TURUN JA SÄKYLÄN VARUSKUNTIEN ERÄSEURA RY:N METSÄSTYSSÄÄNTÖ 2019

Transkriptio

1 TURUN JA SÄKYLÄN VARUSKUNTIEN ERÄSEURA RY:N METSÄSTYSSÄÄNTÖ Yleistä Metsästyssäännön tarkoituksena on luoda Turun ja Säkylän Varuskuntien Eräseura ry:n (jatkossa TSVE) jäsenistölle suotuisat metsästysmahdollisuudet vuokraamillaan mailla siten, ettei alueiden sotilaalliselle käytölle koidu haittaa. Vuokratuilla metsästysalueilla metsästettäessä noudatetaan metsästyslakia ja -asetuksia sekä tätä sääntöä. Mikäli metsästykseen osallistuu vieraita, on isännän velvollisuus huolehtia siitä, että myös vieraat noudattavat tätä sääntöä ja metsästyslakia. Seuruejahdissa tällainen isännän velvollisuus on metsästyksen johtajalla. 2 Liikkumien metsästysalueilla Liikkumisessa puolustusvoimien käytössä olevilla alueilla noudatetaan kulloinkin alueilla voimassa olevia rajoituksia. Rajoituksista saa ajankohtaiset tiedot Säkylän valvomosta. Liikuttaessa yksityisautoilla puolustusvoimien hallitsemalla alueella on noudatettava erityistä varovaisuutta alueella mahdollisesti olevien sotilasosastojen takia. Muun muassa autojen pysäköinnin on tapahduttava siten, ettei se rajoita tien käyttöä suurillakaan ajoneuvoilla. Varuskunnan päälliköllä on oikeus kieltää metsästys osittain tai kokonaan, mikäli sotilaalliset syyt niin vaativat. Metsästäjän on pyydettäessä osoitettava henkilöllisyytensä. 3 Turvallisuus Ennen metsästyksen aloittamista on yksittäisen metsästäjän ja seuruemetsästyksessä metsästyksen johtajan varmistauduttava siitä, ettei metsästyksestä ole vaaraa alueella mahdollisesti oleville sotilasosastoille. Varmistus suoritetaan Porin Prikaatin valvomosta puh Samalla tulee ilmoittaa kuka tai ketkä ovat metsästykseen osallistumassa ja millä alueella metsästys tapahtuu. Säkylässä on tarvittaessa käytävä noutamassa ampuma-alueen puomien avaimet valvomosta. Jos taisteluampuma-alueella ammutaan, on otettava yhteyttä varoupseeriin ja sovittava metsästysalueet.

2 2 4 Metsästysoikeus TSVE:n metsästysoikeus käsittää pyyntiluvanvaraisten eläinten metsästyksen, kanalintujen, vesilintujen, metsäkauriin, jänisten, pienpetojen ja muun pienriistan metsästyksen, sekä rauhoittamattomien eläinten pyynnin. Metsästysoikeuteen kuuluu oikeus kouluttaa edellä mainittujen eläinlajien pyyntiin tarkoitettuja koiria. Kunnia-, varsinaisilla ja koejäsenillä on oikeus ottaa yhdistyksen metsästysalueille vieraaksi henkilökohtainen metsästysvieraansa lunastamalla ennen metsästyksen alkamista nimeämälleen henkilölle määritetylle ajalle vieraskortin. Päivälupa käsittää joko yhden päivän välillä ma-pe tai koko viikonlopun (la-su). Vieraskortti voi olla myös kausikohtainen, mutta jäsen voi lunastaa vain yhden kausikortin metsästysvuotta kohti. Samanaikaisesti jäsenellä voi olla enintään kaksi (2) vierasta (1 kausikortti ja yksi päivälupa tai 2 päivälupaa). Vierasmaksua ei tarvitse maksaa pienpetojahdista. Johtokunnan päätöksellä voidaan henkilöitä kutsua seuran vieraaksi ilman vierasmaksua. Hirvieläinten metsästykseen osallistuvia vieraita ja heidän vierasmaksujaan käsitellään kohdassa hirvieläinten metsästys. Metsästyssäännön liitteenä ovat pienriistan metsästykseen sallittujen alueiden kartat. Kartat ovat nähtävillä myös Raasin ja Säkylän metsästysmajoilla ja Porin Prikaatin valvomossa. Karttojen ylläpidosta vastaa seuran sihteeri. Karttoihin on merkitty rauhoitusalueet. Rauhoitusalueilla on metsästys kielletty. Koiran noutaminen näiltä alueilta on sallittu edellyttäen, että ase ei ole mukana tai se on lataamattomana suojuksessa. 5 Rajoitukset ja ohjeet Metsästäjä on velvollinen korvaamaan kaiken sen vahingon ja haitan, jonka hän mahdollisesti aiheuttaa toimenpiteillään maan vuokraajalle tai kolmannelle osapuolelle. Metsästäjällä on oikeus käyttää avotulen tekoon oksia, risuja ja muita vähäarvoisia maapuita. Avotulen teko on sallittu ainoastaan hiekka- ja kosteikkoalueilla edellyttäen, että lähdettäessä tuli sammutetaan huolellisesti. Avotulen teko on kielletty metsäpalovaroituksen aikana. Muovin käyttö kohteiden tai muun merkitsemiseen sekä riistanhoidon rakenteisiin on kielletty. Kaikki merkinnät on poistettava käytön jälkeen. Uusien ruokintapaikkojen, maanpäällisen haaskan tai sellaisten kyttäyspaikkojen perustamiseen, joihin tulee jonkinlaisia rakennelmia (esim. lavoja, kaukaloita, katoksia yms.), tarvitaan seuran johtokunnan hyväksyntä. Ensisijaisesti pyritään rakentamista rajoittamaan ja osoittamaan jäsenelle joku jo olemassa olevista paikoista yhteiskäyttöön paikan jo omaavien kanssa. Mikäli paikka perustetaan yksityisten omistamalle maalle, tarvitaan lisäksi maanomistajan lupa.

3 3 Kyttäyspaikan perustamista suunnittelevan henkilön tulee tehdä kirjallinen esitys seuran johtokunnalle. Vuosikokousta edeltävässä johtokunnan kokouksessa käsitellään käyttöön tulevat entiset ja mahdolliset uudet ruokinta- tai kyttäyspaikat. Kokouksen jälkeen johtokunta ilmoittaa uuden paikan perustajalle päätöksestä. Mikäli ruokinta- tai kyttäyspaikka ei ole ollut käytössä kahtena edeltävänä jahtikautena, voi johtokunta määrittää paikan purettavaksi tai antaa sen muille seuran jäsenille ylläpidettäväksi. Lähtökohtaisesti kyttäyspaikkoja on käytössä yksi jäsentä kohden. Mikäli metsästykseen osallistujia on jollakin kaudella vähemmän kuin olemassa olevia kyttäyspaikkoja, johtokunta jakaa vapaiden kyttäyspaikkojen käyttöoikeuden jahtiin ilmoittautuneiden kesken anomusten perusteella. Metsästysalueella olevia puolustusvoimien hallinnoimia rakenteita ei saa käyttää riistan ruokintaan eikä riistan kyttäämiseen. Maastoon ei saa metsästykseen osallistuvilta jäädä roskia tai hajoamattomia jätteitä kuten lasia. Mikäli jäsen rikkoo tätä metsästyssääntöä voi johtokunta määrätä jäsenelle varoituksen tai metsästyskiellon osaksi aikaa tai kokonaan kyseiselle metsästyskaudelle. Mikäli jäsen tästä huolimatta rikkoo sääntöjä, voi vuosikokous erottaa jäsenen seuran jäsenyydestä. Metsästyskiellot tai erottaminen eivät oikeuta jäsen- tai muiden maksujen palautukseen. 6 Metsästäjän velvollisuudet Metsästäjän on ilmoitettava metsästysalueella havaitsemastaan metsästyslain rikkomisesta, luvattomasta metsästyksestä ja mahdollisesta vahingonteosta ensi tilassa Porin Prikaatin valvomoon ja seuran puheenjohtajalle. Kaikkien seuran jäsenten, kunniajäsenet ja yli 70 vuotiaat poislukien, on metsästysoikeuden saamiseksi: - osallistuttava koiranäyttelyyn toimitsijatehtävissä yhtenä päivänä kerran vuodessa tai - maksettava seuran tilille vuosikokouksen päättämä summa (riistanhoitotyö) tai - tehtävä johtokunnan kutakin kertaa erikseen määrittämä työsuoritus. Yhdistyksen puheenjohtaja, sihteeri ja johtokunta saavat metsästysoikeuden tehtävänsä perusteella. Koiranäyttelyn toimitsijatehtävillä tai muilla työtehtävillä hankitaan metsästysoikeus seuraavalle kalenterivuodelle. Riistanhoitotyön maksun suorittamisella voidaan metsästysoikeus hankkia seuraavalle tai kuluvalle vuodelle. Metsästysoikeus alkaa kalenterivuoden alussa ja jatkuu seuraavan kalenterivuoden helmikuun loppuun saakka. Vuosikokouksen ja syyskokouksen yhteydessä seuran sihteeri esittelee metsästysoikeuden lunastaneiden luettelon, joka liitetään kokouksen pöytäkirjaan. Koejäseneksi tai varsinaiseksi jäseneksi esittämisen ja hyväksymisen yhteydessä johtokunta määrittää mihin saakka uusilla jäsenillä on metsästysoikeus ilman työsuorituksia tai maksua.

4 Ampujana metsästykseen osallistuvan henkilön on ylläpidettävä sellaista ampumataitoa käyttämillään aseilla, että eläimille ei tuoteta tarpeetonta kärsimystä. Hirvenmetsästykseen ampujana osallistuvien ampumaharjoittelu on esitetty kohdassa hirvieläinten metsästys. 7 Jaostot Seuran jaostoja ovat: - riistanhoitojaosto, - kilpailujaosto, - kenneljaosto ja - kalastusjaosto. Riistanhoitojaostoon valitaan neljä jäsentä siten, että kaksi (2) jäsentä Säkylään ja kaksi Raasiin sekä Säkylän ja Raasin majamestarit. Kilpailujaostoon valitaan neljä jäsentä. Kenneljaostoon ja kalastusjaostoon valitaan kumpaankin kaksi (2) jäsentä. Jaostojen jäsenet valitaan vuosikokouksessa. Yksi jaoston jäsenistä valitaan johtajaksi, joka vastaa jaoston tehtävien toteuttamisesta. Jaostojen tehtävät: 1. Riistanhoitojaosto johtaa riistanhoitotyötä järjestämällä jäsenistölle erilaisia riistanhoito- ja muita talkoita sekä vastaa metsästysmajojen kunnosta ja kehittämisestä. Tapahtumista tiedotetaan TSVE:n internetsivuilla ( ja/tai jäsenkirjeiden välityksellä keväällä ja syksyllä sekä mahdollisuuksien mukaan muilla tiedotteilla. 2. Kilpailujaosto järjestää metsästykseen liittyvät ampuma- ja muut kilpailut seuran johtokunnan hyväksymän kilpailukalenterin mukaisesti. Tällaisia kilpailuja ovat ainakin Säkylän kesäkisat. 3. Kenneljaosto järjestää yhteistoiminnassa kenneljärjestöjen kanssa koiranäyttelyt ja ajokokeet sekä opastaa tarvittaessa jäsenistöä metsästyskoirien valinnoissa ja hoidossa. 4. Kalastusjaosto hoitaa kalanistutukset yhteistoiminnassa alueen muiden kalanhoitoyhtymien kanssa ja järjestää jäsenistölle pilkkikilpailut ja rantakalastuskilpailut johtokunnan hyväksymän kilpailukalenterin mukaisesti. Jaostojen lisäksi voidaan vuosi- tai syyskokouksessa perustaa erilaisia toimikuntia, joiden toimiaika on määräaikainen. 8 Pienriistan metsästys 4

5 Jäsenistöllä on oikeus metsästää kohdassa 4 mainittua pienriistaa ottaen huomioon riistanhoitoyhdistyksien erityismääräykset. 5 Seuran syyskokouksessa päätetään vuosittain saaliskiintiöt. Jäsenen vieraan saama saalis lasketaan isännän kiintiöön kuuluvaksi. Johtokunta päättää mahdollisista lisäkiintiöstä esitysten perusteella. 9 Hirvieläinten metsästys Hirven metsästystä käsittelevä osa on tämän metsästyssäännön liitteenä 1. Muiden pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästystä käsittelevä osa on liitteenä 2 ja valkohäntäpeuran sekä metsäkauriin ajometsästystä käsittelevä osa on liitteenä Suurpetojen metsästys Suurpetojen metsästystä käsittelevä osa on liitteenä Muutokset Tähän sääntöön tehtävien muutosten hyväksyntä edellyttää, että vähintään 2/3 paikalla olevista jäsenistä on muutoksen kannalla. Hirvieläinten metsästystä käsittelevien metsästyssääntöjen muuttamiseen on oikeus hirvenmetsästyksen osalta hirviseurueella ja valkohäntäpeuran metsästyksen osalta ao. seurueella. Tämä sääntö on päivitetty ja hyväksytty käyttöönotettavaksi vuosikokouksessa Säkylässä Puheenjohtaja Janne Varjonen Sihteeri Matti Virolainen Janne Varjonen Matti Virolainen LIITTEET 1. Hirven metsästys 2. Muiden pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys 3. Suurpetojen metsästys 4. Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin ajometsästys

6 TSVE ry:n metsästyssäännön LIITE 1 6 HIRVEN METSÄSTYS Hirven metsästystä varten muodostetaan vuosittain kaikista mennessä ilmoittautumismaksun maksaneista seuran jäsenistä hirviseurue. Seurueen kokoonpanoon kuuluu metsästyksen johtaja, ainakin kuusi (6) ennalta nimettyä metsästyksen johtajan apulaista ja kaksi tai useampia ryhmiä. Metsästyksen johtajan apulaiset toimivat ryhmien johtajina. Hirviseurueen kokoajana toimii metsästyksen johtaja. Metsästyksen johtajien varsinaiset tehtävät ja vastuu on määrätty metsästyslaissa. Metsästyksen johtaja vastaa metsästyksestä, lihan oikeudenmukaisesta jakamisesta ja jahtipäiväkirjan pitämisestä. Edellisten lisäksi metsästyksen johtaja vastaa yhteistoiminnassa majamestarien kanssa lahtivajojen tarkoituksenmukaisesta hoidosta. Metsästyksen johtaja ja apulaiset valitaan vuosikokouksessa. Hirviseurueen vuosittainen kokoonpano vahvistetaan TSVE:n syyskokouksen yhteydessä pidettävässä hirviseurueen järjestäytymiskokouksessa, ns. hirvikokouksessa. Tämän lisäksi kokouksessa päätetään varsinaisen jahdin aloittamisesta ja mahdollisten täydentävien osallistumismaksujen suuruudesta ja maksamisesta. Hirvikokouksen jälkeen seurueen kokoaja laatii lopullisen osallistujaluettelon ryhmäjakoineen sekä lihan jako-osuuksien lukumäärän mukaan laaditut täydentävät osallistumismaksut. Hirviseurueen ylintä päätäntävaltaa käyttää metsästyksen johtajien neuvosto, johon kuuluvat metsästyksen johtaja apulaisineen. Neuvosto on päätösvaltainen, kun siinä on läsnä metsästyksen johtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä. Äänestystilanteessa päätös tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan metsästyksen johtajan ääni on ratkaiseva. Neuvostolla on oikeus kieltää seurueen jäseneltä hirven metsästys osaksi aikaa tai kokonaan kyseisenä metsästyskautena, mikäli jäsen rikkoo metsästyslakia, metsästysasetusta tai tätä sääntöä. Lievempänä rangaistuksena voidaan käyttää määräaikaista aseettomana tapahtuvaa metsästystä. Mikäli Neuvosto edellisessä kappaleessa mainitulla päätösvaltaisuutta ja päätöstä koskevalla tavalla päättää, että tapaus on vakavuutensa takia siirrettävä johtokunnan käsittelyyn, neuvoston johtaja ilmoittaa siitä yhdistyksen puheenjohtajalle. Tällöin pätee mitä tämän metsästyssäännön yleisen osan kohdassa viisi (5) on esitetty. Ensimmäistä vuottaan seurueen hirvenmetsästykseen osallistuva jäsen, joka muuallakaan ei ole toiminut ampujana hirvenmetsästyksessä, toimii lähtökohtaisesti aseettomana ajomiehenä/koiranohjaajan apulaisena koko metsästyskauden. Tänä aikana hänen tulee perehtyä metsästykseen osallistumalla aktiivisesti sen eri vaiheisiin. Hänen on osallistuttava saaliin käsittelyyn (eläimen suolistamiseen ja nylkemiseen sekä lihan leikkaamiseen) ainakin kerran. Metsästyksen johtajien neuvosto voi erityisistä syistä

7 7 lyhentää aseettomana ajomiehenä metsästävän jäsenen aseettomuusaikaa harkitsemallaan tavalla. Ampujana hirvenmetsästykseen osallistuvan jäsenen on ylläpidettävä ampumataitoa vuosittain seuraavien vaihtoehtojen mukaisesti: - osallistuttava ainakin kerran SML:n tai SAL:n sääntöjen mukaisiin virallisiin hirviammuntakilpailuihin tai, - ampumalla aikaisemman ampumakokeen (3 + 3 ls) mukainen hyväksytty suoritus joko oman seuran tai jonkun muun seuran valvotuissa harjoituksissa ennen hirvenmetsästyksen aloittamista tai, - ampumalla valtakunnallinen lakisääteinen ampumakoe tai - osallistumalla seuran hirviampumakilpailuihin Hirven metsästyksessä virallisia metsästyspäiviä ovat hirvikokouksessa päätetty aloituspäivä ja sen jälkeiset viikonloput seurueen hirvikokouksessa päättämällä tavalla. Epävirallisia metsästyspäiviä ovat viimeistään edellisenä virallisena metsästyspäivänä päätetyt muut metsästyspäivät. Hirviseurueella on käytössä palveluspäiväsääntö (P-päivä). Hirvenmetsästyksen alkaessa jokaisella hirviseurueen jäsenellä on yksi P-päivä, joka mahdollistaa poissaolon yhtenä virallisena jahtipäivänä, ilman että menettää lihaosuuttaan. Vuosikokouksen päättämänä päivänä järjestetään hirviseurueen talkoot. Talkoiden pitopaikka ja aloitusaika päätetään hirvikokouksessa. Kyseisestä talkoopäivästä saa jokainen siihen osallistunut toisen P-päivämerkinnän. Jäsenen hirvenmetsästys alkaa silloin, kun hän ensimmäisen kerran virallisena jahtipäivänä ilmoittautuu metsästyksen johtajalle ja on esittänyt asiaan kuuluvat luvat ja muut todistukset. Jäsen voi tämän jälkeen olla pois yhdestä virallisesta metsästyspäivästä lihaosuuttaan menettämättä (P-päivä). Metsästyspäiväksi luetaan koko päivän metsästysaika mukaan lukien saaliin nylkeminen. Poikkeustapauksissa metsästyksen johtaja voi vapauttaa jäsenen ennen metsästyspäivän päättymistä henkilön kuitenkaan menettämättä metsästyspäiväänsä. Metsästykseen osallistuva henkilö ei saa poistua metsästystapahtumasta ilman metsästyksen johtajan lupaa. Hirviseurue voi kutsua maksutta osallistuvia vieraita hirvenmetsästykseen minä tahansa virallisena tai epävirallisena metsästyspäivänä. Varsinainen Vierasjahti järjestetään seurueen järjestäytymiskokouksessa päätettävänä ajankohtana ja tavalla. Vierasjahtiin kutsutaan TSVE:n toiminnan jatkuvuuden ja tukemisen kannalta tärkeät vieraat sekä edustajat sellaisista naapuriseuroista, joiden kanssa on hirvieläinten metsästykseen liittyvää yhteistoimintaa. Vierasjahdissa metsästys voi tapahtua joko Raasissa tai Säkylässä. Vierasjahdin päättää yhdessä nautittava päivällinen, jonka järjestelyistä vastaa hirvikokouksessa päätetty henkilö.

8 Ensimmäisenä virallisena metsästyspäivänä tarkastetaan metsästyksen johtajien johdolla ampujina metsästykseen osallistuvilta seuraavat asiat: 1. hirven metsästykseen soveltuvan aseen hallussapitolupa 2. riistanhoitomaksun suorittaminen 3. ampumakokeen suorittaminen 4. osallistumismaksun suorittaminen. 8 Ajo- tai passivuoro kestää yhden metsästyspäivän vaihtuen metsästyspäivittäin. Seuraavat metsästyspäivät alkavat nimenhuudolla. Tämän jälkeen metsästyksen johtaja antaa ohjeensa päivän metsästyksen toteuttamisesta. Mikäli päivän aikana ei suoriteta lainkaan miesajoa, merkitään se kuitenkin ajopäiväksi niille ryhmille, jotka ovat ajovuorossa kyseisenä päivänä. Kaadettujen eläinten vetäminen tai kantaminen sellaiseen paikkaan, josta ne saadaan ajoneuvoon, on koko seurueen tehtävä. Metsästyksen johtajat vastaavat nylkemiskertojen tasapuolisesta jakautumisesta ryhmien ja henkilöiden kesken. Koiranohjaajana toiminut metsästäjä on vapaa saaliinkäsittelystä. Hirven kaatajaksi katsotaan se metsästäjä, joka on ensimmäisenä ampunut osuman eläimen kuolettavalle alueelle (rintaontelo, kaula- ja selkäranka, aivot ja isot kehon sisäiset verisuonet). Mikäli haavoittuneen hirven metsästys aloitetaan metsästyksen johtajan päätöksellä uutena metsästyksenä tai ajona, ratkaistaan kaataja, kuten terveen hirven osalta menetellään. Kaatajalle kuuluu saaliista pää ja siihen kuuluvat kieli ja sarvet sekä talja ja sisäelimet. Kaatajan velvollisuuksiin kuuluu eläimen suolistaminen ja koejäsenen opastaminen tehtävässä. Metsästyksen päätyttyä sovitaan lihanleikkuupäivä. Mikäli paloitteluun ilmoittautuu liian monta halukasta suhteessa ruhojen määrään, voi metsästyksen johtaja nimetä paloitteluun osallistujat. Paloitteluun osallistujat saavat ylimääräisen P-päivä merkinnän jahtipäiväkirjaan. Metsästyksen johtajan käskemä lihanleikkuu tai muu hirvenmetsästystä edistävä työ virallisen metsästyksen aikana katsotaan metsästykseksi. Saaliin jakoperusteena käytetään lihan jako-osuutta (lihaosuus). Perhejäsen lasketaan kuuluvan varsinaisen jäsenen lihaosuuteen. Saalis jaetaan kyseisenä ajankohtana metsästykseen osallistuneiden kesken (myös P-päivän käyttäneet). Epävirallisena metsästyspäivänä kaadetun eläimen liha jaetaan kaikkien sellaisten jäsenten (lihaosuuksien) kesken, jotka ovat osallistuneet metsästykseen tai edellisenä virallisena metsästyspäivänä tapahtuneeseen metsästykseen (myös P-päivän käyttäneet). Mikäli saalis on kaadettu virallisen jahdin päätyttyä (oman lupakiintiön täytyttyä), saalis jaetaan kyseisenä päivänä metsästykseen osallistuneiden jako-osuuden omaavien metsästäjien kesken.

9 9 Epävirallisesta jahdista on pyrittävä ilmoittamaan mahdollisimman monelle hirviseurueen jäsenelle. Henkilöllä ei voi kuitenkaan olla enempää käytettyjä P-merkintöjä kuin hänellä on varsinaisia metsästyspäiviä. Hirven pyyntikauden päätyttyä tai kaikkien kaatolupien tultua käytetyksi metsästyksen johtajat laativat kaatoilmoitukset ja maksavat kaatolupamaksut siten, kuin lupien myöntäjä on siitä käskenyt.

10 TSVE ry:n metsästyssäännön LIITE 2 10 MUIDEN PYYNTILUVANVARAISTEN HIRVIELÄINTEN METSÄSTYS Muiden pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästystä varten muodostetaan kaksi seuruetta, Raasin seurue ja Säkylän seurue. Eräseuran jäsen voi halukkuutensa mukaan kuulua joko yhteen tai molempiin seurueisiin. Valkohäntäpeurajahtiin voi ilmoittautua maksamalla osallistumismaksun mennessä TSVE:n tilille. Raasin seuruetta johtaa Raasin hirvenmetsästyksen johtaja ja Säkylän seuruetta Säkylän hirvenmetsästyksen johtaja. Kaatoilmoitusten kokoajana voi toimia myös erikseen nimetty metsästyksen johtajan valtuuttama henkilö. Seurueiden järjestäytymiskokoukset pidetään TSVE:n syyskokouksen yhteydessä hirvikokouksen jälkeen. Mikäli kokoukset jostain syystä pidetään muuna ajankohtana, ilmoitetaan ajankohdat syyskokouksen jälkeisessä kiertokirjeessä. Kokouksessa päätetään metsästykseen liittyvistä asioista kuten kaatojen ilmoittamisesta, vapaajahtien ajankohdasta jne. Metsästyksen johtaja laatii kokouksesta pöytäkirjan kahtena kappaleena, joista toinen jää metsästyksen johtajalle ja toinen toimitetaan TSVE:n sihteerille. Jäsenen muiden pyyntiluvan varaisten hirvieläinten metsästys voi alkaa silloin, kun hän on esittänyt metsästyksen johtajalle: 1. valkohäntäpeuran metsästykseen soveltuvan aseen hallussapitoluvan 2. todistuksen ampumakokeen suorittamisesta 3. todistuksen osallistumismaksun suorittamisesta. Metsästysseura tai seurue ei voi rajoittaa laissa ja asetuksessa sallittujen metsästystapojen tai aseiden käyttöä. Turvallisuussyistä valkohäntäpeuran metsästys tapahtuu ensisijaisesti ns. kyttäysmetsästyksenä tähän tarkoitukseen erikseen varatuilta paikoilta. Valkohäntäpeuran metsästys voi tapahtua myös ajometsästyksenä koiralla tai miesajona joko yksittäisenä henkilönä, koko seurueen kesken tai pienempinä joukkoina. Seuruejahdin järjestämisestä on ilmoitettava metsästyksen johtajalle ja siihen pätee mitä metsästyslaissa ja -asetuksessa seuruemetsästyksestä on säädetty. Seuruemetsästyksessä saadun saaliin jaosta päättää metsästykseen osallistuneet. Yksityisiltä mailta kaadetun peuran lihanjaossa on muistettava maanomistajaa. Valkohäntäpeurajahtiin liittyvien rikkomusten käsittelyssä pätee, mitä tämän metsästyssäännön yleisen osan kohdassa viisi (5) sekä hirven metsästyksen yhteydessä on kirjoitettu.

11 Valkohäntäpeuran pyyntikauden päätyttyä tai kaikkien kaatolupien tultua käytetyksi metsästyksen johtajat laativat kaatoilmoitukset ja maksavat kaatolupamaksut siten, kuin lupien myöntäjä on siitä käskenyt. Yksittäinen eläimen kaataja tai seurue maksaa kaatamiensa eläinten kaatolupamaksut viikon sisällä kaadosta seuran tilille. 11

12 TSVE ry:n metsästyssäännön LIITE 3 12 SUURPETOJEN METSÄSTYS 1. METSÄSTYSOIKEUS Seuran metsästysoikeus käsittää pyyntiluvanvaraisten suden, karhun ja ilveksen metsästyksen. Suurpetojen metsästykseen on oikeus osallistua seuran kaikilla osallistumismaksun maksaneilla varsinaisilla-, kunnia-, koe- ja perhejäsenillä sekä seuran hyväksymillä suurpetojen pyynnin vierasmaksun maksaneilla henkilöillä. Seura voi kutsua maksutta osallistuvia vieraita suurpetojen metsästykseen. Yli seurarajojen tapahtuvassa yhteismetsästyksessä vierasmaksun maksamiseksi hyväksytään yhteislupa-alueen jonkun muun seuran osallistumismaksujen (vast.) maksaminen. Karhun metsästykseen osallistuvilla on oltava voimassa oleva todistus karhun ampumakokeen suorittamisesta. 2. JÄSENYYS, TOIMIHENKILÖT JA TEHTÄVÄT Suurpetojen metsästystä varten muodostetaan vuosittain seurue kaikista metsästykseen erikseen ilmoittautuneista jäsenistä. Ilmoittautuessaan suurpetojen metsästysseurueeseen ilmoittautuja samalla hyväksyy yhteisluvan säännöt. Osallistujaluettelo toimitetaan yhteislupapäällikölle. Metsästykseen ilmoittautuja sitoutuu maksamaan osallistumismaksun, jonka suuruuden päättää seuran vuosikokous vuosittain. Osallistumismaksu maksetaan, mikäli metsästys järjestetään. Seurueen kokoonpanoon kuuluvat metsästyksen johtaja, ennalta nimetyt metsästyksen varajohtajat sekä seurueeseen ilmoittautuneet henkilöt. Seurueen kokoajana toimii vuosi- tai syyskokouksessa valittu suurpetojen metsästyksen johtaja. Metsästyksen johtaja on samalla yhteyshenkilö yhteislupapäällikköön ja naapuriseuroihin. 3. METSÄSTYS Metsästys voidaan suorittaa koko seurueena, pienempinä joukkoina tai yksin kuitenkin siten, että seuruemetsästyksessä joko metsästyksen johtaja tai joku varajohtajista osallistuu metsästykseen ja yksin tapahtuvassa metsästyksessä metsästyksen johtaja on tietoinen metsästyksen aloittamisesta ja päättämisestä. Suurpedon ampumaluvan antaa yhteislupapäällikkö. Hän voi rajoittaa ampumaluvan ajallisesti tai paikallisesti. Ampumalupaa voidaan pyytää vasta haukun alettua tai eläimen

13 muuten ollessa välittömän pyynnin kohteena. Eläimen kaatamisesta tai haavoittamisesta on välittömästi (alle viisi minuuttia) ilmoitettava yhteislupapäällikölle. Suurpedon haavoittamisesta on ilmoitettava myös poliisille, jos eläin poistuu metsästysalueelta tai metsästys muuten joudutaan keskeyttämään. Tällöin eläimen pyynti jatkuu viranomaistoimintana, johon metsästäjillä on velvollisuus osallistua, mikäli viranomainen näin haluaa. Suurpedon kaatajaksi katsotaan ampuja, jonka laukauksesta eläin on kaatunut. Mikäli eläin ei kaadu heti, arvioidaan kaataja samoilla perusteilla mitä liitteessä 1 on esitetty hirven kaatamisesta. Kaatajalle kuuluu saaliista kallo, talja, siitinluu ja karhusta lisäksi sappirakko. Mahdollisen lihan jakaminen suoritetaan kaikkien jahtiin osallistuneiden jäsenten kesken. Seurue päättää lihan myymisestä tai muusta luovuttamisesta. Kaatomaksut (vast) ja mahdolliset lihan tutkimisesta tulevat kustannukset maksetaan yhteisestä kassasta. Yli seurarajojen tapahtuvassa metsästyksessä saaliin lihan jakamisesta sovitaan ennakkoon yhteislupakokouksessa. Kaatajan velvollisuuksiin kuuluu ruhon pilaantumisen estäminen sekä tutkimuskäyttöön tarvittavien osien lähettäminen tutkittavaksi. Pilaantumisen estäminen voi tapahtua joko eläimen välittömällä suolistamisella tai siten, että kaataja välittömästi hankkii paikalle asiantuntevan henkilön suorittamaan jatkotoimenpiteet. 13

14 TSVE ry:n metsästyssäännön LIITE 4 14 TSVE ry peuran metsästys ajavilla koirilla Jahtijärjestelyt Osallistujat Peurajahti ajavilla koirilla edellyttää jahdin johtajaa ja koiran/koirien ohjaajaa sekä passimiehiä. Jahtiin kokoonnutaan jahdin johtajan päätöksellä, joka on velvollinen varmistamaan koiran ja ohjaajan käytettävyyden suunniteltuna ajankohtana. Jahdin johtaja ilmoittaa suunnitteilla olevasta jahtiajankohdasta yhdistyksen sihteerille, joka lähettää kutsun vähintään kaksi täyttä vuorokautta (3 yötä) ennen jahtitapahtumaa peuraporukan jäsenille sähköpostilla. Jahtiin varmasti osallistuvat ovat velvollisia ilmoittamaan kutsua seuraavan vuorokauden aikana sihteerille osallistumisestaan. Sihteeri ilmoittaa osallistujien määrän jahdin johtajalle viimeistään jahtia edeltävänä päivänä. Mikäli jahdin johtaja toteaa, että ilmoittautuneita ei ole riittävästi suunnitellun jahdin toteuttamiseksi, hän käskee sihteerin lähettää viestin jahdin peruuntumisesta. Peruutus voi tapahtua myös sääolosuhteiden tms. syyn nojalla. Peruutusviesti lähetetään viimeistään jahtia edeltävänä päivänä klo mennessä koko peuraporukalle. Jahdin johtaja voi toimia myös koiran ohjaajana. Jahtiin voivat osallistua peuraporukan jäsenet vaikka eivät olisikaan ilmoittautuneet jahtiin. Jahtialueen ja passipaikkojen valinta Raasiin on määritetty 51 kpl numeroituja vakiopassipaikkoja. Jahdin aloituksessa jahdin johtaja toteaa osallistujien määrän ja keskusteltuaan koiran ohjaajan kanssa päättää käytettävän metsästysalueen ja miehitettävät passipaikat. Jahtiin osallistuvat passimiehet nostavat passipaikkakortin, jonka numero määrittää kunkin passipaikan. Passipaikkakortissa on karttaote passipaikasta, jossa näkyy myös lähimmät muut passipaikat. Passimiehet pitävät kortin jahdin ajan itsellään ja palauttavat sen jahdin johtajalle ajon päätyttyä. Jahtipäivän aikana voidaan toteuttaa useampia ajoja, joiden passipaikat arvotaan vastaavasti. Saaliin jako ja käsittely Jahdissa saatu saalis kuuluu kuolettavan laukauksen ampuneelle metsästäjälle, joka myös vastaa saaliin käsittelystä ja kaatomaksun maksamisesta. Koiran ohjaajalle kaadetusta eläimestä kuuluu toinen ulkofile, jonka ampuja toimittaa koiran ohjaajalle paloiteltuaan ruhon. Mikäli tästä perussäännöstä halutaan poiketa, on saaliin jako sovittava ennen jahdin aloitusta. Mikäli saalis päätetään jakaa perussäännöstä poiketen jahtiin osallistujien kesken, on sen käsittelyyn osallistumisesta ja maksun jakautumisesta sovittava samassa yhteydessä.