Inari Nellimvuonon Vuopajan ranta-asemakaavan muutos Korttelit 1 ja 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Transkriptio

1 Seitapa Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari Nellimvuonon Vuopajan ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy 2010

2 Seitapa Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 1. Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioimisesta. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kuvaa ranta-asemakaavan muuttamista korttelien 1 ja 2 sekä niitä ympäröivän MY-alueen osalta Nellimvuonon Vuopajan rantaasemakaava-aluetta. Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, Rovaniemi Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, YKS 282, Kaavan vireilletulo: Asemakaavan muutos tulee vireille Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä kunnanvirastossa alkaen. 2. Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet Muutettavana on korttelien 1 ja 2 sekä niitä ympäröivä MY-alue Nellimvuonon Vuopajan ranta-asemakaavasta. Kortteli 1 on loma-asuntojen kortteli, korttelissa 2 on yksi erillispientalon ja yksi lomaasunnon rakennuspaikka. Kortteleita ympäröi maa- ja metsätalousalue jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kaavan muuttaminen tulee vireille maanomistajan aloitteesta. Maanomistajan tavoitteena on osoittaa kortteleihin 1 ja 2 kulku oman tilan alueella maantiehen, tarkistaa korttelien rajoja ja siirtää naapuritilan rajalle osoitettu venevalkama kokonaan omistamansa tilan sisälle paikkaan jossa on perinteinen rantautumispaikka.

3 Seitapa Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 3. Suunnittelutilanne 3.1 Maakuntakaava / seutukaava Pohjois-Lapin maakuntakaavan, jonka alueeseen Inari kuuluu, on valtioneuvosto vahvistanut Alla ote maakuntakaavasta. Maakuntakaavan merkintöjen selitykset ja määräykset

4 Seitapa Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 Aluekuvaukset: Merkintä: mv 8404 Kunta: INARI Päiväys: Alueen nimi: MATKAILUALUE: INARIJÄRVI Sijainti ja kuvaus: Alue sisältää Inarin retkeilyalueen, Inarin kylän, Inarijärven eteläosat, Veskoniemen ja Nellimin kylät. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä matkailualue. Kehittämisperiaate: Aluetta kehitetään retkeilyyn, veneilyyn, virkistyskalastukseen ja paikalliseen kulttuuriin tukeutuvana luontomatkailualueena. Merkintä: mk Kunta: INARI Päiväys: Alueen nimi: MAASEUDUN KEHITTÄMISVYÖHYKE: NELLIM Sijainti ja kuvaus: Alue sijaitsee Inarin kunnassa päätaajamasta itään sisältäen Nellimin ja Sarmijärven kylät. Varausperuste: Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Kehittämisperiaate: Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä. Aluetta kehitetään saamelaiskulttuuria (erityisesti kolttakulttuuria) korostavalla tavalla. Alueella pyritään saamelaiskulttuurille ja muulle paikalliselle perinteelle ominaisen rakentamistavan säilyttämiseen ja kehittämiseen. Otetaan huomioon matkailun vetovoima-alue ja Paatsjoen tien vaikutukset. Merkintä: S 3025 Kunta: INARI Päiväys: Alueen nimi: INARIJÄRVI Sijainti ja kuvaus: Inarijärven allas sijaitsee kallioperän vajoamassa alle 200 m korkeudella merenpinnasta. Alueen kallioperä koostuu pääosin ikivanhasta graniittisesta pohjagneissistä ja tämän eteläpuolella olevasta nuoremmasta granuliitista. Näiden kivilajien raja kulkee luode-kaakko suunnassa suunnilleen järven keskeltä. Rajakohtaan sijoittuu pienialasia fylliitti-, kiilleliuske- ja kiillegneissiesiintymiä sekä happamia syväkiviä. Aluetta halkovat lukuisat lounaasta koilliseen suuntautuvat murroslaaksot, minkä vuoksi pitkät ja kapeat salmet eli nuorat ja kapeat lahdet eli vuonot ovat Inarijärven maisemalle ominaisia. Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin järvi (1043 km2) ja sen maksimisyvyys on noin 92 m. Inarijärvessä on laajoja selkävesiä ja runsaasti saaria, minkä vuoksi maisema on vaihteleva ja omaleimainen. Inarijärvelle luonteenomaisia ovat jyrkät moreeni- ja kalliorannat, mutta myös turverantoja on noin kolmasosa rannoista. Harvalukuiset hiekkarannat sijoittuvat järven eteläosassa sijaitsevien jokien suistoalueille sekä harjujaksoille. Inarijärveä on säännöstelty vuodesta 1942 lähtien Venäjän puolella sijaitsevan voimalaitoksen avulla. Luvanmukainen teoreettinen säännöstelyväli on 2,36 m, mutta toteutuneessa säännöstelyssä vuotuinen vaihtelu on ollut keskimäärin noin 1,45 m, mikä on ainoastaan 20 cm suurempi kuin luonnontilassa. Säännöstelyn johdosta vedenkorkeus on noussut keskimäärin noin puoli metriä. Rantavyöhykkeen eliöstön kannalta merkittävin muutos luonnontilaan verrattuna on kesällä tasaisena pysyvä vedenkorkeus. Vedenkorkeuden tasaisuus avovesikaudella on kaventunut ilmaversoisten kasvien vyöhykkeitä ja samalla vähentänyt ylimmän rantavyöhykkeen monimuotoisuus. Vedenkorkeuden vaihtelun vähäisyydestä ja kivikkoisista rannoista johtuen

5 Seitapa Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 säännöstelyn vaikutukset Inarijärven luonnontilaan ovat kuitenkin olleet suhteellisen vähäisiä. Inarijärvi on karu ja kirkasvetinen järvi. Hieman ruskeavetisempiä alueita ovat järven länsi- ja eteläosassa, joihin kohdistuu Juutuanjoen ja Ivalojoen mukana valuma-alueelta tuleva luonnonhuuhtouma ja pääosa pistemäisestä kuormituksesta. Valtaosa, yli 90 %, järveen tulevista ravinteista on peräisin jokien mukana tulevasta huuhtoutumasta ja laskeumasta. Vesistöjen laadullisen yleisluokituksen mukaan Inarijärveä voidaan pitää laadultaan erinomaisena vesistönä. Kasvillisuudeltaan Inarijärvi edustaa karua sarajärvityyppiä. Ilmaversoiskasvillisuus on niukkaa ja rantoja reunustaa yleensä vain kapea saravyöhyke (mm. vesisara). Muulle lajistolle on tyypillistä oliotrofisia olosuhteita ilmaisevan upos- ja pohjalehtislajien yleisyys. Yleisinä esiintyviä lajeja ovat vaalea- ja tummalahnaruoho, hapsiluikka, rantaleinikki, heinävita, ruskoärviä sekä syvemmällä vesisammalet ja NITELLA-suvun makrolevät. Inarijärven linnustolle on ominaista karujen, kirkasvetisiä ja suurehkoja järviä suosivien lajien esiintyminen. Tällaisia lajeja ovat mm. kuikka, koskelot ja merilokki. Inarijärven kalalajistolle on ominaista lohensukuisten kalalajien runsaus sekä särkikalojen puuttuminen mutua lukuun ottamatta. Inarijärven ja sen sivuvesistöjen siikakannat ovat tunnettuja monipuolisuudestaan. Inarijärvessä on esiintynyt kaikkiaan kuusi alkuperäistä siikamuotoa: pohjasiika, karikutusiika, lehtisiika ja rääpys (Coregonus lavaretus pidschian) sekä riika ja reeska (Coregonus lavaretus). Järvitaimenesta Inarijärvessä esiintyy useita eri kantoja (mm. Ivalojoen ja Juutuanjoen kannat). Myös nieriästä Inarijärvessä tavataan kahta eri muotoa: isonieriää eli rautua ja pikkunieriää eli paltsarautua. Alkuperäisten kalalajien lisäksi Inarijärveen on istutettu tai sinne on levinnyt muikku, planktonsiika, järvilohi, harmaanieriä ja satunnaisesti kirjolohi. Inarijärvi edustaa maisemallisesti omaleimaisia, karua suurjärvityyppiä, joita on vain muutamia subarktisella vyöhykkeellä. Inarijärven kalalajisto on monipuolinen ja siihen kuuluvat alkuperäiset järvitaimen- ja isonieriäkannat. Myös järven siikakannat ovat monimuotoisia. Varausperuste: Natura VNp , rantojen suojeluohjelma VNp Kehittämisperiaate: Alueen suojelu on toteutettu rakennuslain nojalla Inarijärven osayleiskaavan mukaisesti. Säilytetään luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot. Kehitetään olemassa olevia matkailupalveluja, ohjattua retkeilyä ja ohjelmapalveluja. Lounaisosaan mantereelle voidaan rakentaa myös uusia ympäristövaikutuksiltaan vähäisiä matkailupalveluja. Alueet ja rakennelmat toteutetaan korkeatasoisesti maisema- ja luontoarvoihin sovittaen. Merkintä: M Kunta: INARI Päiväys: Alueen nimi: INARIN METSÄTALOUS- JA PORONHOITOVALTAINEN ALUE Sijainti ja kuvaus: Inarin suojelualueiden ulkopuoliset metsät Syysjärven-Nitsijärven korkeudelle asti. Varausperuste: Nykyinen käyttö. Kehittämisperiaate: Metsätalous ja poronhoito ovat rinnakkaisia pääkäyttötarkoituksia. Muun käytön periaatteista kerrotaan selostuksen kohdassa

6 Seitapa Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 Maakuntakaavan suunnittelumääräykset

7 Seitapa Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yleiskaava Nellimvuonon Vuopajan ranta-asemakaava kuuluu Inarijärven yleiskaavan alueeseen, joka on yleiskaavan muutoksena valmistunut kaavaehdotusvaiheeseen Ivalon alueen yleiskaavaehdotuksena. Ivalon alueen yleiskaavan muutosehdotus on julkisesti nähtävänä Ote yleiskaavaehdotuksesta alla.

8 Seitapa Oy 2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nellimvuonon Vuopajan ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaava Nellimvuonon Vuopajan muutettava ranta-asemakaava-ala alla olevassa karttaotteessa.

9 Seitapa Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9 4. Selvitettävät asiat Muutettava alue on n. 17 ha. Muutettavaa ranta-asemakaavaa laadittaessa alueella ei ole todettu erityisä luontoarvoja, jotka olisivat esteenä ranta-asemakaavan laatimiselle. Myöskään kaavaehdotusvaiheessa olevaa yleiskaavaa laadittaessa alueella ei ole todettu luonto- maisema tai kulttuuriarvoja jotka estäisivät alueen käyttämisen voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti. Yleiskaavaehdotuksessa alueelle sijoittuvat korttelit on rajattu voimassa olevasta ranta-asemakaavasta poiketen tämän rantaasemakaavan muutoksen tavoitetta osoittaen. Kun muutettavalla alueella ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä, kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä rakennusperinnön kannalta arvokkaita rakennuksia. Mikäli kaavan muutoksen laatimisen aikana em. asioista ei tule esille uutta tietoa, rantaasemakaavan muutoksen johdosta ei ole tarpeen tehdä erityisiä selvityksiä. 5. Ranta-asemakaavan muutoksen laadinta Ranta-asemakaavan muutos laaditaan MRL 74 :n mukaisesti maanomistajan toimesta. Ranta-asemakaavan muutos tulee vireille MRL 77 :n mukainen viranomaisneuvottelu pidetään ennen kuin kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Ranta-asemakaavan muutos on tarkoitus valmistella ja käsitellä niin, että kaavaehdotus olisi Inarin valtuuston hyväksyttävänä kesällä Osalliset ja osallistuminen Maankäyttö ja rakennuslain (MRL 62 ) mukaisesti osallisia kaavoitukseen ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän Nellimvuonon Vuopajan ranta-asemakaavan muutoksen osallisia ovat: maanomistaja, rajanaapurit, Inarin kunta ja Lapin elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Asemakaavan muutoksen etenemisestä tiedotetaan Inarin kunnan tiedotusmenettelyn mukaisesti ja kunnan www-sivuilla. Osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa kaavoitukseen: - vireilletulon vaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tekemillään tarkistusesityksillä (MRL 64 ). Osallisella on mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä siihen saakka, kun kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville (MRA 27 ) - esittämällä mielipiteitä kaavan valmisteluvaiheessa (MRL 62, MRA 30 ) kun kaavaluonnos pidetään nähtävillä. - muistuttamalla kaavaehdotuksesta silloin, kun kaavaehdotus on nähtävillä (MRA 27 ).

10 Seitapa Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10 - valittamalla kaavan hyväksymispäätöksestä (MRL 188 ja 191 :t, MRA 92 ). Rantaasemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Inarin kunnan päätöksistä valitus osoitetaan Rovaniemen hallinto-oikeuteen. Viranomaisyhteistyö Kun käsiteltävänä on ranta-asemakaavan muutos, kaavoituksesta järjestetään MRL 66, MRL 77 :n mukaisesti viranomaisneuvottelu kunnan ja ympäristökeskuksen kesken. 8. Aikataulu, yhteystiedot ja palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. AIKATAULU: Kaavan vireilletulosta tiedottaminen (MRL 63 ) 01/2010 Valmistelun aikainen kuuleminen (MRL 62, MRA 30 ) 02-04/2010 Kaavan asettaminen julkisesti nähtäville (MRA 27 ) 04-06/2010 Kaavan muutoksen hyväksyminen kunnanvaltuustossa 06-08/2010 YHTEYSTIEDOT: Inarin kunnassa kaavoituksen vastuuhenkilöitä ovat: Tekninen johtaja Arto Leppälä puh , arto.leppala@inari.fi Kaavoitusinsinööri Pekka Junttila , pekka.junttila@inari.fi osoite: Inarin kunta Tekninen osasto Piiskuntie Ivalo Kaavan laatija: Seitap Oy, Tapani Honkanen, tapani.honkanen@seitap.fi Maanmittausteknikko, YKS 282, puh , PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA: Osallisilla on MRL:n 64 2 mom:n mukaisesti ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä tämän OAS:n riittävyydestä. Ennen kuin osallinen vaatii neuvottelun käymistä ympäristökeskuksessa, toivotaan osallisen esittävän havaitsemansa puutteet Inarin kuntaan tai kaavan laatijalle.