Vihertyvä maatalouspolitiikka. Joensuu Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Transkriptio

1 Vihertyvä maatalouspolitiikka Joensuu Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

2 Viherryttäminen? Kaipaa määritelmää Voidaan nähdä maatalouden harjoittamisena, jossa huomioitu: Luonnon monimuotoisuus Monivuotisen kasvuston verkosto ja lajiston rikkaus Resurssitehokkuus Kasvinravinteiden tehokas käyttö Energian ja uusiutumattomien luonnonvarojen tehokas käyttö ruoantuotannossa (N ja P) Vesiensuojelu: rehevöityminen Ilmastonsuojelu: Maan- ja energiankäyttö

3 Sisällys 1. Maatalouden ympäristötuen toimivuus EU:n aikana Mitä tehtiin jo hyvin? Missä vielä parannettavaa? Katse maaperän toimintoihin viljelymaassa 2. Kohti viherryttämistä ja uudistuvaa yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) EU:ssa Komission asetusehdotukset Viherryttämistoimet Mitä jää uuteen ympäristötukeen? Ympäristö- ja ilmastokorvaukset

4 Mitä teimme hyvin? - Viljelijät toteuttaneet onnistuneesti ympäristöohjelmaa vuodesta 1995 Laaja sitoutuminen luonut edellytykset hyvien käytäntöjen toteutumiselle Vaikka typpi- ja fosforikuormat vesistöihin eivät ole vähentyneet odotetusti vai ovatko? Yhdyskuntajätevesien osuus? Mikä oikeasti on peltotoimenpiteiden osuus? kuinka paljon viljelijät voivat vaikuttaa? Tutkimusta ja laskentaa tarkennettava Vaikutusten seuranta kattavammaksi

5 Viljelijät ovat tehneet mitä on pyydetty on aika arviointiin uuden ohjelman kynnyksellä Olemme oikealla tiellä mutta toimenpiteitä pitää tarkentaa Uutta tutkimusnäyttöä toimien vaikuttavuudesta Viljelijän kokemukset toimien käytännöllisyydestä Tavoitteet laajemmiksi: Vesien- ja ilmastonsuojelu Luonnon monimuotoisuus ja maisema Satopotentiaalin hyödyntäminen resurssitehokkaasti: Riittävästi ruokaa mahdollisimman pieneltä maa-alalta

6 Missä onnistuttiin? Ympäristöohjelman saavutuksia Ohjaus tehokkaampiin ja tarkempiin viljelymenetelmiin, joissa ravinteet pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti: pientareet suojakaistat, talviaikainen sänki vähennetty maanmuokkaus Estävät ravinteikkaan maa-aineksen valumista ojiin ja vesistöihin liukoinen fosfori? Kuva: Toomas Tamm

7 Saavutuksia: Lannoituksessa annetut ravinteet vastaavat hyvin sadoissa pellolta poisvietyjä ravinnemääriä. kg/ha Kokonaisfosfori Ravinnetaseen trendi ravinnetase Fosforin poistuma sadossa Lannan fosfori Lähde: TNSGallup (Yara) 5 0

8 Saavutuksia: Peltojen liukoisen fosforin pitoisuus keskitasoa 10 % riskipeltoja (viljavuusfosfori korkea > 20 mg/l) Liukoisen fosforin DRP huuhtouma kg/ha Lannoitus 9 ja 45 kg/ha Hehtaarikohtainen liukoisen fosforin huuhtouma pientä riippumatta lannoitustasosta (Ollikainen & Lankoski 2011) Suomalaisten peltojen P-luku noin 11

9 Ruoantuotantoon liittyvä ympäristötyö on vielä kesken: Missä parantamisen varaa? Lannoituksen määrällinen rajoittaminen ei enää auta: Ruoantuotanto ja vihreä kasvu vaatii ravinteensa Oleellista on, etteivät pellon pientareet vuoda ravinteikasta maata vesistöihin ja peltomaa ravinteineen pysyy pellossa. 1. Eroosio kuriin ojitus & maan rakenne 2. Lannan ravinteet käyttöön tehokkaammin - ajoitus 3. Vihermassa ei saisi vuotaa maatuessaan korjuu Katse maaperän perustoimintoihin:

10 Viljelymaan perustoiminnot Biologisia pieneliöstö (sienet, bakteerit) maaperäeläimet (lierot, ym.) orgaaninen aines Kemiallisia kasvinravinteet happamuus haitta-aineet ympäristö Fysikaalisia maan huokosto: ilmavuus, vesitalous, mekaaninen vastus

11 Viljelymaan perustoiminnot Biologiset, fysikaaliset ja kemialliset: toimivat yhdessä Typen reaktiot ja mikrobit Vesitalous ja maanrakenne Kasvin ravinteiden otto: minimilaki Toinen ravinne ei korvaa toista heikoin lenkki määrää Säätekijät dominoivat: viljelijä tekee vain parhaansa Typen tappiot (haihdunta, valumat) Ravinteita karkaa aina Elävä kasvusto sitoo ravinteet parhaiten Hyvärakenteinen ja hyvin kasvava maa vuotaa vähiten

12 Maaperän ravinne- ja kaasupäästöjen fakta 1 1. Peltomaa on elävä ekosysteemi Mikrobiologiset toiminnot sitovat ja vapauttavat ravinteita: lämpö, kosteusvaihtelut ja muokkaus kiihdyttävät vapautumista Ovatko juuret silloin valmiina ottamaan ravinteita? Onko maassa riittävästi vettä viemään ravinteet juureen? Saako juuristo riittävästi happea toimiakseen? Ellei, maa vuotaa ravinteita ja kaasuja

13 Maaperän ravinne- ja kaasupäästöjen fakta 2 2. Peltomaa on huokosto, jossa fysiikan lait toimivat Maan suuret huokoset kuljettavat painovoimaveden ojiin ja happea juurille sekä mikrobeille Onko maassa riittävästi suuria ja jatkuvia huokosia? Onko maassa riittävästi vettä pidättäviä huokosia? Ellei, maa vuotaa ravinteita ja kaasuja

14 Fakta 3: Maan rakenteen heikentyessä maa ei läpäise vettä: pintavalunta ja ravinnekuormitus Maan kaasunvaihto heikko: hapettomasta maasta kasvihuonekaasupäästöjä Jos ojasto tukossa, hyvä rakennekaan ei auta & rakenne heikkenee edelleen

15 Ravinnepäästöt kasvukauden ulkopuolella (90%) Irtovesi valuu lähinnä kasvukauden ulkopuolella Oleellista, 1. maa-aines pysyy pellossa eikä lähde mukana 2. maanesteen ravinneionit käytetty ennen valuntaa 3. rehevä kasvusto korjattu pois hyvä sato ja esim. suojavyöhykkeet hoidettu pintavalunta salaojavalunta

16 Peltokasvien ravinnetarve ja lannoitus Lannoituksella - joko orgaanisella tai epäorgaanisella Ravitaan kasvava kasvi kasvin tarpeen mukaan: varmistetaan sadon määrä ja laatu oleellista lannoitteen määrä, yhdiste, aika, paikka Viljavassa maassa lannoitus = sadossa poistunut määrä Liian ravinteikkaassa < Köyhässä > Palautetaan sadossa poistuneet ravinteet = Ylläpidetään viljavuutta kasvit eivät hyödynnä saman vuoden lannoitusta vaan ionit kiertävät maaperän pidätyspaikkojen ja orgaanisen aineksen / mikrobiston kautta

17 Ravinneionit mineraaleista ja orgaanisesta aineksesta Juuret ottavat ravinteet Ioneina: maanesteestä ja maan hiukkaspinnoilta Kokonaismäärät maassa >> ionit maanesteessä: Ioneita vapautuu maasta viiveellä lannasta viiveellä mineraalilannoitteista nopeasti N NO 3 -, NH 4 + P H 2 PO 4 -, HPO 42 - K K+ S SO 4 2- Ca, Mg Ca 2+, Mg 2+ B H 3 BO 3, H 2 BO - 3 Mo MoO 2-4, HMoO - 4 Cu Cu + 2, Cu(OH) +, kelaatit Fe Fe 2+, Fe(OH) 2+, Fe(OH) 2+, Fe 3+, kelaatit Mn Mn 2+, kelaait Zn Zn + 2, Zn(OH) +, kelaatit Cl Cl

18 Lannoitteet ravinnelähteenä 1. Lannoitus sadon käyttömääriä vastaten (viljavuustaso saavutettu) Annetaan tarpeen / kasvupotentiaalin mukaan Ravinteet kasville käyttökelpoisia: kokonaismäärä ei ratkaise Kaikki tarvittavat 16 ravinnetta saatavilla 2. Lannoitteiden ravinteet käytettävissä silloin kuin kasvi niitä ottaisi (tai pidättyvät hiukkaspinnoille väliaikaisesti) Haaste orgaanisille lannoitteille Typpi ja rikki vapautuvat mikrobitoiminnan perusteella 3. Lannoitteiden ravinnesuhteet lähellä kasvin ottamia ravinnesuhteita Mineraalilannoitteet voidaan räätälöidä Haaste orgaanisille lannoitteille: lannan prosessointi

19 Viherryttämisen taustalla tulisi olla faktat: Maasta vapautuu aina jonkin verran ravinteita Maan ravinteiden pidätys- ja vapautumissyklit Maa-aineksen huuhtoutuminen eli eroosio Kuolevien kasvien ja maanesteen ravinteiden huuhtoutuminen Oleellista, että maan rakenne toimii ja maa pysyy pellossa suodattaa ravinne-ionit veden mukana maaprofiiliin ojitus toimii vaihtaa ilmakehän happea juuristoille ja maan mikrobeille jolloin kaasupäästöt saadaan minimiin Oleellista, että liukoiset ravinteet ovat kasvin käytössä aktiivisen kasvun aikana juuriston saatavilla (sijoituslannoitus) ravinteet viedään pois pelloilta hyvässä sadossa / vihermassassa kerääjäkasvit

20 2. Pitkäaikainen CAP-rahoituskehysehdotus Komissiolta CAP:n budjetin ulkopuolelta: milj. maataloustutkimukseen ja innovaatioihin milj. ruokaturvaan ja kriiseihin

21 CAP- asetusehdotukset ja ympäristö Kommission lainsäädäntöehdotukset Maatalouden ympäristökuormituksen ohjaamista I. Suorat tuet ja markkinat 30 %: Viherryttäminen II. Maaseudun kehittäminen Ympäristötuki / Ympäristö- ja ilmastotoimet Rahoitus & hallinto ( Horisontaaliasetus ) Täydentävät ehdot & Tilaneuvonta

22 Viherryttäminen (Greening) Toimenpiteet edellytyksinä I pilarin suoriin tukiin taso säilyy n. 300 /ha pois II-pilarin ympäristötuesta? osa toimenpiteistä kuulunut Suomessa ympäristötukeen Luomu- ja Natura 2000 alueille vihertämistuki automaattisesti ilman erillisiä viherryttämistoimia

23 Viherryttämistoimenpiteet 1. Viljelyn monipuolistaminen: 3 viljelykasvia, joita 5 %-70 % alasta 2. Pysyvien nurmien ylläpito: 95 % nurmista (2014 tasosta) 3. Ekologinen ala: Ei tuotantoa 7 % peltoalasta (pl pysyvät nurmet) kesannot, maisemapiirrealat, suojakaistat ja maaseutuohjelman mukaisesti metsitetyt alat hyväksytään (?)

24 Ympäristötuki II-pilarista Maaseudun kehittämisrahoista ja kansallisista Toimenpiteille, jotka eivät ole Vihertämistoimia Täydentäviä ehtoja eli lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähimmäisvaatimuksia tai kansallisen lainsäädännön vaatimuksia Ympäristönsuojelulain ja nitraattiasetuksen uudistukset menossa

25 Ympäristötuki Tuki kattaa osan tai kokonaan sitoumuksesta johtuvat lisäkustannukset tai tulon menetykset (enint. 600 /ha 1- vuotisista ja 900 /ha monivuotisista kasveista, 450 /ha muusta maankäytöstä ja 200 /ey alkuperäisroduilla) Jäsenmaa voi valita tuensaajat tarjouskilpailulla Ympäristötukea ei luomutuen piiriin kuuluvista toimenpiteistä

26 EU:n Horisontaaliasetus: Aineksia I ja II pilareihin eli suoriin tukiin ja ympäristötukeen Täydentävät ehdot (direktiivien soveltamista) Lisätty mm. uusien turvemaiden kyntökielto Maisemapiirrevaatimuksiin on lisätty puiden ja pensaiden kaatokielto lintujen pesintäaikaan sekä vaatimus torjua haitallisia vieraslajeja ja tuholaisia. Vesipuitedirektiivi ja torjunta-aineiden käyttödirektiivi lisätään, kun kaikki jäsenmaat ovat panneet ne täytäntöön. Tilaneuvontajärjestelmä Pakollinen jäsenmaalle Viljelijöille osallistuminen on vapaaehtoista

27 Nykyisiä ympäristötoimenpiteitä Suomessa Perustoimenpiteet 1 Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta 2 Luonnonhoitopellot 3 Peltokasvien lannoitus 4 Puutarhakasvien lannoitus 5 Pientareet ja suojakaistat 6 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito Lisätoimenpiteet koko maassa 7 Vähennetty lannoitus 8 Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla 9 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus 10 Lannan levitys kasvukaudella 11 Ravinnetaseet Viherryttämistoimenpide jatkossa? Viherryttämistoimenpide jatkossa?

28 Ympäristötuen tavoitteet jatkossa Suomessa Maatalouden ympäristönsuojelun peruskriteerien toivottiin säilyvän hyvinä käytäntöinä kaikilla alueilla, vaikka kohdentamista tarvitaan (MMM:n kansallisen ympäristötuen valmistelutyöryhmä ). Ympäristökorvaus: Viljelijät saavat rahallisen korvauksen ympäristötoimista, joista markkinat eivät ole valmiita maksamaan tuotteiden hinnassa. Ympäristö- ja ilmastotoimet

29 Uusi ympäristötuki MTK asettaa tavoitteeksi kaikkia viljelijöitä koskeva ohjelma perustoimenpiteitä ja kohdennusta mahdollisuus erinomaiseen satoon 2 perusmallia esillä julkisuudessa / työryhmissä Laaja tilakohtainen korvaus Tarkennettu lohkokohtainen korvaus? Viherryttäminen tilakohtaista Ympäristötuki kohdennetaan

30 Viherryttäminen ja ympäristötuki Mitä meille jää II pilariin nykyiseen ympäristötukeen verrattuna? Rahoitus ja toimet? Uhkaako EU:n viherryttämispolitiikka Suomen maatalouden ympäristötyötä? Paljon epäselvyyttä ilmassa Komission asetusehdotuksen konkreettiset toimet? Parlamentti ei ota vielä kantaa rahoitusraami ensin