KUINKA KOULUTIN KIISASTA TEEKOIRAN

Transkriptio

1 KUINKA KOULUTIN KIISASTA TEEKOIRAN HAJUEROTTELUN KOULUTUS Teksti ja kuvat: Hillevi Brander On miinakoiria, homekoiria ja huumekoiria, mutta minulla on teekoira. Onko siitä mitään hyötyä? No ei, kyllä teepurkki löytyy kotoa ilman koiraakin, mutta koulutus oli hauskaa ja sai soveltaa koirankoulutukseen kanakurssien (1) oppeja. Samat periaatteet pätevät, koulutettiin sitten kanoille väri- ja muotoerottelua tai koiralle hajuerottelua. Koulutuksen varsinainen haaste onkin mielestäni hajujen hallinnassa ja huolellisuudessa, ei niinkään siinä, haistaako koira hajun. Tavoite Koulutukseni tavoitteena oli, että Kiisa kulkee puisen noin 3 metriä pitkän lankun vierellä ja haistelee siinä olevat purkit ja kun se haistaa teenhajuisen purkin, ilmaisee purkin menemällä sen eteen maahan. Tehtävä on aivan selkeästi kaksiosainen: siinä on rata, jonka vierellä Kiisan pitää kulkea ja toisaalta siinä on tehtävät eli teen ilmaisut. Kanakurssin (2) oppien mukaan rata koulutetaan ensin. Seuraavaksi koulutetaan ilmaisu, sitten varsinainen hajuerottelu ja lopulta nämä yhdistetään. Radan koulutus Käytin toiminnan aikaansaamiseksi houkuttelua. Laitoin radalle makupaloja, aluksi alkuun ja loppuun sekä radalla olevien purkkien aukkojen väliin. Houkuttelu on toiminnan aikaansaamisen keino, josta on päästävä eroon mahdollisimman nopeasti, joten vähensin seuraavalla kerralla makupalojen määrän radalla kolmeen. Kolmannella ja viimeisellä kerralla niitä oli vain radan alussa ja lopussa. Houkuttelun jälkeen annoin Kiisan tehdä aloitteen, ottaa askeleen radan vierellä, jolloin naksautin ja annoin makupalan niin, että se joutui sen saadakseen liikkumaan eteenpäin. Kerta kerralta odotin siltä useampia ja useampia askeleita, kunnes se kulki koko radan päästä päähän saaden yhden vahvisteen radan lopuksi. Makupalan antamiseen käytin muovista vesikuppia, jonka varteen olin kiinnittänyt naksuttimen. Näin yletyin helposti ojentamaan makupalan edemmäksi. Tärkeää tässä oli paitsi Kiisan liikkumisen tarkkailu niin myös oman liikkumisen hallinta: ensin liikkuu koira, sitten naksahtaa ja vasta sitten liikkuu kouluttaja ojentaakseen makupalan. Omalla liikkumisella ei pidä yrittää saada aikaan koiran liikkumista. Muistuttaa kovasti kanakursseilta saatuja oppeja Sivu 1

2 Ilmaisun koulutus Ilmaisu on koulutettava erittäin vahvaksi, joten otin ilmaisuksi Kiisan jo osaaman maahanmenon. Nyt piti vain liittää maahanmenon uudeksi vihjeeksi teen haju ja sehän tapahtuu periaatteella: uusi vihje -> vanha vihje > käytös. Tein tämän niin, että minulla oli teen hajuinen purkki, jota pidin kädessäni, ja kun Kiisa haistoi sitä, sanoin maahan ja naksautin. Aika nopeasti teen hajusta muodostui maahanmenon vihje. Yleistin toiminnan, niin että se toimi eri paikoissa ja oli minun asennostani ja käteni asennosta riippumaton. Tärkeätä tässä on se, että koira todella haistaa purkkia, jotta vihjeeksi ei muodostu itse purkki vaan teen haju. Ilmaisu radalla Lopullisessa muodossaan teen ilmaisu tapahtuu hajuradalla, joten halusin seuraavaksi varmistaa, että Kiisa ilmaisee radalla olevan hajupurkin. Tässä vaiheessa tarvitaan avustaja, koska omat kädet eivät riitä, ja koulutuksen pitää olla sujuvaa. Avustaja antaa makupalan pudottaen sen edessään olevaan ruokakuppiin. Jos koira ei ole tottunut tällaiseen, on sitä syytä ensin harjoitella muutama kerta vaikkapa niin, että käytöksenä on maahanmeno. Laitoin hajupurkin kaksireikäiseen hajutelineen osaan, joka oli edessäni. Kun Kiisa ilmaisi sen menemällä maahan, naksautin ja avustaja pudotti makupalan kuppiin. Sillä välillä kun Kiisa oli menossa kohti avustajaa, minä käänsin telineen 180 astetta, niin että hajupurkin sijainti aina vaihtui. Näitä toistoja ei tehdä kuin muutama. Varsinainen hajuerottelu Erottelun koulutuksessa käytin positiivista vahvistamista ja negatiivista rankaisua. Kun Kiisa ilmaisi teen hajuisen purkin, naksautin ja annoin namin purkin suunnasta (positiivinen vahvistaminen). Jos se ilmaisi hajuttoman purkin, poistin teen hajuisen purkin eli poistin palkkion mahdollisuuden (negatiivinen rankaisu). Ajoitus on tärkeää: naksautus kun koira ilmaisee teen hajun ja hajupurkin poisto täsmälleen silloin kun se ilmaisee hajuttoman purkin. Pelkästä hajuttoman purkin haistelusta ei tietenkään hajupurkkia poisteta. Hajupurkki palautetaan heti, kun koira lakkaa ilmaisemasta väärää purkkia eikä tee mitään muuta ei-toivottavaa. Ja miten tein tämän teknisesti? Pidin purkkeja käsissäni siten, että toisessa kädessä oli hajupurkki ja toisessa hajuton. Naksutin oli kumilenkillä kiinni purkissa; joka toisella jaksolla hajupurkissa ja joka toisella hajuttomassa. Jokaisella toistolla vaihdoin käsiä puolelta toiselle; välillä ne olivat siis ristikkäin ja välillä suorana edessä. Kun Kiisa suoritti oikean ilmaisun, minä naksautin, avustaja pudotti makupalan kuppiin, ja tällä välillä minä vaihdoin käsien puolia. Aluksi pidin kädet pituussuunnassa samalla tasolla mutta lopuksi vaihtelin niiden asentoa niin, että välillä tyrkyllä, eteen ojennettuna oli hajuton purkki, jolloin Kiisan todella oli tehtävä valinta. Sivu 2

3 Tämä vaihe vaatii keskittymistä naksuttimen paikka vaihtelee, hajupurkkia pitelevä käsi vaihtuu, pitää naksauttaa oikeasta ilmaisusta ja poistaa hajupurkki väärästä ilmaisusta. Vaatii keskittymistä ja kannattaa ensin harjoitella ilman koiraa. Hajuerottelu siirtyy radalle kaksi purkkia Nyt otetaan rata käyttöön; tosin vasta yksiosaisena; siinä on siis sekä hajupurkki että hajuton purkki. Ennen radalle menoa Kiisa saa haistaa näytepurkkia eli yhtä hajupurkkia. Se saa myös ilmaista sen ja saa siitä vahvisteen. Kiisa kulkee radan vierellä ja jos se ilmaisee hajupurkin, minä naksautan, kyykistyn salamannopeasti ja annan makupalan hajupurkin suunnasta. Jos se ilmaisee hajuttoman purkin, minä en tee mitään eli nyt väärän ilmaisun kohdalla käytetään sammuttamista. Avustaja kääntää telineen aina ratajaksojen välillä. Avustaja myös merkkaa tekemääni kaavioon Kiisan tekemät virheet. Tämä on vaihe, jossa ei saa viipyä liian kauaa, muuten koira alkaa liittää hajupurkin sijainnin telineen päätyyn sehän on tässä vaiheessa aina telineen päädyssä. Tämä oppi tuli käytännön kautta. Hajuerottelu neljä purkkia kuusi purkkia Seuraavaksi otetaan käyttöön hajuradan kaksi osaa ja purkkeja on nyt yhteensä neljä: kaksi hajutonta ja kaksi teen hajuista. Arvoin hajupurkkien sijainnit, jotta välttyisin kaikenlaiselta kaavamaisuudelta. Koirat ovat todella taitavia huomaamaan kaikenlaiset säännönmukaisuudet. Ennen radan alkua Kiisa saa taas haistaa näytepurkkia. Jokaisen ratajakson jälkeen avustaja siirtää purkkien paikkaa ennalta tehdyn kaavion mukaisesti. Avustaja myös merkkaa kaavioon Kiisan tekemät virheet. Samoin kuin edellä, naksautuksen jälkeen nami annetaan mahdollisimman nopeasti purkin suunnasta. Koulutusperiodin pituus oli tässä vaiheessa 2 x 5 ratajaksoa. Kun hajuerottelun onnistumisprosentti oli 80 yhden koulutusperiodin ajan, otin käyttöön täysimittaisen radan, siis kuusi purkkia, joista 2 oli edelleen hajustettua. Muuten koulutus etenee samoin kuin edellä paitsi että nyt yhden koulutusperiodin pituus oli vain 5 ratajaksoa. Seuraavaksi voidaan koulutukseen ottaa mukaan häiriöhajut; otetaan hajustamattomien purkkien tilalle uudella hajulla hajustetut purkit, joita ei tietenkään koiran pidä ilmaista. Välineet Teline, jota tässä olen nimittänyt hajuradaksi on tehty puusta ja siinä on reiät kuudelle purkille. Teline on noin 3 metriä pitkä ja se on kolmiosainen säilyttämisen ja kuljettamisen helpottamiseksi. Purkit ovat lasisia juustosirotinpurkkeja, joissa on reikäinen teräskansi. Purkkeja säilytän kannellisessa muovilaatikossa. Hajuna käytän irtoteetä, jota säilytän teräksisessä purkissa. Hajustukseen käytän harsotaitoksia. Sivu 3

4 Kun koulutus on edennyt kuuden purkin vaiheeseen, tarvitaan vielä kaavio, joka kertoo hajupurkkien paikat. Kaikista kätevin olisi metallinen whiteboard, jonne olisi tussilla piirretty 6 ympyrää ja magneettinapit kertoisivat hajupurkkien paikat. Minulla oli tästä harrastajaversio: paperiliuska, jossa kuusi ympyrää ja pyykkipojat ilmaisemassa hajupurkkien paikat. Tämä kaavio on näkyvillä hajuradan päädyn suunnassa. Purkkien pesu, s ilytys ja valmistelu koulutukseen Pesen kaikki purkit yhtä aikaa koneessa, jossa ei sillä kertaa ole muita astioita. Pestyt purkit säilytän samassa kannellisessa muovilaatikossa ja siellä pidän myös harsotaitoksia. Minulla on myös tiiviskantinen teräksinen purkki, jonka pohjalla on kerros irtoteetä ja tähän purkkiin laitan harsotaitokset hajustumaan. Olen vaihdellut hajustusaikaa parista tunnista vuorokauteen. Hajupurkkiin laitan yhden hajustuneen harsotaitoksen ja pienen palan koulutuksessa käytettävää makupalaa. Lisäksi laitan purkin pohjalle pari pientä teelehden murusta, jotta pystyn tunnistamaan hajupurkin. Hajuttomaan purkkiin laitan yhden hajustamattoman harsotaitoksen sekä pienen palan makupalaa. Virheit Koulutuksen suunnittelussa ja kriteerien valinnassa tuli tietenkin tehtyä virheitä - ei ollut valmiita ohjeita. Onneksi oli käytynä Bob Baileyn ja Marie Fogelquistin kanakurssit (1, 2) sekä käynti Ruotsissa HundCampuksella (3). Onneksi pidin myös tarkkaa koulutuspäiväkirjaa; ilman sitä en olisi voinut edes kirjoittaa tätä juttua, koska muisti on valikoiva ja välillä aika lyhyt. Koulutuksen edetessä jotkin asiat saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä, mutta ainakin minulle kokemus on osoittanut, että niitä ei ole. Halusin koulutuksen etenevän sujuvasti, joten jokaisen koulutusperiodin päätteeksi suunnittelin seuraavan harjoituksen. Samoin kysyin itseltäni, tapahtuiko edistystä. Kun ei tapahtunut, mietin miksi ei. Jossain vaiheessa koulutus alkoi tökkiä ja vaikka kuinka mietin, en keksinyt miksi. Aloin videoida koulutuksia. Video ei tuntenut sääliä, se paljasti armottomasti, että vika oli (taas kerran) ihan perusasioissa: naksautuksen ajoitus oli pielessä (myöhässä), minä en kumartunut tarpeeksi nopeasti antamaan makupalaa naksautuksen jälkeen, en antanut makupalaa purkin suunnasta ja muussakin liikkumisessa oli toivomisen varaa. Huomioita * Mieti miten liikut, älä siis ilmaise hajupurkin sijaintia omalla liikkumisella * Harjoittele nopeutta ja harjoittele ilman koiraa * Tiedä, missä hajupurkit sijaitsevat * Videoi harjoitukset, jos mahdollista * Pidä koulutuspäiväkirjaa * Suunnittele seuraava treeni edellisen päätteeksi * Vaihtele harsotaitosten hajustusaikaa * Ota huomioon, että makupalan putoaminen lattialle haittaa koulutusta Sivu 4

5 1) Bailey, R.E. & Bailey,M (2004). Introductory / Discrimination Operant Conditioning Workshop. 2) House of Learning, Marie Fogelquist (2005). Chicken Camp Beteendekedjor 3) On todella tärkeää, että nami annetaan hajupurkin suunnasta. Bob Baileyä lainaten: Click for action, feed for position. Naksautetaan oikeasta käytöksestä ja annetaan palkkio paikkaan, joka edistää koulutuksen tavoitteen saavuttamista. Sivu 5