Pohjois-Karjalan arkkitehtuuria, osa 1

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan arkkitehtuuria, osa 1

2 Pohjois-Karjalan arkkitehtuuria Joensuun seutuopisto Pekka Piiparinen

3

4 ARKKITEHTUURI JA SEN HISTORIA - ilmentää kunkin aikakauden esteettisiä ja aatteellisia virtauksia - muotokieltä määrittävät mm. käyttötarkoitus sekä rakennusmateriaalit ja menetelmät - länsimaiden arkkitehtuurin juuret antiikissa (klassismi) RAKENNUSTEN JA RAKENTAMISEN HISTORIA - arkkitehtuuri yksi osa-alue - kansanomainen rakentaminen ja koulutettujen suunnittelijoiden työt - voi kertoa esim. elinkeinoista, henkilöistä, rakennustekniikasta, hallintoelämästä, aatteista ja ideologioista.. - usein koulutetut suunnittelijat - rakennukset liittyvät arkkitehtuurin perinteeseen

5 Pohjois-Karjalan rakentamisen piirteistä - suunnittelemassa monet tunnetut arkkitehdit, kuten Alvar Aalto, Carl Ludvig Engel, Georg Chiewitz, Eliel Saarinen, Lars Sonck, Uno Ullberg, Viljo Revell sekä Raili ja Reima Pietilä - kaskikulttuuri -> liikkuvaa elämäntapaa - pientilavaltaisuus maaseudulla, ei kartanolaitosta - suurin osa vaatimatonta rakentamista; taloudelliset ja maantieteelliset syyt -> ei arkkitehtuurin viimeisimpiä virtauksia - esim. jäänteitä mökkiasutuksesta - rakennettu 1960-luvun alkuun pitkälle puusta -> kivirakentaminen ollut aikoinaan vähäistä > vanhaa rakennuskantaa säilynyt vähän - taajamat ja kaupungit sangen nuoria - rajan läheisyys - Sotia -> rakennuksia hävitetty - Maanpuolustukseen liittyvää rakennuskantaa - väestön väheneminen myös auttanut säilyttämisessä - rakentamisessa yksilöllisyyttä - rakennuksia peitetty puilla ja pensailla - ortodoksinen pyhäkkörakentaminen - rikkaidenkin luonnonvarojen hyödyntäminen -> esim. metsätyökämppiä, voimalaitoksia. Mökki Joensuun Utrassa.

6 Pohjois-Karjalan vanhimmat säilyneet rakennukset 1700-luvulta Talonpoikaisrakentaminen - Tohmajärven Oravaaran päärakennus - Osia päärakennuksissa - Talousrakennuksia, kuten aittoja - Ulkomuseoissa Lukan pirtti (1765) Pielisen museossa Lieksassa.

7 Pohjois-Karjalan vanhimmat säilyneet rakennukset 1700-luvulta Kirkolliset rakennukset - Kiihtelysvaaran kirkko ( ) - Tohmajärven kirkko ( ) - Juuan kirkko (1782, mutta uudistettu ) - Ilomantsin kirkko (1794) - Hattuvaaran tsasouna (1790-luku) - Lieksan kirkkopuiston tsasouna (1770-luvun alku) Hattuvaaran tsasouna. Kuva Wikimedia Commons.

8 Maakunnan luterilaiset kirkot ja 1800-lukujen taitteessa Puiset ristikirkot - Kulta-aika 1700-luvun loppupuoli - Monet (tasavartisia) ristikirkkoja luvun kirkoissa usein jyrkät kattojen lappeet Ilomantsin evankelisluterilainen kirkko (1796). Myöhemmin muutoksia.

9 Tohmajärven evankelisluterilainen kirkko ( ): - tasavartinen ristikirkko - maakunnan vanhin säilynyt kirkko - myöhemmin korjauksia ja muutoksia Kuva: Wikimedia Commons

10 Empire-tyyli Empire-tyyli syntyi Napoleonin hallintokaudella Ranskasta empire-tyyli levisi muualle, esimerkiksi Pohjoismaihin ja Venäjälle. Unioninkatua Helsingin Kruununhaassa.

11 Empiren tunnuspiirteitä: - pyrkimys viestittää juhlallista vaikutelmaa - symmetrisyys - suoraviivaisuus - jäykkyys - laakeat aumakatot - usein kylmä ja kova väriasteikko - suuri merkitys klassistisilla pylväsjärjestelmillä Engel: Helsingin yliopiston päärakennus (1832).

12 EMPIRE PUURAKENNUKSISSA Tunnusmerkkejä: - tukevat kivijalat - leveä vaakalaudoitus - nurkkien korostaminen - aumakatto - yleensä symmetrisesti sijoitetut ikkunat - ikkunat yleensä kuusiruutuisia - usein pieniä ullakkoikkunoita Kuopion korttelimuseossa vuonna 1849 valmistunut empire-tyylinen puurakennus. - yleensä maalattu keltaiseksi

13 Empire Pohjois-Karjalassa Hovila Lieksan keskustan tuntumassa (1830-luku)

14 Juuan kirkko (1782, mutta uudistettu ) Kuva: Wikimedia Commons

15 Kuva: Wikimedia Commons Rääkkylän kirkko (1850) - Vaakalaudoitus - Niukka ja kova värimaailma - Nurkkien korostaminen - Jäykkyys - Puolikaari-ikkuna

16 Carl Ludvig Engel: Lieksan kirkko (1836).

17 Muukkolan päärakennus Kesälahden Totkunniemellä (1800-luku, laajennettu 1920-luvulla)

18 Nk. sveitsiläistyyli (joensuulaisia esimerkkejä) Mustosen talo (1870). Theodor Tolpo: Olsonin talo ( ).

19 Nk. nikkarityyli Linnunniemen huvila (1887). Uusrenessanssia ja nikkarityyliä.

20 Leander Backman: Pekkalan kartano (tod. Näk. 1881). Uusrenessanssia ja nikkarityyliä.

21 Historismi / kertaustyylit noin uusrenessanssi kaupunkitaloissa - uusgotiikka useissa kirkoissa UUSGOTIIKKA: - pyrkimys elvyttää myöhäiskeskiaikaisen gotiikan muotoja - korkeat, suippokaariset tornit - ruusuikkuna-aiheet - vahvasti muotoillut julkisivut Adolg Emil Melander: Johanneksen kirkko ( ), Helsinki. Uusgotiikkaa Kuva: Wikimedia Commons

22 Uusgotiikan viitteitä. Georg Theodor Chiewitz: Liperin kirkko (1858). Uusgotiikkaa ja jugendia. J.O. Stenbäck: Joensuun evankelis-luterilainen kirkko (1903).

23 Mieritz ja Westerlund: Nurmeksen kirkko (1896). Kuva: Wikimedia Commons

24 Puurakenteista uusgotiikkaa (ja uusrenessanssia): Utran kirkko Joensuussa (1895).

25 Uusrenessanssin piirteitä: - suuri osa rakennuksista ja luvuilla - pohjana lukujen italialainen vaurautta ilmentävä ja arvovaltainen kaupunkiarkkitehtuuri - nojaa vahvasti klassismin muotokieleen: mm. temppeleistä tutut pylväät, päätykolmiot ja ovien pyörökaaret - symmetrisyys - korostetut ikkunoiden kehykset - koristeellisuus - usein T-mallinen ikkunoiden puitejako

26 Ludwig Bohdstedt: Suomen pankki (1883).

27 August Krook: Porin kaupungintalo / Junneliuksen palatsi (1895).

28 Uusrenessanssi puurakennuksissa: - julkisivuja jäsenneltiin erilaisiin kenttiin - pysty- ja vaakalaudoitusta yhdistettiin - ikkunoiden aukko kasvoi aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna - Ikkunoissa T:n muotoinen puitejako - koristeissa kolmiulotteisuutta Puutalo Raumalla v

29 Kahilan talo Joensuussa v

30 Parviaisen talo 1886.

31 Siikasalmen entinen maatalousoppilaitos (1898).

32 Uusrenessanssia. Theodor Decker: Joensuun taidemuseo / klassillinen lyseo (1894).

33 Tyypillinen 1800-luvun lopun kaupunkilaisasuintalo Joensuussa. Papinkatu 13a / Väisälän tiedemiesveljesten entinen asuintalo (1885).

34 JUGEND / ART NOUVEAU / MODERN STYLE ja 1900-taitteen yleiseurooppalainen tyyli - Ranskassa art nouveau, Englannissa Modern Style sekä Saksassa ja Pohjois-Euroopassa jugend - vastareaktio historismille ja kertaustyyleille - siirtyminen symmetriasta epäsymmetriaan - muotokieleen vaikutteita kasvimaailmasta - Suomessa jugendin piiriin kuuluu myös kansallisromantiikka Eliel Saarinen, Herman Gesellius & Armas Lindgren: Tallbergin talo (1898). Katajanokka, Helsinki.

35 Yleisiä suomalaisia tunnuspiirteitä: - kulmatorneja ja erkkereitä - luonnonkiven käyttö julkisivuissa - epäaidot kipsikoristeet pois - maanläheisiä värisävyjä Arkkitehtitoimisto von Essen, Kallio & Ikäläinen: Luotsikatu 10, Katajanokka, Helsinki (1904) Fr. Thesleff: ent. Waasan-Osake-Pankki ( ). Vaasa

36 JUGEND PUURAKENNUKSISSA Vilho Penttinen: Nurmeksen evankelisluterilaisen seurakunnan rukoushuone (1913).

37 Otto Weckmanin (myöhemmin Wartiovaara): Vainoniemen huvila (1906) Joensuussa

38 Paavo Uotila ja Viljo Raittila: Entinen tullikamari (1910). Joensuu.

39 Aaro V. Pitkänen: Siltakatu 26a (1907). Joensuu. Torikatu 12 (1909). Joensuu.

40 Jouhkolan hovi (1908), Tohmajärvi. Pohjois-Karjalan museo.

41 1910-LUVUN ARKKITEHTUURI - klassismia ja jugendia sekoittava tyyli, jota on kutsuttu jugendklassismiksi tai myöhäisjugendiksi - voimakkaat koristeaiheet kävivät yhä niukemmiksi - kansallisromantiikka väistyi - eleettömyys vahvistui - yhä enemmän klassismin aiheita Helsingin rautatieasema: Eliel Saarinen (rakentaminen alkoi 1907 ja valmistui 1919).

42 Myöhäisjugendia. Eliel Saarinen: Joensuun kaupungintalo (1914).

43 Otto F. Holm: Kauppakatu 34 (1915). Wivi Lönn: Yhteiskoulu (1912).

44 JUGENDKLASSISMI PUURAKENNUKSISSA Gustaf Wickman: Hollola (1910-luvun puoliväli). Outokumpu. Uno Ullberg: Entinen kaivoksen sairastupa (1914). Outokumpu.

45 1920-LUVUN KLASSISMI - arkkitehtuurin pelkistyminen jatkui - symmetrisyys palasi - julkisivuissa muotiin tulivat rapatut pinnat - jonkin verran punatiilipintoja - julkisivut maalattiin usein vaaleanpunaisiksi, vaaleanvihreiksi tai kelaisiksi - ikkunat usein kuusiruutuisia - usein harja- tai aumakatto Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist: Kortteli 555 ( ). Vallila, Helsinki

46 1920-LUVUN KLASSISMI PUUTALOISSA - pystyrimalaudoitusta - satula- ja aumakattoja - pohjaratkaisut symmetrisiä - ikkunat yleensä kuusiruutuisia - usein ikkunoiden vuorilaudat niukat tai puuttuvat Puu-Käpylä, Helsinki. Kuva vuodelta Helsingin kaupunginmuseo.

47 Uno Ullberg: Lepistö (1927). Outokumpu. Toivo Salervo:Moisionkadun koulu ( ). Lieksa.

48 Viljo Raittila: Torikatu 23 ( ). Lassi Emil Mykkänen: Tapion talo (1927).

49 Eino Forsman: Kontioniemen parantola (1930). Kontiolahti.

50 Niittylahden opisto (1928).

51 MODERNISMI - alkoi kehittyä Keski- Euroopassa 1910-luvulta lähtien - vastareaktiota klassismille - minimalistista koristeellisuutta - puhtaita ja selkeitä geometrisiä linjoja - rakennuksen muodon alistamista käyttötarkoitukselle -> funktionaalisuus - rationaalisuus - Suomeen 1920-luvun lopulta lähtien Pauli Blomstedt: Liittopankin talo -> World Trade Center (1929). Helsinki.

52 Oiva Kallio: Vakuutusyhtiön Pohjan talo ( ). Kaisaniemi, Helsinki.

53 FUNKTIONALISMI - osa modernin arkkitehtuurin kehitystä - Suomessa ennen kaikkea 1930-luku - käyttötarkoitus (toiminto=funktio) ensin, sitten muoto - usein valkoisia rapattuja pintoja - pyrkimys tasakattoihin - pyrkimys nauhaikkunoihin - toisaalta kulmikkaita ja suorakulmaisia, toisaalta usein myös pyöreitä muotoja - liikerakennuksiin näyteikkunoita - Alvar Aalto, Erik Bryggman, Pauli Blomstedt, Hilding Ekelund ja Erkki Huttunen jne. Erkki Huttunen: Kiteen Osuuskauppa (1939). Valokuvat Samu Aarnio.

54 Yrjö Lindegren: Pielisjärven kunnansairaala (1932). Lieksa. Kuva Samu Aarnio. Eino Pitkänen: Hotelli Nurmes (1939). Nurmes.

55 Joitakin Joensuun funktionalistisia rakennuksia Erkki Huttunen: Ent. SOK:n konttori- ja varastorak. ( ). Martta Martikainen-Ypyä ja Ragnar Ypyä: Teräskulma (1939).

56 Kemiläisen talo ( ). Ent. Oma-Avun keskusvarasto (1939).

57 Kansanfunkis - pyrki jäljittelemään korkeakoulutuksen saaneiden arkkitehtien suunnittelemia moderneja rakennuksia - usein yleisilmeeltään noppamaisia, kaksikerroksisia ja niissä oli valetasakatto - valmistui Pohjois-Karjalassa lähes jokaiseen pitäjään, myös moniin kyliin Mätäsvaaran kyläkauppa (1930- ja 1940-lukujen taite). Lieksa.

58 Niinivaarantie 79 (1940-luvun alku), Joensuu.

59 1940-LUVUN ARKKITEHTUURI - vastareaktiota 1930-luvun funktionalismin järkiperäisyydelle - muotojen vapautumista tiukasta geometrisyydestä - luonnonmateriaalien käyttöä, mm. liuskekiveä - tyypillinen arkkitehtuuri pelkistettyä mm. taloudellisten olosuhteiden vuoksi Viljo Revell: Sotainvalidien veljesliiton ammattioppilaitos / Veljesharju ( ). Vaivio, Liperi.

60 Aila ja Niilo Pulkka: Kesälahden kirkko (1950).

61 Eero Jokilehto: As Oy Porrastalo (1949). Mikkeli. Väinämö Killinen: Koulukatu 11a (1943). Joensuu.

62 1940-LUVUN PUISIA PIENTALOJA Kohteita Joensuusta.

63 Kauko Vartiainen: entinen kansanhuollon rakennus (1940-luvun loppu). Outokumpu.

64 Muutamia 1940-luvun tyyppitalomalleja Joensuun Rauhankatu. Joensuun Pohjoiskatu (Ruotsin lahjatalot). Kaivoskatua Outokummun Mustikkakorvessa. Marjakatua Outokummun Mustikkakorvessa.

65 1950-LUKU - yksilöllisyys rakennussuunnittelussa voimistui - rakennusten massoitteluun vaihtelua: rakennuksista saatettiin tehdä mm. kaarevia - myös julkisivuissa aikaisempaa enemmän vaihtelua - rintamamiestalot Asuinkerrostaloja Helsingin Maunulassa.

66 Munkkiniemi, Helsinki Koulukadun kerrostalot, Joensuu

67 Joitakin Joensuun ruutukaavakeskustassa olevia 1950-luvun asuinkerrostaloja.