Ajankohtaista ympäristö- ja maapolitiikkaa

Transkriptio

1 Ajankohtaista ympäristö- ja maapolitiikkaa MTK:n ympäristöasiamiesten ja asiantuntijoiden koulutuspäivät 2012 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Härmän kuntokeskus

2 Sisällys 1. Lainvalmistelut ja tulkinnan haasteet 2. Ravinteiden kierrätyksen uhat ja mahdollisuudet 3. Vesienhoito-ohjelmien käytännön vaikutukset 4. Ilmastopolitiikkaja sen vaikutukset

3 1. Lainvalmistelut ja tulkinnan haasteet Ympäristö- ja maapolitiikassa

4 MTK:n ympäristö- ja maapolitiikka Perustehtävämme: luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuva omistusoikeuksien ja vastuullisen tuotannon puolustaminen Ruoka, puu, energia = biomassan tuotanto Pohjaamme luonnonlakeihin ja ihmisen tarpeisiin Edelläkävijyys parhaiden käytäntöjen soveltamisesta Perustuslain omaisuudensuoja Ympäristövastuu Näemme, että omaisuuden suoja on eksaktimpi ja vahvempi perustuslain säännös, kun taas ympäristövastuusäännös on enemmän tehtävänanto julkiselle vallalle ja takaa kansalaisten osallistumismahdollisuudet MTK/Ympäristö- ja maapoliittinen ryhmä/liisa Pietola, marraskuu 2012

5 MAATALOUS - METSÄTALOUS - YRITTÄJYYS Tutkimus TUOTTAJAT ja MAANOMISTAJAT = JÄSENET 1. Lainvalmistelu Taloudelliset ja teknologiset edellytykset 3. Vaikutusten arviointi Ympäristö Luonnontiede 4. Parhaiden menetelmien soveltaminen Tuotanto & Maankäyttö Omaisuuden suoja 2. Laintulkinta YHTEISKUNTA MTK:n Ympäristö- ja maapolitiikka ryhmän toimintakehys MTK/Ympäristö- ja maapoliittinen ryhmä/liisa Pietola, marraskuu 2012

6 Syksyn 2012 lakihankkeita 1. Luonnon monimuotoisuuden (biodiversiteetti BD) ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma työryhmätyö päättynyt 2. Ympäristönsuojelulain (YSL) uudistushanke - valmistelussa 3. Nitraattiasetuksen päivitys valmistelussa 4. Uusi maatalouden ympäristötukiohjelma - valmistelussa Ilmastotoimet: Ravinteiden kierätys Ympäristötoimet: Valumavesien hallinta, luonnon monimuotoisuus Suhde EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) viherryttämistoimiin? 5. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisarviointi alussa 6. Soidensuojelun täydennysohjelma - käynnistyy 7. Uuden vesilain (VL) tulkinta vaatii yhteisiä ohjeita 8. Maankäytön ilmastovaikutukset: hiilitilinpito ja mahdollinen ilmastolaki MTK/Ympäristö- ja maapoliittinen ryhmä/liisa Pietola, marraskuu 2012

7 2. Ravinteiden kierrätyksen uhat ja mahdollisuudet Suomen hallitus sitoutui vuonna 2010 Itämeren huippukokouksessa ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi

8 Kasvinravineet = alkuaineita mineraaleista ja orgaanisesta aineksesta Juuret ottavat ravinteet Ioneina: maanesteestä ja maan hiukkaspinnoilta Kokonaismäärät maassa >> ionit maanesteessä: Ioneita vapautuu maasta viiveellä lannasta viiveellä mineraalilannoitteista nopeasti MTK/Ympäristö- ja maapoliittinen ryhmä/liisa Pietola, marraskuu 2012 N NO 3 -, NH 4 + P H 2 PO 4 -, HPO 42 - K K+ S SO 4 2- Ca, Mg Ca 2+, Mg 2+ B Mo H 3 BO 3, H 2 BO - 3 MoO 2-4, HMoO Cu Cu 2+, Cu(OH) +, kelaatit Fe Fe 2+, Fe(OH) 2+, Fe(OH) 2+, Fe 3+, kelaatit Mn Mn 2+, kelaait Zn Zn 2+, Zn(OH) +, kelaatit Cl Cl

9 Ravinnelähteet MAAPERÄ Maan mineraalit - maaperän hiukkaspinnoilta käyttöön Eloperäinen aines hajottavat työstävät LANNOITTEET / Lannoitevalmisteet Epäorgaaniset (väkilannoitteet): NPK-lannoitteet Orgaaniset: lanta, lietteet, jätteet 1. Ravinteiden käyttökelpoisuus? RIIPPUU LÄHTEESTÄ 2. Ravinteiden turvallisuus? Yhdyskuntalietteet: Raskasmetallit - OK Mikrobit - OK Orgaaniset haitta-aineet UHKA MTK/Ympäristö- ja maapoliittinen ryhmä/liisa Pietola, marraskuu 2012

10 Uhkana orgaaniset haitta-aineet Pharmaceuticals = lääkeainejäämät ja niiden aineenvaihduntatuotteet Myös palokemikaalit, keinokuidut, kosmetiikkatuotteet Voivat muuttua maaperässä haitallisimmiksi yhdisteiksi Maaperän suojelu pellon turvallisuus ruoantuottajana taattava Tutkittu vähän: 1970-luvulla todettiin hormonijäämiä 2011 todettiin paljon huumausaineita Suomen lainsäädäntö ei tunnista aineita eikä säädä pitoisuuksista YM:n ravinteiden kierrätystä edistävä ohjelman syyskuun haussa toivottiin hankkeita, joilla voidaan edistää biojäte- ja lietepohjaisten kierrätysravinteiden käyttöä MTK/Ympäristö- ja maapoliittinen ryhmä/liisa Pietola, marraskuu 2012

11 Ravinteiden kierrätyksessä mahdollisuuksia Lannan fosforista riittää 8 kg/ha pelloillemme (riskialttiin yhdyskuntalietteenfosforia riittäisi 1,5 kg/ha) Biokaasutuksen jälkeen mädätysjätteen käyttö lannoitteena Niittojäte Suojavyöhykkeet ja luonnonhoitopellot Ruovikot ym. Ruohovartiselle biomassalle markkinat Tuhka Poltossa orgaaniset haitta-aineet poistuu, typpi menetetään Suuret kerta-annokset mahdollinen riski: metsälannoitus MTK/Ympäristö- ja maapoliittinen ryhmä/liisa Pietola, marraskuu 2012

12 Ravinteiden kierrätyksessä oleellista 1. Ravinteet kiertoon turvallisesti ja kasveille käyttökelpoisina 2. Ymmärrys siitä, että ravinteet kiertävät maan kautta esim. keväällä annatusta fosforista vain % tulee kasvien käyttöön samana kesänä, loput pidättyy maahan Ravinteiden käytön perussäännöt: Lannoitus perustuu sadon ravinnesisältöön ja maan varastoihin Lannoitteet sijoitetaan suojaan maanpinnan alle juuriston ulottuville Viljleymaa pidetään pellossa: Maan rakenne ja ojitus! Suojavyöhykkeet ja kasvipeitteisyys ravinteiden kierto maasta kasviin vähin tappioin MTK/Ympäristö- ja maapoliittinen ryhmä/liisa Pietola, marraskuu 2012

13 Haaste: Ravinnepäästöt 90% kasvukauden ulkopuolella Irtovesi valuu lähinnä kasvukauden ulkopuolella Oleellista, 1. maa-aines pysyy pellossa eikä lähde mukana 2. maanesteen ionit käytetty ennen valuntaa 3. rehevä kasvusto korjattu pois hyvä sato ja esim. suojavyöhykkeet hoidettu pintavalunta MTK/Ympäristö- ja maapoliittinen ryhmä/liisa Pietola, marraskuu 2012 salaojavalunta

14 3. Vesienhoito-ohjelmien käytännön vaikutukset Ravinnekuormien vähenemä 0-10%?

15 Vesienhoitosuunnitelmilla tavoitellaan parempaa vesien ekologista tilaa Vesien ekologonen tila paranee kun rehevöityminen vähenee Vaatii ravinne- ja kiintoainekuorman vähenemistä Perustuu lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä Vuoteen 2015 ulottuvat vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin 2009 Suurin osa toimista ja ohjauskeinoista käynnissä, mutta toimenpiteiden määrällinen toteutus jää vajaaksi Lähes kaikki ohjauskeinot ovat toteutuksessa Vesien tilaluokittelu tehty 2008 Uudet tarkistetut tilan luokittelut valmistuvat keväällä 2013

16 Rannikkoalueiden ja jokien tilan parantaminen vaatii lisää toimia- Nyroos / YM: Vesitalous 5/2012: Järvien ja pohjavesien tila parempi kuin jokien tai rannikkoalueiden Pääosa (60%) Manner-Suomen luokitelluista pintavesistöistä on ekologiseltaan tilaltaan hyviä tai erinomaisia Pienimmät veisistöt (puolet) rajattu suunnittelun ulkopuolelle Pohjavesien tila on pääsääntöisesti hyvä Vesienhoidon merkittävin ongelma rehevöityminen Erityisesti maatalouden ravinnekuormitusta tulisi vähentää Ympäristöluvat ja vesitalousluvat keskeisiä keinoja vesienhoidon toteuttamiseksi

17 VN:n tavoitteita ei saavuteta Ekholm / SYKE: Vesitalous 5/2012: maatalouden fosforikuorma laskenut Pohjanmaalla mutta typpikuormitus kasvanut, liittyen ainakin osittain lämpenevään ilmastoon Valtioneuvoston periaatepäätöksen Vesiensuojelun suuntaviivat mukaista 30 % vähennystä maatalouden kuormituksessa luvun alun keskimääräisestä tasosta vuoteen 2015 ei saavuteta

18 Ensimmäisten suunnitelmien vaikutusarviointia YM:ssä YM: Vesien tila ei ole parantunut etenkin rehevöitymisen osalta MTK: Maatalous tehnyt paljon ja maatalouden rooli kuormittajana tulisi tarkentaa: Kriteereihin liukoinen fosfori Sisäisen kuormituksen merkitys Hyvää: suojavyöhykkeet ja kosteikot Puuttuu: kuivatuskartoitukset ja ojituksen merkitys, Puuttuu: maan rakenteen ja viljelykierron merkitys MTK/Ympäristö- ja maapoliittinen ryhmä/liisa Pietola, marraskuu 2012

19 Vesienhoitosuunnitelmilla tavoitellaan parempaa vesien ekologista tilaa - ravinne- ja kiintoainekuormien vähentämistä Perustuu lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä Vuoteen 2015 ulottuvat vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin 2009 Suurin osa toimista ja ohjauskeinoista käynnissä, mutta toimenpiteiden määrällinen toteutus jää vajaaksi Lähes kaikki ohjauskeinot ovat toteutuksessa Toisen vesienhoitosuunnittelu (VHS) -kauden ( ) valmistelu käynnissä sovitetaan yhteen merenhoidon ja tulvariskien suunnittelun kanssa Kuuleminen vesienhoidon keskeistä kysymyksistä käynnissä Mihin kiinnitettävä erityisesti huomiota? Ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi kommenteille 2014

20 Maatalouden vesienhoidon lisätoimien tarve: Pääasiassa nykyisen ympäristötuen toimenpiteitä Toimenpide yhteensä Ravinnepäästöjen hallinta (ha) Ravinnepäästöjen tehostetun hallinnan lisäys (ha) Kasvipeitteisyyden lisäys (ha) Suojavyöhykkeiden lisäys (ha) Kosteikkojen lisäys (lkm) Lannan jatkpkäsittelyn tehostaminen (t lantaa) Säätösalaojituksen lisäys (ha) Pohjavesialueiden peltoviljelyn vesiensuojelun lisäys (ha) Koulutus ja neuvonta (lkm) Tarja Haaranen: Vesitalous 5/2012

21 Metsätalouden vesienhoitotoimenpiteiden toteutuminen Toimenpide ha Suunnitellut määrät Tallennustilanne* Toteutuma ** ha/ kpl % Lisätieto Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet (ha) ha 40 % ha 31 % Kunnostusojitu s-ala noin 70 % suunnitellusta Lannoitusten suojakaista (ha) ha 31 % 269 ha 39 % Hakkuuiden suojavyöhyke (ha) Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta ( kpl vsrakenne) Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu (kpl vs-rakenne) ha 53 % ha 37 % kpl 31 % 652 kpl 39 % kpl 89 kpl Vain 2 ELYkeskusta tallentanut Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu ha/vuosi 32 % ha (ha/v) Koulutus ja neuvonta (hlö/v) hlö/vuosi 20 % 1939 hlö 80 % TASo-hanke Selänne, K-S ELY

22 Metsätalouden toimenpiteet v Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet Lannoitusten suojakaista Hakkuuiden suojavyöhyke Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta (erillishankkeet) Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu Tehostettu vesiensuojelu-suunnittelu Ojitusten haittojen ehkäiseminen pohjavesialueilla Koulutus ja neuvonta Ojitettujen soiden ennallistaminen Selänne, K-S ELY

23 4. Ilmastopolitiikka ja sen vaikutukset

24 Maankäytön ilmastovaikutukset & LULUCF Maankäyttösektori LULUCF = Maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden tilinpito hiilidioksidipäästöistä ja poistoista Maankäytöstä lasketaan hiilidioksidipäästöt, jotka johtuvat kivennäismaiden hiilivarastojen muutoksista ojitettujen orgaanisten maiden orgaanisen aineksen hajoamisesta (turve- ja multamaat) viljelymaiden kalkituksesta Lisäksi lasketaan N 2 O-päästö pellonraivauksesta kivennäismailla.

25 5. Maankäytön ilmastovaikutukset & LULUCF Suomen pinta-ala jaetaan raportointia varten 6 maankäyttöluokkaan: 1. Metsämaa 2. Viljelymaa 3. Ruohikkoalueet 4. Kosteikot 5. Rakennettu maa 6. Muut maa-alueet Komissio ehdottaa raportoinnin pakollisuutta Viljelymaan hoidon osalta on ollut epävarmuutta siitä, että onko toimenpide Suomessa nielu vai päästö. MTK/Ympäristö- ja maapoliittinen ryhmä/liisa Pietola, marraskuu 2012

26 Maatalouden päästöjen raportointi YK:n Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisesti osana Suomen kokonaispäästöjä 1. Varsinaisina maatalouden päästöinä metaani- ja dityppioksidipäästöt tuotantoeläimistä, lannasta ja maaperästä 2. Maankäyttösektori vapaaehtoinen 20 % 3. Energiasektori

27 Haasteena kv ja kansallinen ilmastopolitiikka 1. Komission LULUCF-esitys maan käytön ja maankäytön muutoksen hiilitilinpidosta a. Pakollinen hiilitilinpito maatalousmaalle; viljely ja laidunmaa (EP tukee); b. Komissiolle oikeus säädellä metsien hiilinieluja (EP : ei oikeutta säätää jäsenmaiden referenssilukuja vaan oltava samat kuin YK:n ilmastosopimuksessa) 2. Kansainväliset hallitusten väliset ilmastoneuvottelut jatkuvat Dohassa Qatarissa. Komissio haluaa ennen Dohaa LULUCF:n valmiiksi myös raportointiasetuksen osalta ja näyttää edelläkävijyyttä 3. Suomen ilmastolakiesitys Puitelailla sidottaisiin ei-päästökauppasektorin päästövähennysten eri mekanismit (strategiat ja lait) lain yhteyteen, siis vahvistetaan oikeusvaikutuksia ja samalla varmistetaan vähennysten toteutuminen 4. Komission asetusehdotus turvemaiden kyntökiellosta (pellonraivaus)