Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen monialaisen järjestöyhteistyöryhmä EMMYn kokoontuminen

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen monialaisen järjestöyhteistyöryhmä EMMYn kokoontuminen MUISTIO Aika: klo Paikka: Kirkonkrannin auditorio, Seinäjoki 1. Tervetulotoivotus Miika Kataja toivotti paikallaolijat tervetulleiksi järjestöyhteistyöryhmän ensimmäiseen kokoontumiseen. Käytiin läpi päivän ohjelma, ensiksi ohjelmassa on alustukset, jonka jälkeen jälkeen keskustelu. Lopuksi on EMMYn perustamiskokous. 2. Järjestöyhteistyöryhmä EMMYn työskentelyn avaus Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelujohtaja avasi kokoontumisen. Peltola kertoi maakuntauudistuksesta, maakuntastrategiasta ja sen missiosta luoda asukkaalle hyvän elämän edellytykset. Sen edistäminen vaatii kumppanuutta, jota E-P:llä onkin haettu aktiivisesti sekä pohdittu myös järjestöjen roolia. Peltola totesi myös, että on iso haaste uittaa uudet käytännöt niin, että järjestöt pystyvät niihin osallistumaan. Eniten Peltolaa huolestutti järjestöjen elinvoiman turvaaminen ja se miten järjestöjen vapaaehtoisuutta pystytään kanavoimaan. Peltola totesi, että hänestä olisi hyvä jos yhdistysten hallituksissa olisi myös jatkuvaa vaihtuvuutta, joka toisi toimintaan samalla myös uusia ideoita ja avauksia. Lopuksi Peltola korosti kumppanuuden olevan vuorovaikutusta. 3. Alustukset maakuntastrategiasta, sote-palvelustrategiasta ja palvelulupauksesta Heli Seppelvirta, maakuntastrategian muutosjohtaja kertoi mitä maakuntastrategia pitää nyt sisällään, miten strategiaa linjataan ja millainen valmisteluaikataulu maakunta(konsernin) strategialla on. Strategiaa laaditaan tällä hetkellä, tavoitteena on saada siitä lyhyt, ytimekäs ja selkokielinen. Maakuntastrategiaan haetaan irtiottoja Etelä-Pohjalaisesta näkökulmasta. Seppelvirta kertoi strategian arvot: Arjessa eläminen, ihmisen arvostaminen ja vastuun kantaminen. Tällä hetkellä pohditaan missiota ja visiota (Lakeutta laajempi metropoli - ihmisen kokoinen Etelä- Pohjanmaa). Harri Jokiranta, sote-palvelustrategian muutosjohtaja kertoi palvelustrategian prosessin olevan käynnistymässä, maakuntastrategian valmistuttua palvelustrategia rakennetaan siihen päälle. Jokiranta avasi hyvinvoinnin käsitettä, mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvoinnista ja kehotti miettimään miksi järjestöt ovat olemassa. Hän kertoi palvelustrategiasta, miten sen valmistelu etenee sekä laista tarkemmin ja siitä mikä rooli maakunnan liikelaitoksella on. Jokiranta huomautti, että sotesta pitäisi saada osa säästöistä digitalisaatiosta ja totesi digitalisoitumisen olevan periaatteessa sukupolvikysymys. Jokiranta kertoi, että palvelustrategian valmistelussa ei tällä hetkellä ole mukana järjestöedustusta, edustus katsotaan tarpeen mukaan.

2 Päivi Saukko, palvelulupauksen vastuuvalmistelija kertoi että palvelulupauksessa asetetaan tavoitteet siitä miten sote-palvelut toteutetaan. Saukko kävi läpi palvelulupaussisällöt ja kertoi miten palvelustrategia toimisi käytännössä. Hän esitteli viimeisimmän version Maakunnan palvelulupaus käsikirjasta valmistelijoille, joka tulee valmiina myöhemmin. Saukko kertoi, että jokainen maakunta voi ratkaista mille aikavälille palvelulupaus tehdään. 4. Evästyskeskustelu maakunnan strategiatyöhön ja keskustelua järjestöjen roolista maakuntaja sote-uudistuksessa sekä uudessa maakunnassa Keskustelun fasilitaattorina toimiva Tuula Peltoniemi SOSTEsta, totesi että olemme historiallisen päivän äärellä ja että strateginen järjestökumppanuus on kansallisesti tavoitteena. Keskusteluun osallistuivat valmistelijat Harri Jokiranta, Minna Laitila (vastuuvalmistelija, osallisuus), Päivi Saukko, Heli Seppelvirta ja Asko Peltola. Yleisö esitti kysymyksiä joihin valmistelijat vastasivat. Keskustelu Tero Hintsa, SPR Länsi-Suomen piiri: Pelastuslaitos valmistelee kokonaisturvallisuuden strategiaa, missä valmistelu on ja onko siellä järjestöedustusta? Miten valmiusturvallisuus etenee ja mitä meidän pitäisi huomioida siinä? (Asko Peltola) Maakunnan yhtenä tehtävänä on sen hoito. Työryhmässä ei ole vapaaehtoispuolen edustajaa, Vapepa on syytä ottaa esille. Kunnat pitää kytkeä tähän mukaan, on tiedossa että hoidetaan, syksyllä pystytään vastuullistaan joku henkilö tähän. Minna Huhtamäki-Kuoppala, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry: On kolme kivijalkaa; Järjestötyö, hanketoiminta, toiminta-alue koko maakunta. Palvelutuotantoa on ollut, sitä myydään kunnille ja oppilaitoksille. Ei ole tietokoneyhteyksiä eikä Effican kaltaisia järjestelmiä. Ei ole myöskään kalliita sovelluksia ja ohjelmia. Mukaan ei voida lähteä, jos ei saada jotain kautta tukea tai apua. Voisimme purkaa muistineuvoloiden ruuhkia, sillä järjestöllä on jo olemassa osaaminen ja tietotaito. Voitaisiin tehdä alihankintana, mutta ei ole rahaa investoida laitteisiin ja ohjelmiin. (Minna Laitila) Antaa mahdollisuuksia innovatiiviseen joustavaan palvelutuotantoon, mutta tietojärjestelmät on haaste. On ollut keskustelua valtakunnallisesta järjestöjen alustasta. (Päivi Saukko) Laissa on, että pitää olla kytkennät maakunnan ja maakunnan sote-keskusten järjestelmiin. Kanta kysymys, sosiaalihuollon tiedot pitää löytyä sieltä. Käytännön jumppaa tarvitaan, mutta miten järjestelmät taipuu. (Harri Jokiranta) Jorma Niemelän työ uudesta alustasta? Tarvittaisiin kansallista isoa järjestötoimijoiden alustaa, joka auttaisi tässä. Pienet yhdistykset ja muut vastaavat jäävät yksin. Voisiko EMMY olla yksi tällaisessa kansallisessa yhteistyössä? (Miika Kataja) Järjestöt mukana muutoksessa -hankkeessa on pohdittu järjestöjen yhteisalustan soveltuvuutta, mutta myös muilla toimijoilla, mm. liitoilla on ollut puheissa omat ratkaisunsa Minna Huhtamäki-Kuoppala, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry: Yhdistyksen kotipaikka on Seinäjoki, mutta toimitaan myös muissa E-P:n kunnissa, se tilastoidaan, miksei mikään kunta kysy meiltä mitään, mitä me teemme, mitä kuntalaisille kuuluu?

3 (Päivi Saukko) Kun yhdistys toimii omalla alueellaan, ei ole suurta yhteyttä kuntaan, kun ajatellaan Hyte-näkökulmasta, kunnalla olisi vastuu. Kunnalla on hyvinvoinnin ja edistämisen tukemisen tehtävä. Maakunnalla on myös alueensa ihmisten vastuu. (Harri Jokiranta) Katsotaan kuntapäättäjien ja valmistelijoiden suuntaan. Olisiko EMMY se paikka, missä järjestöt näyttäytyy toimijoina. Kunnan kannalta yhteistyötä helpottaa kun vastapuolella on selkeä neuvottelukumppani. () On luontaista sosiaaliterveyspuolelle. Kunta joutuu asennoitumaan uudelleen suhteessaan järjestöihin. (Tuula Peltoniemi) Heli totesi aikaisemmin voimassa olevan maakuntaohjelman ohjaavan edelleen ja siellä lukee, että kuntayhdyshenkilöt on oltava jokaisessa E-P:n kunnassa. Kunnassa on se iso satsaus. (Heli Seppelvirta) Kyseessä on kuntien, uuden maakunnan ja järjestöjen yhteinen asia. Kun olemme aktiivisia, on otettu vakavasti. Miisa Lamminen, Lakeuden Omaishoitajat ry: Järjestöt ovat monimuotoisia, ammattilaisilla on joskus erilaisia ajatuksia kuin vapaaehtoisilla. Voisiko olla jonkinlainen organisaatio, järjestöjen osaamiskeskus tai muu vastaava alusta, joka rakennettaisiin ja se toimisi konkreettisesti ja kokoaisi yhteen näitä asioita? (Tuula Peltoniemi) Maakuntakonsernissa voisi olla joku koordinoiva henkilö. (Harri Jokiranta) Älkää antako omaa roolia järjestönä maakunnalle. Järjestöt yhdessä tekevät itsensä näkyväksi, osaavaksi ja toimivaksi. (Minna Laitila) Yksi maakunnan tehtävä on tukea yhteisöjen ja järjestöjen oma-aloitteista suunnittelutyötä. Järjestöjen ja vapaaehtoisten työ on niin arvokasta, ettei sitä kannattaisi antaa byrokraateille. Ulla Harju, Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piiri: Eläkeikäisiä on nuoria ja vanhoja. Ihmiset jotka tarvitsevat paljon hoitoa ja arvostusta huolestuttaa, myös ikäihmisiä arvostettava loppuun saakka. Askarruttaa I&O-hankkeeseen liittyen, että jäävätkö ihmiset heitteille. Digitalisaatio huolestuttaa, koska on ikäihmisiä jotka eivät pysty ottamaan hallintaan vaatimattomimpiakaan digitalisaation välineitä. Huomioikaa, että kaikki eivät siihen pysty, vaikka henkilö ei olisikaan esimerkiksi dementoitunut. Olen saanut Seinäjoen kaupungiltakin vinkin, että pitäkää huoli että Eläkeläisliiton toiminnasta mainitaan. (Asko Peltola) Hienoa, että eläkeliitot ovat aktiivisia ja antavat tukea digitalisaatioon. Yhteyspalvelupisteet ja näissä tapahtuva avustus ja neuvonta. Pisteeltä saa yhteyden esimerkiksi Kelaan ja Verotoimistoon avustettuna. Digitalisaatio tuo paljon mahdollisuuksia. (Päivi Saukko) Kaikki asiat, jotka pitävät ikäihmiset aktiivisena ja osallisena tässä yhteiskunnassa ovat hyviä. Heikki Korkealaakso, Eteläpohjalaiset Kylät ry: Pitäisi olla jokin systeemi, ketkä käyvät ikäihmisten luona, esimerkiksi rekisteri, että omaiset tietäisivät keitä siellä käy. Kauhajoella on tehty hyvinvointisuunnitelma ja sen toteutuminen arvioidaan. Vapaaehtoisille tärkeä kumppani on kunta. Kyläyhdistys tekee paikallisesti monien yhdistysten kanssa yhteistyötä. Eeva-Maria Latva-Rasku, MLL Pohjanmaan piiri: Järjestöjen elinvoima. Minkälainen käsitys teillä on, että miten tulevaisuudessa maakunta pystyy avustamaan järjestöjen toimintaa, että pystyykö se antamaan tiloja yms. käyttöön? Toive, että maakuntastrategiassa olisi lapsiystävällisyys-sana, olisimme sellainen maakunta.

4 (Harri Jokiranta) Järjestöjen avustus suoraa rahalla tai tiloja antamalla on kuntien tehtävä. Lapsiystävällisyys on hyvä, jota kannattaa viedä eteenpäin, olen itse käyttänyt sanaa elämäntilannelähtöisyys. (Asko Peltola) Maakunta ei automaattisesti jaa rahaa järjestöille, sillä maakunnalla ei ole siihen varattua rahaa. Katson kuntiin, miten järjestöt tekevät itsensä tykö kunnissa ja niiden päättäjille. Maakuntavaltuustossa olisi hyvä olla järjestöjen asioita tuntevia ehdokkaita? EMMY on hieno homma. Eeva-Maria Latva-Rasku, MLL Pohjanmaanpiiri: Monet järjestöt saavat sote-puolelta rahoitusta, jos rahaa ei tule maakunnasta, sitä ei tule kunnastakaan. Löytyykö uudesta kunnasta järjestöavustukset? Meidän on tehtävä yhteistyötä. (Heli Seppelvirta) Yleisesti, maakunta on erillinen kuin kunta. Olemme tiukassa valtion ohjauksessa, myös rahoituksen suhteen. Aino-Maija Siren, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu PLU: Julkinen rahoitus ei valitettavasti tule meillä kasvamaan? Järjestöjen on mentävä enemmän palvelupuolelle, palvelutuottajan moodiin, vapaaehtoistoiminnan ja kansalaistoiminnan lisäksi. (Heli Seppelvirta) Tarvitaan eteenpäin katsova suunnitelma mitä tehdä. (Harri Jokiranta) Tulonlähteelle on pakko mennä, jollain järjestöillä on tuotteita ja palveluja mitä myydä. Sote-rahoitus järjestöille, maakunta joutuu katsomaan vastikkeellisuuden. Palveluista muotoillaan tuotteita, joita ostetaan. (Päivi Kultalahti, Leader-Aisapari): Leaderit ovat maaseudun suuria rahoittajia, joita järjestöjen kannattaa hyödyntää enemmän tulevaisuudessa. Miisa Lamminen, Lakeuden Omaishoitajat ry: Palaan edelliseen kysymykseeni, maakunnassa voisi olla järjestöneuvosto tai jokin muu pala joka linkittäisi yhteen. ( Minna Laitila) Maakunnalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta, on tulossa osallisuusohjelma, voitaisiin esittää uudelle maakunnalle, että olisi myös järjestöjen toimielin. Lupaaminen on vaikeaa, koska maakunnan poliittisia päättäjiä ei vielä ole. (Harri Jokiranta) Miettikää järjestöjen yhteistoimintaa, miten se koostuu ja kuinka sen jäsenyys muodostuu. Se voisi olla edustuksellinen elin ja järkevä maakunta ei jätä yhteistyötä tekemättä. (Asko Peltola) Olkaa yhteydessä tuleviin maakuntavaltuutettuihin. Minna Huhtamäki-Kuoppala, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry: Kuuluu sekä kunnille että maakunnille. Monet yhdistykset eivät saa rahallista avustusta kunnilta. Esteettömät tilat olisi mukava saada käyttöön. Tiloihin olisi päästävä esimerkiksi rollaattorilla. Tilojen vuokraus on kuitenkin kallista. (Harri Jokiranta) Maakunta vuokraa kunnalta sairaanhoitopiirin toimitilat. Kunta olisi fiksu jos se tarjoaisi tiloja, jos se haluaa että sen alueella on aktiivista toimintaa. Maakunnalla ei ole omia tiloja hallinnassa. Kati Kuusio, Lakeuden Mielenterveysseura: Miten rahoitus, kun on sellaista työtä, jota ei voi tuotteistaa? Pitäisikö kuntien kanssa pitää tällainen samanlainen kyselytilaisuus? (Göran Johansson) E-P:n Järjestöt mukana muutoksessa hankkeen tiimoilta käynnistyy kunnanjohdon kierros ja tästäkin tilaisuudesta saadaan evästystä siihen. (Harri Jokiranta) On muistettava, että kunnat eivät katoa ja maakunnan rahoitusmahdollisuudet ovat rajalliset.

5 Miia Hietaniemi, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry: Olisi tärkeää, että eri järjestöt vuoropuhelevat ja pitävät yhtä. Huolestuttaa, kun terveydenhuolto on muuttunut ja vuoropuhelu menee maakunnalliseksi ja isoksi, että meneehän tieto perille. Toivottavasti vuoropuhelu toimisi vaikka mennäänkin isompaan kokonaisuuteen. 5. Tilaisuuden päätös Tilaisuuden lopuksi valmistelijat evästivät keskusteluun osallistuneita ja yleisöä. He kehottivat pitämään yhtä, tekemään yhteistyötä ja muistuttivat kuntien roolista yhdistysten ja järjestöjen yhteistyössä ja lähestymään kuntia. He toivoivat, että järjestöjen väki tulee toimimaan työryhmänä tai jollain muulla tavalla ja ovat että he ovat valmistelijoihin yhteydessä. Keskustelun aikana nousi monesti esille, että erilaisia alustoja ja rakenteita tarvitaan, ja niiden kautta maakunnan erilaisiin elimiin kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä. Muistion laati Sonja Makkonen