Valtiontuki SA (2011/N) Suomi Viking Line Abp:lle myönnettävä ympäristönsuojeluun liittyvä valtiontuki

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, C(2012) 2513 final Asia: Valtiontuki SA (2011/N) Suomi Viking Line Abp:lle myönnettävä ympäristönsuojeluun liittyvä valtiontuki Arvoisa ulkoasiainministeri, 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti 14. joulukuuta 2011 päivätyllä sähköisellä ilmoituksella Viking Line Abp:lle myönnettävästä valtiontuesta. 2. Komissio pyysi lisätietoja 9. helmikuuta 2012 päivätyllä kirjeellä. Suomen viranomaiset toimittivat lisätiedot 7. maaliskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä. 2. TUKIOHJELMAN KUVAUS 2.1. Tausta 3. Kyseessä oleva tuki on tarkoitus myöntää osana alusten ympäristönsuojelua parantavia investointitukia koskevaa yleistä tukiohjelmaa 1, jonka komissio hyväksyi 7. joulukuuta Tukiohjelman päätavoitteena on kannustaa laivanvarustamoja ottamaan käyttöön ympäristöystävällistä teknologiaa ja sisällyttämään ympäristönsuojelua parantavia investointeja tuleviin laivanrakennusohjelmiinsa. Tuetuilla investoinneilla pyritään parantamaan ympäristönsuojelun tasoa ja erityisesti vähentämään päästöjä jopa enemmän kuin mitä edellytetään tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuutta koskevan direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta annetussa komission ehdotuksessa. 2 Tätä uutta direktiiviä ei ole vielä hyväksytty. 3 1 Komission päätös SA.32118, 7. joulukuuta 2011 Alusten ympäristönsuojelua parantavien investointitukien yleisiä ehtoja koskeva tukiohjelma (EUVL C 22, , s. 4). 2 Meriliikenteessä käytettävien erittäin rikkipitoisten polttoaineiden palamisesta aiheutuvat laivaliikenteen päästöt lisäävät rikkidioksidin ja hiukkasten aiheuttamaa ilman pilaantumista ja aiheuttavat siten haittaa ihmisten terveydelle ja vahingoittavat ympäristöä, julkista ja yksityistä omaisuutta ja kulttuuriperintöä sekä lisäävät happamoitumista. Koska laivaliikenteen päästöt pahentavat happamoitumisongelmia Pohjois-Euroopassa, Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on määritellyt Itämeren, Englannin kanaalin ja Pohjanmeren nk. rikkipäästöjen valvonta-alueiksi. 3 Muutosehdotuksissa on kyse IMO:n tarkistettujen sääntöjen saattamisesta osaksi EU:n lainsäädäntöä. Niissä vahvistetaan entistä tiukemmat rikkipitoisuuden raja-arvot laivoissa käytettäville polttoaineille. Näitä uusia

2 5. Ohjelman ehdot määritetään alusten ympäristönsuojelua parantavien investointitukien yleisistä ehdoista 11. marraskuuta 2010 annetussa valtioneuvoston asetuksessa (946/2010) 4, joka on ohjelman oikeusperusta. 6. Päätavoite on myöntää tukea investoinneille, joilla saavutetaan voimassa olevia normeja korkeampi ympäristönsuojelun taso. Tukiohjelmassa ei keskitytä mihinkään tiettyyn teknologiaan, vaan rahoitusta voivat Suomen viranomaisten mukaan saada syrjimättömin ehdoin kaikki laivanvarustustoimintaa harjoittavat Suomessa rekisteröidyt liikenteenharjoittajat. Ohjelma on laadittu siten, että se täyttää valtiontuesta ympäristönsuojelulle annetuissa yhteisön suuntaviivoissa 5, jäljempänä ympäristönsuojelutuen suuntaviivat, asetetut ehdot. 7. Tukiohjelman koko talousarvio on 120 miljoonaa euroa kaudella Suomen hallituksen ja eduskunnan on vielä hyväksyttävä tämä talousarvio. Tukiohjelman yksityiskohtaiset ehdot määritetään edellä mainitussa valtioneuvoston asetuksessa Tätä päätöstä koskeva tuen suunniteltu määrä 28 miljoonaa euroa ylittää 7,5 miljoonan euron raja-arvon, ja se on arvioitava yksityiskohtaisesti ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 5 luvun mukaisesti Tuen tavoite 9. Suunnitellun tuen tavoite on edistää uuden ympäristöystävällisen matkustajaautolautan hankintaa. Aluksen on tarkoitus liikennöidä säännöllisesti Turun ja Tukholman välillä. Uuden ympäristöystävällisen aluksen tärkein innovaatio on nesteytettyä maakaasua (LNG) käyttävät moottorit, jotka tuottavat Suomen viranomaisten mukaan huomattavasti vähemmän päästöjä kuin perinteiset moottorit. Uusi matkustaja-autolautta on Suomen viranomaisten mukaan myös perinteisiä aluksia energiatehokkaampi. 10. Suomen viranomaisten mukaan aluksen rakentamisessa käytetty teknologia ylittää voimassa olevat normit, ja monissa tapauksissa on kyse ekoinnovaatioista 7. Suurimmat edut suhteessa voimassa oleviin normeihin liittyvät nesteytetyllä maakaasulla (LNG) toimivaan moottoriin. 11. Suunniteltu investointi ylittää edellä mainitussa direktiivissä 1999/32/EY määritellyt rikkipäästöjen voimassa olevat ympäristönormit sekä komission ehdottamaan uuteen direktiiviin sisältyvät vaatimukset (ks. edellä 2.1 jakso). Suunniteltuihin investointeihin sisältyy myös lukuisia innovatiivisia ratkaisuja ja parannuksia, jotka Viking Line luettelee hakemuksessaan. tiukempia vaatimuksia sovelletaan kaikkiin laivoihin (ei siis vain uusiin aluksiin vaan takautuvasti myös vanhoihin aluksiin). Komission ehdotus uudeksi direktiiviksi annettiin 15. heinäkuuta 2011 (KOM 2011(439) lopullinen). 4 Asetus tuli voimaan 12. marraskuuta 2010 ja on voimassa 31. päivään joulukuuta EUVL C 82, , s Tukiohjelman ehdot esitetään edellä mainitussa 7. joulukuuta 2011 annetussa komission päätöksessä. 7 Ympäristönsuojelutuen suuntaviivoissa ekoinnovaationa pidetään kaikenlaista innovaatiotoimintaa, jonka tuloksena ympäristönsuojelun taso paranee merkittävästi tai jonka tavoitteena on parantaa ympäristönsuojelun tasoa merkittävästi. Ekoinnovaatioihin sisältyvät myös uudet tuotantoprosessit, uudet tuotteet tai palvelut, joiden käyttö tai käyttöönotto todennäköisesti ehkäisee tai pienentää huomattavasti ympäristöön kohdistuvia riskejä, pilaantumista ja muita luonnonvarojen käytön kielteisiä vaikutuksia kyseisen toiminnan koko elinkaaren ajan (suuntaviivojen 70 kohdan 4 alakohta). 2

3 2.3. Uuden aluksen keskeiset ominaisuudet 12. Uudessa aluksessa on Suomen viranomaisten mukaan useita innovaatioita ja parannuksia, joista on Viking Linen hakemuksessa sekä tiivistelmätaulukko että kuvaus kustakin laitteesta, suunnitteluperiaatteesta ja -ratkaisusta. 13. Uuden aluksen keskeiset numerotiedot ovat seuraavat: laivan bruttovetoisuus: GT, pituus: 213 metriä, matkanopeus: 22 solmua, kokonaisteho: kw, matkustajamäärä: miehistön lukumäärä: 200 sisätilojen luokitus: Cruise Vessel standard. 14. Ympäristönsuojelua parantavat toimet voidaan tiivistää seuraavasti: ilmaan johdettavia päästöjä vähentävät toimenpiteet; aluksen energiatehokkuutta parantavat toimet; muut ympäristöhyödyt, kuten veteen johdettavia päästöjä vähentävät toimenpiteet, rantojen eroosiota pienentävät rakennusmenetelmät sekä ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyä tehostavat ja melua vähentävät toimenpiteet Päästöt 15. Suomen viranomaisten mukaan arvioitavana olevan tuen suurimmat positiiviset vaikutukset liittyvät ilmaan johdettavien päästöjen huomattavaan pienentymiseen. Käytettävissä olevien tietojen mukaan nesteytetystä maakaasusta aiheutuu prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä raskaaseen polttoöljyyn verrattuna. Hakemuksessa todetaan, että muut ilmaan johdettavat päästöt vähenevät vielä tätäkin enemmän. Rikin oksidit pystytään poistamaan lähes 100-prosenttisesti, ja typpioksidipäästöt vähenevät 85 prosenttia. Myös hiukkaspäästöjen määrä vähenee huomattavasti Aluksen energiatehokkuus 16. Viking Line Abp:n hakemuksessa luetellaan useita toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan uuden aluksen energiatehokkuutta. Näitä innovaatioita ovat muun muassa ohjausta parantavat edistyneet peräsimet ja potkuriakselilinjat, lämmön talteenotto erillisiin tankkeihin, innovatiiviset kansirakenteet, energiatehokas LNG:n jäähdytys ja LED-valaistus, tarvelähtöinen valaistusjärjestelmä ja ekotehokkaat hissit. Näillä toimenpiteillä tuotetaan meriympäristöä hyödyttäviä vaikutuksia. 3

4 Muut ympäristöhyödyt 17. Hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan uudessa aluksessa on pystytty vähentämään melua. 8 Suomen viranomaiset katsovat, että myös harmaan veden täydellinen talteenotto sekä metaanipäästöjä vähentävä jätevesitankkien ilmastus ovat tärkeitä, täysin vapaaehtoisia innovaatioita. Muita ympäristöä hyödyttäviä ehdotettuja toimenpiteitä ovat ympäristöystävälliset maalit ja materiaalit, lastinkäsittelyjärjestelmissä käytettävä ympäristöystävällinen ja paloturvallinen hydrauliikkaöljy sekä ns. vihreä passi, jossa luetellaan aluksessa olevat ympäristölle haitalliset aineet Tuen myöntämisedellytykset 18. Suomen viranomaisten mukaan suunniteltu tuki on komission 7. joulukuuta 2011 hyväksymän yleisen tukiohjelman (ks. edellä 3 kohta) ehtojen mukainen Talousarvio ja tuki-intensiteetti 19. Aluksen kokonaishinnaksi arvioidaan 240 miljoonaa euroa. Tukikelpoiset kustannukset ovat euroa. 9 Myönnettävän tuen määrä on 28 miljoonaa euroa eli 48,5 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista Tukikelpoiset kustannukset 20. Suomen viranomaisten mukaan tukikelpoiset kustannukset ovat yleisen tukiohjelman ehtojen ja ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen vaatimusten mukaiset. 21. Viking Linen hakemuksessa on yksityiskohtainen kuvaus kustakin laitteesta, suunnitteluperiaatteesta ja teknisestä ratkaisusta sekä luettelo innovaatioista ja parannuksista. Ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen ja yleisen tukiohjelman määräysten mukaisesti hakemuksessa yksilöidään tukikelpoiset kustannukset sekä arvioidut säästöt/kustannukset viiden toimintavuoden ajalta. 22. Tukiohjelman vaatimusten mukaisesti Viking Linen hakemukseen on liitetty Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) lausunto hakemuksen tukikelpoisuudesta ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tekemä arviointi. Molemmat laitokset ovat arvioineet hanketta ja erityisesti hakijan ilmoittamien kustannusten tukikelpoisuutta. Ne toteavat, että hanke on tukiohjelman vaatimusten mukainen ja että ilmoitetut tukikelpoiset kustannukset ovat perusteltuja. Kyseisten kahden lausunnon sekä liikenne- ja viestintäministeriön suorittaman hakemuksen arvioinnin perusteella Suomen viranomaiset katsovat, että hankkeen tukikelpoiset kustannukset ovat komission 7. joulukuuta 2011 hyväksymän tukiohjelman yleisten vaatimusten ja ympäristönsuojelutuen suuntaviivoissa asetettujen ehtojen mukaiset. Hakemuksessa esitetyt kustannukset ovat näin ollen tukikelpoisia. 23. Yleisen tukiohjelman ehtojen mukaisesti hankkeen tukikelpoiset kustannukset on laskettava ympäristöystävällisen investoinnin ja vertailuinvestoinnin erotuksena: 8 Suomen viranomaiset mainitsevat, että alusten melun vähentämisestä ei ole voimassa olevia kansallisia eikä kansainvälisiä vaatimuksia. 9 Tähän määrään eivät sisälly ns. valinnaiset investointikohteet, koska Viking Line saattaa jättää kyseiset investoinnit tekemättä. Valinnaiset investointikohteet mukaan luettuina tukikelpoisten kustannusten yhteismäärä on euroa. Mahdolliset päätökset näihin valinnaisiin kohteisiin tehtävistä investoinneista eivät kuitenkaan vaikuta tuen määrään, joka on 28 miljoonaa euroa. 4

5 Kun ympäristönsuojeluun tehtävistä investoinneista aiheutuvat kustannukset voidaan helposti erottaa kokonaisinvestointikustannuksista, tukikelpoisia kustannuksia ovat nämä tarkoin määritetyt ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset. Kaikissa muissa tapauksissa ylimääräiset investointikustannukset määritetään vertaamalla investointia vaihtoehtoiseen tilanteeseen, jossa valtiontukea ei myönnetä. 10 Lisäksi kaikki toiminnan tuotot on vähennettävä, ja toimintakustannukset voidaan lisätä ylimääräisiin investointikustannuksiin investoinnin pitoajan viiden ensimmäisen vuoden ajalta. Toiminnan tuottojen/kustannusten määritys: tukikelpoisia kustannuksia laskettaessa on otettava huomioon ylimääräiseen ympäristönsuojeluinvestointiin liittyvät toiminnan tuotot ja toimintakustannukset 11 asianomaisen investoinnin pitoajan viiden ensimmäisen vuoden ajalta. Tämä merkitsee sitä, että tällaiset toiminnan tuotot on vähennettävä ylimääräisistä investointikustannuksista ja tällaiset toimintakustannukset voidaan lisätä niihin. 12 Kun tarkastellaan tukikelpoisia kustannuksia, jotka liittyvät kaasun käyttöön pääasiallisena moottoripolttoaineena, tukikelpoiset lisäkustannukset on laskettu vertaamalla LNG:n ja prosentin rikkiä sisältävän raskaan polttoöljyn hintoja ennen meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuutta koskevien uusien suunniteltujen normien voimaantuloa sekä LNG:n ja meriliikenteessä käytettävän 0,1 prosenttia rikkiä sisältävän kaasuöljyn hintoja uusien normien voimaantulon jälkeen (ks. tämän päätöksen 4 kohta) Oikean vaihtoehtoisen tilanteen muodostavat sellaisesta teknisesti vertailukelpoisesta investoinnista aiheutuvat kustannukset, jonka avulla saavutetaan huonompi ympäristönsuojelun taso (joka vastaa mahdollisia velvoittavia normeja) ja jonka toteuttaminen ilman tukea olisi realistista ( vertailuinvestointi ). Teknisesti vertailukelpoisella investoinnilla tarkoitetaan investointia kohteeseen, jossa tuotantokapasiteetti ja muut tekniset ominaisuudet ovat samat (lukuun ottamatta niitä ominaisuuksia, jotka liittyvät suoraan ympäristön suojelemiseksi tehtyyn lisäinvestointiin). Lisäksi tällaisen vertailuinvestoinnin on liiketoiminnallisesti tarkasteltuna oltava uskottava vaihtoehto arvioitavalle investoinnille. Tässä tapauksessa Suomen viranomaiset katsovat VTT:tä ja Trafia konsultoituaan, että asianmukaisimpia vertailuinvestointeja ovat investoinnit, joita edellytetään voimassa olevissa eurooppalaisen tai globaalin (IMO) tason säännöksissä. 11 Suomen viranomaisten mukaan nesteytettyä maakaasua käyttävät koneet ja sähkömoottorijärjestelmä muodostavat yhdessä ympäristöystävällisen ja turvallisen yhdistelmän. Se on kuitenkin kalliimpi käyttää kuin moderni mekaaninen dieselmoottorijärjestelmä. Ainoat tarkasteltavat toimintakustannukset liittyvät siis LNG:n käyttöön peruspolttoaineena ja erityisesti polttoainekustannusten eroihin, jotka johtuvat alentuneesta tehokkuudesta ja polttoainekustannusten kasvusta. 12 Ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 82 kohta. Suomi mainitsee tähän liittyen, että Viking Line teki helmikuussa 2012 alustavan sopimuksen LNG:n toimittajan kanssa, ja on saanut päivitetyt tiedot LNG:n hinnoista. Viking Line on laskenut LNG:n hintaeron vertaamalla LNG:n ja raskaan polttoöljyn hintoja ensimmäisten kahden vuoden (2013 ja 2014) aikana sekä LNG:n ja 0,1 prosenttia rikkiä sisältävän meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn hintoja kolmen seuraavan vuoden aikana. Sopimuksen mukaan Viking Linen polttoainekustannukset on sidottu öljyindeksien pooliin ensimmäisenä vuonna ja seuraavana neljänä vuotena kaasuindeksiin, joka perustuu LNG:n spot-hintoihin keskeisissä kauppapaikoissa (NBP, TTF ja ZEEHUB). Noin puolet LNG:n hinnasta perustuu kaasuindeksiin ja loput kuljetus- ja varastointikustannuksiin. Hinnat lasketaan keskimääräisinä hintoina vuoden 2006 alusta vuoden 2011 loppuun. Suomen viranomaisten mukaan keskimääräisiä hintoja käytetään siksi, että spot-hinnat vaihtelevat huomattavasti eikä niitä voida käyttää investointipäätöstä tehtäessä. 13 Uusien normien on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015 (ks. tämän päätöksen 4 kohta). 5

6 24. Edellä esitetyn menetelmän mukaisesti Viking Linelle voitaisiin myöntää tukea euroa (tuki-intensiteetti prosenttia). 14 Suomi on päättänyt myöntää tukea 28 miljoonaa euroa Tukiohjelman ehtojen mukaan tuki maksetaan hakijalle sen jälkeen, kun alus on luovutettu tuen saajalle ja alus on tuen saajan hakemuksesta merkitty kauppaalusluetteloon. 16 Suomen viranomaisten mukaan Viking Line Abp valitsi telakan tavanomaisella tarjouskilpailulla, johon osallistui useita kansainvälisillä markkinoilla toimivia telakoita. 26. Tuki maksetaan hankkeen valmistumisen jälkeen todellisten arvonlisäverottomien kustannusten perusteella kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kansalliset viranomaiset ovat vastaanottaneet raportin ja laskun. 27. Tuen saajan on ilmoitettava liikenne- ja viestintäministeriölle muutoksista tuen myöntämisen perusteena olevissa seikoissa. Tuen maksaminen voidaan liikenne- ja viestintäministeriön päätöksellä peruuttaa ennen maksamista, jos tuen myöntämisen perusteissa on tapahtunut muutos päätöksen jälkeen. Päätöksessä edellytetään myös, että hakija toimittaa ministeriölle tiedot, joita ministeriö pyytää Euroopan komission hyväksyttyä tukiohjelman. 3. OIKEUDELLINEN ARVIOINTI 3.1. Tuen olemassaolo 28. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 29. Jotta voitaisiin määrittää, onko kyseessä oleva tukiohjelma SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, on selvitettävä 1) saavatko asianomaiset yritykset toimenpiteestä taloudellista etua, 2) onko kyseessä valtion toimenpide, joka on rahoitettu valtion varoilla, 3) vääristääkö tai uhkaako kyseinen etu vääristää kilpailua ja 4) vaikuttaako toimenpide jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 30. Tässä tapauksessa tuen myöntää suoraan valtio, joten toimenpiteessä käytetään valtion varoja. Ehdotettu avustusperusteinen rahoitus vähentää valtion varojen avulla Viking Linen kustannuksia, joista se joutuisi tavallisesti vastaamaan itse, joten kyseessä on yritykselle myönnettävä etu. Koska tuki koskee alaa, joka on avoin kilpailulle ja koska tukea saavan aluksen käyttämällä reitillä (Turku-Tukholma) liikennöi muita yrityksiä, tuki vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 31. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että ilmoitettu toimenpide on SEUTsopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. 14 Valinnaiset investointikohteet mukaan luettuina tukikelpoisten kustannusten yhteismäärä on euroa. Joitakin uudessa aluksessa käytettäviä teknologioita voitaisiin edellä mainittujen tutkimuslaitosten arvioiden mukaan pitää ekoinnovaatioina, joiden osalta tuki-intensiteetti voi olla enintään 60 prosenttia. 15 Tuen myöntäminen edellyttää komission hyväksyntää. 16 Alus on tarkoitus luovuttaa vuoden 2013 alussa. 6

7 3.2. Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille 32. Tuki aiotaan myöntää osana yleistä tukiohjelmaa, jolla tuetaan investointeja, jotka ylittävät 7. joulukuuta 2011 annetulla komission päätöksellä hyväksytyt EU:n normit (ks. edellä 3 kohta). Tuen tavoitteen vuoksi komissio arvioi ilmoitettua ohjelmaa ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 3 luvun säännösten perusteella. Komissio tarkastelee erityisesti suuntaviivojen lukua, jossa käsitellään EU:n normit ylittäviin toimiin tehtäviä investointeja. Ohjelman soveltuvuutta sisämarkkinoille arvioitiin tämän vuoksi ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen kohdassa esitettyjen yleissääntöjen perusteella. 33. Suomen viranomaisten mukaan tuki täyttää komission 7. joulukuuta 2011 hyväksymän tukiohjelman ehdot, minkä vuoksi se voidaan myöntää. Koska suunnitellun tuen määrä 28 miljoonaa euroa ylittää ympäristönsuojelutuen suuntaviivoissa asetetun 7,5 miljoonan euron raja-arvon, se on arvioitava yksityiskohtaisesti suuntaviivojen 5 luvun mukaisesti. 34. Ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 5 luvun mukaan komission on laadittava yksityiskohtainen arviointi hyväksytyistä tukiohjelmista mahdollisesti myönnetyistä huomattavista tukimääristä ja päätettävä, soveltuuko arvioinnin kohteena oleva tuki sisämarkkinoille. Tässä tapauksessa investointitukea on arvioitava yksityiskohtaisesti, kun tuen määrä ylittää 7,5 miljoonaa euroa Ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 165 kohdassa määrätään, että yksityiskohtainen arviointi laaditaan tuen myönteisten ja kielteisten seikkojen perusteella, ja että suuntaviivojen vaatimusten täyttyminen todennetaan tasapainottamalla myönteiset ja kielteiset seikat Tuen myönteiset vaikutukset 36. Komissio katsoo, että ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 18 mukaisesti tuen myönteisiä vaikutuksia arvioitaessa tärkein myönteinen tekijä on yritysten kannustaminen ympäristönsuojelutoimintaan, jota ne eivät muuten harjoittaisi. Arvioinnissa keskitytään erityisesti siihen, onko kyseessä markkinahäiriö valtiontuki tarkoituksenmukainen väline ympäristönsuojelutavoitteen saavuttamiseksi tuki välttämätön ja onko sillä kannustava vaikutus tuki oikeassa suhteessa tavoitteeseen Markkinahäiriön olemassaolo 37. Komissio tarkistaa, onko valtiontuki kohdistettu markkinahäiriöön siten, että sillä on huomattava vaikutus ympäristönsuojeluun. Komissio arvioi erityisesti sitä, millä tavoin toimenpiteen voidaan odottaa edistävän ympäristönsuojelua ja kuinka korkeaa ympäristönsuojelun tasoa tavoitellaan, kun vertailukohteina käytetään EU:n 17 Ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 160 kohta. 18 Ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 166 kohta. 7

8 voimassa olevien normien mukaista tasoa ja/tai muiden jäsenvaltioiden normien mukaista tasoa. 38. Tässä tapauksessa meriliikenteen nykyiset normit sallivat sellaisen raskaan polttoöljyn käytön, jossa on suhteellisen paljon rikkiä (asianomaisella alueella sallitaan prosentin rikkipitoisuus). Komissio toteaa, että tulevaisuudessa otetaan käyttöön tiukemmat normit, jotta ne vastaavat Kansainvälisen merenkulkujärjestön asettamia vaatimuksia. 19 Ehdotettujen uusien normien mukaan aluksissa voidaan merellä käyttää enintään 0,1 prosenttia rikkiä sisältävää polttoainetta (kyseistä tiukempaa normia sovelletaan jo satamissa). 39. LNG-pohjaisella teknologialla pystytään vähentämään rikkipäästöjä tehokkaammin kuin useimmilla muilla teknologioilla (kuten esimerkiksi pakokaasujen puhdistusjärjestelmillä tai käyttämällä 0,1 prosenttia rikkiä sisältävää meriliikenteen kaasuöljyä). Lisäksi LNG:tä käyttämällä voidaan merkittävästi alentaa hiilidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöjä. Laivan suunnittelussa on tehty myös muita innovatiivisia ratkaisuja, joilla vähennetään saariston herkkään, matalavetiseen ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. 40. Ympäristöhyödyistä huolimatta LNG-pohjaista teknologiaa ei ole toistaiseksi otettu laajamittaiseen käyttöön huomattavien lisäkustannusten vuoksi. Muitakaan polttoaineen rikkipitoisuutta alentavia menetelmiä ei käytetä nykyään enempää kuin mitä voimassa olevat normit edellyttävät. 41. Tämän vuoksi komissio katsoo ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 167 ja 168 kohdan mukaisesti, että tuki on kohdistettu olemassa olevaan markkinahäiriöön, ja se vaikuttaa huomattavasti ympäristönsuojeluun Välineen tarkoituksenmukaisuus 42. Komissio arvioi suuntaviivojen 169 ja 170 kohdan mukaisesti, onko valtiontuki tarkoituksenmukainen väline toimenpiteen ympäristönsuojelutavoitteen saavuttamiseksi. 43. Suomen viranomaisten mukaan suunniteltuja ympäristöinvestointeja, erityisesti LNG:n käyttöä polttoaineena, ei voida pitää tavanomaisena toimintana markkinoilla. Tämä johtuu siitä, että nykyiset matkustaja-autolautat tuottavat tarvitsemansa käyttövoiman dieselmoottoreilla, jotka käyttävät raskasta polttoöljyä, laivadieselöljyä tai meriliikenteen kaasuöljyä. 44. LNG-pohjaisiin ratkaisuihin tehtävien investointien kustannusten alentaminen on ainoa keino, jolla laivanvarustamoja voidaan kannustaa investoimaan tähän teknologiaan. Tämän vuoksi avustusperusteinen lähestymistapa tuntuu asianmukaiselta. 45. Komissio toteaa, että tuen avulla LNG:tä voitaisiin käyttää ensi kertaa tällaisen suuren matkustaja-aluksen polttoaineena. Uusi alus on hakijan mukaan maailman tähän mennessä ympäristöystävällisin suuri matkustaja-alus. 19 Komission ehdotus uudeksi direktiiviksi, jolla muutetaan tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä annettua direktiiviä 1999/32/EY, annettiin 15. heinäkuuta 2011 (KOM(2011) 439 lopullinen). Ehdotuksen mukaan uudet normit hyväksytään vuonna 2012, ja ne tulevat voimaan vuonna Tätä arviointia laadittaessa uudesta direktiivistä neuvoteltiin Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. 8

9 Tuen kannustava vaikutus ja välttämättömyys 46. Komissio arvioi, onko tuki välttämätön ja onko sillä kannustava vaikutus, jonka vuoksi tuensaaja muuttaa käyttäytymistään. 47. Komissio toteaa Suomen viranomaisten toimittamien tietojen perusteella, että yritys ei tekisi lisäinvestointeja ilman valtiontukea. Tuen välttämättömyyttä ja kannustavaa vaikutusta arvioidessaan komissio ottaa tukikelpoisten kustannusten määrittämisen lisäksi huomioon erityisesti seuraavat seikat: tuensaajan toiminta vaihtoehtoisessa tilanteessa eli jos valtiontukea ei myönnettäisi ennustetut ympäristövaikutukset investoinnin mahdollisesti tuottama tuotantoon liittyvä merkittävä hyöty, joka tekee investoinnista kannattavan ilman tukeakin markkinaolosuhteet tulevaisuudessa mahdollisesti asetettavat velvoittavat normit riski- ja kannattavuustaso. 48. Tässä tapauksessa komissio katsoo, että tukikelpoiset kustannukset ovat hyväksytyn tukiohjelman ja ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen ehtojen mukaiset (ks. edellä 20 kohta). 49. Ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 171 kohdan mukaan tuensaajan on valtiontuen johdosta muutettava käyttäytymistään siten, että ympäristönsuojelun taso paranee. 50. Lisäksi suuntaviivojen 146 kohdan a alakohdan ja 172 kohdan a alakohdan mukaan jäsenvaltioiden on osoitettava, että vaihtoehtoisessa tilanteessa ilman tukea ympäristöystävällisempää vaihtoehtoa ei olisi toteutettu. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on annettava tietoja, jotka osoittavat vaihtoehtoisen investoinnin uskottavuuden. 51. Komissio toteaa, että kun laivanvarustamo tekee päätöksen investoinnista uuteen alukseen, jonka käyttöikä on suhteellisen pitkä, se todennäköisesti valitsee teknisen ratkaisun, joka täyttää niukasti tulevaisuudessa sovellettavat rikkipäästöjä koskevat uudet normit (ks. edellä 4 kohta). 52. Tässä tapauksessa laivanvarustamon ei ole pakko tehdä lisäinvestointeja ennen kuin uudet normit tulevat voimaan. Varustamo voi jatkaa vanhojen perinteisten alusten käyttöä tai ostaa uusia perinteisiä aluksia ja alkaa käyttää vähärikkistä polttoainetta (esimerkiksi meriliikenteen kaasuöljyä) uusien normien tultua voimaan. Uudet normit voidaan myös täyttää käyttämällä päästöjä alentavaa teknologiaa. Tällöin vanhaan tai uuteen perinteiseen alukseen asennetaan yksi tai useampi pakokaasuja puhdistava laitteisto, jolla pienennetään meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuutta. Laivanvarustamo voi myös päättää ostaa aluksen, jonka polttoaineena voidaan käyttää nesteytetyn maakaasun ja nesteytetyn biopolttoaineen kaltaisia polttoaineita, jotka eivät tuota rikkipäästöjä. 53. Käytettävissä olevien vaikutustutkimusten ja säännösten vaihtoehtoisten noudattamistapojen arviointi sekä eri vaihtoehtojen kustannusten vertailu riippuvat 9

10 polttoaineiden hintojen tulevasta kehityksestä. Oletusten mukaan useimmat laivanvarustamot jatkavat perinteisten alusten käyttöä (ks. Euroopan meriturvallisuusviraston tekninen raportti). Kuten edellä mainitaan, polttoaineiden tuleviin hintoihin, erilaisiin teknisiin ratkaisuihin ja markkinakehitykseen liittyy useita epävarmuustekijöitä Tällä perusteella voidaan päätellä, että uuden perinteisen aluksen ostaminen tai sen käytön jatkaminen (vaihtoehtoinen investointi) on uskottava vaihtoehto. 55. Komissio katsoo lisäksi ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 143 kohdan mukaisesti, että tuella ei ole kannustavaa vaikutusta tuensaajaan niissä tapauksissa, joissa hanke on aloitettu jo ennen kuin tuensaaja on jättänyt tukihakemuksen kansallisille viranomaisille. Tässä tapauksessa Viking Linen ja telakan välinen sopimus allekirjoitettiin 26. marraskuuta Sopimuksen toteuttaminen edellyttää kuitenkin, että liikenne- ja viestintäministeriö ja Euroopan komissio hyväksyvät valtiontuen. Hanketta ei aloitettu ennen liikenne- ja viestintäministeriön ehdollista hyväksyntää. Lisäksi hakijan tekemä analyysi osoittaa, että tuen myöntäminen on keskeinen edellytys tämäntyyppisen aluksen rakentamiselle. Viking Line ei investoisi ympäristöystävällisempään alukseen ilman tukea. 56. Investoinnin riskejä lisää se, että tällaista alusta ei vielä ole markkinoilla. Edellä mainitun tutkimuksen mukaan viimeaikaiset pilottihankkeet osoittavat, että yleisesti saatavilla on käyttökelpoisia teknisiä ratkaisuja, joilla alukset voidaan muuttaa toimimaan LNG:llä, mutta vielä on poistettava joitakin pääasiassa ei-teknisiä esteitä ennen kuin tämä vaihtoehto tulee kiinnostavaksi laajassa mittakaavassa. Suurin haaste on rakentaa keskeisiin satamiin infrastruktuuri, joka tarvitaan LNGpolttoainetäydennyksiä varten. Kansainvälinen merenkulkujärjestö ei ole myöskään ole vielä saanut valmiiksi LNG:tä käyttäviin aluksiin sovellettavia turvallisuusmääräyksiä. Tämä aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta ja tuottaa investoijalle ylimääräisiä riskejä. Esimerkiksi LNG:n polttoainetäydennyksiä koskevia turvallisuusmääräyksiä ei ole vielä annettu. 57. Suomi on toimittanut laskelmat hankkeen investointien sisäisestä korkokannasta tuen kanssa ja ilman sitä. Viking Linen laskelmien mukaan hankkeen sisäinen korkokanta on [ ] * prosenttia, jos tuki myönnetään. Ilman tukea sisäisen korkokannan arvioidaan olevan enintään [ ] prosenttia. 58. Suomen toimittamien tietojen mukaan ilman tukea pääomakustannus on korkeampi kuin investoinnin arvioitu tuotto. Tämän vuoksi investointi ei ole kannattava, ja hankkeen nykyarvo on negatiivinen. Komissio toteaa, että sijoitetun pääoman tuotto on suhteellisen vaatimaton myös tuen kanssa. Ehdotettu tuki ei ylitä minimimäärää, joka tarvitaan kannustamaan yritystä toteuttamaan investoinnin. 59. Suomen viranomaisten mukaan tässä liikennetoiminnassa tuottomarginaalit ovat pienet, epävarmuustekijöitä on paljon ja investoinnin taloudellinen elinkaari on pitkä. Tuetun investoinnin korkeampi sisäinen korkokanta verrattuna ilman investointia toteutettavaan investointiin on ollut koko ajan ehdottoman keskeinen tekijä tehtäessä investointipäätöstä. Tästä seuraa, että tukikelpoisia kustannuksia 20 The 0.1% sulphur in fuel requirement, as from 1 January 2015 in SECAs - An assessment of available impact studies and alternative means of compliance Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) 13. joulukuuta 2010 julkaisema asiakirja ( * Kuuluu salassapitovelvollisuuden piiriin 10

11 ovat kustannukset, jotka ovat ylimääräisiä verrattuna perinteiseen alukseen tehtäviin investointeihin, joiden tuotto voisi olla korkeampi. 60. Lisäksi on otettava huomioon, että laivanrakennussopimuksen toteuttaminen edellyttää kuitenkin, että liikenne- ja viestintäministeriö ja sen jälkeen Euroopan komissio hyväksyvät valtiontuen. 61. Komissio katsoo, että investointia uuteen LNG:tä polttoaineenaan käyttävään alukseen ei voida pitää tavanomaisena markkinatoimintana ja että ilman tukea Viking Line saattaisi päätyä käyttämään vähärikkistä polttoainetta. Tämän vuoksi komissio katsoo, että yleisen tukiohjelman ehtojen mukaisesti tukikelpoiset kustannukset muodostuvat LNG-käyttöisen ja perinteisen aluksen hankkimiskustannusten erotuksesta. Tämä analyysi koskee kuitenkin ainoastaan tätä hanketta ja nykyistä markkinatilannetta. On otettava huomioon, että tilanne saattaa muuttua tulevaisuudessa, kun teknologian vaihtoehdot kehittyvät ja LNG:n käyttö yleistyy. 62. Edellä mainittujen investointien lisäksi tukikelpoisiin kustannuksiin sisältyy muita ympäristönsuojelun tasoa parantavia uusia ratkaisuja, kuten ympäristöystävälliset maalit ja materiaalit, jotka on lueteltu Viking Linen hakemuksessa. Suomen liikenneturvallisuuskeskuksen ja riippumattoman tutkimuslaitoksen (VTT) lausunnoissa arvioitiin sitä, edellyttävätkö valitut tekniset ratkaisut lisäinvestointeja vastaaviin vakioratkaisuihin verrattuna (ks. edellä 22 kohta). 63. Komission käytettävissä olevien tietojen perusteella Viking Line ei investoisi uusiin LNG:tä polttoaineenaan käyttäviin aluksiin ilman tukea. 64. Tässä yhteydessä tuki kannustaa tuensaajaa valitsemaan teknologiaa, joka ylittää voimassa olevat ja myös uudet ehdotetut normit. 65. Tuensaajan toiminnan muuttumiseen liittyvien ympäristövaikutusten osalta komissio toteaa, että investointi sekä nostaa ympäristönsuojelun tasoa että nopeuttaa uusien normien käyttöönottoa. Tässä tapauksessa komissio toteaa, että suunnitellussa aluksessa on kaasua polttoaineenaan käyttävä moottori, ja tätä teknistä ratkaisua käytetään ensimmäisen kerran Itämeren alueen lauttaliikenteessä. Suomen viranomaisten uusi teknologia ei tuota rikkipäästöjä ja sillä vähennetään huomattavasti ilman pilaantumista Suomen ja Ruotsin välillä nykyään liikennöiviin matkustaja-autolauttoihin verrattuna. Päästöt vähenevät Suomen viranomaisten mukaan muun muassa seuraavasti: hiilidioksidipäästöt pienentyvät prosenttia nykyisin käytössä oleviin aluksiin verrattuna; näin suuri päästöjen väheneminen on mahdollista ainoastaan LNG-perusteisissa ratkaisuissa; typen oksidien päästöt ovat vain 15 prosenttia nykyisten alusten päästöistä; hiukkaspäästöt pienentyvät huomattavasti, koska LNG-moottorissa päästöjen vähentämisen hallinnassa ei tarvitse tehdä kompromisseja; pakokaasuissa ei ole juurikaan hajua eikä näkyvää savua perinteisiin dieselmoottoreihin verrattuna, koska savutorvesta tulevien pakokaasujen ainoa näkyvä osa on vesihöyry. 11

12 66. Mahdollisesta tuotantoon liittyvästä hyödystä komissio toteaa, että uuden aluksen kapasiteetti ei ole juurikaan vanhaa suurempi eikä liikennöintitiheys kasva. 21 Uudella aluksella korvataan samalla reitillä liikennöinyt alus. Suomen viranomaisten mukaan uudella aluksella täytetään pääasiassa samat palvelutarpeet kuin Viking Linen nykyisellä aluksella (turvallinen, luotettava ja säännöllinen liikenne Turun, Ahvenanmaan ja Tukholman välillä). Koska alusten käyttämisestä aiheutuvien kustannusten ja erityisesti eri polttoaineiden hintojen tulevaan kehitykseen liittyy useita epävarmuustekijöitä, komission käytettävissä olevien tietojen mukaan on erittäin epätodennäköistä, että ympäristönsuojelutoimista aiheutuvia lisäkustannuksia pystyttäisiin kattamaan ilman valtiontukea. Ylimääräiseen ympäristönsuojeluinvestointiin liittyvien toimintakustannusten ja toiminnan tuottojen erotus (arviolta 4 miljoonaa euroa) viiden ensimmäisen vuoden ajalta on otettu huomioon tukikelpoisia kustannuksia laskettaessa ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen määräysten 22 mukaisesti. 67. Investointi ei siis ole kannattava ilman tukea. 68. Komissio ei myöskään katso markkinaolosuhteiden kannustavan investoinnin tekemiseen. Investointi ylittää selkeästi tavanomaisten markkinaolosuhteiden edellyttämät toimet. 69. Tulevaisuudessa asetettavien pakottavien normien osalta on todettava, kuten edellä 49 kohdassa mainitaan, että komissio antoi 15. heinäkuuta 2011 säädösehdotuksen nykyisten päästönormien tiukentamisesta. Jos uudet normit hyväksytään, niiden on tarkoitus tulla voimaan vuonna Komission näkemyksen mukaan laivanvarustajat saattavat olla joka tapauksessa valmiita lisäinvestointeihin täyttääkseen noudattaakseen uusia päästövaatimuksia lähivuosina. 70. Uusien normien laajuudesta ja voimaantulon ajankohdasta kuitenkin neuvotellaan vielä. Tässä hankkeessa sen sijaan suunnitellaan investointeja, jotka ensinnäkin ylittävät suunnitellut uudet normit, koska LNG:n käyttö polttoaineena ei tuota rikkipäästöjä. Lisäksi rikkipäästöjä koskevia uusia päästörajoja pystytään noudattamaan vaadittua aiemmin. 71. Investointiin liittyy useita riskejä, jotka liittyvät muun muassa sen kannattavuuteen, koska investointiin sisältyy innovatiivisia ratkaisuja, kokonaiskustannukset ovat suuret ja hankkeen toteutuksessa on epävarmuustekijöitä. 72. Edellä mainituista syistä komissio katsoo, että ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 172 kohdan a g alakohdan mukaisesti tuki on välttämätön ja sillä on kannustava vaikutus Tuen oikeasuhteisuus 73. Määrittääkseen tuen oikeasuhteisuuden komissio analysoi ensin tukikelpoisia ylimääräisiä investointikustannuksia, jotka ovat tarpeen unionin normeja korkeamman ympäristönsuojelun tason saavuttamiseksi investoinnin pitoajan viiden ensimmäisen vuoden ajalta. Tukikelpoisia kustannuksia laskettaessa on otettava huomioon kaikki ylimääräiseen ympäristönsuojeluinvestointiin liittyvät toiminnan 21 Uudella aluksella korvataan samaa reittiä nykyään ajava Viking Linen alus. Suomen viranomaisten mukaan uuden aluksen kapasiteetti ei ole juurikaan suurempi kuin vanhan. 22 Ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 82 kohta. 12

13 tuotot ja toimintakustannukset ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 3 luvun kohdan mukaisesti. 74. Seuraavassa vaiheessa suuntaviivojen kohdan mukaisesti laskettua tuen määrää on arvioitava uudestaan sen tarkkuuden osalta, kuten suuntaviivojen 5 luvun 174 kohdan mukaisessa yksityiskohtaisessa arvioinnissa edellytetään. Komissio arvioi erityisesti, että tukikelpoiset kustannukset on laskettu tarkasti valintamenettely on ollut syrjimätön, läpinäkyvä ja avoin tuen määrä on rajattu välttämättömään. 75. Komissio toteaa, että tukikelpoisten kustannusten sekä toiminnan tuottojen ja toimintakustannusten määrittäminen perustuu VTT:n ja Suomen liikenneturvakeskuksen 23 arvioihin. Tämän perusteella voidaan riittävällä varmuudella arvioida sitä, ovatko tukikelpoiset kustannukset ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen mukaiset. Kyseiset laitokset tutkivat myös hakijan esittämien tukikelpoisten kustannusten asianmukaisuuden suhteessa voimassa olevaan lainsäädäntöön ja varustamoalan käytänteisiin. 76. Komissio toteaa, että Suomen viranomaisten mukaan kyseessä olevan tuen myöntämisessä sovellettu valintamenettely oli avoin ja syrjimätön. Kyseisen tukiohjelman ehdoissa mainitaan erityisesti, että jos hakemuksia on useita ja myönnetyt määrärahat eivät riitä kaikkien hakemusten hyväksymiseen, pitää hakemuksia arvioitaessa kiinnittää huomiota niihin hankkeisiin, joiden avulla saavutetaan vaikutuksiltaan merkityksellisin ympäristönsuojelun tason parantuminen Tutkittaessa sitä, onko tuki rajattu välttämättömään, komission on arvioitava, osoittavatko annetut tiedot, että tuen määrä ei ylitä odotettavissa olevaa kannattavuuden alenemista, mukaan lukien tavanomainen tuotto jaksolla, jonka aikana investoinnista tehdään täydet poistot. 78. Komissio toteaa, että tässä tapauksessa aluksen käyttöikä ylittää ajanjakson, jolta tukikelpoiset kustannukset on laskettu. Hankkeen tukikelpoiset kustannukset on laskettu ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen mukaisesti viideltä ensimmäiseltä vuodelta, mutta aluksen käyttöikä on tässä tapauksessa huomattavasti pidempi eli 25 vuotta. 79. Komissio toteaa, että pääasiassa polttoaineiden tuleviin hintoihin (mukaan lukien LNG:n ja kyseisellä alueilla uusien normien voimaantulon jälkeen käytettävän 0,1 prosenttia rikkiä sisältävän polttoöljyn hinnat) liittyy useita epävarmuustekijöitä. Lisäksi on otettava huomioon epävarmuustekijät, jotka liittyvät uuden kaasulla toimivan moottorin ja innovatiivisten suunnitteluratkaisujen käyttöön. Myös kannattavuuslaskelmat viittaavat siihen, että yritys ei tekisi investointia ilman valtiontukea Ks. edellä 22 kohta. 24 Ks. edellä mainitun 7. joulukuuta 2011 annetun komission päätöksen 25 kohta. 25 Vaikka tuki myönnettäisiin, hankkeen sisäinen korkokanta on alhainen eli 8,5 prosenttia. Ilman tukea sisäinen korkokanta olisi niin alhainen, että se alittaisi yrityksen painotetun keskimääräisen pääomakustannuksen. 13

14 80. Suomen viranomaiset päättivät myös rajoittaa tuki-intensiteetin 48,5 prosenttiin ylimääräisistä ympäristönsuojelukustannuksista, kun yrityksellä voisi olla oikeus 50 prosentin yleiseen tuki-intensiteettiin ja 60 prosenttiin investoinneissa, jotka katsotaan ekoinnovaatioiksi Tämän vuoksi komissio katsoo olevan näyttöä siitä, että ilman ilmoitettua tukea yritys ei tekisi yhtä mittavaa investointia ympäristöystävällisempään teknologiaan. Komission näkemyksen mukaan tuki on oikeassa suhteessa tavoitteisiin, kun tarkastellaan hankkeeseen liittyviä riskejä, korkeita kokonaiskustannuksia ja tukiintensiteettiä Tuen kielteiset vaikutukset sekä vaikutukset kilpailuun ja kauppaan 82. Komissio arvioi myös myönnettävän tuen vaikutuksia kilpailuun. Arvioidessaan tukitoimenpiteen kielteisiä vaikutuksia komissio keskittyy kilpailun vääristymistä koskevassa analyysissaan siihen, mikä todennäköinen vaikutus ympäristönsuojeluun myönnettävällä tuella on yritysten väliseen kilpailuun kyseisillä markkinoilla. Komissio arvioi ensin sitä, millä todennäköisyydellä tuensaaja pystyy lisäämään palvelujensa myyntiä tai säilyttämään sen entisellä tasolla tuen seurauksena. 83. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen perusteella komissio katsoo, että ympäristönsuojeluinvestointeja sisältävä uusi alus ei todennäköisesti tuota hakijalle enempää tuloja kuin uusi perinteinen alus tuottaisi, koska alustyyppien kapasiteetissa ei ole merkittäviä eroja. Uudella aluksella itse asiassa korvataan nykyisin käytössä oleva alus. Erityisesti rahti- ja matkustajaliikenteen matkustajat näyttävät olevan kiinnostuneempia kuljetuksen hinnasta kuin alukseen tehdyistä ympäristönsuojelua parantavista investoinneista. Jos tukea ei myönnetä, Viking Line voisi jatkaa liikennöintiä nykyisellä aluksella tai ostaa uuden perinteisen aluksen. 84. Tästä seuraa, että valtiontuki aiheuttaisi vähäisiä vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 85. Komissio ottaa analyysissaan huomioon myös seuraavat tuen vaikutukset: dynaamiset kannustimet/investointien syrjäyttäminen tehottomien yritysten mahdollisuus jatkaa toimintaa markkinavoima/kilpailijoiden sulkeminen markkinoilta kauppavirtojen muuttuminen ja tuotannon sijaintiin kohdistuvat vaikutukset Dynaamiset kannustimet / investointien syrjäyttäminen 86. Tässä arvioinnin osassa komission on harkittava, syrjäyttääkö tuki investointeja muissa jäsenvaltioissa tai vääristääkö se dynaamisia kannustimia. 87. Dynaamisia kannustimia ja investointien syrjäyttämistä analysoitaessa on otettava huomioon, että suunnitellun valtiontuen enimmäismäärä kattaisi vain noin 48,5 prosenttia ympäristönsuojeluun liittyvistä lisäkustannuksista, jotka ylittävät voimassa olevat ja myös tulevaisuuden normit (osaa investointikustannuksista voidaan pitää ekoinnovaatioina, joille sallitaan 60 prosentin tuki-intensiteetti ks. edellä 24 kohta), ja 11,66 prosenttia (8 miljoonaa euroa) uuden aluksen 26 Tuen myöntäminen edellyttää komission hyväksyntää. 14

15 kokonaiskustannuksista (240 miljoonaa euroa). Valtiontuki liittyy yhteen investointiin ja on näin ollen kestoltaan rajattu. 88. Käytetyn teknologian osalta tavoitteena on edistää ympäristöystävällisempiä normeja, joita sovelletaan meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuudessa ja muillakin aloilla, sekä nykyisiä normeja ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Järjestelmä, jonka puitteissa tuki on ehdollisesti hyväksytty, on teknologian kannalta riippumaton. Viking Linen LNG-polttoaineeseen perustuva tarjous valittiin, koska se tuottaa eniten ympäristöhyötyjä. 89. Kuten edellä mainitaan, hakijan kilpailijat tai muut vastaavat yritykset maailmalla eivät ole ilman tukea eivätkä tuen kanssa investoineet LNG:n käyttöön meriliikenteen polttoaineena tässä mittakaavassa. 90. Ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 179 kohdan a alakohdan osalta voidaan todeta, että tuki liittyy ainoastaan yhteen alukseen, kun yrityksellä on kaikkiaan seitsemän alusta liikenteessä. Tuen määrä on siis verraten pieni suhteessa tuensaajan yleisen toiminnan laajuuteen. 91. Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että tuki ei vääristä dynaamisia kannustimia eikä syrjäytä investointeja tiettyyn teknologiaan muissa jäsenvaltioissa Tehottomien yritysten toiminnan jatkuminen 92. Toimitetuista tiedoista voidaan päätellä, että Viking Line ei ole suuntaviivojen 180 artiklan a alakohdassa tarkoitettu tehoton yritys, jonka toiminnan jatkuminen mahdollistetaan tuella. 93. Suomen viranomaiset ovat tehneet Viking Linen taloudellisesta tilanteesta analyysin, jonka mukaan yritystä ei pidetä tuen avulla keinotekoisesti markkinoilla. Markkinoilla ei ole tällä hetkellä eikä lähitulevaisuudessa liikakapasiteettia, koska Viking Linen uudella aluksella korvataan samalla reitillä liikennöivä vanha alus. Pieni kapasiteetin lisäys vanhaan alukseen verrattuna voidaan perustella yleisten kuljetusmäärien arvioidulla kasvulla. 94. Käytettävissä olevien tietojen perusteella komissio katsoo, että suunniteltu Viking Line Ab:lle myönnettävä tuki ei ole tarkoitettu tehottoman yrityksen toiminnan jatkumiseen Markkinavoima/kilpailijoiden sulkeminen markkinoilta 95. Koska ympäristönsuojeluun myönnettyä tukea ei saa käyttää tuensaajan markkinavoiman vahvistamiseen tai ylläpitämiseen tietyillä tuotemarkkinoilla, komissio arvioi yrityksen markkinavoimaan liittyviä tietoja sekä suunnitellun tuen siihen aiheuttamia muutoksia. 96. Tässä yhteydessä on huomautettava, että Suomen ja Ruotsin väliset säännölliset laivareitit ovat keskeisen tärkeitä Suomen logistiikkatoiminnoille, koska ne tarjoavat rekoille ja henkilöautoille yhteyden Manner-Eurooppaan. Komissio toteaa, että Viking Linella on tällä hetkellä seitsemän alusta, jotka liikennöivät Manner- Suomesta Ahvenanmaalle, Ruotsiin ja Viroon. Toimintaan kuuluu matkustajien ja rahdin kuljetusta sekä viihderisteilyjä. Viking Linen markkinaosuus Suomen ja Ruotsin (erityisesti Turun ja Tukholman) välisestä matkustajaliikenteestä on noin 50 prosenttia. 15

16 97. Suomen viranomaisten mukaan tärkein ja samalla ainoa kilpailija matkustajaliikenteessä on AS Tallink Grupp, joka liikennöi Suomen ja Ruotsin välillä Silja Linen nimellä. Viking Linella on nykyään kaksi autolauttaa Turku- Ahvenanmaa-Tukholma -reitillä: M/S Isabella ja M/S Amorella. Silja Linen aluksista M/S Silja Europa ja M/S Galaxy liikennöivät samalla reitillä. Rahtiliikenteessä Viking Linen osuus Suomen ja Ruotsin välisistä kuljetuksista on noin kolmasosa, ja tärkeimmät kilpailijat ovat Finnlines-konserni ja AS Tallink Grupp. 98. Uudella aluksella korvataan samaa reittiä nykyisin ajava vanhempi alus, minkä vuoksi investointi ei muuta markkinatilannetta eikä kilpailua Turku-Tukholma -reitillä ainakaan Viking Linen eduksi. Suomen viranomaiset mainitsevat, että Viking Linen on valtiontukea saadessaankin tehtävä ympäristöystävällisempään alukseensa isommat investoinnit kuin perinteiseen alukseen, koska valtiontuki kattaa enimmillään vain 48,5 prosenttia lisäkustannuksista (28 miljoonaa euroa eurosta). Tämän vuoksi Viking Linen kilpailukyky matkustaja- ja rahtiliikenteen markkinoilla voi todellisuudessa heikentyä lyhyellä aikavälillä, koska ympäristönsuojeluun liittyvät investoinnit aiheuttavat lisäkustannuksia. 99. Edellä mainituista syistä komissio katsoo, että tarkasteltava hanke ei todennäköisesti vahvista tuensaajan markkinavoimaa Kauppaan ja yritysten sijoittautumiseen kohdistuvat vaikutukset 100. Kuten edellä 6 kohdassa todetaan, Suomen viranomaisten mukaan hyväksytyn tukiohjelman valintaprosessi oli syrjimätön, läpinäkyvä ja avoin. Tukiohjelma on avoin (ja tarjouspyyntö jatkuvasti avoin) kaikille toimijoille, jotka täyttävät valtioneuvoston asetuksessa (946/2010) 27 asetetut vaatimukset (ks. edellä 5 kohta) Viking Linelle myönnettävä suunniteltu tuki on kokonaisuudessaan pienempi kuin ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen mukainen enimmäismäärä Tukiohjelma, jonka puitteissa tuki on tarkoitus myöntää, ei ole yhdestä teknologiasta riippuvainen. Komissio toteaa, että Suomen viranomaisten mukaan Viking Line Abp valitsi telakan tavanomaisella tarjouskilpailulla, johon osallistui useita kansainvälisillä markkinoilla toimivia telakoita Tämän vuoksi komissio päättelee, että tuki vaikuttaa rajoitetusti kauppaan ja yritysten sijoittautumiseen Tuen vaikutusten tasapainottaminen 104. Komissio katsoo, että tuettu hanke tuottaa ympäristöhyötyjä ja auttaa saavuttamaan ilmastonmuutosta rajoittavat rikkipäästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet Suunniteltu tuki näyttää parantavan selvästi ympäristönsuojelun tasoa ja on sen vuoksi Euroopan unionin yhteisen edun tavoitteen mukainen. Valtiontuki on asianmukainen ja välttämätön väline ympäristönsuojelun tason parantamisessa, koska ilman tukea investointia ei toteutettaisi. Valtiontuen määrä on täysin mukautettu kattamaan vain osan investoinneista, joita ympäristönsuojelun tason 27 Erityisesti asetuksen 4, jossa säädetään, että tukea voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle laivanvarustustoimintaa harjoittavalle yritykselle. 16

17 parantaminen edellyttää. Näin ollen valtiontuki ei vaikuta kauppaan eikä kilpailuun Euroopan unionin yhteisen edun vastaisella tavalla Investoinnit ympäristöystävällisempään teknologiaan, jonka avulla voidaan ylittää voimassa olevat normit, ovat selkeästi komission tavoitteiden mukaista toimintaa. Tuetun hankkeen ei arvioida vääristävän merkittävästi kilpailua, ja tuella on kannustava vaikutus. Tuki täyttää myös oikeasuhteisuuden muodolliset vaatimukset. Tuki-intensiteetti (48,5 prosenttia) alittaa sallitun 50 prosentin yleisen enimmäisintensiteetin suhteessa tukikelpoisiin kustannuksiin ja ekoinnovaatioiden osalta sallitun 60 prosentin enimmäisintensiteetin. Kun tuen oikeasuhteisuutta arvioidaan yksityiskohtaisesti, komissio toteaa, että hankkeeseen liittyvien riskien ja tuen markkinoille aiheuttaman vaikutuksen perusteella komissio voi hyväksyä ehdotetun tukimäärän Komissio on Suomen viranomaisten kanssa yhtä mieltä siitä, että mikäli tuen määrää pienennetään, yritys ei toteuta hanketta. Tätä näkemystä voidaan perustella hankkeen 240 miljoonan euron kokonaiskustannuksilla ja Suomen viranomaisten toimittamilla kannattavuuslaskelmilla, joiden mukaan ilman tukea hanke ei ole toteuttamiskelpoinen Tuella voidaan kannustaa saavuttamaan paljon korkeampi ympäristönsuojelun taso kuin mitä nykyiset tai tulevat normit edellyttävät. Hanke nopeuttaa LNG:n käyttöönottoa meriliikenteen polttoaineena ja kannustaa välillisesti investoimaan maissa olevaan LNG-infrastruktuuriin Komissio ottaa huomioon myös sen, että LNG:n käytön yleistyminen Itämeren alueen meriliikenteessä edistäisi myös yleisesti alueen maakaasumarkkinoita Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan mukaisesti Hiilidioksidipäästöjä vähentämällä voidaan näin torjua ilmastonmuutosta. Rikin ja typen oksidien ja hiukkaspäästöjen vähentäminen hyödyttää ympäristöä vähentämällä happamoitumista ja rehevöitymistä, jotka muodostavat Suomen viranomaisten mukaan suurimman ympäristöongelman Itämeren alueella. Näiden päästöjen vähentämisen katsotaan vähentävän myös ihmisten terveyshaittoja erityisesti rannikkoseuduilla Laivan uudentyyppinen rungon muoto ja rakenne on suunniteltu parantamaan aluksen energiatehokkuutta. Näin vähennetään aallonmuodostusta ja saariston herkkien rantojen eroosiota laivareiteillä. Suomen viranomaisten mukaan monet uhanalaiset vedenalaiset ekosysteemit ja rannikkoalueiden elinympäristö hyötyvät näistä toimenpiteistä Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että tukitoimenpiteen myönteiset vaikutukset ovat kokonaisuudessaan suuremmat kuin kilpailuun ja kauppaan kohdistuvat kielteiset vaikutukset Päätelmä 113. Viking Line Ab:lle myönnettävä tuki soveltuu sisämarkkinoille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. 4. PÄÄTÖS Komissio on päättänyt, että tuki noudattaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräyksiä. 17

18 Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksi antamiseen kolmansille ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä osoitteessa Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Competition B-1049 Brussels Faksi: (+32-2) Kunnioittavasti, Komission puolesta Joaquín ALMUNIA Varapuheenjohtaja 18