480 Kevätlaaksonpuro 481 Kevätlaaksonkallio

Transkriptio

1 Asemakaavat 480 ja 481 SELVITYS 8 UTREDNING 8 RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI Porvoo Kevätlaakso, eteläiset asemakaava-alueet 480 Kevätlaaksonpuro 481 Kevätlaaksonkallio Kaupunginosat 10 ja 13 Kaupunkisuunnittelu, toukokuu 2014 Rakennuskannan inventointi koskee Kevätlaakson aluekokonaisuuteen liittyviä asemakaava-alueita 480 ja 481, joiden likimääräinen sijainti näkyy viereisestä kartakkeesta. JOHDANTO Inventointi käsittää osia Porvoon itäisen aluekeskuksen Kevätkummun viereen useassa osassa asemakaavoitettavasta Kevätlaakson alueesta. Kaavatyö pohjautuu kaupunginhallituksen hyväksymään Skaftkärrin kaavarunkoon, jonka laatimisen yhteydessä tutkittiin kaavoituksen vaikutusta energiatehokkuuteen. Inventoinnin tarkkuustaso on suhteutettu alueen rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallisiin arvoihin on näin ollen lähinnä toteava. Tavoitteena on pystyä inventointia apuna käyttäen tunnistamaan ja perustelemaan asemakaava-alueella mahdollisesti olevat suojelua edellyttävät arvot. Selvitys on laadittu Porvoon kaupunkisuunnittelussa osana asemakaavatyötä. Rakennuspiirustukset ovat Porvoon rakennusvalvonnan arkistosta. ALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue käsittää pitkänomaisen puustoisen maa-alueen Kevätkummun eteläisten alueiden itäpuolella. Alueen pintaala on noin 22 ha. Alue sijoittuu käytännössä seitsemän kiinteistön alueelle, joista vain yksi on yksityisomistuksessa. Muilta osin alueen omistaa Porvoon kaupunki. Alueella on kaksi asuttua taloutta. 1

2 Vasemmalla: asemakaava-alueet peruskarttapohjalla. Oikealla: kiinteistöjen rajat ilmakuvapohjalla ja asemakaavaalueiden rajat valkealla viivalla. Lähde: maanmittauslaitoksen kiinteistötietopalvelu. Alueen keskivaiheilla kulkee Skaftkärrintie-niminen tie. Länsiosaltaan alue liittyy Kevätkummun asuinalueeseen ja idässä alue sisältää Skaftkärrin peltolaakson. Pohjoisessa ja etelässä alue rajoittuu muihin samaisen kaavarunkoalueen asemakaavakohteisiin. ALUEEN RAKENTUMISEN VAIHEITA Asemakaavahankkeiden taustaselvityksiksi alueelta on laadittu maisemaselvitys (selostuksissa luetteloitu selvitys 9). Maisemaselvityksessä on kuvattu havainnollisesti maiseman kulttuurihistorian vaiheet. Näin ollen tässä inventoinnissa on kuvattu alueen rakentumisen vaiheita lähinnä muutamalla karttatarkastelulla. Asemakaava-alueiden pohjoisosassa on alueen vanhimman asutuksen jäljiltä 1800-luvun lopun torpan perustusten jäänteitä (oheisessa kartassa kohde a). Torpan piha-alue on sijoittunut pääasiassa tarkastelualueen pohjoispuolelle. Torpan eteläpuolella on noin vuonna 1919 rakennettu pieni asuinrakennus, joka on edelleen asuinkäytössä (kohde b). Tämä rakennus edustaa koko alueen vanhinta säilynyttä rakennuskantaa luvun lopulla alueelle sijoitettiin noin 1 ha:n kokoisia asutustiloja Skaftkärrintien varrelle. Alue liittyy näin pohjoisempaan Vanhan Veckjärventien palstoitusalueeseen, jossa on ruutukaavan muotoon suoran tien molemmin puolin niin ikään noin 1 ha:n asutustiloja. Vielä pohjoisemmas Jänispolun varrelle vastaavasti sijoitettiin pienempiä noin 2000 m²:n kokoisia kiinteistöjä. Asutustiloista jäljellä on ainoastaan entinen Kotilan tilakeskus (kohde c). Eteläisemmät (kohteet d ja e) on purettu. Hakemistokartta: inventointikohteet ja tarkastelualuerajaus peruskarttapohjalla. 2

3 Karttasarja asemakaava-alueiden rakentumisen vaiheista. Vasemmalta ylhäältä: Borgå stads egor 1879, Borgå stads odlingar 1928, peruskartta 1962 ja peruskartta

4 INVENTOINTIKOHTEET Kohde a, Skaftkärr Borgå (aik. Borgå stads donationsjord) ilm. maakellarin paikka talousrakennusten perustuksia asuinrakennuksen perustuksia Skaftkärrin laakson keskellä on sijainnut torppa 1800-luvun lopulla. Varsinainen pihapiiri sijoittuu tarkastelualueen ulkopuolelle. Kohde on kuitenkin syytä mainita inventoinnin yhteydessä, koska se kuvastaa aikoinaan peltolaakson maisemaan voimakkaasti vaikuttanutta asuinpaikkaa. Tilan pihapiirin alueella on nähtävissä asuinrakennuksen osittain luonnonkivestä ja osittain betonista valettua perustusrakennetta. Näin ollen tilakeskuksessa on ollut ainakin 1900-luvulla laajennettu päärakennus. Alueella on myös luonnonkivisten ladelmien osia, jotka viittaavat talousrakennusten sijaintipaikkoihin. Pihapiirin eteläpuolelle on avattu ja osittain louhittu laskuoja Kevätkummun asuinalueen rakentamisen yhteydessä 1970-luvulla. Näkymä Skaftkärrintien suunnasta. Vasemmalla asuinrakennuksen paikka, oikealla erottuu talousrakennuksen perustus kohoumana maastossa. Asuinrakennuksen perustusten jäänteitä koillisesta nähtyinä. Talousrakennuksen perustuksia pellon reunassa. Paikka on merkitty sivun yläosan kartakkeeseen sinipunaisella rajauksella. Laskuoja pihapiirin eteläpuolella. Sivun valokuvat

5 INVENTOINTIKOHTEET Kohde b, Skaftkärrintie Borgå (aik. Borgå stads donationsjord) Skaftkärrin torpan eteläpuolelle on rakennettu väestötietojärjestelmän rakennusosan mukaan pieni asuinrakennus (1) vuonna Noin 40 k-m²:n rakennus on asuinkäytössä. Sen pihapiiriin on rakennuksen omistaja rakennellut pienehköjä talousrakennuksia tarpeen mukaan. Pihapiirissä on nähtävissä jalasrakenteisella perustuksella seisova saunarakennus (2), osittain pressuseinäinen halli (3), liiterirakennukset (4 ja 5), maakellari (6) ja vielä autosuoja (7). Talousrakennukset lienevät toteutuneet useiden vuosikymmenten kuluessa. Rakennuksista ei ollut inventointitilanteessa löydettävissä rakennuslupa-asiakirjoja. Rakennukset ovat yksityisomistuksessa Porvoon kaupungin vuokra-alueella. Rakennuksista kulttuurihistorian kannalta kiinnostavin on asuinrakennus (1), joka on tosin kokenut korjausten yhteydessä muutoksia. Ikkunat, suuri osa ulkovuorauksesta, sekä räystäs- ja vuorilaudat ovat rakennusrunkoa selvästi uudempia myös tyyliltään. Osa rakennuksen rungosta on hirsirakenteinen. Sisääntulokuisti lienee uudempi. Osittain betonipäällysteinen sokkeli on kovin matala. Sinänsä sympaattinen asuinpaikka ei kuitenkaan ilmennä alueen vanhinta asutusta järin merkittävällä tavalla. Asuinpaikka on myös maisemassa alisteinen. Nykytilassaan se ei avaudu itään peltolaaksoon puuverhon erottaessa pihapiirin laaksosta. Asuinrakennus (1) lännestä Skaftkärrintien suunnasta, koillisesta sekä pihalta kaakosta. Valokuvat

6 Jalassauna (2) luoteesta. Pressuhalli (3) lounaasta. Liiteri (5) koillisesta. Maakellari (6) idästä. Pihapiiriä lännestä Skaftkärrintien suunnasta nähtynä. Valokuvat

7 INVENTOINTIKOHTEET Kohde c, Pihlajapiha, aik. Kotila, Skaftkärrintie Pihlajapiha Pihlajapiha edustaa tarkastelualueella ainoana jäljellä olevana rakennusryhmänä 1940-luvun lopun asutusvaihetta. Skaftkärrintien varrelle sijoitettiin jälleenrakennuskaudella muutamia asutustiloja, jotka selvästi oli pyritty muodostamaan 1 ha:n kokoisiksi. Kotilan tilasta on myöhemmin erotettu tilakeskus erilliseksi kiinteistökseen ja annettu sille uusi nimi Pihlajapiha. Tämä on tapahtunut nähtävästi Kevätkummun rakentamisen yhteydessä 1970-luvulla, jolloin Porvoon kaupunki pyrki hankkimaan alueen kiinteistöjä omistukseensa. Pihlajapihan kiinteistö on yksityisomistuksessa ja asuinkäytössä. Vuonna 1949 myönnetyn rakennusluvan asiakirjojen perusteella Kotilan tilan, joka oli asutusalueen palsta P3 rakensi August Hytti. Alueen tapaan kiinteistölle haettiin rakennusluvat Maatalousseurojen keskusliiton jälleenrakennusvaliokunnan vuoden 1945 tyypistöstä. Asuinrakennuksen (1) esikuvaksi otettiin tyyppi 1945/A9P. Talotyypissä oli pääkerroksessa kookas asuinhuone ja keittiö ja ullakolla kaksi asuinhuonetta. Uunilämmitteisessä talossa oli osakellari elintarvikkeiden säilyttämistä varten. Vuonna 1983 rakennusta on laajennettu rkm Jan Klemetsin suunnitelmien mukaan käytännössä alkuperäisen rakennuksen kokoisella, mutta yksikerroksisella laajennuksella. Viimeistään tuolloin rakennuksen alkuperäiset detaljit ovat pitkälti kadonneet julkisivu- ja ikkunamuutosten yhteydessä. Ikkunoiden mittasuhteet ja jaon pääpiirteet kyllä mukailevat alkuperäistä tyyliä. Piirustuksista ilmenee, että taloa ei alun perinkään toteutettu täysin tyyppisuunnitelman mukaan, vaan pääkerros on tehtykin neliömäisemmäksi, jolloin siihen on saatu keskusmuurin ympärille kaksi asuinhuonetta keittiön ohella. Tällainen tyyppipiirustusten soveltaminen on ollut alueella yleistä. Karjarakennukselle (2) on haettu rakennuslupa tyypin 1945/N4 ja saunalle tyypin 1945/S2 mukaan. Karjarakennus muistuttaakin hahmoltaan tyyppiratkaisua ja on muutenkin konstailemattomuudessaan melko edustava rakennusperinteen ilmentäjä. Kahden auton autotalli (4) on rakennettu vuonna Autotallin paikalta on mahdollisesti purettu tuolloin asemapiirrokseen merkitty liiteri, joka on saattanut olla alunperin sauna. Kiinteistöllä on autotallin ja entisen karjarakennuksen välissä myös autovajaa muistuttava pulpettikattoinen varastorakennus (3), joka ei esiinny 1980-luvun asemapiirroksissa. Asuinrakennuksen laajennuksesta huolimatta entisen Kotilan tilan tilakeskus punaisine rakennuksineen edustaa jälleenrakennuskauden asutustiloja ja siten alueen lähihistoriaa yhtenäisenä kokonaisuutena edustavasti. Pihapiirillä on myös merkitystä maisemakuvan kulttuurihistoriallisen kerroksellisuuden näkökulmasta. Karjarakennuksessa on nähtävissä alkuperäisiä piirteitä, kun taas asuinrakennus on kokenut muutoksia. Asuinrakennus (1) pihalta pohjoisesta. Persoonallisesti sommitellut haukanikkunat eivät sisälly tyyppisuunnitelmaan. Valokuva

8 Asemapiirros vuodelta Rakennusten sijoittelu on toteutunut tästä jonkin verran mukailtuna. Asuinrakennuksen pääkerroksen pohja ja pääjulkisivu nykyään vuoden 1983 laajennuksen jälkeen sekä toteutuksen esikuvaksi alun perin valittu Maatalousseurojen keskusliiton jälleenrakennusvaliokunnan tyyppi 1945/A9P. 8

9 Ylärivissä: - karjarakennus (2) pihalta lännestä - varasto (3) kaakosta Valokuvat Vasemmalla karjarakennus (2) koillisesta peltolaaksosta. Valokuva Alhaalla näkymä pihapiiriin Skaftkärrintieltä luoteesta. Kuvan keskivaiheilla autotallin (4) vihreää satulakattoa. Valokuva

10 INVENTOINTIKOHTEET Kohde d, Niittysyrjä, Skaftkärrintie Niittysyrjä Niittysyrjän tilan eli asutusalueen palstan P2 rakensi rakennuslupaasiakirjojen perusteella A. Kaukiainen. Alueelle tyypillisesti kiinteistölle haettiin rakennusluvat Maatalousseurojen keskusliiton jälleenrakennusvaliokunnan vuoden 1945 tyyppimallistosta. Asuinrakennuksen tyypiksi valittiin 1945/A18, joka oli melko tilava pohjan alaltaan 8,6 x 7,4 metrin kokoinen kahden huoneen ja keittiön pääkerroksessaan käsittänyt talotyyppi. Karjarakennuksen tyyppi oli 1948/N5P ja saunarakennuksen alueella tuttu 1945/S2. Vuoden 1949 asemapiirroksen mukaan kiinteistöllä on ollut jo tuolloin vanha varastorakennus (ruots. boda), joka sijaitsi karjarakennuksen itäpuolella. Kiinteistö siirtyi Porvoon kaupungin omistukseen ja on rakennusvalvonnan kirjauksen mukaan tuhoutunut. Asuin- ja saunarakennukselle on myönnetty purkulupa vuonna Luultavasti karjarakennus purettiin samoihin aikoihin. Niittysyrjän tilakeskus on kadonnut maisemasta miltei jäljettömiin. Paikalta on löydettävissä asuinrakennuksen betoniperustuksen osia, joiden likimääräinen sijainti on merkitty oheiseen kartakkeeseen. Kartakkeen korkeuskäyräviivoissa on katkoksia purettujen rakennusten kohdalla. Vuoden 1996 purkuluvan asemapiirros. Asuinrakennuksen perustusta luoteesta. Valokuva Vuoden 1949 asemapiirros, jossa näkyy myös alueella tuolloin jo ollut varastorakennus. Tyyppipiirustus asuinrakennusta varten. Maatalousseurojen keskusliiton jälleenrakennusvaliokunnan tyyppi 1945/A18. 10

11 INVENTOINTIKOHTEET Kohde e, Peräpelto, Skaftkärrintie Peräpelto Peräpellon tilan eli asutusalueen palstan P1 rakensi rakennuslupaasiakirjojen perusteella Mikko Töllikkö. Alueelle tyypillisesti tällekin kiinteistölle haettiin rakennusluvat Maatalousseurojen keskusliiton jälleenrakennusvaliokunnan vuoden 1945 tyypistöstä. Asuinrakennuksen tyypiksi valittiin 1945/A10, jossa keittiö oli muodoltaan pitkänomainen, jolloin sen kautta oli pääsy kumpaankin pääkerroksen asuinhuoneeseen. Karjarakennuksen tyyppi oli naapuritila Niittysyrjän tapaan 1948/N5P ja saunarakennuksen hieman poikkeuksellisemmin 1945/AS1, joka oli suunniteltu toimimaan asuntona tilan muiden rakennusten rakennustyön aikana. Vuoden 1949 asemapiirroksen mukaan alueella on ollut jo tuolloin vanha lato, joka sijaitsi karjarakennuksen itäpuolella. Kiinteistö siirtyi Porvoon kaupungin omistukseen ja oli vielä luvun alussa vuokra-asuntona. Päärakennuksen tuhouduttua tulipalossa kaikki rakennukset purettiin kesällä Betoniset asuin- ja saunarakennuksen perustukset ovat kuitenkin jääneet tuolloin purkutöiden jäljiltä vielä sijoilleen odottamaan lopullista kohtaloaan ja siten pihapiiri on edelleen hahmotettavissa paikan päällä. Vuoden 1949 asemapiirros, jossa näkyy myös alueella tuolloin jo ollut vanha lato. Vuoden 2004 purkuluvan asemapiirros. Tyyppipiirustus asuinrakennusta varten. Maatalousseurojen keskusliiton jälleenrakennusvaliokunnan tyyppi 1945/A10. 11

12 Ylhäällä: asuinrakennuksen osakellarilliset betoniset perustusrakenteet idästä. Vasemmalla: näkymä paikkaan, jossa on ollut asuinrakennuksen talouskellaritiloja. Palon jäljiltä ikkunoiden karmit ja tuuletusluukun puisen kehyksen jäänteet ovat pinnoiltaan hiiltyneet. Valokuvat Saunarakennuksen perustusta pohjoisesta. Valokuva Saunarakennuksen perustusta idästä. Saunaan tehtiin rinnesijainnin ansiosta näköjään kellaritilaakin. Taustalla häämöttää asuinrakennuksen kivijalka. Valokuva