöstä. Oheismateriaali Suunnittelutarveratkaisupäätös, elinvoimajohtaja Oikaisuvaatimus, Hankkeen sijainnin osoittavat kartat Valmistelija Mikko Laukkanen, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p

11 Pöytäkirja 11/ (24) Esittelijä Ehdotus Päätös elinvoimajohtaja Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää, että lautakunta ei kumoa tek ni nen ja ym pä ris tö joh ta jan suunnittelutarveratkaisua koskevaa päätöstä ( ), kos ka haettu omakotitalon ja talousrakennuksen rakentaminen kiinteistölle Taime lan mä ki (kiinteistötunnus ) ei täytä maankäyttö- ja ra ken nuslain 137 :n mukaisia rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suun nit te lu tar ve alu eella. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös annetaan julkipanon jälkeen

12 Pöytäkirja 11/ (24) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta 90/ /2017 Kate Uudenmaan liitto pyytää viranomaisilta lausuntoa Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta mennessä. Uusimaa-kaava 2050 koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta sekä seuduilla laadittavista vaihemaakuntakaavoista. KUUMA-kunnat kuuluvat Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaan. Kaavaehdotus valmistellaan kevään 2018 aikana saadun palautteen pohjalta. Maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan kaavan hyväksymispäätöksen tekee maakuntavaltuusto, tavoitevuosi on Tullessaan voimaan kaava korvaa Uudellamaalla voimassa olevat maakuntakaavat. Uusimaa-kaavaa 2050 valmistellaan kiinteässä vuorovaikutuksessa Helsingin seutua koskevan MAL 2019 suunnitelman laatimisen kanssa. Uusimaa-kaavan 2050 tavoitteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti nyt meneillään olevalla kaavakierroksella pyritään entistä strategisempaan maakuntakaavaan. Maakuntakaavan halutaan vastaavan eri tavoin erilaisten alueiden omiin tarpeisiin. Kaavan tavoitteena on siksi olla samanaikaisesti erittäin strateginen ja yleispiirteinen ja kuitenkin ottaa huomioon seudulliset erityispiirteet. Uusimaa-kaavan 2050 laadintaa ohjaavat päätavoitteet ovat: Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino", Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö", Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä Kestävä kilpailukyky. Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteet Uudenmaan maakuntahallitus hyväksyi kaavaa koskevat suunnitteluperiaatteet vuonna Ne on jaettu seitsemän eri otsikon alle, ja ovat: 1. Kasvu kestäville vyöhykkeille 2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto 3. Liikutaan kestävästi

13 Pöytäkirja 11/ (24) 4. Hyvin saavutettava Uusimaa 5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot 6. Vetovoimainen ympäristö 7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia Uudenmaan rakennekaavan keskeinen sisältö Uudenmaan rakennekaava muodostuu rakennekaavamaisesta kaavakartasta ja siihen liittyvistä suunnittelumääräyksistä. Koko kaavan aluetta koskevia suunnittelumääräyksiä on yhteensä 17 kappaletta. Rakennekaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Rakennekaavassa on osoitettu vyöhykemerkintöjä sekä yksittäisiä merkintöjä.vyöhykemerkinnät koostuvat kestävän kasvun vyöhykkeistä, joita ovat pääkaupunkiseudun ydinalue, ydinalueeseen tukeutuva kasvuvyöhyke ja keskukset. Vihdissä kestävän kasvun vyöhykkeeseen kuuluu Nummela keskusmerkinnällä. Rakennekaavaluonnoksessa Vihtiin kohdistuu myös joukkoliikennekäytävämerkinnät Porintien ja Turunväylän suuntaisesti sekä logistiikan kehityskäytävämerkinnät Helsinki-Turku linjalla ja Kehätien (vt 25/junarata) suuntaisesti. Helsingin seudun viherkehän voi katsoa kulkevan Nuuksio-Salmi seudulla, mutta se ei merkinnän yleispiirteisyydestä johtuen ole suoraan kohdennettavissa. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan valmistelu ja erityiskysymykset Vihti kuuluu Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaan. Varsinaiset seutujen vaihemaakuntakaavat laaditaan vuoden 2018 aikana, joten valmisteluaineistossa ei esitetä niistä kaavakarttoja tai muuta yksityiskohtaista aineistoa. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan erityiskysymyksiä ovat: - Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ja MAL 2019 suunnitelman yhteensovittaminen - Edellytysten luominen asuntotuotannon sekä palvelu- ja elinkeinotoiminnan merkittävälle kasvulle olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen - Kasvun hallittu ohjaaminen keskuksiin, raideliikenteen vyöhykkeille ja muille kestävän liikkumisen alueille ympäristön arvot huomioiden - Verkostomaisen joukkoliikenteen kehittämisedellytysten parantaminen. Samalla edistäen liikkumisen sujuvuutta, turvallisuutta ja vähäpäästöisyyttä - Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden keskittymien ja liikenneyhteyksien toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaaminen - Helsinki-Vantaan lentoaseman merkityksen ja vaikutusten huomioon ottaminen

14 Pöytäkirja 11/ (24) - Elinkeino- ja yritystoiminnan edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vahvuudet huomioiden - Viherkehän vetovoiman vahvistaminen vastaamaan kasvavaan virkistys- ja matkailukysyntään Uusimaa-kaavaan 2050 liittyvät selvitykset ja tausta-aineisto Uusimaa-kaavan 2050 valmistelun tueksi on laadittu lukuisia selvityksiä vuosina , ja joista osa on vielä valmistelussa. Koko aineisto löytyy Uudenmaan liiton sivuilta osoitteesta: valmistelussa_uusimaa-kaava_2050/selvitykset Oheismateriaali Uudenmaan liiton lausuntopyyntö Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineiston selostus Uusimaa-kaava 2050 rakennekaavaluonnos Valmistelija Suvi Lehtoranta, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus kaavoituspäällikkö Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää, että se esittää kunnanhallitukselle Vihdin kunnan lausunnoksi Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta seuraavaa: Kaavojen sisältö ja suhde toisiinsa Aikaisemmilla maakuntakaavakierroksilla esiin nostettu toive siitä, että maa kunta kaa va olisi jatkossa aikaisempia maakuntakaavoja strategisempi, on otettu valmis te lu ai neis tos sa huomioon. Haasteena entistä strategisemmalle kaavalle on ha vain nol li suu den ja tulkittavuuden välinen tasapainoilu. Suuri määrä sanallisia ta voit tei ta ja suunnitteluperiaatteita, joihin on nyt jouduttu turvautumaan, saattaa pahimmillaan johtaa epäselvyyteen kaavan ohjausvaikutuksesta ja vaikuttaa myös kaavaratkaisuun sitoutumiseen. Rakennekaavan luonnoskartalle on osoitettu kestävän kasvun vyöhykkeet riit täväl lä tarkkuudella. Merkinnät tukeutuvat perusteelliseen tietoon nykytilanteesta. Sel lai se naan merkintä onkin nykytilannetta toteava, eikä rakennekaavan kas vuvyö hy ke mer kin töi hin sisälly mitään uusia avauksia. Tiivistävä ja täydentävä suunnit te lu mää räys lisää enemmän sinne, missä on jo paljon. Rakennekaavassa Vihtiin on osoitettu vain Nummela, mikä siirtää muiden taajamien ja kyläverkon osalta mie len kiin toa tulevan vaihemaakuntakaavan ratkaisuja kohtaan. Missä menee jat kos sa seudullisuuden raja? Myös seudulle tulevat uuden maankäytön alueet ja vyöhykkeet tullaan esit tämään vasta vaihemaakuntakaavoissa, joista ei vielä ole käytettävissä kart ta esi tystä. Vaihemaakuntakaavassa on tarkoitus osoittaa myös keskusverkko ja kes kuksien väliset keskeiset yhteydet. Nämä ovat yleensä myös merkittävimpiä jouk kolii ken ne käy tä viä. Uuden maankäytön alueet tulisi osoittaa näiden olemassa olevien joukkoliikennekäytävien varteen tai läheisyyteen, jotta uusi maankäyttö tukee joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Joukkoliikennekäytävien osalta on vai-

15 Pöytäkirja 11/ (24) he kaa vo jen yhteydessä osoitettava kasvua myös muiden kuin raideliikenteen varteen, parantaen samalla nykyisen maankäytön joukkoliikenteen ja kestävien kulku muo to jen käytön edellytyksiä. Joukkoliikennekäytävistä tulisi tunnistaa ne, joissa on eniten potentiaalia vastaanottamaan kasvua samalla kun jouk ko lii ken ne palve lun taso nousee. Keskusverkossa tulisi näkyä myös ne pienemmät taajamat, jot ka sijaitsevat merkittävimpien joukkoliikennekäytävien varrella, Vihdissä eri tyises ti Vihdin kirkonkylä. Liikenteen eri merkinnät ovat onnistunein kokonaisuus ra ken ne kaa va luon nok sessa. Näkökulma on seudullinen ja ratkaisu sisältää suunnitelmallisen otteen. Kaava kar tan merkinnöillä nostetaan henkilöautoliikenteen sijaan esiin jouk ko lii kenteen ja logistiikan tarpeet, mikä on kaavan sisältötavoitteiden mukaista. Kaavassa ei eritellä, millä liikennöintivälineellä joukkoliikenne hoidetaan, vaan keskeistä on, että muodostetaan hyvän palvelutason runkoyhteyksiä ja niiden myötä toi miva ja tehokas verkostomainen joukkoliikenneverkko. Tämä on kannatettava lähes ty mis ta pa, joka huomioi aiempaa paremmin myös olemassa olevan maan käytön ja joukkoliikennekäytävät. Helsingin seudun viherkehä on osoitettu kartalle teeman mukaisesti yleis piir tei senä kehänä ilman kytköksiä olemassa oleviin aluevarauksiin. Merkinnän suun nit telu mää räys sisältää yleispiirteisyyteen nähden ristiriitaisen määräyksen varata raken ta mat to mat rannat ensisijaisesti yleiseen virkistykseen. Aikaisemmin tämä mää räys on ollut maakuntakaavan taajama-alueilla. Maakuntakaavalla ei kui tenkaan ole tarkoitus ohjata lomarakentamista, joka hakeutuu voimakkaasti ran noille. Kaavaselostuksessa tulisi vielä täsmentää miten kaavamääräys otetaan huo mioon viherkehälle sijoittuvissa kunnissa, joissa ei ole rantarakentamista ohjaavaa yleis- tai asemakaavaa. Nykyisellään tämä suunnittelumääräys on täysin kes tä mätön ja siirtää rantojen virkistyskäyttövastuun Helsingin ydinalueilta kehyskunnille. Maakuntakaavan tarkkuustason suhde muuhun suunnitteluun Seutujen vaihemaakuntakaavoissa ei ole tarkoitus osoittaa kyläalueita. Mer kit tävien, laajojen metsäalueiden osoittamisella seutujen vaihemaakuntakaavoissa toi vo taan olevan ohjausvaikutusta hajarakentamiseen. Yksittäisiin ha ja ra ken nuspaik koi hin on kuitenkin vaikea maakuntakaavalla puuttua. Vaihemaakuntakaavan si säl lön tulee olla riittävän selkeä, jotta voidaan arvioida kaavan vaikutuksia kunta ta son suunnitteluun ja päätöksentekoon ilman tulkintaongelmia. Vaihemaakuntakaavojen raja ei saa estää suunnittelun alueellista jatkuvuutta. Han ko-hy vin kää radan sähköistäminen on kaavatyössä nähty mahdollisuutena ke hit tää myös joukkoliikenneyhteyksiä Hangon, Raaseporin ja Lohjan välillä. Tämä kehittämismahdollisuus tulisi selvittää Nummelaan asti, vaikka Nummela kuuluu Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaan. Lohja on Nummelan lähin seu tukes kus ja taajamarakenne yltää nauhamaisena Lohjalta Nummelaan saakka. Kaupan osalta maakuntakaavasta poistuu mitoitus kaikista keskuksista. Mitoitus jää kes kus to jen ulkopuolisille kohteille. Keskustahakuinen kauppa sijoitetaan en si sijai ses ti keskustoihin, eli maakuntakaavaan jää käytännössä mitoitus, joka koskee ns. tilaa vaativaa kauppaa. Saavutettavuuskartat on teemoitettu joukkoja ke vyt lii-

16 Pöytäkirja 11/ (24) ken teen näkökulmasta, mutta erityisesti tilaa vaativan kaupan kohdalla olisi tarpeen esittää myös autoiluun pohjautuva saavutettavuuskartta. Maakuntakaavatyössä kuntakaavoitukselle tulee jättää suunnitteluvaraa ja vähen tää kaupan ohjaamista maakuntatasolla. Kaupan palveluille tulee luoda riit täväs ti mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Lisäksi kaavan tulee olla jous ta va muuttuvien kaupan konseptien vuoksi. Kaupan palveluiden to teut ta misel le ei tulisi luoda kaavalla aikataulurajoitteita. Ympäristön vetovoimatekijöiden kehittämisellä nähdään olevan välillisiä vai kutuk sia myös elinkeinoelämään. Vetovoimaisen ympäristön teeman kä sit te le minen jatkossa Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa on tärkeää, sillä aihe puut tuu seudun yhteisestä MAL suunnittelutyöstä. Luonnonvaroja tulee hyödyn tää kestävästi, mm. välttämällä yhtenäisten metsä- ja peltoalueiden pirs tomis ta. Epäselväksi jää miten tätä suunnitteluperiaatetta tullaan toteuttamaan ja mi kä sen ohjausvaikutus on kuntatason suunnitteluun tai suun nit te lu tar ve rat kaisui den valmisteluperiaatteisiin. Näkökulmat ja tausta-aineistot Uusimaa-kaavan taustana käytetyt väestöennusteet eivät kaikilta osin vastaa kun tien omia kasvusuunnitelmia tai tavoitteita. Osin alimitoitetut väes tö en nusteet ovat vaikuttaneet tuloksiin mm. kaupan mitoitusta suunniteltaessa ja lii kenne hank kei den kannattavuuden arvioinneissa. Kaupan osalta mitoitukseen tulisi jät tää lisää väljyyttä. Liikennehankkeiden kannattavuuden arvioinnissa mitoitus tu li si tarkastella liikennehankkeeseen liittyvän maankäytön potentiaalin mukaan. Logistiikan liitekartoissa tulisi selkeämmin näkyä tavaraliikenteeseen käytettävät rai teet. Kun logistiikkakäytävä sisältää valtatien lisäksi raiteen, se tulisi erottua niis tä logistiikkakäytävistä, jotka ovat vain kumipyörien varassa. Tie to lii ken ne verkot ja niihin liittyvät suunnitelmat tulisi ottaa mukaan osaksi vai he maa kun ta kaavan yhdyskuntateknisen verkoston suunnittelua. Tämä asia tarkastetaan kokouksessa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja tämä asia tarkastettiin kokouksessa Kh Oheismateriaali Esittelijä Ehdotus - Uudenmaan liiton lausuntopyyntö Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta - Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineiston selostus - Uusimaa-kaava 2050 rakennekaavaluonnos Kunnanjohtaja Kunnanhallitus päättää antaa kaavoitus- ja teknisen lautakunnan esityksen mukaisen lausunnon Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta.

17 Pöytäkirja 11/ (24) Tämä asia tarkastetaan kokouksessa. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Tämä asia tarkastettiin kokouksessa Kh Oheismateriaali Esittelijä Ehdotus - Uudenmaan liiton lausuntopyyntö Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta - Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineiston selostus - Uusimaa-kaava 2050 rakennekaavaluonnos Kunnanjohtaja Kunnanhallitus päättää antaa kaavoitus- ja teknisen lautakunnan esityksen mukai sen lausunnon Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta. Tämä asia tarkastetaan kokouksessa. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Tämä asia tarkastettiin kokouksessa Kate Uudenmaan liitto pyytää päivätyllä kirjeellä Vihdin kunnan lausuntoa Uu si maa-kaa van 2050 luonnoksesta mennessä. Luonnosaineisto on näh tä vil lä Vihdin kunta on mukana myös KUUMA-kuntien yh teises sä lausunnossa (KUUMA johtokunta 1.11.). Uusimaa-kaava 2050 kattaa koko Uudenmaan maakunnan alueen ja sen ai ka tähtäin on vuodessa Tullessaan voimaan kaava korvaa nyt Uudellamaalla voimas sa olevat maakuntakaavat. Kaavaluonnos koostuu kolmen seudun vai he kaavois ta ja kaikki KUUMA-kunnat kuuluvat Helsingin seudun vaihekaavaan. Kaikki kol me vaihekaavaa on esitetty lausuntomateriaalissa samalla kartalla. Ai kai semmin nähtävillä ollut rakennekaava on muutettu rakennesuunnitelmaksi, eikä sillä ole enää maakuntakaavojen tapaan oikeusvaikutuksia. Luonnoksesta annetun palautteen pohjalta Uudenmaan liitto laatii kaa va eh dotuk sen, joka lähetetään lausunnoille alkuvuodesta 2019 ja asetetaan nähtäville al ku syk sys tä Uusimaa-kaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa lop pu vuo des ta Lisämateriaalia: /kaavaluonnos

18 Pöytäkirja 11/ (24) Oheismateriaali KUUMA lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta Tiivistelmä lausuntoon liittyvästä materiaalista Uusimaa-kaava 2050 luonnoskartta 2018 Uusimaa-kaava 2050 luonnoksen merkinnät ja määräykset 2018 Uusimaa-kaava 2050 luonnoksen liitekartat 2018 Uusimaa-kaava 2050 luonnoksen selostus 2018 Valmistelija Miia Ketonen, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Petra Ståhl, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus elinvoimajohtaja Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää, että se esittää kunnanhallitukselle Vihdin kunnan lausunnoksi Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta seuraavaa: Kasvun kestävä ohjaaminen Entiset taajamatoimintojen alueet on korvattu Uusimaa-kaavan luonnoksessa kehit tä mis pe ri aa te mer kin näl lä, joka esitysteknisesti näyttää täsmälleen samalta kuin entinen taajama-alue -merkintä. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä on merkitty vain suurempien keskusten ympärille, Vihdissä vain Nummelaan. Ojak ka lan ja Otalammen taajamat eivät näy kaavaluonnoksessa millään mer kinnäl lä. Taajamatoimintojen alueisiin kohdistuva muutos saattaa aiheuttaa epäselvyyttä mer kin tä ta van oikeusvaikutuksesta. Kaava-asiakirjoista jää epäselväksi missä mää rin taajamien sijaintia ja laajuutta voidaan lopulta kunnan omassa suun nit telus sa määritellä. Paikallisesti merkittävän maankäytön sisältöä tulisi tarkentaa tai mää ri tel lä siten, että se on yksiselitteisesti tulkittavissa ilman kaavakohtaista oikeus kä sit te lyä. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan ympärivuotista asumista on oh jat ta va ensisijaisesti maakuntakaavassa osoitettuihin keskuksiin, pal ve lu kes kitty miin ja taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeille. Maakuntakaavan kanssa on sa maan aikaan ollut vireillä pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen maankäytön, asu mi sen ja liikenteen suunnittelutyö, MAL-suunnitelma. MAL-suunnitelma perus tuu pääosin samoihin selvityksiin kuin maakuntakaavatyö ja molempia on tehty yhteistyössä. Maakuntakaavaan on kuitenkin merkitty osin erilaiset taa ja matoi min to jen kehittämisvyöhykkeet, jotka vastaavat MAL-suunnitelman ensisijaisia ke hit tä mis vyö hyk kei tä. Erilainen aikajänne selittää osan erovaisuuksista, mutta ei mm. Nummelan taajaman merkintöjä. Nummelan keskeinen kehittämisvyöhyke on maakuntakaavassa merkitty raideliikenteeseen tukeutuvaksi taa ja ma toi minto jen vyöhykkeeksi, jonka toteuttaminen tulee kytkeä uuden rai de lii ken ne yh teyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Tämä alue on MAL-suun ni telmas sa Vihdin ainoa ensisijainen asumisen kehittämisvyöhyke kaudelle Alue on ollut maakuntakaavassakin taajamatoimintojen aluetta vuodes ta 2006 lähtien ja puolet alueesta tiivistettävää taajamatoimintojen aluetta 2. vai he maa kun ta kaa vas ta lähtien. Maakuntakaavaluonnoksessa nyt esitetty raideliikenteen toteuttamiseen sidottu ke hit tä mis vyö hy ke on muutettava taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeeksi, tai vähintään poistettava toteuttamista estävä kaavamääräys. Yli 10 vuotta voimas sa olleiden maakuntakaavojen kehitettävää tiivistä taajamamerkintää ei voi muut taa toteuttamista estäväksi määräykseksi alueella, joka on koko kunnan ai-

19 Pöytäkirja 11/ (24) noa ensisijaiseksi kehittämisalueeksi merkitty uudiskohde kuntien ja valtion yhtei ses sä MAL-suunnitelmaluonnoksessa. Keskustatoimintojen osalta kaavamerkinnät ja määräykset ovat toimivia. Keskus ta-alu een sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa (kunnan/kau pun gin) suunnitelmassa. Maakuntakaava ohjaa keskustojen ke hit tä miseen monipuolisina ja saavutettavuudeltaan hyvinä asumisen ja palveluiden aluei na. Keskustatoimintojen alueille (valtakunnan keskus, keskus, pieni keskus) ei ole osoitettu kerrosalaan sidottua rajoitetta kaupan toiminnoille, mikä hyvin tu kee tavoitetta ohjata kaupan toiminnat ensisijaisesti keskusta-alueille. Elinkeinot ja kauppa Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueet on sijoitettu hyvin toi mintaan sopiville alueille. Merkinnän ulottuvuuksien tulkinnassa tulee kun nil le/kaupun geil le jättää liikkumavaraa. Luonnoksen kaavamääräyksessä edellytetään ympä ris tö häi riöi den estämistä riittävillä suoja-alueilla. Näin ollen pitäisi olla mah dollis ta tiivistää lähialueelle jo muodostunutta kylärakennetta, varsinkin jos alueelle koh dis tuu merkittäviä tiivistämispaineita esim. ratahankkeen muodossa, kunhan aluei den terveys ja turvallisuus pystytään varmistamaan yksityiskohtaisemman suun ni tel man myötä. Luonnoksen kaavamääräyksen mukaan merkitykseltään seudullista vä hit täiskaup paa ei saa toteuttaa ennen ympäröivien taajamatoimintojen, työ paikka-aluei den tai keskuksien toteuttamista. Tämä rajoite ei saisi koskea niitä taa jaman ulkopuolisia kaupan kohteita, joiden sisältö on rajoitettu koskemaan tilaa vaa ti vaa kauppaa. Mikäli voidaan selvityksin osoittaa, että 1) taajaman ul ko puo linen tilaa vievän kaupan kohde ei haittaa lähialueen keskustapalveluja, 2) kauppa täy den tää palveluverkkoa, jossa asiointimatkojen pituudet kohtuullistuvat ja 3) kaup pa on saavutettavissa kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä, ei mitään ajoi tuk seen liittyviä rajoitteita tulisi olla enää maakuntakaavassa. Liikkuminen ja logistiikka Kantatie 55 olisi perusteltua luokitella valtakunnallisesti merkittäväksi väyläksi osa na Kehä V -kokonaisuutta, joka ulottuu Hangosta Porvooseen saakka. Myös kan ta tien 51 merkitys runkoväylänä tulisi tunnistaa. KUUMA-johtokunta on runko verk ko ase tus luon nos ta koskevassa lausunnossaan esittänyt kantateitä 51 ja 55 si säl ly tet tä väk si valtakunnalliseen maanteiden runkoverkkoon. Rakennekaavasta rakennesuunnitelmaksi muuttuneessa kartassa otetaan vah vasti kantaa eri raideratkaisuiden toteuttamisjärjestykseen, mutta ra ken ne suun nitel ma ei tule olemaan oikeusvaikutteinen. Kukin seutu haluaa edistää oman suun tan sa raidehanketta ja HSL haluaa keskittyä PKS-kuntien pikaraiteisiin ja met roon. Onko uusien ratainvestointien toteuttamisjärjestyksen esittäminen tai päät tä mi nen enää maakuntatason asia? Espoo-Salo oikorataa suunnitellaan parhaillaan kaksiraiteisena nopeana yh tey tenä, mikä toteutuessaan mahdollistaa noin tunnin matka-ajan Turun ja Helsingin vä lil lä ja paikallisjunaliikennettä Lohjalta Helsinkiin. Osuudesta Espooseen on jo laa dit tu ratasuunnitelma, Salo-Turku ratavälin kaksoisraiteesta laaditaan par haillaan ratasuunnitelmaa ja Espoo-Salo oikoradasta laaditaan yleissuunnitelmaa, joka valmistuu Tähän aikatauluun nähden radanvarren taajamissa pitää jo

20 Pöytäkirja 11/ (24) voi da ennakoida tuleva maankäyttö yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti merkittävät valtatiet 1, 3, 4 ja 7 muuttuvat kaavaluonnoksessa maa kun nal li ses ti merkittäviksi maanteiksi Kehä III sisäpuolella. KUUMA-seudun kan nal ta olisi kuitenkin tärkeää säilyttää väylien valtakunnallinen status myös Kehä III:n sisäpuolisella alueella, sillä seudun ytimessä sijaitsevien joukkoliikenteen ja tavaraliikenteen kannalta tärkeiden valtakunnallisten solmupisteiden saa vu tetta vuus tulee turvata. Runkoverkkoasetusluonnoksessa sisääntuloväylien rooli pitkä mat kai ses sa joukko- ja tavaraliikenteessä on tunnistettu. Ympäristön voimavarat ja vetovoima Suojelualuemerkinnän kuvauksessa kerrotaan, että suojelualueena voi olla alue, jol le viranomainen tehnyt hallinnassaan olevaa aluetta koskevan suojelun tur vaavan päätöksen. Yhdellekään Etelä-Nummelaan merkitylle uudelle suojelualueelle ei ole tehty tämmöistä päätöstä. Kahdelle on inventoinneissa löytynyt perusteita suo je lul le ja kunta on näitä harkinnut esitettäväksi suojeltavaksi osana Num melan Eteläosien osayleiskaavatyötä, mutta kaava ei ole näiltä osin edennyt eh dotus vai het ta pidemmälle. Kolmannen, Höytiönnummen, osalta on olemassa kunnan val tuus ton päätös, että alueelle tulee asutusta ja virkistysalueita, mutta KHO on kumonnut valtuuston päätöksen (muista kuin luontosyistä). Höytiönnummelle esi te tyn suojelualueen läpi kulkee päärata- ja yhdysrata merkinnät (Espoo-Salo ra ta ja liityntäraide Hanko-Hyvinkää raiteeseen). Alue on ollut taajama-aluetta maa kun ta kaa vas sa vuodesta 2006 ja kunta on aktiivisesti hankkinut maa-alueita omis tuk seen sa, jotta tuleva asemanseutu voidaan alusta asti suunnitella riittävän te hok kaa na. Kaavoja varten on teetetty luontoselvityksiä vuodesta 2005 saakka, kaik ki aan kuusi eri selvitystä. Yhdenkään tehdyn selvityksen mukaan alueella ei ole maakunnallisia luontoarvoja. Kaksi muuta Etelä-Nummelaan esitettyä uutta suo je lu aluet ta (Kauhusuo/Kauhukallio ja Huhmarjoen luhta) sisältävät tehtyjen sel vi tys ten mukaan maakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja. Näiden kohdalla luon to ar vo jen suojaaminen erillisellä kaavamerkinnällä olisi perusteltua, mutta ei maa kun ta kaa vas sa, ellei valtio tms. taho ole valmis alueita lunastamaan kunnalta ja yksityisiltä maanomistajilta. Höytiönnummella perusteita suojelulle ei ole ja päin vas toin turha suojelumerkintä rapauttaa muiden arvokohteiden merkitystä, hait taa ratasuunnittelua ja kunnan kaavoitusta. Alueet Höytiönnummella on hankit tu julkisomistukseen rakentamista varten ja suojeluvaraus tulee poistaa sieltä pe rus teet to ma na ja kaavan laadintaperiaatteiden vastaisena. Luonnoksessa on yleismääräys, jossa hajarakentamisen ohjauksessa on otettava huo mi oon Helsingin seudun viherkehän toteuttamisedellytykset. Määräys on selkeä, kun kyseessä on maakuntakaavaan merkitty virkistys- tai suojelualue ja nämä ovatkin yleensä julkisessa omistuksessa. Haasteita on luvassa suun nit te lu tarve rat kai su jen ja poikkeamistarpeen lupaharkinnassa, kun kohde sijoittuu vi her yhteys tar ve mer kin nän tuntumaan. Mikäli haettu rakentaminen sulkisi tai mer kit täväs ti kaventaisi ainoaa mahdollista yhteyttä, voiko kunnalle/kaupungille tulla korvaus vel vol li suus, mikäli rakentamiselle ei olisi muita maankäytöllisiä esteitä? Vihdis sä ei ole koko kunnan kattavaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa ja lu pa har kinnas sa ainoa lainvoimainen kaava on silloin maakuntakaava. Arvokas geologinen muodostelma merkinnät ovat kaavakartalla hyvin pieninä si rui na, eikä niiden sijainti tai merkitys aukea tässä mittakaavassa. Perustuvatko mer kin nät yhä vanhaan Helsingin seutukaavaliiton tekemään selvitykseen vuodel ta 1992? Vanhat merkinnät ovat periytyneet maakuntakaavaan, eikä niihin ole

21 Pöytäkirja 11/ (24) ol lut helppo ottaa kantaa missään vaiheessa, kun maanomistajien tai vi ran omaisten on mahdotonta kohdentaa merkintöjä maastoon maakuntakaavakartan yleispiir tei syy des tä johtuen. Osa merkinnöistä näyttää vanhentuneen, tai ainakaan arvot eivät enää ole maakunnallisia. Vihdin ja Hyvinkään rajalle on merkitty laaja yhtenäinen metsätalousvaltainen alue. Alueella on jo lainvoimaisia ranta-asemakaavoja, joissa on yhteensä yli 60 tois tai sek si toteutumatonta rakennuspaikkaa. Rakennuspaikat ovat alueen reuna mil la, päätieverkon tuntumassa, joten ne eivät pirstaloi maakuntakaavaan mer kit tyä yhtenäistä metsäaluetta, mutta kaventavat sitä reunoilta. Maa kun takaa van mittakaavassa siitä ei liene aiheudu luonnokseen rajaustarpeita. Merkintöjen ja määräysten osalta maakunnan viherrakenteeseen liittyvät kaa vamer kin nät ja määräykset ovat aikaisempaa toimivampi kokonaisuus. Tekninen huolto Siirtoviemärin yhteystarve merkinnälle ei ole enää tarvetta Nummelan ja Espoon Blominmäen välille. Vihdin jätevedet käsitellään paikallisesti maa kun ta kaavan suunnittelujakson yli, mitään suunnitelmia seudullisen siirtoviemärilinjan teke mi sek si ei ole vireillä tai tulossa vireille. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

22 Pöytäkirja 11/ (24) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Kaavoituskatsaus 2018 ja kaavoitusohjelma / /2018 Kate Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kunta tiedottaa vireillä olevista kaava hank keis ta vuosittain (MRL 7 ). Kaavoituskatsauksen lisäksi Vihdin kunnassa on vuosittain laadittu kaavoitusohjelma, jossa määritellään mihin kaavoihin resurs se ja käytetään. Aiempien vuosien tapaan vuoden 2018 kaavoituskatsaus sekä vuo sien kaavoitusohjelma on yhdistetty ja viedään kokonaisuutena val tuus ton hyväksyttäväksi. Kaavoituskatsauksessa esitellään kunnassa, seudulla sekä maakunnan alueella vireil lä olevia kaava- ja muita maankäytöllisiä hankkeita. Katsaukseen on listattu Vih din vireillä olevat kaavahankkeet sekä niiden tilanne. Lisäksi kaa voi tus kat saukses ta löytyy listaus vuonna 2018 hyväksytyistä ja voimaan tulleista kaavoista Vihdin kunnassa. Kaavoitusohjelmassa on esitelty tarkemmin yleiskaavahankkeet sekä taajamittain ne asemakaavat, jotka ovat tällä hetkellä kaavoituksessa ak tii vi sena. Aktiiviseksi voi nousta mikä tahansa vireillä oleva kaavahanke. Lisäksi oh jelmaan on otsikkotasolla kirjattu kaavoitustarpeita, jotka voivat nousta työn alle re surs sien niin salliessa. Kaavoituskatsaus ja -ohjelma päivitetään jatkossakin kerran vuodessa. Tämä mah dol lis taa vuosittaisen poliittisen ohjauksen ja varmistaa, että kulloinkin on työn alla rakentamisen kannalta tarpeelliset kaavat. Oheismateriaali Kaavoituskatsaus 2018 sekä kaavoitusohjelma vuosille Valmistelija Miia Ketonen, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Katri Kuusisto, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Mikko Laukkanen, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus Päätös elinvoimajohtaja Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se esit täi si edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2018 kaa voi tus katsauk sen ja kaavoitusohjelman vuosille (Kate om). Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

23 Pöytäkirja 11/ (24) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Tilasopimus Lohjalta hankittavan ruotsinkielisen perusopetuksen järjestämiseksi 187/ /2018 Kate Vihdin kunnalla ja Lohjan kaupungilla on vuonna 1997 tehty sopimus ruot sin kie lisen perusopetukseen järjestämisestä. Em. sopimukseen on sisältynyt sekä opetuk sen järjestämiseen että koulutiloihin liittyvät oppilaskohtaiset korvaukset. Loh ja on solminut vastaavan sopimuksen myös Inkoon ja Siuntion kanssa. Sopimukset on päätetty eriyttää niin, että opetuksen järjestämiseen liittyvä so pimus on käsitelty Lasten ja nuorten lautakunnassa ja sitä esitetään kunnan hal li tuk sel le ja edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Tilasopimuksen kä sit te lee Kaavoitus- ja tekninen lautakunta. Tiloihin liittyvistä vanhoista investoinneita sekä mahdollisista uusista pe rus ta mishank keis ta sopimuksessa sovitaan toimittavan niin, että vanhojen, ennen vuotta 1997 rakennettujen tilojen kuoletusaika on 50 vuotta. Sopimukseen on määritelty toimintatavat ko. kiinteistön merkittävillä yli eu roa maksaville korjaustöille. Samoin sovitaan menettelytavoista, joilla so pi japuo let osallistuvat em. euromäärää kalliimpien töiden päätöksentekoon. Lisäksi sopimuksessa on menettelyt maksamiselle, tarkastuksille, yhteistyölle sekä sopimuksen päättämiselle. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi lukuvuotta alkaen seuraavan lukuvuoden alusta. Sopimus astuu voimaan Oheismateriaali Sopimusluonnos: Tiloja koskeva täydennyssopimus Valmistelija Matti Kokkinen, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus Päätös tekninen johtaja Kaavoitus- ja tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kun nanval tuus tol le, että se hyväksyisi tiloja koskevan täydennyssopimuksen pe rus opetuk sen järjestämiseksi, edellyttäen, että Lasten- ja nuorten lautakunnan esittämä ruot sin kie li sen, vuosiluokkien 7-9 -perusopetuksen järjestämiseen liittyvä so pimus hyväksytään. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

24 Pöytäkirja 11/ (24) Pöytäkirjan muutoksenhakuohje Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisva litusta, kos ka päätös kos kee vain valmis te lua tai täytäntöönpanoa: 81, 86, 87, 88 Alempana kohdassa oikaisuvaatimusohjeet mainituista päätöksistä ei saa tehdä valitusta, koska niistä voi daan tehdä oi kaisuvaatimus. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus Oikaisuvaatimusohjeet: Päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen Vihdin kaavoitus- ja tekniselle lautakunnalle, os. PL 13, Nummela, käyn ti osoite: Ase mantie 30, säh kö pos ti: seuraavista pykälistä: 82, 83 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuk sesta on käy tävä ilmi vaa ti mus pe rus teineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Jos viranhaltijalla, työntekijällä tai viranhaltija- tai työntekijäyhdistyksellä on oikeus panna asia vi reille työtuo mioistui messa, vi ran hal ti ja tai työntekijä ei voi saattaa sitä oikaisuvaatimuksena käsitel täväksi. Valitusosoitus: Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaa timuksen johdosta an nettuun pää tökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt oikaisuvaati muksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen joh dosta muuttunut, saa pää tökseen hakea muutosta kunnal lisvalituksella myös asianosainen se kä kunnan jäsen. Kunnallisvalitus, pykälät, valitusaika 30 päivää, osoitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle os. Radanrakenta jantie 5, Helsinki, sähköposti: Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Hallintovalitus, pykälät 84, 85, valitusaika 30 päivää, osoitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle os. Radanrakenta jantie 5, Helsinki, sähköposti: Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Hallintovalitus, pykälät, osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle os. PL 204, Vaasa, käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, sähköposti: Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmantena päivänä sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnanjäsenen katsotaan saanen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöksen sisältävä pöytäkirja on nähtävänä kunnan yleisessä tietoverkossa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus / hakemusosoitus liitetään pöytäkirjanottee seen, jonka saa pyydettäessä Vihdin kunnan kirjaamosta, osoitteesta Vihdin kunta, kirjaamo, PL 13, Nummela (käyntiosoite: Asemantie 30), sähköposti: kunnanvirasto@vihti.fi, puh. (09)