Ensimmäisenä muutos näkyi Helsingissä, jossa rakennustoiminta oli seuraavien vuosikymmenten ajan ylivoimaisesti vilkkainta.
|
|
- Aarne Mäkelä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1
2 Ensimmäisenä muutos näkyi Helsingissä, jossa rakennustoiminta oli seuraavien vuosikymmenten ajan ylivoimaisesti vilkkainta. 2
3 H:gissä kerrostalorakentamisen läpimurto tapahtui 1870 luvulla. Kts sivu 15 Yhtenäiset rivistöt katujen varsilla > rakennusjärjestys ei rajoittanut > sijoittajat pyrkivät maksimoimaan vuokrattavan pinta alan Kolmi ja nelikerroksiset talot olivat yleisimpiä, H:gissä korkeampia. H:gin 1. nelikerroksinen asuinrakennus valmistui 1861 Meritullinkatu 3, viisikerroksinen 1873 Fabianinkatu 31 (purettu), kuusikerroksinen 1889 Mercuriuksen liike ja asuintalo Pohjoisesplanadi. Runkosyvyys jopa 20 metriä > keskikuiluja valoa ja tuuletusta varten Usein halkokellari ja muut toisarvoiset tilat maan alla Pohjakerroksessa liiketiloja Ensimmäisen kerroksen lattia nostettiin katutason yläpuolelle mikäli talo oli vain asuin käytössä 3
4 Ensimmäisten suurten asuin ja liiketalojen rakennuttajat olivat varakkaita liikemiehiä, kauppiaita ja ylempiä virkamiehiä. Tähän joukkoon kuului myös rakennusmestareita ja arkkitehteja, jotka saattoivat toimia samalla talon suunnittelijoina, rakennuttajina tai talon toteutuksesta vastaavina rakentajina. H:gin 1865 rakennusjärjestys rajasi kerrosluvun viiteen yleisten paikkojen sekä yli 18 metriä leveiden katujen varsilta. Tampere seurasi H:kiä vuonna 1898 ja Turku
5 Yhtiömuotoista rakentamista alkoi esiintyä vasta uuden osakeyhtiölain tultua voimaan Asuntoa tarvitsevat saattoivat itse perustaa asunto osakeyhtiöitä, jolloin osakkaita yhdisti samanlainen kielellinen ja sosiaalinen tausta, mutta ennen pitkää perustijina toimivat pääosin sijoittajat. 5
6 1800 luvun lopulla suunnittelijat eivät olleet vielä erityneet omiksi ammattiryhmikseen, vaan sama suunnittelija vastasi sekä rakennuksen ulkoasusta että rakenteista. Aluksi kerrostaloja suunnittelivat yksinomaan arkkitehdit, mutta vuosisadan vaihteeseen mennessä rakennusmestarit olivat nousseet merkittävään asemaan kerrostalojen suunnittelijoina. 6
7 Itsenäisiä TATE suunnittelijoita ei ollut ennen ensimmäistä maailmansotaa. Käsityövaltainen rakentaminen vaati paljon työvoimaa, nostot ja kuljetukset tehtiin pääosin ihmisvoimin. 7
8 Kluuvinlahden päällä kerrostalot on paalutettu. TURKU: Aurajoen rannoilla on kymmeniä metrejä paksu savikerros. Paaluja uhkaa lahoaminen, kun pohjaveden pinta laskee, viemärien anarobiset lahottajat, tärinä 8
9 Pohjaveden hallintajärjestelmät Anaerobisten lahottajien myrkyttäminen boorilla Perustusten vahvistaminen paaluttamalla = raskasta ja kallista 9
10 Täystiilimuuri molemmin puolin rapattuna, paksuus noin 600 mm. Hki rakennusjärjestys vaati vuosina : >5 krs > alin kerros 2,5 kiveä. Molemmin puolin rapattuna paksuus noin 750 mm. Kahden kiven runko Luonnonkivi verhoilu rauta ankkuroinnilla tai sidekivi kiinnityksellä. 10
11 11
12 12
13 13
14 KORISTEELLINEN: Pääjulkisivujen koristeluun lainattiin runsaasti erilaisia muotoaiheita luvun lopun arkkitehtuuria on luonnehdittu mm. nimityksellä uusrenessanssi, koska ne muistuttavat Italian renessanssi palatseja. KOLMIKERROKSINEN VAIKUTELMA: vaikka kerroksia olisi ollut useampi > Jäsentelyssä antiikin kolme päällekkäistä pylväsjärjestelmää: doorilainen, joonialainen ja korinttilainen. RUSTIKOINTI: tiilillä ja rappauksella muotoiltu kiviharkkojäljitelmä. Ylöspäin koristelu monipuolistui ja keveni. RÄYSTÄÄT: suuria ja runsaasti koristeltuja KULMAT: viistettyjä tai yksinkertaisesti listoitettuja. KORISTEET: pienipiirteisimmät osat kuten konsolit, koristelistat ja pylväänpäät olivat usein miten kipsiä. VÄRITYS: vaihtelua yksivärisestä monivärisiin. Rapatuissa julkisivuissa ruskean tai harmaansävyinen listoitus ja rustikointi seinäpintaa tummempaa. Puhtaaksimuuratuihin julkisivuihin saatettiin liittää vaalea rapattu tai luonnonkivi listoitus. 14
15 PÄÄSISÄÄNKÄYNTI JA YLEMMÄT IKKUNAT: koristeltiin pilastereilla, kolmiopäädyillä ja listoilla 15
16 Palovakuutusasiakirjat, maakuntamuseot ja arkistot 16
17 Vatikaani, pietarin kirkko, ja
18 18
19 Palazzo Grimani di San Luca on yksi Venetsian lukuisista renessanssipalatseista. 19
20 Uffizin palatsissa on yksi maailman tunnetuimmista taidegallerioista. Sen seinien sisäpuolelta löytyy muun muassa Botticellin antiikin mytologiaa käsittelevät Venuksen syntymä ja Kevät maalaukset, sekä Tizianin Urbinon Venus teos. 20
21 21
22 Uffizi (ital. Galleria degli Uffizi) on Firenzessä, Italiassa sijaitseva palatsi, jossa toimii yksi maailman tunnetuimmista taidegallerioista. Giorgio Vasarin suunnittelema rakennus tehtiin alun perin vuosina virastoiksi (ital. uffizi) herttua Cosimo I de' Medici:n hallinnolle. Jo vuonna 1581 rakennuksessa alettiin esitellä Medici suvun taideaarteita. Kokoelmat lahjoitti Firenzen kaupungille viimeinen Medici suvun edustaja Anna Maria Ludovica vuonna Galleriassa on esillä sadoittain maalauksia ja veistoksia antiikin ajoista renessanssitaiteen helmiin. Niiden joukossa on mm. Giotton, Tizianin, Piero della Francescan, Botticellin ja Michelangelon teoksia. 22
23 Klassisia pylväitä on kolmea tyyppiä: doorilaiset pylväät ovat yksinkertaisia rakenteeltaan joonialaisten pylväiden huipussa on spiraalimainen kuvio korinttilaisten pylväiden huipussa on lehtikuvioita 23
24 Klassisia pylväitä on kolmea tyyppiä: doorilaiset pylväät ovat yksinkertaisia rakenteeltaan joonialaisten pylväiden huipussa on spiraalimainen kuvio korinttilaisten pylväiden huipussa on lehtikuvioita Pylväs on vapaasti seisova, poikkileikkaukseltaan pyöreä pystytuki tai koristeellinen elementti arkkitehtuurissa. Rakennusteknisesti todellista painoa kantava pystysuora rakenneosa on pilari. Pylväiksi sanotaan myös muistopylväitä, jotka irrallisia muistomerkkejä, eivät rakenteen osia. Varsinaisissa pylväissä on tavallisesti erotettavissa kolme osaa, jalusta eli baasi, varsi ja pylvään pää eli kapiteeli. Pylväitä käytetään usein tukemaan kaaria tai parvekkeita. Vanhimmat tunnetut pylväät ovat arkkitehti Imhotepin käsialaa Egyptissä noin vuodelta 2600 eaa. Muinaisen Persian pääkaupungissa Persepoliissa ovat antiikin ajan kenties komeimmat pylväät. 24
25 Villa Capra, Andrea di Pietro Gondola «Myöhäisrenesanssi» Manierismi oli toisaalta renessanssia seurannut ja barokkia enteillyt jälkivaihe, toisaalta vastareaktio täysrenessanssille sen täydellisinä nähdyille taiteilijoille, harmonialle ja ihanteellisuudelle.[1][2] Nykyisin termiä käytetään yleisnimityksenä renessanssin ja barokin välissä olleesta tyylikaudesta. 25
26 suureellista ja mahtipontista Italiassa teatraalisempi ja mielikuvituksellisempi, Ranskassa hillitymmän klassisoivaa Ruotsi Suomessa ylhäisaatelin piireissä italialais ranskalaisvaikutteista, muuten porvarillisempaa hollantilais englantilaista suuntausta kasviaiheet suosittuja Barokissa kaikki oli muokattua; puut, pensaat, kampaukset. Ludvig XIV aikakautta. 26
27 Barokki Ruotsi Suomessa ( ) Kuva: Versaillesin peilisali Barokki oli kaupunkikeskeistä. Suomessa vaikutti enimmäkseen Hollantilaisenglantilainen barokki. Suomessa barokin ajan rakennuksia on mm. Louhisaari. Barokin aikana; rintapaneelit, seinämaalauksissa maisema ja raamatullisia aiheita, suuremmat ikkunat, kaakeliuunit yleistyivät, ryijy tuli seinälle ja kattoverhot jäivät pois. Kartanolinnojen huonekalut olivat tuontitav 27
28 Rokokoo tuli Suomeen Englannista. Suomessa tyyli vaikutti enemmän yksityiskohtiin kuin kokonaisuuteen. Aluksi barokin tummat värit vielä hallitsivat. Koristeellisuus oli niukempaa kuin ulkomailla. Tyypillisiä kalusteita olivat kaksiosainen kaartuvapäätyinen kaappi, Queen Anne tyylin tuoli, sohva, lipastot ( syrjäytti arkkuja ), kirjoituspöydät sekä mukavat vuoteet. Tapetteja käytettiin, niissä mm. leveää raitaa. Posliiniastiat ja muotokuvat ( Tukholmasta ) tulivat. Taidekäsityö eli nousukautta. Irtopäällisiä käytettiin. 28
29 29
30 Uusklassismi syntyi Ranskassa. Sen vaiheita olivat mm. Ludvig XIV:n tyyli, direktiotyyli ( Ruotsi ja Suomi; kustavilaisuus ), empire ja biedermeier. Uusklassismi perustui antiikin ja renesanssin ihailuun. Rokokoon sirous ja mukavuus säilyivät, mutta mm. jalat muuttuivat suoriksi, muistuttaen antiikin pylvästä. Englannissa uusklassismi sai jäykemmän muodon. Arkkitehtuuri Arkkitehtuuriin kuuluivat julkisivujen vaakasuora rytmitys, pylväät, päätykolmiot, barokin kupoli ja antiikin koristeaiheet. Sisällä seinäpinnat jaettiin pylväillä ja paneelien rajat olivat suoraviivaisia. Sisustus Huonekalut olivat suoralinjaisia, tasapainoisia, heloitukset koristeltuja ja intarsia koristelut metallikehyksissä, aiheena mm. kukkia, laakeriseppele tms. Huonekaluina olivat mm. sylinterilipastot, korkeilla ja hoikilla jaloilla seisova kirjoituslipasto/pöytä, kulmakaappi, pikkupöydät, kampaus ja ompelupöydät, katosvuoteet. 30
31 Puuosat maalattiin vaaleiksi tai kullattiin, päällisissä tulivat raitakuosit syrjäyttämään kukkakuvioita. Seinämaalauksissa oli antiikin uurnia ja koristenauhoja sekä kevyttä kukkakoristelua. Peili oli suorakulmainen ja koristeltu esim. uurna aiheella. Pöytien päällisissä käytettiin paljon marmor 30
32 Kustavilainen arkkitehtuurityyli ( ) alkoi kuningas Kustaa III:n tekemän Italian matkan jälkeen. Tyyliä kuvaa ankaran yksinkertainen klassinen arkkitehtuurityyli. Kustavilaisen tyylin tärkein vaikuttaja on Louis Jean Desprez, jonka Kustaa III tapasi matkallaan Roomassa ja palkkasi hoviarkkitehdikseen. Louis Jean Desprezin suunnittelema Hämeenlinnan kirkko (1798) on kustavilaisuuden tyylipuhtaimpia edustajia Suomessa. Myöhäiskustavilainen arkkitehtuurityyli ( ) alkoi kuningas Kustaa III:n kuoleman jälkeen ja vaikutti erityisesti Kustaa IV Aadolfin valtakaudella Myöhäiskustavilaisuudessa tyyli muuttui vieläkin pelkistetymmäksi, ja sitä kuvaa varsinkin julkisivujen selkeys ja koruttomuus. Suunnittelussa otettiin huomioon käytännöllisyys, hyödyllisyys ja taloudellinen järkevyys. Interiöörit saattoivat sen sijaan olla koristellumpia. Carl Christoffer Gjörwellin suunnittelema Turun Akatemiatalo (1817) on huomattavimpia esimerkkejä myöhäiskustavilaisuudesta Suomessa. Sen julkisivussa ei ole pylväikköjä eikä ornamentteja, vaan pelkkä päätykolmio. Kustavilaisuus kehittyi Ruotsissa. Se sai nimensä kuningas Kustaa III:n mukaan. Kustavilaisuus oli hallittu ja hienostunut, selkeä ja harmoninen sekä sopiva täkäläisten puuseppien tehtäväksi kotimaisesta puusta. Mm. Mustasaaren kirkko edustaa tyyliä. 31
33 Sisustus Kustavilaisuuden ykkösväri oli helmenharmaa, mutta myös pastellisävyjä, roosa, sininen ja vihreä, käytettiin. Kalusteet olivat vaaleita, lipastot tummempia jalopuusta ja intarsiaupotuksin. Päälliset olivat raidallisia. Kalusteista yleinen oli hoikkalinjainen kirjoituslipasto, jonka kirjoitustaso käännettiin ylös. Sohvat olivat umpi tai säleselkäisiä, ja niissä saattoivat olla ulosvedettävät laatikkosängyt. Pöydät olivat usein suorajalkaisia. Kaapit olivat kaksiosaisia runsaalla rihlauskoristelulla. Kustavilaistuoleja oli erilaisia, mm. salonkikustavilainen, joka oli matala ja pehmustettu soikealla, medaljonkimaisella tai kilpimäisellä selustalla. Lisäksi olivat punaruskeat pinnatuolit H tukiristikolla ja alaspäin kapenevilla jaloilla. Myöhäiskustavilaisuudessa tulivat ulospäin kaartuvat takajalat ja sisäänpäin kaartuva hartialauta ( ns. sullatuoli ). Sisustusta koristivat kullatut, suorakaiteen muotoiset peilit, soikeat peililampetit, soikeat kristallikruunut kahdesta metallikehästä, muotokuvat ja ryijyt. Seiniä rajattiin neliöihin tai maalattiin marmoria jäljitellen. Kaakeliuunit koristemaalattiin antiikin koristeaihein. Kustavilaishelat olivat pyöreitä ja laakerilehtiseppeleen tai nauharuusukkeen ympäröimiä. 31
34 Empire sai nimensä Napoleonin mukaan. Empire oli jäykkä ja mahtaileva tyyli, johon kuului Roomalaisen antiikin ja Egyptin muinaisuuden ihannointi. Englannissa empire oli hillitympi ( regency ). Venäjällä kehittyi taitava käsityöläis luokka ja sieltä tuotiin visakoivuisia kalusteita myös Suomeen. Pohjoismaissa empire oli Ruotsissa ja Suomessa omaksuttiin hillitympi empiretyyli. Arkkitehtuuri Empiren aikana Suomi joutui Venäjän alaisuuteen. Helsinki muutettiin pääkaupungiksi ja Carl Ludvig Engel suunnitteli monia rakennuksia sinne. Empiren aikana puutaloihin tuli vaakalaudoitus. EMPIRE; Carl Ludvig Engel, Valtioneuvoston linna Uusklassinen arkkitehtuuri on arkkitehtuurin suuntaus, joka syntyi suurin piirtein 1700 luvun puolivälissä lähes yhtä aikaa Ranskassa, Saksassa ja Englannissa.[1] Uusklassismi otti vaikutteensa suoraan antiikin Kreikan ja Rooman rakennustaiteesta sekä renessanssiajan Palladiolaisesta arkkitehtuurista. Rönsyilevän barokki ja rokokooarkkitehtuurin jälkeen uusklassismi pyrki takaisin "puhtaaseen" klassiseen arkkitehtuuriin, ja se palautti rakennuksiin yksinkertaiset ja suoraviivaiset muodot sekä 32
35 antiikista tutut pylväsjärjestelmät. Sen nousuun vaikutti antiikin taiteen ja arkkitehtuurin kasvanut tuntemus, sekä varsinkin sisätilojen suunnittelussa Pompejissa tehdyt löydöt. Antiikista tuli tuolloin muoti ilmiö kasvavien arkeologisten löytöjen ansiosta.[1] Suomessa ja Ruotsissa varhaisin uusklassismi tunnetaan kustavilaisena tyylinä. Sitä seurasi Napoleonin ajan keisarityyli eli empire.[1] Helsingin keskusta arkkitehtuuri edustaa etenkin Carl Ludvig Engelin suunnittelmien ansiosta suurelta osin uusklassismia. Samoin Pietari ja München ovat likimain uusklassismin ulkomuseoita. 32
36 Tuomiokirkko rakennettiin Kirkon suunnitteli saksalaissyntyinen arkkitehti Carl Ludvig Engel. Arkkitehti kuoli, ennen kuin kirkko valmistui. Se rakennettiin valmiiksi Engelin seuraajan E. B. Lohrmannin aikana. Kirkko on arkkitehtuuriltaan uusklassismia. Uusklassinen empire väistyi 1800 luvun puolivälin jälkeen kertaustyylien tieltä. Kirkkoja ryhdyttiin rakentamaan uusgotiikan hengessä, kun taas asuin ja liiketaloissa suosittiin uusrenessanssia. Aikakauden tunnetuimpia arkkitehteja olivat Carl Theodor Höijer ja Gustaf Nyström. 33
37 Soistuva Kluuvinlahti ulottui vielä 1820 luvulla Esplanadille asti. Liejuinen lahti myrkytti ilmaa ja levitti kulkutauteja. Kluuvikadun ja Mikonkadun pää alkoi kuitenkin hahmottua, kun pahalle löyhkäävää lahdenpohjukkaa alettiin täyttää hirsillä, risukimpuilla, hiekalla ja rakennusten purkujätteillä. Kasvava Helsinki tarvitsi lisätilaa. Kluuvin täyttäminen eteni hiljalleen länteen ja puistoalue laajeni luvun loppupuolella kaupunki päätti korottaa Kluuvinlahden pohjukkaan rakentunutta puistoa pohjaveden ulottumattomiin. 34
38 Tehtailija ja vaikutusvaltainen liikemies Fredrik Wilhelm Grönqvist ( ) oivalsi tilaisuuden ja osti 1878 talon tontteineen Pohjoisesplanadin ja Kluuvikadun kulmasta. Hän päätti rakentaa komean kivitalon Yksisarvisen kortteliin. Pian Grönqvist osti tontin myös Fabianinkadun kulmasta. Hän sai lainaa senaatilta kivitalojen rakentamiseen Helsingissä varatusta rakennusrahastosta ja rakennushanke alkoi hahmottua. Pohjoismaiden suurimman asuin ja liiketalon piirustukset teki arkkitehti Theodor Höijer. Talo valmistui Viisikerroksisen Grönqvistin kivimuurin pituus Pohjoisesplanadilla oli 91 metriä. Talon pohjakerrokseen tuli 18 myymälää ja 30 konttorihuonetta tai varastoa. Neljässä ylemmässä kerroksessa oli yhteensä 193 asuinhuonetta, 35 keittiötä ja 43 eteistä. Kussakin asuntokerroksessa oli 2 3 kylpyhuonetta ja klosettihuone. Tulisijoja oli yhteensä 337, joista 300 kaakeliuunia, 35 keittiöhellaa ja 2 muuta tulisijaa kellarissa. Kaikissa keittiöissä oli vesijohto. Talossa oli alkuun vain kaasuvalo, mutta pian se varustettiin myös uudella keksinnöllä, sähkövalolla. Sähkövalon talo sai 1884, kun maisteri Daniel Johan Wadén perusti pihalle yksityisen höyryvoimalaitoksen Siitä sai talon lisäksi sähkön myös koko Esplanadi, Kappeli ja Oopperakellari. 35
39 Grönqvist osti 1886 Sanduddin tapettitehtaan, jonka maalarimestari K. K. Hellsten kumppaneineen oli perustanut Hietaniemeen. Hän oli pääosakkaana 1887 perustetussa Helsingin Asfalttiosakeyhtiössä, joka valmisti myös sementtivalutöitä, keinomarmoria ja parkettia hän perusti Jokelaan tiilitehtaan, jota hän johti kuolemaansa asti. 36
40 Uusrenessanssia edustavan rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehti L. Lindqvist ja rakennusylihallituksen arkkitehti F. Granholm. Talon esikuvana ovat olleet eurooppalaiset, erityisesti italialaiset renessanssipalatsit, joiden julkisivujäsentely toistuu fasadissa. Koulutalo on entisöity Turun Maakuntamuseon ja Museoviraston suunnitelmien mukaisesti ja valvonnassa. Rakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitusta ja luonnetta on välttämättömissä muutostöissä kunnioitettu mahdollisimman hyvin. 37
41 38
42 Biedermeier oli Saksassa, Itävallassa ja Pohjoismaissa vuosina vallinnut empiretyylin porvarillinen muunnos. Tyylisuuntaa kutsutaan joskus myöhäisempireksi. Biedermeier nimityksen taustalla oli müncheniläisessä Fliegende Blätter lehdessä esiintynyt saksalainen mielikuvitushahmo Wieland Gottlieb Biedermaier, jonka avulla pilkattiin 1800 luvun pikkuporvarillisuutta. Nimitystä käytetään yleensä lähinnä tuon aikakauden huonekaluista ja sisustustyylistä sekä myös maalaustaiteesta. Arkkitehtuurissa oli samaan aikaan vallalla uusklassisismi. Biedermeier arkkitehtuurin piiriin kuului erityisesti teollisuusarkkitehtuuri (tehtaat, tuotantolaitokset). Varsinaista monumentaaliarkkitehtuuria biedermeierin piirissä ei juuri esiintynyt. 39
43 Biedermeier arkkitehtuurin piiriin kuului erityisesti teollisuusarkkitehtuuri ( tehtaat, tuotantolaitokset). Varsinaista monumentaaliarkkitehtuuria biedermeier piirissä ei juuri esiintynyt. Se onkin parhaiten tunnettu huonekalu ja koristetyylinä. 40
44 Biedermeier kaudella luotiin moderni sisustusajattelu, jonka mukaan erillisin huonein tai huonekaluryhmittelyin luotiin eri toiminnoille omat tilat. 41
45 Sisutuksen väriasteikko tummui. Sapluunalla maalatut kukkaornamentit koristivat seiniä ja suosituiksi tulivat kaksi ja kolmiväriset paperitapetit, joiden teollinen valmistus kotimaassakin alkoi. Seinät tapetoitiin painetuilla paperitapeteilla, joiden kuviot olivat isoja ja kuvioaiheet kasveista. Tapettikuvioiden värit olivat harmaita, keltaisia, vihreitä, pronssinruskeita ja ultramariinin sinisiä. Tapettipohja oli harmaa. 42
46 43
47 Romaaninen tyyli on ensimmäinen läntiselle Euroopalle yhteinen tyylisuunta. Sitä seurasi Ranskassa 1100 luvulla alkanut gotiikka. Nimen gotiikka antoivat renessanssiajan italialaiset, joiden mielestä runsas koristelu osoitti goottibarbaarien huonoa makua, goottilaisuutta. Goottilaisen rakennustaiteen kuuluisimpia luomuksia ovat Pariisin Notre Dame ja Milanon tuomikirkko, joka on maailman suurimpia kirkkoja. Pohjoismaiden suurin tuomiokirkko on Trondheimissa (kuvassa). Se on myös Norjan kuninkaiden kruunaus ja hautauskirkko. Kotkan kirkko sijaitsee Kotkansaarella, aivan kaupungin keskustassa. Uusgoottilaista tyyliä edustava kirkko on valmistunut Kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkossa on noin istumapaikkaa. 44
48 Servaalin kortteli, arkkitehti G.T. Chiewitz,
49 Rakennusvuodet: , vihitty arkkitehti: Georg Theodor Policron Chiewitz 46
50 Huvila on kenraaliluutnantti Nils Erik Weckmanin rakennuttama hopeahäälahjaksi vaimolleen. Weckman suunnitteli itse huvilan omaperäisesti eri tyylejä ja koristeaiheita yhdistellen. Apuna oli arkkitehti Allan Schulman. Rakennus valmistui 1900 luvun vaihteessa. Lopputuloksena on Suomen oloissa ainutlaatuinen venäläistä huvila arkkitehtuuria, arabialaista pylväsaihetta ja sveitsiläistyyliin liittyviä leikkaus ja listakoristeluja sisältävä rakennus, jonka kahdessa asuinkerroksessa oli ylellinen yksityiskoti. Huvilan alkuperäiseen asuun kuulunut lähes 30 metrin korkuista minareettitornia jouduttiin lyhentämään 1920 luvulla. 47
51 Varakkaiden suurtilojen rakentamisessa oli vaikuttanut päärakennuksien osalta empiretyyli 1800 luvun ensimmäisellä puolikkaalla. Vuosisadan loppupuolta lähestyttäessä oli maahamme saapunut arkkitehtuurityyli, josta nykyään käytetään kertaustyyli. Se toi mukanaan vanhojen tyylikausien kuten renessanssin ja gotiikan muotokielen rakennusten ulkoasuun ja varsinkin kirkko ja teollisuusrakentamisessa vaikutti uusgotiikka punatiilisten rakennusten ulkoasussa. Myös eri aikakausien tyylien piirteitä saatettiin yhdistellä saman rakennuksen arkkitehtuurissa, jolloin kyse oli ekklektismistä. 48
52 Kun yhdistettiin uusrenessanssi ja puun omat ominaisuudet (poraaminen ja lehtisahaus) saatiin esikuvia sveitsiläistyylistä. Kun paikalliset rakentajat ja rakennusmestarit suunnittelivat rakennuksia, oli niiden nikkarityylissä suloisessa yhdistelmässä kaikki koristeelliset ainekset. Sveitsiläistyylin ideana oli pohtia, mitä puu rakennusaineena on omalta olemukseltaan, mutta vasta kansallisromanttiset ajatukset vuosisadan lopulla veivät teoreettisen pohdinnan ja käytännöllisen rakentamisen radikaalisti uuteen tulokseen. Tosin kansallisromantiikkakin oli vahvasti tuontiaate ja ihanteena ollut karjalaistalo koristeaiheineen oli sekin kulttuurilainaa bysantista. Samaan aikaan Euroopassa puhuttiin art nouveusta ja jugendista, jotka olivat nousseet kapinaan klassismin ja renessanssin tyhjää muotokieltä vastaan. 49
53 Art Nouveau ja jugend ovat saman eri nimityksiä samasta ja samaan aikaan vallinneesta tyylistä. Nimitykset vaihtelivat alueittain, mm. Ranskan vaikutusalueen tyylistä puhutaan art nouveauna ja Saksan sekä Pohjoismaiden tyylistä jugendina ja kansallisromantiikkana. Tässä tekstissä käytetään art nouveau nimitystä. Siirtymistä uudelle, modernille vuosisadalle 1800 ja 1900 lukujen vaihteessa haluttiin korostaa uuden muotokielen luomisella. Art Nouveauta onkin pidetty modernin tyylin alkuna ja uranuurtajana. 50
54 Art nouveaun ajatuksena oli taiteen ja esteettisyyden ulottaminen kaikkialle. Keskeinen käsite oli kokonaistaideteos eli esimerkiksi rakennus suunniteltiin kaikkia yksityiskohtia (sisustusta, puutarhaa jne.) myöten sama tyyli kertautui kaikissa rakennuksen elementeissä. Art Nouveau arvosti korkeaa käsityötaitoa kuten Arts & Crafts liikekin. Tavoitteena oli vapautuminen jäljittelystä ja massatuotannosta, joka oli saanut jalansijaa esimerkiksi huonekalutuotannossa teollistumisen ja tehdastuotannon myötä 51
55 Herman Gesellius ( ), Armas Lindgren ( ) ja Eliel Saarinen ( ) perustivat yhteisen arkkitehtitoimistonsa opiskellessaan vielä Polyteknillisessä opistossa (nykyisin Teknillinen korkeakoulu). Heitä pidettiin uuden suomalaisen arkkitehtuurin luojina, jotka yhdistivät uusimman ulkomaisen arkkitehtuurin, modernin tyylin ja art nouveaun piirteet kansalliseksi tulkittavaan muotokieleen. Erityisesti toimiston Helsinkiin suunnittelemat asuinkerrostalot vakiinnuttivat Suomeen uuden modernin tyylin, josta meillä myöhemmin on käytetty nimitystä jugend arkkitehtuuri. Kirjan kannessa on kuva Helsingin rautatieaseman palosta kesäkuussa
56 Toimiston kansainvälinen läpimurto tapahtui vuonna 1900 sen suunnitellessa Suomen paviljongin Pariisin maailmannäyttelyyn. Eliel Saarinen toimi pääsuunnittelijana paviljongissa, joka koostui toisesta päästä pyöristetystä suorakaiteen muotoisesta rakennuksesta ja siihen kuuluneesta tornista. Tornin alla olevaan holvattuun tilaan teki Akseli Gallen Kallela Kalevala aiheiset freskot. Paviljongin arkkitehtuurissa oli viitteitä läntisen maailman art nouveau tyylivirtauksiin, mutta Suomen luonnosta otettujen koristeaiheiden myötä se miellettiin suomalaisen arkkitehtuurin malliesimerkiksi. Art Nouveaun muotokielen keskeisenä ajatuksena oli niin sanottu orgaaninen estetiikka eli luonnon kielen ja muotojen siirtäminen rakenteisiin ja esineisiin. Tästä hyviä esimerkkejä löytyy muun muassa portaikkojen muotoilusta sekä lasimaalauksista. Muotokielen taustalla on Eurooppaan tuodut japanilaiset puupiirrokset, rokokoon epäsymmetriset muodot, arts & crafts liike sekä symbolismi, jonka mystisiä aiheita kuvattiin mielellään art nouveaun kuvissa ja esineissä. Myös keskiaikaa, etenkin keskiaikaista arkkitehtuuria ihailtiin ja sovellettiin. Art nouveaun muotokieli oli rytmikkäästi aaltoilevaa ja epäsymmetristä. Nousevat ja liikkeessä olevat linjat olivat suosittuja, kulmien ja taitekohtien muotoilu tehtiin pehmeästi kaartuvaksi, ylimenoja vältettiin. Niin sanottu joutsenkaulaviiva tai ruoskaniskuviiva oli hyvin tyypillinen muoto art nouveaun taiteessa. 53
57 54
58 55
59 56
60 Arkkitehti Antonio Gaudi 57
61 58
62 1917 Hollannissa perustettiin De Stijl ryhmä, joka korosti pystysuorien ja vaakasuorien linjojen merkitystä sommittelussa ja korosti perusvärien käyttöä mustan, valkean ja harmaan rinnalla Perustetussa Bauhausissa ( taide/arkkitehtuurikorkeakoulu ) vaikuttivat Hans Mayer ja Mies Van der Rohen, jotka tekivät kokeiluja teräsputkihuonekaluilla. Muita ajalla vaikuttaneita olivat mm. Sisustus Funkkiksen aikana yhtenäisistä kalustoista luovuttiin, tuolit ja pöydät tulivat irrallisiksi. Valaistusta parannettiin, valaisimina olivat mm. lasipallot. Huonekaluissa vaikuttivat mm. putkihuonekalut. Väreinä olivat perusvärit mustan, valkean ja harmaan rinnalla. Funktionalismi Suomessa, Arkkitehtuuri Suomessa funktionalismin suunnittelijoita oli Alvar Aalto. Hänen suunnittelemiaan rakennuksia ovat 59
63 mm. Turun Sanomien toimitalo ( ) ja Villa Mairea ( ). Suomessa valmistettiin kolmentyyppisiä kalusteita; putkihuonekaluja, puisia suorakulmaisia tehdasvalmisteisia ja Alvar Aallon taivutetusta vanerista tehtyjä. 59
64 60
65 61
66 Frank Lloyd Wright (8. kesäkuuta 1867, Wisconsin, Yhdysvallat 9. huhtikuuta 1959) oli yksi 1900 luvun alkupuolen näkyvimpiä ja vaikutusvaltaisimpia arkkitehteja, ja häntä pidetään edelleen Yhdysvaltojen kaikkien aikojen kuuluisimpana arkkitehtina.[1] Hänen töilleen on ominaista geometrinen selkeys vastustajat kutsuivatkin niitä palikkataloiksi. Wright aloitti arkkitehtuurin opinnot vuonna 1885 University of Wisconsin School for Engineeringissa. Vuonna 1887 hän keskeytti opinnot saamatta tutkintoaan valmiiksi, muutti Chicagoon ja aloitti työt arkkitehtitoimistossa. Preeriatyyli, matalia, leveitä rakennuksia, loivat katot, selkeät ääriviivat, matalat savupiiput ja terassit New Yorkin Guggenheim museo 62
67 Funktionalismi korostaa moraalisen konsensuksen merkitystä yhteiskunnallisen järjestyksen ja vakauden ylläpitämisessä. Yhteiskuntatieteellisenä lähestymistapana funktionalismi tarkoittaa seuraavaa: funktioanalyysi tutkii annetun sosiaalisen järjestelmän rakenneosia ja pyrkii osoittamaan miten ne vaikuttavat järjestelmän integraatioon tyydyttäessään järjestelmän tarpeita. Parsonsin mukaan kaikilla sosiaalisilla järjestelmillä on joukko tarpeita (funktionaalisia välttämättömyyksiä), jotka niiden täytettävä voidakseen jatkaa olemassaoloaan. Tällaisia toisistaan riippumattomia välttämättömyyksiä on neljä: Resurssien tuottaminen ja koordinointi Päämääriä koskeva päätöksenteko Kiinteyden ylläpitäminen Jatkuvuuden ylläpitäminen 63
68 Modulor (ransk. Le Modulor) oli arkkitehti Le Corbusierin luoma kaanon, eli ihmisruumiin suhteisiin perustuva mittajärjestelmä. Järjestelmä perustui kultaiseen leikkauksen (1,618) avulla ihmistä kuvaavan Modulor hahmon pituudesta saatavaan lukujonoon. Modulorin avulla voidaan määrittää monipuolinen mittalukusarja suhdeharmonian kuitenkin säilyessä samana. Le Corbusier ryhtyi tutkimaan mittajärjestelmää vuonna 1942, ja julkaisi Modulorin ensimmäisen version vuonna Toinen, korjailtu versio Modulor 2 julkaistiin vuonna Sèrie Rouge Modulor määrittää ihmisen pituudeksi tasan kuusi englantilaista jalkaa (182,88 cm). Jos mitta käsitellään kultaisella leikkauksella saadaan ylös ja alas jatkuva loputon lukusarja, jota systeemissä kutsutaan nimellä Sèrie Rouge (suom. punainen sarja), ja jonka perusmitat ovat 43, 70 ja 113 cm. Sèrie Bleau Mikäli kuusi jalkaa pitkä Modulor hahmo nostaisi kätensä ylös, olisivat sormet korkeudella 226 cm. Tällöin kultaisen leikkauksen suhteesta saadaan Sèrie Bleau (suom. sininen sarja): 86, 140 ja 226 cm. Sinisen sarjan luvut saadaan kertomalla punainen sarja kahdella. 64
69 65
70 Rietweld Shröder House 66
71 Ornamentiikka hylättiin Reitweld University 67
72 Uusasiallisuus Asuntopula koetteli työväenluokan lisäksi keskiluokkaa. Taloudellisista syistä jouduttiin Siirtymään yksikertaisempaan ja vaatimattomampaan rakentamistapaan. Kerroskorkeudet 3,1 3,4 metriä, huonekorkeus alle kolme metriä Pulakausi väistyi vuosikymmenen puoliväliin mennessä ja vuonna 1926 alkoivat hullut vuodet, jotka Huipentuivat 1928 mennessä, jolloin kaupunkeihin valmistui yhteensä noin 9500 asuntoa valmistui asuntoa kerrostaloihin. Ennätysmäistä rakennuskuumetta seurasi monen vuoden mittainen lamakausi, joka sai alkunsa New Yorkin pörssiromahduksesta Pulakausi pulakausi, New yorkin pörssiromahduksen seurauksena,. Pahimmillaan Suomessa työtöntä. Funktionalismi kaupunkikuvassa Funktionalismi näkyi Suomessa kuitenkin enemmän debateissa lehtien sivuilla kuin kaupunkien katukuvassa, sillä 1930 luvun lama katkaisi rakennustoiminnan. Pääkaupunkiin ensimmäiset funktionalistiset rakennukset ilmaantuivat 1930 luvun lopulla. Suomalaisen funktionalismin pääpaino oli julkisessa rakentamisessa, liikerakentamisessa ja teollisuudessa. 68
73 Funktionalismin keskeistä asuntosuunnitteluun liittyvää ideologiaa ei Suomessa kuitenkaan talouslaman vuoksi voitu toteuttaa. 68
74 Lindgren, Jäntti; Helsingin Olympiastadion, Käärmetalo Erik Bryggman; Turku Erkki Huttunen; Kotkan kaupungintalo Huttunen, Aulanko; SOK varasto Rauma 69
75 Lindgren, Jäntti, Helsingin Olympiastadion Stadionin rakennustyöt aloitettiin ja rakennus vihittiin käyttöön Valmistumisensa jälkeen stadion on kokenut kahdeksan eri suurta rakennusvaihetta. Merkittävin rakennusvaihe oli koko Olympiastadionin peruskorjaus vuosina Suurimmillaan Olympiastadionin paikkaluku oli vuonna 1952, yli paikkaa, nyt peruskorjauksen jälkeen katsomopaikkoja on , kaikki istumapaikkoja. 70
76 Erkki Huttunen, Valde Aulanko, Rauma SOK varsto 71
77 Alvar Aalto 72
78 73
79 Loviisan ensimmäinen rautatieasema kuvattuna vuoden 1910 postikortissa. Tällainen kaunokainen piti 'kehityksen' eli uuden tien ja sillan linjaussuunnitelman nimissä tuhota. 74
80 75
Ympäristö. & Arkkitehtuuri
Ympäristö - Ihmisen ympäristösuhde & Arkkitehtuuri - Aikakausia ja tyylisuuntia YMPÄRISTÖ erilaisia asenteita Lepyteltävä voima Hyödynnettävä resurssi Voitettava vastustaja Vapaa, itsenäinen Suojeltava,
LisätiedotKLASSISUUDESTA ARKKITEHTUURISSA
KLASSISUUDESTA ARKKITEHTUURISSA Mitä klassisuus tarkoittaa? Lat; classicus ensimmäiseen luokkaan kuuluva Antiikin Kreikan ja Rooman arkkitehtuuria nimitetään klassiseksi. Sen ominaisuuksia on toistettu:
LisätiedotJyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012
Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu
LisätiedotPUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO
PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin
LisätiedotPUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET
INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut
LisätiedotAjaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.
Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura
LisätiedotAkseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous
Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous K.F. Karjainen ja I. K. Inha Ylä-Kuittijärvellä I. K. Inha: Miitkala 1894 Hattulan kirkko, Selim Lindqvistin akvarelli Olavinlinna Niemelän torppa Konginkangas (Seurasaari))
LisätiedotKuva: Suomi-yhtiön arkisto
Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana
LisätiedotAsemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje
Liite 6 Bilaga 6 Asemakaava 517 Tarmolankatu 2 Rakennustapaohje Rakennettuympäristö alueella edustaa eri aikakausia ja rakennustyylejä. Tällä rakennustapaohjeella pyritään luomaan sen luonteeseen sopivat
LisätiedotAINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA
AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot
LisätiedotTervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.
LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store
Lisätiedot2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO 3. Numero 204 4. Kiinteistötunnus 140-407-18-339
LisätiedotTaide-elämyksiä Berliinissä
Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma
LisätiedotSuunnittelijoiden kelpoisuus Kaupunkikuva
Suunnittelijoiden kelpoisuus Kaupunkikuva 19.11.2014 Henna Helander Yliarkkitehti RAKENNUSSUUNNITTELIJA Lähtökohta on, että rakennussuunnittelijalla tulee olla sellainen rakennusalan tutkinto, mihin sisältyy
LisätiedotRAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11
1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen
LisätiedotSELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ
RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen
LisätiedotEUROCUCINA 2014, Milano
Milanon Eurocucinakeittiömessut ovat Euroopan suurin keittiömessutapahtuma. Messut ovat tärkeä foorumi uusien keittiötrendien esille tuojana. EUROCUCINA 2014, Milano Vuoden 2014 messuilla näytteilleasettajia
LisätiedotSt. Paulsin studion vanhat apteekkihyllyt on täytetty Framan tuoksuilla ja kosmetiikalla.
ILMIÖ St. Paulsin studion vanhat apteekkihyllyt on täytetty Framan tuoksuilla ja kosmetiikalla. Niels Strøyer Christophersen kodissaan, joka sekin on vanha myymälätila. PYSÄYTETTY HETKI Tässä ja nyt. Frama
LisätiedotPELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa
PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa
LisätiedotPELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa
PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa
LisätiedotLAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS
S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN
LisätiedotKOTIMAISET LAATUARKUT JA UURNAT
Arkkukuvasto KOTIMAISET LAATUARKUT JA UURNAT SHT-Tukku Oy:n laadukkaat kotimaiset arkut valmistetaan yhtiön tehtaalla Punkalaitumella. Puuseppämme ja verhoilijamme valmistavat tuotteet pieteetillä ja ammattiylpeydellä
LisätiedotII, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265
II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa
LisätiedotMikä niissä asunnoissa oikein maksaa?
Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin
LisätiedotSuomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.
Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p
LisätiedotMenestystarina jatkuu
Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,
LisätiedotPAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009
PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu
LisätiedotAnjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia
Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun
LisätiedotKANKAAN PIIPPURANTA - ALOITUSKORTTELIT T E R Ä ASEMAPIIRUSTUS 1:800 TERÄ
V 1/2 2470 VI 1/2 2934 VI 1/2 2934 VI V 1/2 VI VI 1/2 V 1/2 V 1/2 VI ASEMAPIIRUSTUS 1:800 TERÄ Ympäristö ja arkkitehtuuri Kankaan alueen uudet asuinrakennukset asettuvat vanhan tehtaan ja maisemallisesti
LisätiedotLOISTE. Suunnittelijan sanoin;
LKALUSTE LOISTE Suunnittelijan sanoin; Uutta Loiste-kalustemallistoa suunniteltaessa lähtökohtanani oli luoda mallisto, joka taipuu niin pieneen kuin suurempaankin kylpyhuoneeseen. Mallisto koostuu erikokoisista
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, IV vaihe
Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö 29.11.2017 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, IV vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan määräyksiä. Ohjeistus sisältää
LisätiedotVANTAAN KAUPUNGINMUSEO
VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vanda stadsmuseum Vantaa City Museum Stadtmuseum Vantaa Vantaa Linnamuuseum 21.3.2005 Asematie 1:n ns. Kassan talon rakennushistoriallisesta arvosta Asema kaupunkirakenteessa Tikkurilan
LisätiedotJoulun parhaat liikelahjat! Syksy 2015
Joulun parhaat liikelahjat! Syksy 2015 1 Monta hyvää syytä valita Aarikka-lahja Tervetuloa tekemään onnistuneita lahjavalintoja! Liikelahjan avulla viestitään yrityksen arvoista. Aarikka tuotteilla osoitatte
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe
Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Jyri Sarkkinen Kaavoituspäällikkö 7.8.2013 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan
LisätiedotRademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä
Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,
LisätiedotKirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.
Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille
LisätiedotAlue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.
XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä
LisätiedotETELÄESPLANADI 8, HELSINKI
ETELÄESPLANADI 8, HEINKI Amanda on historiallinen arvokiinteistö Eteläesplanadin ja Fabianinkadun kulmassa. Talo on perinteisesti tunnettu rahoitusmaailman kohtaamispaikkana. Esplanadin puoleinen kolmikerroksinen
LisätiedotKittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos
Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA
LisätiedotKOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola
KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä
LisätiedotAS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5
1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni
LisätiedotVarhaisvaiheen funktionalismia päijäthämäläisellä maaseudulla
Varhaisvaiheen funktionalismia päijäthämäläisellä maaseudulla Lähes kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa on vähintään yksi funktionalismin varhaisvaiheen rakennus. Osa näistä 1930- ja 1940-luvuilla valmistuneista
LisätiedotPohjois-Karjalan arkkitehtuuria, osa 1
Pohjois-Karjalan arkkitehtuuria, osa 1 Pohjois-Karjalan arkkitehtuuria Joensuun seutuopisto 11.5.2018 Pekka Piiparinen ARKKITEHTUURI JA SEN HISTORIA - ilmentää kunkin aikakauden esteettisiä ja aatteellisia
LisätiedotHämeenlinna, Keskusta Kohdenumero h,tk,s, 121,0 m² Kov Energialuokka C 2018 Mh ,00 Vh ,00
Kerrostalo Hämeenlinna, Keskusta Kohdenumero 616558 3h,tk,s, 121,0 m² Kov. 1900 Energialuokka C 2018 Mh. 185 000,00 Vh. 449 990,00 Raatihuoneenkatu 3. Asunto Oy Hämeenlinnan Kultakino peruskorjataan kunnioittaen
LisätiedotTehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.
Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.
LisätiedotKANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS
KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen
LisätiedotAALTO-passi. Oma nimi:
AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan
LisätiedotKerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA
Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA AK - Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Kattokaltevuus
LisätiedotTaidehistoria. Minä, kuva ja kulttuuri KU 1
Taidehistoria Minä, kuva ja kulttuuri KU 1 Willendorffin Venus, naista esittävä pienoisveistos n. 30 000-25 000 ekr. korkeus 11,5 cm, Naturhistorisches museum, Wien, Itävalta Ihmiskunnan historiaan liittyy
LisätiedotPortfolio / Santtu Rantanen
Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä
LisätiedotEUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat
EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila
LisätiedotTaidelasit ja lahjaesineet
Taidelasit ja lahjaesineet 270 Maljakko iso (k. 270 mm) Wänni-sarja 235 Maljakko suorakaide (k. 235 mm) Kultaseppä Eino Wännin suunnitteleman lasisarjan muodot ja varhaisimmat esineet ovat 1970 luvulta
LisätiedotKUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT
Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus
LisätiedotKESKUSTAKIRJASTON YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAKIRJASTON HANKESUUNNITELMA LIITE 5, VIITESUUNNITELMAT
KESKUSTAKIRJASTON YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAKIRJASTON HANKESUUNNITELMA LIITE 5, VIITESUUNNITELMAT Keskustakirjaston arkkitehtuuri perustuu rakennuspaikan ja tulevaisuuden kirjastototoimintojen kohtaamiseen
LisätiedotLEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE
LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004
LisätiedotSijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.
Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,
LisätiedotDesignmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä
Designmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä Täydennä teksti sen mukaan mitä kuulet nauhalta. Opettaja / opiskelija tauottaa nauhan sopivissa kohdissa. Voitte myös miettiä muita tilanteeseen sopivia
Lisätiedot20-luku: nykyaika ja teollistuva maailma
20-luku: nykyaika ja teollistuva maailma Saksa bauhaus ja funkis sosiaalinen asuntotuotanto Ludwig Mies van der Rohe Le Corbusier Hollanti Neuvostoliitto Pohjolan funkis pääosin 30 luvulla Asunto on 1900-luvun
Lisätiedotm kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,
LisätiedotSoturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²
LisätiedotPerinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle
Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla
LisätiedotMitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma
Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi
LisätiedotHiljaisia vaikuttajia ja suuria ajattelijoita
Hiljaisia vaikuttajia ja suuria ajattelijoita Kahdentoista1800- ja 1900-luvun taitteessa eläneen ja vaikuttaneen suomalaisen naistaiteilijan ja heidän tuotantonsa esittelyä Helmi Biese 9.8.1867 18.10.1933
LisätiedotJugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE
Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE Håkansbölen kartano Hakunilassa tuli Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005. Kaupan myötä vantaalaisista tuli valtakunnallisesti
LisätiedotHEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e
HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e sokerina pohjalla KYMPPI~ KERROS MILLAISTA OLISI ASUA MANHATTANILLA UUDEN HL23-TALON 10. KERROKSESSA? AINAKIN AURINGONLASKUN AIKAAN OLISI LASKEUDUTTAVA HIGH LINELLE, JOKA HALKOO
LisätiedotMENESTYVÄN MIEHEN MAKU
3 MENESTYVÄN MIEHEN MAKU Teksti Elli Mäkilä, kuvat Mikko Ala-Peijari Porilainen sisustussuunnittelija Riia Rauhala suunnitteli helsinkiläiselle sinkkumiehelle maskuliinisen kodin, jossa näkyy naisen kädenjälki.
LisätiedotTOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki
TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1 Antinkatu 1, 00100 Helsinki MIELENKIINTOINEN FUNKKISKIINTEISTÖ Rakennushistorialtaan mielenkiintoinen funkkiskiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla Kampissa ja tarjoaa
LisätiedotSILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET
1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut
LisätiedotKeskiajan kirkkorakennukset
Keskiajan kirkkorakennukset Mikko Vestola Koulun nimi UE2 -kurssin tutkielma Aihe: 8. Kirkkorakennukset Opettaja: Opettajan nimi 19.3.2003 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...3 2 KESKIAJAN
LisätiedotKenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)
sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua
LisätiedotPAIHOLAN SAIRAALA-ALUE
Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS
LisätiedotK10 - AUKIOIDEN KORTTELI. rev A
K10 - AUKIOIDEN KORTTELI rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A Tontti 3 2 214 m 2 käytetty rakennusoikeus: n.5920 m2 (tarkista) e 2,7 59 ap (39 ap kellarissa, 20 ap pihalla) PUUTARHAKATU
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10
Lisätiedotnuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200
ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.
LisätiedotAlajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012
Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus Senni Sorri 21.9.2012 Senni Sorri 21.9.2012 / Tampereen teknillinen yliopisto / Arkkitehtuurin laitos Moderni puukaupunki -hankkeen diplomityöprojekti
Lisätiedotpostin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP
6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi
LisätiedotHISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA
HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ
Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö Lasse Majuri vs. Kaavoituspäällikkö Terhi Bärling Insinööriharjoittelija 19.6.2012 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Rakentamistapaohjeet
LisätiedotEtappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita
Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle
LisätiedotCOMBINE. Combine 3. linjoja ja pehmeitä kaaria. Näyttävää materiaalien ja muotojen tasapainoa. Voit luoda oman pöytäsi. Täydellisen yhdistelmäsi.
COMBINE 2 Combine Combine 3 COMBINE Yhdistele. Ja valitse vapaasti. Etsi kaikkein sopivin sohvapöytä. Tilaan. Tehtävään. Ja tunnelmaan. Sijoittelu sohvan, jakkaran tai nojatuolin kanssa. Ryhmälle tai yksittäiselle
LisätiedotKiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä
Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan rakentamisen aikaa. Esplanadista
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,
LisätiedotTervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!
Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään
LisätiedotOSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA
OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT
LisätiedotRUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II
56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden
Lisätiedot2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen
Lisätiedot1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27
9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS
LisätiedotLIIKELAHJAT Kevät 2015
LIIKELAHJAT Kevät 2015 1 Monta hyvää syytä valita Aarikka-lahja Tervetuloa tekemään onnistuneita lahjavalintoja! Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Sirpa Grev sirpa.grev@aarikka.com p. 040 544 4212 Paula Heinikangas
LisätiedotKOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015
KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia
LisätiedotHONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2
HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 TUNNELMAA JA KODIKKUUTTA modernilla tavalla Lehmuskuja on suunniteltu sinulle, joka haluat kodiltasi toimivuutta sekä klassisia yksityiskohtia kuten ruutuikkunoita ja
LisätiedotJyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.
Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva
LisätiedotKASARMIKATU 42 RIKHARDINKATU 2 KASARMIKATU 42 RIKHARDINKATU 2
KASARMIKATU 42 RIKHARDINKATU 2 KASARMIKATU 42 RIKHARDINKATU 2 RAKENNUS Rakennus on rakennettu kahdessa osassa. Vuonna 1933 rakennetun Kasarmikadun puoleisen rakennuksen on suunnitellut Johan Sigfrid Siren
LisätiedotOSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ
OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7
LisätiedotRAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11
1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJEET
LIITE 4 RAKENTAMISTAPAOHJEET 16.5.2016 Kuva 1. Havainnekuva asemakaavan muutosalueesta. 1 OHJEEN TARKOITUS Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Niiden tarkoituksena on
LisätiedotMenestystarina Greiner sai alkunsa Walter Greiner valmisti pienessä työpajassa niskatukia kampaamotuoleihin ja siitä lähtien yritys on kasvanut
Menestystarina Greiner sai alkunsa 1922. Walter Greiner valmisti pienessä työpajassa niskatukia kampaamotuoleihin ja siitä lähtien yritys on kasvanut huomattavasti, mutta se on silti edelleen Greiner perheen
LisätiedotAsuinpinta-ala 170 m2 (200 m2). Alakerran tilat n. 100 m2, yläkerrassa asuintilaa n. 70 m2. Lisäksi pesutilat, tekninen tila ja lasitettu terassi.
1 (8) LIIKE- / ASUINTILA 170 m2 Sääksniemi, Sydänmaantie 1147, 61170 Sääksniemi, Alavus Yläkerta keittiö, olohuone / makuuhuone Alakerta oleskelutila, keittiö, pesuhuone, wc, aula Rakennusvuosi aloitettu
LisätiedotOulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK
1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin
LisätiedotSELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA
SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän
LisätiedotRUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.
RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan
Lisätiedot