ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2017

2 SISÄLTÖ HALLINTO Kuntayhtymän johtajan katsaus Luottamuselimet... 6 ERITYISHUOLTO Erityisneuvolat Lyhytaikaishoito Työ- ja päivätoiminta Asuntola-asuminen Asumispalvelut OSALLISUUS Asiakasneuvostot Omaisneuvostot ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS Tutkimus, kuntoutus ja kriisihoito Kehitystyö MUUT PALVELUT Nuorisopaja Troja Pixne-klinikka TALOUS Talouskatsaus Avainlukuja Investoinnit ja rahoitus Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

3 PALVELUTARJONTA ERITYIS- NEUVOLAPALVELUT Sosiaalityöntekijän palvelut Kuntoutusohjaajan palvelut Psykologin palvelut OSALLISUUTTA JA TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ TOIMINTA Työllistymistä edistävä toiminta Osallisuutta edistävä toiminta Tuettu työ ASIAKAS ASIANTUNTIJA- JA KEHITTÄMIS- KESKUS Tutkimus, kuntoutus, kriisihoito Jalkautuvat palvelut ASUMISPALVELUT Jatkuva asumispalvelu Itsenäinen tuettu palvelu Tilapäinen asumispalvelu Perhehoito KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

4 HALLINTO KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS KUNTAYHTYMÄLLÄ ON takanaan jo 57 toimintavuotta. Vuosien saatossa ajat ovat muuttuneet, ja suurta kehitystä on tapahtunut viime vuosinakin laitoshoito ja peruspalvelut siirrettiin asiantuntija- ja kehittämiskeskuksen alaisuuteen. Vuoden aikana yksiköiksi määritettiin tutkimus-, kriisi-, kuntoutus- ja senioriasumisyksikkö sekä vakavasti toimintarajoitteisille ja autistisille henkilöille tarkoitettu yksikkö. Yksiköt ovat osa kuntayhtymää, joten ne ovat kaikkien kuntayhtymän asiakkaiden käytettävissä. Vuoden aikana tehtiin töitä kuntayhtymän toiminnan sertifioimiseksi ISO 9001:2015 standardin mukaisesti. Keskushallinnon, asiantuntija- ja kehittämiskeskuksen sekä Turunmaan toiminta on sertifioitu, ja töitä muiden alueiden sertifioinnin parissa jatketaan vuosina Sertifiointi on tärkeä niin kehitysnäkökulmasta kuin todisteena laadustakin. Kuntayhtymä laati uuden kuntalain mukaisen kuntastrategian. Lisäksi arvopohjaa ja asiakasstrategiaa päivitettiin. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on luonnollinen ja tärkeä osa kehitystä. Vuoden aikana kuntayhtymä teki yhteistyötä muun muassa koulutustahojen, kuntien ja etuyhtymien kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. IT-ratkaisuja ja kiinteistöasioita koskevat päätökset ovat vaikeutuneet ja jääneet osittain jopa tekemättä, koska tulevaisuuden vaatimuksia koskevia tietoja ei ole ollut saatavilla sosiaali- ja terveydenhuoltouudistukseen liittyvän epävarmuuden vuoksi. Päihdehuollon palvelut siirtyivät kuntayhtymältä Maalahden kunnan vastuulle Toimivan yhteistyön ansiosta siirto sujui hyvin. Kårkullan kuntayhtymän rooli tulevassa sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksessa ei selvinnyt vuoden aikana. Paljon töitä on tehty ruotsinkielisten palveluiden esiin tuomiseksi toimintarajoitteisten ihmisten keskuudessa, jotta pystymme jatkamaan yhtenäisenä, maakuntarajoista riippumattomana organisaationa. Jos toiminta hajautetaan, volyymit jäävät liian pieniksi toiminnan edellyttämän erikoisosaamisen ylläpitämiseen. Sekä kansallisen tason päättäjät että virkamiehet niissä maakunnissa, joissa kuntayhtymä toimii, ovat olleet hyvin ymmärtäväisiä asian suhteen. Nähtäväksi jää, mitkä ratkaisut toteutuvat. Vuonna 2017 kuntayhtymän palveluita käytti henkilöä. Heistä oli erityishuollon ja 42 päihdehuollon asiakkaita. Luvut sisältävät myös muista kuin jäsenkunnista tulleet asiakkaat. Tilinpäätös on euroa ylijäämäinen. Tulos selittyy pitkälti sillä, että tulostavoite saavutettiin 100,8-prosenttisesti ja että budjetissa pysyttiin kurinalaisesti. Laitospaikkojen määrä pieneni kuntayhtymän asumissuunnitelman mukaisesti 53:sta 50:een. Kiitän sekä henkilöstöä että luottamushenkilöitä kuluneesta vuodesta lämpimästi. PARAISILLA, SOFIA ULFSTEDT Kuntayhtymän johtaja 4 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

5 HALLINTO KÅRKULLAN KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖORGANISAATIO KUNTAYHTYMÄN- JOHTAJA TALOUSJOHTAJA HENKILÖSTÖ- PÄÄLLIKKÖ HALLINTO- SIHTEERI ASIANTUNTIJA- JA KEHITTÄMIS- KESKUKSEN JOHTAJA ASIA- JA LAATU- KYSYMYSTEN YHTEISTYÖELIN ALUEPÄÄLLIKÖT Kehitystiimi Asiantuntijatiimi Kliininen tiimi Laitoshoito Peruspalvelut Palveluyksiköt KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

6 HALLINTO LUOTTAMUSELIMET VALTUUSTO kuntayhtymän korkein päättävä elin. Jäsenkunnat valitsevat edustajansa valtuustoon neljän vuoden välein. Edustajien määrä perustuu kunnan ruotsinkielisten asukkaiden määrään. Valtuustokauden ajaksi valtuuskunta valitsee tilintarkastuslautakunnan, hallituksen sekä alueelliset lautakunnat Uudellemaalle, Turunmaalle ja Pohjanmaalle. TILINTARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOONPANO Jäsen Kunta Bo Grönholm, pj. Espoo Anita Tuominen, vpj. Turku Hanna Järvinen Parainen Yngve Engblom Kemiönsaari Tapio Osala Vaasa TILINTARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOONPANO Jäsen Kunta Bo Grönholm, pj. Espoo Touko Niinimäki, vpj. Helsinki Hanna Järvinen Parainen Marléne Eriksson Kemiönsaari Bengt Kronqvist Pietarsaari Valtuustossa on 45 jäsentä, ja se vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta. Vuonna 2017 valtuusto kokoontui kahdesti. HALLITUKSEN tehtävä on johtaa kuntayhtymää valtuuston hyväksymien perusteiden mukaan. Vuonna 2017 hallitus kokoontui 13 kertaa. HALLITUKSEN KOKOONPANO Jäsen Kunta Veronica Hertzberg, pj. ( ) Helsinki Anna Lena Karlsson-Finne ( ) Kauniainen Bengt Kronqvist, vpj. Pietarsaari Bengt Hartman Raasepori Kari Hagfors Loviisa Anita Spring Porvoo Camilla Sandell Turku Roger Eriksson Pedersöre Cornelius Colliander Parainen Brita Romsi Kirkkonummi Irja Bergholm Kirkkonummi Elina Kallio-Uljens Kristiinankaupunki HALLITUKSEN KOKOONPANO Jäsen Kunta Anna Lena Karlsson-Finne Kauniainen Hilkka Toivonen, vpj. Siuntio Annika Ahläng Mustasaari Irja Bergholm Kirkkonummi Roger Eriksson Pedersöre Kjell Grönqvist Sipoo Kim Lindstedt Parainen Camilla Sandell Turku Jukka Surakka Turku Pekka Tiusanen Helsinki Roger Weintraub Lohja Alueelliset lautakunnat nimittävät asiakasneuvostot, joiden jäsenet valitaan kuntayhtymän palveluita saavien asiakkaiden joukosta. Asiakasneuvostojen ensisijainen tehtävä on lisätä asiakkaiden vaikutusvaltaa ja itsemääräämisoikeutta. 6 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

7 HALLINTO LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO VAALILAUTA- KUNTA 5 jäsentä VALTUUSTO 45 jäsentä HALLITUS 11 jäsentä TILIN- TARKASTUS- LAUTAKUNTA 5 jäsentä UUDENMAAN ALUEELLINEN LAUTAKUNTA 7 jäsentä TURUNMAAN ALUEELLINEN LAUTAKUNTA 7 jäsentä POHJANMAAN ALUEELLINEN LAUTAKUNTA 7 jäsentä ASIAKAS- NEUVOSTOT Länsi-, Keski- ja Itä-Uudellamaalla 7 jäsentä ASIAKAS- NEUVOSTOT Länsi- ja Itä-Turunmaalla 7 jäsentä ASIAKAS- NEUVOSTOT Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 7 jäsentä KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

8 HALLINTO 8 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

9 HALLINTO RUOTSINKIELISTEN ASUKKAIDEN MÄÄRÄ KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNNISSA RUOTSIN- KIELISIÄ 13,8 % RUOTSIN- KIELISIÄ 14,0 % ASUKASLUKU Porvoo Espoo Kauniainen Hanko Helsinki Inkoo Pietarsaari Kokkola Kaskinen Kemiönsaari Mustasaari Korsnäs Kristiinankaupunki Kruunupyy Kirkkonummi Lapinjärvi Luoto Lohja Loviisa Maalahti Myrskylä Uusikaarlepyy Närpiö Parainen Pedersöre Pyhtää Raasepori Sipoo Siuntio Vantaa Vaasa Vöyri Turku KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

10 HALLINTO ASIAKASMÄÄRÄ KUNNITTAIN VUONNA ASIAKKAIDEN ALUEITTAINEN MÄÄRÄ KOTIKUNNAN MUKAAN VUONNA Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Turunmaa Länsi- Uusimaa Keski- Uusimaa Itä- Uusimaa 0 Porvoo Espoo Kauniainen Hanko Helsinki Inkoo Pietarsaari Kokkola Kaskinen Kemiönsaari Mustasaari Korsnäs Kristiinankaupunki Kruunupyy Kirkkonummi Lapinjärvi Luoto Lohja Loviisa Maalahti Myrskylä Uusikaarlepyy Närpiö Parainen Pedersöre Pyhtää Raasepori Sipoo Siuntio Vantaa Vaasa Vöyri Turku MUISTA KUIN JÄSENKUNNISTA TULLEIDEN ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ VUONNA Ålands Omsorgsförbund Hyvinkää Kerava Kouvola Riihimäki Rusko Kaarina Hämeenlinna Vihti 10 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

11 HALLINTO TARJOAMME PALVELUITAMME SEURAAVILLA PAIKKAKUNNILLA Laitoshoito ja asiantuntijaja kehittämiskeskus Asuminen (ryhmäasuminen, asunnot, tukiasunnot) Päivätoiminta Erityisneuvontapalvelut Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Päihdehuolto ( ) Parainen Espoo, Hanko, Helsinki, Kauniainen, Kemiönsaari, Kirkkonummi, Kokkola, Kristiinankaupunki, Luoto, Mustasaari, Närpiö, Parainen, Pedersöre, Pietarsaari, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Turku, Uusikaarlepyy ja Vaasa Hanko, Helsinki, Kemiönsaari, Kokkola, Kristiinankaupunki, Mustasaari, Närpiö, Parainen, Pedersöre, Pietarsaari, Porvoo, Raasepori, Turku, Uusikaarlepyy ja Vaasa Helsinki, Närpiö, Parainen, Pietarsaari, Porvoo, Raasepori ja Vaasa Kemiönsaari, Mustasaari (Molpe), Pietarsaari, Porvoo ja Parainen Maalahti VUONNA 2017 LAITOSHOITOA SAANEET ASIAKKAAT Ikäryhmä Laitoshoitoa vuoden aikana saaneet Kuolleet Samana vuonna uloskirjoitetut Laitoshoidossa v v v Yhteensä KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ ,08 % +8,59 % +5,43 % +0,09 % +xx % KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

12 HALLINTO VIHREÄT ARVOT OVAT TÄRKEITÄ KÅRKULLASSA. 12 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

13 HALLINTO KÄYTETYT PALVELUT TOIMINTAMUODON MUKAAN UUDELLAMAALLA, TURUNMAALLA JA POHJANMAALLA (ASIAKASMÄÄRÄ) Uusimaa Turunmaa Pohjanmaa EUC Asumispalvelut Lyhytaikaishoito Päivätoiminta Arbetsverks. enl. KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

14 ERITYISHUOLTO ERITYISNEUVOLAT KÅRKULLA KUNTAYHTYMÄLLÄ on seitsemän alueellista neuvolaa, jotka sijaitsevat Pietarsaaressa, Vaasassa, Närpiössä, Paraisilla, Tammisaaressa, Helsingissä ja Porvoossa. Neuvoloiden henkilöstö koostuu sosiaalityöntekijän, psykologin ja kuntoutusohjaajan muodostamista tiimeistä. Neuvoloiden hallinnollinen esimies, aluepäällikkö, kuuluu myös neuvolatiimiin. Pietarsaaren, Helsingin ja Porvoon neuvoloissa on saatavilla myös konsultoivan lääkärin palveluita. Vuonna 2017 Helsingin ja Tammisaaren neuvolat saivat vahvistusta konsultoivasta lastenneurologista. Asiantuntija- ja kehittämiskeskuksen asiantuntijat ja terapeutit työskentelivät myös tiiviisti yhteistyössä neuvoloiden tiimien kanssa. Useiden asiantuntija- ja kehittämiskeskuksen asiantuntijoiden, kuten autismiohjaajien ja puheterapeuttien, sijoituspaikka on itse asiassa neuvola, josta käsin he työskentelevät aluerajojen yli. Neuvolatiimit ovat liikkuvia, ja asiakkaan tai yhteistyötahon tarpeiden mukaan ne saattavat viettää suuren osan työajastaan kentällä. Neuvolat toimivat keskeisenä yhteistyölenkkinä kuntien, asiakkaiden, omaisten, yhteistyökumppaneiden ja Kårkullan välillä. Usein ensikosketus erityishuoltoon tapahtuu paikallisen neuvolan kautta. Neuvolat tuottivat palveluita kaikenikäisille kehitysvammaisille tai muuten toimintarajoitteisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Palveluita tarjottiin ohjauksen, neuvonnan, tuen, tukikeskusteluiden, tiedotuksen, konsultoinnin, arviointien ja testausten muodossa. Yhteistyöverkostot olivat neuvoloiden toiminnan kannalta keskeisiä. Työtä tehtiin yhdessä kuntien, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden sekä heidän omaistensa kanssa. Yhä useammin kunnan palvelusuunnitelman perustana oli Kårkullan laatima yksilöllinen suunnitelma, joka on tarkoitettu sisäiseksi asiakkaan asioiden hoitamisen työkaluksi. Yksilölliset suunnitelmat laaditaan verkostokokouksissa. Neuvontapalveluiden vuoden 2017 yleistavoitteita olivat asiantuntemuksen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä neuvoloiden asiantuntijaroolin vahvistaminen niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Kuntayhtymän eri toimintamuotoja on kehitetty ja selkeytetty tekemällä aktiivista yhteistyötä yksiköiden kasvatustieteellisten vastuuhenkilöiden kanssa. Yhteistyötä kuntien ja alueellisten organisaatioiden, kuten Optiman ja DUV-yhdistyksen, kanssa on vahvistettu. 14 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

15 ERITYISHUOLTO KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

16 ERITYISHUOLTO LYHYTAIKAISHOITO LYHYTAIKAISHOIDOSSA asiakas asuu tai oleskelee hoitoyksikössä laaditun suunnitelman mukaisesti. Lyhytaikaishoito voi olla aamuhoitoa, iltapäivähoitoa tai asumisharjoittelua, ja sitä voidaan tarjota myös apuna omaisille arjessa jaksamiseen. Lyhytaikaishoidon yksiköt ovat kodinomaisia tiloja, joissa eri-ikäiset henkilöt voivat oleskella erimittaisia aikoja. Lyhytkestoiset oleskelut vaihtelivat perheiden tarpeiden mukaan muutamasta tunnista useaan viikkoon kerralla. Pisin yhtäjaksoinen oleskelu oli kolme kuukautta. Monilla asiakkailla lyhytaikaishoitojaksot toistuivat säännöllisesti. Lyhytaikaishoitoyksiköiden asiakkaat saivat asumisohjausta ja valmistautuivat omaan kotiin muuttamiseen. Lyhytkestoisia oleskeluita suunniteltaessa pyrittiin ottamaan huomioon asiakasnäkökulma toiminta pyrittiin siis muotoilemaan lyhytaikaishoidon tarpeen ja kysynnän mukaan. Vuoden 2017 laatumittauksen perusteella lyhytaikaishoidossa arvostetaan tuttua ja turvallista henkilökuntaa, joka kohtelee perhettä, lapsia ja omaisia hyvin. Muita tärkeitä tekijöitä olivat toivottuun ajankohtaan ja järjestetyn lyhytaikaishoidon kestoon liittyvä suhtautuminen. Suhtautumisen arvosana nousi viidellä prosentilla. Tämä on hienoa, sillä Kårkullassa tehdään töitä asian eteen. 16 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

17 ERITYISHUOLTO VUONNA 2017 LYHYTAIKASHOITOA SAANEET Uusimaa Turunmaa Pohjanmaa LYHYTAIKAISHOITO RYHMÄ ASUMISYKSIKÖISSÄ vuotta 7 17 vuotta vuotta vuotta LYHYTAIKAISHOITO PERHEHOIDON PUITTEISSA RYHMÄASUMINEN, KAIKKI ALUEET YHTEENSÄ 202 LYHYTAIKAIS- HOITO YHTEENSÄ vuotta vuotta PERHEHOITO, KAIKKI ALUEET YHTEENSÄ 4 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

18 ERITYISHUOLTO TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA OSALLISUUTTA JA TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ TOIMINTA OTTEITA TOIMINNASTA: VUODEN 2017 yleistavoitteena oli toiminnan kehittäminen kaikilla alueilla voimassa olevan lainsäädännön sekä kansallisten, osallisuutta ja työllistymistä edistävää toimintaa koskevien laatukriteerien mukaisesti. Kansallisten laatukriteerien avainsanoja ovat itsemäärääminen, valinnanvapaus ja osallisuus, ja kriteerien täyttämisessä on hyödynnetty yksikkökohtaisia koulutuksia ja kokouksia. Kuntayhtymässä on aloitettu henkilökeskeinen suunnittelu, joka on sekä ajattelutapa että joukko konkreettisia työkaluja. Syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana noin 40 Kårkullan työntekijää tutustui tähän suunnittelutapaan nelipäiväisessä koulutuksessa, jonka järjesti Kehitysvammaisten palvelusäätiö Tampereella. Koulutuksen osallistuneet työntekijät ovat sittemmin toimineet kuntayhtymän henkilökeskeisen suunnittelun sisäisinä kouluttajina. Osallisuus, itsemäärääminen ja valinnanvapaus ovat keskeisiä käsitteitä myös henkilökeskeisessä suunnittelussa. Tavoitteena on ollut muun muassa asiakkaiden osallisuuden edistäminen kaikessa toiminnassa, järjestelmäajattelun vähentäminen sekä aiempaa henkilökeskeisempien ja yksilöllisempien ratkaisujen tarjoaminen. Kaksiosaiset sisäiset henkilökeskeisen suunnittelun koulutukset jatkuvat vuonna Kuntayhtymässä on kahdenlaista osallisuutta ja työllistymistä edistävää toimintaa: työelämään tutustuttavaa (ALO) ja elämään orientoivaa (LO). ALO-toimintaan kuuluu erilaisia työelämään tutustuttavia toimintoja, kuten sisäistä palvelutuotantoa: keittiö- ja siivoustyötä, käsityötä, käsitöiden myyntiä, alihankintatöitä jne. Toiminta vaihtelee jossain määrin eri alueilla. Tuetun työtoiminnan ohjaajat neuvovat ja tukevat asiakkaita työnhaussa avoimilla markkinoilla. LO-toiminnassa taas tarjotaan palveluita vaikeavammaisille ihmisille sekä erityistoimintaa henkilöille, joilla on autismikirjon häiriö. HYP (huomioivaa yhdessäoloa päivittäin) on malli vuorovaikutukseen sellaisten henkilöiden kanssa, joilla on vakava kehityshäiriö tai autismikirjon häiriö, ja sillä on saatu hyviä tuloksia. Toimintayksiköt ovat tehneet monipuolista yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa. Eri koulutusalojen harjoittelijoita on otettu yksiköihimme. Näin nuoret asiakkaat pääsevät harjoittelemaan ja tutustumaan toimintaan jo koulutuksen aikana. Yhteistyömuotoihin kuuluivat myös erilaiset aikuiskoulutuskurssit, joita järjestivät kansalais-, aikuiskasvatus- ja kansanopistot. Palvelun kehittämiseksi kuntayhtymässä on luotu kontakteja kansallisiin verkostoihin, työryhmiin ja projekteihin. Päivä- ja työtoiminnan kehittäjät ovat osallistuneet KVAN- Kin (kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan) ja Vates-säätiön (toimintarajoitteisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden yhdenvertaisentyöllistymisen asiantuntijaorganisaation) verkostotoimintaan. Yksiköistä on osallistuttu muiden muassa Job Shadow Day tapahtumaan ja erilaisiin taidehankkeisiin. Pietarsaaressa otettiin käyttöön uudet, tarkoituksenmukaiset ja helppopääsyiset tilat. Helsingin Metsälässä aloitettiin toimintatilojen lisärakentaminen ja remontointi. SUNDOMIN MAATILA POHJANMAALLA Maatilalla työskentelee yhteensä 13 toimintarajoitteista henkilöä. Työ on pitkälti ruumiillista. Työtehtäviin kuuluvat kesäaikaan esimerkiksi nurmikon leikkaaminen sekä viljelysten ja eläinten hoitaminen. Talvella tehdään puutöitä, kudotaan ja paneudutaan muihin käsitöihin. Käytettävät materiaalit ovat pitkälti peräisin luonnosta. Ulkona luodaan lunta ja pilkotaan polttopuita. Maatilalle tulee työtilauksia myös muualta tilaustehtäviin kuuluvat esimerkiksi marjan- ja omenanpoiminta ja polttopuiden pilkkominen. Maatilalla tehtävä työ tuottaa nopeita ja näkyviä tuloksia, mikä motivoi ja antaa tyydytystä. Toiminnassa painotetaan vihreitä arvoja. Myös yhteistyöhön ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvä ohjaus kuuluu maatilan toimintaan. TUETTUA TYÖTOIMINTAA TREKLANGENIN TOIMINTA- KESKUKSESSA HELSINGISSÄ Keski-Uudenmaan tuetussa työtoiminnassa on kaksi ohjaajaa, jotka auttavat asiakkaita työnhaussa pääkaupunkiseudulla. Toiminnan piirin kuuluu noin 20 ihmistä, jotka saavat tukea urallaan ja työelämässä. Tavoitteena on löytää sopiva työpaikka. Ohjaajat keskustelevat asiakkaiden kanssa myös opiskelumahdollisuuksista, työ- 18 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

19 ERITYISHUOLTO SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEEN TYÖTOIMINTAAN OSALLISTUNEET ASIAKKAAT paikan vaihdosta tai mahdollisesta vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta näiden toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti. Näkemykset työstä laajenivat vuonna Korvien auki pitäminen erilaisten mahdollisuuksien varalta on ollut tärkeää, oli kyse sitten työllistymisestä tai vapaaehtoistoiminnasta. Työelämän kulku vaihtelee asiakkaasta toiseen. Yhteistyö työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa on ollut tärkeä osa työnhakuun liittyvää toimintaa. 12 henkilöä osallistui vuonna 2017 Job Shadow Day tapahtumaan, jolla on tärkeä rooli osallisuuden lisäämisessä työelämässä. Tuettu työtoiminta muuttuu sekä yksilöllisten toiveiden että yhteiskunnan muutosten mukaan. FYNDHÖRNET KEMIÖNSAARESSA/ TURUNMAALLA Fyndhörnet on käytetyn tavaran kauppa Kemiönsaaren keskustan tuntumassa. Siellä työskentelee neljä asiakasta ja yksi ohjaaja. Työtehtäviin kuuluu paikkakuntalaisten lahjoittamien vaatteiden, kirjojen ja taloustavaroiden vastaanottaminen, tavaroiden noutaminen ja ripustaminen, tuotteiden hinnoittelu, kassan hoitaminen, kirjanpito tietokoneella sekä pankkiasioiden hoitaminen. Fyndhörnetissä on myös pieni työhuone, jossa asiakkaat voivat tehdä muita työtehtäviä. Kauppa on auki maanantaista perjantaihin kello Katso YouTubesta video Glädje i arbetet. Turunmaa: Pohjanmaa: Uusimaa: Småland, Mocca Molpe IC, Intek Södis Yhteensä Sosiaalihuoltolain mukainen toiminta Toiminta, jonka tavoitteena on työllistyminen, sosiaalihuoltolain 27 kohta d Vammaisten työtoiminta, sosiaalihuoltolain 27 kohta e Erityishuoltolain mukainen toiminta Yhteistyössä Työklinikan kanssa, ARJ LiA Molpe, työharjoittelu/-kokeilu / Intek Työharjoittelu mielenterveyshuollon asiakkaille / Intek Työharjoittelu yhteistyössä Kevan kanssa 1 1 Yhteistyössä TE-toimiston kanssa Työharjoittelu Kuntouttava työ Palkkatuki Kieliharjoittelu Yhteistyössä mielenterveyshuollon päiväosaston kanssa Työterapia Yhteensä TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUVASSA (ALO) toiminnassa palveluja ja tuotteita tuotetaan omaehtoisesti. Voidaan myös toimia alihankkijoina tai tehdä muita yksilölle sopivia työtehtäviä. Työn lisäksi asiakkaille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua liikunnallisiin ja sivistyksellisiin toimiin, aikuiskoulutukseen ja sosiaaliseen harjoitteluun. Palvelu tapahtuu palveluyksiköissä tai ulkoistetun työtoiminnan työpaikoilla. VUONNA 2017 PÄIVÄTOIMINTAAN OSALLISTUNEET ASIAKKAAT OSALLISUUTEEN ORIENTOITUVASSA päivätoiminnassa (LO) asiakas osallistuu yksilöllisesti räätälöityihin työtehtäviin ja liikuntaharjoitteisiin. Hänelle tarjotaan kehittäviä kokemuksia virkistyksellisessä ympäristössä, joka luo edellytyksiä sosiaalisten yhteyksien luomiselle. Toiminta perustuu säännöllisyyteen ja tarkoin jäsenneltyyn toimintatapaan. Tämä luo asiakkaalle ympäristön, jossa on turvallista kommunikoida ja toimia yhdessä muiden kanssa. Vuonna 2017 päivätoimintaan osallistuneet asiakkaat Ulkoisen työnantajan palveluksessa vuonna 2017 (osittain tai kokonaan) 97 (lähtökohtana asiakkaiden 100 kokonaismäärä) Uusimaa Turunmaa Pohjan- Uusimaa Turunmaa Pohjan- EUC Uusimaa Turunmaa Pohjan- EUC Uusimaa Turunmaa Pohjan- EUC maa maa maa maa 0 17 v v v. 65 v. KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

20 ERITYISHUOLTO ASUNTOLA-ASUMINEN KÅRKULLAN kuntayhtymän ainoa asuntola sijaitsee Paraisilla. Sitä ylläpidetään yhteistyössä Optiman ammatillisen erityisoppilaitoksen kanssa. Opiskelijat asuvat asuntolassa kouluviikkoina maanantaista perjantaihin. Asuntolassa asuvat nuoret voivat kokeilla erilaisia asumisen muotoja. Henkilöstö teki tiivistä yhteistyötä omaisten kanssa, jotta opiskelijoille pystyttiin tarjoamaan räätälöityä tukea ja tavoitteita. Opiskelijoiden varttuminen aikuisuuteen opiskeluaikana oli tärkeä osa toimintaa. He oppivat olemaan yhdessä muiden ihmisten kanssa ja toimimaan osana tiimiä. Asuntolatoimintaan kuuluivat olennaisesti asuntolassa toteutettavat vapaa-ajantoiminnot sekä yhteistyö paikallisen DUV-yhdistyksen kanssa. Opiskelijan viimeisenä opiskeluvuotena alkoi yhteistyö opiskelijan kotikunnan kanssa paluumuuton järjestämiseksi kotipaikkakunnalle. Tavoitteena oli, että opiskelija tiesi kevätlukukauden kuluessa, missä hän asuu ja työskentelee opintojen päätyttyä. ASUMISPALVELUT SUUNNITELLAAN YHDESSÄ ASIAKKAIDEN, OMAISTEN JA KUNTAEDUSTAJIEN KANSSA. 20 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

21 ERITYISHUOLTO ASUMISPALVELUT KÅRKULLAN kuntayhtymä tarjoaa yksilöllisiä koteja henkilöille, jotka tarvitsevat tukea arjessaan. Asumispalvelut suunnitellaan yhdessä asiakkaiden, omaisten ja kuntaedustajan kanssa. Asumisvaihtoehdot ovat asuminen tuettuna omassa asunnossa, asuminen muiden kanssa ryhmäkodissa tai asuminen asunnossa muiden lähellä. Lisäksi on mahdollista asua esimerkiksi yhdessä ystäväjoukon kanssa, ja myös laitosasuminen on vaihtoehto. Myös muita, räätälöityjä asumisratkaisuja voidaan harkita. Valtioneuvoston periaatepäätös ja Kehas-ryhmän vuoden 2012 raportti käsittelevät laitosasumisen purkamista vuoteen 2020 mennessä. Nämä asiakirjat ohjaavat alueittemme asumispalveluiden kehitystä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos henkilöllä on suuri avun tarve, hänelle on mahdollistettava asuminen omalla alueellaan. Tämä puolestaan asettaa omat vaatimuksensa suunniteltaessa uusia asumisyksiköitä kuntayhtymään. Näin ollen meidän on Kårkullassa kartoitettava eri alueiden asumispalveluiden tarve kuntien kanssa tarkoin, jotta pystymme kehittämään toimintaa mahdollisimman hyvin tulevien tarpeiden mukaan. Vuoden 2017 aikana kuntayhtymässä aloitettiin useiden uusien asumisratkaisujen suunnittelu. Näihin kuuluu niin asuntoja kuin pieniä ryhmäkotejakin. Asiakasneuvostot ja asiakkaat ovat olleet mukana suunnittelussa. Tukiasuntotoiminnan kehittämistä jatkettiin kaikilla alueilla. Tavoitteena on, että asiakkaat, jotka eivät tarvitse tukea öisin, voisivat asua omassa asunnossaan ja heille tarjottaisiin yksilöllisten tarpeiden pohjalta suunniteltua tukea. Paraisilla Kårkullan kuntayhtymä osallistui ARA:n ja FDUV:n yhdessä toteuttamaan Kotimatkalla-hankkeeseen. Hankkeessa pyritään kehittämään monipuolisia asumis- ja palveluratkaisuja nuorille, joilla on erityistarpeita. Kaikilla kuntayhtymän alueilla on seniorikoteja, joiden toiminta tukee ikääntyvien toimintarajoitteisten elämää. Seniorikodeissa henkilöstö on paikalla ympäri vuorokauden, sairaanhoitajan palvelut ovat käytettävissä tarvittaessa ja arkisin toteutetaan ennalta suunniteltuja aktiviteetteja. Panostamme asumispalveluiden henkilökeskeiseen suunnitteluun. Asumispalveluiden sisältöä kehitetään yksilöllisten laatutavoitteiden dokumentoinnin pohjalta. Asiakkaiden itsemääräämisen korostaminen ja rajoittavien toimien tarkka harkinta ovat sopusoinnussa kansallisen linjauksen kanssa, joka puolestaan noudattaa YK:n yleissopimusta toimintarajoitteisten ihmisten oikeuksista. ERI ASUMIS- MUOTOJA RYHMÄKOTI Liittyy laitosasumisen alasajoon ASUNTORYHMÄT ERILLISASUNNOT (yksiöt, kaksiot, kolmiot) Oma asunto, jossa myös yhteistilat Lähtökohtaisesti tavanomaiset asunnot KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

22 ERITYISHUOLTO ASUMISVAIHTOEHDOT: MAASEUDULLA SUURESSA KAUPUNGISSA PIENESSÄ KAUPUNGISSA KERROSTALOSSA RIVITALOSSA OMAKOTITALOSSA 22 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

23 ERITYISHUOLTO ASUMISPALVELUA SAANEET ASIAKKAAT 2017 Uusimaa Turunmaa Pohjanmaa Ryhmäasuminen v v v. 65 v. RYHMÄ- ASUMINEN YHTEENSÄ 359 ASUMINEN YHTEENSÄ 653 TUKIASUMINEN YHTEENSÄ 107 ASUNTO- ASUMINEN YHTEENSÄ 187 Asuntoasuminen Tukiasuminen v v v. 65 v v v. 65 v. KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

24 OSALLISUUS ASIAKASNEUVOSTOT VUONNA 2017 kaikki asiakasneuvostot kokoontuivat 3 4 kertaa. Kokouksissa keskusteltiin Kårkullan asumis- ja työkeskustoimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista, kuten etiikasta ja suhtautumisesta. Omien esitteiden laatiminen on ollut ajankohtaista kaikilla alueilla. Esitteissä on kuntayhtymän yhteinen yhteenveto asiakasneuvostojen tehtävistä sekä siitä, kuka voidaan valita neuvoston jäseneksi. Tätä tekstiä seuraa kunkin asiakasneuvoston omia tietoja sekä jäsenten yhteystiedot. Esitteissä on siis yhteinen ja aluekohtainen osio. Esitteet toimitetaan kunkin yksikön johtajalle. Toukokuussa 2017 järjestettiin asiakasneuvostovaalit. Toisilla alueilla oli paljon ehdokkaita, toisilla vähemmän. Myös äänestysprosentti vaihteli alueittain. Alueellinen lautakunta valitsi kuhunkin asiakasneuvostoon viisi jäsentä ja sihteerin. Useimpiin asiakasneuvostoihin valittiin useita uusia jäseniä, mutta kaikissa on mukana myös vähintään yksi kokeneempi, aiemminkin asiakasneuvostossa ollut jäsen. Myös sihteeri vaihtui osassa asiakasneuvostoja. Uusi sihteeri saatiin Pohjanmaalle, Itä- ja Länsi-Turunmaalle sekä Länsi-Uudellemaalle. Uusien asiakasneuvostojen ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin muun muassa kokoustekniikkaa ja neuvoston tehtäviä. Osa uusista asiakasneuvostoista on jo ehtinyt tapaamaan alueensa omaisneuvostoa ja vaihtamaan sen kanssa tietoja neuvostojen tehtävistä. 24 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

25 OSALLISUUS OMAISNEUVOSTOT VUONNA 2014 vahvistettiin vuosia kestäneen työn tuloksena Kårkullan kuntayhtymän omaisstrategia, jonka tarkoitus on edistää omaisten osallistumista. Strategiaa päivitettiin vuonna Omaiset nähdään voimavarana laadukkaan hoidon ja hoivan järjestämisessä. Omaisstrategian arvot ovat avoin vuoropuhelu omaisten ja henkilökunnan välillä sekä molemminpuolinen tietotaidon kunnioittaminen. Kukin asiakas ratkaisee itse, miten omaiset osallistuvat toimintaan. Myönteinen asenne ja hyvä tiedonvaihto omaisten kanssa parantavat yhteistyön sujuvuutta. Omaisilla on oltava tunne, että asiakkaat ovat hyvissä käsissä. Osana omaisstrategiaa Kårkullan toiminta-alueille perustettiin omaisneuvostot vuonna Omaisneuvostojen toiminnan tavoitteena on hyödyntää omaisten tietotaitoa ja kokemuksia. Omaisneuvostojen toimikausi on kaksi vuotta, ja kunkin neuvoston sihteerinä toimii alueen aluepäällikkö. Omaisneuvostoissa on viisi jäsentä. Jäsenet ovat Kårkullan iältään ja toimintarajoitteiltaan erilaisten asiakkaiden sekä eri toiminnoissa mukana olevien asiakkaiden omaisia. Vuonna 2017 valittiin uudet omaisneuvostot vuosille Omaisneuvostot kokoontuivat vuoden aikana 2 4 kertaa. Neuvostot tutustuivat Kårkullan uuteen arvomaailmaan ja keskustelivat sen merkityksestä eri näkökulmista. Keskusteluita käytiin myös itsemääräämisen, erityishuoltolain ja sen käytännön merkityksen tiimoilta. Monet omaisneuvostot järjestivät oman alueensa omaisille te toja, joissa neuvostot esittäytyivät. KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

26 ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS 26 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

27 ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS TUTKIMUS, KUNTOUTUS JA KRIISIHOITO ASIANTUNTIJA- ja kehittämiskeskus on Kårkullan kuntayhtymän asiantuntijayksikkö. Sen vastuulla ovat kuntayhtymän erityspalvelut, konsultaatiot ja koulutus. Asiantuntija- ja kehittämiskeskus seuraa alan tutkimusta, ja sillä on keskeinen asema kuntayhtymän erityispalveluiden kehittämisessä. Keskus sijaitsee Paraisilla, mutta se tarjoaa liikkuvia asiantuntijapalveluita koko kuntayhtymän alueella. Kuntayhtymän eri yksiköt sekä kuntayhtymän ulkopuoliset laitokset, kuten koulut ja päiväkodit, saavat keskuksen asiantuntijoilta ohjausta, konsultaatiota ja koulutusta. Keskuksen henkilökunta tekee tiivistä yhteistyötä alueellisten neuvoloiden kanssa. Asiantuntija- ja kehittämiskeskus tarjoaa tutkimusta, kuntoutusta ja kriisihoitoa, ja sillä on käytettävissään tutkimusosasto ja kuntoutusyksikkö. Sen toiminnalle ovat tyypillisiä pienimuotoisuus, jatkuvuus ja jäsennetty päiväohjelma. Myös päivätoiminta on mahdollista. Vuonna 2017 tutkimusosasto ja kuntoutusyksikkö tuottivat laajoja selvityksiä, tutkimuksia ja kartoituksia henkilöiden somaattisesta, psyykkisestä ja fyysisestä tilasta. Tutkimusjakso kesti keskimäärin kolme viikkoa, ja sen aikana suositettiin runsaasti somaattisia tutkimuksia sekä erikoislääkärikonsultaatioita. Kuntoutusjakso kestää 6 12 kuukautta. Kuntoutuksen tavoite on palauttaa asiakkaan optimaalinen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Yksi kuntoutuksen painopisteitä oli sosiaalisten valmiuksien harjoittelu. Lisäksi asiakkaita autettiin sopivien, kommunikaatiota ja lahjakkuuksia tukevien sekä yksilöllisesti räätälöityjen apuvälineiden käytössä. Kriisihoitoa tarjottiin vuoden aikana tutkimusosastolla ja kuntoutusyksikössä. Kriisihoitoon kuului asiantuntijaja kehittämiskeskuksen moniosaajatiimin sekä asiakkaiden kotialueen verkostojen yhdessä suorittama kattava kartoitus. Akuuttia kriisihoitoa on ollut vaikea toteuttaa optimaalisella tavalla puutteellisten tilojen ja resurssien vuoksi. TUTKIMUS Tutkimusjakso alkaa kokonaissuunnitelman laatimisella, jossa lähtökohtana ovat asiakkaan yksilölliset tarpeet. Yleensä tutkimusjakso kestää viikosta kahteen kuukauteen. KRIISIHOITO Kriisihoitoa on tarjolla akuutissa hoidon tarpeessa oleville 16 vuotta täyttäneille henkilöille. Yleensä kriisihoitojakso kestää viikosta kuuteen viikkoon. KUNTOUTUS Kuntoutusjakso kestää tavallisimmin n. 6 kuukautta. Jaksoa edeltää aina tutkimustai kriisijakso. KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

28 ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS KEHITYSTYÖ LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄN SERTIFIOINTI ISO 9001 STANDARDIN POHJALTA KÅRKULLA KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA SERTI- FIOIDAAN ISO 9001 standardin pohjalta. Sertifioinnin suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa asiantuntija- ja kehittämiskeskus. ISO 9001 on maailman tunnetuin laatustandardi, ja sen johtajuusmalli pohjautuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Laatuohjaus on organisaatiolle tärkeää, ja se auttaa sisäisten prosessien ja asiakkaiden palvelutarpeiden analysoinnissa. ISO 9001 sertifiointi kertoo, että organisaatio toimii tehokkaasti, järjestelmällisesti ja asiakaskeskeisesti. Sertifiointi on todiste laatutyöstä, ja se parantaa organisaation kilpailumahdollisuuksia. Sertifioitu laadunvalvontajärjestelmä on etu toimintamme markkinoinnissa. Organisaation toiminnan kehittämisessä käytetään työkaluna verkkopohjaista Integrated Management System (IMS) ohjelmistoa. IMS on laadunhallinnan työkalu, joka tukee ISO 9001 standardin mukaisia toimintoja. Laadunvalvontajärjestelmä edistää tehokkuutta ja kannattavuutta. Hyvin toimivassa organisaatiossa työrauha ja viihtyvyys kuuluvat asiaan. Laadunhallintajärjestelmän sertifiointiin kuuluvat sisäiset ja ulkoiset auditoinnit. Sisäiset auditoinnit alkoivat keväällä Jatkuvana prosessina ne ovat osa organisaation jatkuvaa parantamista. Ensimmäiset ulkoiset auditoinnit suoritettiin Turunmaalla syksyllä Turunmaan ydintoiminta, hallinto, kiinteistönhoito, neuvontapalvelut sekä asiantuntija- ja kehittämiskeskus on sertifioitu. Sertifiointityö jatkuu kolmivuotisen suunnitelman mukaan. Seuraava sertifioitava alue on Uusimaa, joka sertifioidaan kokonaisuudessaan vuoden 2018 aikana. Vuonna 2019 vuorossa on Pohjanmaa. Vuosittaisten ulkoisten auditointien avulla pidetään sertifioinnit voimassa ja varmistetaan organisaation jatkuvat parannukset. 28 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

29 ASIANTUNTIJUUS EXPERTIS OCH JA UTVECKLING KEHITYS KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

30 ÖVRIG MUUT PALVELUT SERVICE HALUAMME EHKÄISTÄ SYRJÄYTYMISTÄ JA AUTTAA NUORIA LÖYTÄMÄÄN HEIDÄN TARVITSEMANSA YHTEISKUN- NALLISET PALVELUT. 30 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

31 MUUT PALVELUT NUORISOPAJA TROJA TURUSSA SIJAITSEVAAN nuorisopajan Trojan palveluksessa oli toimintavuoden aikana neljä kokopäiväistä työntekijää. Trojassa toimitaan kolmella sektorilla: pajassa ja keittiössä on yksi ohjaaja kummassakin, ja etsivässä nuorisotyössä on kaksi ohjaajaa. Työskentely on asiakaskeskeistä. Nuorten omat kiinnostuksenkohteet ja toivomukset otetaan huomioon nuorisopajan työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kullekin asiakkaalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma, ja yksilötason ohjaus on keskeinen osa työskentelyä. Tavoitteena on löytää nuorille opiskelu- tai työpaikka pisimmillään 6 kuukautta kestäneen nuorisopajajakson jälkeen. Toiminnan muotoja ovat mm. käsityöt, opiskelu ja liikunta, mutta painopiste on aina sosiaalisessa harjoittelussa. Toimintaan osallistui 24 iältään vuotiasta nuorta. Keittiössä laitettiin ruokaa nuorisolle, Kårkullan Flätan-yksikölle ja työntekijöille. Keittiötyöhön osallistui muutama nuori, jotka olivat työkokeilussa nuorisopajalla, sekä muutama Flätan-yksikön asiakas. Etsivän nuorisotyön asiakkaita oli kaikkiaan 43. Tässä työssä pääpaino on yksilöohjauksessa. Työn tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy ja nuorten auttaminen heidän tarvitsemiensa yhteiskunnan palveluiden löytämisessä. ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivään työhön oli palkattu kaksi kokopäiväistä etsivää, joilla oli 43 asiakasta. Useimmat asiakkaista olivat alle 29-vuotiaita ruotsinkielisiä nuoria, mutta etsivän työn piirissä oli myös muutamia yli 29-vuotiaita sekä muutamia suomenkielisiä asiakkaita. Etsivät tavoittivat asiakkaansa esisijaisesti tekemällä yhteistyötä peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Myös asiakkaat ottivat itse yhteyttä etsiviin. Etsivän nuorisotyön verkostoyhteistyötahoja olivat toimintavuoden aikana TE-toimisto, Työpiste, peruskoulu (etenkin St. Olofsskolan), toisen asteen oppilaitokset (Åbo Yrkesinstitut, Axell, Katedralskolan), Åbo Akademi, Turun etsivät ja Varsinais-Suomen etsivät. Muita yhteistyökump- paneita olivat Luckan, Ung Info, Folkhälsan, Ehyt ry ja puolustusvoimat. Etsivät vierailivat vuoden mittaan useita kertoja yhteistyökouluissa, joissa he kertoivat opiskelijoille Trojan toiminnasta. Etsivät olivat myös käytettävissä kutsunnoissa, joissa he kertoivat toiminnastaan. Etsivän nuorisotyön tavoite oli ehkäistä nuoren syrjäytyminen mahdollisimman varhain sekä tunnistaa nuoret, jotka ovat pudonneet palvelujärjestelmästä. Heitä autettiin löytämään itselleen sopivaa työtä ja toimintaa. Etsivän nuorisotyön tuloksena monia nuoria ohjattiin asianmukaisten palveluiden piiriin ja/tai heille järjestettiin työ- tai koulutuspaikka. Muutamat asiakkaat palasivat koulun penkille keskeytyksen jälkeen, muutamat ohjattiin TE-toimistojen palveluohjauksen piiriin ja muutamat osallistuivat nuorisopaja Trojan toimintaan. Etsivä nuorisotyö johti asiakkaan kanssa yhteistuumin toteutettuihin, yksilöllisiin ratkaisuihin. Etsivät kävivät myös yhdessä nuorten kanssa tutustumiskäynneillä eri työpaikoilla ja kouluissa. KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

32 ÖVRIG MUUT PALVELUT SERVICE PIXNE-KLINIKKA PÄIHDEHUOLTOKLINIKKA PIXNE toimi Maalahdessa, jossa toiminnan pääpaino oli 28 vuorokautta kestävissä, päihdeongelmaisille henkilöille suunnatuissa hoitojaksoissa. Hoidon pääpainona oli 12-vaiheinen tervehtymisen malli sekä yksilö- ja ratkaisukeskeinen suhtautuminen. Tärkeä osa Pixne-klinikan hoitomenetelmää oli ihmisten kokoaminen ryhmätapaamisiin, joissa he voivat vaihtaa kokemuksia ja tietoja. Hoidon vaikutusta seurattiin neljästi vuodessa järjestettävin seurantaviikonlopuin. Jälkihoitoa tarjottiin yksilö- ja ryhmäkeskusteluiden muodossa. Asiakkaiden läheisillä ja omaisilla oli mahdollisuus osallistua omaisviikonloppuihin. Omaisille oli tarjolla myös avohoitokeskusteluja. Kunnat näyttävät hyödyntävän päihdeasiakkaiden laitoskuntoutusta vuosi vuodelta vähemmän, ja sama suuntaus jatkui vuonna 2017 Pixne-klinikan kohdalla. Talouden perustana olevaa vuosimaksujärjestelmää käyttivät yhä harvemmat kunnat, ja siksi tulopuoli jäi alijäämäiseksi. Valtuusto päätti , että Kårkullan alainen päihdehuolto päättyy Toiminta siirrettiin Maalahden kunnan vastuulle PÄIHDEHUOLTOTOIMINTA SIIRRETTIIN MAALAHDEN KUNNANNAN VASTUULLE HEINÄKUUSSA KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

33 MUUT PALVELUT PÄIHDEHUOLLON TOTEUMAT VUONNA 2017 Pixne-klinikan palveluiden käyttö PAIKKOJA 12 HOITOPÄIVIÄ 1053 ASIAKKAITA KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

34 TALOUS TALOUSKATSAUS VUONNA 2017 Kårkullan kuntayhtymän ulkoiset toimintatuotot olivat lähes 55 miljoonaa euroa ja toimintakulut 52,8 miljoonaa euroa. Toimintakatteeksi muodostui näin ollen 2,2 miljoonaa euroa eli euroa vähemmän kuin vuonna Rahoituserien netto oli vuoden 2016 tapaan alijäämäinen, euroa, joten vuosikate oli 2,1 miljoonaa euroa. Koska suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 1,2 miljoonaa euroa, vuoden 2017 tilikauden tulos oli euroa ylijäämäinen. Vuoden 2017 ylijäämä selittyy pitkälti hyvällä budjettikurilla: tulostavoite saavutettiin 100,8-prosenttisesti, ja kustannuspuolella saavutettiin lähes 0,7 miljoonan euron säästöt. Hyvään tulokseen vaikuttivat myös Espoon Klappbrinkenin ja Inkoon Heimgårdin myynnistä saatu euron voitto. Kuntayhtymä sijoitti 4,4 miljoonaa euroa ja nosti uutta pitkäaikaista lainaa 3,9 miljoonan euron verran vuonna Lisäksi kuntien sertifiointirahoitus pieneni miljoonalla eurolla. Koska kuntayhtymän ylijäämä oli lähes 0,9 miljoonaa euroa, sen maksuvalmius parani 1,1 miljoonalla eurolla. 34 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

35 TALOUS AVAINLUKUJA MAKSUVALMIUS Kassapäivien lukumäärä 1) 15,9 6,9 12,1 2,0 4,9 (365*kassavarat/maksut kassasta) Current ratio 2) 0,49 0,33 0,44 0,30 0,34 Vaihtuvat vastaavat/lyhytaikainen vieras pääoma Maksut kassasta: euroa/vrk (Ulkoiset toimintakulut/365) TOIMINNAN TUOTOT 55 M VAKAVARAISUUS Vakavariasuusaste 3) 0,37 0,38 0,36 0,33 0,36 (Oma pääoma + kertynyt poistoero)/koko pääoma saadut ennakot) Peruspääoman osuus pysyvistä vastaavista (%) 31,0 33,8 36,7 36,2 36,8 Velkaisuusaste 0,63 0,62 0,64 0,67 0,64 (1-vakavaraisuusaste) Suhteellinen velkaisuusaste, % 37,76 33,70 33,15 34,67 33,55 100*(Vieras pääoma Saadut ennakot)/käyttötuotot KANNATTAVUUS Vuosikate (euroina) Vuosikateprosentti 4) 3,84 4,00 3,60 0,17 2, * Vuosikate/Liikevaihto Vuosikate suunnitelman mukaisista poistoista (%) INVESTOINNIT Sisäisen rahoituksen osuus investoinneista, % 47,7 66,0 314,5 5,9 31,6 100*Vuosikate/Investointien omat hankintakulut Pääomakulujen sisäinen rahoitus, % 40,4 48,8 181,1 3,4 28,5 100*Vuosikate/(Investointien omat hankintakulut + Myönnettyjen lainojen nettolisäys + Lainojen lyhennykset) LAINOJEN HOITO Lainojen hoitokate 5) 2,5 1,8 3,8 0,2 2,6 (Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainojen lyhennykset) Toiminnan ja investointien kassavirta 5 vuoden aikana ) Alle 7 vrk = huono, 8 15 vrk = normaali, vrk = hyvä, yli 30 vrk = ylilikviditeetti 2) Alle 1 = heikko, 1 2 = tyydyttävä, yli 2 = hyvä 3) Mittaa rahoittajan (kunnan) rahoitusriskiä jos rahoitettava joutuu selvitystilaan. Korkea luku = pieni riski 4) Ilmoittaa osuuden liikevaihdosta, joka on käytettävissä poistoihin ja satunnaisiin eriin 5) Alle 1 = kuntayhtymän lainanhoitokyky on heikko, 1 2 = tyydyttävä, yli 2 = hyvä TOIMINTAKATE 2,2 M TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 0,9 M TOIMINNAN KULUT 52,8 M VUOSIKATE 2,1 M KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

36 TALOUS INVESTOINNIT JA RAHOITUS KUNTAYHTYMÄN taloussuunnitelman mukaan kuntayhtymän oli määrä investoida yhteensä 7,1 miljoonaa euroa vuonna 2017, mutta kirjatut investoinnit jäivät 4,4 miljoonaan euroon. ARA-hankkeiden rakentamisen myöhästymisten vuoksi vuonna 2017 ei saatu ARA-tukia, mutta kiinteistöjen myyntivoitot nousivat 1,2 miljoonaan euroon. Verrattain suuret poikkeamat budjetoitujen ja todellisten investointien välillä selittyvät pitkälti rakennushankkeiden myöhästymisillä. Myöhästymiset johtuivat eri viranomaisten vaatimusten täyttämiseen liittyvästä aikaa vievästä byrokratiasta esimerkiksi Helsingin ja Paraisten ARA-tuettujen hankkeiden tiukoista kustannuskehyksistä sekä sosiaali- ja terveysministeriön ennakkotietovaatimuksista liittyen Paraisten hoitokotialueen suuriin rakennushankkeisiin. Vuoden 2017 muuttuneen investointibudjetin rahoittamiseksi suunniteltiin, että kuntayhtymä nostaa 6,2 miljoonan euron verran uutta budjettilainaa. Koska investointibudjettia ei voitu noudattaa suunnitelman mukaisesti, kuntayhtymän ei tarvinnut nostaa kuin 4,7 miljoonaa euroa, josta 0,7 miljoonaa euroa oli toisen, kalliimman lainan korvaavaa lainaa. Vuoden 2017 lopussa kuntayhtymän kassassa oli 2,54 miljoonaa euroa, mikä riittäisi 15,9 vuorokauden kassamaksuihin. Vuoden lopussa kassatilanne oli siis hyvä. Taloussuunnitelman muokatun rahoituslaskelman mukaan maksuvalmiuden olisi pitänyt parantua vuonna 2017 lähes eurolla, mutta lähes 0,9 miljoonan euron ylijäämän ansiosta se paranikin 1,1 miljoonalla eurolla. 36 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

37 TALOUS TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA , ulkoiset erät Tilinpäätös 2017 Tilinpäätös 2016 TOIMINTATUOTOT , ,84 Myyntituotot , ,17 Maksutuotot , ,58 Tuet ja avustukset , ,47 Muut toimintatuotot , ,62 TOIMINTAKULUT , ,04 Henkilöstökulut , ,27 Palkat ja palkkiot , ,40 Henkilöstösivukulut , ,87 Palvelujen ostot , ,51 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,73 Avustukset , ,06 Muut toimintakulut , ,47 TOIMINTAKATE , ,80 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT , ,52 Korkotuotot 3,41 125,46 Muut rahoitustuotot , ,18 Korkokustannukset , ,09 Muut rahoituskulut , ,07 VUOSIKATE , ,28 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , ,86 ASuunnitelman mukaiset poistot , ,86 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (alijäämä) , ,42 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

38 TALOUS RAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös 2017 Tilinpäätös 2016 Toiminnan kassavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointikulut Investointien rahoitusosuudet Käyttöomaisuuden myyntivoitto Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset Kårkulla Fab Antolainasaamisen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen kassavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2017

39 TASE TALOUS TASETILIT Alkutase Muutos Lopputase VASTAAVAA , , ,08 PYSYVÄT VASTAAVAT , , ,25 Aineettomat hyödykkeet , , ,75 IT-ohjelmat , , ,69 Vuokra-asuntojen peruskorjaus , , ,06 Aineelliset hyödykkeet , , ,26 Maa- ja vesialueet , , ,33 Rakennukset , , ,99 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , ,90 Koneet ja kalusto , , ,96 Etukäteismaksut ja keskeneräiset hankinnat , , ,08 Sijoitukset , , ,24 Osakkeet ja osuudet , , ,25 Muut lainasaatavat , ,99 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , , ,06 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , , ,06 VAIHTUVAT VASTAAVAT , , ,77 Saamiset , , ,46 Lyhytaikaiset saamiset , , ,46 Asiakassaamiset , , ,54 Muut saamiset , , ,30 Siirtosaamiset, saamiset , , ,62 Rahoitusarvopaperit , , ,70 Osakkeet ja osuudet 43,70 43,70 Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset , , ,61 VASTATTAVAA , , ,08 OMA PÄÄOMA , , ,11 Peruspääoma , ,95 Aikaisempien tilikausien ylijäämä/alijäämä , , ,07 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , , ,09 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , , ,39 Lahjoitusrahastojen pääoma ,87 655, ,38 Muut toimeksiantojen pääomat , ,00-385,01 VIERAS PÄÄOMA , , ,58 Pitkäaikainen , , ,80 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , ,00 Lainat julkisilta yhteisöiltä , , ,80 Lyhytaikainen , , ,78 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , ,00 Lainat julkisilta yhteisöiltä , , ,06 Saadut ennakot -521, , ,93 Velat toimittajille , , ,42 Muut velat , , ,44 Siirtovelat, velat , , ,93 Yhteensä KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2016 AD, taitto Zeeland Family Kuvat Kårkullas fotoarkiv, Shutterstock KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS

40 ERITYISHUOLTO KÅRKULLA KUNTAYHTYMÄ Kårkullavägen 142, Kirjala Puhelin (vaihde avoinna arkisin klo 9 15) fornamn.efternamn@karkulla.fi info@karkulla.fi kårkulla.fi