KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2017) 629 final KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE Komission kertomus neuvostolle asetuksen (EY) N:o 1466/97 11 artiklan 2 kohdan mukaisesta tehostetusta valvontakäynnistä Romaniaan FI FI

2 Tämä Romaniaan tehty tehostettua valvontakäyntiä koskeva selonteko toimitetaan neuvostolle asetuksen (EY) N:o 1466/ artiklan 4 kohdan mukaisesti. Käyntiä koskevat alustavat havainnot on asetuksen (EY) N:o 1466/97 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimitettu aikaisemmin Romanialle kommentoitaviksi. Romania Merkittävää poikkeamaa koskeva menettely Tehostettu valvontakäynti syyskuuta 2017 Kertomus 1. Johdanto Romania poikkesi vuonna 2016 merkittävästi julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteestaan, minkä vuoksi keväällä 2017 käynnistettiin merkittävää poikkeamaa koskeva menettely. Jäsenvaltion rakenteellinen alijäämä nousi 2,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen alle 1 prosentista, jossa se oli vuonna Muutos johtui epäsuoran verotuksen merkittävistä leikkauksista ja julkisen sektorin palkkojen noususta. Komissio antoi 22. toukokuuta 2017 Romanialle varoituksen ja ehdotti neuvostolle merkittävää poikkeamaa koskevan menettelyn käynnistämistä. Merkittävää poikkeamaa koskevasta menettelystä 16. kesäkuuta 2017 hyväksymässään suosituksessa neuvosto kehotti Romaniaa ryhtymään toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimelliskasvu on enintään 3,3 prosenttia vuonna Tämä vastaa vuotuista 0,5 prosentin rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen. Tämänsuuruinen sopeutus on vakautus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevässä osiossa edellytetty vähimmäistoimi. Se tarkoittaa tarvetta korjaaviin toimenpiteisiin, jotka vastaavat 1,8:aa prosenttia suhteessa BKT:hen verrattuna komission keväällä 2017 laatimassa talousennusteessa esitettyyn perustilanteeseen. Romania on pyydetysti ilmoittanut 15. lokakuuta 2017 mennessä neuvostolle toimista, joihin on ryhdytty vastauksena neuvoston suositukseen. Komissio arvioi Romanian toimittamaa aineistoa parhaillaan. Komissio suoritti tehostetun valvontakäynnin syyskuuta Käynti perustui asetuksen (EY) N:o 1466/97 11 artiklan 2 kohtaan. Käynnillä tavattiin valtiovarainministeri Ionuţ Mişa, Romanian kansallisen pankin johtaja Mugur Isărescu, Romanian finanssipoliittisen neuvoston jäseniä sekä Romanian parlamentin talousarviokomiteoiden jäseniä. Käynnin tarkoituksena oli perehtyä yksityiskohtaisesti Romanian viranomaisten suunnittelemiin julkisen talouden toimiin, saada julkistalouden riskit paremmin näkyviin ja rohkaista vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamiseen. Käynnillä arvioitiin myös talouden kehitystä ja talousarvion toteutumista vuonna Neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta (EYVL L 209, , s. 1). 2

3 2. Käynnillä tehdyt havainnot Kävi ilmi, ettei Romanian viranomaisten aikomuksena ole noudattaa kasvu- ja vakaussopimuksen mukaista suositusta. Valtiovarainministeri vahvisti, että vuoden 2017 tavoitteena on 3 prosentin julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen eikä rakenteellinen sopeutus ole ensisijainen. Vuoden 2017 talousarvio-oikaisussa, jonka hallitus hyväksyi syyskuun 2017 puolivälissä, julkisen talouden alijäämätavoitteena on pidetty 2,96 prosenttia suhteessa BKT:hen, vaikka taustalla oleva makrotalouden ennuste on parantunut. Tämä osoittaa rakenteellisen alijäämän pahenevan verrattuna vuoden 2017 alkuperäiseen talousarvioon, jossa jo suunniteltiin elvyttävää finanssipolitiikan viritystä. Valtiovarainministeri väitti, ettei suurta pelivaraa toteuttaa suositeltua rakennesopeutusta ollut, koska kasvu- ja vakaussopimuksen mukainen suositus tehtiin vuoden lopulla. Hiljattain hyväksytty vuoden 2017 talousarvio-oikaisu herättää myös kysymyksen julkisen talouden laadusta. Talousarvio-oikaisun pääkohdat ovat seuraavat: i) BKT:n kasvua tarkistettiin ylöspäin 5,2 prosentista 5,6 prosenttiin; ii) julkisen talouden alijäämän (käteisvarojen) tavoite pidettiin 2,96 prosentissa suhteessa BKT:hen; iii) verotuloja tarkistettiin alaspäin (syynä ALV:n ja yritysten voittojen verotuksen tarkistaminen alaspäin); iv) sosiaaliturvamaksuja ja muita kuin verotuloja (eli valtionyritysten osinkoja) tarkistettiin ylöspäin. Valtionyritysten osinkojen kasvu johtuu uudesta vaatimuksesta jakaa osinkoja aikaisempina vuosina saaduista voitoista; v) menopuolella vähennettiin pääomamenoja noin neljänneksellä; vi) julkisen sektorin palkkoja ja sosiaalietuja puolestaan kasvatettiin. Talousarvion koostumuksen osalta Romania on hyväksynyt toimintapolitiikkaa, joka lisää kulutusta lyhyellä aikavälillä (välittömien verojen alennukset, julkisen sektorin palkkojen nostot) ja joita on vaikea perua, sen sijaan, että toimintapolitiikalla olisi pyritty piristämään talouden pitkän aikavälin kasvua, esimerkiksi parantamalla EU-varojen hyödyntämistä tai parantamalla julkisten investointien laatua. Viranomaisten aikomuksena on pitää julkisen talouden alijäämä 3 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna Valtiovarainministeri esitti vuodelle 2018 kaksi tavoitetta: ensisijaisena tavoitteena on pitää julkisen talouden alijäämä 3 prosentissa suhteessa BKT:hen, ja toiseksi tavoitteena on supistaa rakenteellista alijäämää 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Käynnillä havaittiin, että positiivisen ja kasvavan tuotantokuilun vuoksi julkisen talouden alijäämän pitäminen 3 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2018 tarkoittaisi julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman heikentymistä. Jos politiikka pysyy muuttumattomana, komission ennusteiden mukaan julkisen talouden alijäämä todennäköisesti kasvaa julkisen sektorin palkkojen korotusten vuoksi vuonna 2018 huomattavasti yli 3 prosentin suhteessa BKT:hen. Romanian parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2017 palkkojen yhtenäistämistä koskevan lain. Lain tavoitteena on yhdenmukaistaa nykyiset pirstaleiset julkisen sektorin palkkataulukot ja määritellä kunkin julkisen sektorin työn palkkaus. Siinä määritellään tapa, jolla tavoite saavutetaan ja asetetaan uuden palkkajärjestelmän täysimääräiselle käyttöönotolle määräajaksi vuosi Kaikkien julkishallinnon työntekijöiden palkkoja nostetaan 25 prosenttia tammikuussa 2018, ja sen 3

4 jälkeen niitä nostetaan vuosittain 25 prosenttia tammikuun 2018 palkan ja tavoitteena olevan 2022 palkan välisestä erosta. Terveys- ja opetusalalla palkkoja nostetaan tammikuun 2018 yleisen korotuksen lisäksi vielä erikseen. Tästä seuraa, että politiikan pysyessä muuttumattomana julkisen sektorin alijäämä todennäköisesti kasvaa merkittävästi yli 3 prosentin suhteessa BKT:hen, mahdollisesti hieman yli 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen (syksyn ennustekierroksella saadaan tästä tarkempi arvio). Näin ollen viranomaisten on toteutettava lisätoimia, jotta saavutetaan esitetyt vuoden 2018 tavoitteet saati noudatetaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Viranomaiset suunnittelevat siirtävänsä sosiaaliturvamaksut kokonaan työntekijöiden maksettaviksi, jotta pehmennettäisiin palkkojen yhtenäistämislain finanssipoliittisia vaikutuksia. Aikomuksena on kasvattaa työntekijöiden bruttopalkoistaan maksamaa osuutta sosiaaliturvamaksuista. Hallitus suunnittelee tämän siirron ohella myös sosiaaliturvamaksujen yleistä leikkausta. Nykyisin työnantajat maksavat 22,75 prosenttia ja työntekijät 16,5 prosenttia, mutta vastaisuudessa työntekijät maksaisivat 36 prosenttia. Hallitus suunnittelee myös henkilökohtaisen tuloveron leikkausta 16 prosentista joko 12 tai 10 prosenttiin. Hallitus pyrkii myös oikeudelliseen ratkaisuun, jolla varmistettaisiin, että myös yksityissektori nostaa työntekijöidensä bruttopalkkoja siten, ettei sosiaaliturvamaksujen siirron kustannuksia katettaisi kokonaisuudessaan yksityissektorin työntekijöiden nettopalkoista. Hallitus harkitsee myös tekevänsä täyskäännöksen vuonna 2008 tehdyssä eläkeuudistuksessa, jossa otettiin käyttöön toinen eläkepilari. Viranomaiset suunnittelevat vähentävänsä sosiaaliturvamaksujen siirtoa toiseen eläkepilariin, joka Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä luokitellaan julkisyhteisöjen sektorin ulkopuolelle. Siirtojen määrä vastaa noin 0,8:aa prosenttia suhteessa BKT:hen vuosittain. Toimenpide vähentäisi julkisen sektorin alijäämää lyhyellä aikavälillä. Tällainen julkisen talouden voitto haihtuisi kuitenkin pitkällä aikavälillä, kun toisesta pilarista suunnattujen sosiaaliturvamaksujen mukana tulisi velvoite maksaa vanhuuseläkkeitä tulevaisuudessa. Lisäksi tällainen täyskäännös haittaisi eläkejärjestelmän elinkelpoisuutta ja pääomamarkkinoiden kehittymistä. Valvontakäynnillä varoitettiin tekemästä eläkejärjestelmään tällaisia syvällisiä muutoksia hätiköidysti, analysoimatta niitä asianmukaisesti ja ainoastaan julkisen talouden alijäämän vähentämiseen liittyvistä lyhyen aikavälin syistä. Tässä vaiheessa ei näytä siltä, että harkittaisiin toiseen eläkepilariin kertyneiden varojen kansallistamista, joka ei Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän mukaan vaikuttaisi julkisen talouden alijäämään. Valvontakäynnillä keskusteltiin myös hiljattain hyväksytystä ositettuihin maksuihin perustuvasta alv-järjestelmästä. Hallitus hyväksyi elokuun 2017 lopussa poikkeussäädöksen, jolla muutettiin verolakia. Verosäännösten noudattamisen parantamiseen pyrkineellä poikkeussäädöksellä velvoitetaan tammikuusta 2018 alkaen kaikki arvonlisäverovelvolliset käyttämään arvonlisäverotarkoituksiin erillisiä tilejä. Valvontakäynnillä painotettiin, että tällainen pakollinen järjestelmä voi edellyttää 4

5 ennakkopoikkeuksen saamista alv-direktiivistä 2. Valtiovarainministeriö kiisti poikkeustarpeen ja katsoi, ettei komissiolla ole toimenpiteestä tarkkoja tietoja. Romanian keskuspankki vahvisti, että finanssipolitiikka on myötäsyklistä, mikä osaltaan lisäsi komission huolta nykyisestä poliittisten toimien yhdistelmästä. Romanian talous on parhaillaan piristymässä, jolloin on ihanteellinen hetki rakentaa finanssipoliittisia puskureita mahdollisen taantuman varalle. Romanian finanssipolitiikan viritys on kuitenkin pikemminkin ollut hyvin elvyttävää. Tästä näkökulmasta Romanian finanssipolitiikka vaikuttaa varomattomalta ja sanelee vahvasti rahapolitiikan ehdot. Valvontakäynnillä vaihdettiin näkemyksiä Romanian parlamentin budjetti- ja finanssipolitiikan valiokuntien kanssa. Sekä vallassa olevan koalition että opposition edustajat olivat huolissaan talousarvion koostumuksesta ja erityisesti julkisten investointien leikkauksista ja niiden vaikutuksista pitkän aikavälin kasvuun. Yhteisvaliokuntien puheenjohtaja vaikutti olevan sitä mieltä, että on tarpeen muuttaa finanssipolitiikan suuntaa ja aloittaa rakenteellinen sopeutus vuonna Finanssipoliittinen neuvosto jakoi komission huolen julkisen talouden näkymistä. Finanssipoliittisen neuvoston mukaan rakenteellinen alijäämä tulee kasvamaan huomattavasti vuonna 2018 ja julkisen talouden alijäämän ennustetaan ylittävän 3 prosentin rajan suhteessa BKT:hen, jos finanssipoliittisiin vastatoimiin ei ryhdytä. TILASTOLIITE (Ennusteen tiedot perustuvat Euroopan komission kevään 2017 ennusteeseen.) 3 2 Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, , s. 1). 3 Komission ennuste ajantasaistetaan marraskuussa

6 Taulukko 1. Katsaus keskeisiin talouden indikaattoreihin vuosina * 2018* Bruttokansantuote (vuotuinen prosentuaalinen muutos, ellei muuta ilmoiteta) Nimellinen BKT (miljardia Romanian leuta) Reaalinen BKT -7,1-0,8 1,1 0,6 3,5 3,1 3,9 4,8 4,3 3,7 Yksityinen kulutus -10,1 1,0 0,8 1,2 0,7 4,7 6,0 7,4 7,5 5,6 Julkinen kulutus 3,7-4,9 0,6 0,4-4,6 0,8 0,1 4,5 3,7 3,0 Kiinteän pääoman bruttomuodostus -36,6-2,4 2,9 0,1-5,4 3,2 8,3-3,3 0,7 3,2 Vienti -5,3 15,2 11,9 1,0 19,7 8,0 5,4 8,3 6,9 6,2 Tuonti -20,7 12,6 10,2-1,8 8,8 8,7 9,2 9,8 9,3 8,1 Osuus BKT:n kasvusta Kotimainen kysyntä -19,9-0,9 1,4 0,9-1,7 3,8 5,7 4,4 5,3 4,7 Varastot 5,9 0,2-0,2-1,4 1,6-0,3-0,2 1,1 0,3 0,0 Nettovienti 6,9-0,1-0,1 1,1 3,6-0,3-1,6-0,7-0,5-0,3 Hinnat YKHI-inflaatio (keskiarvo) 5,6 6,1 5,8 3,4 3,2 1,4-0,4-1,1 1,1 3,0 YKHI-inflaatio (vuoden lopussa, neljännesvuosittain) 4,5 7,8 3,4 4,7 1,3 1,4-1,0-0,1 2,0 3,0 Työmarkkinat Kokonaistyöllisyys Työttömyysaste (yhdenmukaistettu:15-74) 6,5 7,0 7,2 6,8 7,1 6,8 6,8 5,9 5,4 5,3 Julkisen talouden tilinpito (prosenttia suhteessa BKT:hen) Julkisen talouden alijäämä, maksuperusteinen laskentatapa -7,1-6,3-4,2-2,5-2,5-1,7-1,4-2,4-3,0-3,0 Julkisen talouden velka, ESA2010:n laskentatapa -9,5-6,9-5,4-3,7-2,1-1,4-0,8-3,0-3,5-3,7 Julkisen talouden bruttovelka, ESA2010:n laskentatapa 23,2 29,9 34,2 37,3 37,8 39,4 38,0 37,6 39,3 40,9 Maksutase (prosenttia suhteessa BKT:hen) Vaihtotase *** -4,1-4,5-4,4-4,2-0,6-0,1-0,6-2,4-2,8-2,9 Kauppatase *** -6,4-6,1-5,6-5,0-0,8-0,4-0,6-0,9-1,9-2,3 Pääomatase ja rahoitustase -3,9-4,2-3,0-1,1 3,3 4,7 3,9 3,4 n.a. n.a. Suorien ulkomaisten investointien tase -2,8-1,8-1,3-1,9-2,0-1,8-1,8-2,7 n.a. n.a. Ulkomainen nettovarallisuusasema -62,1-62,3-64,2-67,9-61,7-56,8-51,1 n.a. n.a. n.a. Valuuttavarannot (miljardia euroa) 28,3 32,4 33,2 31,2 32,5 32,2 32,2 34,2 n.a. n.a. Ulkomainen bruttovelka 67,4 72,9 74,1 74,7 68,0 63,0 56,5 54,7 n.a. n.a. Raha- ja valuuttakurssikehitys Lavea raha-aggregaatti M3 (vuotuinen prosentuaalinen muutos, jakson lopussa) 9,0 6,9 6,6 2,7 8,8 8,4 9,3 9,7 12,2 n.a. Romanian keskuspankin ohjauskorko (prosentteina, jakson 8,00 6,25 6,00 5,25 4,00 2,75 1,75 1,75 1,75 n.a. Valuuttakurssi (leu/euro, jakson lopussa) 4,24 4,26 4,32 4,44 4,47 4,48 4,52 4,54 4,54 n.a. Reaalinen efektiivinen valuuttakurssi (yksikkötyökustannusten deflaattori, prosentuaalinen muutos) 6,76 0,99-6,54-5,14 0,86 3,43-6,45 1,12 n.a. n.a. Huomautukset: * Ennusteet tai viimeisimmät arvot ** Vuosien 2017 ja 2018 tiedot ovat Romanian viranomaisten ennusteita. *** Vaihtotase ja kauppatase perustuvat komission uusimpiin ennusteisiin, joissa käytetään kansallisia tilinpitotietoja. Lähde: Romanian keskuspankki; Euroopan komissio 6

7 Taulukko 2. Julkisyhteisöjen tilit ESA-koodi * 2018* 1. Tuotanto- ja tuontiverot D2 13,3 11,3 10,5 10,5 2. Nykyiset tulo- ja varallisuusverot D5 6,6 6,5 6,4 6,6 2a. - joista kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat 3,6 3,6 3,5 3,5 2b. - joista yritysten maksamat 3,0 2,9 2,9 3,0 3. Sosiaaliturvamaksut D61 8,1 8,1 8,5 8,4 4. Myyntitulot ja muut juoksevat tulot 4,4 4,3 3,7 3,9 5. Juoksevat tulot yhteensä ( ) 32,4 30,2 29,1 29,4 6. Palkansaajakorvaukset D1 7,7 8,2 8,7 8,7 7. Välituotekäyttö P2 5,7 5,3 5,2 5,2 8. Markkinatuottajien kautta suoritettavat luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot 0,9 0,9 0,9 0,9 9. Rahamääräiset sosiaaliset tulonsiirrot D62 10,6 10,7 11,1 11,3 10. Korot D41 1,6 1,5 1,6 1,6 11. Tuet D3 0,5 0,4 0,4 0,4 12. Muut juoksevat menot 2,5 2,5 1,9 2,2 13. Juoksevat menot yhteensä ( ) 29,4 29,5 29,7 30,3 14. Bruttosäästäminen (5-13) B8g 2,9 0,7-0,6-0,9 15. Saadut pääomansiirrot D9 2,7 1,5 1,6 2,1 16. Kiinteä pääoman bruttomuodostus P51 5,2 3,6 3,5 3,9 17. Muut pääomamenot 1,2 1,6 1,0 1,0 18. Julkisen talouden kokonaistulot (5+15) TR 35,0 31,7 30,6 31,5 19. Julkisen talouden kokonaismenot ( ) TE 35,8 34,7 34,1 35,2 20. Nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-) (18-19) EDP B9-0,8-3,0-3,5-3,7 Huomautus: * Euroopan komission ennuste, kevät 2017 Lähde: Euroopan komission ennuste, talvi 2017 Taulukko 3. Julkisen talouden rahoitusaseman suhdannekorjaus * 2018* Julkisen talouden rahoitusasema (ESA-2010) -9,5-6,9-5,4-3,7-2,1-1,4-0,8-3,0-3,5-3,7 Perusjäämä -8,0-5,4-3,8-1,9-0,3 0,3 0,9-1,5-2,0-2,0 Suhdannekorjattu rahoitusasema -8,8-5,5-4,1-2,0-1,0-0,5-0,3-3,0-3,8-3,9 Suhdannekorjattu perusjäämä -7,3-4,0-2,5-0,2 0,8 1,1 1,3-1,5-2,2-2,3 Rakenteellinen rahoitusasema -5,6-2,9-2,5-1,0-0,6-0,6-2,6-3,9-4,0 BKT:n kasvu -7,1-0,8 1,1 0,6 3,5 3,1 3,9 4,8 4,3 3,7 Kasvupotentiaali 1,9 1,3 1,1 1,8 1,7 2,1 2,8 3,5 3,5 3,6 Tuotantokuilu -2,0-4,0-4,0-5,0-3,3-2,4-1,3-0,1 0,7 0,8 Huomautus: * Euroopan komission ennuste, kevät 2017 Lähde: Euroopan komissio 7