Kiimakallion tuulivoimapuiston maisemavaikutusarviot Kuortaneenjärven kulttuurimaisemiin

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LAGERWEY DEVELOPMENT OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 1 (12) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 2 (12) Riikka Ger Sisällysluettelo 1 Yleistä Käytetyt menetelmät Sijainti Maisema Maiseman yleispiirteet Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat Tuulivoimapuisto maisemassa Tuulivoimapuiston vaikutukset Kuortaneenjärven Yhteenveto Kuortaneenjärven kohdistuvista maisemavaikutuksista Havainnekuvat... 9 Liite Liite 1: Maiseman arvot ja maisemakuva -kartta Valokuvat: Riikka Ger Kartta-aineistot: Maanmittauslaitos 2015, OIVA/SYKE 2015, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 3 (12) 1 Yleistä 1.1 Käytetyt menetelmät maisemavaikutusten arviointi Kuortaneenjärven on laadittu Lagerwey Development Oy:n toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Tilaajan yhteyshenkilönä on toiminut Jaakko Leppinen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Näkymäanalyysin ja havainnekuvat on laatinut ins. AMK Janne Märsylä. Liitekartan on laatinut maisema-arkkitehti Mari Antere. Maisemavaikutusten arviointi on laadittu Kiimakallion tuulivoimapuistohanketta varten. Vaikutusarviointia ei voi sellaisenaan hyödyntää ympäröivien alueiden kaavoituksessa. Se ei ole kaikilta osin riittävän tarkka. Maisemavaikutusten arviointi perustuu kartta- ja valokuvatarkasteluihin sekä Kuortaneenjärven kulttuurimaisema-alueelle suoritettuun maastokäyntiin. Muista lähteistä mainittakoon Museoviraston internet-sivuilta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009; Ympäristöministeriön julkaisut: Maisemanhoito Maisema-aluetyörymän mietintö I (1993) ja Arvokkaat maisema-alueet - Maisema-aluetyörymän mietintö II (1993); Weckman, E Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö; Kuoppala, Asunmaa & Purola Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet. Ehdotukset Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristöhallinnon Oivatietokantaa on myös hyödynnetty. Maisemakuvallinen tarkastelu on kohdistettu valtakunnallisesti arvokkaalle Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat alueelle, joka sijoittuu lähimmillään vajaan 4,5 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Valtaosa arvoalueesta sijoittuu 5-12 kilometrin etäisyydelle voimaloista ja osa alueesta sijoittuu vielä tätäkin etäämmäksi. 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Yli viiden kilometrin etäisyydellä tuulivoimala näkyy edelleen hyvin ympäristöönsä, mutta sen kokoa tai etäisyyttä saattaa olla vaikea hahmottaa. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Alueelta on laadittu näkymäalueanalyysi. Näkymäalueanalyysin tuloksia on hyödynnetty maisemavaikutusten arvioinnissa. Näkymäalueanalyysin tulokset osoittavat ne alueet, joilta voimalat ovat selkeimmin havaittavissa. Voimaloita voi siis todellisuudessa paikoin näkyä myös alueille, jotka eivät näy näkymäalueanalyysin tulostekartalla. Tämä johtuu käytettävästä 1.2 Sijainti lähtöaineistosta, jossa maaston peitteisyys on jaettu 50 x 5 metrin ruutuihin. Ruutujen suhteellisen suuresta koosta johtuen, voi laskenta analysoida alueen täysin peitteiseksi, vaikka sinne sijoittuisi pieniä avoimia alueita. Vastaavasti asutusalueilla lähtöaineisto voi olettaa pihapiirin avoimeksi alueeksi, vaikka todellisuudessa pihapuusto saattaa estää näkymiä tuulivoimaloille joko osittain tai kokonaan. Näin esimerkiksi asutusalueiden kohdalla virhemarginaali kasvaa. Näkymäalueanalyysi näyttää, kuinka monta voimalaa kullekin alueelle näkyy mutta sitä, kuinka paljon kustakin voimalasta näkyy, (lähes koko voimalatorni vai vain vähän voimalatornin huippua) se ei kerro. Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat alueelta on myös maisemavaikutusarviointien tueksi laadittu muutamia havainnekuvia eri katselusuunnista kohti tuulivoimapuistoa. Kuvat on pyritty laatimaan kohteista, jonne uudet suunnitellut voimalat näkyisivät ja jossa liikkuu ihmisiä. Kuvissa voimaloiden roottorit on suunnattu kohti katsojaa. Todellisuudessa roottorit kääntyvät tuulen mukana, joten roottorit voivat näkyä katselupisteeseen myös sivuttain, jolloin niistä näkyy pienempi osa kuin havainnekuvissa. Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat on esitetty myös erillisessä raportissa tässä raportissa esitettyjen poimintojen lisäksi. Suunnitteilla oleva Kiimakallion kahden voimalan tuulivoimapuisto sijaitsee Etelä- Pohjanmaalla Kuortaneen kunnassa, noin neljän kilometrin etäisyydellä Kuortaneen kunnan keskustasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella aluerajauksella.

5 4 (12) Näkymä Kuortaneenjärven länsirannalta kaavaillun tuulivoimapuiston suuntaan. Kuortaneen kirkko on vastarannalla. Näkymä Hynniläntieltä kaavaillun tuulivoimapuiston suuntaan Näkymä Kaupintieltä (arvoalueen pohjoisosasta) Nisosjärvelle Näkymä etelämpää Hynniläntieltä kaavaillun tuulivoimapuiston suuntaan

6 5 (12) 2 Maisema 2.1 Maiseman yleispiirteet Maisemamaakunnallisessa aluejaossa hankealue lähiympäristöineen kuuluu Pohjanmaahan ja tarkemmin määriteltynä Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Etelä-Pohjanmaalla jokivarsien maisema avautuu tasaisena lakeutena mutta jokilaaksojen välisillä selännealueilla pinnanmuodot saattavat yllättää vaihtelevalla kumpareisuudellaan. Etelä-Pohjanmaan tunnusomaisimmat elementit ovat jokilaaksojen ympäristöön keskittyneet tasaiset ja viljavat savikkoalueet. Joet ovat tyypillisimpiä vesistöjä ja niihin liittyy vuosittain runsas tulviminen. Järviä on Etelä-Pohjanmaalla vähän ja niistä suurimpia ovat Lappajärvi, joka on itse asiassa meteorikraateri sekä Evijärvi. Etelä-Pohjanmaalla raittikylien ja nauhamaisten joenvarsikylien asumusnauhat ovat perinteisesti sijainneet jokien töyräillä, tulvien ulottumattomissa. Tiiviimmät kylät sijaitsevat puolestaan loivilla kumpareilla. Täältä löytyvät maamme pohjoisimmat umpipihatalot. Jokilaaksojen ulkopuolella on lisäksi joitakin ryhmäkyliä. Lappajärven-Evijärven niin sanotulla järviseudulla on tyypillisiä järvikyliä. Päärakennukset ovat tyypillisesti olleet kookkaita, monet vähän ylöspäin leveneviä, joko kaksikerroksisia kaksfooninkisia tai korkealla vintillä ja matalilla haukkaikkunoilla varustettuja komeita rakennuksia. Listoituksessa on ollut haettavissa empirevaikutusta. Vähävarainen väestö on rakentanut vaatimattomammin mutta omaksunut rakennuksiinsa samoja tyylipiirteitä. Laaja peltoviljely on lähtenyt yleensä suonraivauksesta ja kytöviljelystä. Luonnontilaiset tai raivatut suot saattavat vielä nykyäänkin liittyä peltoaukioihin. Varsinaiset asumukset ja kylät eivät ole sijainneet peltoaukeilla, vaan niiden reunamilla. (Ympäristöministeriö 1993a) Kuortaneenjärven kulttuurimaisemien arvo perustuu Kuortaneenjärveä ja Lapuanjokilaaksoa ympäröivään tasapainoiseen viljelymaisemaan, jota hyvin hoidetut pohjalaistalot luonnehtivat. Kuortaneenjärvi ympäristöineen sijaitsee Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien reunalla, ja sen itäpuolella alkavat kohota kumpareiset Suomenselän maisemat. Järveä ja tasaista jokilaaksoa rajaa idässä katkeileva Kuortaneenharjun selkä ja lännessä melko yhtenäinen metsänreuna. Joen yläjuoksulla viljelyaukea loppuu Lahdenkankaan ja Ylisenkallion metsäisiin mäkiin, alajuoksulla loivempiin metsäsaarekkeisiin. Varsinkin järven länsipuolen asutus, kylätie ja kapeat rantapellot ovat tasapainoinen kokonaisuus, mutta edustavia asutusryhmiä on myös Kuortaneenjärven pohjoispuolella sekä alueen eteläosassa Kuhajärven ympäristössä. Kuortaneenjärven länsipuolen tieltä aukeaa näkymä järven yli kirkolle. (Ympäristöministeriö 1993b) Valtakunnallisesti arvokkaalle Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat -alueelle sijoittuu myös muutamia rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita. Aluerajauksen sisäpuolelle sijoittuu neljä valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY2009). Ruonan kylä ja Haapaniemen pappila on rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteista laaja-alaisin ja sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen pohjois- ja koillisosaan. Kuortaneenjärven länsipuolelle Länsirannantien varteen sijoittuu kaksi pienempää kokonaisuutta: Kuortaneen pohjalaistalot Nisula ja Viitala. 2.2 Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joita uhkaavat viljelyn loppuminen, rakennusten rapistuminen ja maisemaan sopimaton uudisrakentaminen (Ympäristöministeriö, 1993 b). Kaavaillun näkökulmasta Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat on lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja sijoittuu vajaan 4,5 kilometrin päähän voimaloista länteen. Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa 2013 Kuortaneenjärven kulttuurimaisemien aluerajausta on esitetty muutettavaksi jonkin verran. Kuortaneenjärven itärannalta ja Mäyrystä on esitetty poistettavaksi alueita ja toisaalta aluerajausta on esitetty laajennettavaksi koillisessa Herojassa. Mikäli ehdotus toteutuu, etäisyys valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen kasvaa. Enää vain hyvin pieni osa alueesta jää alle viiden kilometrin etäisyydelle voimaloista. Seuraava teksti on lainaus Ympäristöministeriön julkaisusta Arvokkaat maisema-alueet - Maisema-aluetyörymän mietintö II. Kuortaneen pohjalaistalot Nisula

7 6 (12) Kuhajärven eteläpuolelle sijoittuu neljäs kohde: Kuortaneen pohjalaistalot Kuhajärvi. Seuraavat Ruonan kylää ja Haapaniemen pappilaa kuvaavat kaksi kappaletta on lainattu Museoviraston sivustolta Ruonan kylässä on useita kaksikerroksisia pohjalaistaloja pihapiireineen ja ne ovat erittäin edustava esimerkki eteläpohjalaisesta talonpoikaisarkkitehtuurista. Samaan Kuortaneenjärven kulttuurimaisemaan kuuluu Haapaniemen 1770-luvulla rakennettu pappila. Ruonan kylällä on myös sotahistoriallista merkitystä Suomen sodan taistelupaikkana. Ruonan kylä sijaitsee peltomaisemassa Kuortaneenjärven koillispohjukassa, missä etelästä tuleva vanha maantie on haarautunut Alajärvelle ja Vaasaan. Pohjukan kapeikkoon on jo 1600-luvulla rakennettu silta. Nykyinen, varsinaiselta liikenteeltä pois jäänyt Ruonaluoman ja tulvaniityn yli kulkeva 325 metriä pitkä kivisilta maavalleineen on rakennettu ullakkopäätyjen keltamultamaalaus. Muuten rakennukset ovat punamullattuja valkoisin nurkkalaudoin ja ikkunanpielin Kuortaneen komeista pohjalaistaloista kuuluisin ja tunnetuin on Länsirannalla sijaitseva Viitalan talo, Lakeuden lukko, aittoineen. Hallitsevalla paikalla kylän keskivaiheilla, vastapäätä Kuortaneen kirkkoa järven toisella puolella oleva kaksifooninkinen talo on rakennettu 1835 ja sen sekä kaksikerroksisen vilja-aitan arkkitehtuurissa näkyy uusklassismin arkkitehtuurin vaikutus Kuhajärven etelärannalla, Lapuanjoen ja vanhan mutkittelevan maantien välillä on Kuhan taloryhmä. Yli-Kuhan kaksifooninkinen punamullattu päärakennus vuodelta 1877 seisoo kivinavettoineen Ala- ja Keski-Kuhan tiiviin taloryhmän eteläpuolella. Edellä mainittujen kohteiden ohella valtakunnallisesti arvokkaalle maisemaalueelle sijoittuu useita muitakin maisemallisesti tärkeitä ja edustavia vanhoja pohjalaisia rakennuksia tai rakennusryhmiä, jotka muodostavat maiseman kiinnepisteitä. Ruonan kylän alueelta Knuuttila Seuraavat Kuortaneen pohjalaistaloja kuvaavat kolme kappaletta on lainattu Museoviraston sivustolta Kuortaneen kaksifooninkiset pohjalaistalot pihapiireineen muodostavat poikkeuksellisen komeita ja yhtenäisenä säilyneitä kokonaisuuksia kyläteiden varsilla. Kuortaneen pohjalaistalot muodostavat oman tyyppinsä, jolle on ominaista räystäiden koristelistoitus, kuistien ja haukkaikkunoiden vaihtelevat puitejaot sekä rakennuksen Kuortaneen komeista pohjalaistaloista kuuluisin on Länsirannalla sijaitseva Viitalan talo. Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat alueelta avautuu hienoja, laajoja ja levollisia näkyviä viljelylaaksoon sekä järville ja järvien yli. Vanhat rakennukset ja rakennusryhmät ovat tärkeä osa alueen maisemakuvaa.

8 7 (12) 3 Tuulivoimapuisto maisemassa Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Tuulivoimaloiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Tuulivoimalan suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Tässä hankkeessa lentoestevaloina käytetään tosin uudenaikaisia automaattisesti himmennettäviä malleja, jolloin valoteho on normaalisti vain murto-osa vaaditusta enimmäistehosta. Tuulivoimapuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tässä hankkeessa olemassa oleva tiestö on tosin jo sellaisenaan käyttökelpoinen eikä uusia tieyhteyksiä tule. Myöskään uutta sähköasemaa ei tule. Tuulivoimaloiden koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Maakaapelireitti tosin seuraa olemassa olevan tien penkkaa, joten vaikutus jää siltä osin hyvin vähäiseksi. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa lisäksi raivattava noin 140 x 5 metrin suuruiselta alueelta, mikäli ei pystytä hyödyntämään tähän tarkoitukseen olemassa olevaa tieosuutta. 4 Tuulivoimapuiston vaikutukset Kuortaneenjärven Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu niin kutsutulla lähialue vyöhykkeellä eli 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Ne kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esimerkiksi vesistöihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Toisaalta pakoin ne näkyvät todella suurina ja massiivisina vieden huomion kaikelta muulta. Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat alueesta ainoastaan pieni osa sijoittuu tähän etäisyysvyöhykkeeseen. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin yhteydessä on lisäksi ehdotettu, että tämä osa-alue lähes kauttaaltaan pudotettaisiin pois aluerajauksesta Lapuanjoen mutkaa lukuun ottamatta. Tällä hetkellä alle viiden kilometrin etäisyydelle kaavailluista tuulivoimaloista sijoittuvasta alueesta vain pieneen osaan näkyy näkymäalueanalyysin mukaan voimaloita. Alueet ovat peltoa, ei koko pelto, vaan osa sitä. Pelloille näkymistä ei voida pitää kovin merkityksellisenä, sillä peltoalueilla ei oleskella jatkuvasti, lähinnä maanviljelijä työkaudella. Välialue -vyöhykkeellä (5-12 km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat erottuvat selvästi, mutta niiden kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Valtaosa Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat alueesta sijoittuu tähän etäisyysvyöhykkeeseen. Välialue vyöhykkeellä molemmat voimalat näkyvät näkymäalueanalyysin mukaan suurimpaan osaan Kuortanejärveä, Kuhajärven pohjoispuoliskolle, järvien väliin jäävälle Porkkuslammelle sekä arvoalueen länsipuoliskon pelloille ja niitä halkoville teille sekä arvoalueen pohjoisosaan Niemiskylän ja osin myös Ruonan alueille. Huomautettakoon tässä yhteydessä, että näkymäalueanalyysi ei huomioi kapeaa rantapuustovyöhykettä, tienvieruspuustoa eikä pihapuustoa, joista aiheutuu katvevaikutusta. Todellisuudessa voimalat eivät näin ollen näy aivan noin laajalle alueelle ja monin paikoin ne näkyvät vain osittain, kuten jäljempänä esitetyt havainnekuvatkin osoittavat. Kuortaneenjärven länsirannalla Länsirannantietä etelästä pohjoiseen päin liikuttaessa voimalat eivät juurikaan osu näköpiiriin. Katse kohdistuu viljelyalueille, tien varteen ja peltojen keskelle sijoittuvaan rakennuskantaan sekä järvelle. Länsirannantien eteläosassa rakennukset, pihapuusto ja metsäsaarekkeiden puusto estää näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan tehokkaasti. Järven kohdalla ei tule katsoneeksi takaviistoon. Monin paikoin kapea rantapuustovyöhyke lisäksi vaikeuttaa näkymistä. Länsirannantietä pohjoisesta etelään päin liikuttaessa avo-osuuksilla, erityisesti Seppälänniemestä ja Seppälästä etelään päin katse hakeutuu useammin Kuortaneenjärvelle ja järven yli kirkolle. Samassa yhteydessä tulevat voimalatkin usein näköpiiriin. Paikka paikoin rantapuusto tosin estää osin tai kokonaankin näkymiä voimaloille. Etäisyyttä Länsirannantieltä voimaloille kertyy noin 5,5-7,5 kilometriä. Varsinaista kilpa-asetelmaa kirkontornin ja kahden voimalan välille ei synny länsirannalta katsottaessa, sillä kirkontornin asema maamerkkinä ei ole kovin voimakas. Se peittyy melko lailla puuston lomaan. Toki voimalatornit ottavat selvemmän maamerkin roolin. Ne eivät ole tältä etäisyydeltä kuitenkaan erityisen dominoivia, eivätkä useinkaan näy koko pituudessaan. Vaikka tuulivoimalat Seppälän ja Kuortaneenjärven eteläosan välillä paikoin näkyvätkin osana tärkeitä näkymiä, eivät ne kuitenkaan alista ympäröivää, pienipiirteistä maisemaa. Pohjoisesta Niemiskylän ja osin myös Ruonan alueelta voimaloita näkyy lähinnä ranta-alueilta ja pelloilta, paikoin teiltä. Näkyvyys ei ole suinkaan niin hyvä kuin näkymäalueanalyysi antaa olettaa. Teiden ja ojien vierustoilla sekä

9 8 (12) rantavyöhykkeessä ja pihoilla on kasvillisuutta, joka estää näkymiä tuulivoimaloille. Esimerkiksi Niemiskyläntieltä ja Hiironniementieltä voimaloita näkynee vain muutamista kohdista, joissa on sopivasti suuntautunut avoin akseli voimaloiden suuntaan. Niemiskyläntieltä on tehty havainnekuva, jossa tieltä avautuu laajahko akseli järvelle. Voimalat eivät kuitenkaan osu tälle linjalle vaan vähän sivummaksi ja näin ollen ne jäävät rantapuuston taakse katveeseen. Lapuantien pohjoispuolelle jäävältä Kaupintieltä voimalat näkyvät myös paikoin. Kaupintieltä avautuu hienot näkymät Nisosjärven yli. Voimalat eivät sijoitu suoraan järven taakse avautuvalle linjalle vaan selvästi etelämmäksi ja näin ne jäävät vähän syrjään. Riippuu tietenkin katselupisteestä, tulevatko ne osaksi järvinäkymää vai eivät. Etäisyyttä lähempään voimalaan on runsaat 6,5 kilometriä. Kaupinteiltä vaikutukset ovat enimmillään korkeintaan kohtalaiset. Arvoalueen pohjoisosan osalta Kuortaneen kohdistuvat maisemalliset haittavaikutukset jäävät kokonaisuudessaan vähäisiksi tai melko vähäisiksi. arvoalueen pohjoisosasta voimalat näkyvät paikoin varsin hyvin. Vaikutukset ovat noilla kohdin etäisyydestä ja voimaloiden lukumäärästä johtuen enimmillään korkeintaan kohtalaisia. Länsirannantien eteläpuoliskolla vaikutukset ovat monin paikoin tätä vähäisempiä. Seinäjoentieltä arvoalueen länsireunalta katsottaessa voimalat vievät jonkin verran voimaa ympäröivältä maisemalta. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, etteivät voimalat alista ympäröivää arvomaisemaa. Seinäjoentien eteläpuolisilta alueilta voimaloiden näkyminen on olennaisinta Hynniläntieltä. Hynniläntien pohjoispäässä 6,5-7,5 kilometrin etäisyydellä lähemmästä voimalasta) voimaloita ei näy monestakaan kohtaa. Etäämpää voimalat erottuvat paremmin etelästä pohjoiseen päin liikuttaessa. Tosin rakennuskanta, pihapuusto, tienvieruskasvillisuus sekä Lapuanjoen ja Uitonluoman äärellä joenvarsipuusto estävät näkymiä paikoitellen. Etäisyyttä alkaa myös olla jo melko paljon. Vaikutukset jäävät tältäkin osin vähäisiksi tai melko vähäisiksi. Seinäjoentietä lännestä saavuttaessa viljelylaakson länsireunalta avautuu ensimmäisen kerran näkymä Kuortaneenjärven kulttuurimaisema-alueelle. Viljelymaiseman yli avautuva näkymä on nykyisellään varsin vaikuttava. Molemmat voimalatornit tulevat näkymään osana maisemaa selvästi ja lähes koko pituudessaan metsänreunan muodostaman silhuetin yläpuolella, kuten havainnekuva 4 osoittaa. Voimalat muuttavat alueen luonnetta teknologisempaan suuntaan. Runsaan seitsemän kilometrin etäisyydestä huolimatta niitä ei voi välttyä huomaamasta. Katse väistämättä kohdistuu niihin. Voimalat vievät jonkin verran voimaa ympäröivästä maisemasta mutta eivät kuitenkaan liiemmin alista sitä. Vaikutus on korkeintaan kohtalainen. Kaukoalueella (>12km) tuulivoimalat näkyvät laajoihin avotiloihin, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat -alue ulottuu jonkin verran tähän etäisyysvyöhykkeeseen. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran paljon, että vaikka voimalat osittain näkyisivätkin, tuulivoimapuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa ja niistä arvoalueelle aiheutuvat haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Näkymä tarkastelualueen pohjoislaidalta. Nisosjärvi jää rakennusryhmän taakse. 5 Yhteenveto Kuortaneenjärven kohdistuvista maisemavaikutuksista Kiimakallion kahden tuulivoimalan tuulivoimapuistosta Kuortaneenjärven kohdistuvat vaikutukset ovat pääsääntöisesti vähäisiä tai melko vähäisiä. Enimmät vaikutukset kohdistuvat arvoalueella Länsirannantien eteläpuoliskoon (Seppälästä etelään) pohjoisesta etelään päin liikuttaessa sekä Seinäjoentielle viljelylaakson länsireunalle kohtaan, josta avautuu ensimmäisen kerran näkymä Kuortaneenjärven kulttuurimaisema-alueelle. Myös Kaupintieltä,

10 9 (12) 6 Havainnekuvat Maisemavaikutuksia on myös havainnollistettu eri suunnista laadittujen havainnekuvien avulla. Havainnekuvat ovat arvioita tulevasta tilanteesta. Havainnekuvat on pääsääntöisesti tehty merkittävimmistä näkymäsuunnista, joista tuulivoimalat todennäköisimmin havaitaan ja alueilta, joilla liikkuu ihmisiä. Näkymäsektoreita muodostuu järvien ja peltojen ohella muun muassa kulkuväyliltä ja vesistöjen ääreltä käsin. Valokuvasovite nro 1 Valokuvasovite on Niemiskylästä (Niemiskyläntie 152) kohti tuulivoimaloita. Lähempään voimalaan on etäisyyttä noin 6,7 kilometriä. Molemmat voimalat jäävät lähes kauttaaltaan puuston muodostaman silhuetin taakse katveeseen. Edessä olevan männyn oksat peittävät latvuston yläpuolella vilkkuvan lavan kärjen. Ei vaikutuksia. Valokuvasovite nro 2 Valokuvasovite on Länsirannantieltä (662). Etäisyyttä lähempään voimalaan on noin 7,5 kilometriä. Voimaloista toinen jää rantapuuston oksiston taakse katveeseen. Toisen voimalatornin pituudesta näkyy noin puolet. Puuston muodostaman silhuetin takaa näkyisi valtaosa voimalatornin pituudesta mutta edessä oleva rantapuusto peittää taakseen voimalatornin tyviosaa. Etäisyyttä on sen verran, ettei voimalatorni enää erityisemmin hallitse maisemakuvassa ja vaikutus jää melko vähäiseksi. Valokuvasovite nro 3 Valokuvasovite on etelämpää Länsirannantieltä (240). Etäisyyttä lähempään voimalaan on noin 5,7 kilometriä. Molemmat voimalat näkyvät kuvassa. Oikeanpuolimmainen jää melko suurelta osin katveeseen metsän reunan taakse. Voimalatornin huippu ja roottori kuitenkin näkyvät. Toisen voimalatornin pituudesta näkyy yli puolet. Voimalat eivät erityisemmin häiritse maisemakuvassa. Vaikutus on melko vähäinen. Valokuvasovite nro 4 Valokuvasovite on Seinäjoentien varressa olevalta levähdyspaikalta (Seinäjoentie 233). Lähempään voimalaan on etäisyyttä noin 7,1 kilometriä. Seinäjoentietä lännestä saavuttaessa näillä paikkeilla avautuu ensimmäisen kerran näkymä Kuortaneenjärven kulttuurimaisema-alueelle. Molemmat voimalatornit erottuvat selvästi ja lähes koko pituudessaan metsänreunan muodostaman silhuetin yläpuolella. Vaikka etäisyyttä on yli seitsemän kilometriä, katse kohdistuu voimaloihin ja ne vievät jonkin verran huomiota ja voimaa hienolta maisemalta. Arvomaisemaan kohdistuvaa vaikutusta ei kuitenkaan voida pitää merkittävänä tällä kohtaa, sillä voimaloita on ainoastaan kaksi ja pitkähköstä etäisyydestä johtuen ne eivät liiemmin alista ympäröivää maisemaa. Vaikutus on korkeintaan kohtalainen. Komea maalaistalo Länsirannantien varresta

11 10 (12) Näkymäalueanalyysi sekä havainnekuvien kuvauspisteet numeroituina

12 11 (12) Valokuvasovite nro 1: Niemiskyläntie 152. Etäisyys lähempään voimalaan on noin 6,7 km. Valokuvasovite nro 2: Länsirannantie 662. Etäisyys lähempään voimalaan on noin 7,5 km.

13 12 (12) Valokuvasovite nro 3: Länsirannantie 240. Etäisyys lähempään voimalaan on noin 5,7 km. Valokuvasovite nro 4: Seinäjoentie 233. Etäisyys lähempään voimalaan on noin 7,1 km.

14 Liitekartta

15