Ritajärven alueen kehittämistä koskeva yleishyödyllinen investointihakemus
|
|
- Eero Sipilä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maaseutulautakunta Ritajärven alueen kehittämistä koskeva yleishyödyllinen investointihakemus 277/ /2014 MAALTK 36 Euroopan komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosille Maaseutuohjelma rahoittaa maatalouden ja muiden maaseudun elinkeinojen uudistumista, ympäristönsuojelua sekä hyvinvoinnin edistämistä maaseudulla. Ohjelman kautta tuleva julkinen rahoitus on 8,265 miljardia euroa, josta osa on kansallista rahaa ja osa EU:n maaseuturahastosta. Suurin osa ohjelman rahoituksesta maksetaan maatalousyrittäjille korvauksina viljelystä Suomen pohjoisissa luonnonoloissa sekä maatalouden ympäristötyöstä. Uuden Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hanketukien haut ovat käynnistyneet. Sastamalan kaupunki, Elävä maaseutu hakee Joutsenten Reitiltä investointiavustusta Ritajärven alueen kehittämiseen. Ritajärven luonnonsuojelualueen investointihankkeen toimenpiteinä on rakentaa Valkeajärven etelärannalle eräkämppä, kota ja lasten leikkipaikka. Hanke toteutetaan aikavälillä Ritajärven luonnonsuojelualue sijaitsee Sastamalassa Vammalan, Häijään ja Kiikoisten taajamien muodostaman kolmion keskiosassa. Alue on pienten erämaisten metsäjärvien ja niiden laskupurojen varsien yhtenäinen ja vaihteleva elinympäristökokonaisuus. Alueella on paljon monimuotoisia elinympäristöjä, joiden puuston rakenne on luonnontilaisen kaltaista ja erirakenteista. Luonnonympäristöä on tutkittu paljon eri tieteenaloilla. Luonnonympäristö liitetään usein terveyteen, hyvinvointiin, elämänhallintaan, työviihtyvyyteen sekä arkiliikuntaan. Ympäristö on huomioitu myös osana käytännön hoitomenetelmiä niin lapsilla, aikuisilla kuin vanhuksillakin. Kyseessä voi olla vaikkapa oppimis- tai tarkkaavaisuushäiriöt. Jo lääketieteen isä Hippokrates totesi, että luonto parantaa sairaudet. Kokemuksesta tiedämme myös, että luonto eheyttää ja kuntouttaa. Luonnossa liikkuminen helpottaa stressiä ja metsässä kävely rauhoittaa mieltä. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella positiiviset tuntemukset luonnossa ovat sitä voimakkaammat, mitä enemmän aikaa
2 luonnossa vietetään. On tutkittu, että kahdenkymmenen minuutin kuluttua luontokokemuksen alkamisesta voidaan havaita olon rentouttavan ja rauhoittuvan. Mikäli kielteisiä psyykkisiä oireita, esim. stressiä on ehtinyt muodostua, helpottuvat ne keskimäärin puolentoista tunnin luontokokemuksen jälkeen. Tutkimusten mukaan vaikutus on sitä parempi, mitä metsäisempi luontoympäristö on kyseessä. Se joka elää luonnon keskellä ja jolla on kaikki aistinsa tallella, ei voi vaipua synkkään surumielisyyteen. Henry Thoreau Hankkeen kohdealueena on Ritajärven luonnonsuojelualue. Kohderyhmänä ovat Sastamalan ja sen lähikuntien asukkaat ja muut toimijat. Kehitettävän infrastruktuurin (mm. eräkämppä ja kota) myötä alueella voidaan tulevaisuudessa järjestää yksityisen ja julkisen sektorin tyky-päiviä. On huomattava, että nykyään suuri osa lähiseudun tyky-päivistä järjestetään esimerkiksi Seitsemisen kansallispuistossa, joka luonnonympäristöltään on joiltain osin lähellä Ritajärven aluetta. Alueella on mahdollista järjestää myös lapsi- ja nuorisojärjestöjen tapahtumia sekä oppilaitosten leirikouluja, sillä monimuotoisen luonnonympäristönsä vuoksi alue soveltuu erittäin hyvin tällaiseen tarkoitukseen. Kun mahdollisten erämaakämpän ja kodan rakennuspaikoille on jo rakennettu tie, voidaan paikalla järjestää myös vammaisten-, vajaakuntoisten ja vanhusten tapahtumat. Tässä mielessä paikka on ainutlaatuisen potentiaalin omaava kaiken ikäisten luontovirkistyskohde. Esimerkkejä mahdollisista virkistystapahtumista ja -tilaisuuksista: - Aistipolut eri ikäryhmille Ihminen tuntee ympäristön viiden aistin välityksellä. Luonto tarjoaa monipuolisia aistikokemuksia. Uusia ja erilaisia kokemuksia todellisessa luonnonympäristössä. - Ympäristökasvatukselliset metsäpäivät eri ikäryhmille Päivän aikana liikutaan luonnossa ja tutustutaan metsän lajeihin ja metsäekosysteemin toimintaan. Ohjelma tukee ympäristö- ja luonnontiedon opetussuunnitelmaa. Opetus päivän aikana on kokemuksellista ja elämyksellistä. Näin voidaan tukea oppilaan
3 myönteisen ympäristö- ja luontosuhteen muodostumista. Tätä kautta päivä toteuttaa myös opetussuunnitelmien kestävän kehityksen aihekokonaisuutta. - Ympäristötaidetta luonnossa Ympäristötaidepäivä on elämyksellinen kokonaisuus metsässä. Päivän tavoitteena on herkistää kaikkia aisteja luonnon kauneudelle ja siten antaa aineksia luontosuhteen rakentumiseen ja luonnon arvostamiseen. Ympäristö- ja luonnontiedon opetussuunnitelmassa todetaan, että kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Päivän aikana tehdään erilaisia aisti- ja herkkyysharjoitteita sekä ympäristötaidetehtäviä. Lisäksi tutustutaan ympäristötaiteen perusteisiin sekä puhutaan luonnon merkityksestä suomalaiselle taiteelle. - Matematiikkaa luonnossa Matematiikkaa luonnossa on jokaiselle peruskoulun luokalle erikseen räätälöity paketti, joka toteuttaa kyseisen luokka-asteen matematiikan opetussuunnitelmaa. Ohjelmaan kuuluu kaikille ikäryhmille toiminnallisia leikkejä, jotka perustuvat matematiikkaan ja päässälaskuun luokkalaisilla lisäksi tehdään mittauksia luonnosta ja saatua aineistoa hyödynnetään ohjatusti tiedon tuottamisessa luonnosta. - Elvyttävät luontopolut Tampereen yliopiston psykologian professori, dosentti Kalevi Korpela on ollut mukana suunnittelemassa elvyttäviä luontopolkuja. Ne ovat yleensä muutaman kilometrin pituisia teemapolkuja, joiden varrelle sirotellaan psykologisia harjoitteita, joiden avulla vahvistetaan elpymiskokemusta. Harjoitteiden avulla ohjataan näkemään ja kokemaan luontoa ja ympäristöä tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. - Leirikoulut luonnossa Luonnossa vietetty leirikoulu aktivoi lasten aisteja ja auttaa heitä näkemään luonnon aivan uudessa valossa. Luonnossa liikkuminen kehittää oppilaan motorisia taitoja maaston ollessa vaihtelevaa. Lisäksi luonnossa liikkuminen kehittää oppilaiden retkeilytaitoja ja lisää oppilaiden valmiuksia selviytyä luonnossa. Sen lisäksi että aidot oppimisympäristöt tukevat oppimista, on niillä myös merkittävä rooli ympäristöä koskevien asenteiden ja arvojen muodostumisessa. Leirikoulussa luonnon läsnäolo voikin parhaimmillaan selkiyttää oppilaan ympäristöystävällisiä arvoja ja asenteita, auttaa hahmottamaan ympäristöä kokonaisuutena ja herkistää oppilaan ymmärtämään ympäristöongelmia sekä omia vaikutusmahdollisuuksia niihin. Asioiden käsittely voi myös saada oppilaan pohtimaan omia kulutusvalintojaan ja sisäistämään
4 kestävän elämäntavan. - Ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset Luonnossa oleminen tai sen näkeminen on erityisen merkityksellistä ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille. Työtehoseuran hankkeessa Metsä ikäihmisten hyvinvoinnin lähteenä selvitettiin metsän hyödyntämistä ja sen antamia mahdollisuuksia ikäihmisten hyvinvoinnin lähteenä. Ulkoilu ylläpitää ikääntyvien toimintakykyä sekä yhteyttä ympäristöön ja luontokokemukset parantavat elämänlaatua. Metsäympäristö aktivoi muistitoimintoja sekä lisää fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja. Sastamalan kaupunki on jättänyt poikkeamislupahakemuksen MRL Hakemus koskee hirsirakenteista eräkämppää ja hirsirakenteista kotaa Paavinhattu-nimiselle tilalle Valkeajärven etelärannan tuntumaan. Eräkämpälle kerrosalaa on suunniteltu 31 neliötä. Rakennus tulee noin 30 metrin etäisyydelle järvestä. Kodan kerrosalaksi on suunniteltu 40 neliötä. Kota rakennetaan noin 30 metrin päähän järvestä. Alueella ei ole kaavaa. Rakennuksen päärakennusmateriaali 170 mm sorvattu pyöröhirsi. Eräkämppä olisi suorakaiteen muotoinen ja ulkomitoiltaan 6,50 m x 8,50 m. Rakennuksessa on tupa (13,5 m2), pukuhuone (3,3 m2), sauna (8,9 m2), nukkumaparvi ja terassi (24,2 m2). Nukkumaparvea ei lasketa kerrosalaan kuuluvaksi, koska sen korkeus jää alle 1,60 metrin. Sisätilan lattiaksi tulee 28 mm ponttilauta ja terassin lattiaksi tulee 28 mm painekyllästetty lauta. Eräkämppään muurataan savupiippu ja varaava takka, joka voisi olla Tiilerin Pikku-Lauri tai vastaava. Lisäksi eräkämpän tupaan tulee puuhella. Saunan puolelle hankitaan puukiuas, pata ja lauteet. Kodan kerrosalaksi on suunniteltu 40 m2 ja tilavuudeksi 120 m3. Rakennus on neliön muotoinen ja ulkomitoiltaan 6,30 x 6,30 metriä. Kodan joka seinälle tulee kaksi ikkunaa, kooltaan 60 x 120 cm. Kodassa on yksi sisäänkäynti, jossa on huomioitu pyörätuolilla liikkuminen. Eräkämpän tavoin kota rakennetaan 170 mm sorvatusta pyöröhirrestä. Lattiaksi tulee niskojen päälle rakennettava ponttilautalattia. Kodan katteeksi tulee kattoniskojen ja raakaponttilaudan päälle palahuopakate. Kotaan hankitaan myös muurattava tulisija, huuva sekä penkit ja pöydät. Koska alueesta kehitetään koko perheen virkistysaluetta, rakennetaan lasten leikkikenttä kodan ja eräkämpän läheisyyteen. Leikkikentälle tulee yksi kiipeilyteline, yksi kiikkulauta ja kaksi keinua.
5 Lisäksi alueelle sijoitetaan neljä puistonpenkkiä. Rakennukset tulevat yleiseen käyttöön, kuntalaisten virkistäytymiseen. Merkittävä osa Paavinhatun tilasta on hyväksytty Metso-luonnonsuojelualueeksi. Eräkämpän ja kodan rakentamisesta on keskusteltu luonnonsuojelualueen päätösasiakirjan allekirjoittajan kanssa. Rauhoitusmääräyksiin on kirjattu sallittuihin toimenpiteisiin kodan rakentaminen Valkeajärven eteläpuolelle päätöskarttaan A-kirjaimella merkittyyn paikkaan, mikäli muut rakentamista koskevat säädökset sen sallivat. Rauhoitusmääräyksissä todetaan myös, että sallittuja toimenpiteitä ovat Pirkanmaan Ely-keskuksen vahvistaman hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset toimet, jotka ovat tarpeellisia alueen luonnonarvojen turvaamisen tai alueen virkistyskäytön kannalta. Hoito- ja käyttösuunnitelma laaditaan syksyyn 2015 mennessä ja siinä esitetään eräkämpän rakentamista kodan yhteyteen. Kodasta ja Eräkämpästä on laadittu rakennusinvestointien rahoitustukihakemusten edellyttämät Maa- ja metsätalousministeriön kustannusarvio ja rakennusselostuslomakkeet. Maa- ja metsätalousministeriön kustannusarvio ja rakennusselostuslomakkeen mukaiset kustannukset: Eräkämppä Kota Kustannusarvio lasten leikkikentän investoinneista Perustuu Lappset Oy:n tai vastaavan leikkipaikkavälinevalmistajan tuotteisiin Yksikköhinta Yhteensä Kiipeilyteline, 1 kpl Keinu, 2 kpl Kiikkulauta, 1 kpl Puistonpenkki, 4 kpl Kustannusarvio yhteensä, alv. 0 %
6 Ritajärven luonnonsuojelualueen investointihanke toteuttaa Manner-Suomen kehittämisohjelman kolmatta strategista painopistettä: Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa.. Lisäksi hanke toteuttaa kehittämisohjelman tavoitteita osaamisen, tiedonvälityksen ja yhteistyön lisäämisestä maaseudulla. Paikallisen Leader-ryhmän eli Joutsenten reitin Luova Laakso ohjelmaa hanke toteuttaa useammankin teeman kautta. Näistä merkittävin on matkailualan teema, mutta pidemmällä tähtäimellä ajateltuna myös palveluyrittäjyydellä on kosketuspintaa hankkeen kanssa. Hankkeen kustannusarvio: Eräkämppä ,00 Kota ,00 Leikkikenttä ,00 Yhteensä ,00 Hankkeessa rakennetaan eräkämppä ja kota varusteineen sekä lasten leikkikenttä. Näiden kustannusarvio on yhteensä euroa. Eräkämpän kustannusarvio on euroa, kodan kustannusarvio euroa ja lasten leikkipaikan kustannusarvio euroa. Hankkeen rahoitussuunnitelma: Julkinen rahoitus, EU + valtio, 80,0 % ,80 Julkinen rahoitus, toimintaryhmä, 20,0 % ,20 Yhteensä ,00 Ritajärven luonnonsuojelualueen yleishyödylliselle investointihankkeelle haetaan 100 % julkista rahoitusta. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, projektipäällikkö Jani Hanhijärvi Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää 1. jättää Joutsenten Reitin hallitukselle Ritajärven
7 luonnonsuojelualuetta koskevan yleishyödyllisen investointihankehakemuksen kustannusarvioltaan euroa. 2. hakea Ritajärven luonnonsuojelualueen yleishyödylliselle investointihankkeelle 100 % julkista rahoitusta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 1. Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala
SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 Maaseutulautakunta Aika 10.06.2015 klo 17:00-18:05 Paikka Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 33 Kokouksen
Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa
Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan
Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025
Maaseutulautakunta 53 28.10.2015 Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 277/14.03.02/2014 MAALTK 53 Sastamalan kaupungin maaseutulautakunta on päätöksillään 29.12.2011 ja
Leader Joutsenten reitti
Leader Joutsenten reitti Esityksen alaotsikko (Voi olla vähän pidempi) Eeva Raukko Leader Joutsenten reitti Punkalaidun, Huittinen, Sastamala, Hämeenkyrö Yksi Suomen 54stä Leader -ryhmästä, joka toteuttaa
Maaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin
Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa
Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa
Peräpohjolan kehitys ry
Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen
Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020
Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan
Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät
Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus
Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)
Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja
Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe
Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto
Pitkospuiden ja kodan rakentaminen Nevalylyn ympäristöön
Pitkospuiden ja kodan rakentaminen Nevalylyn ympäristöön Hankkeen julkinen kuvaus Nevalyly ympäristöineen on Metsähallituksen omistuksessa. Alueella sijaitsee huonokuntoinen kota ja pienelle matkaa on
Luonto liikuttamaan -hanke
Luonto liikuttamaan -hanke Luontoliikunta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Itä-Suomessa Liikettä ja hyvinvointia Luonnosta, Oulu 19.3.2014 Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus Terveyttä
Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Etelä-Karjalan MYR Koulutustilaisuus 13.11.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
Terveysmetsä luonto hyvinvoinnin edistäjinä
Terveysmetsä luonto hyvinvoinnin edistäjinä Janne Laitinen, biologi, KeHO/ JAMK Tiina Savolainen, yhteisöpedagogiopiskelija, HUMAK, KSSHP/ Meijän Polku SYKE (2008). Ympäristön tila ja suojelu Suomessa
Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
Yksityismaiden luonnonsuojelualueen perustaminen Ritajärven alueelle
Maaseutulautakunta 49 01.10.2014 Maaseutulautakunta 21 15.04.2015 Yksityismaiden luonnonsuojelualueen perustaminen Ritajärven alueelle 277/14.03.02/2014 MAALTK 01.10.2014 49 Valtioneuvosto asetti maaliskuussa
Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma
Maaseutulautakunta 53 28.10.2015 Kaupunginhallitus 277 02.11.2015 Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 277/14.03.02/2014 MAALTK 28.10.2015 53 Sastamalan kaupungin maaseutulautakunta
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta
Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta Luontoliikunnasta terveys- ja hyvinvointipalveluja, osa II Palveluiden hinnoittelu ja kannattavuus Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus 28.3.2014 Terveyttä
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo
Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja
Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa
Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen
EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013
MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016
MAASEUTURAHASTOSTA. Etelä-Savon kalastusaluepäivä Kaija Siikavirta. Sivu
MAASEUTURAHASTOSTA Etelä-Savon kalastusaluepäivä 3.12.2015 Kaija Siikavirta Sivu 1 7.12.2015 MAASEUTUOHJELMAN 2014-2020 STRATEGISET PAINOPISTEET OVAT: 1. Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta
YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella
Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
Maaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme
Mitä Leader tarkoittaa?
Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa
Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi
Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten
LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen
LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin
Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
ELY- Laajakaistahankkeet
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat
Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus
Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016 Jukka Tulivuori Opetushallitus Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen
Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?
Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista? Tutkimustietoa koululiikuntamotivaatiosta Säätytalo 31.1.2019 Timo Jaakkola, LitT, dosentti, Jyväskylän yliopisto Mikko Huhtiniemi, LitM, Jyväskylän
Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA
MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38
Hyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
Katjamaria Halme & Reeli Karimäki
Katjamaria Halme & Reeli Karimäki LEIKITÄÄN YHDESSÄ Puutarha-, ja kasvienhoito, luontoliikunta varhaiskasvatusikäisen lapsen kasvun tukena Siimapuiston päiväkoti LUONNON JA TERVEYDEN VÄLINEN RIIPPUVUUSSUHDE
Restoratiivisen ympäristön suunnittelu
Restoratiivisen ympäristön suunnittelu Marjut Nousiainen Sisustusarkkitehti SIO ja Kalustemuotoilija Design Studio Marjut Nousiainen Meritullinkatu 7, 00170 Helsinki www.marjutnousiainen.com 1 http://issuu.com/restorativeenvironment/docs/
Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014
Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
Nuorisokeskus Anjala on yksi kymmenestä opetus- ja kulttuuriministeriön tukemasta ja valvomasta valtakunnallisesta nuorisokeskuksesta.
on yksi kymmenestä opetus- ja kulttuuriministeriön tukemasta ja valvomasta valtakunnallisesta nuorisokeskuksesta. n elämyksellinen, turvallinen ja luonnonläheinen kartano- ja joenrantamiljöö sijaitsee
Green care. Hyvinvointia luonnosta. Jami Green care / Heli Hämäläinen
Green care Hyvinvointia luonnosta Jami Green care / Heli Hämäläinen 5.5.2017 Mitä on green care? Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista toimintaa, jolla edistetään ihmisten
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä
Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku
Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään
Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella
21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät
Maaseuturahaston rahoitusmahdollisuuksista. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Maaseuturahaston rahoitusmahdollisuuksista Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseuturahasto yleistä Osa maaseutuohjelman rahoituksesta on kansallista rahoitusta ja osa rahoituksesta
Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.
Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
SAARISTEN KOULU KUVATAIDEPAINOTTEINEN ERITYISKOULU
SAARISTEN KOULU KUVATAIDEPAINOTTEINEN ERITYISKOULU OPS:in lähtökohdat ja yleiset tavoitteet sekä oppiaineet OPETUSSUUNNITELMA Saaristen koulu on erityiskoulu, joka toteuttaa perusopetuslain 25 2 momentin
Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen
Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen 12.2.2016 Arviointi tukee toiminnan kehittämistä Arviointi on väline toiminnan kehittämiseen ei tarkastus tai arvostelu. Ohjelman
Green care. Kuva: Hannele Siltala
Green care Kuva: Hannele Siltala Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus - Perinteinen elämäntapa: luonnonläheisyys, riippuvuus luonnon antimista - Teknistyminen: elämäntavan irtaantuminen luonnosta - Ympäristöongelmat
Tervetuloa esiopetusiltaan!
Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen
Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke
Restoratiivisen ympäristön suunnittelu
Restoratiivisen ympäristön suunnittelu Marjut Nousiainen Sisustusarkkitehti ja Kalustemuotoilija Design Studio Marjut Nousiainen Meritullinkatu 7, 00170 Helsinki www.marjutnousiainen.com 1 Restoratiivinen
Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla
Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 9.4.2015 MAASEUTUOHJELMAN KOLME STRATEGISTA PAINOPISTETTÄ Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta
Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe
Green care luonto hoitotyössä Kukkiva kaupunki 15.6.2017, Kerava Dos. Erja Rappe Al Sisältö Viherympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Green care luontolähtöiset palvelut Suhteellisen terveyden
Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla
Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Niina Mykrä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtaja LYKE-verkoston koordinaattori Ympäristökasvatuksen polkuja Pirkanmaalla LYKE-verkosto
Yleishyödylliset investointihankkeet
Yleishyödylliset investointihankkeet Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 28.5.2015
Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.
Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset
Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen
Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Pirjo Onkalo, tarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella
Rakennusinvestointien valmistelu
Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016
Arkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään
KAISLIKKOKANSAA. Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti. Marja Junnikkala Virt@3
KAISLIKKOKANSAA Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti Marja Junnikkala Virt@3 Kuvaraportin SISÄLLYS Projektin lähtökohtia ja suunnittelun vaiheita Projektin tavoitteet Laajalahden
Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen
SENNI-projekti esittäytyy
SENNI-projekti esittäytyy Aloitusseminaari 26.01.2012 Projektipäällikkö Liisa Nurminen Itä-Suomen yliopisto Green Care Green Care on käsite, jolle ei vielä toistaiseksi ole yksiselitteistä suomenkielistä
9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6
9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö
ESITYSLISTA 1/2012. Piällysmies ry:n hankeryhmän esityslista 1/2012. AIKA Torstaina klo 15:00. Piällysmies ry:n toimisto
Kerimäentie 10 1 (6) Piällysmies ry:n hankeryhmän esityslista 1/2012 AIKA Torstaina 17.3.2011 klo 15:00 PAIKKA Piällysmies ry:n toimisto LÄSNÄ varsinainen jäsen varajäsen Asko Hirvonen Esko Oksa Merja
Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.
1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa
Psykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa
Psykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Luonto psykologin työssä Terapiaistuntoja
Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma
Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä
Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö
Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen
Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla
Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja
Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä
Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen MMT, dos. Erja Rappe 21.3.2018, Jyväskylä Al Tausta Yli ¾ eurooppalaisista asuu kaupunkialueilla Kaupungistuminen tuottaa terveysongelmia
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tavoitteista tuloksiin 1 Maaseutuohjelman kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti
Arjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
Kokemuksia kansallispuistokäynneistä
Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee
Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020
Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa