Vanhuuskuolema. Konsensuskokous Hanasaaren kulttuurikeskus Espoo. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhuuskuolema. Konsensuskokous 2014. 3.-5.2.2014 Hanasaaren kulttuurikeskus Espoo. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia"

Transkriptio

1 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia Vanhuuskuolema Konsensuskokous Hanasaaren kulttuurikeskus Espoo 1

2 2

3 Vanhuuskuolema Konsensuskokous Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Suomen Akatemia Painotalo Kyriiri Oy Helsinki

4 Kansi: Sampo Mäkelä Taitto: Sampo Mäkelä ISBN:

5 KONSENSUSKYSYMYKSET 1. Mikä on vanhuuskuolema? 2. Mitä kuolemassa tapahtuu? 3. Mitkä ovat kuolevan vanhuksen tarpeet ja oikeudet? 4. Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava? 5. Miten iäkkään ihmisen elämää ja kuolemaa arvostetaan? 6. Vanhuksen kuolintoive ja siihen vastaaminen Paneelin jäsenet: Tiina Saarto, dosentti, ylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus, paneelin puheenjohtaja Kaisa Halinen, apulaisylilääkäri, Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto, Laakson sairaala, paneelin sihteeri Jaana Ahlblad, uutispäällikkö, Lääkäriliitto, Lääkärilehti, paneelin sihteeri Terhi Utriainen, dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopiston maailman kulttuurien laitos Minna Lindgren, toimittaja, kirjailija Tarja Konttila, geriatrian ylilääkäri, Kuusamon terveyskeskus Pirkko Lahti, fil.lis, toimitusjohtaja, Tiennäyttäjä Oy tj Jaana Hallamaa, professori, Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta Jonne Sirola, apulaisylilääkäri, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Kaupunginsairaala, Palvelualueiden lääkäripalvelut Raimo Puustinen, yleislääketieteen professori mvs., Tampereen yliopisto Pirkko Karjalainen, YTL, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto ry Sari Papinaho, oikeuslääkäri, THL, Kuopio Arja Peiponen, VTL, THM, emba, palvelualuejohtaja, Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto, Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut Kati Juva, dosentti, neurologian erikoislääkäri, HUS Psykiatriakeskus Heidi Sipiläinen, TtM, kotihoitopäällikkö, Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Håkan Stoor, Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Mika Kallunki, sairaalapastori, työnohjaaja, Tampere Eeva Kuuskoski, LL, lastentautien erikoislääkäri Anneli Vainio, LT, anestesiologian erikoislääkäri, kivun ja palliatiivisen hoidon asiantuntija, Douleur Sans Frontières 5

6 OHJELMA MAANANTAI Ilmoittautuminen Tilaisuuden avaus, suunnitteluryhmän puheenjohtaja lääkintöneuvos Matti Pietikäinen 1. Mikä on vanhuuskuolema? Puheenjohtaja lääkintöneuvos Matti Pietikäinen, Kuopio Pitkän elämän päättyminen: kuolinpaikat, hoitoketjut ja elämän laatu, professori Marja Jylhä, Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus Keskustelua Kahvitauko 2. Mitä kuolemassa tapahtuu? Puheenjohtaja koulutuspäällikkö, Juha Pekka Turunen, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Miksi kuolema on väistämätön? patologian professori (emer.) Eero Saksela, Helsingin yliopisto Kuoleman biologia -haurastumisen näkökulma, professori Timo Strandberg, Helsingin yliopisto ja Oulun yliopisto Keskustelua Lounas 3. Mitkä ovat kuolevan vanhuksen tarpeet ja oikeudet? Puheenjohtaja varatuomari Paula Kokkonen Ihminen kuoleman edessä, arkkipiispa Kari Mäkinen, Turun arkkihiippakunta Kuolevan vanhuksen oireiden hoito, LL, ylilääkäri Paula Poukka, Helsingin kaupungin kotisairaala Milloin vanhus saa kuolla? Hoidon rajaukset kuoleman lähestyessä, Riitta Antikainen, ma. professori, Oulun yliopisto Kahvitauko Hoitotahto, Paula Kokkonen, varatuomari, Helsinki Hoitotahto käytännössä, Marja-Liisa Laakkonen, LT, geriatrian dosentti, apulaisylilääkäri, Laakson sairaala, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Vanhuksen kuolema ja läheiset, tunteet kuolemisen ympärillä, Pirjo Juhela, psykiatrian ja vanhuspsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Keskustelua TIISTAI Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava? Mikä nykyjärjestelmässä kaipaa kohennusta? Puheenjohtaja dosentti, lääninoikeuslääkäri Antti Jääskeläinen, Turku Terveyskeskuslääkärin näkökulma, Pekka Harve, yleislääketieteen erikoislääkäri, Inari 6

7 Kuolema laitoshoidossa lääkärin tehtävät, ylilääkäri Jussi Ripsaluoma, Rauhaniemen sairaala, Tampereen kaupunki Kahvitauko Oikeuslääkärin näkökulma, professori Pekka Karhunen, Tampereen yliopisto Patologin näkökulma (UEMS), professori Veli-Pekka Lehto, Helsingin yliopisto Viranomaisen näkökulma, ylilääkäri Riitta Kauppila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja LT, oikeuslääkäri Sirkka Goebeler, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Keskustelua Lounas 5. Miten iäkkään ihmisen elämää ja kuolemaa arvostetaan? Puheenjohtaja Dosentti Jouko Laurila, osastonylilääkäri, HYKS Medisiininen tulosyksikkö Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet, pääsihteeri, ylilääkäri Ritva Halila, STM, Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Vanhuuskuolema arvojen ristiaallokossa, VT, filosofi, Maija-Riitta Ollila, Pro Sophia Oy Iäkkään kuolema mediassa, FT, dosentti Johanna Sumiala, Helsingin yliopisto Ympäristön merkitys kuolemassa, yliarkkitehti Helinä Kotilainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Keskustelua Kahvitauko 6. Vanhuksen kuolintoive ja siihen vastaaminen Puheenjohtaja lääketieteellinen päätoimittaja, dosentti Päivi Hietanen, Suomen Lääkärilehti Vanhuuskuolema eutanasian sosiaalinen merkitys, professori Tuula Vaskilampi, Itä-Suomen yliopisto Vanhuuskuolema, eutanasia ja media, erityisasiantuntija, toimituspäällikkö Satu Lipponen, Suomen Syöpäyhdistys Kuolema vanhuksen mielessä, Lea Annanmäki, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Vantaan vanhuspalvelut Päätöspuheenvuoro, arkkiatri Risto Pelkonen Keskustelua KESKIVIIKKO Alustavan Konsensuslausuman esittely, paneelin puheenjohtaja, professori, ylilääkäri Tiina Saarto, HYKS Syöpäkeskus Keskustelua ja kommentteja alustavasta lausumasta Lounas, tilaisuus Hanasaaressa päättyy Lopullisen lausuman tiedotustilaisuus tiistaina klo 10, Duodecim. 7

8 SISÄLLYSLUETTELO Konsensuskysymykset 5 Paneelin jäsenet 5 Ohjelma 6 Sisällysluettelo 8 Esipuhe 9 Miksi kuolema on väistämätön? 10 professori Eero Saksela Vanhuuskuoleman lääketiede haurastumisen näkökulma 17 Timo Strandberg Kuolevan oireiden hoito muuttaako korkea ikä tilanteen? 22 Paula Poukka Milloin vanhus saa kuolla? Hoidon rajaukset kuoleman lähestyessä 27 Riitta Antikainen Mitä ovat hoitotahto ja hoitotestamentti 31 Paula Kokkonen Hoitotahto käytännössä 35 Marja-Liisa Laakkonen Vanhuksen kuolema ja läheiset tunteet kuolemisen ympärillä 40 Pirjo Juhela Vanhuksen kuolemansyynselvitys terveyskeskuksessa 46 Pekka Harve Kuolema laitoshoidossa lääkärin tehtävät 49 Jussi Ripsaluoma Viranomaisen näkökulma 55 Sirkka Goebler ja Riitta Kauppila Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet 62 Ritva Halila Vanhuuskuolema arvojen ristiaallokossa 66 Maija-Riitta Ollila Iäkkään kuolema mediassa 71 Johanna Sumiala Saattohoidon ympäristö käyttämätön voimavara 75 Helinä Kotilainen Eutanasia yhteiskunnallisena arvokeskusteluna mediassa 84 Satu Lipponen Kuolema vanhuksen mielessä 89 Lea Annanmäki 8

9 ESIPUHE Vanhuuskuolema Kuoleman lopullisuus aiheuttaa kammoa ihmisten mielissä, vaikka elämä loppuisi pitkän elämän päätteeksi. Vanhusten parissa pitkään työskennellyt lääkäri kutsui taannoin kuoleman kammoa hyvinvointiyhteiskunnan epidemiaksi, joka on levinnyt voimakkaasti viime vuosikymmenillä. Niin ammattilaiset kuin omaisetkin saattavat tuntea tappion tunteita jopa pitkään sairastaneen vanhuksen kuolemasta. Kuoleman kammo voi torjua hyvän ja vapauttavan kuoleman niiltäkin, joiden elämä on jo inhimillisesti katsoen ohi. Konsensuskokous 2014 ottaa kantaa elämän loppumiseen pitkän iän jälkeen. Kuolema vanhuudessa tiivistettiin vanhuuskuolema-käsitteeksi, joka rajaa sen väestöryhmään, jossa kuolema kohdataan useimmin. Konsensuskokous on tavallaan jatkoa vuonna 2012 pidetylle Kohti parempaa vanhuutta -konsensuskokoukselle: pitkän ja hyvän vanhuuden päätepisteenä on toivottavasti mahdollisimman monilla hyvä kuolema. Kahden päivän aikana käsitellään vanhuuskuolemaa monesta eri näkökulmasta vanhuuskuoleman käsitteestä aina vanhuksen kuolintoiveeseen asti. Konsensuskokous on monitieteinen, ja sen luennoijiksi saadaan lukuisia eri alojen parhaita asiantuntijoita. Konsensuskokoukseen on koottu laaja-alainen paneeli, joka työskentelee kokouksen ajan ja laatii konsensuslausuman. Ohjelmassa esiintyvien asiantuntijoiden esitysten pohjalta konsensuslausumassa haetaan vastaukset seuraaviin suunnitteluryhmän laatimiin kysymyksiin: 1. Mikä on vanhuuskuolema? 2. Mitä kuolemassa tapahtuu? 3. Mitkä ovat kuolevan vanhuksen tarpeet ja oikeudet? 4. Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava? 5. Miten iäkkään ihmisen elämää ja kuolemaa arvostetaan? 6. Vanhuksen kuolintoive ja siihen vastaaminen Kiitokset Suomalaiselle Lääkäriseuralle Duodecimille ja Suomen Akatemialle haastavan ja ilmeisen vaikean aiheen nostamisesta konsensuskokouksen teemaksi. Kokouksen suunnitteli työryhmä, johon kuuluivat seuraavat asiantuntijat: Lääkintöneuvos Matti Pietikäinen, Kuopio, puheenjohtaja Dosentti, ylilääkäri Tiina Saarto, HYKS Syöpäkeskus, paneelin puheenjohtaja Dosentti, lääninoikeuslääkäri Antti Jääskeläinen, Turku Dosentti, lääketieteellinen päätoimittaja Päivi Hietanen, Suomen Lääkärilehti Varatuomari Paula Kokkonen Professori Eero Saksela, Helsingin yliopisto Dosentti Jouko Laurila, osastonylilääkäri, HYKS, Medisiininen tulosyksikkö Johtaja Jarmo Wahlfors, Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikkö Pääsihteeri Matti Rautalahti, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Koulutuspäällikkö Juha Pekka Turunen, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Koordinaattori Laura Teikko, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Suuren kiitoksen ansaitsee tehokas suunnitteluryhmä, joka vuoden suunnittelutyön jälkeen toivoo, että hyvät käytännöt syntyvät ja koituvat mahdollisimman monen vanhuksen elämän hyväksi lopuksi. Matti Pietikäinen lääkintöneuvos, suunnitteluryhmän puheenjohtaja 9

10 VANHUUSKUOLEMA Eero Saksela Miksi kuolema on väistämätön? Vanhuus ei ole sairaus. Vanheneminen ja väistämätön kuolema ovat pikemminkin seurauksia evoluutiossa voittoisien biologisten mekanismien myöhäisvaikutuksista. Valintapaineiden ulottumattomissa olevien, suvunjatkamisen jälkeisten vuosien aikana monet onnistuneen yksilönkehityksen takaavat tuhlaavaiset valvonta-, säätely- ja korjausjärjestelmät muuttuvatkin vastakohdikseen ja johtavat solutason vanhenemiseen ja uusiutumiskyvyn katoamiseen. Ikääntyvät kudokset ovat tällöin yhä enemmän alttiina lukuisille vanhuuteen liittyville kroonisille taudeille, joista suurimman osan muodostavat sydän- ja verisuonitaudit, aivohalvaukset ja syöpä sekä dementia. Tilastollisesti kaikkien näiden eliminointi toisi kuitenkin odotettavissa olevaan elinaikaan vain noin 15 lisävuotta. Hoitojen parantuessa kuolema kohtaa yhä useammin lopulta niin, ettei patologi kykene asettamaan mitään täsmällistä tautidiagnoosia yleisesti kuihtuneelle vanhusvainajalle. Viime aikoina on ryhdytty käyttämään termiä hauraus-raihnausoireyhtymä (HRO) kuvaamaan tätä kliinistä tilannetta. Vanhassa kuolinsyynimistössä oli diagnoosi Marasmus senilis, mutta se poistettiin vakaassa uskossa siihen, että nykyiset menetelmät löytävät aina yksiselitteisen syyn elämän päättymiselle. Tätä taustaa vasten Duodecimin konsensuskokouksen teema Vanhuuskuolema asettuu hyvin ajankohtaisena, sillä itse vanhenemisen biologian ymmärtämisessä on otettu perustutkimuksen alueella merkittäviä edistysaskeleita. Eräs tärkeä lähtökohta nykyiselle vanhuustutkimukselle on niin sanottu Hayflick limit. Tämä somaattisten solujen rajallisen elämän sääntö on peräisin vuodelta 1962, jolloin Philadelphian Wistar-instituutin tutkijat Leonard Hayflick ja Paul Moorhead osoittivat sitovasti, että noin 50 jakautumiskerran jälkeen ihmisen sikiön keuhkofibroblastiviljelmät pysähtyvät peruuttamattomasti, degeneroituvat ja kuolevat (Hayflick & Moorhead 1961). Ainoa tapa välttyä tältä kohtalolta on muuntua syöpäsoluksi, joka kykenee loputtomaan jakaantumiseen. Kuluneiden vuosien aikana syöpätutkimuksen merkittävät saavutukset ja vanhenemisen solutason mekanismit ovat monin tavoin kietoutuneet kasvun ja erilaistumisen säätelyn ymmärtämiseen. Tästä voi vakuuttua, kun vertaa syövänkasvun tunnusmerkit läpikäyvää Hanahanin ja Weinbergin landmark -katsausta (Hanahan & Weinberg 2000) ja sen päivitettyä versiota (Hanahan & Weinberg 2011) juuri ilmestyneeseen ja uskoakseni vastaavaan asemaan päätyvään hienoon Lopez- Otinin ja kumppaneiden katsaukseen ikääntymisen biologiasta. Ikääntymisen tunnusmerkit Lopez-Otinin ja kumppaneiden katsauksessa ikääntymisen tunnusmerkit on jaoteltu yhdeksään ryhmään, jotka kattavat vallitsevien ikääntymisteorioiden oleelliset komponentit. Tekijät olivat myös asettaneet nämä keskinäisiin riippuvuussuhteisiin termein primääriset, antagonistiset ja integroituneet vanhenemisen tunnusmerkit (López-Otín ym. 2013). Tutummin ne voidaan nähdä järjestyneinä yleispatologian tavanmukaisten tautimekanismien syyseurausakselille hyökkäys puolustus korjaus kuten heiltä lainatussa kuvassa 1. Sisäiset ja ulkoiset hyökkääjät Elävä organismi on jatkuvasti alttiina laajalle spektrille vaurioittavia tekijöitä, sekä sisäsyntyisten virheiden ja stressin että ympäristön ja mikrobien aiheuttamina. Ne edustavat selvästi tietynlaista hyökkääjen aiheuttamaa riskivakiota, joka ei juuri muutu organismin iän karttuessa. Sellaisia ovat tyypillisesti genomin vaurioita aiheuttavat ympäristön mutageenit, happiradikaalit ja säteily sekä DNA-replikaation ja solujakaantumisten virheet. Samoin jokaisessa solunjakautumisessa lyhentyvät telomeerit mittaavat organismin iästä riippumatta vääjäämättä aikaa samoin kuin eri syistä elämäntavoista ja ympäristöstä johtuvat epigeneettiset muutokset genomin ohjauksessa ja altistumiset mikrobihyökkäyksille. Myös 10

11 varsinaisten elämää ylläpitävien toimijoiden, proteiinien ja solun organellien, homeostaasin tasapaino edellyttää jatkuvia tarkkoja laatujärjestelmiä synteesin, rakenteen ja hajoituksen osalta. Kaikkiin kertyy ajan myötä virheitä, jotka ovat useimpien ikääntymisteorioiden pohjana. Puolustus ja korjaus Seuraavan vanhenemisen biologian kerrostuman muodostavat elimistön puolustusreaktiot syntyneitä vaurioita kohtaan. Ne ovat voimakkaasti valikoituneet takaamaan elämän jatkumisen kannalta ratkaisevan lisääntymisen onnistumisen. Tämä evoluutiopaineissa kaiken muun syrjäyttävä päämäärä on johtanut käsitteeseen antagonistinen pleiotropia kuvaamaan tilannetta, jossa samat mekanismit myöhemmällä iällä muuttuvatkin vastakohdakseen ja näyttävät selittävän vääjäämättömän vanhenemisen tyypilliset piirteet sekä yhdistävät eri ikääntymisteoriat ymmärrettävällä tavalla (Campisi ym. 2011, Rauser yms. 2006). DNA-vauriovaste (DDR) Yksittäisen solun tasolla esimerkki tästä ovat jokaisessa solusyklissä käynnissä olevat DNA:n korjausmekanismit, joiden tehtävänä on varmistaa että tytärsolut perivät kaikin puolin toimintakykyisen äärimmäisen mutkikkaan koneistonsa. Menetelmänä on pysäyttää solusyklin eteneminen lukuisten tarkistuspisteiden kohdalla ja käynnistää korjaus, jonka onnistuminen on seuraavalle etapille siirtymisen edellytys (Kastan & Bartek 2004). Jos vaurio on liian suuri korjattavaksi, sykli pysähtyy peruuttamattomasti niin sanotun senessenssivasteen seurauksena ja voi johtaa lopulta geneettisesti ohjelmoituun solukuolemaan eli apoptoosiin. Tämä DNA Damage Response (DDR) on replikaatiovirheille otollisissa nopeasti jakautuvissa sikiön ja kehittyvän yksilön kudoksissa tietenkin ensiarvoisen tärkeä. Ennen kaikkea DNA-vaurioista johtuvat geneettiseen epätasapainoon johtavat katkos-fuusiosyklit ovat merkittävä vaara malignin 11

12 VANHUUSKUOLEMA kasvun käynnistymiselle onkogeeniaktivaation tai suppressorigeenien mutaatioiden kautta (Bartkova ym. 2005). Viimeinen salpa tällaisten muutosten seurausten tiellä ovat kasvuneston avaingeenit retinoblastooma (Rb) ja p53 Guardian of the Genome (Sperka ym. 2012). Menetetyn solun tilalle rekrytoidaan kantasolupoolista uusi, mutta järjestelmä on ymmärrettävästi tuhlaavainen, kun ajatellaan virheettömään toimintaan tähtäävien tarkastuspisteiden moninaisuutta. Evoluution valintapaineet ovat vuosimiljoonien aikana varmistaneet, että sukunsa jatkamiseen kykenevän yksilön tuottamiseen kantasolureservit riittävät, mutta sen jälkeisestä iästä luonnonvalinta ei piittaa. Seurauksena on vanheneviin kudoksiin kertyvien syklistä poistuneiden degeneroituvien tai apoptoottisesti kuolleiden solujen taakka. Korvaavien kantasolupoolien kutistumisesta seuraa uusiutumiskyvyn vähittäinen menetys, ja niiden yhteisvaikutuksia vanhuuskuoleman kannalta joudutaan tarkastelemaan myöhemmin. Puolustuksen tehokkuuden puolesta puhuvat syövän pienet esiintymisluvut lapsilla ja nuoremmissa ikäluokissa, kun taas iän karttuessa tulee yhä todennäköisemmäksi, että viimeinenkin hallitsemattomalta kasvulta suojaava salpa mutatoituu toimimattomaksi, mikä näkyy kasvavina insidenssilukuina (Engholm ym. 2010). Koe-eläinmalleissa onkin geenitekniikan keinoin voitu näyttää, kuinka tehostettu vaurioseuranta p53-aktivitettia lisäämällä vähentää kasvaininsidenssiä mutta aikaistaa vanhenemista, ja vastaavasti sammutettu p53-aktiivisuus pidentää ikää mutta päättää elämän säännönmukaisesti maligniin kasvuun (Rodier ym. 2007). Aivan kuin Hayflickin ja Moorheadin soluviljelykokeissa vain syöpä on vaihtoehto vanhuuskuolemalle! Tulehdusreaktio Vaurioilta puolustautumisen seuraavat taistelut käydään kudostasolla tulehdusreaktion eli inflammaation keinoin. Hyökkäävät mikrobit, infektioiden tai muiden vauriotekijöiden vahingoittamat solut, kudoksiin kertyneet vieraat materiaalit jne. herättävät tulehdusreaktion evoluution aikana elämän kollektiiviseen muistiin painuneiden mitä moninaisimpien rakenteiden stimuloimana. Niitä kutsutaan yhteisnimellä patogeeni- tai vaurioassosioituneiksi molekyylirakenteiksi eli lyhenteillä PAMP (Pathogen Associated Molecular Pattern) ja DAMP (Damage Associated Molecular Pattern) (Tang ym. 2012). Eläin- ja jopa kasvimaailmassa vahvasti konservoituneet puolustavien solujen reseptorirakenteet tunnistavat tällaisia kolmiulotteisia molekyylimalleja ja käynnistävät ensin luonnolliseksi immuniteetiksi kutsutun primäärivasteen. Kasvikunnassa ja primitiivisemmillä selkärankaisilla se saakin riittää yhdistyneenä tehokkaseen kudosten uudistumiskykyyn. Imettäväisillä näistä aineksista on kuitenkin jo kehittynyt paljon monimutkaisempi immuunijärjestelmän täsmäpuolustukseen saakka ulottuva interaktioiden verkosto, joka myös on äärettömän tuhlaavainen kokonaisuus, kun ajatellaan siihen tarvittavan solumäärän tuotantoa. Jo primäärivasteessa suuri osa puolustukseen osallistuvista soluista tuhoutuu, puhumattakaan kehittyneestä immuunijärjestelmästä. Sen tulee olla valmiina tunnistamaan jokainen vieras rakenne ja valjastaa sitä kantavan hyökkääjän eliminoimiseksi vain kyseiseen tehtävään omistautunut solujoukko, joka tuottaa spesifistä vasta-ainetta tai jolla on tappava tunnistusase. Ei siis ole yllättävää, että köyhyyteen ja heikkoon hygieniaan liittyvät toistuvat infektiot lyhentävät elinikää verottamalla puolustukseen tarvittavien hematopoeettisten kantasolujen reservejä. Korjaus ja regeneraatio Tulehdusreaktio jättää aina jälkeensä eriasteista kudostuhoa, joka on korjattava. Se tapahtuu käynnistämällä lähinnä pieniä verisuonia ympäröivien sidekudoksen (kanta)solujen, myofibroblastien kasvu, jolla ne paikkaavat vauriokohdan ja arpeutuvat. Prosessi on elimistön tarkkaan säätelemä siten, että toimimaton arpi jäisi mahdollisimman pieneksi ja kudoksen regeneratio maksimoitaisiin (Shaw & Martin 2009). Eräänä keskeisenä mekanismina on korjaavien myofibroblastien feed-back-inhibiittori CCN1, joka 12

13 pysäyttää solusyklin ja käynnistää senesenssivasteen (Jun & Lau 2010). Näin syklistä poistetut solut ovat kuitenkin metabolisesti aktiivisia ja saavat aikaan runsaan inflammatoristen sytokiinien tai kemokiinien tuotannon, jota kutsutaan nimellä SASP (senesenssiin assosioitunut sekretoorinen fenotyyppi) (Yuan ym. 2013). SASP:hen kuuluu myös sidekudosmatriksia hajoittavien metalloproteaasien tuotanto, joka sulattaa liian arpikudoksen ja mahdollistaa kudosrakenteen ennallistamisen. Samanlainen kudostuho inflammaatio korjaus uudelleenmuokkaus-säätelyketju, jossa SASP vaste toimii ratkaisevassa roolissa, on osoitettu myös regeneraatiokykyisen parenkyymielimen eli maksan osalta. Kokeellisesti aiheutetun maksavaurion korjautuminen estyi, jos SASP-vaste oli tehty toimimattomaksi, ja lopputulokseksi jäi kirroottinen arpi (Krizhanovsky ym. 2008). SASP ja inflammaging Edellä sanotun perusteella voidaan jo hahmotella ikääntymiseen johtavan antagonistisen pleiotropian ääriviivoja. Miltä kannalta tahansa tarkasteltuna onnistuneen yksilönkehityksen takaavat puolustus- ja korjausmekanismit näyttävät johtavan samaan lopputulokseen: solutason senesenssivasteeseen. Genomin virheettömän toiminnan seuranta on ehdottoman välttämätöntä kehittyvän yksilön kannalta, mutta se jättää jälkeensä peruuttamattoman senesenssivasteen syklistä poistamien solujen taakan. Samoin eri ulkoisia tai sisäisiä hyökkääjiä vastaan suojaava eloonjäämisen edellytys, tulehdus- immuunipuolustus, jättää jälkeensä solutuhoa ja arpeutumista, joiden korjaus ylläpitää kudosrakenteen uudelleenmuokkaukseen liittyvää senesenssivastetta. Metabolian, ravinteiden saannin ja kasvun säätelyn tiukasti kontrolloidut sytokiini-neuroendokriiniset solujen interaktioverkostot ylläpitävät homeostaasinsa luultavasti samalla parempi kuolleena kuin väärässä -periaatteella, siksi läheisesti niiden molekulaariset signaalitiet ovat kytkeytyneet toisiinsa (Yuan ym. 2013). Ikääntymisen seurauksen myös immuunijärjestelmän yleinen teho ja luonnollisen immuniteetin kyky eliminoida senesenssivasteessa syklistä poistettuja soluja heikkenevät (Campisi 2011). Tuloksena on vanhenevissa kudoksissa jatkuvasti kasvava osuus proinflammatorisen SASP-fenotyypin omaavia soluja, jotka ylläpitävät kytevää kroonista tulehdusreaktiota (Hurme 2013). Tämä puolestaan luo maaperää monen kroonisen taudin kuten ateroskleroosin, tyypin 2 diabeteksen, metabolisen oireyhtymän ja pahanlaatuisten kasvainten synnylle. Suoraa näyttöä senesenssivasteen pysäyttämien solujen osuudesta vanhusfenotyypin taustalla on saatu geneettisesti varhain ikääntyvässä hiirimallissa (Baker ym. 2011). Tässä työssä Baker ja kumppanit liittivät p16ink4a-senessenssimarkkeriin tuho-ohjelman, joka voitiin käynnistää aikuisiässä. Senessenssivasteen solujen osuus väheni odotusten mukaisesti. Samoin vähenivät tyypilliset progeroidin fenotyypin piirteet sekä SASP-kemokiinituotanto. Franceschi ja kumppanit (Franceschi ym. 2000) toivatkin kirjallisuuteen termin inflammaging kuvaamaan iän mukana lisääntyvän matala-asteisen kroonisen tulehduksen osuutta koko vanhenemisprosessissa. Aiheesta on myös ilmestynyt useita erinomaisia katsauksia (López-Otín 2013, Salminen ym. 2012). Kantasolukato Yhteinen epäsuora seuraus universaalista senesenssivasteesta samoin kuin tietenkin tehokkaan tulehdus- ja immuunipuolustuksen ylläpidosta sekä uusiutuvien kudosten tasapainosta on tarve varmistaa korvaavien solujen tuotto. Varmistus tapahtuu kantasolujen epäsymmetristen jakaantumisten avulla yleensä siten, että tuloksena on reserviin jäävä kantasolu ja toimintaa korvaamaan erilaistuva, tarpeelliset kerrat jakautumaan kykenevä solu. Sikiöajan valtavaan kudosten kasvuun liittyvä solujakautumisten tarve on myös suunnattoman tuhlaavainen. Elinten morfogeneesi toteutuu suurelta osalta kuvanveistäjän keinoin poistamalla senesenssivasteen ja ohjelmoidun solukuoleman kautta muodon saavuttamisen kannalta tarpeettomat osat. New York Times raportoi äskettäin ( ) näyttävästi, että vanheneminen alkaa jo sikiöaikana. Raportissa viitattiin tutkimuksiin, jotka osoittivat, että tähän poistomekanismiin 13

14 VANHUUSKUOLEMA liittyviä senessenssimarkkereita esiintyy jo intrauteriinisesti (Muñoz-Espín ym. 2013). Telomeerikellon mittaama jakautumisten määrä on rajallinen, joten mitä suurempi koko elämänkaaren kattava kantasolupoolien kulutustarve on ollut, sitä lähempänä edessä on tilanne, jossa uusiutumiskyky sammuu. Myös kantasoluihin kertyy somaattisten solujen lailla vaurioita. Niillä näyttäisi kuitenkin olevan eräänlainen lyhytaikainen osittainen pelastautumisohjelma, jonka avulla ne kykenevät jakautumaan epäsymmetrisesti (Koivisto 2013) niin, että vaurioituneet organellit ja mutaatioiden vanhentamat mitokondriot (Ahlqvist ym. 2012) joutuvat voittopuolisesti erilaistuvalle tytärsolulinjalle, jonka elämänkaari on lyhyt, jolloin vaurioiden toiminnallinen haitta minimoituu. Se merkitsee kuitenkin osaltaan iän mukana vähitellen kumuloituvaa toimintakyvyn ja energiatuotannon heikentymistä vanhenevissa kudoksissa. NF-kappaB ratkaiseva toimija Keskeinen toimija inflammaation, DNA-vaurioresponssin, onkogeeniaktivaation ja ympäristön stressitekijöiden käynnistämän senesenssivasteen herättämisessä on NF-kappaB-transkriptiotekijä (Salminen ym. 2012). Se osallistuu myös ratkaisevalla tavalla näiden tilanteiden vaatimien elimistön kollektiivisten puolustusjärjestelmien synkronointiin aivorungon vitaaleja toimintoja säätelevien tumakkeiden tasolla (Zhang ym. 2013). Synkronointi tapahtuu paikallisesti tuotettujen sytokiinien tai kemokiinien välittämänä, ja sen tavoitteena on lisäenergian rekrytoiminen käyttöön kudosten katabolian kautta sekä kuumereaktion aikaansaaminen puolustuksen ja regeneration tehostamiseksi. Merkittävin välittäjäaine tässä on kroonisissa tulehdus- ja syöpätilanteissa aiheuttamansa kakeksian vuoksi aluksi kakektiiniksi nimetty TNF (Tumor Necrosis Factor) yhdessä muun muassa IL-1:n ja IL-6:n kanssa (Amitani ym. 2013). Sen transkription käynnistäjänä kudosmakrofageissa on NF-kappaB. TNF välittää veriteitse viestin aivorungon hypotalamukseen, josta systeemiset vaikutukset kaikkein keskeisinpään kasvun, lisääntymisen ja aineenvaihdunnan säätelyyn toteutuvat. Juuri äskettäin on osoitettu, että hypotalamuksessa on oma senesenssiresponssista vastaava järjestelmänsä, jossa makrofagien tilalla toimii mikroglia. Hypotalamuksen neuroneilla on dendriittiset yhteytensä aivo-veriesteen ulkopuolelle, joten ne kykenevät reagoimaan hypotalamuksen omien iän mukana vanhenneiden tai vaurioituneiden solujensa TNF-viestien lisäksi myös koko organismin tuottamille signaaleille (Herde ym. 2011). Seurauksena on iän mukana lisääntyvänä näkyvä mikroglian solujen NF-kappaB-eritys, joka vaikuttaa hypotalamuksen neuroneihin inhiboimalla gonadotropiinia vapauttavan (Gn-RH) hormonin eritystä ja sentraalista neurogeneesiä. Akuuttien tulehdusten, kudosvaurioiden ja ravinnon puutteen indusoimana tällainen keskushermoston vaste, joka vähentää panostusta muun muassa lisääntymiseen ja kasvuun, on selvästi adaptiivinen etu, mutta kroonistuessaan siitä kuitenkin edistää kudosten vanhenemista. Niinpä kun tekijät estivät hypotalamuksen NF-kappaB-erityksen eliminoimalla sen spesifisen laukaisijan IKK-:n mikrogliasoluista, vähenivät myös systeemisen ikääntymisen merkkeinä mitatut kognitiivinen rappio, lihasheikkous, osteopenia, ja kollageenin degeneratio sekä edellä mainittu neuronikato (Zhang ym. 2013). Vanhuuskuoleman ohjelma Näyttää siltä, että eri yksilöillä muun muassa elintapojen, ammatin ja ympäristön mukaan elinjärjestelmiä vaihtelevasti kohtaavat hyökkäykset johtavat paitsi paikalliseen myös sentraalisesti koordinoituun vasteeseen hypotalamuksen immuno-inflammatorisen ja neuroendokriinisen integraation kautta. Tämä auttaa ymmärtämään ikääntymisen tutkijoita kauan haastaneen kysymyksen siitä, miten prosessi voi kohdata koko elimistöä siinä määrin stereotyyppisesti, että se on jo ansainnut oman terminsä haurausraihnausoireyhtymä (Strandberg 2014). Keskushermoston ja hypotalamuksen rooli potentiaalisena koko organismin ikääntymisen säätelijänä on ollut kauan esillä (Bishop ym. 2010), ja aiemmin on eri malliorganismeissa voitu suoraan osoittaa, kuinka ravinnon saantia ja ympäristön stressisignaaleita rekis- 14

15 teröivät neuronit voivat säännellä yksilön ikääntymistä. Tämä hypotalaminen master switch on koko organismin eloonjäämisen kannalta epäilemättä aivan keskeinen vakavien tulehdusten, kudosvaurioiden, stressitilanteiden jne. vaatimien metabolisten adaptaatioiden aikaansaamiseksi. Pitkään jatkuvissa vaikeissa tautitiloissa, kuten syövässä tai kroonisissa tulehduksissa, näkyvä TNF- ja IL-1-välitteinen kakeksia ja anoreksia ovat massiivisia esimerkkejä näiden sytokiini-neuropeptidisignaaliteiden voimasta (Amitani ym. 2013). Iän mukana jäytävän vanhenevien kudosten SASP-automatiikan lopputulos on mekanismiltaan ja ilmiasultaan samankaltainen ja siten ehkä konkreettisin malli antagonistisesta pleiotropiasta, jossa elämän katkeamattoman ketjun kannalta välttämättömät puolustusmekanismit muuttuvat vastakohdikseen myöhemmällä iällä. Hypotalamuksen pääkatkaisija lukee paitsi periferian tilaa kuvaavat signaalit myös omasta tilastaan ja koko keskushermoston tilasta kertovat viestit. Näin voisi kuvitella, että tässä kriittisessä risteyskohdassa ne yhdistyvät ja siksi juuri hypotalamuksessa voi syntyä tilanne, jossa kriittisen solupopulaation telomeerikello ensimmäisenä pysähtyy, minkä seurauksena on elämän vitaalifunktiot sammuttava vanhuuskuolema. Se on siten katsottava luonnolliseksi osaksi ihmisen fysiologiaa, joka päättää yksilön elämän universaaliin geneettisen partituurin loppusoittoon. Lääkärin tehtävä on etsiä vastauksia vanhenemisprosessin komplikaatioina esiintyvien kroonisten tautien ehkäisyyn ja hoitoon niin että jokainen elämänkaari voisi toteutua mahdollisimman täytenä koko komeudessaan. M.O.T. Elämä kaikissa muodoissaan on geneettisen ohjelman toteuttamaa antientropiaa. Sen vuosimiljoonien aikana seuloutuneet ohjelmat kykenevät muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi kokonaisuudeksi, jonka tuloksena on harmonisesti itseään replikoiva organismi. Ohjelma joutuu taistelemaan suurin energiapanostuksin jatkuvaa termodynaamiseen tasapainoon pyrkivää entropiaa vastaan. Elämän voitto on suvun jatkamiseen kykenevän yksilön kehittyminen. Solutason senessenssi ja kuolema ovat välttämättömänä tekijänä mukana tämän voiton aikaansaamisessa. Ne jatkavat kuitenkin entropian viikatemiehenä vääjäämättä, vaikka elämän ainoa tuki evoluution kekseliäs runsauden lähde on peruuttamattomasti ehtynyt. Kliininen kuolema on virstanpylväs tässä prosessissa, eikä se ole väistettävissä. (Saksela 2003.) Kirjallisuutta: Ahlqvist KJ, Hämäläinen RH, Yatsuga S, Uutela M, Terzioglu M, Götz A, Forsström S, Salven P, Angers-Loustau A, Kopra OH, Tyynismaa H, Larsson NG, Wartiovaara K, Prolla T, Trifunovic A & Suomalainen A. Somatic progenitor cell vulnerability to mitochondrial DNA mutagenesis underlies progeroid phenotypes in Polg mutator mice. Cell Metab. 2012;15(1): Amitani M, Asakawa A, Amitani H & Inui A. Control of food intake and muscle wasting in cachexia. Int J Biochem Cell Biol Oct;45(10): Baker DJ, Wijshake T, Tchkonia T, LeBrasseur NK, Childs BG, van de Sluis B, Kirkland JL & van Deursen JM. Clearance of p16ink4a-positive senescent cells delays ageing-associated disorders. Nature 2011;479: Bartkova J, Horejsí Z, Koed K, Krämer A, Tort F, Zieger K, Guldberg P, Sehested M, Nesland JM, Lukas C, Ørntoft T, Lukas J & Bartek J. DNA damage response as a candidate anti-cancer barrier in early human tumorigenesis. Nature 2005;434: Bishop NA, Lu T & Yankner BA. Neural mechanisms of aging and cognitive decline. Nature 2010;464: Campisi J. Cellular senescence: putting the paradoxes in perspective. Curr Opin Genet Dev. 2011;21: Campisi J, Andersen JK, Kapahi P & Melov S. Cellular senescence: a link between cancer and age-related degenerative disease. Semin Cancer Biol. 2011:21(6): Engholm G, Ferlay J, Christensen N, Bray F, Gjerstorff ML, Klint A, Køtlum JE, Olafsdóttir E, Pukkala E & Storm HH. NORDCAN a Nordic tool for cancer information, planning, quality control and research. Acta Oncol Jun;49(5): Franceschi C, Bonafe M, Valensin S, Olivieri F, De Luca M, Ottaviani E & De Benedictis G. Inflamm-aging. An evolutionary 15

16 VANHUUSKUOLEMA perspective on immunosenescence. Physiology 2000;908: Hanahan D & Weinberg RA. The hallmarks of cancer. Cell 2000;100: Hanahan D & Weinberg RA. The hallmarks of cancer: The next generation. Cell 2011;144: Hayflick L & Moorhead PS. The serial cultivation of human diploid cell strains. Hereditas 1961;25: Herde MK, Geist K, Campbel RE & Herbison AE. Endocrinology 2011;152: Hurme M. Vanhusten immuniteetti. Duodecim 2013;129: Jun JI & Lau LF. Cellular senescence controls fibrosis in wound healing. Aging (Albany NY) 2010;2: Kastan MB & Bartek J. Cell-cycle checkpoints and cancer. Nature 2004;432: Koivisto P Henkilökohtainen keskustelu. Krizhanovsky V, Yon M, Dickins RA, Hearn S, Simon J, Miething C, Yee H, Zender L & Lowe SW. Senescence of activated stellate cells limits liver fibrosis. Cell 2008;134: López-Otín C, Blasco MA, Partridge L, Serrano M & Kroemer G. The hallmarks of aging. Cell 2013 Jun 6;153(6): Muñoz-Espín D, Cañamero M, Maraver A, Gómez-López G, Contreras J, Murillo- Cuesta S, Rodríguez-Baeza A, Varela-Nieto I, Ruberte J, Collado M & Serrano M. Programmed Cell Senescence during Mammalian Embryonic Development. Cell 2013;155: Rauser CL, Mueller LD & Rose MR. The evolution of late life. Ageing Res Rev. 2006;5(1): Rodier F, Campisi J & Bhaumik D. Two faces of p53: aging and tumor suppression. Nucleic Acids Res. 2007;35: Saksela E. Onko kuolema biologisesti välttämätön? Duodecim 2003;119: Salminen A, Kaarniranta K & Kauppinen A. Inflammaging: disturbed interplay between autophagy and inflammasomes. Aging (Albany NY) 2012;4: Salminen A, Kauppinen A & Kaarniranta K. Emerging role of NF-kappaB signaling on the induction of senescenceassociated secretory phenotype (SASP). Cell Signal 2012;24: Shaw TJ & Martin P. Wound repair at a glance. J Cell Sci. 2009;122: Sperka T, Wang J & Rudolph KL. DNA damage checkpoints in stem cells, ageing and cancer. Nat Rev Mol Cell Biol. 2012;13: Strandberg T Ks. tämän kirjan artikkeli. Tang D, Kang R, Coyne CB, Zeh HJ & Lotze MT. PAMPs and DAMPs: signal 0s that spur autophagy and immunity. Immunol Rev. 2012;249: Yuan HX, Xiong Y & Guan KL. Nutrient sensing, metabolism, and cell growth control. Mol Cell 2013;49: Zhang G, Li J, Purkaystha S, Tang Y, Zhang H, Yin Y, Li B, Liu G & Cai Z. Hypothalamic programming of systemic againg involving IKK-beta, NF-kappaB and GnRH. Nature 2013;497: Eero Saksela, LKT, patologian professori (emer.) Helsingin yliopisto 16

17 Timo Strandberg Kuoleman lääketiede haurastumisen näkökulma Kuoleman muodoissa ja sitä edeltävässä ajassa on etenkin vanhusväestössä suuria eroja. Pelkkä lääketieteellinen diagnoosi (tai diagnoosit) ei useinkaan anna täyttä kuvaa vanhuksen tilasta, oireista ja toimintakyvystä ennen kuolemaa. Tieto tästä on tärkeä kaikille vanhuspotilaita hoitaville erikoisaloille, jotta hoito olisi potilaan elämänlaadun kannalta mahdollisimman hyvää. Etenkin hauraus-raihnausoireyhtymän (HRO) tunnistaminen on tärkeää, jotta näiden potilaiden erityispiirteet (sarkopenia, pienentynyt reservikapasiteetti) voidaan ottaa huomioon sekä avo- että erikoissairaanhoidossa. Dementoitumattomien mutta monisairaiden vanhusten elämän loppuvaihe kaipaa tutkimusta siitä, mikä on optimaalinen palliatiivinen hoito. Loppuvaiheen dementia on miellettävä terminaaliseksi sairaudeksi, jossa hoidon pääpaino on oireenmukaisessa, palliatiivisessa hoidossa. Omaisille on ajoissa annettava taudin luonnetta ja hoitoa koskevaa tietoa. Johdanto Vanhukset eli yli vuotiaat ovat terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään hyvin heterogeeninen joukko. Tämä koskee myös kuoleman muotoja ja sitä edeltävää aikaa. On tärkeää tunnistaa, millainen potilaan toimintakyky ja oireisto ovat ennen kuolemaa, koska sen perusteella voidaan paremmin määritellä hoitoja ja tarvittavia tukitoimia. Kuolemaa on vanhastaan ajateltu toisaalta äkkikuoleman kautta, jolloin toimintakyky voi olla kuolemaan saakka normaali ja ihminen oireeton, ja toisaalta terminaalivaiheen syövän kautta, jolloin kuolemaa edeltävä vaihe on etenevä, suhteellisen lyhyt ja kestoltaan ennustettava. Vanhuksilla kuolema on kuitenkin usein monipolvinen tapahtuma. Yli vuotiaiden viimeisten elinvuosien piirteet ovat tarkentuneet viimeaikaisissa seurantatutkimuksissa, jotka ovat keskittyneet varsinkin potilaiden oireisiin, elämänlaatuun ja toimintakyvyn muutoksiin ennen eri syistä aiheutuvaa kuolemaa, tuoneet esille hauraus-raihnausoireyhtymän (Strandberg ym. 2011, Glegg ym. 2013) merkitystä ja avanneet näkökulmaa dementiapotilaiden kuolemaan. Väestöpohjainen EPESE-tutkimus kuoleman muodot Kuoleman muotoja ja viimeisen elinvuoden toimintakykyä selvitettiin väestöpohjaisessa seurantatutkimuksessa (Established Populations for Epidemiological Studies of the Elderly, EPESE) :lla yli 65-vuotiaalla (Lunney ym. 2003). Heistä kolmannes kuoli 6 seurantavuoden aikana. Viimeisten 4 elinvuoden aikana voitiin toimintakyvyn osalta erottaa seuraavat ryhmät (kuvio 1): 1. äkkikuolema (15 %), (2. terminaalinen sairaus (useimmiten levinnyt syöpä) (21 %), 3. elinjärjestelmän romahdus (20 %) ja 4. HRO (20 %) (frailty, Strandberg ym. 2011). Neljäsosalla kuolemaa ei voitu sijoittaa näihin ryhmiin. Päällekkäisyyksissä käytettiin seuraavaa hierarkiaa: syöpä > elinjärjestelmän romahdus > HRO. Päällekkäisyyttä havaittiin eniten elinjärjestelmän romahduksen ja HRO:n ja toisaalta syövän ja HRO:n välillä. HRO-potilaat olivat kuollessaan vanhimpia (85 v) ja syöpäpotilaat nuorimpia (79 v). Näissä ryhmissä oli myös eniten ja vähiten naisia. Monisairastavuuteen laskettiin syöpä, sydänsairaus, diabetes, aiempi lonkkamurtuma tai aivoverenkiertohäiriö. 17

18 VANHUUSKUOLEMA Kuvio 1 Kuoleman muodot Äkkikuolema Potilaat olivat viimeisen elinvuotensa ajan lähes täysin toimintakykyisiä, ja heillä oli vähiten diagnosoituja sairauksia. Kuolemanhetkellä keskimääräinen ikä oli 80 vuotta. Läheisille tämä kuolintapa on järkyttävä, mutta yhteiskunnan kannalta se on usein edullisin. Kuolevalle itselleen tätä tapaa pidetään usein helppona, mutta sitä se on varmasti vain silloin, kun kuolema tapahtuu silmäräpäyksessä. Loppuvaiheen syöpäkuolema Potilaiden toimintakyky oli viimeisen elinvuoden alkukuukausina lähes normaali ja heikkeni voimakkaasti viimeisinä elinkuukausina. Elinjärjestelmän romahdus Potilaiden toimintakyky oli heikentynyt kohtalaisen paljon jo viimeisen elinvuoden alkaessa ja heikkeni sen jälkeen etenevästi, joskin usein polveilevasti. HRO Potilaiden toimintakyky oli heikentynyt kohtalaisen paljon jo viimeisen elinvuoden alkaessa ja heikkeni etenevästi kuolemaa kohti. Keskimääräinen toimintakyky oli tässä ryhmässä kaikkein heikoin ennen kuolemaa. Luokittelemattomat Potilailla oli eniten monisairastavuutta, ja 40 %:lla heistä peruskuolinsyynä oli sepelvaltimotauti. Potilaat olivat keskimäärin 79-vuotiaita, ja puolet heistä oli naisia. 18

19 Terveydenhoitojärjestelmän aineisto viimeisen elinvuoden tapahtumat Tutkimuksissa seurattiin 754:ää vähintään 70-vuotiasta, jotka kuuluivat saman amerikkalaisen terveysvakuutuksen piiriin (Gill ym. 2010, Chaudhry ym. 2013). Lähtövaiheessa kaikki tutkittavat asuivat kotona eikä heillä ollut ongelmia keskeisissä jokapäiväisissä toimissa (kylpeminen, pukeutuminen, käveleminen ja tuolilta ylösnousu). Heillä ei ollut merkittävää kognition heikentymistä tai omaishoitajan tarvetta, ja heidän arvioitu elinennusteensa oli vähintään 12 kuukautta. Aineistossa oli kuitenkin väestöotantaa enemmän henkilöitä, joiden kävelynopeus oli hidastunut, todennäköisesti haurastumisen merkkinä. Kliiniset tutkimukset tehtiin puolentoista vuoden välein 10 vuoden ajan. Lisäksi tutkittavien toimintakyky määriteltiin kuukausittain puhelinhaastatteluin. Ensimmäisen seurannan (Gill ym. 2010) tavoitteena oli selvittää kuoleman muotoja ja toimintakyvyn heikentymistä viimeisen elinvuoden aikana. Seuranta-aikana puolet tutkittavista kuoli, joten heidän toimintakyvystään oli tarkka tieto heidän viimeisen elinvuotensa ajalta. Keskeiset kuolinsyyt olivat HRO (27,9 %, huom. aineiston valikoituminen kävelynopeuden osalta), elinjärjestelmän pettäminen (21,4 %), syöpä (19,3 %), muut syyt (14,9 %), loppuvaiheen dementia (13,8 %) ja äkkikuolema (2,6 %). Toimintakyvyn heikentymisen osalta voitiin erottaa viimeisen elinvuoden aikana viisi ryhmää (kuvio 2): 1. ei toiminnanvajeita, 2. katastrofaalisesti kehittyvä, 3. kiihtyvä, 4. etenevä ja 5. jo viimeisen elinvuoden alkaessa vaikea toiminnanvajaus Kuvio 2 Toimintakyvyn pienenemä viimeisen elinvuoden aikana % Ei lainkaan Katastrofaalinen Kiihtyvä Progressiivinen Toimintavaje alun perin Lähde: Gill ym. NEJM 2010;362: Mielenkiintoinen havainto oli kuoleman muodon ja toimintakyvyn muutosten vertailu (kuvio 3). Vain loppuvaiheen dementiassa (kahdella kolmasosalla jo viimeisen elinvuoden alkaessa vaikea toiminnanvajaus) ja äkkikuolemassa (puolella ei toiminnanvajeita) näiden välillä oli selkeä yhteys. Muissa kuolinsyissä toimintakyky oli viimeisen elinvuoden aikana hyvin heterogeeninen. 19

20 VANHUUSKUOLEMA Kuvio 3 Toimintakyvyn pienenemä viimeisen elinvuoden aikana % Ei lainkaan Katastrofaalinen Kiihtyvä Progressiivinen 20 0 Syöpä Elinj.vajaus HRO Äkkikuolema Dementia Toimintavaje alun perin Lähde: Gill ym. NEJM 2010;362: Seurannan toisessa vaiheessa (vuoteen 2011, Chaudhry ym. 2013) selvitettiin merkittävien sairauksien esiintymistä ja rajoittavien oireiden kuukausittaista ilmaantumista ennen kuolemaa. Seurannan aikana kaksi kolmasosaa oli kuollut. Keskimääräinen kuolinikä oli 86 vuotta, ja kuolleista 62 % oli naisia. Keskimääräinen merkittävien sairauksien lukumäärä oli 2,4, ja 73 %:lla oli vähintään kaksi sairautta (multimobiditeetti, monisairastavuus). Toimintakykyä ja elämänlaatua rajoittavien oireiden esiintyvyys kiihtyi ennen kuolemaa: Vuotta aikaisemmin niitä oli 20 %:lla ja 5 kuukautta aikaisemmin 27 %:lla. Sen jälkeen esiityvyys nopeutui niin, että kuukautta ennen kuolemaa niitä oli 57 %:lla. Rajoittavien oireiden todennäköisyyttä suurensivat nuorempi ikä (< 85 vuotta) ja monisairastavuus. Syöpään kuolleilla rajoittavia oireita oli enemmän ja äkkikuolleilla vähemmän, mutta muuten kuolemanmuodolla ei juuri ollut vaikutusta oireiden ilmaantumiseen. Tulosten mukaan on selvästi tarpeellista tehostaa oireenmukaista, palliatiivista hoitoa etenkin monisairaille potilaille, jotta hyvä kuolema voidaan varmistaa (Ritchie 2013). Tämän toteuttaminen on kuitenkin haastavaa, koska yksittäisten oireiden paras mahdollinen hoito voi pahentaa muita oireita tai tuoda uusia oireita ja monisairaan vanhuksen optimaalisesta kokonaishoidosta on toistaiseksi vähän tutkimusta. Loppuvaiheen dementiapotilaiden kuolema Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa seurattiin 323:a pitkälle edennyttä dementiaa sairastavaa ja heidän omaistaan 22 hoivakodissa puolentoista vuoden ajan (Mitchell ym. 2009). Seurannan alussa keskimääräinen aika dementiadiagnoosista oli kuusi vuotta. Seuranta-aikana 55 % (n=177) potilasta kuoli. Ennen kuolemaa 37 %:lle heistä kehittyi pneumonia, 32 %:lle kuumetauti ja 90 %:lle syömisongelma. Kaikki merkittävät oireet (paitsi levottomuus) lisääntyivät ennen kuolemaa. Potilaille tehtiin varsin usein heitä rasittavia mutta todennäköisesti hyödyttömiä hoitoja. 20

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v. Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Vanhuuskuolema. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Vanhuuskuolema. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhuuskuolema Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut Konsensuslausuma 2014: Vanhuuskuolema 3.-5.2.2014 Hanasaari; Duodecim ja Suomen Akatemia

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Fyysinen kuntoutuminen

Fyysinen kuntoutuminen Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Vanhuuskuolema. Suomalaiset kuolevat yhä vanhempina

Vanhuuskuolema. Suomalaiset kuolevat yhä vanhempina Paneeli KONSENSUSLAUSUMA 2014 Konsensuslausuma 2014 JOHDANTO Konsensuskokoukset ovat avoimia ja julkisia tilaisuuksia, joissa lääketieteellisiä toimintatapoja arvioidaan tutkimusnäytön perusteella. Kokousten

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Rämpiminen tulevaisuustiedon hetteikössä, kommenttipuheenvuoro

Rämpiminen tulevaisuustiedon hetteikössä, kommenttipuheenvuoro Terveystulevaisuudesta Rämpiminen tulevaisuustiedon hetteikössä, kommenttipuheenvuoro Raija Kontio THM, ylihoitaja ja hallinnollinen varajohtaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Hyvinkään

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

Rintasyöpä. 12.2.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 JO 4. VUOSI! Järjestäjänä: Mediayhteistyössä: TUNNETKO TULEVAISUUDEN HOITOMUODOT?

Rintasyöpä. 12.2.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 JO 4. VUOSI! Järjestäjänä: Mediayhteistyössä: TUNNETKO TULEVAISUUDEN HOITOMUODOT? Rintasyöpä 12.2.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 TUNNETKO TULEVAISUUDEN HOITOMUODOT? JO 4. VUOSI! 2014 TEEMAT: Tiedätkö tulevat uudet lääkehoidot? Kuule periytyvän rintasyövän geenitestauksesta ja neuvonnasta

Lisätiedot

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Erilaisia kuolemia Suomessa n. 50 000 kuolemaa vuodessa n. 47 000 tautikuolemaa n. 3500 tapaturma ja väkivaltakuolemaa Syöpä 11 000 Dementia 6 200 Sydän ja verenkiertoelimistö

Lisätiedot

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. Riitta Kauppila. Sirkka Goebeler

Sidonnaisuudet. Riitta Kauppila. Sirkka Goebeler Sidonnaisuudet Riitta Kauppila LT, oikeuslääketieteen erikoislääkäri Päätoimi Ylilääkäri, oikeuslääkintäyksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

Arto Kouri Kiiminki, saapui klo 14:21 Ilkka Saarenpää Oulunsalo, varajäsen, poistui klo 16:09

Arto Kouri Kiiminki, saapui klo 14:21 Ilkka Saarenpää Oulunsalo, varajäsen, poistui klo 16:09 Pöytäkirja 5 / 2014 1(4) n kaupungin vanhusneuvoston kokous 5 / 2014 Aika:, klo 14:15-16:20 Paikka: 10, kokoushuone 142 Osallistujat: Antero Juntunen, puheenjohtaja Matti Still Kyösti Kekkonen Raimo Kemppainen

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Pitkän elämän päättyminen: kuolinpaikat, hoitopolut ja elämän laatu. Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto

Pitkän elämän päättyminen: kuolinpaikat, hoitopolut ja elämän laatu. Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto 1 Pitkän elämän päättyminen: kuolinpaikat, hoitopolut ja elämän laatu Marja Jylhä 1 Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto Tiivistelmä Suomalaisten kuolema on siirtymässä

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Saattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä:

Saattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä: Saattohoito 2011 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki Pelko kivusta mitä on toimiva saattohoitopotilaan kivun hoito? NÄISTÄ PUHUTAAN: DNR-päätös: Kuka päättää elämästä ja kuolemasta? Miltä näyttää

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa.

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. 27.9.2014 Farmasialiitto, ajankohtaista lääketeollisuudesta Jussi Merikallio, Lääketeollisuus Lääketeollisuuden

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN IRIÖIDEN IDEN LÄÄKETIETEELLISESSÄÄÄKETIETEELLISESS TUTKIMUKSESSA UC Markku Kaste Neurologian emeritus professori, Helsingin

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Hoidamme potilasta, mieti siis: indikaatio standari- / mukautetun hoidon todennäköinen lopputulos syövän hoidon kannalta

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot