KORPILAHTI, KIRKKOLAHDEN
|
|
- Susanna Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KORPILAHTI, KIRKKOLAHDEN VIHERYLEISSUUNNITELMA Suunnitelmaselostus Suunnitelmakartta, Kirkkolahti 1:2000 Maisemanhoitokartta, Kirkkolahti 1:2000 Päivänvarjontie 1:1000 Suunnitelmakartta, Päivänvarjontie 1:1000 Leikkaus A-A...C-C, Periaate pihakadusta 1:500, 1:200 Päivänvarjontien hulevesipainanne 1:200, Periaate hulevesipainanteesta 1:200,1:50 1: _Korpilahti_ja_Kirkkolahti_yleissuunkartta, 240_Korpilahti_ja_Kirkkolahti_maisemanhoito, 240_Kirkkolahti_viheryleissuun, 240_Leikkaukset_A_C, 240_Leikkaus_E_ylarinne, 240_leikkaus_E_alarinne, 240_hulevesipainanne, 240_Polkutyyppi_P1, 240_Sillan_periaate
2 Korpilahti, Kirkkolahden viheryleissuunnitelma Selostus , VSU Oy TYÖRYHMÄ JA TYÖN KULKU Suunnitelma on tehty Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden toimeksiannosta. Jyväskylän kaupungilla työstä ovat vastanneet Paula Tuomi, Mervi Vallinkoski ja Sirkka-Liisa Sikiö. Suunnitelma koskee Jyväskylän Korpilahden Kirkkolahden ranta- alueita, joille on tekeillä uusi asemakaava. Työryhmän kokouksiin ovat osallistuneet Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluista Paula Tuomi, Julia Virtanen, Anne Sandelin, Mika Koliseva, Sirkka-Liisa Sikiö ja Jorma Lipponen. Ohjaustyöryhmän kokouksia on pidetty yhteensä 3 kpl. Viheryleissuunnitelman on laatinut konsulttina VSU, Arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy. Projektinjohtajana ja suunnittelijana on toiminut Outi Palosaari, arkkitehti SAFA sekä suunnittelijoina Tommi Heinonen, maisema-arkkitehti ja Sami Kaleva, hortonomi AMK ja maisema-arkkitehtiyo., Susanne Anttila, hortonomi AMK ja Soila Lokasaari, hortonomi AMK. Kirkkolahden viheryleissuunnitelma käynnistettiin jo v. 2009, jolloin se laadittiin koskemaan Kirkkolahden alueen lisäksi myös Tähtirinteen aluetta. Viheryleissuunnitelman päivitys Kirkkolahden osalta käynnistettiin, koska kaavaan tuli muutoksia, jotka vaativat myös viher- ja katualueiden sekä kunnallisteknisten ratkaisujen, kuten hulevesijärjestelyjen, uudelleen tarkastelua. PÄIJÄNTEEN MAISEMAKUVA Päijänne ulottuu Hämeen viljavilta laajoilta savikoilta Keski-Suomen mäkimaille ja Pohjois-Päijänteen vuorimaahan. Päijänteen ympäristö on useiden ruhjelaaksojen pirstomaa. Päijänteen rannat ovat kallioisia ja metsäisiä ja korkeussuhteiltaan voimakkaasti vaihtelevia. Suhteelliset korkeuserot ovat suuret, paikoin jopa yli 100 m. Luode-kaakko suuntautuneet murroslinjat työntyvät pitkinä lahtina sisämaahan ja kapeat vesireitit ja kosket jyrkkien kallioiden lomassa luovat erityispiirteet alueelle. Metsät hallitsevat maisemaa kaikkialla ja soita on vähän. Luonto on paikoin hyvinkin rehevää. Jyrkkien rinteiden alaosien metsät ovat kuusivaltaisia. Paikoin esiintyy jaloja lehtipuita, lehmusta, tervaleppää ja raitaa. Rehevimpiä alueita ovat Muinais-Päijänteen entisen rantaviivan alueet (n. 95m mpy). Metsätalouden rooli on pitkään ollut Päijänteen alueella merkittävä. ( Kiinteä asutus on sijoittunut keskiajalla ensimmäiseksi Päijänteen kallioisille rannoille ja lahdenpoukamiin sekä Päijänteeseen laskevaa Jämsänjoki-vartta ylöspäin. Tyypillisiä asuinpaikkoja ovat olleet harjujen hiekkamaat. Nykyasutus ja kyläkunnat ovat myös asettuneet harjujen liepeille tai lahdenpohjukoihin vesistön tuntumaan. Viljelysmaat ja kylät ovat sijoittuneet lahtien poukamiin. Jyrkkärinteiset kalliometsät rajaavat viljelysmaisemaa. Asuinrakennukset ja tilakeskukset sijoittuvat ylempinä peltojen rinteillä, kalliolla tai moreenikummuilla, muttei juuri koskaan aivan rannassa. Kuvaavaa alueelle on pitkät näkymälinjat mäeltä mäelle ja talolta talolle. Perinnemaisemat, rantaniityt, laitumet ja haat ovat poistumassa maisemakuvasta. Aktiivisesti niitä on viljelty luvuille saakka. ( Päijänteelle ominaiset elinkeinot; kalastus, metsätalous sekä venematkailu ovat luoneet rannoille omaleimaisia piirteitä venekoppeineen, rantautumispaikkoineen sekä uittoon liittyvine rakennelmineen. Alueella tiet noudattavat asutuksen ja viljelysten muodostamia jonomuodostumia. Kylärakenne, tien varsiin ja harjuille aikanaan syntyneet raitit eivät enää ole selvästi näkyvissä. Rakennuskulttuuria leimaavat vauraat talonpoikaistilat, suurtilat sekä torpat. Toisaalta rakennuskannassa näkyvät myös huvilakulttuurin piirteet. Päijänteen rooli Suomen asutushistorian kannalta on ollut varsin merkittävä. ( SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Kirkkolahden metsäalueilla sijaitsee muutamia olevia rakennuksia ja alueelle tullaan lisäämään rakennuskantaa jatkossa. Metsiltään alue on kulttuurivaltaista, jossa ihmisen kädenjälki on näkyvissä. Metsät sijaitsevat järveen viettävissä rinteissä ja puusto on suurelta osin nuorehkoa tai harvennettua sekametsää, mutta joukossa on myös umpeen kasvaneita metsänosia. Kenttä- ja pensaskerrokseltaan metsät ovat heinittyneitä ja suurruohovaltaisia. Puuston päälajisto koostuu pääasiassa koivusta ja männystä, mutta myös kuusta esiintyy paikoittain. Suuria maisemamäntyjä esiintyy vanhojen huviloiden pihoilla. Kirkkolahteen laskee monia pieniä painanteita ja noroja, joista valuu alueen pintavesiä. Lisäksi alueella on kolme luonnontilaisena tai luonnontilaisenkaltaisena säilynyttä noroa. Norot ovat vesilain 17 a :n mukaisia pienvesiä ja niiden luonnontila tulee säilyttää. Kirkkolahden rannan rakentamisessa tuleekin ottaa huomioon valumavedet, joita kertyy rannalle useasta suunnasta. Kirkkolahden alueelta on löydetty merkkejä liito-oravan liikkeistä metsässä. Tämän vuoksi uusille rannan tonteille on säilytettävä ja/ tai istutettava puustoa liito- oravan elinympäristön turvaamiseksi. KORPILAHTI, KIRKKOLAHDEN VIHERYLEISSUUNNITELMA
3 Korpilahti, Kirkkolahden viheryleissuunnitelma Selostus , VSU Oy SUUNNITELMAN TAVOITTEET Viheryleissuunnitelman tavoitteena on parantaa Kirkkolahden polkuverkostoa ja ohjata lähimetsien hoitoa. Tavoitteena on monipuolisen ja elinvoimaisen kasvillisuuden ylläpitäminen sekä ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen. Tehtävillä hoitotoimenpiteillä ja ulkoilureitistöllä huolehditaan alueen kasvillisuuden kulutuskestävyydestä ja elinvoimaisuudesta. Kirkkolahden rakentamisen kustannukset on esitetty erillisessä liitteessä. KUVA 1. SÄILYTETTÄVIÄ MÄNNYNTAIMIA TÄHTIRINTEEN RANNALLA KUVA 2. TONTEILLA SÄILYTETTÄVIÄ SUURIA MAISEMAPUITA Kirkkolahden ympäri linjattu uusi polku kulkee Kirkkolahden rannan tuntumassa tulvarajan yläpuolella, josta avautuu vaihtelevia näkymäaukkoja rantakasvillisuuden lomasta Kirkkolahdelle. Polku alkaa Kirkkolahdenpolulta ja päättyy uuden Päivänvarjontien asutusalueeseen, josta on yhteys Tähtirinteen uudelle leikki- ja venepaikoille. Tien viereinen reitti yhtyy puhelinmastolla taas poluksi ja tältä alueelta aukeaa kirkolle päin Kirkkolahden ylitse miellyttäviä näkymiä, joten alueelle voitaisiin rakentaa näköalalava tukemaan poluston virkistyskäyttöä. Jyrkimmissä rinnekohdissa kevyt portaikko suojaa kasvillisuutta, maaperää eroosiolta ja helpottaa liikkumista. Olevat polut liitetään osaksi uutta polkureitistöä. Polut ovat kapeita, vähintään 1,2 m levyisiä sorapäällysteisiä lukuun ottamatta venevajojen kohdalla 3 m levyistä polkua ja venevajojen kohdalla rantaan ulottuvaa sora- aluetta, jolloin ne sopivat luonnonmukaiseen metsikköön. Polku tehdään poistamalla kunttakerrosta n. 20 cm syvyydeltä ja täyttämällä kaivanto soralla. Norojen kohdalla norot ylitetään sillalla. Luonnontilaisten norojen kohdalla kasvillisuus jätetään luonnontilaiseksi. Polkua ei valaista, mutta jos polku päätetään tulevaisuudessa valaista, käytetään vastaavia valaisinmalleja kuin alueella olevat valaisimet. Uusien tonttien välissä kulkevan Päivänvarjontien tuleville kasvillisuusalueille istutetaan maanpeitekasveja, perennoja ja matalia pensaita sekä puustoa esim. mäntyjä, koivuja tai haapoja. Päivänvarjontien eteläpuolen tonteilla hulevedet kerätään niskaojilla, joilla vedet johdetaan rinteen mukaisesti Päivänvarjontielle päin. Päivänvarjontiellä hulevedet kerätään painanteisiin, joissa on syvempiä viivytyspainateita, ja johdetaan painanteissa Kirkkolahteen. Tonttien rannat käsitellään luonnontilaisiksi, joissa eroosiota estetään luurankokiveyksellä. Asutusalueen viereiset taajamametsät KUVA 3. LUONNONTILAISENA SÄILYTETTÄVÄ NORO KUVA 4. VALAISIN KIRKKOLAHDELLA Taajamametsien hoidon lähtökohtana on metsän moninaiskäytön ja maiseman ominaispiirteiden säilyttäminen. Tavoitteena on luoda ja ylläpitää pitkäikäinen puusto, kaunis ja viihtyisä asuin- ja virkistäytymisympäristö. Metsiin pyritään luomaan vaihtelevia elinvoimaisia ja kulutusta kestävää metsäluontoa. Haluttu ilmiasu metsille on halittu hoitamattomuus. Puusto pidetään sekapuustona, jonka hoitoon käytetään luonnonmukaisia metsänhoidon menetelmiä. Näillä jäljitellään metsän sukkessiota. Luonnonmukaisen metsän hoidon lähtökohtina on säilyttää alueilla luontaisesti kasvava puulajityyppi ja turvata metsän jatkuvuus eli metsän tulee sisältää eri kehitysvaiheessa olevaa puustoa. Hoitotoimet jakautuvat pitkälle aikavälille ja ovat jatkuvia. Metsän puustossa suositaan sekapuustoa, sillä sekametsärakenne lisää puiston kestävyyttä ja ekologista monimuotoisuutta. Kaikissa hoitotoimissa otetaan huomioon taajamametsän maisemalliset, toiminnalliset ja ekologiset arvot ja tavoitteet hoitoluokkakohtaisesti. Lopulliset hoitotoimet tulee pohjautua myös metsän hoitosuunnitelmiin. KUVA 5. TÄHTIRINTEEN RANNALLA SÄILYTETTÄVÄ LUONNONKASVILLISUUS KORPILAHTI, KIRKKOLAHDEN VIHERYLEISSUUNNITELMA
4 Korpilahti, Kirkkolahden viheryleissuunnitelma Selostus , VSU Oy Kirkkolahden puusto on nykyisellään suurelta osin n. 70 vuoden ikäistä. Metsän uudistamisessa ja hoidossa suositaan luontaisia uudistusmenetelmiä, joita ovat: pienpuuston- ja taimikonhoitoa, harvennushakkuita ja uudistamista metsän kehitysvaiheen tarpeen mukaan. Puuston nykyinen toimenpidetarve on metsikön rakenteen muokkaamista, jolloin hakkuumuotona poimintahakkuut ovat suositeltavin harvennustapa. Yleispiirteittäin metsää siistitään tulevien polkujen laidoilta tarkemmin ja muista alueista pyritään saada hoitotoimilla luonnontilaisen kaltaisia. Polun molemmin puolin poistetaan 2 m matkalta vesakko ja isojen puiden runkokorkeutta nostetaan 2-3 m korkeuteen. Metsän puurakenteena suositaan sekapuustoa ja umpeen pensoittuneet aluskasvustot harvennetaan. Metsään jätetään kuollutta, lahoavaa sekä pysty- että maapuita alueen monimuotoisuuden turvaamiseksi alueille, jossa ne eivät aiheuta vaaraa alueen käyttäjille. Puuston harvennuksilla parannetaan tiheiden ja varjoisten metsien kulutuskestävyyttä. Valon lisääntymisen myötä pohjakasvillisuuden lajikoostumus muuntautuu paremmin kulutusta kestäväksi. Rantapuustoa tulee hoitaa lievin harvennuksin sekä pienimuotoisilla aukotuksilla. Näkymiä avattaessa puuryhmiä poistetaan paikoitellen niin, että jäljelle jääneet puut ryhmittyvät luontevasti. Tavoitteena ei ole saada koko alueelle tasaista väljää rungostoa, vaan eri tiheyksillä kasvavaa moni-ikäistä sekapuustoa, jossa on siivilöityviä näkymäaukkoja. Vesistöltä päin rantaa tarkasteltaessa rannan puuston tulee säilyä mahdollisimman ehjänä. Rantaviivan läheinen pensaskerros säästetään ja välittömässä rannan tuntumassa suositaan lehtipuita. Havupuusuojavyöhykkeitä harvennetaan lievästi. Tulevien tonttien kohdalla puusto suositellaan harvennushakattavan ennen varsinaista rakentamisen aloitusta. Harvennetun tontin ja säilyvän metsäkuvion reuna harvennetaan siten, että metsän laitaan muodostuu luontainen vaihettumisvyöhyke suuremmista puista ja kasvavista taimista n. 10 m matkalla tontin reunasta. Uusilla rannan tonteilla on säilytettävä ja/ tai istutettava puustoa (kuusia, haapoja ja koivuja) liito- oravan elinympäristön turvaamiseksi. Liito-oravan kulkureitillä yksittäisten puiden välisen etäisyyden toisistaan tulee olla enintään 20 m. Kolohaavat ja liito-oravan jätöspuu säilytetään paikallaan. Lisäksi uusien tonttien sekä puhelinmaston alueella olevat suuret maisemapuut säilytetään. Taajamametsien puuston hoitotoimenpiteitä Pienpuuston- ja taimikonhoito NÄKYMÄ POLULTA KIRKKOLAHDEN RANNALLA Metsän alemman kerroksen hoito tehdään harventamalla ja aukottamalla aluskasvustoa. Tehdyillä toimenpiteillä jäsennetään maisemaa ohjaamalla puulajisuhteita ja luodaan elintilaa säilyville puille. Tavoitteena on eri-ikäisrakenteinen sekametsä. Pienpuuston ja taimikon hoidossa on mahdollista avartaa näkyvyyttä tai jättää tiheikköjä näkösuojiksi ja monimuotoisuuden lisäämiseksi. Harventamisessa vältetään tasaista raivaamista. Harvennushakkuu Harvennushakkuulla voidaan vaikuttaa metsikön rakenteeseen. Tavoitteet vaihtelevat kohteittain, sillä harvennushakkuulla voidaan luoda metsän eri-ikäinen sekapuusto, yhden puulajin metsiköitä ja puupilaristoja. Haluttua kasvutiheyttä ohjaa puulaji, runkoluku/ pohjapinta-ala, kasvupaikan rehevyys ja puuston elinvoimaisuus. Harvennuksessa keskitytään joko ylä- tai alaharvennukseen. Tavoitteena on luoda: 1. puoliavointa ja monikerroksellista tilaa, 2. tiheää ja monikerroksellista tilaa, 3. tiheää pilaristoa tai 4. avointa pilaristoa. Harvennukset tulee tehdä ajallaan, sillä ylitiheässä kasvaneiden puiden latvus ja juuristo heikentyvät. Puun korjuussa vältetään runko- ja juuristovaurioita. Vanhoissa metsiköissä latvuksille tehdään tarpeeksi kasvutilaa. Uudistaminen Taajamametsien uudistamisen pituus on noin % normaaleja talousmetsiä pidempi. Puusto säilyy elinvoimaisena n vuotta. Kirkkolahden puusto on nykyisellään suurelta osin n vuoden ikäistä. Uudistamisessa suositaan luontaisia uudistusmenetelmiä, joita ovat: siemenpuuhakkuu, poimintahakkuu, pienaukkouudistaminen, liukuvareunainen kaistalehakkuu, suojuspuumenetelmä ja alikasvoksen vapauttaminen. Istuttaminen Istuttamisella voidaan vaikuttaa tulevan metsän rakenteeseen ja ilmiasuun. Puukujanteiden muodostuminen ja suojametsien luonti alueelle sopivilla ja luontaisilla puulajeilla on mahdollista istuttamisella. Avoimien alueiden metsittäminen tehdään istuttamalla ellei luontainen uudistaminen ole mahdollista. NÄKYMÄ VENEPAIKOILLE KIRKKOLAHDENPOLULTA KORPILAHTI, KIRKKOLAHDEN VIHERYLEISSUUNNITELMA
5 METSÄKUVIOIDEN HOITOTOIMET Lähimetsät C1 Lähimetsien, jotka sijaitsevat rakennuskannan läheisyydessä, hoidon tavoitteena on maisemakuvan sekä monipuolisen ja elinvoimaisen kasvillisuuden ylläpitäminen sekä ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen. Tehtävillä hoitotoimenpiteillä ja ulkoilureitistöllä huolehditaan kasvillisuuden kulutuskestävyydestä ja elinvoimaisuudesta. Kuvio: 7, 8, 9 Asutuksen väliin jäävän metsän puusto harvennetaan, aluskasvustoa avataan ja tiheässä kasvavia puita harvennetaan. Tavoitteena on puoliavoin monikerroksellinen kasvusto. Kuviolla 8 (sekä kuviolla 10) sijaitsee olevien purettavien huviloiden pihoilla suurikokoisia maisemamäntyjä, jotka säilytetään. Lisäksi kuviolla 8 on kolohaapoja, jotka säilytetään. Kuvio: 10 Tonttien hoitotoimet Alueella on liito- oravan kulkureitti. Uusilla rannan tonteilla on säilytettävä ja/ tai istutettava puustoa (haapaa, kuusta, koivua, leppää) liito- oravan elinympäristön turvaamiseksi. Tonttien puiden enimmäisetäisyys toisistaan on 20 metriä. Tonteilla säilytetään olevia suurikokoisia puita ja tonttien puusto harvennetaan ennen varsinaista rakentamisen alkamista. Suositaan haapaa, koivua, kuusta, leppää ja mäntyä. Päivänvarjontien eteläpuolen tonteilla hulevedet kerätään niskaojilla, joilla vedet johdetaan rinteen mukaisesti Päivänvarjontielle päin. Päivänvarjontiellä hulevedet kerätään kasvillisuusalueiden painanteisiin, joissa on syvempiä viivytyspainanteita, ja johdetaan painanteissa Kirkkolahteen. Tonttien rannoille jätetään kasvamaan luonnonkasvillisuutta. Ranta voidaan suojata eroosiota vastaan luurankokiveyksellä, jossa rantaa vasten asennetaan suurehkoja kivilohkareita hunajakennokuviota mukaillen. Osa kennoista jätetään auki ja niihin istutetaan luontaista rantakasvillisuutta juurakkoina. Suurten kivien välit täytetään louheella ja / tai murskeella. Korpilahti, Kirkkolahden viheryleissuunnitelma Selostus , VSU Oy Ulkoilu- ja virkistysmetsät C2 Kuvio 1 Kuviolla tila on pusikoitunutta avointa tilaa, jolla kasvaa myös isompia yksittäisiä havu- ja lehtipuita. Kuviolla pyritään avoimen pilariston muodostumiseen. Kuviolle tehdään alaharvennus aukottamalla aliskasvuston pensaikkoa. Suuria puita jätetään yksittäin ja ryhmiin. Puusto jätetään sekapuustoksi. Puuston hoidossa huomioidaan Jyväskyläntielle avautuvat näkymälinjat. Säilytetään metsämaiseman ja alkuperäisen luonnon lajisto. Viereisen noron suojapuuston reunassa pyritään vaiheittaiseen puuston vaihtoon eli vältetään jyrkkiä puuston kokovaihdoksia. Kuvio 4, 5 Kuviolla pääpuustona kasvaa koivua ja seassa kasvaa joitain isompia kuusia. Kuviolla pyritään tiheään monikerrokselliseen sekapuustoon. Alueella kasvavat kuuset säilytetään. Välittömiä toimenpiteitä ei tarvita, mutta tiheimpiä kohtia voidaan aukottaa alaharvennuksella. Olevat maapuut jätetään paikoilleen. Rannassa puusto pidetään tiheänä monikerroksellisena sekä osin avoimena pilaristona. Suuret kuuset säilytetään ja rannassa olevat linnunpöntöt jätetään paikalleen. Kuvio 12 Kuvion pääpuusto on koivua ja joukossa kasvaa myös joitain isompia mäntyjä. Koivikkoa harvennetaan, siten että kasvustosta muodostuu puoliavointa ja monikerroksellista. Näköalapaikalla avataan tarvittaessa näkymiä Kirkkojärvelle päin. Suuret maisemamännyt säilytetään. Suojametsät C3 Suojametsien kohdilla tavoitellaan kasvillisuuden monikerroksellisuutta, peittävyyttä ja ylläpidetään suojavaikutusta. Kuvio: 2 Tavoitteena harvennushakkuulla tiheä monikerroksellinen sekametsä. Alueella kasvavat kuuset säilytetään. Myöhemmin kuusten ikääntyessä ja elinvoimaisuuden heikentyessä tehdään alikasvoksen vapauttaminen, jotta uudistetaan kuusten kasvua. Kuvio: 6 Alueelle sijoittuu liito-oravan kulkureitti. Hakkuuaukiolle jäänyt puujäte kerätään pois. Hakkuuaukion reuna hoidetaan siten, että metsän ja aukion rajavyöhykkeelle muodostuu luontainen vaihettumisvyöhyke. Hakkuuaukion ja uuden rakennusten väliin jäävän alueen reunassa puustoa lisätään istuttamalla mäntyä ja koivua. Metsitystaimien lisäksi alueelle istutetaan joitain isompia puita saarekkeina (korkeus n cm). Kuvio: 11 Ei toimenpiteitä. Puusto mäntyvaltaista, mutta luoteisosassa koivikkoa. Alueella on säilytettäviä liitooravan kolohaapoja ja jätöspuu. Lisäksi suuret lehmukset tulisi säilyttää maiseman monimuotoisuuden lisäämisen kannalta. Kuvio: 13 Asutuksen reuna-alueen käsittely, jossa luodaan luontainen vaihettumisvyöhyke tontin ja metsän välillä. Erityisalueet E Kuvio 3: Suojelualueet Kirkkolahden etelä- ja itäosissa on luonnontilaisina tai luonnontilaisenkaltaisena säilyneitä noroja, jotka kuuluvat vesilain 17 a :n mukaisiin pienvesiin. Näitä alueita ei saa muuttaa niin, että niiden säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Norojen välittömät lähiympäristöt eivät kuulu metsälain erityisiin ympäristöihin, mutta norojen luonnontilaisuuden säilymisen kannalta tulee lähiympäristöä säilyttää 10 metrin matkalta molemmin puolin noroa suojavyöhykkeenä. Norojen suojavyöhykkeelle ei tehdä metsänhoidollisia töitä. Suojavyöhykkeiden tavoitteena on turvata kyseisen alueen ja yleisemminkin paikallisen luonnon elinympäristöjen ja eliölajien monimuotoisuus. Alueella tehdään tarvittaessa luonnonhoitotoimia, jotka lisäävät ja auttavat monimuotoisuuden lisääntymistä. Puusto ylläpidetään nykyisellään. KORPILAHTI, KIRKKOLAHDEN VIHERYLEISSUUNNITELMA
6 korkeusjärjestelmä N60 KIRKKOLAHTI, VIHERYLEISSUUNNITELMA, suunnitelmakartta, 1:2000
7 korkeusjärjestelmä N60 KIRKKOLAHTI, VIHERYLEISSUUNNITELMA, maisemanhoito, 1:2000
8 korkeusjärjestelmä N60 KIRKKOLAHTI, PÄIVÄNVARJONTIE, VIHERYLEISSUUNNITELMA, 1:1000
9 KIRKKOLAHTI VIHERYLEISSUUNNITELMA, leikkaukset A-A, B-B, C-C, 1:500
10 KIRKKOLAHTI,VIHERYLEISSUUNNITELMA periaate pihakadusta, ylärinne, 1:200
11 KIRKKOLAHTI,VIHERYLEISSUUNNITELMA periaate pihakadusta, alarinne, 1:200
12 KIRKKOLAHTI,VIHERYLEISSUUNNITELMA, Periaate hulevesipainanteesta, 1:200 ja 1:50
13 LUONNONMUKAISTEN VIHERALUEIDEN POLKUTYYPIT LEIKKAUS, POLKU 1:20 PÄÄLTÄ, POLKU 1:20 KORPILAHTI, KIRKKOLAHDEN VIHERYLEISSUUNNITELMA, polun periaatekuva, 1:20
14 LUONNONMUKAISTEN VIHERALUEIDEN NOROT YLITTÄVIEN SILTOJEN TYYPPIPIIRUSTUS KORPILAHTI, KIRKKOLAHDEN VIHERYLEISSUUNNITELMA, sillan periaatekuvat, 1:20
KORPILAHTI, KIRKKOLAHDEN
KORPILAHTI, KIRKKOLAHDEN Jyväskylän karttapalvelu :: Tulostussivu VIHERYLEISSUUNNITELMA http://kartta.jkl.fi/web/printpage. Jyväskylän karttapalvelu :: Tulostussivu 200 m 3200 m http://kartta.jkl.fi/web/printpage.a
LisätiedotKORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ
YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotAlemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.
HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta
LisätiedotHoidon periaatteet ja yksityiskohdat
TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotLUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)
LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma Johdanto Luuniemen alueelta on inventoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kasvillisuus (kuva alla) ja alueelle on tehty ympäristösuunnitelma vuonna 2006 (Suunnittelukeskus
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
Lisätiedot20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat
3052 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotKuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.
Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotAVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA
M A I S E M A - A R K K I T E H D I T B Y M A N & R U O K O N E N O Y Mannerheimintie 81 00270 Helsinki puhelin 09-857 1761 telefax 09-857 1776 byman.ruokonen@ maisema-arkkitehdit.fi AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI
LisätiedotToppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma
13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotKiinteistöliikelaitos Anu Nuora Juha Mäkitalo. Puistometsien ja luonnonsuojelualueiden hoito-ohjelma 2013-2014
Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Juha Mäkitalo Puistometsien ja luonnonsuojelualueiden hoito-ohjelma 2013-2014 Muut erityispiirteet: Kotimetsä Lähivirkistysalue, luonnonpuisto Luontoselvitykset - Alueen
LisätiedotHAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS
HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotTräskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma
Luonnos 14.12.2009 / Virpi Sahi Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma Suunnitelman ja toteutuksen vertailua kuvioittain joulukuu 2009 Yleistä hoito- ja käyttösuunnitelmasta
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotPUISTOMETSIEN JA LUONNONSUOJELUALUEIDEN HOITO OHJELMA 2014 2015. Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Aki Männistö Juha Mäkitalo
PUISTOMETSIEN JA LUONNONSUOJELUALUEIDEN HOITO OHJELMA 2014 2015 Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Aki Männistö Juha Mäkitalo Paakarlanpuisto JÄÄNYT KESKEN 2013-2014! Puistoalue Toivottu alueen harventamista
LisätiedotPÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II
SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotTERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.
TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotMetsäohjelma 2016 16.11.2015
Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Espoon kaupunki 2015 Metsäohjelma 2016 1 Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2016 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman
LisätiedotKouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari
Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET
LisätiedotKAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa
LisätiedotPituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotKESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Tilaaja Oriveden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.8.2018 ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU
KANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU Lamminrahkan eteläosan asemakaavaehdotuksen, kaava nro 785 (11.12.2018) liito-oravan kulkuyhteyksien (1-6) nykytilanne tarkistettiin
LisätiedotNIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE
NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (9) Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa lehdoille tyypillisen luontaisen lajiston elinmahdollisuuksia kolmessa lehtokohteessa.
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotPlanterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos
Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos LUONTOLAUSUNTO Johdanto Tämä lausunto koskee Espoon Rastaalassa sijaitsevia kiinteistöjä 49-60-230-5 ja 6, osoitteissa Veininmäki 6
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotViheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa
Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Kuntametsien suunnittelun tiekarttahankkeen väliseminaari 30.5.2007 Bjarne Häggman 19.7.2007 1 Viheralueiden hoitoluokitus
LisätiedotMielakan metsäilta
Mielakan metsäilta 19.4.2017 26.6.2017 Kouvolan kaupunki Kodikas Kiehtova Kehittyvä Kysely auki 30.4.2017 saakka osoitteessa www.kouvola.fi/taajamametsat 26.6.2017 Sanna Laukkanen 2 26.6.2017 Sanna Laukkanen
LisätiedotLuonnonhoidon hankehaku
Sivu 1 Luonnonhoidon hankehaku Luonnonhoidon alueellinen suunnitelma Yhteenveto Tulostuspäivämäärä: 10.10.2018 Palvelualue: Eteläinen palvelualue Suunnitelma, nimi: Keräkankareen paahderinteet Suunnittelija:
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
Lisätiedot3934/ /2014. Metsätyöohjelma
3934/14.03.02/2014 Metsätyöohjelma 2015 Espoon kaupunki 2014 Metsätyöohjelma 2015 1 (15) Yhteenveto Metsätyöohjelma 2015 on C-hoitoluokkien vuosityöohjelma, jonka ovat koonneet Espoon kaupunkitekniikka
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotTYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA
TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotKEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
LisätiedotToimenpiteet kuvioittain
Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotKuvioluettelo. Sivu 20 (1) 26.3.2015
Siu 20 (1) 26.3.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 89 0,4 Metsämaa Tuore kangas,
LisätiedotTarmo Saastamoinen Sellukatu 10b33,90520, Oulu
Tarmo Saastamoinen 29.6.2006 tarmo84@hotmail.com Sellukatu 10b33,90520, Oulu Liito-orava (Pteromys volans) selvitys Iisalmessa: Tutkimuskohteet Iirannalta, Soinlahdesta, Lapinniemestä, Tervakankaalta sekä
LisätiedotLUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ
1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot
LisätiedotKONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
LisätiedotRÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4
RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KIRJE 1 (7) Tiina Peippo Kaupunkitekniikan keskus Luonnonhoitoyksikkö tiina.t.peippo@espoo.fi.fi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
LisätiedotMonimuotoinen metsäluonto
Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KIRJE 1 (5) Tiina Peippo Kaupunkitekniikan keskus Luonnonhoitoyksikkö tiina.t.peippo@espoo.fi.fi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotSULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari
SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. PUTKIJÄRVI, KORHOLAN RANTA... 3 2. KANKUNLAMPI 5 LIITTEET Kansikuva: Putkijärven
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotKeiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri... 1 1.2 Lähteenmäen
LisätiedotEspoon omistukseen siirtyneelle, 7,49 hehtaarin kokoiselle alueelle, seitsemän (7) hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti:
ESPOON KAUPUNGIN KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUKSEN luonnonhoito on hakenut maisematyölupaa (2017-1306) Leppävaaraan Sotatuomarin- ja Kenttäpäällikönpuistojen (51 P 57, 51 P 77 ja 51 E 17) metsänhakkuisiin Mestarintien
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotMETSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
Lisätiedot