68:041 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 68:041 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Varassaaren asemakaavan muutos ja laajennus ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE 66. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 39 TONTTIA 4 SEKÄ LIIKENNE- ALUETTA, 67. KAUPUNGINOSAN LIIKENNEALUETTA, 68. KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA 3C, 134, 136 SEKÄ KATU-, LIIKENNE-, VOIMANSIIRTO- JA VESIALUEITA, 69. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 59 TONT- TIA 14 SEKÄ KATU-, VIRKISTYS-, LIIKENNE- JA VESIALUEITA. ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KOSKEE 67. JA 68. KAUPUNGINOSAA. Kaavatunnus 68:041 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Huomattavin osa alueesta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY2009). Rakennetun kulttuuriympäristön kannalta erityisen haastavaa on sovittaa maisemaa huomattavasti muuttava tieura liittymineen, meluesteineen ja siltoineen ympäristöön. Moottoritiesuunnitelmien lisäksi varsinkin Varassaaren alueelle kohdistuu kehittämistavoitteita niin kaupungin kuin yksityistenkin maanomistajien taholta. VT 4:n parantamiseen Vaajakosken kohdalla liittyvät tavoitteet perustuvat vuonna 2011 valmistuneen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tuloksena valittuun ns. pintavaihtoehtoon VE2 ja sen mukaan tehtyyn yleissuunnitelmaan joka oli nähtävillä alkukesästä Vaihtoehto VE2 on tämän asemakaavan taustalla. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue käsittää Varassaaren lisäksi nykyisen valtatien eteläpuoleiset alueet, Haapalahden eritasoliittymän sekä Jyskän koulun tontin Järveläntiehen saakka. Jyväskylän kaupungin keskustaan on alueelta keskimäärin matkaa noin 7 km. Alue on pintaalaltaan noin 80 ha ilman vesialueita. Alueen maankäyttö sisältää pääasiassa yritystoimintaa ja vähäisessä määrin asumista Varassaaressa ja Varaslahden pohjoisrannalla. Yritystoiminta on vuosien saatossa muuttunut tuotannollisesta toiminnasta toimisto-, varastointi- ja muiden palvelujen tuottamiseen. Merkittävä osa alueesta on liikenne-, katu- ja puistoalueita. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on varata alueita uudelle moottoritielinjaukselle, turvata kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen tulevaisuus, osoittaa aluevaraukset ja reitistöt virkistykselle sekä osoittaa korttelialueita yritystoiminnalle, jossain määrin kaupalle. Tavoitteena on myös monipuolistaa alueen toiminnallista sisältöä mahdollistamalla Varassaareen asumista huomioimalla liikennemeluasiat ja alueen teollinen historia. Alueella on sekä yksityistä että kaupungin ja valtion maanomistusta. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Maakuntakaava: Maakuntakaavassa (vahvistunut ) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Maakuntakaava pitää sisällään uuden moottoritielinjauksen ja Koillisen kehäväylän (seututie) joka yhtyy moottoritiehen Haapalahden risteyksessä. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön pinta-alan alaraja on kem2. Huomattavin osa alueesta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY2009). Maakuntakaavan 4. vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Yleiskaavat: Vaajakosken oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin teollisuusaluetta (T), tieliikenne aluetta (LM) ja satamaaluetta (LS). Kaavahanke on yleiskaavan mukainen. Kaupungin yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ehdotuksessa on esitetty tilavaraus uudelle moottoritielle (yleiskaavakart- KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

2 68:041 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) ta 1/7; kohde Vaajakosken ohitustie Kanavuoreen saakka ). Yleiskaavaehdotuksessa Varassaaren alue on merkitty rakennetuilta osiltaan Kestävän liikkumisen taajama-alueeksi sekä viheralueeksi länsi- ja koillisosaltaan. Uuden moottoritielinjauksen sekä nykyisen valtatien välinen alue kuuluu Vaajakosken aluekeskukseen. Alueelle saa kaavamääräyksen mukaan kaavoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu pinta-ala voi olla Vaajakoskella enintään kem2. Varassaaren sisälle on merkitty ohjeellinen viheryhteystarve. Haapalahden pohjukan rantaa myötäilee ohjeellinen pyöräilyn pääreitti Väinölän suuntaan. Suurin osa alueesta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY2009). Asemakaavat: Kaava-alueella on voimassa useita eri-ikäisiä asemakaavoja vuosilta 1966, 1969, 1971, 1976, 1977, 1986, 1989 ja Kaavat ovat pääsääntöisesti vanhentuneita. Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Tiesuunnitelmiin liittyvät selvitykset ja päätökset: Tieosuuden parantamista on suunniteltu luvulta lähtien. Vuonna 2011 valmistuivat kohteen ympäristövaikutusten arviointi sekä hankearviointi. Lisäksi tieosuudelle tai sen osalle on laadittu yleissuunnitelmat v ja 2000, tiesuunnitelma v sekä ideasuunnitelma v Valtatien 4 parantamisen yleissuunnitelma Vaajakosken kohdalla oli nähtävillä alkukesästä Yleissuunnitelma on laadittu ns. pintavaihtoehdon VE2 mukaan YVA-vaiheessa ( ) tehtiin selvitykset ja vaikutusten arvioinnit liittyen mm. tiehankkeeseen: -liikennemeluun ja päästöihin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön, luontoon, pilaantuneisiin maihin, maa- ja kallioperään, pohja- ja pintavesiin sekä arvioitiin tärinävaikutukset. Muita selvityksiä ja suunnitelmia: -Keski-Suomen museon laatimat rakennusinventoinnit useilta eri vuosilta -Vaajakosken rakenneselvitys v.2001 (LTkonsultit, A-konsultit ) -Luontoselvitykset v.1999,2002 (Kirsi Hänninen- Valjakka, Tiina Lappalainen), 2010 (Timo Kypärä) -Lepakkoselvitys 2013 (Mikko Erkinaro) -Liito-oravaselvitys 2014 (Timo Pylvänäinen) -Maaperätutkimuksia ja niihin liittyvät lausunnot sekä kunnostussuunnitelma (Viatek) -Satama-alueen ideointisuunnitelma v.2004 (Arkkitehtitoimisto Matti Onkalo Oy) -Vaajakosken moottoritien (VT4) meluntorjunnan suunnitelma v (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta) -Liikennemeluselvitys v. 2008, (Pöyry) -Varassaari-Haapalahti ideasuunnitelma 2012 (Ainsinöörit). Ideasuunnitelma käsittää mm. useita vaihtoehtotarkasteluja Varassaaren ajoyhteyksistä sekä ympäristön herkkyystarkastelun. -Varassaaren rakennettavuusselvitys 2014 (FCG). 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Alueella tullaan laatimaan maankäyttösopimuksia. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Liikennevirasto Jyväskylän Energia Oy/Vesi JE-Siirto Oy Elenia Oy Suur-Savon Sähkö Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Museovirasto Keski-Suomen pelastuslaitos Järvi-Suomen Uittoyhdistys Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Maankäyttö Ympäristöterveydenhuolto Tilapalvelu 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan liittyy sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen Ely-keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Tuleva moottoritie on vaikutuksiltaan valtakunnallinen, jopa ylivaltakunnallinen; tie kuuluu EU:n TEN-T-ydinverkkoon osana Botnian käytävää. Kaupan, teollisuuden ja yritystoiminnan vaikutukset ovat ainakin osittain ylikunnallisia. Samoin voidaan ajatella keskeisempien ranta-alueiden virkistyksellisestä merkityksestä sekä valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen merkityksestä. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asema- KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

3 68:041 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (3) kaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset liikenteeseen, liikkumiseen ja kuljetuksiin - vaikutukset meluun ja päästöihin - vaikutukset luonnonoloihin - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön - sosiaaliset vaikutukset - yhdyskuntataloudelliset ja elinkeinoihin liittyvät vaikutukset Useita tähänkin kaavahankkeeseen liittyviä vaikutusten arviointeja on tehty jo moottoritien YVA:n yhteydessä. Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. Tehtävät selvitykset: ja suunnitelmat: -Kaavamuutosalueen toiminnan aiheuttama liikennesuorite nykyiseen valtatiehen nähden tullaan selvittämään. -Uuden rakentamisen hahmottumisen myötä laaditaan Varassaaren osalta melutilanteen mallinnus lähiympäristön melutilanteen selvittämiseksi. -Varassaaren alueelle on laadittavana lähiympäristösuunnitelma. -Moottoritien aluevaraussuunnitelma. -Pyöräilyn pääreitin yleissuunnitelma (Haapalahden pohjukka). 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy-talvi 2014) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kesä 2015) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste joka liitetään kaavaselostukseen. Luonnosvaiheessa järjestetään kaavaa koskeva tiedotustilaisuus. Ehdotusvaihe (syksy 2015) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioon ottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunginhallitus hyväksyy ja asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa tai ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunginhallitukselle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungintalon kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (talvi 2015, 2016) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen. Osallistuminen : Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen Elykeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Tuija Solin, projektipäällikkö puh Marja Särkkä, suunnitteluavustaja puh Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut/Kaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo), 3.krs etunimi.sukunimi@jkl.fi internet KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

4 (4) KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

5 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm Kaavan nimi Varassaari-Haapalahti, asemakaavan muutos ja laajennus Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :041 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 84,0664 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,1619 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 82,9045 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 84, , ,12 1, A yhteensä 7,0244 8, ,45 5, P yhteensä 1,1656 1, ,21 1, Y yhteensä 3,7968 4, ,50-0, C yhteensä K yhteensä 0,4862 0, ,45 0, T yhteensä 10, , ,48-24, V yhteensä 5,6603 6,7 2,6032 R yhteensä L yhteensä 31, ,0 6,5328 E yhteensä 10, ,5 9,6948 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 13, ,6 0,0539 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

6 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 84, , ,12 1, A yhteensä 7,0244 8, ,45 5, AK 1, , ,97 1, AO 2, , ,09 1, AL 0, ,4 0,7286 AKY 0,4441 6, ,81 0, ALTY 2, , ,60 2, AOR -0, P yhteensä 1,1656 1, ,21 1, P-1 1, , ,21 1, Y yhteensä 3,7968 4, ,50-0, YOU-1 3, , ,50-0, C yhteensä K yhteensä 0,4862 0, ,45 0, KTY-1 0, , ,45 0, T yhteensä 10, , ,48-24, TT-2-5, TTV -29, TY-1 10, , ,48 10, V yhteensä 5,6603 6,7 2,6032 VP 2, ,9 2,3136 VL 3, ,1 3,3467 PI -1,4741 VL-1-1,5830 R yhteensä L yhteensä 31, ,0 6,5328 Kadut 5, ,5 1,5878 Katuauk./torit 0,3028 0,9 0,3028 LV 2,0507 6,4 0,9469 LPA 0,6414 2,0 0,6414 LT/LR 23, ,1 4,7771 LYS -1,7232 E yhteensä 10, ,5 9,6948 EN -0,7920 EV 10, ,0 10,4868 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 13, ,6 0,0539 W 13, ,0 0,0539

7 Varassaaren YLEISSUUNNITTELUOHJEET Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Maaliskuu 2016

8 Sisällys Johdanto Hulevesien viivyttämisen ja johtamisen yleisperiaatteet Kadut ja katuviheralueet Aukiot, pihat ja pysäköintialueet Tikkutehtaan puisto ja sen viereiset korttelialueet Satama Varassaarenkuja Valaistus...

9 Johdanto Nämä yleissuunnitteluohjeet on laadittu tekeillä olevan asemakaavan rinnalla. Ohjeet koskettavat ainoastaan Varassaaren aluetta, itse asemakaava on laajempi ja kattaa Haapalahden ja Jyskän alueita. Varassaaren alueelle katsottiin tarpeelliseksi laatia suunnittelua ohjaamaan nämä ohjeet, koska alue on kaupunkikuvallisesti sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus. Asemakaavamääräyksen mukaisesti yleissuunnitteluohjeiden periaatteita tulee noudattaa. Tämä tarkoittaa, että alueen tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee säilyttää näissä ohjeissa kuvatut kokonaisratkaisuun vaikuttavat periaatteet, mutta jatkosuunnittelussa mahdollisesti esille nousevat, perustellut toisenkinlaiset ratkaisut ovat mahdollisia. Yleissuunnitteluohje jakautuu määräyksiin ja suosituksiin. Määräykset ovat sitovampia, suositukset ovat nimensä mukaisesti esimerkinomaisia ja jopa ideatasoisia suosituksia, joita voidaan käyttää. Määräykset on esitetty tässä raportissa kursiivilla. Määräyksistä monet on lisäksi myös kaavamääräyksinä, mutta näissä yleissuunnitteluohjeissa esitetyt määräykset ovat kuitenkin kaavaa syventäviä. Suositukset voivat koskea esim. suositeltavia käytettäviä kasvilajeja, joiden osalta mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on paljon muitakin. Yleissuunnitteluohjeet on laadittu asemakaavoituksessa. Laadintaan ovat osallistuneet projektipäällikkö Tuija Solin, kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila, maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, yleissuunnitteluhortonomi Anne Pitkänen sekä suunnittelurakennusmestari Matti Kyrönlahti.

10 1. Hulevesien viivyttämisen ja johtamisen yleisperiaatteet Rakentaminen tehostaa korttelialueilla tapahtuvaa hulevesien keräystä ja johtamista kasvattaen alueelta purkautuvaa hulevesivirtaamaa ja kokonaismäärää. Alueen läpäisemättömien pintojen määrä tulee kasvamaan nykyisestä merkittävästi, mikä lisää pintavalunnan määrää. Yleissuunnittelumääräys koskien hulevesiä: Haittojen ehkäisemiseksi alueelta purkautuvia hulevesien virtaamahuippuja tulee pyrkiä tasaamaan jo kiinteistöjen alueilla. Lähtökohtana on pitää alueilta purkautuva vesimäärä nykyisellä tasolla. Alueen hulevesien hallinnassa korostuvat erityisesti hulevesien laadullisen viivyttämisen tavoitteet, jotta vesistöön johdettavien hulevesien laatu on riittävän hyvä. Tavoitteena on viivyttää hulevesiä tonteilla mahdollisimman paljon. Varsinaista hulevesiselvitystä ei kaavan yhteydessä ole laadittu, joten kaavamääräyksen mitoitusmääräys tulee varmistaa rakennuslupavaiheessa tehtävin selvityksin ja otettava huomioon pihojen, pysäköintialueiden, katujen ja puistojen tarkemmassa suunnittelussa. Viivytystilavuus voidaan toteuttaa useamman toteutustavan yhdistelmänä. Hyvin toteutetuilla maanpäällisillä viivytysrakenteilla saadaan vaihtelevuutta ympäristön ilmeeseen ja parannetaan alueen viihtyisyyttä. Syntyvät hulevedet ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistöjen vastuulla. Kiinteistöjen tulee viivyttää hulevesiä kaavamääräyksen mitoituksen mukaisesti. Ylivuoto johdetaan hallitusti hulevesijärjestelmään esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Tonttien alueella tulee toteuttaa viivyttäviä ratkaisuja ja vähintään 30 %:ia tonttien pinta-alasta tulee toteuttaa läpäisevinä pintoina. Erityisesti pysäköinti- ja katualueiden istutusalueita on toivottavaa toteuttaa painannemaisina biopidätysratkaisuina, joissa hulevedet voivat hetkellisesti jopa lammikoitua. Samalla hulevesien kiintoaineet saadaan suodattumaan, ja hulevesien laatua parannettua. Hulevesien sisältämät ravinteet ja haittaaineet ovat yleensä kiintoaineeseen sitoutuneita. Kiintoaineen erotus vähentää tutkimusten mukaan mm. PAH-yhdisteiden, fosforin ja öljyhiilivetyjen pitoisuuksia 80 %:ia (tiealueilta muodostuvista hulevesistä). Periaatekuva hulevesien lammikoitumisalueesta, joka toteutetaan istutettuna tontin, pysäköintialueen tai kadun osana. Tontilla painanne voidaan toteuttaa erityisenä sadepuutarhana.

11 Hulevesien käsittelyn kannalta näissä ohjeissa on erityisesti kiinnitetty huomiota vanhojen tehdasrakennusten ympäristöön ja hulevesien johtamiseen sieltä Varassaarenkadun ali Tikkutehtaanpuistoon, jossa hulevesiä edelleen viivytetään painannemaisin istutusaluein. Myös jyrkemmissä maastonkohdissa voidaan hulevesiä johdattaa pintavaluntana seuraavien kuvien esimerkin tapaisesti. Hulevesien huomioon ottaminen lähtökohdaksi pihasuunnittelussa voi parhaimmillaan synnyttää lopputuloksen, jossa hulevesiä on hyödynnetty monipuolisesti esteettisinä elementteinä, niiden monipuolistaessa ympäristöä niin visuaalisesti kuin kaupunkiluonnonkin kannalta. Maaston paikoittaisen jyrkkyyden vuoksi on erityistä huomiota kiinnitettävä myös eroosionsuojaukseen, etteivät hulevesien virtaamahuiput pääse aiheuttamaan eroosiohaittoja. Ideakuva porrastetusta hulevesien viivytysrakenteesta kohdassa, jossa maasto on varsin jyrkkää. Yhdistämällä hulevesien johdatus ulkotilojen ja rakennustenkin suunnitteluun, voidaan lopputuloksena saada omaleimainen ja viihtyisä kokonaisuus, jossa hulevedet tuovat alueen ilmeeseen oman mausteensa. Erityistilannetta varten alueen halki on osoitettu tulvareitti, jolla turvataan hulevesien hallittu johtaminen ja rakenteiden kuivana pysyminen tilanteissa, joissa hulevesien johtamisjärjestelmien ja hallintamenetelmien kapasiteetti ylittyy. Tulvareitti tulee ottaa huomioon mm. pihasuunnitelmissa siten, että valumasuunnat ovat poispäin rakennuksesta ja kaltevuudet ovat riittävät hulevesien johtamista varten.

12 2. Kadut ja katuviheralueet Oheisessa kuvassa on esitetty Varassaaren alueen tuleva liikennejärjestelmä. Alueen kokoojakatu, Varassaarenkatu, kulkee tulevan moottoritielinjauksen ali ja jatkuu Varassaaren eteläkärkeen. Tikkutehtaantie ja Poikalanmäki ovat luonteeltaan asuntokatuja. Kevyen liikenteen reitit kulkevat Varassaaren läpi Haapaniementielle ja Liekkilän sivuitse Vaajavirran rannalle nykyisen VT 4:n alitse. Tikkutehtaantielle tulee jalkakäytävä. Varassaaren liikennejärjestelmä

13 Kokoojakadun periaateleikkaus. Kevyen liikenteen väylä on erotettu ajoradasta viherkaistalla, jolle tulee kaavamääräyksen mukaan istuttaa pilaritervaleppää, (Alnus glutinosa f. pyramidalis Sakari ), taimikoko rym Puiden alle istutetaan matalaa pensasta. Sopivia lajeja ovat esim. seppelvarpu, (Stephanandra incisa Crispa ) taimikoko tai keijuangervo (Spiraea japonica Little Princess ) taimikoko Varassaarenkadun periaatteellinen poikkileikkaus ja suositeltavia matalia pensaslajeja erotuskaistalle, seppelvarpu syysväreissä vasemmalla ja keijuangervo oikealla

14 Varassaarenkatua koskevat yleissuunnittelumääräykset: Viherkaistalle tulee istuttaa pilaritervaleppää, Alnus glutinosa f. pyramidalis Sakari. Ne tulee sijoittaa 3-5 puun ryhmiin siten, että ryhmien välistä avautuu vapaita näkymiä vesistön suuntaan. Puut tulee istuttaa suurikokoisina taimina, rym Satama-alueen kohdalla tulee katualueen ja satama-alueen muodostaa kaupunkikuvallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Ideakuva Varassaarenkadun pilaritervaleppien jaksottelusta. Vanhojen teollisuusrakennusten eteen muodostuvan Tikkutorin ja Tikkutehtaan puiston kohdalla Varassaarenkadun luonne on seuraavan yleissuunnittelumääräyksen mukainen. Varassaarenkatua koskevat yleissuunnittelumääräykset Tikkutehtaan puiston kohdalla: Varassaarenkadun varrelle ei istuteta puita. Katuviheralueet muotoillaan laakeina painannealueina, joilla viivytetään tonteilta ja katualueelta tulevia hulevesiä.

15 Esimerkkikuva monimuotoisesta katuviheralueesta, jolla viivytetään hulevesiä. Katuviheralue suositellaan toteutettavan pääasiallisesti kasvullisena alueena. Puiden lisäksi istutuksissa suositellaan käytettävän matalia pensaita tai maanpeitekasveja. Suositeltavia, kestäviä lajeja ovat: seppelvarpu (Stephanandra incisa Crispa ), Spiraea japonica Little Princess, pikkuherukka Ribes glandulosum). Hulevesiä viivyttävinä painannemaisina istutusalueina toteutettaville katuviheralueille suositeltavia kasveja ovat sellaiset lajit, jotka kestävät ainakin hetkellisesti märkyyttä. Suositeltavia lajivalintoja näillä kohdin ovat: pullosara (Carex rostrata), jänönsara (Carxex ovalis), rantakukka (Lythrum salicaria), rantaalpi (Lycimachia vulgaris), niittyhumala (Prunella vulgaris), kullero (Trollius europaeus), ojakärsämö (Achillea millefolium). Varassaaren asemakaava avaa uusia mahdollisuuksia virkistyskäytön kannalta laajemmaltikin Vaajakosken kannalta. Varassaaren alue liittyy olemassa olevaan virkistysreitistöön sekä pyöräilyn reitistöön. Virkistyskäytön kannalta keskeisin reitti muodostuu Haapalahden suunnasta tulevasta virkistysreittiyhteydestä, joka kulkee Varaslahden yli sillalla, kiertää Varassaaren eteläkärjen, kulkee Varassaarenkadun kevyenliikenteen väylää pitkin Varassaaren halki ja jatkuu tulevan moottoritien ali Haapaniementielle. Virkistysreittiyhteys on osoitettu myös tulevan moottoritien sillan ali Liekkilän ohitse nykyisen VT 4:n ali Vaajavirran rantaan.

16 3. Tikkutori, pihat ja pysäköintialueet Vanhojen tehdasrakennusten ympäristö käsitellään siten, että syntyy vaikutelma aukiomaisesta tilasta. Pieneltä osin alue on asemakaavassa yleistä aukiota, Tikkutori, mutta suurin osa alueesta on kiinteistöjen pihaa sekä kiinteistöjen pysäköintialuetta (LPA). Tavoitteena on jäsennelty kokonaisuus, jossa kävelijöiden kulkureitit ovat selkeästi eroteltu pysäköinnistä ja ajoyhteyksistä esim. materiaalein ja istutuskaistoin. Kaupunkikuvallisesti tavoitteena on korkeatasoinen miljöö, jossa rakenteet, valaistus ja materiaalit ovat ilmeeltään yhtenäisiä, ympäröivien rakennusten arkkitehtuuriin sopivia sekä korkeatasoisia. Esimerkkejä erilaisista kiveyksistä. Vasemmalla on hiekkapuhallettua betonia oikealla graniittia. Hulevesiä tulee johdattaa pintavaluntana mahdollisimman paljon esimerkiksi tonttien kasvullisten alueiden kautta. Piha- ja pysäköintialueiden pinta-alasta tulee 30 %:ia toteuttaa hulevesiä läpäisevillä materiaaleilla. Pintavaluntana hulevesiä voidaan johtaa esim. painanteessa, ojassa tai kourussa. Näissä hulevesien virtaus on huomattavaksi hitaampaa kuin putkijärjestelmissä. Eroosionsuojausta uomille suositellaan, kun painanteen kaltevuus on yli 3 %. Virtausnopeutta uomassa voidaan hidastaa esim. lisäämällä uoman mutkaisuutta, rakentamalla uoman pohjaan kynnyksiä sekä kasvillisuudella. Yleistä aukiota sekä korttelia 139 ja osaa korttelista 137 (tontit 1, 2 ja 3) koskevat yleissuunnittelumääräykset: Alueen pinnoitteet tulee jäsennellä siten, ettei muodostu suuria yhtenäisiä ja monotonisia pinta-aloja esim. pelkästä asfaltista. Pintaa voidaan jaksotella ja jakaa osiin esim. materiaaliraidoin, toteuttamalla pysäköintiruudut nurmikiveyksinä sekä istutusalueiden avulla. Aukiolta vesistön suuntaan avautuvat näkymät tulee ottaa huomioon mm. siten, ettei niitä tulee peittää korkeaksi kasvavilla istutuksilla. Alueen istutukset tulee toteuttaa siten, että niitä hyödynnetään mahdollisimman paljon hulevesien viivytyksessä. Pysäköintialueet tulee jäsennellä istutusalueilla. Mikäli niille johdetaan hulevesiä, tulisi niiden vähimmäisleveys olla kolme metriä ja ne muotoillaan painannemaisiksi. Kasvullisilla alueilla tulee käyttää myös puita lukuun ottamatta niillä kohdin, missä kaavassa on merkintä merkittävä näkymä tai mikäli puut muutoin peittäisivät haitallisella tavalla vesistöihin avautuvia näkymiä. Kasvullisilla alueilla tulee käyttää monimuotoisia istutusalueita.

17 Hulevesiä viivyttävillä painannealueille suositeltavia ovat lajit, jotka kestävät hetkellistä märkyyttä. purppuratuomi (Prunus padus Colorata'), sirotuomipihlaja (Amelanchier laevis), punapaju (Salix purpurea), peittopaju (Salix x aurora Tuhkimo ), pullosara (Carex rostrata), jänönsara (Carxex ovalis), rantakukka (Lythrum salicaria), ranta-alpi (Lycimachia vulgaris), siniheinä (Molinia caerulea), kirjosiniheinä (Molinia caerulea Variegata ) Suositeltavia kasveja hulevesipainanteisiin vasemmalta syysväreissä keijuangervo ja pullosara, oikealla rantakukka, ranta-alpi ja pullosara kesällä Esimerkkikuvia läpäisevistä pinnoitteista, joita tulee käyttää alueilla. Niillä voidaan jäsennellä osa-alueita esim. pysäköintiruutuja muusta alueesta sekä osoittaa muutoinkin eri toimintojen välisiä vaihtumiskohtia. Pysäköintialueilta vedet johdetaan kallistuksin kohtiin, joista ne johdetaan istutusalueille. Reunakiviin voidaan tehdä kuvan x kaltaisia aukkoja hulevesien johdattamiseksi. Ideakuva reunakiveen jätetystä aukosta, jonka kautta pysäköintialueen hulevedet pääsevät purkautumaan istutusalueelle.

18 Pysäköinti- ja piha-alueilla tulee osoittaa riittävät alueet lumien kasaamiselle. Kyseisiltä alueilta valuvat sulamisvedet tulee johdattaa muiden hulevesien tapaan pääasiallisesti pintavaluntana. Lumenkaatopaikat voidaan suunnitella muuta aukiota pinnantasauksellisesti alemmiksi alueiksi, joissa sadevesi voi lammikoituakin. Painanteen tyhjentymisestä kohtuullisessa ajassa on kuitenkin huolehdittava, ja ylivuoto johdetaan hallitusti hulevesijärjestelmään. Tämä alas laskettu aukion osa, voi toimia talvella lumenkaatopaikkana ja muina vuodenaikoina hulevesien lammikoitumisalueena rankimmilla sateilla. Erityisesti pysäköintialueelta johtuvat hulevedet on suositeltavaa johdattaa kasvullisten istutusalueiden kautta, jotta niissä olevat mahdolliset epäpuhtaudet ja kiintoaineet suodattuisivat kasvillisuuden ja maakerrosten avulla. Oheisessa piirroksessa on esitetty periaatteellinen kuva biopidätysperiaatteella toteutettavasta painanteesta pysäköintialueella. Suodattava rakenne edellyttää salaojan rakentamista suodatusrakenteen pohjalle. Periaatepiirros biosuodatuksen käytöstä pysäköintialueen hulevesien viivyttämiseen

19 4. Tikkutehtaan puisto sekä korttelialueet 141 ja 142 Varassaaren alueelle muodostuu yksi uusi rakennettu puistoalue, joka on nimetty Tikkutehtaan puistoksi. Kyseinen puisto sijaitsee vanhojen tehdasrakennusten kohdalla Vaajavirran rannassa. Tikkutehtaan puiston luonne on puoliavoin. Alueelle istutetaan ryhmittäin puita siten, että tärkeät näkymät aukion suunnalta säilyvät pääasiallisesti avoimina. Erityisesti puuryhmiä sijoitetaan puistoa reunustamaan korttelien suuntaan. Puistoon voidaan maastoa muotoilemalla muodostaa myös matalia kumpareita. Maastoa tulee muotoilla siten, että sen halki johdetaan alueella kertyviä hulevesiä painannemaista, vaihtelevaa istutusaluetta pitkin. Painanteeseen tulee istuttaa monimuotoista ja märkyyttäkin hetkellisesti sietävää lajistoa. Suositeltavia kasvilajeja ovat esim. punapaju (Salix purpurea), peittopaju (Salix x aurora Tuhkimo, pullosara (Carex rostrata), jänönsara (Carxex ovalis), rantakukka (Lythrum salicaria), ranta-alpi (Lycimachia vulgaris), siniheinä (Molinia caerulea), kirjosiniheinä (Molinia caerulea Variegata ). Muutoin kenttäkerroksen lajisto toteutetaan niittymäisenä alueena, eli kasvualusta tulee olla karkeaa ja vähäravinteista. Puistoon sijoitetaan pienimuotoinen oleskelupaikka ja/tai muutamia penkkejä istuskelua varten. Kortteleita 141 ja 142 koskevat yleissuunnittelumääräykset: Korttelien rajautuminen puiston suuntaan tulee toteuttaa siten, että näkymät puistosta tonteille ovat yleisilmeeltään vehreät. Mikäli kortteliin toteutetaan puiston rajan suuntaisesti piharakennuksia tai autokatoksia, tulee ne toteuttaa puistoon päin näkyvissä olevin viherkatoin. Myös niiden julkisivuja tulee jaksotella köynnöskasvein tai muin istutuksin. Kuvassa yllä erilaisilla maksaruohoilla istutettu viherkatto.

20 5. Satama Varassaaren uudesta satamasta on tavoite toteuttaa korkeatasoinen, oleskeluun houkutteleva kokonaisuus. Erityisesti korttelien kohdalla sijaitseva osuus satama-alueesta on toteuttava Varassaarenkadun kanssa yhtenäisenä ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena miljöönä. Sataman pohjoinen pohjukka, Harjatehtaan ranta tulee porrastaa kaavamääräysten mukaisesti. Tavoitteena on venetsialaiset portaat houkuttelevan ja omaleimaisen rantamaiseman toteuttaminen. Kaava mahdollistaa myös yleisen saunan rakentamisen, joka tulee toteuttaa arkkitehtonisesti hyvin porrasratkaisuun nivoutuvana rakennuksena. Satamaa koskevat yleissuunnittelumääräykset: Laiturit tulee toteuttaa pääasiallisesti puusta. Varassaarenkatu ja satama tulee toteuttaa siten, että ne muodostavat toiminnallisesti ja esteettisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Ideakuvia laituri- ja porrasratkaisusta, jollaista tavoitellaan myös Varassaareen.

21 6. Varassaarenkuja Sataman ns. venetsialaisilta portailta, Harjatehtaan rannasta, johtaa itään päin jalankulkuakseli, jota kutsutaan tässä Varassaarenkujaksi. Kyseinen akseli on tärkeä visuaalinen ja toiminnallinen vyöhyke, joka yhdistää asuinaluetta satamaan. Tavoitteena on tilallisesti vaihteleva ja mielenkiintoinen jalankulkualue, joka voi samalla toimia sekä oleskelualueena että hulevesien johdatusaiheena. Maasto nousee melko voimakkaasti itään päin mentäessä, mikä tuo haasteellisuutta korkeustasojen ratkaisuun, mutta luo myös hienoja mahdollisuuksia mielenkiintoisten näkymien ja paikkojen luomiseksi vanhan tehdasmiljöön hengen mukaisesti. Korkeuserot ratkaisevat rakenteet: portaat, tasanteet, luiskat ym. tulee suunnitella ja toteuttaa saumattomana kokonaisuutena viereisten rakennusten arkkitehtuurin kanssa. Ideakuva korkeuserojen ja rakennusten integroimisesta toisiinsa hyödyntäen portaita ja istutusalueita. Yhtenäisenä sokkeliin jatkuva pintamateriaali, väri- ja materiaalikontrastit vahvistavat paikan tuntua. Kun sisäänkäyntejä vielä esim. korostetaan valaistuksella luodaan myös tunnelmallista pimeän ajan ympäristöä.

22 7. Valaistus Valaistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee olla tavoitteena viihtyisä pimeän ajan maisema sekä turvallinen ja esteetön ympäristö. Suunniteltaessa on varmistettava, ettei valaistuksesta aiheudu häiriötä lepakkojen elinympäristölle. Valaistusta koskevat yleissuunnittelumääräykset Alueella valaistuksen tulee olla valaistussuositusten mukaista ja häikäisemätöntä. Valon väri on valkoinen. Valaistuksellisesti tulee korostaa vanhoja tehdasrakennuksia ja niiden ympäristöä (kortteli 139 ja 137 korttelin tontti 3), johon tulee laatia valaistussuunnittelijan laatima valaistuksen yleissuunnitelma. Minkään alueen valaistuksen ei tule kuitenkaan muodostaa kilpailevaa elementtiä vanhojen tehdasrakennusten valaistuksen kanssa. Uusien virkistysreittien, viheralueiden, puistojen ja satama alueen valaistuksissa tulee huomioida näkymä järvelle valaisinpylväitä ei tule asentaa aivan rantavyöhykkeelle. Satama alueella valaisimet pyritään integroimaan laiturirakenteisiin. Esimerkki vanhojen tehdasrakennusten julkisivujen korostamiseen valolla

23 Esimerkkikuva satama-alueen valaistuksesta Muilla alueilla valolla korostetaan esim. sisäänkäyntejä tai yksittäisiä elementtejä, kuten hienoja puita. Julkisivuvalaistusta voidaan toteuttaa matkailu, teollisuus, kauppa ja toimistorakennuksiin, muttei asuinrakennuksiin. Tapahtumapaikka Liekkilän rakennus ja ympäristö tulee valaista tyylikkäästi ja aikakauteen ja käyttötarkoitukseen sopivalla tavalla. Minkään alueen valaistuksen ei tule kuitenkaan muodostaa kilpailevaa elementtiä vanhojen tehdasrakennusten valaistuksen kanssa. Alueen valaisinmalliston valinnassa tulee pyrkiä yhteneväisyyteen. Alueen puuteollisuushistoriaa voidaan tuoda esille vaikkapa puupylväiden käytöllä.

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36 Jyväskylän kaupunki PL Postitoimipaikka Lausunto Päiväys: Yhteyshenkilö: Samuli Hämäläinen Puhelin: Sähköposti: Fax: Varassaari Haapalahti asemakaavan muutos ja laajennus Kaavamuutosalueella on tällä hetkellä käynnissä Elenian kaapelointihanke, jonka jälkeinen verkkokartta liitteenä. Niittypääntien kaakkoispuolella tulee Elenian 20 kv -kaapeli jäämään uuden tiealueen sisäpuolelle noin 180 m matkalta. Mikäli kaapeleita tai ilmajohtoja joudutaan ulkopuolisten tarpeesta johtuen siirtämään, teemme muutokset laskutyönä. Ystävällisin terveisin Elenia Oy Verkon suunnittelu Samuli Hämäläinen Suunnitteluinsinööri Elenia Oy Osoite: PL Tampere Finland Käyntiosoite: Patamäenkatu Tampere Puhelin: Kotipaikka: Tampere Y-tunnus

37

38

39

40

41 LIIKENNE- JA VIHERALUEET -PÄÄPROSESSIN LAUSUNTO VARASSAARI- HAAPALAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS- JA LAAJENNUSLUONNOKSESTA Asian valmistelijat Investoinnit: Matti, katualueet, hulevedet Martti/Annukka, valaistus Ylläpito: Sirpa, liikenne, pysäköinti Tuula, katu- ja satama-alueet Vesa, viheralueet Marko, metsät Hanna, jätehuolto Ehdotamme, että ennen kaavaluonnoksen hyväksymistä tarkastellaan vielä seuraavia asioita: KATUALUEET (Investoinnit) Kaava-aluetta kommentoitu kaavan suunnitteluvaiheessa. HULEVEDET (Investoinnit) Kaava-aluetta kommentoitu kaavan suunnitteluvaiheessa. VALAISTUS (Investoinnit) LIIKENNE, PYSÄKÖINTI (Ylläpito) Poikalanmäki, Tikkutehtaantie alueelta puuttuvat lumitilat ja yhteydet ovat osittain liian kapeita. Sallin saaren lähistölle pitäisi saada muutama pysäköintipaikka. Varassaarenkadun pään kääntöpaikan mitoitus pitää tarkistaa. KATU- JA SATA-ALUEET (Ylläpito) VIHERALUEET (Ylläpito) METSÄT (Ylläpito) ei kommentoitavaa JÄTEHUOLTO Ei kommentoitavaa. Liikenne- ja viheralueet

42

43

44

45

46

47

48 Visakoivunkuja asemakaavan muutosluonnos 14/8/2015 Jyväskylän Kaupungin asemakaavoitukselle Olemme maanomistajina ideoineet yhteistyössä kaavoittajan kanssa Varassaaren alueen asemakaavamuutosta ja tulevaisuutta, ja olemme pääsääntöisesti tyytyväisiä kaavamuutoksen sisältöön. Esitämme kuitenkin seuraavia muutoksia ja erityisiä huolenaiheita 68:041 Varassaari-Haapalahti asemakaavan muutokseen ja laajennukseen. Varassaaren alueen kaavamuutos liittyy olennaisesti E4 tielinjaukseen ja sen toteutumiseen. Alueen kaavamuutoksen mukainen rakentuminen tulee todennäköisesti ajoittumaan tien rakentamisen ajankohtaan, mikä alkaa myös Kymppiᴿ-ohjelman mukaan kymmenen vuoden kuluttua. Tämän ajallisen realiteetin vuoksi rakennusten massoittelun, sijoittelun ja rakentamistapojen kaavamääräyksien sopivuus rakentamisajankohtaan ja sen hetkiseen kaupalliseen toteutettavuuteen ja kysyntään on hyvin heikosti ennustettavissa. Rakennuspaikkoihin ja rakennuksiin liittyvät asemakaavamääräykset tulisi laatia mahdollisimman avoimeksi, yleissuunnitelman kaltaiseksi, jotta alue olisi rakennettavissa tulevan toteuttamisajankohdan senhetkisen parhaan näkemyksen ja rakennussuunnittelun mukaisina. Mahdollisimman avoimella ja mahdollistavalla asemakaavalla on merkittävästi parempi mahdollisuus tuottaa rakentamisajan rakennusmääräysten ja halutun asuntotyypin mukaista asuntotuotantoa. Mikäli nyt laadittava asemakaava määräyksineen on äärimmäisen määrämuotoinen ja yksityiskohtaisesti sitova, on erittäin suuri todennäköistä, että rakentamisvaiheessa voidaan joutua turvautumaan kaavasta poikkeamisiin tai uuteen kaavamuutokseen, jotta voidaan vastata rakentamisajankohdan mukaiseen kysyntään ja tarpeisiin. Väljemmät mahdollisuudet asemakaavassa ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö tulevalta rakentamiselta voida edellyttää rakennuslautakunnan käsittelyssä korkeatasoista suunnittelua ja toteutusta. Alueen maankäyttösopimuksista kiinteistön omistajille koituvat kustannukset tulee sitoa ajallisesti alueen rakentumisen mukaan poiketen ns. normaalista Jyväskylän kaupungin maankäyttösopimuskäytännöstä. Tällöin kiinteistön omistajille ei koidu kohtuutonta taloudellista rasitusta tiehankkeen viivästymisestä. Tonttien 141 ja asuinkerrostalojen sijoittelut eivät ole viimeisimmän, Arkkitehtipalvelu Oy suunnitelman mukaisia, joten niitä tulee päivittää. Tontin ALTY- määräyksissä tarkennettu asunpinta-alan rajoitus tulee poistaa. Vanhaan kiinteistöön voi toteuttaa sopivaa loft-henkistä asumista kohteeseen paljon enemmänkin vanhan rakennuksen olemusta muuttamatta. Myös eritysasuminen tulee sallia vanhassa kiinteistössä. Autopaikkamitoituksen mukaisia paikoitusalueita tulisi mielestämme laajentaa, jotta ne voidaan sujuvasti järjestää maanpäällisenä paikoituksena. LPA tonttien käyttöoikeus on lisäksi tarkennettava korttelikohtaisesti. Varassaaren kärkeen on tulossa runsaasti pienimuotoisempaa rakennusoikeutta, joten haluamme vielä jatkaa keskustelua ja suunnittelua tontin käytöstä. Teemme tontin käytöstä mielellään uuden ehdotuksen

49 Visakoivunkuja asemakaavan muutosluonnos 14/8/2015 Arkkitehtipalvelu Oy:n toimesta. Pidämme tontilla sijaitsevaa vanhan ulkorakennuksen päätyä kohtuuttomana ja oleellisesti tontinkäyttöä vaikeuttavana suojelurasitteena. Uusi tielinjaus halkaisee omistamamme kiinteistön ja jakaa sen kortteleihin 135 ja 143. Edellytämme, että kaikissa aiemmissa kaavaluonnoksissa ollut merkintä rakennettavasta kannesta LP-alueen päällä säilyy ja näin mahdollistetaan tulevaisuudessa kiinteistölle sijoittuva kaupallinen rakentuminen. Varassaaren hieman syrjäisen sijainnin ja alueen luonnonläheisen virkistysmahdollisuuden vuoksi tulisi AK asuinkerrostaloalueelle jättää mahdollisuus AKY-2 palveluasumisen tai AL-1 toimistotilojen rakentamiselle. Tämä voisi parantaa rakennettavuutta tukien edelleen alueen monimuotoisuutta. Alueelle johtava tie on sijoitettu asemakaavaan hyvin alueen toimintaa tukevasti. Alueen jouhevan kulkemisen varmistamiseksi tulisi Varassaarenkadun päästä Haapaniementielle johtava pyörätie laajentaa autotieksi. Tällöin Varassaaren kadun päässä olevilla asukkailla olisi mahdollisuus kulkea alueelle vaihtoehtoisen reitin kautta. Pitkä kiertomatka Tikkutehtaan kautta voi olla turhauttavaa Varassaaren päässä asuville asukkaille lisäten samalla alueen läpikulkevaa liikennettä. Varassaaren läpi kulkeva tie helpottaisi myös julkisen liikenteen reitin käyttömukavuutta. Pyydämme mahdollisuutta päästä neuvottelemaan mainitsemistamme muutostarpeista yhdessä kaavoittajan kanssa. t. Jussi Rissanen Hankekehityspäällikkö VRP Rakennuspalvelut Oy Tikkutehtaantie VAAJAKOSKI puh jussi.rissanen@vrp.fi

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65 ma luo

66 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuinkerrostalojen ja yleisten rakennusten korttelialue. Korttelialueelle saa sijoittaa erityisasumista sekä niiden toimintaa tukevia yhteistiloja. Erillispientalojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen erillispientalon. Erillispientalojen korttelialue, joka sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella. Uudisrakentamisen tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus säilytettävän rakennuksen kanssa. Asuin, liike ja toimistorakennusten korttelialue, joka sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella. Rakennusoikeudesta saa käyttää asumiseen enintään 80 %. Korttelialueelle saa sijoittaa päiväkodin. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa. Asuin, liike ja toimistorakennusten korttelialue, joka sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella. Alueelle saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus ja varastotiloja. Rakennusoikeudesta saa käyttää asumiseen korttelin 139 suojeltavissa rakennuksissa enintään 60 % ja korttelin 137 tontilla 7 enintään 80 %. Kortteliin 139 tontille 1 saa sijoittaa erityisasumista ja niiden toimintaa tukevia yhteistiloja sekä päiväkodin. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa. Palvelurakennusten korttelialue, joka sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella. Alueelle saa rakentaa liike ja toimistotiloja, kulttuuritoimintaan liittyviä tiloja sekä julkisen ja yksityisen palvelun tiloja. Opetus ja urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Korttelialueelle saa sijoittaa toiminnan kannalta tarpeellisia asuntoja. Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Alueelle saa sijoittaa enintään 500 kerrosalaneliömetrin suuruisen päivittäistavaramyymälän. Toimitilarakennusten korttelialue, joka sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella. Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Kortteliin 137 tontille 1 saa sijoittaa enintään 500 kerrosalaneliömetrin suuruisen päivittäistavaramyymälän. Ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue. Korttelialueelle saa sijoittaa enintään 600 kerrosalaneliömetrin suuruisen vähittäiskaupan myymälän, joka liittyy suoraan alueella olevaan tuotannolliseen toimintaan. Korttelialueelle ei saa rakentaa asuntoja. Puisto. Lähivirkistysalue. Maantiealue / Rautatiealue. Maantie ja rautatiealueen keskinäinen raja ratkaistaan väyliä koskevissa tarkemmissa suunnitelmissa. Yleisen tien alue. Venesatama/venevalkama. Autopaikkojen korttelialue. Suojaviheralue. Vesialue. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta alaan. Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Ohjeellinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden rakennusala. Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Ohjeellinen oleskeluun varattu alueen osa, joka tulee toteuttaa porrastettuna. Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa autonsäilytyspaikan/talousrakennuksen. Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa saunan. Satama alueella (LV) olevan saunan julkisivut tulee olla tervattua puuta. Sauna tulee toteuttaa viherkatteisena. Rakennusala, jolle saa sijoittaa saunan. Talousrakennukset ja saunat tulee toteuttaa viherkatteisina. Ohjeellinen veneiden talvisäilytysalue / autojen pysäköintialue. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Venevalkama alueeksi varattu alueen osa. Ohjeellinen istutettavan katuluiskan alue. Alue tulee istuttaa maanpeite, pensas tai puuistutuksin. Istutusten lisäksi alueelle voidaan rakentaa myös kivettyjä pintoja niin, että kokonaisuus muodostaa katuympäristön viihtyisyyttä ja mielenkiintoisuutta lisäävän elementin. Istutettava tontin osa, joka tulee toteuttaa niin, että metsä vaiheittuu vähitellen rakennetuksi piha alueeksi. Istutettava puurivi. Suojeltava puu. Rakennettava tukimuuri. Tukimuurilla ratkaistaan korkeuserot tontin ja kadun välillä ympäristöön sulautuvalla tavalla. Rakenne tulee maisemoida myös istutuksin. Tukimuurin sijainti on ohjeellinen. Katu. Katuaukio/tori, joka tulee rakentaa kaupunkikuvallisesti korkealuokkaisena kaupunkimaisena yhteiskäyttöalueena. Alue tulee toteuttaa luonteeltaan kävelykatumaisena tilana, joka on tarkoitettu oleskeluun ja kevyen liikenteen käyttöön. Alueelle voi sijoittaa kahvilatoimintoja tai muita kevyitä rakenteita torialuetta elävöittämään. Torimainen tila tulee jäsentää kivimateriaaleilla sekä viheraiheilla. Alueen osa, joka tulee rakentaa kaupunkikuvallisesti korkealuokkaisena kaupunkimaisena yhteiskäyttöalueena. Alue tulee jäsentää kivimateriaaleilla sekä viheraiheilla. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. Alueella oleva ajoyhteys. Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Alueen sijainti tulee tarkistaa, kun rautatiealueella toisen raideparin rakentaminen on ajankohtaista. Johtoa varten varattu alueen osa. Alueen ylittävä silta. Ohjeellinen kadun tai liikennealueen alittava jalankulkutie. Ohjeellinen kadun tai liikennealueen ylittävä jalankulkutie. Kadun tai liikennealueen ylittävä yhteys. Kadun tai liikennealueen alittava yhteys. Meluesteen likimääräinen sijainti. Yksityiskohtaiset meluntorjuntatoimenpiteet, niiden paikka ja korkeus, suunnitellaan ja ratkaistaan tiesuunnitelmassa. Melueste on rakennettava ennen moottoritien ottamista käyttöön. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa valtioneuvoston päätöksen nro 993/92 mukaiset ohjearvot. (Koskee kortteleita ja tontteja 136/1, 138/1, 139/1, , 146 ja 147/4 7) Melunsuojarakenne, jonka ääneneristävyyden liikennemelua vastaan tulee olla sellainen, että valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot piha alueella toteutuvat. Melunsuojarakenne voi olla auton säilytyspaikka, talousrakennus, meluseinämä tai aita. Melurakenteen tulee olla maanpäällisiltä osiltaan arkkitehtuuriltaan korkealaatuinen ja rakenteiden tulee soveltua päärakennuksen arkkitehtuuriin, materiaaleihin ja väreihin. Ennen rakennusten käyttöönottoa tulee suorittaa meluntasomittaus valmiissa kohteessa. (Koskee korttelin 140 tonttia 1) Merkittävä näkymä. Näkymäalueelle ei tule sijoittaa sellaisia istutuksia tai rakenteita, jotka peittävät näkymät aukiolta järvelle. Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 pykälän perusteella suojeltuja liito oravan lisääntymis ja levähdyspaikkoja. Puusto tulee säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito oravan pesäpuut ja liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Alueen osa, jonka tärkeimmät ominaispiirteet tulee säilyttää. Rakennetun kulttuuriympäristön suojelukohde. Lohkokivinen kaariholvattu rautatiesilta, joka liittyy valtakunnallisesti merkittävään Jyväskylän rautatieaseman kokonaisuuteen. Suojeltu rakennus, jota ei saa purkaa. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, joka sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella. Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus ja muutostöissä säilyttää. Korjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennuksen tai rakenteiden muutos ja korjaustyöt eivät saa vähentää kulttuurihistoriallista arvoa. Suojeltu rakennus, jota ei saa purkaa. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, joka sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella. Rakennuksen tärkeimmät ominaispiirteet tulee korjaus ja muutostöissä säilyttää. Korjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennuksen tai rakenteiden muutos ja korjaustyöt eivät saa vähentää kulttuurihistoriallista arvoa.