Lapuan Metsastysseura ry. HIRVENMETSASTYSSAANTO

Transkriptio

1 Lapuan Metsastysseura ry. HIRVENMETSASTYSSAANTO l.yleista 1. Metsastyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsaadantoa, hyvia metsastystapoja ja metsastysseuran saantqja seka naapuriseurojen kanssa tehtyja sopimuksia. 2. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumaara sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmygntajan suosituksiin sekamaa-ja metsatalouden ja tieliikenteen vahinkomaariin. 3. Metsastyksessa noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jasenilla on yhtalalset oikeudet ja velvollisuudet. 4. Seuran hirvenmetsastyssaanto vahvistetaan vuosittain hirviseurueen perustamiskokouksessa. 2.METSASTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA 1. Seuran metsastysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jasenet. 2. Metsa'stysalueista pidetaan ajantasalla olevaa kartastoa, joka on myos hirviseurueen kaytsssa. 3. Seura voi erillispaatoksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsastyksen ns. yhteislupaan. 3.KAATOLUVAT 1. Kaatolupa-anomuksen tekemisesta vastaa hirviseurueen valtuuttamat jasenet. 2.Kaatolupa-asioista neuvottelevat lupa-anomuksen kasittelijan, luvan myontajan ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seurueen nimeamat metsastyksenjohtajat. 4.OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN 1. HirvenmetsSstykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jasenet, jotka ovat olleet seuran jasenia vahintman kolme vuotta. 2. Seuran hirviseurue muodostetaan hirviseurueen perustamiskokouksessa. Hirviseurae on my6s velvollinen pitamaan loppukokouksen jahdin jalkeen. 3. Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seurueen perustavassa kokouksessa. 4. Ampujana metsastykseen osallistuvalla jasenella tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe.

2 5.METSASTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTAvAJAKO 1. Seuran hirvenmetsastyksen johtajan ja tarvittavan maaran varajohtajia valitsee vuosittain muodostettu hirviseurue. 2.Hirviseurueen tarvitsemat muut toimihenkilot (esim. sihteeri, passilohkojen vetajat, saaliskssittelijat, jalkitunnustelijat, tilastojen pitajat, jne) seurue valitsee keskuudestaan. 3. Seurueen kokoontumisista ja niissa tehdyista paatoksista pidetaan kirjaa metsastyksenjohtajan johdolla. 4. Metsastyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita seka seuran omaa arkistointia varten. 6.METSASTYKSEN ALOITTAMINEN JA METS ASTYSKAYTANNOT 1. Metsastyskauden aloittamisesta paatetaan seurueen perustavassa kokouksessa ja ajankohta tiedqtetaan kokouksesta poissa olleille seurueen jasenille. 2. Ns. yleisia seurueen metsastyspaivia ovat hirvenmetsastyskauden viikonvaihteet (la-su). Muina paivina tapahtuvasta metssstyksesta phattaa metsastyksenjohtajat. 3. Metsastyksenjohtaja on velvollinen antamaan kkjallisena ohjeet ja rnaa'raykset hirvijahtiin osallistujille. 4. Hirvikoirien kaytostajakayttovuoroista sovitaan hyvissa ajoin etukateen. Tulkintatilanteet ratkaisee metsastyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen. 7.OSALLISTUMISVELVOLLISUUS 1. Hirviseurueen jasenten velvollisuudesta osallistua metsastykseen ns. yleisina metsastyspaivina psatetaan hirviseurueen vuosittaisessa perustavassa kokouksessa. Seurueen jasenet ovat velvollisia osallistumaan myos metsastykseen liittyviin oheistoimintoihin. 2. Metsastykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi naisss saann6issa luetaan mm. saaliinkasittelyyn liittyvat toimet, valinehuolto, saaliinkasittelypaikan puhtaanapito ja hoito. 8.AMPUMATAITO, SAALIINBCASITTELY 1. Jokaisella ampujana metsastykseen osallistuvalla on velvollisuus osallistua harjoitusammuntoihin hirviseurueen paattamalla tavalla, ja hankkia riittava valmius saaliin kasittelyvaiheisiin. 2. Ellei metsastyksenjohtaja toisin maaraa, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jaikeen saaliin pistaminen ja suolistaminen.

3 3. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella/-silla, epahygienialla tai muulla tavalla. 4. Jokainen seurueen jasen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin kasittelyyn. 9.HAAVOITTAMISTILANNE 1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven kayttaytyminen siihen ammutun laukauksen jalkeen. 2. Mikali hirvi ei kaadu ampujan nako- tai kuuloetaisyydelle, taman tulee: *ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsastyksenjohtajalle *merkita tarkoin ja selvasti oma paikkansa laukaisuhetkella *merkita tarkoin ja selvasti hirven sijainti ampumishetkella 3.Mikali metsastyksenjohtaja ei ole toisin maarannyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jalkia, ne merkiten ja sotkematta, enintaan 150 metria. Ammutun hirven jaljille lahteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille 10.KAATAJAMAARITYS 1.Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetaan henkilo, joka on todennakoisimmin ampunut siihen ensimmaisena tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa elaimen kahdessa tunnissa osumasta. 2.Tulkintatilanteissa kaatajan nimeamisen tekee metsastyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia. 3.Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettavissa useampikin henkilo, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenaan. ll.saaliinjako l.kaadetun hirven nahka, paa mahdollisine sarvineen ja syotavat sisaelimet kuuluvat metsastysperinteiden mukaisesti hirvenkaatajalle, poislukien metsastysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukateen. 2.Kaadetusta hirvesta toimitetaan paisti vuokrasopimuksen tehneille maanomistajille vuokralistan mukaan kaikille vuorollaan. 3.Lihanjako tapahtuu seurueen taysivaltaisten jasenten kesken tasaosuuksin, jotka jatkotilanteessa arvotaan. Metsastysvieraiden saalisosuuksista pastetaan ennen vieraan metsastyksen aloittamista.

4 12.RIKKOMUSSEURAAMUKSET,ERIMIELISYYSRATKAISUT l.metsastyksenjohtaja ilmoittaa metsastyksen yhteydessa tapahtuneista metsastyslainsaadannon rikkomisista viranomaisille. Hanen velvollisuutensa on huolehtia myos muista saadosten edellyttamista ilmoitusvelvollisuuksista. 2.Seuran sa&itqjen, taman metsastyssaannon, hyvien metsastystapojen tai metsastyksenjohtajan ohjeiden ja maaraysten rikkomisen kasittelevat valittomasti metsastyksenjohtajat yhdessa. 3.Seuraeen jasenten kesken mahdollisesti syntyvat erimielisyydet on saatettava metsastyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia valimiehina ja maarata erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti. 4.Rikkomuksista seurueen jasenille maarattavien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia. 13.PEIJAISET l.peijaistapahtuman jarjesthmiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seurueen jasenet. 14.KUSTANNUKSET 1.Hirviseurueen kulujen yhteismiara jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jasenten kesken. 2.Hirviseurueen kulut muodostuvat mm. seuraavista menoerista: *lupamaksut *yhteishankinnat *peijaiskulut *muut kulut 15.YHTEISTOIMINTA l.seuran mahdollisesta osallistumisesta naapurianojien kanssa yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteisanomus) paatetaan vuosittain seurueen loppukokouksessa. 2.Yhteisluvalla metsastavien osapuolten valilla on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopirnus, jonka sisalto saatetaan seurueen jasenten tietoon. 16.METS ASTYS VIERAAT l.hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsastysvieraita. Paatoksen vieraiden ottamisesta tekee hirviseurue. 2.Metsastysvieraiden osalta paatokset jahtijarjestelyista tekee hirviseurue, 3. Vieraiden isannyydesta seka metsastykseen ja metsastyssmntoihin perehdyttajista paatetaan ennen vieraan metsastyksen aloittamista. 4.Vierailta perimvista maksuista pa'attma hirviseurue.

5 n.metsastyssaannon TUNTEMUS Uokainen seuraeen jasen on velvollinen perehtymaan vuosittain vahvistettavaan metsastysssantoon ja noudattamaan sita. 2.Tama metsastyssaanto jaetaan seurueen jasenille kirjallisena kuittausta vastaan. 18.METSASTYSSAANNON VUOSITTAISET VAHVISTUSPAIVAT l.kun hirviseurueen perustamiskokous on vahvistanut metsastyssaannon kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri paivaavat ja kuittaavat nimikirjoituksellaan metsastyksenjohtajan mukana kulkevan saantokappaleen..../ a / a a., a a a a a a a a a a a a a a '