Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Marie Nyman Puolarinalho (430914) asemakaavan muutos

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Marie Nyman Puolarinalho (430914) asemakaavan muutos"

Pirkko Penttilä
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Marie Nyman Puolarinalho (430914) asemakaavan muutos LUONTOLAUSUNTO Johdanto Tämä lausunto koskee Espoon Nöykkiössä sijaitsevaa Puolarinalhon aluetta.

1 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Marie Nyman Puolarinalho (430914) asemakaavan muutos LUONTOLAUSUNTO Johdanto Tämä lausunto koskee Espoon Nöykkiössä sijaitsevaa Puolarinalhon aluetta. Toimeksiannon luontolausunnosta antoi maisema-arkkitehti Marie Nyman Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta. Työn tavoitteena oli selvittää, onko alueella tarve tehdä varsinaista luontoselvitystä ja siihen liittyviä lajikartoituksia. Lausunnon on laatinut FM Anu Luoto, Luontotieto Keiron Oy:stä. Kohteella käytiin ja tarkastettiin luonnon yleispiirteet. Selvitysalueen pinta-ala on noin 17 hehtaaria. Alue sijoittuu Puolarintien eteläpuolelle. Idässä ja etelässä alue rajautuu kevyen liikenteen väylään ja idässä voimajohtolinjaan. Finnobäcken virtaa alueen läpi pohjoisesta etelään. Alueella on pieni golf-harjoituskenttä sekä sisäharjoitustila kuplahallissa. Kuva 1 Puolarinalhon selvitysalueen sijainti. Pohjakartta Espoon kaupunki

Luonnon yleispiirteet Selvitysalue on vanhaa maatalousmaata, joka on todennäköisesti jäänyt pois viljelykäytöstä noin 40-50 vuotta sitten.

Selvityksessä mainitaan alueelta huomionarvoisena Finnobäckenin varressa sijaitseva kotkansiipikasvusto sekä purossa kasvava purovita. Kumpikaan lajeista ei ole uhanalainen.

2 Luonnon yleispiirteet Selvitysalue on vanhaa maatalousmaata, joka on todennäköisesti jäänyt pois viljelykäytöstä noin vuotta sitten. Alue on sisältynyt vuonna 2006 tehtyyn Espoonväylän luontoselvitykseen (Enviro 2006). Selvityksessä mainitaan alueelta huomionarvoisena Finnobäckenin varressa sijaitseva kotkansiipikasvusto sekä purossa kasvava purovita. Kumpikaan lajeista ei ole uhanalainen. Finnobäckenin itäpuolella kasvaa varttuneempaa lehtipuustoa. Puusto muodostuu koivuista, haavasta, raidasta sekä harmaalepästä. Tervaleppää kasvaa lähinnä puron varressa. Havupuista esiintyy lähinnä kuusta ja sitäkin vain yksittäin vielä täällä. Kiiltopajua kasvaa tiheikkönä koilliskulmassa sekä puron varressa alueen kaakkoiskulmassa. Finnobäckenin länsipuolella eteläosa on avointa golf-toimintojen takia. Puron varressa on kapea pensaikko- ja puustovyöhyke. Pohjoisosassa on puoliavointa pajupensaikkoa sekä pihtaviljelmä. Kuva 2 Finnobäckenin itäpuolella kasvaa harvapuustoista lehtimetsää. Kuva 3 Finnobäckenin itärannalla on tiheitä pajupensaikoita. 2

Aluskasvillisuus on tyypillistä entisten niittyjen lajistoa, joskin kartoitusajankohdasta johtuen huonosti lajilleen määritettävissä.

Tyypillistä lajistoa ovat pietaryrtti, mesiangervo, maitohorsma, pelto-ohdake, koiran- ja karhunputki. Finnobäcken mutkittelee puuston reunustamassa uomassa.

3 Aluskasvillisuus on tyypillistä entisten niittyjen lajistoa, joskin kartoitusajankohdasta johtuen huonosti lajilleen määritettävissä. Kasvillisuudessa valtalajeina ovat suurikokoiset niittyheinät: nurmilauha ja kastikat. Ruohovartisten lajisto vaihtelee kosteusolojen mukaan. Tyypillistä lajistoa ovat pietaryrtti, mesiangervo, maitohorsma, pelto-ohdake, koiran- ja karhunputki. Finnobäcken mutkittelee puuston reunustamassa uomassa. Rantapajukot ovat paikoin läpitunkemattomia. Puroon laskee yksi suurempi valtaoja sekä useita pienempiä entisiä sarkaojia. Purossa oli maastokäynnin aikana runsaasti vettä ja virtaus oli kohtuullinen. Veden väri oli harmahtavan rusehtavaa. Tulvaa ei kuitenkaan enää ollut. Purossa on ainakin yksi pohjapato. Puro virtaa alueella kahden sillan alitse. Kuva 4 Finnobäckenin reunustaa vaihtelevan levyinen puustoinen vyöhyke. Kuva 5 Kauriit käyttävät puron vartta kulkureittinä keskuspuistosta meren rannalle. Havainnot ja arvio lajistosta Selvitysalue ei sovellu liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikaksi, koska puusto on lehtipuuvaltaista ja suojaa antavat kuuset puuttuvat. Alueen haavat ovat vielä melko nuoria (halkaisija noin 30 cm), joten niissä ei todennäköisesti ole vielä koloja. Alueen itäosan lehtipuuvaltainen metsä on liito-oravalle kelvollista ruokailualuetta ja lisäksi liito-orava voi käyttää puustoa liikkumiseen. Alueen itäreunaan on merkitty Espoon liito-oravatietokannassa olemassa oleva pohjois-eteläsuuntainen yhteys. Finnobäckenin varsi on jälkihavaintojen perusteella merkittävä ekologinen yhteys hirvieläimille, lähinnä metsä- ja valkohäntäkauriille. Puron molemmin puolin kulkevat selkeät riistapolut. Kauriit olivat myös viettäneet aikaa selvitysalueen luoteisosan puoliavoimella pajukkoalueella sekä pihtaviljelmällä. Nisäkkäistä tehtiin lisäksi havaintoja rusakosta sekä supikoirasta. 3

Finnobäcken on merkittävä ekologinen yhteys vesieliöstölle. Puroon on istutettu taimenia ja yläjuoksulla on myös havaittu kutevia taimenia.

4 Finnobäcken on merkittävä ekologinen yhteys vesieliöstölle. Puroon on istutettu taimenia ja yläjuoksulla on myös havaittu kutevia taimenia. Puroon on myös meriyhteys, sillä nykyiset pohjapadot eivät estä mm. taimenten kutuvaellusta. (Janatuinen 2009). Alueen linnuston muodostavat todennäköisesti tavanomaiset puoliavointen ja avointen ympäristöjen lajit. Kartoituskäynnillä havaittiin mm. kiuru, västäräkki, peippo, keltasirkku, räkättija laulurastas, rautiainen, varis, sepelkyyhky ja lehtokurppa. Lepakoista alueelta voisi tavata satunnaisesti pohjanlepakon saalistamassa. Muut lepakkolajit viihtyvät paremmin metsäisessä ja pimeässä ympäristössä. Puusto ei myöskään tarjoa lepakoille sopivia päiväpiilopaikkoja. Viitasammakon esiintyminen virtaavassa purossa on epätodennäköistä, sillä laji viihtyy paremmin seisovissa vesissä kuten reheväkasvustoisissa lammikoissa. Kuva 6 Puolarinalhon selvitysalueen sijainti suhteessa maakunnalliseen ekologiseen verkostoon Espoossa. Pohjakartta julkaisusta Ekologiset yhteydet ja viheralueverkosto Espoossa (Hirvensalo 2014). Johtopäätös Suunnittelun kohteena oleva Puolarinalhon alue on umpeen kasvavaa entistä maatalousmaata sekä avointa golf-kenttää. Alueen läpi virtaa Finnobäckenin pienvesi. Alue ei sovellu liito-oravan ydinalueeksi, koska siellä ei ole järeitä kuusia tai kolopuita ja puusto on nuorta. Liito-orava voi käyttää erityisesti alueen itäosaa ruokailuun ja liikkumiseen. Alueen linnusto on todennäköisesti tavanomainen. Alue ei sovellu erityisen hyvin lepakoille avoimuuden sekä piilopaikkojen puutteen vuoksi. Viitasammakko ei viihdy Finnobäckenin kaltaisissa virtavesissä, joten lajin esiintyminen on epätodennäköistä. Alueen arvokkain kohde on Finnobäckenin virtavesi, jonka varteen on merkitty maakunnallinen ekologinen yhteys saaristosta Suomenojan kautta Keskuspuistoon (kuva 6) (Hirvensalo 2014). Yhteys on maakunnalliseksi yhteydeksi kapea melko pitkällä matkalla. Suositus maakunnallisen 4

5 yhteyden leveydeksi taajamassa on minimissään 250 metriä. Yhteydessä voi olla kapeikkoja, jotka eivät kuitenkaan saisi olla leveyttään pidempiä. Yhteys soveltuu kaupunkiympäristöön soveltuville lajeille kuten metsä- ja valkohäntäkauriille sekä pienemmille nisäkkäille. Virtavedet ovat Espoon arvokkaiden luontokohteiden priorisoinnissa ensisijaisia luontotyyppejä. Tästä syystä tulevassa maankäytön suunnittelussa puroon sekä sen lähiympäristöön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Puron varressa kulkee myös kauriiden käyttämä ekologinen yhteys, jonka kautta eläimet kulkevat keskuspuistosta meren rantaan. Myös saukko voi käyttää virtavettä liikkumiseen. Puro on meriyhteyden vuoksi tärkeä vesieliöstölle, etenkin taimenelle. Puron puustoiselle itärannalle suositellaan säilytettäväksi vähintään 50 metrin levyinen suojavyöhyke. Länsirannalla tulisi myös säilyttää viheralueena säilyvä suojavyöhyke, joka voi olla kapeampi kuin itärannalla, kuitenkin vähintään 20 metrin levyinen. Ulkoilureittiä ei tule sijoittaa aivan puron viereen. Alue on suurelta osin kulttuurivaikutteista, vähittäisessä muutostilassa olevaa aluetta. Alueella ei todennäköisesti esiinny merkittävää lajistoa tai arvokkaita lajeja. Johtopäätös on, että selvitysalueelle ei tarvitse tehdä tarkempaa luontoselvitystä tai muita lajikartoituksia. Helsingissä Anu Luoto biologi, FM Luontotieto Keiron Oy Lähteet Enviro 2006: Espoonväylän vaikutusalueen luontoselvitys Espoon kaupunki, julkaisematon raportti. 48 s. + 4 liites. Hirvensalo, J. 2014: Ekologiset yhteydet ja viheralueverkosto Espoossa. Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 1/ s. Janatuinen, A. 2009: Espoon virtavesiselvitys 2008, osa 2: Espoon vesistöt. Espoon ympäristökeskus monistesarja 1b/ s liites. Luontotieto Keiron Oy y-tunnus keiron@keiron.fi Kutomotie 18, Helsinki Pimenoff 5

Samankaltaiset tiedostot

Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos

Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos LUONTOLAUSUNTO Johdanto Tämä lausunto koskee Espoon Rastaalassa sijaitsevia kiinteistöjä 49-60-230-5 ja 6, osoitteissa Veininmäki 6