RUOVEDEN METSÄSTYSSEURA RY. Hirvijaosto / Hirviseurue HIRVIELÄINTEN METSÄSTYSSÄÄNTÖ 2015

Transkriptio

1 1 RUOVEDEN METSÄSTYSSEURA RY Hirvijaosto / Hirviseurue HIRVIELÄINTEN METSÄSTYSSÄÄNTÖ Yleistä 1. Ruoveden Metsästysseura ry:n nimi lyhennetään jäljempänä sanaksi seura. 2. Hirvijaoston nimi lyhennetään jäljempänä sanaksi jaosto 3. Hirviseurueen nimi lyhennetään jäljempänä sanaksi seurue. 4. Hirvieläinten metsästyssäännöistä käytetään jäljempänä lyhennettä metsästyssäännöt tai ohjesääntö tai säännöt. 5. Hirvieläinten metsästyksestä käytetään jäljempänä sanoja metsästys tai jahti 6. Tämä sääntö koskee pyyntiluvanvaraisia hirvieläimiä, joiden metsästyksestä vastaa seurue. 7. Metsästysseura päättää kauriin metsästyksestä. 2. Hirvijaosto ja hirviseurueen muodostaminen 3. Pyyntilupien hakeminen 1. Seuran yleinen kokous päättää hirvijaoston perustamisesta ja valitsee sille vetäjän, ellei seuran säännöissä muuta todeta. 2. Hirvijaosto kokoontuu vetäjän kutsusta ja hän toimii puheenjohtajana. 3. Hirvijaoston muodostaa jäljempänä kuvattu johtoryhmä. 4. Hirvijaoston koontamisista ja niistä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa hirvijaoston vetäjän johdolla ja ne saatetaan metsästysseuran puheenjohtajan tietoon. 5. Seuran hirviseurue muodostetaan hirviseurueen kokouksessa, ellei seuran säännöissä muuta todeta, vuosittain seuran yleisen vuosi- tai kesäkokouksen kokoontumisen yhteydessä ja tarvittaessa muuna aikana. 6. Hirviseurueen kokouksista ja niistä tehdyistä päätöksistä pidetään pöytäkirjaa ja kokousten päätökset saatetaan seurueen ja seuran jäsenten tietoon. 7. Hirviseurue valitsee keskuudestaan metsästyksen johtajan ja tarvittavan määrä varajohtajia. 8. Hirvijaoston vetäjä, metsästyksen johtaja ja varajohtajat muodostavat johtoryhmän, jotka voivat pitää hirvijaoston kokouksen tai kokoontua neuvonpitoon ja tehdä valtuuksiensa mukaan päätöksiä. Seuran puheenjohtaja tai hänen valtuuttama hallituksen jäsen tai kutsusta tarvittavien muiden jaostojen ja toimikuntien jäsenet voivat osallistua johtoryhmän työskentelyyn. 9. Johtoryhmä kysyy tarvittaessa seurueen jäsenten kannan ja mielipiteen ennen päätöksiä. 10. Johtoryhmän kutsuu koolle ja toimii puheenjohtajana joko hirvijaoston vetäjä tai metsästyksen johtaja. 11. Hirvijaoston vetäjä ja metsästyksen johtaja laatii seurueen hirvieläinten metsästyssäännön. 12. Hirvieläinten metsästyssäännöt käsitellään hirviseurueen kokouksessa ja ne vahvistetaan seurueen kokouksessa ja ne saatetaan seurueen- ja seuran jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä. 1. Hirvieläinten pyyntilupahakemuksen tekemisestä vastaa seuran hirvijaoston vetäjä ja hirviseurueen metsästyksen johtaja.

2 2 4. Metsästysmaat ja yhteistoiminta. 2. Kaadettavaksi haettavien hirvieläinten lukumäärä sopeutetaan alueen hirvieläinkannan vuosituottoon ja luvanmyöntäjän suosituksiin. 3. Muista pyyntilupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupahakemuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat tai hirvijaosto tai seurueen metsästyksen johtaja. 1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa seuran hallitus tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet. 2. Seuran metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa kartastoa, joka on myös hirviseurueen käytössä. 3. Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan. 4. Kaikkien seurueen jäsenten on luotava hyvää yhteistyötä seuran- ja seurueen jäseniin, maanomistajiin, naapuriseuroihin ja muihin sidosryhmiin. 5. Osallistumisoikeus 1. Hirvieläinten metsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä tai ole muuta jäsenyyslajiin liittyvää erityisehtoa. 2. Hirvieläinten metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet. 3. Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seurueen perustavassa kokouksessa tai muulla erikseen sovitulla tavalla metsästyksen johtajalle. 4. Hirviseurueen jäsenellä voi olla henkilökohtainen varahenkilö, joka voi tuurata varsinaista jäsentä hänen poissa ollessaan jahdista. Varahenkilö osallistuu jahtiin varsinaisen jäsenen lukuun. Varahenkilön on oltava seuran jäsen ja häntä koskevat hirvieläinten metsästyssäännöt. Varahenkilön hyväksyy metsästyksen johtaja. 5. Ennen metsästykseen ryhtymistä jäsenen on maksettava seuran kokouksen ja seurueen kokouksen hyväksymät maksut määräaikaan mennessä. Maksu katsotaan ilmoittautumiseksi osallistua jahtiin. 6. Maksut määräytyvät tasaosuuksin kaikkien jäsenten kesken, pois lukien valkohäntäpeuran pyyntilupamaksun, josta vastaa peuran kaataja seurueelle. 7. Metsästyksen johtaja on vapaa seurueen maksusta. 8. Liittyessään seurueen jäseneksi, kaikki jäsenet hyväksyvät, että heidän yhteystietonsa tallennetaan seurueen jäsenrekisteriin. Rekisteriä ei luovuteta muille ulkopuolisille tahoille, eikä markkinointitarkoituksiin. 6. Metsästyksen johto ja muu tehtäväjako. 1. Metsästyksen johtaja johtaa metsästystä metsästyslaissa määrättyjen tehtävien ja tämän metsästyssäännön mukaan. 2. Tarvittaessa hän käyttää apunaan johtoryhmää. 3. Metsästyksen johtajan ollessa estynyt jahtiin, niin hän määrää siksi ajaksi yhden varajohtajan metsästyksen johtajaksi. 4. Seurueen valitsee keskuudestaan tarvitsemat muut toimihenkilöt (saaliin jaon- ja paloittelijoiden johtajan (-t), sihteerin, metsästyslohkojen vetäjät, saaliskäsittelijät, saaliinkäsittelytilan huoltajan, jälkitunnustelijat, tilastojen pitäjät, peijaisten järjestäjän, jahtiin osallistuvat koiranohjaajat ja koirat, passiparit jne.). 5. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.

3 3 7. Turvallisuus ja vastuu. 1. Jokainen osallistuu metsästykseen omalla vastuullaan ja vastaa itse tekemisistään. 2. Jokaisen on perehdyttävä riittävällä tarkkuudella metsästyslakiin, - asetuksiin, turvallisuusohjeisiin ja hyviin metsästystapoihin, metsästysseuran sääntöihin ja -ohjesääntöihin ja tähän metsästyssääntöön. 3. Metsästyslakiin voi perehtyä tarkemmin -> metsästyslaki. 4. Metsästäjä vastaa itse lain ja asetusten mukaisista luvista, niiden voimassaolosta ja varusteista. 5. Luvat on pidettävä aina mukana jahdissa. 6. Metsästykseen osallistuvalla ampujalla tulee olla aseen hallussapitolupa, maksettu metsästyskortti ja suoritettuna voimassa oleva ampumakoe, jotka hänen tulee esittää metsästyksen johtajalle ennen metsästyksen alkua. Maksetun riistanhoitomaksun voi esittää myös mobiililaitteella. 7. Koiranohjaajana ilman asetta toimivalla henkilöllä täytyy olla maksettu metsästyskortti. 8. Alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena ei voi osallistua jahtiin ja metsästyksen johtajan on poistettava henkilö jahdista. 9. Aseen ja patruunoiden on oltava asetuksen mukaisia. 10. Metsästykseen osallistuvan on pidettävä asetuksen mukaista hyväksyttyä oranssin tai oranssinpunaista päähinettä ja ylävartalon peittävä vaatetusta. Turvavaatetus on pidettävä päällä ennen jahdin aloitusta koontamispaikalla. 11. Aseen saa ladata vasta passipaikalla ja patruunat on poistettava aseesta ennen passipaikalta lähtöä. 12. Passista ei saa poistua tai liikkua maastossa ilman metsästyksen johtajan lupaa ja naapuripasseille on aina ilmoitettava, mikäli maastossa joudutaan liikkumaan. 13. Toisen aseeseen ei saa koskea ilman omistajan lupaa. 14. Jokaisen on passipaikalla tiedettävä naapuripassipaikkojen-, passilinjan- teiden-, ajourien-, asuttujen rakennusten- ja retkeilypolkujen sijainti, sekä varmistettava itselleen turvalliset ampumasektorit. 15. Turvallinen ampumasektori on 90 astetta eli astetta molemmin puolin naapuripassiin ja passilinjaan nähden. 16. Ampujan on tiedettävä koiranohjaajien ja ajomiesten sijainti ja näiden on varoitettava ampujia lähestymisestä passiketjuun. Ampujan on varmistuttava myös, ettei ampumasuunnassa ole muita luonnossa liikkujia. 17. Seisovaa hirvieläintä ei saa ampua yli 150 m ja liikkuvaa yli 100 m etäisyydelle. Risukkoon ja peitteiseen maastoon ei saa ampua. Mikäli ei ole varma ampumatilanteesta, ei ampumista tule toteuttaa. 18. Hirvieläimet on tunnistettava ennen ampumista ja ampuja vastaa onko eläin lain- ja kaadettavaksi sovitun mukainen. 19. Seisontahaukulle menosta sopii koiranohjaaja ja metsästyksen johtaja. 20. Armonlaukauksen yhteydessä on varmistuttava, ettei koiraa vahingoiteta ja se on mahdollisuuksien mukaan kiinnitettävä narulla ampujan taakse riittävän kauaksi ennen laukausta. 21. Jokaisen on välittömästi ilmoitettava kaikin mahdollisin keinoin vaaratilanteesta. Muita luonnossa liikkujia on kunnioitettava ja heille kerrotaan mahdollisuuksien mukaan käynnissä olevasta

4 4 8. Metsästyksen aloittaminen ja metsästyskäytännöt. metsästyksestä. Metsästysalueella liikkujista on ilmoitettava metsästyksen johtajalle. 22. Hirvitorneihin kiipeäminen ja passitus tornista ovat omalla vastuulla. Passitus voidaan suorittaa aina tornin juurelta tai sen välittömästä läheisyydestä. 23. Ase on aina tarkkuutettava metsästyksessä käytettäville patruunoille ja tarkkuutus on aina suoritettava, mikäli ei ole varmuutta tarkkuutuksen säilymisestä. 24. Jokaisen on hyvä hankkia ensiaputaitoja ja pitää riittävä määrä ensiapuvälineitä repussa. Metsästyksen johtajan autossa on ensiapulaukku. 25. Jahdissa ei saa metsästää tai ampua muuta kuin sovittua hirvieläintä. Hirvijahdissa ei saa ampua valkohäntäpeuraa, kaurista, villisikaa, muuta riistaa tai vahinkoeläimiä ilman metsästyksen johtajan lupaa. 26. Jahtiin osallistujilla on oltava radiopuhelin. Mikäli puhelinta ei jostain syytä ole jahtipäivänä mukana, niin siitä on ilmoitettava metsästyksen johtajalle ja hän antaa ohjeet viestinnästä ja passipaikasta. 27. Radiopuhelimilla viestiminen on oltava tarkoituksenmukaista ja vältettävä turhaa puhumista, sekä turhaa jahdin asioista kertomista. 28. Ampujana toimivan jäsenen on pidettävä yllä hyvää ampumataitoa. 29. Ampujana toimivan jäsenen on ennen hirvimetsästyksen alkua ammuttava seuran harjoitus- tai kilpa-ammunnoissa tai muissa valvotuissa ammunnoissa 75 metrin matkalta vapaalta kädeltä 4 laukausta paikallaan olevaan + 6 laukausta liikkuvaan hirvitauluun (4+6 ls.) tai 10 laukausta liikkuvaan hirvitauluun. Pistemääräksi on saatava vähintään 30 pistettä (4+6 ls tai 10 ls liikkuvaan). 1. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään hirviseurueen kokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille seurueen jäsenelle ja seuran jäsenille kotisivuilla. 2. Yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet lauantait ja sunnuntait, pois lukien juhlapyhät ja peijaisten jälkeinen päivä. Joulurauha on Muina päivinä mahdollisesti tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksenjohtaja, kuultuaan seurueen jäseniä. 4. Hirvenmetsästys on pääsääntöisesti koirien avulla tapahtuvaa seuruemetsästystä. 5. Hirveä ei voi metsästää ns. kyttäysjahtina, ellei siitä sovita etukäteen johtoryhmän ja seurueen jäsenten kesken. 6. Peuraa voidaan metsästää myös ns. kyttäysjahtina ja siitä on sovittava aina erikseen etukäteen metsästyksen johtajan kanssa. Mikäli peuran ajo- tai kyttäysjahtiin osallistuu samanaikaisesti enemmän kuin yksi metsästäjä, on metsästyksen johtajan tai varajohtajan oltava johtamassa metsästystä. 7. Liikenteen vähentämiseksi suositellaan passiparien liikkumista samalla autolla. 8. Passipaikkojen jaossa noudatetaan tasavertaisuutta, kuitenkin niin, että jäsenten liikkumiskyky ja passiparien liikkuminen samalla autolla otetaan huomioon. Vaativissa passipaikoissa hyvä ampumataito otetaan huomioon. Hyvän ampumataidon voi osoittaa vaadittavan 10 laukauksen pistemäärällä tai aiemmalla metsästyshistorialla. Passipaikka voidaan määrätä, myös koirien GPS-seurantaa tai viestintää vaativiin paikkoihin. Mikäli koiranohjaaja ei ole jahdissa

5 5 9. Osallistumisvelvollisuus koiran kanssa, niin hän osallistuu jahtiin metsästyksen johtajan ohjeiden mukaan. 1. Seurueen jäsenet ovat hirvijahtiin ilmoittauduttuaan velvollisia osallistumaan hirvenmetsästykseen yleisinä seurueen metsästyspäivinä. Mahdollisista poissaoloista on ilmoitettava metsästyksen johtajalle tekstiviestillä tai puhelimella. 2. Jäsenten on osallistuttava tasapuolisesti hirvien vetämiseen tien varteen, saaliin käsittelyyn teurastamolla sekä teurastamon ja teurasjätteiden siivoukseen sekä haavoittuneen hirvieläimen metsästykseen ja etsintään, myös arkipäivinä. 3. Jäsenen on osallistuttava seuran kokouksissa sovittuihin harjoitusammuntoihin, riistanhoitotöihin, passipaikkojen raivaukseen, hirvitornien rakentamiseen, suolakivien vientiin, peijaisten järjestelyihin, jäljityksiin, hirvi- ja suurpetojen havainnointiin, sekä muihin talkootöihin. 4. Jokainen seurueen jäsen on oikeutettu ja velvollinen osallistumaan lihan paloitteluun. Saaliinjaon- ja paloittelijoiden johtaja (-t) määräävät riittävän määrän lihan paloittelijoita tai jakavat vuoroja paloittelijoiksi. 10. Saaliinkäsittely 1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin. 2. Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jälkeen saaliin pistäminen. 3. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella, epähygienialla tai muulla tavalla. 4. Ampuja ja viereiset passit suorittavat suolistamisen maastossa, ellei metsästyksen johtaja toisin määrää. 5. Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn. 11. Ampumis- ja haavoittamistilanne 1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirvieläimen käyttäytyminen siihen ammutun laukauksen jälkeen. 2. Havainnoinnin jälkeen ilmoita lyhyesti radiopuhelimella: mitä eläintä on ammuttu ja kaatuiko eläin minkälaisia eläimiä on liikkeellä kuinka monta niitä on mikä on niiden suunta 3. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee: ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä 4. turhaa viestintää radiopuhelimella ei tule tehdä. 5. Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 100 metriä. Seuranta tapahtuu jälkiä sivusta seuraten. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille. 12. Kaatamismääräys 1. Tulkintatilanteissa hirvieläimen kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta. 2. Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja ja

6 6 läsnä olevat varajohtajat kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia. 3. Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään. 13. Saaliin jako 1. Lihat jaetaan periaatteella jos olet kaatopäivän jahdissa, niin osallistut lihanjakoon. 2. Viikkojahdissa ja juhlapyhinä tai hirven kyttäysjahdissa saatu saalis jaetaan kaikkien jäsenten kesken tai ne käytetään alla mainittuihin tarpeisiin. 3. Lihaosuudet jaetaan siihen oikeutettujen kesken, ellei lihan määrä ole vähäinen ja ne käytetään alla mainittuihin tarpeisiin. 4. Viikonlopun jahdeista voi olla pois kaksi päivää sen vaikuttamatta lihanjakoon, tuuraajalla voidaan paikata jahdissa oleminen. 5. Saaliin jaosta vastaa saaliinjaon- ja paloittelijoiden johtaja (-t). Hän (He) vasta (-vat) maanomistajapaloista ja niiden toimittamisesta ja pitää niistä kirjaa. 6. Saaliinjaon johtaja (-t) pitää (-vät) kirjaa jahtipäiviin osallistujista ja koirista. 7. Viikonloppujahdin jälkeen lihanjakopäivä on pääsääntöisesti seuraava tiistai, ellei muuta ole sovittu tai sääolosuhteista muuta johdu. 8. Laillisesti kaadetun ja sovitun hirvieläimen pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat eläimen kaatajalle. Varahenkilön ollessa kaataja ko. ruhonosat kuuluvat varsinaiselle jäsenelle. 9. Hirvisaaliista erotetaan paisti- ja keittotarpeet maanvuokrasopimusten mukaisesti maanomistajille. Kaatopalat varataan niille oikeutetuille vuokrasopimusten mukaisesti. Lisäksi varataan lihat seurueen tapahtumiin, seuran vuosikokouksiin ja peijaisiin. Mikäli jaettavan lihan määrä on vähäinen, voidaan lihat jättää jakamatta ja käyttää edellä mainittuihin tarpeisiin tai niille on erityinen käyttötarkoitus. Peurasaaliista ei varata maanomistaja-, vuosikokous- tai peijaislihoja, mikäli ei toisin sovita. 10. Lihanjako tapahtuu jokaisen hirvieläimen lihaosuuksien mukaan tasaosuuksin. Lihaosuudet arvotaan jaon yhteydessä. 11. Lihan paloittelupäivään osallistuminen korvaa seuraavan jahtipäivän. 12. Jahtiin osallistuville koirille tehdään lihaosuudet vähemmän arvokkaista lihoista. 13. Lihat jaetaan jäsenten nimillä varustettuihin laatikoihin. Jokainen jäsen on vastuussa siitä, että hänen laatikkonsa on teurastamolla puhtaana ennen jaon aloittamista ja noutaa lihat paloittelupäivänä klo mennessä tai poikkeuksellisesti sopia ennalta poikkeava ajankohta saaliinjaon- ja paloittelijoiden johtajan (-ien) kanssa. 14. Rikkomukset ja erimielisyydet. 1. Metsästyksenjohtaja vastaa metsästyksen aikana tapahtuneista metsästyslain rikkomisista viranomaisille. Hän huolehtii myös muista säädösten edellyttämistä ilmoituksista. 2. Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksen johtajan ohjeiden, sekä seurueen kokousten päätösten rikkomisen lievissä tapauksissa käsittelee metsästyksen johtaja, vakavissa tapauksissa metsästyksen johtaja yhdessä vähintään kahden varajohtajan kanssa ja antavat päätöksen seuraamuksista mahdollisimman nopeasti ennen seuraavaa metsästyspäivää. Mikäli kyseessä on seuran sääntöjen ja ohjeiden rikkomus, on se annettava

7 7 metsästyksen johtajan toimesta tiedoksi seuran hallituksen päätettäväksi. Metsästysseuran hirviseurueen vetäjä tai seuran puheenjohtaja valvoo metsästyksen johtajan toimia ja puuttuu niihin ja vie rikkomukset tarvittaessa seuran hallituksen käsittelyyn. 3. Seurueen jäsenten metsästystä koskevat erimielisyydet on saatettava metsästyksen johtajien tietoon. Metsästyksen johtaja, varajohtajat ja johtoryhmä puolestaan tulee toimia välimiehinä ja esittää erimielisyyden ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti. 4. Seuraamuksena rikkomuksista voidaan käyttää julkista nuhtelua, seurueen hyväksi tehtävää talkootyötä, lihaosuuksien menettämistä tai määräaikaista poissaoloa jahdista. Seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia. 5. Jahtipäivän aamuna tai jahdin kuluessa metsästyksen johtaja ilmoittaa mitä hirvieläimiä metsästetään, jahdin kohdetta voidaan muuttaa tarvittaessa. Mikäli jäsen ampuu tai kaataa muun kuin sovitun hirvieläimen, mutta se on lupaehtojen mukainen, harkitsee metsästyksen johtaja vähintään kahden varajohtajan kanssa rikkomuksen vakavuuden ja voi määrätä ampujalle määräaikaisen poissaolon jahdista ja päättävät ampujalle kuuluvien hirvieläimen pään mahdollisine sarvineen ja syötävien sisäelinten käytöstä, sekä saako ampuja lihaosuuden ko. hirvieläimestä. 6. Koiran omistaja vastaa koiran aiheuttamista vahingoista. 15. Palkitsemiset 1. Johtoryhmä valitsee seurueen jäsenistä vuoden kaatajan 2. Vuoden kaataja palkitsemisen perusteluina on erityinen kunnostautuminen jahdissa ja muissa seurueen toiminnassa. Rehti metsästäjä ja jolla on onnistuneita kaatoja. 16. Peijaiset 3. Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa. 4. Peijaisten järjestelyistä vastaa siihen nimetty henkilö. 5. Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seuran- / seurueen jäsenet. 17. Metsästysvieraat 1. Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. 2. Päätöksen vieraiden ottamisesta ja perittävistä maksuista voi tehdä seuran hallitus tai valtuuttamina hirviseurue, ellei säännöissä toisin mainita. 3. Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä ja saaliinjaosta tekee hirviseurue ennen jahtia. 4. Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista. 5. Metsästyksen johtaja voi kutsua tarvittaessa ulkopuolisia ajomiehiä, koiranohjaajia ja koiria avustamaan metsästystä ja jäljitystä määräajaksi. Koiranohjaajalle voidaan antaa lupa toimia apujana. Kutsuttujen ajomiesten ja koiranohjaajan ei tarvitse maksaa seuran vierasmaksua tai seurueen maksua. Ajomiesten ja koiranohjaajien metsästyssääntöihin perehdyttämisestä, mahdollisista palkkioista, kulukorvauksista, oikeudesta kaatajan- ja lihaosuuteen sovitaan etukäteen. 18. Metsästyssäännön tuntemus. 1. Jokainen seurueen jäsen, varahenkilö, kutsuttu koiranohjaaja ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään ennen metsästyksen

8 8 19. Metsästyssäännön hyväksyntä ja voimassaolo. alkua tähän vahvistettuun metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä. 2. Tämä metsästyssääntö annetaan tiedoksi seuran kotisivuilla tai jaetaan tarvittaessa kirjallisena jahtiin osallistuville ennen metsästyksen aloittamista. 1. Näitä hirvieläinten metsästyssääntöjä voidaan muuttaa johtoryhmän esityksestä seurueen jäsenten enemmistön päätöksellä myös metsästyskauden aikana. 2. Tämä hirvieläinten metsästyssääntö on käsitelty seurueen kokouksessa ja ne on vahvistettu ja hyväksytty seurueen kokouksessa ja ovat voimassa toistaiseksi.