Liite 2: Maisemaselvitys

Transkriptio

1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tuulivoimaselvitys Liite 2 Liite 2: Maisemaselvitys Keuruu Penkkisuon_tuulivoimaselvitys.docx

2 GREENWATT PENKKISUO OY AB Penkkisuon tuulivoimahanke, Keuruu LIITE 2. Maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27000

3

4 LIITE 2. Maisemaselvitys Ger Riikka, Vadbäck Hans Sisällysluettelo 1 Yleistä Käytetyt menetelmät Sijainti Maisema Maiseman yleispiirteet Arvot Penkkisuon tuulivoimahankealueen lähimaisema Maisemarakenne Maisemakuva Tuulivoimapuisto maisemassa Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin Ampialan kylä Muut kohteet Havainnekuvat Näkemäalueanalyysi Havainnekuvat Havainnekuva 1. Näkymä Ampiala, etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,7 km Havainnekuva 2. Näkymä Ampiala, etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,6 km Havainnekuva 3. Näkymä Ampiala (Herpmanin velj. muistomerkki), etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,5 km Havainnekuva 3. Näkymä Ampiala, etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,5 km Havainnekuva 4. Näkymä Ampialantieltä, etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,5 km Havainnekuva 5. Näkymä Ampialantie 479, etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,3 km Havainnekuva 6. Näkymä Ampialantie 702 (Vehkomäen tila), etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,7 km Havainnekuva 8. Näkymä Ruodeperältä, etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,3 km Havainnekuva 9. Näkymä Hinkkaperäntie, etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,9 km Havainnekuva 10. Näkymä Koljonjärveltä, etäisyys lähimpään voimalaan noin 5,4 km Valokuvat: Hans Vadbäck Kartta-aineistot: Maanmittauslaitos 2014, Museovirasto 2014, OIVA/SYKE 2014, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 1 (29) Penkkisuon tuulivoimahanke, Keuruu 1 Yleistä Keuruun Penkkisuon tuulivoimahankkeen maisemaselvitys on laadittu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Näkymäanalyysin ja havainnekuvat on laatinut ins. Hans Vadbäck. Maisemaselvitys on laadittu Penkkisuon tuulivoimahankkeen suunnittelua varten. Selvitystä ei voi sellaisenaan hyödyntää ympäröivien alueiden kaavoituksessa. Se ei ole kaikilta osin riittävän tarkka. 1.1 Käytetyt menetelmät 1.2 Sijainti Maisemaselvitys perustuu kartta- ja valokuvatarkasteluihin. Alueelle on tehty maastokäynti ja Muista lähteistä mainittakoon Museoviraston internetsivuilta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009; Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisu: Rakennettu kulttuuriympäristö (1993); Ympäristöministeriön julkaisut: Maisemanhoito Maisema-aluetyörymän mietintö I (1993) ja Arvokkaat maisema-alueet - Maisema-aluetyörymän mietintö II (1993); Weckman, E Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö; Ainestoja Keski-Suomen valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventointiluonnoksesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi Keski-Suomen liitto. Muinaismuistokohteet on saatu Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Keski- Suomen liiton maakuntakaavaa ja Ympäristöhallinnon Oiva-tietokantaa on myös hyödynnetty. Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Suunnitteilla oleva Penkkisuon tuulivoimahanke sijaitsee Keski-Suomessa Keuruun kunnassa, noin 15 kilometrin etäisyydellä keskustasta.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 2 (29) Hankealueen likimääräinen sijainti punaisella aluerajauksella km Näkymä Ampilan kylästä Herpmanin muistomerkin kohdalta.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 3 (29) 2 Maisema 2.1 Maiseman yleispiirteet Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Keuruun ja sen myötä suunnittelualue kuuluvat Suomenselkään. Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välissä. Maasto on joko suhteellisen tasaista tai korkeuseroiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Korkeuserot eivät kuitenkaan ole kovin suuria, jäävät yleensä alle 20 metrin. Koko alueella vallitsee mannerjäätikön kulutuskorkokuva. Pienehköjen järvien ohella esiintyy paitsi suolampareita myös joitakin isompia suoaltaita. Koko Suomenselän alue on ympäristöään karumpaa. Asutus on aina ollut harvaa. Kylät ovat pieniä ja sijaitsevat laaksoissa ja vesistöjen tuntumassa tai jonkin selänteen rinteellä. Suomenselän alueen tärkeimpänä yhteisenä tekijänä voidaan pitää sen karua takamaasijaintia ja välivyöhykkeelle ominaista hajanaisuutta. (Ympäristöministeriö 1993a) 2.2 Arvot Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Saarijärven reitin kulttuurimaisemat sijoittuu noin 37 kilometriä hankealueen pohjoispuolella. Saarijärven reitin kulttuurimaisemat Keski-Suomen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa 2014 aluetta esitetään laajennettavaksi pohjoisen ja idän suuntaan. Kolkanlahden RKY 1993-alue sekä Länsi-Kalmarin maakunnallisesti arvokas maisema-alue on tarkoitus ottaa mukaan rajaukseen. Mikäli uusi rajaus hyväksytään, pienenee etäisyys hankealueeseen nähden noin seitsemällä kilometrillä. Seuraava teksti on lainaus edellä mainitusta päivitysinventoinnista. Saarijärven reitin maisema-alue edustaa vaihtelevaa metsäisten mäkimaiden, reittivesien ja rantaviljelysten luonnehtimaa kulttuurimaisemaa. Rakennuskanta on suurelta osin vanhaa, perinteistä ja suhteellisen hyväkuntoista. Maisemakuva on vaihtelevaa ja pienipiirteistä. Saarijärven reitin vesistö Tuhmalammilta Mahlunjärvelle kuuluu Naturaan (rantojensuojeluohjelma). Luonnonmaiseman keskeinen elementti on vaihteleva reittivesistö. Metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia, rinteitä peittävät tummat kuusikot. Rannoilla on myös lehti - ja sekametsiä. Korkeat mäet nousevat reittiveden molemmin puolin. Saarijärven reitin vesistö Tuhmalammilta Mahlunjärvelle kuuluu Naturaan (rantojensuojeluohjelma). Sijaintinsa sekä hyvien vesi- ja tieyhteyksien johdosta alueelta on ollut hyvät yhteydet länteen ja itään, jonka ansiosta on muovautunut monivaikutteinen kulttuuriympäristö. Asutus on perinteisesti sijoittunut vesistön varsille viljelyyn kelpaavien savikoiden äärelle. Huomattavimmat asutustihentymät ovat Koskenkylässä, Lehtolassa, Muittarissa ja Mahlussa. Kolkanniemessä sijaitseva Saarijärven vanhan pappilan miljöö on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö (RKY 2009) ja merkittävä osa alueen kulttuurihistoriaa. Uudempi asutus noudattaa perinteistä sijaintia rantojen läheisyydessä pienillä kummuilla, metsän ja pellon rajassa. Saarijärven reitin ympäristö on suosittua kesämökkialuetta. Maatalous on pienimuotoista, mutta elinvoimaista, pääasiassa

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 4 (29) keskittynyt viljelyyn ja maidontuotantoon. Metsätalous on tärkeä taloudellinen tuki viljelijöille. Maanviljelystä ollaan pikku hiljaa luopumassa etenkin pienillä tiloilla. Moni alueen asukkaista käykin töissä Saarijärven kirkonkylällä. Maisemakuva on koko alueella tasapainoinen ja edustaa tyypillisimmillään alueen monipuolista kulttuuri- ja luonnonmaisemaa. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Keski-Suomessa tehdään vuoden 2015 aikana maakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventointi. "Arvokkaat maisema-alueet ovat maaseudun edustavimpia kulttuurimaisemia, erityisesti viljelymaisemia. Niiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan", selvittää maisemasuunnittelija Katriina Koski. Inventoinnissa tunnistetaan näitä tärkeitä kulttuurimaiseman arvoja. Inventoinnista kertyvä tieto lisää maaseudun kulttuurimaisemien arvostusta ja paikallisten asukkaiden tietoisuutta oman elinympäristönsä arvosta ja vaalimisen tarpeesta. Maisema-alueet tukevat kylätoimintaa, paikallisia maisemanhoitohankkeita sekä maatalouden ympäristönhoitoa. Tunnetut maisemanähtävyydet ovat vetovoimaisia ja niillä on suuri merkitys matkailulle. Keski-Suomen maisemissa yhdistyvät monet luonnon- ja kulttuuripiirteet. Tyypillisimmillään keskisuomalainen maisema on pienipiirteistä ja monivaikutteista. Maanviljelys on ensisijaisesti sijoittunut järvien rannoille laskeville viljavammille vyöhykkeille tai mäkien huuhtoutumattomille lämpimille rinteille. Pientilat ja karjatalous ovat olleet tyypillisiä maisemien muokkaajia. "Aktiivinen elinkeinotoiminta ja maaseutuyhteisöjen säilyminen vireinä ja elinvoimaisina on maisema-alueiden arvojen säilymisen kannalta ensisijaisen tärkeää", Koski tähdentää, "sillä muutokset maataloudessa ja maankäytössä näkyvät maaseudun luonnossa ja maisemassa". Edellisessä inventoinnissa vuonna 2006 on Keski-Suomessa nimetty 49 aluetta maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Niistä 9 aluetta on inventoitu uudelleen vuonna Nyt on tarkoitus käydä läpi loput 40 aluetta ja mahdollisesti pari uutta. Maastotyöt tehdään touko-elokuussa. Syksyllä kootaan aineisto ja tehdään aluerajaukset ja arvoluokitukset. Työ raportteineen valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnista vastaa Keski-Suomen liitto. Inventoidut maisema-alueet on merkitty Keski-Suomen maakuntakaavaan, jonka tarkistus on alkanut tänä keväänä. Päivitysinventointi voi tuoda uudistuvaan maakuntakaavaan uusia kohteita ja rajauksia kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kaksi kohdetta: Kopolankylä sijoittuu Multian kunnanalueelle hankealueen pohjoispuolelle lähimmillään noin 11 kilometrin päähän lähimmästä tuulivoimalasta Kopolanmäki kohoaa lähes 200 metriä mpy. Mäki on vedenkoskematonta ylänköä; kylän vanhimmat talot ovat mäen korkeimmilla kohdilla ja nuoremmat pienviljelystilat alempana läntisellä rinteellä. Kopolankylä edustaa Multialle tyypillistä mäkiasutusta. Vanhan asutuksen leima näkyy viljeltyinä mäenlaki- ja rinnepeltoina ja osin säilyneenä talonpoikaisena rakennuskulttuurina.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 5 (29) Manniskylä-Hoskarin alue sijoittuu lähimmillään noin 12 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta. Manniskylän Ollilan Hoskarin alue on vesistöjen ja mäkien rajaama, pienipiirteinen alue, jolle leimaa antavaa on runsas tiestö. Teiltä avautuvat näkymät vaihtelevaan maatalousmaisemaan. Alueella on säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Vaikka alueella on myös taajamatyylisiä uudisrakennuksia, on kokonaisuus kuitenkin sopu- sointuinen. Vanha pihapuusto ja edelleen jatkuva maatalous lisäävät alueen arvoa. Melko hajanainen Manniskylä-Ollila-Hoskarin alue on samalla myös monipuolinen alue, jossa asutus on perinteisesti asettunut niin järven ja joen rantojen tuntumaan kuin Lintusyrjänharjun mäntykankaalle. Uhkatekijöinä on edelleenkin tien- varsien pusikoituminen ja näin ollen näkymien umpeutuminen. Manniskylä llila Hoskari on maakunnallisesti arvokas maisema-alue. (Ikkuna kotiseudulle, Keuruun kulttuuriympäristöohjelma) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle eikä sen lähiympäristöön sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Yli 10 kilometrin säteelle lähimmistä tuulivoimaloista ei sijoitu arvokohteita. Lähimmän kohteen tekstiote on lainattu Museoviraston internetsivustolta kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kaksi kohdetta. Asunnan rautatieasema-alue, etäisyys lähimmillään noin 6,5 km Asunnan asema-alue on mitä tyypillisin pieni maalaisasema, jonka rakennuskanta on yhtenäinen ja hyvin säilynyt. Pysäkkirakennuksen ja tavaramakasiinin lisäksi asemalla on yksinkertainen vahtitupa ja asiaan kuuluvat talousrakennukset, kellari ja sauna. Asema-alueella on poikkeuksellisen komea puusto. Radan eteläpuolella Asuntajärven rannalla on pumppuaseman hoitajan asunto, joka on kesäasuntona. Vähän erillään asemasta sijaitseva vesitorni ei sisälly suojelualueeseen. Petäjäveden vanha ja uusi kirkkoympäristö, etäisyys lähimmillään 12 kilometriä. Petäjäveden vanha kirkko on pohjoismaisen puurakentamistaidon ja perinteen korkeatasoinen ja hyvin säilynyt esimerkki. Kirkossa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla kansanomainen puurakennustaito ja hirsisalvostekniikka sekä yleiseurooppalaiset kirkkoarkkitehtuurin tyylipiirteet. Maisemalliset puitteet kirkolle luo Jämsänveden Kirkkolahti, jonka äärelle on sijoittunut myös seurakunnan uusi kirkko. Agraarimaiseman ympäröimä vanha kirkko sekä kirkonkylän taajamassa sijaitseva uusi kirkko muodostavat vuosisataisen katkeamattoman seurakunnallisen jatkumon sekä asutusrakenteen kehitystä kuvastavan parin. Petäjäveden vanha kirkko tapuleineen ja kirkkotarhoineen on sisällytetty Unescon Maailmanperintöluetteloon. Kirkkoniemellä sijaitseva Petäjäveden vanha kirkko on valmistunut paikallisten kirvesmiesten rakentamana rakennusmestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Kirkko on muodoltaan tasavartinen ristikirkko johon kuuluu yhdyskäytävällä lisätty kellotapuli, jonka on rakentanut Leppäsen pojanpoika Erkki Jaakonpoika Leppänen Kirkon hirsiseinät ovat ulkopuolelta laudoittamattomat. Kirkkoa kantaa jyrkkä ja ristivarsien päistä aumattu paanukatto. Kirkkoon saavutaan tapulin pohjakerroksen kautta. Sen sisätila on ristinmuotoinen ja sen sakarat kapenevat barokin suosiman valeperspektiivin tapaan ulospäin. Keskellä olevan kellojen nostoaukon kohdalla on säteittäin sijoitetuista laudoista koottu sininen ympyräsommitelma, taivaspyörylä.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 6 (29) Kirkkosalin ristivarsissa on korkealle kaartuvat tynnyriholvit ja ristikeskuksen yllä kulmikas välikattokupoli. Holvauksen leveät veistolaudat on kiinnitetty seinien ja niiden päällä olevan sidehirsirakenteen varassa oleviin kattotuoleihin. Kirkkosalin seinät ja holvit ovat maalaamattomat. Vain holvien peiterimoissa ja seiniä jäykistävissä sidehirsissä on punaisella tehtyä maalauskoristelua. Saarnastuoli on kirkkorakennuksen ikäinen. Alttaritauluna on Carl Fredrik Blomin maalaama Pyhä ehtoollinen vuodelta Sama taiteilija on tehnyt sakariston toisen oven päällä olevat Lutheria sekä Moosesta laintauluineen esittävät öljymaalaukset. Järvimaisemaan kuuluvat Siltaniemi, jossa on kanttorilan tilakeskus ja luvun vaihteesta sekä kapea Solikkosaari, jota valtatie 23 ylittää. Vanhan kirkon länsipuolella sijaitseva Lemettilän maatilan eheä rakennusryhmä peltoineen sekä luoteispuolen sodanjälkeisen asutustoiminnan myötä syntynyt omakotialue kuuluvat vanhan kirkon ympäristöön. Lemettilän maatilan asuin- ja tuotantorakennukset ovat ja 1900-luvuilta. Petäjäveden ns. uusi kirkko on puinen sisäviisteinen ristikirkko Petäjäveden taajaman tuntumassa kuivalla mäntykankaalla. Petäjäveden vanhalta kirkolta etäisyyttä Penkkisuon voimaloille on yli 12 km. Seuraavaksi lähin RKY 2009 kohde, Keuruu vanha keskusta, sijoittuu noin 13 kilometrin päähän lähimmistä voimaloista Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)/ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle kohteita. 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde. Ampialan kylä sijoittuu lähimmillään noin 1,0 kilometrin päähän tuulivoimaloista.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 7 (29) Ampialan tilan ristipäätyinen päärakennus Ampialan kylä on säilyttänyt perinteisen ilmeensä vanhoine rakennuksineen ja viljelyksineen. Kokonaisuuteen kuuluvat Ampialan ja Rahikkalan pihapiirit rinnepeltoineen, Herpmannin poikien muistomerkki, Jylkynkiven muistomerkki sekä maantie. Vanhimpia keskisuomalaisia sulkanurkka rakennuksia tiedetään olevan Keuruun Ampialan aitta vuodelta (SS). (Ikkuna kotiseudulle, Keuruun kulttuuriympäristöohjelma) Vanha aitta ja taustalla Herpmanin veljesten muistomerkki

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 8 (29) Ampialan kylä on säilyttänyt perinteisen ilmeensä vanhoine rakennuksineen ja viljelyksineen. Ampialan tilan edustava, ristipäätyinen päärakennus on 1850-luvulta., (Museovirasto) Savusauna Ampialan kylästä 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde. Petäjäveden kirkkomaisema sijoittuu lähimmillään noin 12 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Katso edellinen kuvaus RKY 2009.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 9 (29) 3 Penkkisuon tuulivoimahankealueen lähimaisema 3.1 Maisemarakenne 3.2 Maisemakuva Tuulivoimahankealue sijoittuu metsäiselle alueelle, joka on topografialtaan melko vaihtelevaa. Alueella on muutamia mäkiä, joista suurimmat Kangastenmäki ja Isoahonmäki. Maasto kohoaa paikoin melko jyrkästikin ylöspäin. Mäkien lomaan, on muodostunut lieviä soistumia. Hankealueen korkein kohta Isoahonmäki sijaitsee pohjoisossa yltää noin 210 metriin (mpy). Kangastemäki on hivenen matalampi noin 207,5 m. Alavimmillaan suunnittelualue voimaloista on Kurikaiskankaalla sijaitseva eteläisin voimala noin 190 metriä meren pinnan yläpuolella. Hankealuetta ympäröi lähes joka suunnassa metsävyöhyke. Hankealueen ympärillä on paljon erisuuruisia vesistöjä: useita pieniä lampia tai lampimaisia järviä, muutamia vähän suurempia järviä sekä vesistöjä yhdistäviä jokia. Järvien ympärille sijoittuvat pellot ovat melko alavia. Viljelymaata sijoittuu erityisesti hankealueen länsi- ja pohjoispuolelle Ampialan ja Ruodeperän kyliin. Hankealue sijoittuu pääosin metsävyöhykkeelle. Soita ja soistumia on runsaasti mäkisten alueiden lomassa. Hankealue rajautuu koillispuolella noin 60 ha turvetuotantoalueeseen. Hankealue itsessään on melko sulkeutunutta, vaikka metsää onkin paikoitellen hakattu. Alueelle sijoittuu joitakin metsäautoteitä. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä suunnitellusta yuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle ovat tunnusomaisia lukuisat erisuuruiset vesistöt selkeine rantaviivoineen. Viljelyalueet ovat pinta-alaltaan pienehköjä. Peltojen ja järvien yli avautuvat näkymät ovat tarkastelualueen vahvuuksia. Suurin osa järvien rannoista on runsaspuustoisia, joten kunnollisia näkymiä ei avaudu kovin usein. Alueelta löytyy joitakin niukasti tieosuuksia, joista näkymä avautuisi näkymiä ympäristöön. Tällaisia tieosuuksia löytyy lähinnä Ampilan kylän lakialueelta. Ampilan kylän kohdalla on muutamia vanhoja tilakeskuksia ja rakennusryhmiä, joista osa muodostaa kiinnepisteitä maisemaan. Avotilojen yhteydessä selkeälinjaiset metsänreunat toimivat monesti tärkeinä reunavyöhykkeinä ja rajaavat maisematiloja. Maisemakuvallisesti edustavimmat alueet sijoittuvat Penkkisuon tuulivoimahankkeen länsipuolelle Ampialan kylään. Hienoimmat näkymät Ampialan lakialueelta avautuvat kaakkoon kohti Pitäjäveden keskustan suunataan. Näkymä Ampialan kylän lakialueen viljelysalueelta tuulivoimahankkeen suuntaan.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 10 (29) Näkymä itään ja kaakkoon Herpmanin veljesten muistomerkiltä Ampialan kylästä 4 Tuulivoimapuisto maisemassa Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Tuulivoimaloiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Tuulivoimalan suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Tuulivoimapuistohankkeissa lievempiä maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tuulivoimaloiden koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimaloille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 5,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 1-2 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 11 (29) 5 Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin 5.1 Ampialan kylä Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Ne kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esimerkiksi vesistöihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Toisaalta pakoin ne näkyvät todella suurina ja massiivisina vieden huomion kaikelta muulta. Hankealueen lähiympäristössä Penkkisuon tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa Ampialan kylän lakialueen viljelyaukealta, Vehkomäen ja Ruodeperän viljelyaukealta ja Penkkisuon turvetuotantoalueelta. Kyseisillä alueilla tuulivoimalat tai osa niistä näkyy puuston muodostaman silhuetin takaa esteettä. Suurikokoinen metsän latvuston yläpuolella kohoava tuulivoimala kiinnittää tuolla etäisyydellä väistämättä huomiota. Alueiden luonne muuttuu nykyistä huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Noin puolentoista kilometrin säteelle tuulivoimaloista sijoittuu jonkin verran hajaasutusta, eniten hankealueen länsipuolelle. Näkymäanalyysin mukaan voimalat näkyvät harvoille asuinrakennuksille. Tiheimmin asutut alueet hankealueen lähiympäristössä sijoittuvat yli 5 km etäisyydelle voimaloista Asunnanjärven ja Pohjoisjärven ympäristöön hankealueen eteläpuolelle. Edellä mainitut alueet eivät ole kovin tiheästi asuttuja mutta asutusta on kuitenkin keskittynyt niille. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita ei näy kyseisille alueen rakennuksille. Yleisesti ottaen tie- ja piha-alueilla sekä peltoalueiden reunoilla puusto katkaisee monin paikoin näkymiä kohti voimaloita. Alueilla on siitä huolimatta joitakin tiloja tai kiinteistöjä, joista osa tuulivoimaloista voi näkyä kerrallaan, kuten luoteispuolella oleva Vehkomäen tila. Hankkeen lähiympäristössä voimaloista näkyy useimmiten vain tuulivoimalan huippu ja lavat tai pelkästään lavan kärjet. Poikkeuksiakin toki löytyy. Keuruun taajama sijoittuu lähimmillään noin 12 kilometrin päähän voimaloista. Näkymäanalyysin mukaan sinne ei näy voimaloita. Paikallisesti tarkasteltuna Penkkisuon tuulivoimahankealueella ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulipuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja maakaapelireittien rakentamiseksi. Seuraavassa on käsitelty tuulipuiston vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin etäisyysvyöhykkeittäin: Lähialueella (<5km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat muodostuvat usein hallitseviksi elementeiksi, muuttavat maiseman hierarkiaa ja voivat vaikuttaa maisema-arvoihin tai kulttuuriympäristöön. Lähialue-vyöhykkeellä sijaitsee yksi maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö: Ampialan kylä. Ampialan kylä on RKY 1993-kohde, joka on kuitenkin sittemmin pudonnut valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalta. Kohde ei siis lukeudu voimassa olevien RKY 2009-kohteiden joukkoon. Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisussa Rakennettu kulttuuriympäristö vuodelta 1993 aluetta on kuvailtu seuraavasti: Ampialan kylä on säilyttänyt perinteisen ilmeensä vanhoine rakennuksineen ja viljelyksineen. Ampialan tilan edustava, ristipäätyinen päärakennus on 1850-luvulta.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 12 (29) RKY 1993 aluerajaukseen sisältyy muutamia metsien ympäröimiä viljelyaukeita. Niistä keskeisin sijaitsee alueen eteläosassa ympäristöään korkeammalle paikalle. Valtaosa kyseisestä pellosta sijoittuukin osaksi selänteen lakialuetta. Viljelyalueesta tekee erityisen sen keskelle sijoittuva Herpmanin poikien muistomerkki vuodelta Muistomerkki on muurattu luonnon kivistä. Se muistuttaa jalustan päällä olevaa pientä harjakattoista rakennusta, jossa on kaariholvattu oviaukko neljään suuntaan. Muistomerkki muodostaa kiinnepisteen pellolle ja toimii samalla eräänlaisena maamerkkinä. Pellon etelälaidassa on vanhaa puista rakennuskantaa. Kahden keltamullatun rakennuksen lisäksi on lähinnä aittoja. Kaavaillut neljä tuulivoimalaa sijoittuvat Ampialan kylän itäpuolelle, muistomerkistä ja sitä ympäröivästä viljelyalueesta katsottuna koilliseen. Muistomerkiltä kertyy etäisyyttä lähimpään voimalaan noin 1,5 kilometriä. Parhaiten voimalat erottuvat peltoaukean keskeltä muistomerkin läheisyydestä niiden suuntaan katsottaessa sekä muistomerkkiä lännen suunnasta pientä tietä pitkin lähestyttäessä. Tämä ei kuitenkaan liene kovin usein käytetty kulkuväylä. Oletettavasti muistomerkillä vierailijat saapuvat päätietä pitkin joko pohjoisen tai etelän suunnasta. Havainnekuvat 1, 2 ja 4 havainnollistavat näkymiä pieneltä tieltä käsin. Kuvassa 1 katselupiste on huomattavasti alempana kuin pellon laki. Muistomerkistä näkyy vain katto ja voimaloista tornien huiput, lähinnä roottorit lapoineen. Voimalat jäävät suurimmaksi osaksi katveeseen maaston muotojen taakse eivätkä erityisemmin kiinnitä huomiota maisemassa, vaikka etäisyyttä on vain 1,7 kilometriä. Havainnekuva 2 on otettu samaisen tien pohjoispuolelta viljelysalueen reunalta lähempää voimaloita. Kuva on selänteen laelta. Voimalat erottuvat selvästi suurikokoisina. Ne kiinnittävät väistämättä huomiota ja vievät voimaa ympäröivältä maisemalta. Agraarimaisema saa niiden myötä teknologisia piirteitä. Vaikka maiseman luonne muuttuukin, voidaan myönteisenä seikkana todeta, etteivät voimalat kuitenkaan näytä kohtuuttoman suurilta. Ne vaikuttavat melko sopusuhtaisilta lyhyehköstä välimatkasta huolimatta. Osa voimalatornien pituudesta jääkin katveeseen maastonmuotojen ja puuston taakse. Voimalat ovat uusi elementti maisemassa mutta toisaalta ne tuovat siihen tietynlaista uutta juhlallisuutta. Havainnekuvassa 4, joka on otettu kuvauspisteiden 1 ja 2 välistä, voimalat jäävät suurelta osin maastonmuotojen, kasvillisuuden ja aitan taakse katveeseen. Ainoastaan yksi voimala näkyy osittain. Kyseisen voimalatornin pituudesta näkyy alle puolet. Voimalaan ei juuri kiinnitä huomiota kuvassa. Lapojen pyörimisliike tosin herättänee jonkin verran enemmän huomiota. Havainnekuva 3 on otettu muistomerkiltä. Voimalat erottuvat selvästi varsin lyhyestä välimatkasta johtuen mutta jäävät suurimmaksi osaksi katveeseen reunapuuston taakse. Yhdestä voimalasta näkyy vain hieman lapaa. Lopuista kolmesta näkyvät lähinnä voimalatornien huiput roottoreineen. Eniten näkyvän voimalan tornin pituudesta näkyy noin puolet. Puustosta johtuen voimalat eivät ole erityisen hallitsevia. Mainittakoon tässä yhteydessä, että muistomerkkiä lähestyttäessä (pohjois-eteläsuuntainen käytävä) voimalat eivät näy välittömästi sen taustalla vaan katseen joutuu kohdistamaan koilliseen. Havainnekuva 5 osoittaa, ettei voimaloita juurikaan näy arvoaluetta halkovalle Ampialantielle, jota pitkin muistomerkille aikovat saapuvat joko etelän tai pohjoisen suunnasta. Havainnekuva 6 on otettu Ampialantien itäpuolelle jäävältä alueelta. Lähimpään voimalaan on matkaa ainoastaan 1,3 kilometriä. Neljästä voimalasta kolme jää puoliksi metsän reunan taakse katveeseen. Neljäs ei näy aivan koko pituudessaan. Voimalat näyttävät suurikokoisilta mutta eivät erityisemmin häiritse maisemassa, jossa on jo teollisia elementtejä ja etualan varastoalue on vähän siivoton.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 13 (29) 5.2 Muut kohteet Yhteenvedon omaisesti voidaan todeta, että voimalat kiinnittävät väistämättä huomiota maisemassa. Levollinen agraarimaisema saa niiden myötä teknologisia piirteitä. Voimalat vievät jossain määrin voimaa ja huomiota ympäröivältä maisemalta ja muistomerkiltä tietyistä suunnista katsottuna. Muistomerkin asema maamerkkinä tai maiseman kiintopisteenä heikkenee, joskaan ei merkittävästi. Voimalat eivät suoranaisesti alista tai rumenna maisemaa. Maiseman mittakaava ei kutistu. Voimalat istuvat maisemaan suhteellisen hyvin ja ne näyttävät melko sopusuhtaisilta. Ampialan kylältä tehtyjä havainnekuvia voidaan verrata Ruodeperältä tehtyyn havainnekuvaan 8, jossa maisemakuvaa alistava ja kutistava vaikutus on huomattavasti suurempi. Voimaloista aiheutuvaa vaikutusta Ampialan kylälle ja muistomerkille ei voda pitää erityisen merkittävänä. Haittavaikutus jää pääosin kohtalaiselle tasolle. Paikallisesti se saattaa olla vähän kohtalaista voimakkaampi: lähinnä muistomerkin hierarkkisen aseman jonkin asteinen heikkeneminen sekä muistomerkillä vallitsevan pysähtyneenoloisen tunnelman muuttuminen. Toisaalta voimalat tuovat tulleessaan uudentyyppistä juhlallisuutta. Monin paikoin Ampialan kylällä vaikutukset jäävät vähäisiksi puustosta ja maastonmuodoista aiheutuvasta katvevaikutuksesta johtuen. Välialueella (5-12km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat erottuvat selvästi, mutta niiden kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Välialue-vyöhykkeelle ulottuu noin km etäisyydelle maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Kopolankylä ja Manniskylä-Hoskari. Näkymäanalyysin mukaan Kopolankylän maisema-alueelle voimalat saattava näkyä paikoittain ja pitkästä etäisyydestä johtuen voimalat eivät enää hallitse maisemassa. Näkymäanalyysin mukaan Manniskylä-Hoskarin ydinalueelle voimaloita ei näy laisinkaan. Haitta on kuitenkin hyvin vähäistä, sillä näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy ainoastaan Pohjoisjärven länsirannalle joihinkin osiin sekä jossain määrin Keuruunselän Ollilansalmen eteläpuolelle. Lisäksi lähimpiin voimaloihin on matkaa 12 kilometriä. Voimalat eivät enää hallitse maisemassa vaan sulautuvat taustaansa. Kaukoalueella (>12km) tuulivoimalat näkyvät laajoihin avotiloihin, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Kaukoalueelle sijoittuu useita arvokohteita, joista valtaosa on maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran paljon, että vaikka voimalat näkyisivätkin osaan kohteista, tuulivoimapuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa ja niistä kohteille aiheutuvat haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä. On myös syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 14 (29) 6 Havainnekuvat Maisemavaikutuksia on havainnollistettu eri suunnista laadittujen havainnekuvien avulla. Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta hyödyntäen WindPRO-ohjelmaa. Maastomallinnustarkastelun pohjalta tuulivoimapuiston lähiympäristöstä otettuihin valokuviin on mallinnettu tuulivoimalat. Valokuvat on otettu keväällä ja kesällä 2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy toimesta. Havainnekuvat on laadittu Vestas V126 voimalalla. Voimaloiden roottorien halkaisija on 126 metriä ja voimalan napakorkeus 137 metriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enimmillään noin 200 metriä maapinnan yläpuolella. Havainnekuvat ovat arvioita tulevasta tilanteesta. Havainnekuvat on pääsääntöisesti tehty merkittävimmistä näkymäsuunnista, joista tuulivoimalat todennäköisimmin havaitaan ja alueilta, joilla liikkuu ihmisiä. Näkymäsektoreita muodostuu järvien ja peltojen ohella muun muassa kulkuväyliltä ja vesistöjen ääreltä käsin. 7 Näkemäalueanalyysi Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Penkkisuon tuulivoimalat sijoittuvat ympäröiviä alueita korkeammalle lakialueelle, mistä johtuen tuulivoimalat ovat teoreettisesti havaittavissa suhteellisen laajalla alueella. Ympäröivien alueiden peitteisyys, sekä maaston kumpuilevuus muodostavat kuitenkin selkeitä näkemäesteitä tuulivoimaloiden näkyvyydelle. Siten tuulivoimalat voidaankin parhaiten erottaa avoimilta peltoaukemilta ja järvialueilta hankealueen lähiympäristössä (0 5 km etäisyydellä voimaloista). Näkemäalueanalyysi on laskennallinen malli voimaloiden näkyvyydestä, ja todellisuudessa hyvissä sääolosuhteissa voimalat tai niiden osia voidaan havaita myös kauempaa tuulipuistosta, kuin näkemäalueanalyysin tulokset osoittavat. Näkemäalueanalyysin pohjalta voidaan karkeasti arvioida myös lentoestevalojen näkyvyyttä. Lentoestevalot sijoitetaan voimalatornin päälle, eli niiden näkyvyys myötäilee tornin näkyvyysaluetta ja edustavat näin myös laskentatuloksia.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 15 (29) Tarhapää Multian vanha keskusta Kopolankylä ( Tuulivoimala 12 km 5 km Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Valt. arvokas kulttuuriympäristö (RKY 2009) Valt. arvokas kulttuuriympäristö (RKY 1993) Valtkunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Harjujen suojeluohjelma Arvokas kallioalue Ampialan kylk Keuruun vanha keskusta Koskensaaren teollisuusympkrists Asunnan rautatieasema Pettjaveden vanha ja uusi kirkko ymp Manniskylä-Hoskari Piesalankylä km Kuva 1. Penkkisuon voimalat ja lähiseudun arvokohteet sekä 5 km ja 12 km etäisyysvyöhykkeet

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 16 (29) ( Tuulivoimala Näkymäalueanalyysi (kpl) km Kuva 2. Näkymäalueanalyysi ja tuulivoimaloiden sijainnit

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 17 (29) Havainnekuva (1-10) ( Tuulivoimala Näkymäalueanalyysi (kpl) km Kuva 3. Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvien kuvauspisteet sekä numerointi

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 18 (29) Havainnekuva (1-10) Rakennuskanta Asuinrakennus Lomarakennus ( Tuulivoimala Näkymäalueanalyysi (kpl) km Kuva 4. Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvien kuvauspisteet sekä asuin- ja lomarakennuskanta

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 19 (29) Havainnekuva (1-10) RKY 1993 Arvokas maisema-alue (ma) ( Tuulivoimala Näkymäalueanalyysi (kpl) km Kuva 5. Näkymäalueanalyysi ja rakennettu kulttuuriympäristökohteet sekä merkittävät maisema-alueet

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 20 (29) Havainnekuva (1-10) Rakennuskanta 8 Asuinrakennus Lomarakennus 7 ( Tuulivoimala Näkymäalueanalyysi (kpl) RKY ,25 0,5 0,75 1 km Kuva 6. Näkymäalueanalyysi ja Ampialan rakennettu kulttuuriympäristökohde, asutus sekä havinnekuvien kuvauspisteet numeroituina.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 21 (29) Havainnekuva 1. Näkymä Ampiala, etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,7 km

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 22 (29) Havainnekuva 2. Näkymä Ampiala, etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,6 km

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 23 (29) Havainnekuva 3. Näkymä Ampiala (Herpmanin veljesten muistomerkiltä), etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,5 km

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 24 (29) Havainnekuva 4. Näkymä Ampiala, etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,5 km

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 25 (29) Havainnekuva 5. Näkymä Ampialantieltä, etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,5 km

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 26 (29) Havainnekuva 6. Näkymä Ampialantie 479, etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,3 km

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 27 (29) 7. Havainnekuva 7. Näkymä Ampialantie 702 (Vehkomäen tila), etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,7 km 7.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 28 (29) Havainnekuva 8. Näkymä Ruodeperältä, etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,3 km

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2. Maisemaselvitys 29 (29) 9. Havainnekuva 9. Näkymä Hinkkaperäntie, etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,9 km 10 Havainnekuva 10. Näkymä Koljonjärveltä, etäisyys lähimpään voimalaan noin 5,4 km