Soolibooli 3/ Vuoden opeopiskelija Janni Vanhanen s. 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Soolibooli 3/11 13.5.2011. Vuoden opeopiskelija Janni Vanhanen s. 6"

Transkriptio

1 Soolibooli 3/ Vuoden opeopiskelija Janni Vanhanen s. 6 Matkalla digiopettajuuteen s.13 Pekka Räihä: Mitä valintakoeuudistus toi tullessaan? s. 8

2 Sisällys SB on opeopiskelijan lehti. JULKAISIJA Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry 3 Katse menneeseen, katse tulevaan Pääkirjoitus. 4 Mennen tullen Ajankohtaisia poimintoja. 6 Janni Vanhanen: Aikuisopetus on huippua, motivoivaa ja palkitsevaa Helsingissä kotitalousopettajaksi opiskeleva Janni Vanhanen on vuoden 2011 opettajaksi opiskeleva. Vanhanen on suuntautunut erityisesti aikuisopetukseen ja viimeistelee parhaillaan gradua kotitalousopettajakoulutuksen kehittämisestä. 8 Mitä valintakoeuudistus toi tullessaan? Luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnoissa ensimmäisen vaiheen pisteytysjärjestelmä korvattiin kaikille yhteisellä kirjallisella kokeella vuonna Uudistuksen vaikutuksista väitöstutkimuksen tehnyt Pekka Räihä kohtasi kuitenkin monia valintoihin liittyviä ongelmia. 13 Matkalla digiopettajuuteen Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (TAOKK) opiskellaan uusin menetelmin sosiaalista mediaa hyödyntäen. 16 Field trip Etiopian maaseudun kouluissa Etiopiassa vaihdossa oleva erityispedagogian opiskelija Hanna-Maria Leppänen pääsi tutustumaan paikallisiin erityiskouluihin. 20 Mitä odottaa, jos tulevaisuus katoaa? SOOLin teemaseminaarissa käsiteltiin monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajuutta. 21 Sattumia: Mari Vuorinen Jyväskylästä SB tapasi soolilaisen. 22 Luokanopettajien aikuiskoulutusta meren rannalla Kokkolan merellisissä maisemissa uraansa uurtaa ainutlaatuinen opettajaopiskelijajoukkio, jonka jäseniä myös laikolaisiksi kutsutaan. Kyseessä on Suomen ainoa luokanopettajien aikuiskoulutusohjelma jota toteuttaa Jyväskylän yliopiston alaisuuteen kuuluva Yliopistokeskus Chydenius. 24 Vuosi (tai pari) nuoruudestani SOOLin hallitus liikkeellä. 25 Pääsihteeriltä: SOOL - sun asialla myös kesällä 26 Sudokut, Auskummitus ja Huikkanen 28 Aimo Jalla: Uusi aika koitti Jokin on perustavanlaatuisesti muuttunut. 2 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Osoite: Soolibooli, Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Puhelin: Sähköposti: VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Minna Oksa TOIMITUS, ULKOASU, ILMOITUSMYYNTI Rami Setälä PIIRROKSET Jussi Anttonen AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Miia Ahola, Tero Järvinen, Jouni Marjakangas, Ansku Pösö ja Jarkko Sippola PAINO Forssa Print ISSN ILMESTYMISAJAT 2011 nro 4/11 ilmestyy 9.9. (aineisto 13.6.) nro 5/11 ilmestyy (aineisto ) Soolibooli jaetaan kotiin kaikille SOOLin jäsenille. Lehdellä ei ole vakinaista toimittajakuntaa, joten jos mielessäsi on hyvä juttuidea tai olet halukas kirjoittamaan, ota yhteyttä toimitukseen. Julkaistuista artikkeleista maksetaan juttupalkkio sopimuksen mukaan. Kannen kuva: Vuoden opeopiskelija Janni Vanhanen ja Kopeda ry:n edustajat vastaanottivat kiertopalkinnon SOOLin liittokokouksessa.

3 Pääkirjoitus Katse menneeseen, katse tulevaan On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa. Nyt meidät yhteen liittää vain muistojemme maa. Jäi jälki sydämiimme, jälki unelmiin. Teille laulamme nyt näkemiin. Osa varmasti tunnistaa tämän laulun sanat, kun seisahtuu hetkeksi muistelemaan koulussa viettämiään kevätjuhlia. Tämä laulu lauletaan niille, joiden on aika suunnata kohti uusia haasteita. Minunkin on aika jatkaa matkaani ja jättää SOOL-ajat taakseni. Olen saanut olla mukana seuraamassa opettajankoulutuksen kehitystä ja muutosta aitiopaikalta kolme vuotta. Näinä kolmena vuonna on muutos ollut selkeästi havaittavissa. Uusi yliopistolaki muutti opettajankoulutuksen asemaa. Se romutti sen turvallisuuden, ainakin minun silmilläni katsottuna. Kajaanissa vietetään viimeisiä opettajankoulutuksen vuosia, Hämeenlinnan siirtoa pohtinut työryhmä on todennut opettajankoulutuksen siirron Tampereelle olevan mahdollista ja Savonlinnan tilannetta tarkastellaan edelleen. Opettajankoulutuksesta ei enää päätetä valtakunnallisella tasolla, vaan päätökset mahdollisista muutoksista ovat yliopistojen omissa käsissä. Tätä pääkirjoitusta tehdessäni on Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen siirtopäätös edelleen Tampereen yliopiston hallituksen pöydällä. Myös Savonlinnan tilanne jää seurattavaksi, eikä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikköä tule jättää pois filiaalien epävakaata tilannetta tarkasteltaessa. Koulutuksemme kannalta vaarallisinta on se, että opettajankoulutuslaitokset keskittyvät vain emoyliopistojen ympärille. Filiaaleja tarvitaan turvaamaan koko maan kattava opettajankoulutusverkosto ja sitä kautta opettajien riittävyys ympäri suomea. Ensimmäinen ratkaisu mahdollisissa vaikeuksissa painivien opettajankoulutuslaitosten kohdalla ei saakaan olla niiden lakkauttaminen, vaan niiden siirtoa on tarkasteltava mahdollisimman realistisesti. Filiaalikeskustelun ohella mieleeni ovat jääneet lukuisat keskustelut lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkamäärien lisäämisestä, päivähoitolain uudistamisesta ja päivähoidon hallinnonalan siirrosta. Varhaiskasvatus on elänyt murroksessa jo vuosia, niin myös lastentarhanopettajien koulutus. Kun itse aloitin lastentarhanopettajaopintoni vuonna 2006, puuttui hakulomakkeesta suoravalinta varhaiskasvatuksen maisteritutkintoon. Nyt se on todellisuutta. Varhaiskasvattajien tärkeys ja asiantuntijuus on tunnustettu, mutta se ei riitä. On huolestuttavaa huomata, etteivät yliopistot vastaa kentällä selvästi Soolibooli 3/11 näkyvään lastentarhanopettajapulaan lisäämällä koulutuksen aloituspaikkamääriä.!!! Vaikuttamistyössä avainasemassa ovat totta kai ne paikalliset toimijat, jotka ovat tulleet valituiksi SOOLin hallitukseen. Viime vuosina on hallituksessa ollut kattavasti edustajia lastentarhanopettajista aineenopettajiin. Huhtikuussa pidetyssä liittokokouksessa SOOL sai uuden hallituksen, jossa on edustettuna laajasti eri opettaja-aloja. Hallituskokoonpanon monipuolisuus on tärkeää, jotta kaikkien opettajaksi opiskelevien näkökulmat tulevat huomioiduksi päätöksenteossa. On ollut ilo olla mukana SOOLin toiminnassa ja seurata opettajankoulutuksen muutosta ja kehitystä. SOOL on ottanut kuluneen hallituskauden aikana kantaa moniin asioihin, uudistanut ilmeensä ja työstänyt päivitetyn Suositukset opetusharjoittelulle -julkaisun. SOOL on siis ollut varsin aktiivinen. Kiitos tästä kuuluu erityisesti johtamalleni hallitukselle, mutta myös koko jäsenistölle. Huhtikuussa valitun hallituksen ja uuden puheenjohtajiston on hyvä, jo nyt tehtyjen muutosten pohjalta, jatkaa toiminnan kehittämistä edelleen, sillä työ paremman opettajankoulutuksen puolesta ei tule koskaan päättymään. Kiitos teille kaikille kuluneista vuosista, onnea tuleviin haasteisiin ja mukavaa kesää! Minna Oksa On huolestuttavaa huomata, etteivät yliopistot vastaa kentällä selvästi näkyvään lastentarhanopettajapulaan. 3

4 Mennen tullen >>> SOOLilta suositukset opetusharjoittelulle SOOL on julkaissut päivitetyt suosituksensa opetusharjoittelulle. Suositukset opetusharjoittelulle -julkaisu on tarkoitettu opetusharjoittelijoiden ja harjoittelun ohjaajien käyttöön. Lisäksi julkaisu tukee jäsenyhdistysten edunvalvontaa ja opettajankoulutusyksiköiden harjoittelusta vastaavien työtä. Suositukset opetusharjoittelulle - julkaisu on ainoa valtakunnallinen suositus opetusharjoittelulle ja sen kirjoittamisessa on pyritty huomioimaan kaikki opettajaksi opiskelevat. Suosituksia laadittaessa on tehty yhteistyötä Suomen harjoittelukoulujen opettajat ry:n (SUHO) ja Suomen harjoittelukoulujen rehtorit ry:n (HARRE) kanssa sekä kuultu muita asiantuntijoita. Harjoittelusuositukset ovat luettavissa SOOLin nettisivuilla ja julkaisua voi tilata SOOLin toimistolta. SOOLin uusi ilme SOOLin ulkoinen ilme on uudistettu. Tulevan lukuvuoden jäsenhankintateema SOOL sun asialla näkyy jäsenistölle jo uusien nettisivujen ulkoasussa. Nettisivuston osalta uudistuksen tarkoituksena on ollut selkeyttää ja tiivistää sivuston sisältöä sekä lisätä käyttäjäystävällisyyttä. Uusi esite- ja julistemateriaali tulee tutuksi ensi syksystä alkaen, kun lukuvuosi ja jäsenmaksukausi alkavat. 4 Risto-Matti Alanko puheenjohtajaksi Sumea Logiikka Anna-Kaisa Huotari ja Risto-Matti Alanko. SOOLin liittokokous on valinnut liiton seuraavaksi puheenjohtajaksi Turussa luokanopettajaksi opiskelevan Risto-Matti Alangon. Varapuheenjohtajaksi valittiin Anna-Kaisa Huotari, joka opiskelee aineenopettajaksi Oulun yliopistossa. Kesäkuussa vuoden mittaisen toimikautensa aloittavaan hallitukseen valittiin kymmenen eri opettajankoulutusalojen edustajaa. Liittokokouksen hyväksymissä toimintasuunnitelmissa ja talousarvioissa painopistealueina ovat koulutuspoliittisen toiminnan vahvistaminen ja yhteistyön tehostaminen jäsenyhdistysten välillä, jäsenyhdistysten ja SOOLin välillä sekä SOOLin ja pohjoismaisten opettajaopiskelijajärjestöjen välillä. Kolmas painopistealue on viestinnän ja tiedotustoiminnan kehittäminen. SOOLin liittokokouksessa liiton ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenyhdistysten eli opettajaopiskelijoiden ainejärjestöjen edustajat. Jäsenyhdistysten äänimäärät määräytyvät niiden jäsenmäärän perusteella. Liittokokous pidettiin Tampereella huhtikuuta. Liittokokouksen yhteydessä luovutettiin SOOLin kultaiset ansiomerkit liiton hyväksi tehdystä pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä. Ansiomerkin saivat OAJ:n opiskelijatoimikunnan puheenjohtajana vuosina toiminut Maritta Kokko, SOOLin hallituksessa ja projektiasiamiehenä vuosina toiminut Anna-Kaarina Pösö sekä hallituksen jäsenenä ja liiton puheenjohtajana vuosina toiminut Lauri Sainio. Selvityksessä ateistit ja agnostikot tiesivät uskonnoista eniten. Helsingin Sanomat

5 SOOLin liittokokouksen julkilausuma Opettajankoulutuksen palautteenantojärjestelmää kehitettävä SOOL LINJAA Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry vaatii, että palautteenanto opettajankoulutusyksiköissä on saatava tarkoituksenmukaiseksi. SOOLin loppuvuonna 2010 toteuttama seurantakysely Tavoitteet opettajankoulutukselle ohjelmasta osoitti opiskelijoiden olevan tyytymättömiä opettajankoulutuksen palautejärjestelmiin. Palautteenannon tulee ennen kaikkea olla vuorovaikutteista opettajankouluttajien ja opiskelijoiden välillä. SOOL painottaa, että palautejärjestelmien toimivuuteen sekä palautteen käsittelyyn tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota opettajankoulutusyksiköissä. Opiskelijan saama palaute on oppimisprosessin kannalta erittäin tärkeää. Opiskelijoiden tulee saada palautetta opinnoistaan muutenkin kuin kurssien suoritusarvioina. Palautteen avulla opiskelija saa tietoa sekä omista vahvuuksistaan että kehittämistarpeistaan. Palaute lisää myös arvioinnin läpinäkyvyyttä suhteessa opintokokonaisuuksien oppimistavoitteisiin. Palautteen tulee olla asiallista, rakentavaa ja motivoivaa, jolloin se tukee sekä opiskelijan oppimista että ammatti-identiteetin kehittymistä. SOOL painottaa, että henkilökohtaisen palautteen saaminen kursseista, opintojaksoista ja harjoitteluista tulee saada kiinteäksi osaksi opettajankoulutusta. SOOL vaatii, että opiskelijoiden antama palaute on otettava huomioon opintojaksojen ja harjoitteluiden sekä opetussuunnitelmien kehittämisessä. SOOLin teettämän seurantakyselyn tuloksista ilmenee, että palautteen keräämisessä on suuria paikkakuntakohtaisia eroja, ja palaute käsitellään yhteisesti vain harvoin. Palautteen antamisen tulee olla osa opintojaksojen ja harjoitteluiden sisältöä, sillä parhaimmillaan se toimii merkittävänä koulutuksen laadun ja arvioinnin kehittäjänä. Palaute tulee olla mahdollista antaa nimettömänä ja se tulee käsitellä yhteisesti opettajankouluttajien ja opiskelijoiden kesken. Palautejärjestelmän toimiessa hyvin opiskelijan on mahdollista antaa ja saada palautetta jo kurssin tai harjoittelun aikana. Tällöin palaute voidaan huomioida vielä jäljellä olevan opintojakson aikana. Opiskelijan saama konkreettinen palaute tukee opettajuuteen kasvua ja kehittää tulevien opettajien vuorovaikutustaitoja. SOOL pitää erittäin tärkeänä, että opiskelijoiden antaman rakentavan palautteen avulla mahdollistetaan toimivien opetusmetodien säilyttäminen ja laadukkaan opettajankoulutuksen jatkuva kehittäminen. SOOLin julkilausuma Opettajankoulutuksen sivuainetarjonta turvattava Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on huolissaan opettajankoulutuksen sivuainetarjonnan laadun ja kattavuuden heikkenemisestä. Nykyisellään sivuainetarjonnan taso eri opettajankoulutusyksiköissä vaihtelee huomattavasti. Opettajaksi opiskeleville tarjottavien sivuaineiden määrää on useissa yksiköissä viime aikoina vähennetty ja niiden suorittamismahdollisuuksia heikennetty. SOOL näkee tämän huolestuttavana kehityksenä tulevien opettajien asiantuntijuutta ja työelämässä toimimista ajatellen. Monipuolinen sivuainetarjonta luo opettajaksi opiskeleville mahdollisuuden asiantuntijuuden laajentamiseen eri oppiaineissa. SOOL haluaa tuoda julki opetta- Soolibooli 3/11 jankoulutusalojen välisen eriarvoisuuden sivuaineopintoihin pyrittäessä. Joissakin yliopistoissa esimerkiksi aineenopettajien on mahdotonta hakea perusopetuksessa opetettavien aineiden opintoja sivuaineeksi. SOOL painottaa, että aineenopettajilla tulee olla mahdollisuus hakea sivuaineeksi perusopetuksessa opetettavien aineiden kokonaisuutta. Haku näihin opintoihin tulee järjestää luokanopettajakoulutuksen päähaun ulkopuolella. Lisäksi pitkien sivuaineiden suorittaminen on mahdollistettava kaikille opettajaksi opiskeleville kaksoiskelpoisuuden saavuttamiseksi. SOOL muistuttaa Suomen yliopistojen välisen yhteistyön sekä joustavan opinto-oikeuden (JOO-opinnot) mahdollisuuksista. Opiskelijoiden tietämys näistä mahdollisuuksista on heikko, minkä vuoksi JOO-opintoihin tai verkkokursseille ei osata hakeutua ajoissa. SOOL näkee edellä mainitut opintomuodot koulutusta rikastavina ja monipuolistavina tekijöinä sekä mahdollisuutena säilyttää valtakunnallisesti laadukas taso sivuaineopinnoissa. Korkeakoulujen on parannettava opiskelijoiden tietämystä vaihtoehtoisista opintomuodoista ja taattava niille riittävät resurssit. SOOL vaatii, että yliopistot panostavat sivuainekokonaisuuksien kattavaan tarjontaan ja takaavat monipuoliset mahdollisuudet sivuaineopintojen suorittamiselle. Näin saavutetaan tulevien opettajien entistä laajaalaisempi osaaminen työelämässä. 5

6 Janni Vanhanen: Aikuisopetus on huippua, motivoivaa ja palkitsevaa Helsingissä kotitalousopettajaksi opiskeleva Janni Vanhanen on vuoden 2011 opettajaksi opiskeleva. Vanhanen on suuntautunut erityisesti aikuisopetukseen ja viimeistelee parhaillaan gradua kotitalousopettajakoulutuksen kehittämisestä. SOOLin hallitus valitsee vuoden opeopiskelijan jäsenyhdistyksiltä saatujen esitysten perusteella. Miten kuulit valinnastasi vuoden 2011 opettajaksi opiskelevaksi? Tiesitkö olleesi ehdolla? Tulin kotiin ja siellä odotti A4- kokoinen kirje Soolilta. Mietin, että mitäköhän siellä on, varmaan jotain työttömyyskassajuttuja, kun kesä lähestyy. Yllätys oli melkoinen, sillä en tiennyt, että minut oli asetettu ehdolle vuoden opettajaksi opiskelevaksi. Olin aivan varma, että oli käynyt joku sekaannus ja soitin ihmeissäni ainejärjestöni Kopedan puheenjohtajalle oikaistakseni asian. Olin iloinen ja yllättynyt, että muut olivat kokeneet opettajapersoonani niin positiiviseksi, että halusivat hakea minulle tällaista tunnustusta. Miten tulit alun perin hakeutuneeksi kotitalousopettajan koulutukseen? Päätin jo ala-asteella, että haluan kotitalousopettajaksi. Yläasteella innostunut ja innostava kotitalousopettajani vain vahvisti päätöstäni. En oikeastaan edes koskaan kyseenalaistanut suunnitelmaani päätökseni jälkeen, joka näin jälkikäteen tuntuu kovin hassulta. Kaduta ei kuitenkaan yhtään. Hain sekä Savonlinnaan että Helsinkiin, mutta pääsykokeet sattuivat kohdallani samalle päivälle kummassakin paikassa. Päätin lopulta Helsingin hyväksi. Ja pääsin! 6 Missä vaiheessa opintosi ovat? Tällä hetkellä viides opiskeluvuosi on päättymässä, gradu kaipaa vielä viimeisiä pilkun siirtelyjä ja menee sitten palautukseen eli ihan kohta, hui! Yhden esseen päässä olisi valmistuminen. Ensi vuonna ajattelin kuitenkin vielä opiskella muutaman minua kiinnostavan kurssin. Opiskelijastatuksesta luopuminen tuntuu haikealta, vaikealta ja vähän pelottavaltakin. Miten opinnot ovat vastanneet odotuksiasi? Näin jälkikäteen ajateltuna välivuosi ennen tänne tuloa olisi voinut olla paikallaan oman identiteetin rakentumisen kannalta, olisi ehkä osannut olla kriittisempi heti alusta lähtien. Nyt halusin oppia ja tietää kaiken, enkä aina osannut pysähtyä miettimään asioita kunnolla: mistä asiat johtuvat ja miten ne liittyvät toisiinsa jne. Me emme todellakaan ole viiden vuoden pullanleipomiskoulu, kuten monet saattavat ajatella, vaan kotitaloustieteen tutkimukseen perustuva ja alan moninaisiin tehtäviin kouluttava yliopistotason koulutuslaitos, jossa käytännönopinnoillakin on oma sijansa. Itsekin yllätyin aluksi miten paljon erilaisia opintoja opintoihin kuuluu, mutta kaikille on paikkansa osana koulutustamme. Valmistuvat kotitalousopettajat hallitsevat tiedekentän ja kotitalousalan monipuolisen kokonaisuuden, jossa ruoka ja ravitsemus ovat vain yksi osa-alue. Teorian ja käytännön yhdistäminen on mielestäni koulutuksemme parhaita puolia ja juuri siksi koen, että koulutus on ollut sitä mitä olen odottanut. Kun suunta aikuisopetukseen selkisi opintojen puolessa välissä, moni asia helpottui, kun pystyin myöntämään itselleni, että en ole parhaimmillani peruskoulussa kasvattajan roolissa, vaan haluan tehdä töitä enemmän substanssin opettamisen parissa. Omalle opettajuuden kasvulle on koulutuksessa ja opinnoissa annettu runsaasti tilaa jo sen vuoksi, että harjoittelut jakautuvat koko opintojen ajalle. Näin opettajaidentiteettini on saanut rauhassa muotoutua omanlaisekseni. Mikä Helsingin yliopistossa ja opettajankoulutuslaitoksella mättää, mikä toimii hyvin? Pro gradu -tutkielmassani tutkin oman koulutuksemme kehityskohteita ja tyytyväisyyden aiheita opiskelijoiden näkökulmasta. Opiskelijamme ovat pääosin tyytyväisiä, etenkin koulutuksen monipuolisuuteen ja laaja-alaisuuteen, mutta toisaalta se juuri mättää. Pirstaleisuus ja

7 Janni Vanhanen on vuoden 2011 opeopiskelija. Soolibooli 3/11 sen myötä jopa pinnallisuus heikentää kokonaisuuksien hahmottamista ja syvällisen asiantuntijuuden syntymistä. Mielestäni opiskelijoille pitää antaa tilaa ja mahdollisuuksia oman asiantuntijuuden kehittämiselle sekä oman koulutuksen sisällä, mutta myös sen ulkopuolella. Helsingin yliopiston sisällä on paljon opintoja, joita voi opiskella vapaasti. JOOopintomahdollisuuksia on paljon myös muihin yliopistoihin, joita itsekin olen hyödyntänyt. Opiskelijoiden kannalta ongelmallisia ovat koulutukset, joihin ei ole pääsyä kuin tavallisen hakuprosessin kautta. Tämä aiheuttaa sen, että opintoihin haetaan tuon perushaun kautta ja samalla viedään paikka sellaiselta opiskelijalta, jolla oikeasti olisi ollut tarkoitus opiskella koulutuksessa valmistuvaksi maisteriksi asti. Tässä mallissa lopulta kaikki häviävät. Tämä on ongelma ainakin opettajankoulutuslaitoksella. Koko ylipistontasolla on menossa isoja muutoksia laitosten yhdistämisten ja yliopistolain muutoksen seurauksena. Mekin olemme nyt osa isompaa opettajankoulutuslaitosta. Resurssien tiukkeneminen ja byrokratian lisääntyminen, ainakin näin aluksi, huolettaa, sillä se vie henkilökunnalta paljon aikaa, joka on pois sekä tutkimuksen tekemisestä että opetuksen suunnittelusta. Olet toiminut opettajana työväenopistossa. Millaisia ovat kokemuksesi aikuisopetuksesta? Kokemukseni mukaan aikuisopetus on huippua, erittäin motivoivaa ja palkitsevaa. Kohteena ovat motivoituneet ja innostuneet opiskelijat, jotka haluavat oppia, kaikki tulevat omasta halustaan. Jo lähtökohtaisesti tilanne on siis jokaisen opettajan unelma. Työtään ja itseään saa ja täytyy kehittää koko ajan, ei voi jämähtää paikalleen. Jo opiskelijat haastavat minut joka opetuskerralla: olemaan opettaja oikealla tavalla juuri tälle ryhmälle eli oikeassa suhteessa rento, mutta auktoriteetti, osaava mutta ei päällepäsmäri. Haluan myös olla opettaja, jonka opiskelijat ansaitsevat eli suunnittelutyö on tehtävä huolella. Tärkeää on myös olla sellainen opettaja, joka haluan olla. Silloin opettaminen tuntuu oikealta ja hyvältä ja voin nauttia olostani. On turha kuvitella olevansa täydellinen, en voi osata ja tietää kaikkea, mutta siinä toisaalta piilee osa viehätystä. Aina voin ottaa selvää ja oppia lisää. Opin myös opiskelijoilta paljon, sekä itsestäni opettajana, mutta myös ruoanvalmistuksesta, jota pääasiassa opetan. Aikuisopetuksissa oppia-osata-opettaa -kolminaisuus pyörii vinhaa vauhtia. On aikuisopetuksessa omat haasteensakin. Monet kurssilaiset ovat toisilleen vieraita, joten ryhmädynamiikan hallinta korostuu. Sosiaalisen tilanteen ja oikean ilmapiirin rakentajana minulla on vahva rooli, vaikka opiskelijat lopulta vaikuttavat niihin minua enemmän. Myös substanssin hallinta on tärkeää. Ja joskus menee pieleen, palaa pohjaan vaikka kuinka yritettäisiin, mutta siitäkään on opettajana turha ottaa itseensä sen enempää. Tehdään uusi tai kokeillaan eri tavalla. Tärkeää on osata selittää miksi jokin meni pieleen, jotta vaarat voidaan seuraavalla kerralla kiertää. Terveisesi opettajan ammattia harkitseville? Mieti mitä haluat, tarkkaan ja usein. Anna aikaa opettajuutesi rauhassa kasvaa ja kehittyä ja tee siitä mieleisesi, omaa opettajuuttasi, äläkä luovuta ensimmäisen vaikeuden edessä. Ei ole mitään parempaa kuin mahdollistaa oivaltamisen, oppimisen ja onnistumisen kokemuksia. # 7

8 Mitä valintakoeuudistus toi tullessaan? Luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnoissa ensimmäisen vaiheen pisteytysjärjestelmä korvattiin kaikille yhteisellä kirjallisella kokeella vuonna Tarkoituksena oli yhtenäistää valintakoekäytänteitä ja parantaa uusien ylioppilaiden asemaa. Uudistuksen vaikutuksista väitöstutkimuksen tehnyt Pekka Räihä kohtasi kuitenkin monia valintoihin liittyviä ongelmia. Kävi myös ilmi kuinka vaikeaa vanhoista käytänteistä on päästä irti. Teksti Pekka Räihä 8 Luokanopettajakoulutus on yksi niistä koulutusaloista, jolle vain harva on päässyt ensimmäisellä yrittämisellä. Ei ole ollenkaan poikkeuksellista, että paikka luokanopettajakoulutuksessa heltiää vasta kolmannella tai neljännellä hakukerralla. Olenpa tutkimuksissani törmännyt henkilöön, jolle luokanopettajakoulutuksen ovet avautuivat vasta seitsemännellä kerralla. Kun koulutuspaikka edellyttää lähes poikkeuksetta useampaa valintakoekertaa, voidaan perustellusti sanoa, että luokanopettajakoulutus on ns. hitaasti koulutukseen vetävä ala. Erityisesti uuden ylioppilaan on ollut lähes mahdotonta saada opiskelupaikka kirjoituskeväänä. Pahimpana vuonna 2005 esimerkiksi Jyväskylän luokanopettajakoulutukseen valituista 96 opiskelijasta vain viisi oli saman kevään ylioppilaita. Hidasta koulutukseen sijoittumista ei kuitenkaan ole nähty ongelmana. Päinvastoin, siitä ollaan pikemmin oltu ylpeitä ja se on nähty enemmänkin merkkinä alan erityisyydestä ja vaikeudesta kuin valintakoeongelmana. Illuusio koulutuksen erityisyydestä on näin ajanut ohi opiskelijavalintojen kehittämistarpeen. Vasta kun ministeriö viime vuosikymmen puolivälissä oli ilmaissut toi- veensa, että yliopistoon valituista uusista opiskelijoista 50 % pitäisi olla tuoreita ylioppilaita, kasvatustieteessä havahduttiin ikäongelmaan. Hitauden arveltiin johtuvan raskaasta ja aikaa vievästä esivalintapistejärjestelmästä. Arvelulle oli myös evidenssiä, sillä pelkillä ylioppilastodistuksen meriiteillä juuri kukaan ei päässyt edes soveltuvuuskokeeseen, saati koulutukseen, vaan avuksi tarvittiin lisäpisteitä. Niitä sai muun muassa ylioppilastodistuksen arvosanoista, opettajan tai kouluavustajan työkokemuksesta ja suoritetuista kasvatustieteen arvosanoista. Esimerkiksi vuonna 2003 vain 7,9 % koulutukseen valituista oli ilman lisäpisteitä ja vain 3,5 %:lla niitä oli yksi. Neljä tai viisi lisäpistettä oli 45,5 %:lla valituista. Kun oli käynyt selväksi, että ilman lisäpisteitä edes magnan papereilla ei saanut valintakoekutsua, jotakin oli tehtävä. Niinpä vuonna 2007 päätettiin luopua raskaaksi käyneestä esivalintapiste-järjestelmästä ja korvata se kaikille avoimella kirjallisella kokeella ns. Vakava-kokeella. Siihen saattoi ottaa osaa edeltävän todistuksen tasosta riippumatta ja kokeessa riittävästi pisteitä saaneet saivat kutsun varsinaiseen soveltuvuuskokeeseen.

9 Vakavan vaikutukset ikäkysymyksessä Kuten oheisesta taulukosta käy ilmi, Vakavan aikana uusien ylioppilaiden osuus valinnan kaikissa vaiheissa on lisääntynyt. Koulutukseen valituista uusien ylioppilaiden osuus näyttäisi vakiintuneen noin 18 prosenttiin. Vakavaa edeltäviin vuosiin verrattuna uusien ylioppilaiden määrä on kaksinkertaistunut. Vaikka uusien ylioppilaiden osuus on kasvanut, jotakin entisestä systeemistä kuitenkin seurasi mukana. Karsittiinpa hakijat ensimmäisessä vaiheessa joko entisellä esivalintapistemenettelyllä tai Vakavan kirjallisella kokeella uusien ylioppilaiden kato valinnan toiseen vaiheeseen säilyy. Siinä missä kato valinnan kahden vaiheen prosenttiosuuksien erotus ennen Vakavaa oli vuosittain noin viisi prosenttiyksikköä, vuonna 2010 jo $ $ $ Soolibooli 3/11 9

10 peräti 7,5 prosenttiyksikköä. Tulos on jokseenkin yllättävä sillä tehtiinhän Vakavassa erinäisiä ratkaisuja, joiden olisi pitänyt auttaa erityisesti uutta ylioppilasta. Vaikka kirjallisen kokeen materiaali on julkaistu vasta kevään ylioppilaskirjoitusten jälkeen, silti uusien ylioppilaiden hävikki on ollut vuolas. Oletettuun aiemmin kirjoittaneiden lukuaikaetuun kajoaminenkaan ei siis auttanut uutta ylioppilasta. Kenties tuoretta ylioppilasta vaivaa pikemminkin voimien kuin lukuajan puute. Heti ylioppilaskirjoitusten perään ei yksinkertaisesti enää ole paukkuja tallella uuteen luku-urakkaan. Kato voi kuvastaa myös halua pitää välivuosi. Tällöin kokeeseen mennään lähinnä vain kokemusta hakemaan. Jos uusien ylioppilaiden hävikki karsivasta Vakava-kokeesta soveltuvuuskokeeseen kasvoi, niin soveltuvuuskokeesta koulutukseen valituissa kato sitä vastoin pieneni. Kun hävikki esimerkiksi vuonna 2005 oli lähes seitsemän prosenttiyksikköä, vuonna 2010 se oli enää vajaa prosenttiyksikkö. Hävikin pieneneminen johtuu pikemminkin sattumasta kuin tietoisesta valinnasta. Kun ei tiedetty mitä esivalinnasta poistetulle ylioppilastutkintotodis- tukselle tehdään, lähes kaikki opettajankoulutusyksiköt siirsivät siitä saatavat pisteet ainakin jossakin muodossa valinnan toisen vaiheeseen. Ikäneutraalina ylioppilastodistuksesta saadut pisteet valinnan toisessa vaiheessa kavensivat haastattelun vanhempaa hakijaa suosivaa elementtiä. Vakavan vaikutukset muualla Vakavan vaikutukset muualla olivat jopa isompia kuin hakijoiden ikäkysymyksessä. Varsin iso vaikutus Vakava-hankkeella oli avoimien yliopistojen kasvatustieteen opiskeluun. Kun suoritetuista kasvatustieteen opinnoista ei saanut enää koulutukseen hakeutuessa lisäpisteitä, kasvatustieteen opiskelijamäärät avoimessa yliopistossa suorastaan romahtivat. Esimerkiksi vuodesta 2006 vuoteen 2007 Jyväskylän yliopiston Avoimen yliopiston kasvatustieteen opiskelijamäärä putosi lähes opiskelijalla ja opintosuoritukset vähenivät opintopisteellä. Vakava vaikutti suuresti myös alakouluihin. Kun työkokemuksesta ei valinnassa enää palkittu lisäpistein, kouluista kaikkosivat kouluavustajien ja harjoittelijan tehtävistä opettajaksi aikovat nuoret ylioppilaat lähes tyystin. Heidän tilalleen tuli ei välttämättä niin motivoituneita pitkäaikaistyöttömiä, ammatin vaihtajia, työelämään kuntoutettavia ja näyttötutkinnon antajia. Koulun arki koki selvästi särön. Tutkimukseni mukaan rehtorit tuntuvat kaipaavan vanhaa järjestelmää kipeästi takaisin. Rehtorit suhtautuivat jopa vihaisesti Vakava-hankkeeseen. Avustajakuviomme on siis totaalisesti ollut näiden harjoittelijoiden varassa. Jossain tehtiin sitten komeasti jalat irti maasta päätös, ettei harjoittelusta saa pisteitä ja viime lukuvuonna meillä oli vielä avustajia muttei enää alalle hakeutuvia ja tänä vuonna ei ole yhtään avustajaa. Kun luokanopettajakoulutuksen valinnat vetivät koulutukseen hitaasti, alalle aikovat nuoret ylioppilaat odottivat opiskeluvuoroaan kouluilla työskennellen. Näin kouluille syntyi sujuva harjoittelija- ja avustajakulttuuri sekä sijaismenettely. Muodostunut kulttuuri oli jo niin syvään juurtunut, että sen purkautuminen oli kivulias prosessi. Uusien ylioppilaiden osuus valintaprosessin eri vaiheissa vuosina ) Vuosi 2006 oli Vakavan pilottivuosi. Tällöin kokeiltiin kaikille yhteistä monivalintakoetta mutta entinen esivalintapistejärjestelmä oli edelleen voimassa. 10

11 Selkeä ilmaisu ja ulosanti eivät enää nykyopettajalle yksistään riitä, vaan tarvitaan ainakin kykyä sietää erilaisuutta, kykyä kuunnella ja ottaa vastaan toiseutta. Rehtoreiden entisen järjestelmän kaipaaminen, ja jopa kiukku, tulee ymmärrettäväksi rakentunutta kulttuuria vasten. Ainakaan nopeasti esiin tuleviin sijaistarpeisiin ei ollut olemassa enää kulttuurista varantoa, kun nuoret ylioppilaat olivat poistuneet kouluilta. Mutta nähdäkseni kyse oli suuremmastakin asiasta, kuin vain alalle aikovien ylioppilaiden koululta kaikkoamisesta. Vakavan myötä yhteys tuleviin opettajiin yksinkertaisesti katkesi. Kyse oli eräänlaisesta kontrollijärjestelmän purkautumisesta. Samalla kun nuoret ylioppilaat odottivat omaa koulutusvuoroaan kentän kouluilla, rehtorit ja opettajat saattoivat harjoittaa kontrollointia tulevien alalle aikovien suhteen. Ne nuoret ylioppilaat, jotka sopeutuivat järjestelmään, saivat jatkossa herkemmin sijaiskutsun kuin ne, joiden toimintaan ei oltu tyytyväisiä. Opettajien mahdollisuus sosiaalistaa tulevia opettajia ei siis pelkästään vaikeutunut vaan jopa loppui Vakavan tuomien muutosten vuoksi. Ei ole sama miten valitaan Vakava paljasti monta valintoihin liittyvää ongelmaa. Sen myötä kävi ilmi se, kuinka vaikea on päästä irti vanhoista valintakoekäytänteistä. Tästä esimerkiksi käy ylioppilastodistuksen pisteiden siirtäminen valinnassa vain vaiheesta toiseen. Vaikka menettelystä koitui hyvää uusille ylioppaille, Soolibooli 3/11 kyse oli silti opettajankoulutusyksiköiden kyvyttömyydestä tai haluttomuudesta kehittää valintoja myös toisessa vaiheessa. Kun olisi ollut mahdollisuus luoda uutta soveltuvuuden arvioinnissa, turvauduttiinkin menneeseen. Mikäli valinnat eivät toimi tarkoituksenmukaisesti ja esimerkiksi hakijan ikä on keskeisessä roolissa valinnoissa, valintojen vaikutukset voivat yltää paljon laajemmallekin kuin vain haettuun koulutukseen. Avoimen yliopiston suuri kasvatustieteen volyymi ja kouluille rakentunut avustaja- ja harjoittelijakulttuuri ovat eräässä mielessä epätarkoituksenmukaisten luokanopettajakoulutuksen valintojen seurausta, mutta sen sijaan, että syntyneet kulttuurit olisi nähty valintojen aiheuttamiksi, ne nähtiin vahvasti kulttuuriin kuuluvana hyvänä asiana. Tutkimukseni antaa viitteitä siitä, että nykyinen varsin laaja muu kasvatustiede kuin opettajan pätevyyden antava, esimerkiksi yleinen kasvatustiede, on osittain rakentunut luokanopettajakoulutuksen valintojen vuoksi ja välttämättä niin laajalle volyymille ei ole edes tarvetta tai ei ainakaan kysyntää. Vakavan myötä nimittäin paljastui myös se, että muun kasvatustieteen kuin opettajankoulutuksen on vaikea saada opiskelijapaikat täytettyä; tarjontaa näyttäisi siis olevan enemmän kuin kysyntää. Opiskelijakiintiöiden täyttymiseksi on jouduttu turvautumaan jopa yli sadan varasijan käyttöön. Jotta valintakokeisiin saadaan edes riittävä määrä tulijoita, osassa Vakavaan kuulumattomissa kasvatustieteen koulutusohjelmissa on valintakokeissa luovuttu kokonaan etukäteen luettavasta koemateriaalista. Nyt olisi kriittisesti tarkasteltava kasvatustieteen volyymia kokonaisuudessaan. Voi nimittäin olla, että osa kasvatustieteestä on nyt pelkästään kasvatustiedettä ja sen henkilökuntaa varten, ei yhteiskunnan tarpeen takia. Miksi ikä on ylipäätään noussut niin keskeiseen rooliin luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnassa? Syynä on yksinkertaisesti se, että valintakriteerit ovat joko määrittämättä tai ne ovat kovin häilyvät. Kun valinnan taustalta puuttuu sitä ohjaava teoria, niinkin arkipäiväiset asiat valinnassa kuin ikä tai sukupuoli, noussevat valinnassa keskiöön. Tämä ei tietenkään ole vain opettajankoulutuksen valintojen ongelma. Opiskelijavalintaa voidaan lähestyä käsiteparin ideaali- ja tavoitepohjainen kautta. Kun valintatapahtumaa ohjaa ideaalipohjainen orientaatio, silloin arvioidaan lähinnä sitä, onko ja vaikuttaako hakija esimerkiksi opettajamaiselta. Jos hakija ilmaisee ajatuksensa selkeästi ja vakuuttavasti kuten opettaja yleensä tekee, tiedossa on hyvät valintapisteet. Ja kuten arvata saattaa, yleensä kokeneempi ja vanhempi hakija on vakuuttavampi kuin epävarmemman oloinen nuori ylioppilas. 11

12 On vain määritettävä nykyopettajalta vaadittavat ominaisuudet ja kehitettävä menetelmiä niiden arvioimiseksi. Jos valintaa ohjaa tavoitepohjainen lähestymistapa, silloin keskeistä on arvioida, onko hakijalla ammatissa vaadittavia ominaisuuksia riittävässä määrin, jotta hänet kannattaa kouluttaa. On vain määritettävä nykyopettajalta vaadittavat ominaisuudet ja kehitettävä menetelmiä niiden arvioimiseksi. Selkeä ilmaisu ja ulosanti eivät enää nykyopettajalle yksistään riitä, vaan tarvitaan ainakin kykyä sietää erilaisuutta, kykyä kuunnella ja ottaa vastaan toiseutta. Näitä ominaisuuksia on niin nuoressa kuin vanhemmassa hakijassa. Ongelma on vain siinä, että tällä hetkellä niiden selvittämiseksi ei oikein ole valintainstrumentteja. Näin kokeneempi hakija tuntuu varmemmalta valinnalta. Kun samat hakijat pysyvät valintajonossa vuosia, on perusteltua kysyä, voisiko heidän potentiaalinsa nähdä jo aiemmin. Tavoitepohjaista valintaa myös pelätään, sillä hakijalle voidaan tarvittaessa joutua sanomaan, että esimerkiksi hänen kykynsä ottaa vastaan toiseutta eli kyky affirmoitua, on vähäinen. Nyt mieluummin annetaan hakijan yrittää vuodesta toiseen kuin että hänelle ilmoitettaisiin ammatin kannalta mahdollinen puute. Asia ei tietenkään ole näin suoraviivainen vaan siinä on filosofisia ongelmia. Voidaanko ihmisen oikeutta haluamaansa ammattiin rajoittaa? Voisiko mahdollinen puute poistua koulutuksen aikana jne? Jotta ei jouduttaisi kohtaamaan filosofisia ongelmia, pidetään mieluummin kiinni siitä, että 12 koulutukseen pääsemättömyydessä on kyse vain pisteiden riittämättömyydestä, ei jonkin ominaisuuden puuttumisesta. Tämä menettely sopii niin hakijalle kuin valintoja järjestävälle taholle. Välivuosi vai pakkohaku? Vakava paljasti myös valintakokeita edeltävää suomalaista koulukulttuuria. Suomeahan on moitittu siitä, että yliopistoista valmistutaan kovin vanhana, pari kolme vuotta muiden maiden opiskelijoita myöhemmin. Myöhäistä valmistumista ja ylipäätään yliopisto-opintojen verkkautta on selitetty muun muassa muita maita myöhemmällä koulun aloitusiällä ja valintakokeiden ongelmallisuudella. Valinnoissa varmaan onkin kehitettävää mutta kun koulutukseen valittujen opiskelutahti on kovin verkkainen, kyse lienee jostakin muusta kuin valintaongelmasta. Vakavan tuloksia uuden ylioppilaan kohdalla voi tulkita siten, että osa hakijoista haluaa pitää välivuoden lukion jälkeen. Vaikka työuran pidentäminen on nyt trendikästä, välivuodellekin pitää olla mahdollisuus ilman rankaisua. Nykylukio on niin raskas, että osa sen käyneistä tarvinnee välivuoden toipuakseen sen rasituksista. Mikäli kaavailut todistuksen merkityksen kasvattamisesta yliopiston valintakokeessa toteutuvat, saattaa käydä niin, että yliopistokoulutukseen pääsee sellaisia joiden pitäisi pikemminkin levätä edellisistä rasituksista kuin sännätä seuraaviin opintoihin. Hidastempoinen opintotahti yliopistossa voi olla osaksi rasittavan lukion seurausta. Mikäli lukio ei muutu, ainakaan mahdollisesta välivuodesta ei pitäisi koitua taloudellisia sanktioita. Kumpuaapa välivuoden tarve sitten rasituksesta tai vain halusta ottaa aikaa itselleen ja nähdä maailmaa, sellaiseen pitäisi olla mahdollisuus. Pakkohaku tuskin on kenenkään etu. # Kirjoittaja Pekka Räihä on tutkijatohtori Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa. Hänen väitöskirjansa Koskaan et muuttua saa! Luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnan uudistamisen vaikeudesta julkaistiin vuonna 2010.

13 Matkalla digiopettajuuteen Teksti Terhi Urvanta-Jylhä, Ritva Lahtinen, Aimo Syri ja Pirjo Savia Verkossa olevan tiedon määrä moninkertaistuu hetkessä. TAOKKissa on tutkittu, että jo muutamassa kuukaudessa opettajaopiskelijat voivat kiinnittyä laajoihin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja istua jopa Harwardin yliopiston luennoilla sosiaalista mediaa hyödyntäen. Se tarjoaa näin enemmän ja yhä tuoreempaa tietoa oppimisen pohjaksi. Tämä itsessään ei kuitenkaan riitä Opettajan rooli verkon käytössä ja verkossa olevan tiedon hyödyntämisessä on merkittävä. Nyt edellytetään uusien opetusmenetelmien kokeilua, tutkimista ja kehittämistä. Tarvitaan opettajan oman tietoteknisen osaamisen kehittymistä ja tiedonhakuun ja -käyttöön liittyviä taitoja uudenlaisin kokeiluin. Tätäkin merkittävämpää on motivaatio ja innostus hypätä opiskelussa ja opetuksessa jopa tuntemattomaan. Perinteisistä opetusmenetelmistä ei tarvitse kokonaan luopua, mutta niiden rinnalle on ehdottomasti luotava uusia, opiskelijalähtöisempiä ja oppijoita aktivoivampia tapoja opettaa. Innostavia oppimisoivalluksia Olemme Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajaopiskelijoita. Suoritamme 60 opintopisteen laajuiset pedagogiset opinnot verkko-opintoina, sosiaalista mediaa Soolibooli 3/11 Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (TAOKK) opiskellaan uusin menetelmin, ainakin verkkoryhmässä, sosiaalista mediaa hyödyntäen. Sellainen perinteinen opiskelu luokassa ei tutkitusti oikein innosta, jossa opettaja kaataa tietoa oppijan niskaan ja passiivinen vastaanottaja kopioi kalvosulkeisista käsi ja mielikin uupuneena. Nykypäivän lapset ja nuoret kasvavat sosiaalisten medioiden ympäröiminä ja miksipä niitä ei hyödynnettäisi myös pedagogisissa opinnoissa? hyödyntäen. Kurssimme on jaettu pienryhmiin ja me olemme ryhmä Aimoset. Opinnoissamme lähiopetuspäivät on minimoitu, opiskelemme ja kokoonnumme verkossa ja opetusharjoittelustakin osan voi tehdä esimerkiksi Second Lifen, internetissä toimivan virtuaalimaailman avulla. Samalla, kun olemme tehneet nettilöytöjä sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuuksista opetustarkoitukseen, olemme aloittaneet itsekin matkan kohti tulevaisuuden digiopettajuutta. Olemme saaneet kokea myös erittäin innostavia oppimisoivalluksia opettajaopintojemme aikana verkon eri mahdollisuuksiin tutustuessamme. Kun tehtävänämme oli pohtia millaista on innostava opettaminen, $ $ $ 13

14 Sosiaalinen media tuo tietynlaista vapautta, mikä voi mielestämme saada aikaan parempia ja luovuutta edistävämpiä oppimistuloksia. saimme Aimoset-ryhmässä idean luoda maahanmuuttajille suunnatut kotisivut aiheena Joulu suomalaisittain: Kotisivujen tekeminen on maksutonta (esim. ja tarjolla on erittäin mielenkiintoinen yhteisöllinen oppimisympäristö. Viime vuosina on korostettu paljon sosiaalisen vuorovaikutuksen ja osallistuvan toiminnan merkitystä oppimiselle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Työtehtävien monimutkaistuessa sosiaalisesti jaettu osaaminen ja tiedon hallitseminen ovat yhä tärkeämpi pääoma. Sosiaalinen media on mahdollistanut sen, että me opettajaopiskelijat olemme voineet toimia yhdessä vaikka asummekin kaikki eri paikkakunnilla. Olemme ylittäneet muun muassa ajan ja asuinpaikan aiheuttamat rajoitukset. Yhdessä rakentamastamme tiedosta on tullut näkyvämpää, kriittisempää ja olemme jakaneet oppimamme avoimilla verkkosivuilla. Kokemuksista keskusteleminen ja oppimisen reflektointi on mahdollistunut eri tavoin. Olemme tutkineet omia tietojamme ja taitojamme ja jakaneet kokemuksia saavuttaaksemme uuden ymmärryksen tason. Tämä taas on auttanut löytämään uusia näkökulmia ja toimintatapoja pedagogisiin opintoihimme. Kotisivujemme etusivulla toteamme: Sisäisen motivaation synnyttää usein se, että oppija voi itse vaikuttaa opetettavan aiheen tai sen osaongelmien valitsemiseen ja voi itse asettaa itselleen oppimistavoitteet oman 14 lähtötasonsa ja omien kykyjensä mukaisesti. Mahdollisuus valita itselle sopivia työtapoja ja mahdollisuus käyttää erilaisia oppimisympäristöjä lisää mielenkiintoa oppimisprosessiin. Innostava opettaja luo puitteet sille, että oppimisprosessi lähtee etenemään oppijan omien ideoiden ja tavoitteiden mukaisesti. Opettaja toimii kuitenkin koko ajan oppimisen ohjaajana ja tarkastaa säännöllisin väliajoin, että oppimistavoitteita ollaan saavuttamassa. Ohjaajan kannustus pitää oppijan kiinni oppimisprosessissa. Juuri tällaisesta oppimisprosessista olemme saaneet tuntumaa näiden opettajaopintojemme aikana yliopettaja Marjatta Myllylän innostusta aikaansaavassa ohjauksessa. Kohti yhteistä päämäärää Opettajaopintojen päätteeksi teemme koko verkkoryhmän yhteisen kehittämishankkeen sosiaalisen median hyödyntämisestä opetuksessa. Olemme jakautuneet työstämään kehittämishanketta pienryhmissä jokainen omaan aihealueeseensa syventyen. Pienryhmissä paneudutaan Second Lifeen, blogien käyttöön opetuksessa, Skypeen ja vastaaviin kommunikointikanaviin sekä Googlen dokumenttitoimintoihin ja niiden pedagogiseen sovellusmahdollisuuteen. Tavoitteena on saada koottua näistä osa-alueista verkkoryhmän yhteinen digiopettamisen kehittämishanke yhteiseen sosiaalisen median oppimisympäristöön. Koko verkkoryhmän yhteistä kehittämishanketta työstämme yhdessä avaamaamme blogiin, johon jokainen opettajaopiskelija tuo vastuualueensa tuotoksen joko suoraan tai linkitettynä muualta. Blogissa käymme keskustelua omista ja toistemme tuotoksista antaen ja saaden kukin uusia ajatuksia ja kehittävää palautetta työmme pohjaksi. Tämä toimii opponointina ja

15 dialogiarvioinnin tukena. Blogiamme voivat jatkossa lukea muutkin opettajaopiskelijat ja ketkä tahansa, jotka haluavat oppia meidän oppimastamme ja kehittää kenties tuotosta edelleen. Tällainen toiminta voisi parhaimmillaan yhdistää eri puolella Suomea opettajaksi opiskelevia. Aimosten pienryhmässä selvitämme Google-dokumenttien hyödyntämisen mahdollisuuksia opetuksessa. Olemme käyttäneet aktiivisesti gmail-sähköpostia koko opiskelun ajan ja sähköpostin rinnalla olemme Soolibooli 3/11 hyödyntäneet Googlen dokumenttitoimintoja. Dokumenttitoimintojen valikoimaan kuuluvat asiakirja-, esitys-, laskenta-, lomake- ja piirustustoiminto, jotka ovat samankaltaisia kuin muut vastaavat tekstinkäsittely- ja laskentaohjelmat. Tärkein ero on toimintojen sijainti oman koneen sijasta netissä, joka mahdollistaa yhteisöllisen työskentelyn. Dokumenttia voi muokata koko ryhmän voimin samanaikaisesti tai jokainen voi tehdä omat merkintänsä itselleen parhaiten sopivaan aikaan. Dokumentin työstämisen aikana ryhmä voi käydä neuvottelua oheisessa chatissa samanaikaisesti. Aimoset-ryhmämme käyttää omassa pienryhmässään oppimisympäristönä Wikisivustoa, jonka linkin julkaisemme koko verkkoryhmän yhteiseen blogiin. Yhden pienryhmän osuutta seuraamme Second Lifessa, TAOKKin Pedagogisessa kahvilassa, myöhemmin tänä keväänä Sosiaalisen median vapaus Olemme kokeneet opintomme siinä mielessä vapauttavina, että niitä on ollut mahdollista tehdä asuinpaikasta riippumatta ja olemme omassa ryhmässämme saaneet edetä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmamme mukaisesti, kaikki hieman eri tavoin vaikkakin opetussuunnitelmamme huomioiden. Sosiaalinen media tuo tietynlaista vapautta, mikä voi mielestämme saada aikaan parempia ja luovuutta edistävämpiä oppimistuloksia. Se ei kuitenkaan ratkaise sitä ongelmaa, että aina tietty osa oppijoista ei sitoudu tavoitteisesti opintoihinsa. Verkkoryhmän opettajaopiskelijat ovat kuitenkin erittäin motivoituneita ja opintoihin kiinnittyneitä ja he valmistuvat lähes sataprosenttisesti TAOKKissa. Sosiaalisen median käyttö tuo vastuuta ja vaatii yhä enemmän sitoutumista omaan oppimisyhteisöön, jotta yhteisen päämäärän saavuttaminen on mahdollista. Sosiaalinen media tarjoaa uusia ja hienoja apuvälineitä erilaisten oppijoiden oppimisen tueksi. Sen mahdollisuudet opettajankoulutuksessa avautuvat kuitenkin vain sitä kautta, että opettajien opettaja kiinnostuu viemään opetustaan kohti uutta opettajuutta ja hyödyntää yhdessä opiskelijoidensa kanssa sosiaalista mediaa rohkeasti ja tarkoituksenmukaisesti. Sosiaalisen median mahdollisuuksien hyödyntäminen ei tarvitse olla opettajajohtoista, vaan se voi pohjautua opiskelijoidenkin esityksiin. Me olemme saaneet opiskelustamme hyvää palautetta, kun olemme halunneet oppia uuden ajan opettajiksi ja saaneet siihen vertaistukeakin. Meidän omat oppilaamme ja opiskelijamme ovat jo digioppilaita, toivottavasti mekin opettajina. # 15

16 Teksti ja kuvat Hanna-Maria Leppänen Field trip Etiopian maaseudun kouluissa Etiopiassa vaihdossa oleva erityispedagogian opiskelija Hanna-Maria Leppänen pääsi tutustumaan paikallisiin erityiskouluihin. Addis Abeban yliopiston erityispedagogiikan laitoksen perinteenä on järjestää field trippejä joiden tarkoituksena on vierailla eri kouluilla ja resurssikeskuksissa ja täten siirtää luennoilla hankittua teoriaa käytäntöön ja saada kokonaiskuva kentällä vallitsevasta tilanteesta. Saimme ensimmäisen lukukauden alkaessa kuulla että tällainen retki tulee toteutumaan pian, ja pääsisimme näkemään useita eri kouluja ja todellisuutta mikä vallitsee pääkaupungin ulkopuolella. 500 km suuntaansa ulottuvaan pitkään, kuumaan matkaan lähti 1. ja 2.vuoden master s program -opiskelijat, kaiken kaikkiaan 44 opiske- 16 lijaa mukanamme kaksi laitoksen proffaa. Meitä siis todella oli bussilastillinen, joka penkissä kolme matkustajaa eli tunnelma oli todellakin tiivis! Matka kului rattoisasti Rift Valleyta lähestyessä kuumuuden lisääntyessä, paikallisen hartijatanssin saloja opetellessa ja rytmikkäästä musiikista nauttiessa. Ensimmäisenä kohteenamme oli Hosaina, jossa on yksi maan kuuluisimmista, Mekane Yesus -kirkon perustamista kuurojen kouluista. Koulussa opiskelevat kaiken kaikkiaan kolmen syklin oppilaat eli luokat 1 4, 5 8 ja Opettajia koulussa on suhteellisen paljon eli 42 verrattuna oppilasmäärään joka on 177. Koulu on siitä erikoinen etiopialaisittain, että siellä on enemmän poika- kuin tyttöoppilaita. Normaalien koulutuntien lisäksi koulu toimii seudun resurssikeskuksena, jossa paikallisia opettajia kurssitetaan viikonloppuisin, ja oppilaille kuuluu opintojen lisäksi yleishyödyllistä työpajatoimintaa. Oppia on saatu Mikkelistä saakka, ja koulun metallityöpajassa useat työvälineet ovatkin Suomesta peräisin. Oppilaat valmistavat mittatilaustöinä kaappeja ja

17 sänkyjä, ja heillä on mahdollisuus opetella jopa kampaajan ammattia. Koulu tarjoaa siis hyvin monipuolista toimintaa kuuroille oppilaille, ja heidän vanhempansakin hyötyvät koulusta viittomakielen opetuksen muodossa. Vaikka koulu on maaseudulla omassa rauhassaan, se ei kuitenkaan ole eristyksissä, sillä ovet ovat avoimet joka lauantain, jolloin paikalliset ihmiset tulevat kampaamoon ja huonekaluostoksille. Koululla toimii myös audiologinen osasto, jonka palveluita ovat muun muassa kuulotasotestit, kuulokojeiden valmistus ja neuvonta. Kaiken kaikkiaan monipuolinen paikka! Vietimme pienellä porukalla yön koululla tyttöjen asuntolan tv-huoneessa, ja ennen nukkumaanmenoamme saimme viettää mieleenpainuvan elokuvaillan kuurojen tyttöjen kanssa. Etiopialaista inkluusiota Hosainan Teacher Training Collegessa pyörähdimme kertomassa koulutusohjelmastamme ja kyselemässä kuulumisia heidän erityispedan tilastaan. Suurimpana huolenaiheena oli läpi maan hallitseva käytäntö, jossa luokanopettajille on tarjolla vain kahden opintopisteen suuruinen erkkapedan kurssi ja se, etteivät jotkut alueet tunnista erkkapedan osaajien tarvetta. Maassa pitkään vallinneet negatiiviset asenteet ja väärät oletukset vammaisista ihmisistä ovat olleet suurin jarru tälle kehitykselle. Etiopiassa siis noin 97 % vammaisista on koulujärjestelmän ulkopuolella... Näillä eväillä, pohdiskelevin mielin jatkoimme matkaa seuraavaan kaupunkiin Sodoon, jossa meille kävikin niin, ettemme päässeetkään koululle, jolle meidän piti mennä, sillä he olivat sulkeneet ovensa ilmoittamatta kenellekään mitään. Yövyttyämme paikallisessa, hyvin nuhjuisessa hotellissa lähdimme aamun koittaessa jatkamaan matkaamme Soolibooli 3/11 etelään Arba Minchiin. Nyt olkin tiedossa hyvin kuuma neljän tunnin matka, sillä olimme laskeutuneet tasaisesti Addis Abeban metristä Arba Minchiin mennessä noin metriin. Kuumuus oli nyt jo käsinkosketeltavaa ja tarvitsimme pikaista virkistystä joka tulikin tuoreiden hedelmuien muodossa näitä ostimme matkan varrella bussinikkunakaupalla : banaaneja, mangoja ja limejä! Nam! Alkoipa siihen kuumuuteenkin jo tottua samassa asukkaan Arba Minch on kahden järven välissä 17

18 sijaitseva maisemaltaan vehreä kaupunki, jossa kiinnostuksen kohteena oli Sekalan kaupunginosan vuonna 1993 perustettu erityiskoulu Arba Minch Special Education School, joka ilmoittaa harjoittavansa inklusiivista opetusta. Tätä menimme sitten monitoroimaan. Vatsat pullollaan berberemunakasta menimme koululle ensin vapaamuotoisesti observoimaan luokkia, ja sitten keskustelutunnille koulun henkilökunnan kanssa. Koulussa on sekä kuuroja että kuulevia oppilaita, ja tällä perusteltiin inklusiivisuutta heidän opiskellessaan samalla luokalla ja koulun tarjotessa viittomakielen opetusta kuuleville oppilaille. Oppilaita haastateltuamme huomasimme, ettei ainakaan yrittämisestä koululla ole puutetta, ja asenteet ovat kohdillaan. Koulun ongelmana on se, etteivät koulutetut erityisopettajat useinkaan hakeudu heille töihin, ovathan 500 km pääkaupungin ulkopuolella. Täällähän siis osittain painitaan samojen ongelmien kanssa kuin Suomessa. Koulusta jäi hyvin positiivinen käsitys, sillä vaikkeivat siellä kuten muissakaan maan kouluissa tilat ja ulkoiset puitteet olekaan edes soveltuviksi kutsuttavissa, ovat ilmapiiri ja käytännön opetus hyvinkin soveltuvia. Tämäkin vierailu antoi paljon ajateltavaa. Piipahdimme kaupungin kuntoutuskeskuksessa, joka tarjoaa ilmaisia fysioterapia- ja proteesipalveluja vammaisille. Keskuksella on takanaan ulkomaisia tukijoita, toiminta on 18 hyvin pienimuotoista ja se olisi kasvusuuntaista, mutta lisäresurssien saanti on hankalaa. Proteesiteknikkojen koulutusta maassa ei ole, ja keskuksella onkin suuri paine sen toimiessa hyvin laajalla alueella. Saimme nähdä erilaisten jalkaproteesien tekovaiheet mallista valmiiseen tuotteeseen saakka. Paikka oli hyvin ammattimainen ja itse asiassa yllättävän tasokas, voisi sanoa. Pääsimme vielä vierailulle heidän sivutoimipisteeseensä Soddon kaupungissa, mutta siellä oli vain häivähdys tämän paikan hohdosta. Informaatiokyllästetyn päivän päätteeksi saimme vielä ryhmätehtävän, jossa tuli listata kunkin kohteen hyvät ja huonot puolet ja mahdolliset kehitysehdotukset. Tässä samallahan keräsimme tietoja viimeisen päivän opetusvirastovierailua varten todisteeksi lisäresurssien hakemista varten, unohtamatta tietenkään sitä että loimme kontakteja opiskelijoiden ja työpaikkojen välille! Työn jälkeen seurasivat huvit, eli vierailu krokotiilifarmilla läheisellä rämeellä. Mikä jännittävä lopetus päivälle ennen sulkeutumista malariahyttysverkon alle, taas nuhjuisessa hotellihuoneessa! Koulu voi toimia myös puun alla Aamulla jätimme Arba Minchin ja suuntasimme Sodon kaupunkiin, jossa vierailuohjelmamme olikin tiivis kolmen

19 kohteensa kera. Vuonna 1933 perustetussa Legaba Beyane primary schoolissa opiskelee näkövammaisia ja lievästi kehitysvammaisia oppilaita. Luokat ovat hyvin isoja ja eri-ikäisistä oppilaista koostuvia, hyvin varusteltuja esimerkiksi Braille- eli pistekirjoitusmateriaaleiltaan. Näkövammaisten opetus koulussa ulottuu kuudennelle luokalle, jonka jälkeen heidän on tarkoitus siirtyä normaaleihin kouluihin, ja tämä koetaankin ongelmaksi, sillä siinä vaiheessa heidän erityistukensa usein loppuu. Opettajilla ei ole valmiuksia kohdata heitä ammatillisesti. Tämä aiheutti hieman ihmetystä, vaikkakin se on maan normaali käytäntö. Tässähän heitetään hukkaan oppilaiden potentiaalia, kun heidät laitetaan ulos järjestelmästä. Haastatellessamme joitakin lievästi kehitysvammaisia oppilaita kuulimme myös hälyttäviä tarinoita siitä, kuinka heidän osansa on käydä koko kouluaika samaa luokkaa, oppisisältönään käytännön elämän taidot. Akateemisia aineita heille ei kuulemma edes ajatellakaan tarjota. Löysimme siis taas lisää ylöskirjoitettavaa, kehitettävää. Jokainen vierailu jätti ehdottomasti jälkensä sielun kirjaan, ja jäi mietityttämään vielä kotiinkin palattua. Menimme Arba Minchin kuntoutuskeskuksen sivupisteen kautta taas aivan erilaiselle, vuonna 1957 sudanilaisten lähetyssaarnaajien perustamalle Wolayidda Soddo School for the blind -koululle. Ulkoiset puitteet, opetusmateriaalit, luokkakoot ja opettajien määrä henkivät kaikki monipuolisuutta. Mainittakoon tässä välissä että Etiopiassa koulu voi toimia myös puun alla 100 oppilaan ryhmissä, tai maalattia-peltihökkelissä oppilaan ryhmissä. Niin, tai sitten se, etteivät jotkut vammaiset pääse minkäänlaiseen kouluun koskaan. Tällä koululla on itsellään tarvikkeet valmistaa Braille-materiaalia, ja heillä on käytössään muutama tietokone ääniohjattuine ohjelmineen. Oppilaat valmistavat itse muun muassa palapelejä, ja hienoa kuvia katsellessa harmitti, etteivät he valmista niitä myyntiin asti! Hienoa oli nähdä, että ulkomainen avustus menee tosiaan perille ja se käytetään oikeisiin paikkoihin. Tästäkin huolimatta tosin mietitytti se, millä perusteella oppilaat valitaan ja kuinka eriarvoista koulutus voikaan olla. Mitä tekevät ne jotka eivät pääse näihin kouluihin? Seuraavana päivänä ennen opetusvirastovierailua Awasan kaupungissa vierailimme katolisella sokeiden koululla, joka oli puitteiltaan saman vertainen kuin edellinen kohteemme, ja jälleen mielessä pyörivät samat kysymykset. Oli selkeästi aika lähteä vapaalle, ja iltapäivän vietimmekin Awasa-järvellä puistossa ja veneillen. Kyllä nämä aiheet keskustelua nostattivat, ja tässä kohtaa olikin hyvä mainita oloistamme Suomessa, Soolibooli 3/11 opettajankoulutuksestamme, erkan opinnoistamme, koulujärjestelmästä. Yleinen oletus tuntui olevan se, että hienot puitteet ja materiaalit luovat tasokkaan opetuksen, mutta ehkä keskustelun tiimellyksessä tuli tämä harhaluulo karistettua. Kaiken kaikkiaan tämä reissu avasi monien silmiä mukaan lukien paikallisten, ja saimme hyvin paljon kehittämisajatuksia tulevaisuuden varalle. Taisipa syntyä muutama tutkimuksenaihekin graduja ajatellen. Mielestäni tämäntyyppiset ekskursiot ovat hyvinkin hedelmällisiä ja niiden avulla pystytään kehittämään yhteistyön tekemisen kulttuuria. Meidän opiskelijoidenkaan osalta tämä reissu ei päättänyt siihen kun palasimme pääkaupunkiin, vaan reissun anti ja kokemukset ovat kulkeneet mukanamme seuraavilla kursseilla! Tästä kokemuksesta on hyvä ammentaa materiaalia omaa tulevaa uraakin ajatellen. Olihan monipuolinen kokemus! Kirjoittaja Hanna-Maria Leppänen on Jyväskylän OKL:n opiskelija ja vaihdossa North-South-South-ohjelman kautta viisi kuukautta eityispedagogian laitoksella Addis Abeban yliopistossa Etiopiassa. JY:lla ja AAU:lla on opiskelija- ja opettajavaihtosopimus. 19

20 Mitä odottaa, jos tulevaisuus katoaa? SOOLin teemaseminaarissa käsiteltiin monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajuutta Teksti Jarkko Sippola Kun kulttuurit kohtaavat - teemaseminaari keräsi maaliskuussa soolilaisia Helsingin Akavatalolle. Vierailevat puhujat, koulutussuunnittelija Jari Kivistö sekä monikulttuurisuuden asiantuntija Anita Novitsky Väestöliiton Kotipuusta herättelivät keskustelua maailmankansalaisuuden kehityksestä sekä maahanmuuttajien roolimuutoksesta. Teemaseminaari käynnistyi lyhytelokuvalla, joka kuuluu YK:n kahdeksaa vuosituhattavoitetta mukailevaan 8 -elokuvasarjaan. Tiyan Uni herättikin katsojissa tulkintoja, jotka ovat Kivistön mukaan olleet eri katsojaryhmissä enimmäkseen negatiivisia. Miksi vuosituhattavoitteet on tehty, mikäli niiden eteen ei voida tehdä tarpeeksi? Kivistön alustus Tolkkua maailman ymmärtämiseen maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa valoi kuitenkin uskoa kuulijoihin. Kyseessä on YK:n paras multitavoiteohjelma tähän mennessä. Siinä olisi päästy pitemmälle, mikäli emme olisi kokeneet talouden notkahdusta. Kivistö on valmistunut Raumalta luokanopettajaksi. Hän on toiminut pitkän aikaa myös opettajien täydennyskouluttajana. Alustuksessaan hän käsitteli muun muassa maailmankansalaisuuden käsitettä, kansainvälisyyskasvatusta, globaalia vastuuta ja siihen kasvamista, maailman hahmottamisen pedagogiikkaa sekä YK:n vuosituhannen kehitystavoitteita. Esillä oli myös se, millaisia maailmankansalaisena toimimisen edellytyksiä opetussuunnitelman perusteet vaativat. Maailmankansalaisen on hyvä tietää globalisaatiosta prosessina ja muutenkin maailman kehityksestä. 20 Hänen täytyy tuntea ihmisyyden käsitteen historiaa ja filosofiaa ja hänellä täytyy olla vahva käsitys yhteenkuulumisesta ja erilaisuudesta. Toisin sanoen hänen täytyy tietää mikä yhdistää ja mikä erottaa eri ihmisiä. Maailmankansalaiselta vaaditaan lukuisia taitoja, arvoja ja asenteita. Maailmankansalaisen täytyy osata ajatella kriittisesti ja hänen täytyy tietää, minkä arvojen takana voi seistä. Hän osaa ottaa huomioon erilaisia näkökulmia sekä tunnistaa stereotypioita ja ennakkoluuloja. Hän on empaattinen, kykenee dialogiin sekä pystyy toimimaan yhdessä muiden kanssa. Hän on itsevarma ja arvostaa itseään ja pystyy sitä kautta sietämään epävarmuutta ja ristiriitatilanteita. Hän myös omaa kriittisen medialukutaidon ja ymmärtää tieteen ja modernin teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet, Kivistö kertoi. Kulttuurien välissä Alustuksessaan aiheesta Maahanmuuttajan roolimuutos mahdollisuus molemminpuoliseen ymmär- rykseen monikulttuurisuuden asiantuntija Anita Novitsky toi esille maahanmuuttajien näkökulmaa monikulttuuristuvassa Suomessa. Aluksi hän nosti esille maahanmuuttajakeskustelun pakolaiskeskeisyyden. Osallistujista vain muutama tiesi pakolaisen ja turvapaikanhakijan eron käytännössä. Maahanmuuttajakeskustelu on usein pakolaiskeskeistä, vaikka maahanmuuttajat ryhmänä sisältävät paljon muitakin kuin pakolaiset. Pakolaisille on myönnetty kansainvälinen pakolaisstatus ja heidät voidaan sijoittaa maahan, joka on allekirjoittanut YK:n sopimuksen. He käyvät läpi haastattelut ja pakolaisuuden syitä voivat olla esimerkiksi humanitaariset perustelut tai erityinen suojelun tarve. Turvapaikanhakijat puolestaan eivät ole saaneet virallista kansainvälistä päätöstä ja heidän sijoittamisensa on maakohtaista. Ongelmalliseksi turvapaikanhakijoiden tilanne muodostuu silloin, jos heidän turvapaikkahakemuksensa hylätään, eikä heitä kyetä palauttamaan takaisin kotimaahansa. Tuolloin heistä tulee YILMAZ

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla Tikkasten nimikkokirje maaliskuu 2013 Kamwene! Kamwene on Maaliskuu 2013 bena-heimon kibenankielinen tervehdys, jota käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska miten ihmiset ilostuvat

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

SIVUAINEIDEN PERUSOPINNOT. Valintaperusteet 2016. Yleiset valintaperusteet

SIVUAINEIDEN PERUSOPINNOT. Valintaperusteet 2016. Yleiset valintaperusteet 1 (5) OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, TURKU SIVUAINEIDEN PERUSOPINNOT Valintaperusteet 2016 Yleiset valintaperusteet Opettajankoulutuslaitoksen (OKL) Turun yksikön sivuaineiden perusopintojen kevään 2016 haussa

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.)

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) HAKUOHJE VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolla on syksystä 2005 alkaen mahdollista suorittaa visuaalisen alan taideopettajien

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö)

1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö) KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN ERILLISVALINTOJEN VALINTAPERUSTEET 2012 1. TUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSTEN ERILLISVALINNAT 1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi

haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi hakuaika 24.2.-17.3.2015 haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi järjestelmä tarkistaa, että kaikki tarvittavat tiedot on syötetty & ohjaa tarvittaessa lomakkeen jokaisessa kohdassa demo on harjoitteluohjelma:

Lisätiedot

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa Linjakas TAHI Palautteen pedagogiikkaa Markku Ihonen 24.9.2012 markku.ihonen@uta.fi Yleistä opiskelijapalautteesta 1 arvioidaan sitä, mihin voidaan vaikuttaa kaikki muodostaa yhdessä tärkeän tietopohjan

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014 KASVATUSTIETEIDEN TIE DEKUNT A KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014 2(10) SISÄLTÖ 1. Kasvatustieteiden maisteriohjelma.. 3 2. Luokanopettajan maisteriohjelma

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

SOOL. SOOL neuvoo, kouluttaa ja pitää jäsenistönsä ajan tasalla opetus- ja kasvatusalan ajankohtaisista

SOOL. SOOL neuvoo, kouluttaa ja pitää jäsenistönsä ajan tasalla opetus- ja kasvatusalan ajankohtaisista SOOL Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on valtakunnallinen kaikkien opettajaksi opiskelevien edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö. Liiton tarkoituksena on edistää tulevien opetus- ja kasvatusalan

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Oman opiskelualan etsiminen: Mahdollisuus tutustua yliopistoopiskeluun sekä eri koulutusaloihin ja oppiaineisiin Valmistautuminen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto ROKK-seminaari Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto Osaprojektin tavoitteet - Löytää uusia tapoja suullisen arvioinnin

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

Aineenopettajan ja luokanopettajan koulutus, matematiikka, fysiikka ja kemia, Joensuu

Aineenopettajan ja luokanopettajan koulutus, matematiikka, fysiikka ja kemia, Joensuu Aineenopettajan ja luokanopettajan koulutus, matematiikka, fysiikka ja kemia, Joensuu A ineenopettaian ja luokanopettajan koulutus antaa laaja-alaisen opettajan kelpoisuuden. Koulutusohjelmaan valitut

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015

TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015 TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015 8.12.2014 Hyvä päättöluokkalainen ja huoltajat, yksi elämäsi suurimmista päätöksistä on käsillä jatko-opintopaikan valinta. Yhteishaku tulee pian, joten nyt viimeistään on

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti NETTILUKIO Nettilukio täydentää olemassa olevaa koulutustarjontaa ja sopii

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot