SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Maaseutulautakunta Aika klo 17:00-18:05 Paikka Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 33 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 34 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 35 Asiantuntijat ja estellisyydet tässä kokouksessa 5 36 Ritajärven alueen kehittämistä koskeva yleishyödyllinen investointihakemus 6

2 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Maaseutulautakunta Aika klo 17:00-18:05 Paikka Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Naatula Ilkka puheenjohtaja Lakkinen Sinikka jäsen, varapuheenjohtaja Koskinen Kirsi jäsen Mörtti Tapio jäsen Pärssinen Ari-Pekka jäsen Toivo Johanna jäsen Toivola Helvi jäsen Virtanen Seppo jäsen poistui klo Jokinen Jenni kaupunginhallituksen edustaja poistui klo Kurtti Jenna nuorisovaltuuston edustaja Pylsy Katariina maaseutujohtaja Jukarainen Outi pöytäkirjanpitäjä Hanhijärvi Jani projektipäällikkö Poissa Rajala Timo jäsen Allekirjoitukset Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Ilkka Naatula puheenjohtaja :t Outi Jukarainen pöytäkirjanpitäjä Sinikkka Lakkinen Kirsi Koskinen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä kello Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala

3 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Maaseutulautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus MAALTK 33 Kuntalain 58 :n mukaan muu kunnan toimielin, kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä olleessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsun sisällöstä ja lähettämisestä on yleeensä määrätty hallintosäännössä. Hallintosäännön 47 :n mukaan kokouskutsu lähetetään sähköisesti ja siinä on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä, mikäli mahdollista, siinä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään tai toimitetaan sähköisesti mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

4 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Maaseutulautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta MAALTK 34 Hallintosäännön 49 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää 1. että maaseutulautakunnan pöytäkirja tarkastetaan kahden valitun jäsenen toimesta heti kokouksen jälkeen 2. valita tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi Sinikka Lakkisen ja Kirsi Koskisen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

5 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Maaseutulautakunta Asiantuntijat ja estellisyydet tässä kokouksessa MAALTK 35 Hallintosäännön 47 :n mukaan jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus maaseutulautakunnan kokouksessa on kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla, teknisellä johtajalla, kaupunginhallituksen edustajalla sekä nuorisovaltuuston valitsemalla edustajalla, jonka puheoikeudesta lautakunta tekee eri päätöksen (HS 47 ). Muiden läsnäolosta päättää lautakunta erikseen tapauskohtaisesti. Sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaan viranhaltija, työntekijä ja luottamushenkilö on itse päävastuussa esteellisyytensä arvioimisessa. Tästä huolimatta myös esimiesten ja toimielinten esittelijöiden tulee valvoa, että esteelliset eivät osallistu päätöksentekoon. Toimielimen jäsenen esteellisyyden ratkaisee toimielin itse. Jäsenten mahdolliset pysyvät esteellisyydet tulee kirjata toimielimen järjestäytymiskokouksessa. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää, että hallintosäännön mukaisen läsnäolo- ja puheoikeuden omaavien lisäksi tässä kokouksessa on maaseutujohtajan lisäksi läsnä asiantuntijana: projektipäällikkö Jani Hanhijärvi 36 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

6 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Maaseutulautakunta Ritajärven alueen kehittämistä koskeva yleishyödyllinen investointihakemus 277/ /2014 MAALTK 36 Euroopan komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosille Maaseutuohjelma rahoittaa maatalouden ja muiden maaseudun elinkeinojen uudistumista, ympäristönsuojelua sekä hyvinvoinnin edistämistä maaseudulla. Ohjelman kautta tuleva julkinen rahoitus on 8,265 miljardia euroa, josta osa on kansallista rahaa ja osa EU:n maaseuturahastosta. Suurin osa ohjelman rahoituksesta maksetaan maatalousyrittäjille korvauksina viljelystä Suomen pohjoisissa luonnonoloissa sekä maatalouden ympäristötyöstä. Uuden Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hanketukien haut ovat käynnistyneet. Sastamalan kaupunki, Elävä maaseutu hakee Joutsenten Reitiltä investointiavustusta Ritajärven alueen kehittämiseen. Ritajärven luonnonsuojelualueen investointihankkeen toimenpiteinä on rakentaa Valkeajärven etelärannalle eräkämppä, kota ja lasten leikkipaikka. Hanke toteutetaan aikavälillä Ritajärven luonnonsuojelualue sijaitsee Sastamalassa Vammalan, Häijään ja Kiikoisten taajamien muodostaman kolmion keskiosassa. Alue on pienten erämaisten metsäjärvien ja niiden laskupurojen varsien yhtenäinen ja vaihteleva elinympäristökokonaisuus. Alueella on paljon monimuotoisia elinympäristöjä, joiden puuston rakenne on luonnontilaisen kaltaista ja erirakenteista. Luonnonympäristöä on tutkittu paljon eri tieteenaloilla. Luonnonympäristö liitetään usein terveyteen, hyvinvointiin, elämänhallintaan, työviihtyvyyteen sekä arkiliikuntaan. Ympäristö on huomioitu myös osana käytännön hoitomenetelmiä niin lapsilla, aikuisilla kuin vanhuksillakin. Kyseessä voi olla vaikkapa oppimis- tai tarkkaavaisuushäiriöt. Jo lääketieteen isä Hippokrates totesi, että luonto parantaa sairaudet. Kokemuksesta tiedämme myös, että luonto eheyttää ja kuntouttaa. Luonnossa liikkuminen helpottaa stressiä ja metsässä kävely rauhoittaa mieltä. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella positiiviset tuntemukset luonnossa ovat sitä voimakkaammat, mitä enemmän aikaa luonnossa vietetään. On tutkittu, että kahdenkymmenen minuutin kuluttua luontokokemuksen alkamisesta voidaan havaita olon rentouttavan ja rauhoittuvan. Mikäli kielteisiä psyykkisiä oireita, esim. stressiä on ehtinyt muodostua, helpottuvat ne keskimäärin puolentoista tunnin luontokokemuksen jälkeen. Tutkimusten mukaan vaikutus on sitä

7 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Maaseutulautakunta parempi, mitä metsäisempi luontoympäristö on kyseessä. Se joka elää luonnon keskellä ja jolla on kaikki aistinsa tallella, ei voi vaipua synkkään surumielisyyteen. Henry Thoreau Hankkeen kohdealueena on Ritajärven luonnonsuojelualue. Kohderyhmänä ovat Sastamalan ja sen lähikuntien asukkaat ja muut toimijat. Kehitettävän infrastruktuurin (mm. eräkämppä ja kota) myötä alueella voidaan tulevaisuudessa järjestää yksityisen ja julkisen sektorin tyky-päiviä. On huomattava, että nykyään suuri osa lähiseudun tyky-päivistä järjestetään esimerkiksi Seitsemisen kansallispuistossa, joka luonnonympäristöltään on joiltain osin lähellä Ritajärven aluetta. Alueella on mahdollista järjestää myös lapsi- ja nuorisojärjestöjen tapahtumia sekä oppilaitosten leirikouluja, sillä monimuotoisen luonnonympäristönsä vuoksi alue soveltuu erittäin hyvin tällaiseen tarkoitukseen. Kun mahdollisten erämaakämpän ja kodan rakennuspaikoille on jo rakennettu tie, voidaan paikalla järjestää myös vammaisten-, vajaakuntoisten ja vanhusten tapahtumat. Tässä mielessä paikka on ainutlaatuisen potentiaalin omaava kaiken ikäisten luontovirkistyskohde. Esimerkkejä mahdollisista virkistystapahtumista ja -tilaisuuksista: - Aistipolut eri ikäryhmille Ihminen tuntee ympäristön viiden aistin välityksellä. Luonto tarjoaa monipuolisia aistikokemuksia. Uusia ja erilaisia kokemuksia todellisessa luonnonympäristössä. - Ympäristökasvatukselliset metsäpäivät eri ikäryhmille Päivän aikana liikutaan luonnossa ja tutustutaan metsän lajeihin ja metsäekosysteemin toimintaan. Ohjelma tukee ympäristö- ja luonnontiedon opetussuunnitelmaa. Opetus päivän aikana on kokemuksellista ja elämyksellistä. Näin voidaan tukea oppilaan myönteisen ympäristö- ja luontosuhteen muodostumista. Tätä kautta päivä toteuttaa myös opetussuunnitelmien kestävän kehityksen aihekokonaisuutta. - Ympäristötaidetta luonnossa Ympäristötaidepäivä on elämyksellinen kokonaisuus metsässä. Päivän tavoitteena on herkistää kaikkia aisteja luonnon kauneudelle ja siten antaa aineksia luontosuhteen rakentumiseen ja luonnon arvostamiseen. Ympäristö- ja luonnontiedon opetussuunnitelmassa todetaan, että kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla

8 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Maaseutulautakunta oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Päivän aikana tehdään erilaisia aisti- ja herkkyysharjoitteita sekä ympäristötaidetehtäviä. Lisäksi tutustutaan ympäristötaiteen perusteisiin sekä puhutaan luonnon merkityksestä suomalaiselle taiteelle. - Matematiikkaa luonnossa Matematiikkaa luonnossa on jokaiselle peruskoulun luokalle erikseen räätälöity paketti, joka toteuttaa kyseisen luokka-asteen matematiikan opetussuunnitelmaa. Ohjelmaan kuuluu kaikille ikäryhmille toiminnallisia leikkejä, jotka perustuvat matematiikkaan ja päässälaskuun luokkalaisilla lisäksi tehdään mittauksia luonnosta ja saatua aineistoa hyödynnetään ohjatusti tiedon tuottamisessa luonnosta. - Elvyttävät luontopolut Tampereen yliopiston psykologian professori, dosentti Kalevi Korpela on ollut mukana suunnittelemassa elvyttäviä luontopolkuja. Ne ovat yleensä muutaman kilometrin pituisia teemapolkuja, joiden varrelle sirotellaan psykologisia harjoitteita, joiden avulla vahvistetaan elpymiskokemusta. Harjoitteiden avulla ohjataan näkemään ja kokemaan luontoa ja ympäristöä tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. - Leirikoulut luonnossa Luonnossa vietetty leirikoulu aktivoi lasten aisteja ja auttaa heitä näkemään luonnon aivan uudessa valossa. Luonnossa liikkuminen kehittää oppilaan motorisia taitoja maaston ollessa vaihtelevaa. Lisäksi luonnossa liikkuminen kehittää oppilaiden retkeilytaitoja ja lisää oppilaiden valmiuksia selviytyä luonnossa. Sen lisäksi että aidot oppimisympäristöt tukevat oppimista, on niillä myös merkittävä rooli ympäristöä koskevien asenteiden ja arvojen muodostumisessa. Leirikoulussa luonnon läsnäolo voikin parhaimmillaan selkiyttää oppilaan ympäristöystävällisiä arvoja ja asenteita, auttaa hahmottamaan ympäristöä kokonaisuutena ja herkistää oppilaan ymmärtämään ympäristöongelmia sekä omia vaikutusmahdollisuuksia niihin. Asioiden käsittely voi myös saada oppilaan pohtimaan omia kulutusvalintojaan ja sisäistämään kestävän elämäntavan. - Ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset Luonnossa oleminen tai sen näkeminen on erityisen merkityksellistä ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille. Työtehoseuran hankkeessa Metsä ikäihmisten hyvinvoinnin lähteenä selvitettiin metsän hyödyntämistä ja sen antamia mahdollisuuksia ikäihmisten hyvinvoinnin lähteenä. Ulkoilu ylläpitää ikääntyvien toimintakykyä sekä yhteyttä ympäristöön ja luontokokemukset parantavat elämänlaatua. Metsäympäristö aktivoi muistitoimintoja sekä lisää fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja.

9 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Maaseutulautakunta Sastamalan kaupunki on jättänyt poikkeamislupahakemuksen MRL Hakemus koskee hirsirakenteista eräkämppää ja hirsirakenteista kotaa Paavinhattu-nimiselle tilalle Valkeajärven etelärannan tuntumaan. Eräkämpälle kerrosalaa on suunniteltu 31 neliötä. Rakennus tulee noin 30 metrin etäisyydelle järvestä. Kodan kerrosalaksi on suunniteltu 40 neliötä. Kota rakennetaan noin 30 metrin päähän järvestä. Alueella ei ole kaavaa. Rakennuksen päärakennusmateriaali 170 mm sorvattu pyöröhirsi. Eräkämppä olisi suorakaiteen muotoinen ja ulkomitoiltaan 6,50 m x 8,50 m. Rakennuksessa on tupa (13,5 m2), pukuhuone (3,3 m2), sauna (8,9 m2), nukkumaparvi ja terassi (24,2 m2). Nukkumaparvea ei lasketa kerrosalaan kuuluvaksi, koska sen korkeus jää alle 1,60 metrin. Sisätilan lattiaksi tulee 28 mm ponttilauta ja terassin lattiaksi tulee 28 mm painekyllästetty lauta. Eräkämppään muurataan savupiippu ja varaava takka, joka voisi olla Tiilerin Pikku-Lauri tai vastaava. Lisäksi eräkämpän tupaan tulee puuhella. Saunan puolelle hankitaan puukiuas, pata ja lauteet. Kodan kerrosalaksi on suunniteltu 40 m2 ja tilavuudeksi 120 m3. Rakennus on neliön muotoinen ja ulkomitoiltaan 6,30 x 6,30 metriä. Kodan joka seinälle tulee kaksi ikkunaa, kooltaan 60 x 120 cm. Kodassa on yksi sisäänkäynti, jossa on huomioitu pyörätuolilla liikkuminen. Eräkämpän tavoin kota rakennetaan 170 mm sorvatusta pyöröhirrestä. Lattiaksi tulee niskojen päälle rakennettava ponttilautalattia. Kodan katteeksi tulee kattoniskojen ja raakaponttilaudan päälle palahuopakate. Kotaan hankitaan myös muurattava tulisija, huuva sekä penkit ja pöydät. Koska alueesta kehitetään koko perheen virkistysaluetta, rakennetaan lasten leikkikenttä kodan ja eräkämpän läheisyyteen. Leikkikentälle tulee yksi kiipeilyteline, yksi kiikkulauta ja kaksi keinua. Lisäksi alueelle sijoitetaan neljä puistonpenkkiä. Rakennukset tulevat yleiseen käyttöön, kuntalaisten virkistäytymiseen. Merkittävä osa Paavinhatun tilasta on hyväksytty Metso-luonnonsuojelualueeksi. Eräkämpän ja kodan rakentamisesta on keskusteltu luonnonsuojelualueen päätösasiakirjan allekirjoittajan kanssa. Rauhoitusmääräyksiin on kirjattu sallittuihin toimenpiteisiin kodan rakentaminen Valkeajärven eteläpuolelle päätöskarttaan A-kirjaimella merkittyyn paikkaan, mikäli muut rakentamista koskevat säädökset sen sallivat. Rauhoitusmääräyksissä todetaan myös, että sallittuja toimenpiteitä ovat Pirkanmaan Ely-keskuksen vahvistaman hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset toimet, jotka ovat tarpeellisia alueen

10 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Maaseutulautakunta luonnonarvojen turvaamisen tai alueen virkistyskäytön kannalta. Hoito- ja käyttösuunnitelma laaditaan syksyyn 2015 mennessä ja siinä esitetään eräkämpän rakentamista kodan yhteyteen. Kodasta ja Eräkämpästä on laadittu rakennusinvestointien rahoitustukihakemusten edellyttämät Maa- ja metsätalousministeriön kustannusarvio ja rakennusselostuslomakkeet. Maa- ja metsätalousministeriön kustannusarvio ja rakennusselostuslomakkeen mukaiset kustannukset: Eräkämppä Kota Kustannusarvio lasten leikkikentän investoinneista Perustuu Lappset Oy:n tai vastaavan leikkipaikkavälinevalmistajan tuotteisiin Yksikköhinta Yhteensä Kiipeilyteline, 1 kpl Keinu, 2 kpl Kiikkulauta, 1 kpl Puistonpenkki, 4 kpl Kustannusarvio yhteensä, alv. 0 % Ritajärven luonnonsuojelualueen investointihanke toteuttaa Manner-Suomen kehittämisohjelman kolmatta strategista painopistettä: Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa.. Lisäksi hanke toteuttaa kehittämisohjelman tavoitteita osaamisen, tiedonvälityksen ja yhteistyön lisäämisestä maaseudulla. Paikallisen Leader-ryhmän eli Joutsenten reitin Luova Laakso ohjelmaa hanke toteuttaa useammankin teeman kautta. Näistä merkittävin on matkailualan teema, mutta pidemmällä tähtäimellä ajateltuna myös palveluyrittäjyydellä on kosketuspintaa hankkeen kanssa. Hankkeen kustannusarvio: Eräkämppä ,00 Kota ,00

11 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Maaseutulautakunta Leikkikenttä ,00 Yhteensä ,00 Hankkeessa rakennetaan eräkämppä ja kota varusteineen sekä lasten leikkikenttä. Näiden kustannusarvio on yhteensä euroa. Eräkämpän kustannusarvio on euroa, kodan kustannusarvio euroa ja lasten leikkipaikan kustannusarvio euroa. Hankkeen rahoitussuunnitelma: Julkinen rahoitus, EU + valtio, 80,0 % ,80 Julkinen rahoitus, toimintaryhmä, 20,0 % ,20 Yhteensä ,00 Ritajärven luonnonsuojelualueen yleishyödylliselle investointihankkeelle haetaan 100 % julkista rahoitusta. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, projektipäällikkö Jani Hanhijärvi Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää 1. jättää Joutsenten Reitin hallitukselle Ritajärven luonnonsuojelualuetta koskevan yleishyödyllisen investointihankehakemuksen kustannusarvioltaan euroa. 2. hakea Ritajärven luonnonsuojelualueen yleishyödylliselle investointihankkeelle 100 % julkista rahoitusta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p

12 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimusaika Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Päätökseen tyytymätön voi jäljempänä esitetyllä tavalla tehdä kirjallisen oikai suvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jon ka oikeu teen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Sastamalan kaupungin maaseutulautakunta Käyntiosoite: Puistokatu 10 Postiosoite: PL SASTAMALA Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katso taan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen kat sotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kulut tua kirjeen lähettä misestä, saantitodistuk sen osoittamana aikana tai eril liseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aika na kello 9-15 Elävän maaseudun hallintotoimisto, III ker ros, Puistokatu 10, SASTAMALA Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän al lekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettva oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisu vaatimusajan päättymis tä. Päätökset, joista voi tehdä oikaisuvaatimuksen: 35 Kiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska ne koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KL 91 ): 36