Vanhuuskuolema. Konsensuskokous Hanasaaren kulttuurikeskus Espoo. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhuuskuolema. Konsensuskokous 2014. 3.-5.2.2014 Hanasaaren kulttuurikeskus Espoo. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia"

Transkriptio

1 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia Vanhuuskuolema Konsensuskokous Hanasaaren kulttuurikeskus Espoo 1

2 2

3 Vanhuuskuolema Konsensuskokous Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Suomen Akatemia Painotalo Kyriiri Oy Helsinki

4 Kansi: Sampo Mäkelä Taitto: Sampo Mäkelä ISBN:

5 KONSENSUSKYSYMYKSET 1. Mikä on vanhuuskuolema? 2. Mitä kuolemassa tapahtuu? 3. Mitkä ovat kuolevan vanhuksen tarpeet ja oikeudet? 4. Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava? 5. Miten iäkkään ihmisen elämää ja kuolemaa arvostetaan? 6. Vanhuksen kuolintoive ja siihen vastaaminen Paneelin jäsenet: Tiina Saarto, dosentti, ylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus, paneelin puheenjohtaja Kaisa Halinen, apulaisylilääkäri, Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto, Laakson sairaala, paneelin sihteeri Jaana Ahlblad, uutispäällikkö, Lääkäriliitto, Lääkärilehti, paneelin sihteeri Terhi Utriainen, dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopiston maailman kulttuurien laitos Minna Lindgren, toimittaja, kirjailija Tarja Konttila, geriatrian ylilääkäri, Kuusamon terveyskeskus Pirkko Lahti, fil.lis, toimitusjohtaja, Tiennäyttäjä Oy tj Jaana Hallamaa, professori, Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta Jonne Sirola, apulaisylilääkäri, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Kaupunginsairaala, Palvelualueiden lääkäripalvelut Raimo Puustinen, yleislääketieteen professori mvs., Tampereen yliopisto Pirkko Karjalainen, YTL, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto ry Sari Papinaho, oikeuslääkäri, THL, Kuopio Arja Peiponen, VTL, THM, emba, palvelualuejohtaja, Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto, Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut Kati Juva, dosentti, neurologian erikoislääkäri, HUS Psykiatriakeskus Heidi Sipiläinen, TtM, kotihoitopäällikkö, Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Håkan Stoor, Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Mika Kallunki, sairaalapastori, työnohjaaja, Tampere Eeva Kuuskoski, LL, lastentautien erikoislääkäri Anneli Vainio, LT, anestesiologian erikoislääkäri, kivun ja palliatiivisen hoidon asiantuntija, Douleur Sans Frontières 5

6 OHJELMA MAANANTAI Ilmoittautuminen Tilaisuuden avaus, suunnitteluryhmän puheenjohtaja lääkintöneuvos Matti Pietikäinen 1. Mikä on vanhuuskuolema? Puheenjohtaja lääkintöneuvos Matti Pietikäinen, Kuopio Pitkän elämän päättyminen: kuolinpaikat, hoitoketjut ja elämän laatu, professori Marja Jylhä, Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus Keskustelua Kahvitauko 2. Mitä kuolemassa tapahtuu? Puheenjohtaja koulutuspäällikkö, Juha Pekka Turunen, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Miksi kuolema on väistämätön? patologian professori (emer.) Eero Saksela, Helsingin yliopisto Kuoleman biologia -haurastumisen näkökulma, professori Timo Strandberg, Helsingin yliopisto ja Oulun yliopisto Keskustelua Lounas 3. Mitkä ovat kuolevan vanhuksen tarpeet ja oikeudet? Puheenjohtaja varatuomari Paula Kokkonen Ihminen kuoleman edessä, arkkipiispa Kari Mäkinen, Turun arkkihiippakunta Kuolevan vanhuksen oireiden hoito, LL, ylilääkäri Paula Poukka, Helsingin kaupungin kotisairaala Milloin vanhus saa kuolla? Hoidon rajaukset kuoleman lähestyessä, Riitta Antikainen, ma. professori, Oulun yliopisto Kahvitauko Hoitotahto, Paula Kokkonen, varatuomari, Helsinki Hoitotahto käytännössä, Marja-Liisa Laakkonen, LT, geriatrian dosentti, apulaisylilääkäri, Laakson sairaala, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Vanhuksen kuolema ja läheiset, tunteet kuolemisen ympärillä, Pirjo Juhela, psykiatrian ja vanhuspsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Keskustelua TIISTAI Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava? Mikä nykyjärjestelmässä kaipaa kohennusta? Puheenjohtaja dosentti, lääninoikeuslääkäri Antti Jääskeläinen, Turku Terveyskeskuslääkärin näkökulma, Pekka Harve, yleislääketieteen erikoislääkäri, Inari 6

7 Kuolema laitoshoidossa lääkärin tehtävät, ylilääkäri Jussi Ripsaluoma, Rauhaniemen sairaala, Tampereen kaupunki Kahvitauko Oikeuslääkärin näkökulma, professori Pekka Karhunen, Tampereen yliopisto Patologin näkökulma (UEMS), professori Veli-Pekka Lehto, Helsingin yliopisto Viranomaisen näkökulma, ylilääkäri Riitta Kauppila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja LT, oikeuslääkäri Sirkka Goebeler, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Keskustelua Lounas 5. Miten iäkkään ihmisen elämää ja kuolemaa arvostetaan? Puheenjohtaja Dosentti Jouko Laurila, osastonylilääkäri, HYKS Medisiininen tulosyksikkö Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet, pääsihteeri, ylilääkäri Ritva Halila, STM, Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Vanhuuskuolema arvojen ristiaallokossa, VT, filosofi, Maija-Riitta Ollila, Pro Sophia Oy Iäkkään kuolema mediassa, FT, dosentti Johanna Sumiala, Helsingin yliopisto Ympäristön merkitys kuolemassa, yliarkkitehti Helinä Kotilainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Keskustelua Kahvitauko 6. Vanhuksen kuolintoive ja siihen vastaaminen Puheenjohtaja lääketieteellinen päätoimittaja, dosentti Päivi Hietanen, Suomen Lääkärilehti Vanhuuskuolema eutanasian sosiaalinen merkitys, professori Tuula Vaskilampi, Itä-Suomen yliopisto Vanhuuskuolema, eutanasia ja media, erityisasiantuntija, toimituspäällikkö Satu Lipponen, Suomen Syöpäyhdistys Kuolema vanhuksen mielessä, Lea Annanmäki, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Vantaan vanhuspalvelut Päätöspuheenvuoro, arkkiatri Risto Pelkonen Keskustelua KESKIVIIKKO Alustavan Konsensuslausuman esittely, paneelin puheenjohtaja, professori, ylilääkäri Tiina Saarto, HYKS Syöpäkeskus Keskustelua ja kommentteja alustavasta lausumasta Lounas, tilaisuus Hanasaaressa päättyy Lopullisen lausuman tiedotustilaisuus tiistaina klo 10, Duodecim. 7

8 SISÄLLYSLUETTELO Konsensuskysymykset 5 Paneelin jäsenet 5 Ohjelma 6 Sisällysluettelo 8 Esipuhe 9 Miksi kuolema on väistämätön? 10 professori Eero Saksela Vanhuuskuoleman lääketiede haurastumisen näkökulma 17 Timo Strandberg Kuolevan oireiden hoito muuttaako korkea ikä tilanteen? 22 Paula Poukka Milloin vanhus saa kuolla? Hoidon rajaukset kuoleman lähestyessä 27 Riitta Antikainen Mitä ovat hoitotahto ja hoitotestamentti 31 Paula Kokkonen Hoitotahto käytännössä 35 Marja-Liisa Laakkonen Vanhuksen kuolema ja läheiset tunteet kuolemisen ympärillä 40 Pirjo Juhela Vanhuksen kuolemansyynselvitys terveyskeskuksessa 46 Pekka Harve Kuolema laitoshoidossa lääkärin tehtävät 49 Jussi Ripsaluoma Viranomaisen näkökulma 55 Sirkka Goebler ja Riitta Kauppila Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet 62 Ritva Halila Vanhuuskuolema arvojen ristiaallokossa 66 Maija-Riitta Ollila Iäkkään kuolema mediassa 71 Johanna Sumiala Saattohoidon ympäristö käyttämätön voimavara 75 Helinä Kotilainen Eutanasia yhteiskunnallisena arvokeskusteluna mediassa 84 Satu Lipponen Kuolema vanhuksen mielessä 89 Lea Annanmäki 8

9 ESIPUHE Vanhuuskuolema Kuoleman lopullisuus aiheuttaa kammoa ihmisten mielissä, vaikka elämä loppuisi pitkän elämän päätteeksi. Vanhusten parissa pitkään työskennellyt lääkäri kutsui taannoin kuoleman kammoa hyvinvointiyhteiskunnan epidemiaksi, joka on levinnyt voimakkaasti viime vuosikymmenillä. Niin ammattilaiset kuin omaisetkin saattavat tuntea tappion tunteita jopa pitkään sairastaneen vanhuksen kuolemasta. Kuoleman kammo voi torjua hyvän ja vapauttavan kuoleman niiltäkin, joiden elämä on jo inhimillisesti katsoen ohi. Konsensuskokous 2014 ottaa kantaa elämän loppumiseen pitkän iän jälkeen. Kuolema vanhuudessa tiivistettiin vanhuuskuolema-käsitteeksi, joka rajaa sen väestöryhmään, jossa kuolema kohdataan useimmin. Konsensuskokous on tavallaan jatkoa vuonna 2012 pidetylle Kohti parempaa vanhuutta -konsensuskokoukselle: pitkän ja hyvän vanhuuden päätepisteenä on toivottavasti mahdollisimman monilla hyvä kuolema. Kahden päivän aikana käsitellään vanhuuskuolemaa monesta eri näkökulmasta vanhuuskuoleman käsitteestä aina vanhuksen kuolintoiveeseen asti. Konsensuskokous on monitieteinen, ja sen luennoijiksi saadaan lukuisia eri alojen parhaita asiantuntijoita. Konsensuskokoukseen on koottu laaja-alainen paneeli, joka työskentelee kokouksen ajan ja laatii konsensuslausuman. Ohjelmassa esiintyvien asiantuntijoiden esitysten pohjalta konsensuslausumassa haetaan vastaukset seuraaviin suunnitteluryhmän laatimiin kysymyksiin: 1. Mikä on vanhuuskuolema? 2. Mitä kuolemassa tapahtuu? 3. Mitkä ovat kuolevan vanhuksen tarpeet ja oikeudet? 4. Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava? 5. Miten iäkkään ihmisen elämää ja kuolemaa arvostetaan? 6. Vanhuksen kuolintoive ja siihen vastaaminen Kiitokset Suomalaiselle Lääkäriseuralle Duodecimille ja Suomen Akatemialle haastavan ja ilmeisen vaikean aiheen nostamisesta konsensuskokouksen teemaksi. Kokouksen suunnitteli työryhmä, johon kuuluivat seuraavat asiantuntijat: Lääkintöneuvos Matti Pietikäinen, Kuopio, puheenjohtaja Dosentti, ylilääkäri Tiina Saarto, HYKS Syöpäkeskus, paneelin puheenjohtaja Dosentti, lääninoikeuslääkäri Antti Jääskeläinen, Turku Dosentti, lääketieteellinen päätoimittaja Päivi Hietanen, Suomen Lääkärilehti Varatuomari Paula Kokkonen Professori Eero Saksela, Helsingin yliopisto Dosentti Jouko Laurila, osastonylilääkäri, HYKS, Medisiininen tulosyksikkö Johtaja Jarmo Wahlfors, Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikkö Pääsihteeri Matti Rautalahti, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Koulutuspäällikkö Juha Pekka Turunen, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Koordinaattori Laura Teikko, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Suuren kiitoksen ansaitsee tehokas suunnitteluryhmä, joka vuoden suunnittelutyön jälkeen toivoo, että hyvät käytännöt syntyvät ja koituvat mahdollisimman monen vanhuksen elämän hyväksi lopuksi. Matti Pietikäinen lääkintöneuvos, suunnitteluryhmän puheenjohtaja 9

10 VANHUUSKUOLEMA Eero Saksela Miksi kuolema on väistämätön? Vanhuus ei ole sairaus. Vanheneminen ja väistämätön kuolema ovat pikemminkin seurauksia evoluutiossa voittoisien biologisten mekanismien myöhäisvaikutuksista. Valintapaineiden ulottumattomissa olevien, suvunjatkamisen jälkeisten vuosien aikana monet onnistuneen yksilönkehityksen takaavat tuhlaavaiset valvonta-, säätely- ja korjausjärjestelmät muuttuvatkin vastakohdikseen ja johtavat solutason vanhenemiseen ja uusiutumiskyvyn katoamiseen. Ikääntyvät kudokset ovat tällöin yhä enemmän alttiina lukuisille vanhuuteen liittyville kroonisille taudeille, joista suurimman osan muodostavat sydän- ja verisuonitaudit, aivohalvaukset ja syöpä sekä dementia. Tilastollisesti kaikkien näiden eliminointi toisi kuitenkin odotettavissa olevaan elinaikaan vain noin 15 lisävuotta. Hoitojen parantuessa kuolema kohtaa yhä useammin lopulta niin, ettei patologi kykene asettamaan mitään täsmällistä tautidiagnoosia yleisesti kuihtuneelle vanhusvainajalle. Viime aikoina on ryhdytty käyttämään termiä hauraus-raihnausoireyhtymä (HRO) kuvaamaan tätä kliinistä tilannetta. Vanhassa kuolinsyynimistössä oli diagnoosi Marasmus senilis, mutta se poistettiin vakaassa uskossa siihen, että nykyiset menetelmät löytävät aina yksiselitteisen syyn elämän päättymiselle. Tätä taustaa vasten Duodecimin konsensuskokouksen teema Vanhuuskuolema asettuu hyvin ajankohtaisena, sillä itse vanhenemisen biologian ymmärtämisessä on otettu perustutkimuksen alueella merkittäviä edistysaskeleita. Eräs tärkeä lähtökohta nykyiselle vanhuustutkimukselle on niin sanottu Hayflick limit. Tämä somaattisten solujen rajallisen elämän sääntö on peräisin vuodelta 1962, jolloin Philadelphian Wistar-instituutin tutkijat Leonard Hayflick ja Paul Moorhead osoittivat sitovasti, että noin 50 jakautumiskerran jälkeen ihmisen sikiön keuhkofibroblastiviljelmät pysähtyvät peruuttamattomasti, degeneroituvat ja kuolevat (Hayflick & Moorhead 1961). Ainoa tapa välttyä tältä kohtalolta on muuntua syöpäsoluksi, joka kykenee loputtomaan jakaantumiseen. Kuluneiden vuosien aikana syöpätutkimuksen merkittävät saavutukset ja vanhenemisen solutason mekanismit ovat monin tavoin kietoutuneet kasvun ja erilaistumisen säätelyn ymmärtämiseen. Tästä voi vakuuttua, kun vertaa syövänkasvun tunnusmerkit läpikäyvää Hanahanin ja Weinbergin landmark -katsausta (Hanahan & Weinberg 2000) ja sen päivitettyä versiota (Hanahan & Weinberg 2011) juuri ilmestyneeseen ja uskoakseni vastaavaan asemaan päätyvään hienoon Lopez- Otinin ja kumppaneiden katsaukseen ikääntymisen biologiasta. Ikääntymisen tunnusmerkit Lopez-Otinin ja kumppaneiden katsauksessa ikääntymisen tunnusmerkit on jaoteltu yhdeksään ryhmään, jotka kattavat vallitsevien ikääntymisteorioiden oleelliset komponentit. Tekijät olivat myös asettaneet nämä keskinäisiin riippuvuussuhteisiin termein primääriset, antagonistiset ja integroituneet vanhenemisen tunnusmerkit (López-Otín ym. 2013). Tutummin ne voidaan nähdä järjestyneinä yleispatologian tavanmukaisten tautimekanismien syyseurausakselille hyökkäys puolustus korjaus kuten heiltä lainatussa kuvassa 1. Sisäiset ja ulkoiset hyökkääjät Elävä organismi on jatkuvasti alttiina laajalle spektrille vaurioittavia tekijöitä, sekä sisäsyntyisten virheiden ja stressin että ympäristön ja mikrobien aiheuttamina. Ne edustavat selvästi tietynlaista hyökkääjen aiheuttamaa riskivakiota, joka ei juuri muutu organismin iän karttuessa. Sellaisia ovat tyypillisesti genomin vaurioita aiheuttavat ympäristön mutageenit, happiradikaalit ja säteily sekä DNA-replikaation ja solujakaantumisten virheet. Samoin jokaisessa solunjakautumisessa lyhentyvät telomeerit mittaavat organismin iästä riippumatta vääjäämättä aikaa samoin kuin eri syistä elämäntavoista ja ympäristöstä johtuvat epigeneettiset muutokset genomin ohjauksessa ja altistumiset mikrobihyökkäyksille. Myös 10

11 varsinaisten elämää ylläpitävien toimijoiden, proteiinien ja solun organellien, homeostaasin tasapaino edellyttää jatkuvia tarkkoja laatujärjestelmiä synteesin, rakenteen ja hajoituksen osalta. Kaikkiin kertyy ajan myötä virheitä, jotka ovat useimpien ikääntymisteorioiden pohjana. Puolustus ja korjaus Seuraavan vanhenemisen biologian kerrostuman muodostavat elimistön puolustusreaktiot syntyneitä vaurioita kohtaan. Ne ovat voimakkaasti valikoituneet takaamaan elämän jatkumisen kannalta ratkaisevan lisääntymisen onnistumisen. Tämä evoluutiopaineissa kaiken muun syrjäyttävä päämäärä on johtanut käsitteeseen antagonistinen pleiotropia kuvaamaan tilannetta, jossa samat mekanismit myöhemmällä iällä muuttuvatkin vastakohdakseen ja näyttävät selittävän vääjäämättömän vanhenemisen tyypilliset piirteet sekä yhdistävät eri ikääntymisteoriat ymmärrettävällä tavalla (Campisi ym. 2011, Rauser yms. 2006). DNA-vauriovaste (DDR) Yksittäisen solun tasolla esimerkki tästä ovat jokaisessa solusyklissä käynnissä olevat DNA:n korjausmekanismit, joiden tehtävänä on varmistaa että tytärsolut perivät kaikin puolin toimintakykyisen äärimmäisen mutkikkaan koneistonsa. Menetelmänä on pysäyttää solusyklin eteneminen lukuisten tarkistuspisteiden kohdalla ja käynnistää korjaus, jonka onnistuminen on seuraavalle etapille siirtymisen edellytys (Kastan & Bartek 2004). Jos vaurio on liian suuri korjattavaksi, sykli pysähtyy peruuttamattomasti niin sanotun senessenssivasteen seurauksena ja voi johtaa lopulta geneettisesti ohjelmoituun solukuolemaan eli apoptoosiin. Tämä DNA Damage Response (DDR) on replikaatiovirheille otollisissa nopeasti jakautuvissa sikiön ja kehittyvän yksilön kudoksissa tietenkin ensiarvoisen tärkeä. Ennen kaikkea DNA-vaurioista johtuvat geneettiseen epätasapainoon johtavat katkos-fuusiosyklit ovat merkittävä vaara malignin 11

12 VANHUUSKUOLEMA kasvun käynnistymiselle onkogeeniaktivaation tai suppressorigeenien mutaatioiden kautta (Bartkova ym. 2005). Viimeinen salpa tällaisten muutosten seurausten tiellä ovat kasvuneston avaingeenit retinoblastooma (Rb) ja p53 Guardian of the Genome (Sperka ym. 2012). Menetetyn solun tilalle rekrytoidaan kantasolupoolista uusi, mutta järjestelmä on ymmärrettävästi tuhlaavainen, kun ajatellaan virheettömään toimintaan tähtäävien tarkastuspisteiden moninaisuutta. Evoluution valintapaineet ovat vuosimiljoonien aikana varmistaneet, että sukunsa jatkamiseen kykenevän yksilön tuottamiseen kantasolureservit riittävät, mutta sen jälkeisestä iästä luonnonvalinta ei piittaa. Seurauksena on vanheneviin kudoksiin kertyvien syklistä poistuneiden degeneroituvien tai apoptoottisesti kuolleiden solujen taakka. Korvaavien kantasolupoolien kutistumisesta seuraa uusiutumiskyvyn vähittäinen menetys, ja niiden yhteisvaikutuksia vanhuuskuoleman kannalta joudutaan tarkastelemaan myöhemmin. Puolustuksen tehokkuuden puolesta puhuvat syövän pienet esiintymisluvut lapsilla ja nuoremmissa ikäluokissa, kun taas iän karttuessa tulee yhä todennäköisemmäksi, että viimeinenkin hallitsemattomalta kasvulta suojaava salpa mutatoituu toimimattomaksi, mikä näkyy kasvavina insidenssilukuina (Engholm ym. 2010). Koe-eläinmalleissa onkin geenitekniikan keinoin voitu näyttää, kuinka tehostettu vaurioseuranta p53-aktivitettia lisäämällä vähentää kasvaininsidenssiä mutta aikaistaa vanhenemista, ja vastaavasti sammutettu p53-aktiivisuus pidentää ikää mutta päättää elämän säännönmukaisesti maligniin kasvuun (Rodier ym. 2007). Aivan kuin Hayflickin ja Moorheadin soluviljelykokeissa vain syöpä on vaihtoehto vanhuuskuolemalle! Tulehdusreaktio Vaurioilta puolustautumisen seuraavat taistelut käydään kudostasolla tulehdusreaktion eli inflammaation keinoin. Hyökkäävät mikrobit, infektioiden tai muiden vauriotekijöiden vahingoittamat solut, kudoksiin kertyneet vieraat materiaalit jne. herättävät tulehdusreaktion evoluution aikana elämän kollektiiviseen muistiin painuneiden mitä moninaisimpien rakenteiden stimuloimana. Niitä kutsutaan yhteisnimellä patogeeni- tai vaurioassosioituneiksi molekyylirakenteiksi eli lyhenteillä PAMP (Pathogen Associated Molecular Pattern) ja DAMP (Damage Associated Molecular Pattern) (Tang ym. 2012). Eläin- ja jopa kasvimaailmassa vahvasti konservoituneet puolustavien solujen reseptorirakenteet tunnistavat tällaisia kolmiulotteisia molekyylimalleja ja käynnistävät ensin luonnolliseksi immuniteetiksi kutsutun primäärivasteen. Kasvikunnassa ja primitiivisemmillä selkärankaisilla se saakin riittää yhdistyneenä tehokkaseen kudosten uudistumiskykyyn. Imettäväisillä näistä aineksista on kuitenkin jo kehittynyt paljon monimutkaisempi immuunijärjestelmän täsmäpuolustukseen saakka ulottuva interaktioiden verkosto, joka myös on äärettömän tuhlaavainen kokonaisuus, kun ajatellaan siihen tarvittavan solumäärän tuotantoa. Jo primäärivasteessa suuri osa puolustukseen osallistuvista soluista tuhoutuu, puhumattakaan kehittyneestä immuunijärjestelmästä. Sen tulee olla valmiina tunnistamaan jokainen vieras rakenne ja valjastaa sitä kantavan hyökkääjän eliminoimiseksi vain kyseiseen tehtävään omistautunut solujoukko, joka tuottaa spesifistä vasta-ainetta tai jolla on tappava tunnistusase. Ei siis ole yllättävää, että köyhyyteen ja heikkoon hygieniaan liittyvät toistuvat infektiot lyhentävät elinikää verottamalla puolustukseen tarvittavien hematopoeettisten kantasolujen reservejä. Korjaus ja regeneraatio Tulehdusreaktio jättää aina jälkeensä eriasteista kudostuhoa, joka on korjattava. Se tapahtuu käynnistämällä lähinnä pieniä verisuonia ympäröivien sidekudoksen (kanta)solujen, myofibroblastien kasvu, jolla ne paikkaavat vauriokohdan ja arpeutuvat. Prosessi on elimistön tarkkaan säätelemä siten, että toimimaton arpi jäisi mahdollisimman pieneksi ja kudoksen regeneratio maksimoitaisiin (Shaw & Martin 2009). Eräänä keskeisenä mekanismina on korjaavien myofibroblastien feed-back-inhibiittori CCN1, joka 12

13 pysäyttää solusyklin ja käynnistää senesenssivasteen (Jun & Lau 2010). Näin syklistä poistetut solut ovat kuitenkin metabolisesti aktiivisia ja saavat aikaan runsaan inflammatoristen sytokiinien tai kemokiinien tuotannon, jota kutsutaan nimellä SASP (senesenssiin assosioitunut sekretoorinen fenotyyppi) (Yuan ym. 2013). SASP:hen kuuluu myös sidekudosmatriksia hajoittavien metalloproteaasien tuotanto, joka sulattaa liian arpikudoksen ja mahdollistaa kudosrakenteen ennallistamisen. Samanlainen kudostuho inflammaatio korjaus uudelleenmuokkaus-säätelyketju, jossa SASP vaste toimii ratkaisevassa roolissa, on osoitettu myös regeneraatiokykyisen parenkyymielimen eli maksan osalta. Kokeellisesti aiheutetun maksavaurion korjautuminen estyi, jos SASP-vaste oli tehty toimimattomaksi, ja lopputulokseksi jäi kirroottinen arpi (Krizhanovsky ym. 2008). SASP ja inflammaging Edellä sanotun perusteella voidaan jo hahmotella ikääntymiseen johtavan antagonistisen pleiotropian ääriviivoja. Miltä kannalta tahansa tarkasteltuna onnistuneen yksilönkehityksen takaavat puolustus- ja korjausmekanismit näyttävät johtavan samaan lopputulokseen: solutason senesenssivasteeseen. Genomin virheettömän toiminnan seuranta on ehdottoman välttämätöntä kehittyvän yksilön kannalta, mutta se jättää jälkeensä peruuttamattoman senesenssivasteen syklistä poistamien solujen taakan. Samoin eri ulkoisia tai sisäisiä hyökkääjiä vastaan suojaava eloonjäämisen edellytys, tulehdus- immuunipuolustus, jättää jälkeensä solutuhoa ja arpeutumista, joiden korjaus ylläpitää kudosrakenteen uudelleenmuokkaukseen liittyvää senesenssivastetta. Metabolian, ravinteiden saannin ja kasvun säätelyn tiukasti kontrolloidut sytokiini-neuroendokriiniset solujen interaktioverkostot ylläpitävät homeostaasinsa luultavasti samalla parempi kuolleena kuin väärässä -periaatteella, siksi läheisesti niiden molekulaariset signaalitiet ovat kytkeytyneet toisiinsa (Yuan ym. 2013). Ikääntymisen seurauksen myös immuunijärjestelmän yleinen teho ja luonnollisen immuniteetin kyky eliminoida senesenssivasteessa syklistä poistettuja soluja heikkenevät (Campisi 2011). Tuloksena on vanhenevissa kudoksissa jatkuvasti kasvava osuus proinflammatorisen SASP-fenotyypin omaavia soluja, jotka ylläpitävät kytevää kroonista tulehdusreaktiota (Hurme 2013). Tämä puolestaan luo maaperää monen kroonisen taudin kuten ateroskleroosin, tyypin 2 diabeteksen, metabolisen oireyhtymän ja pahanlaatuisten kasvainten synnylle. Suoraa näyttöä senesenssivasteen pysäyttämien solujen osuudesta vanhusfenotyypin taustalla on saatu geneettisesti varhain ikääntyvässä hiirimallissa (Baker ym. 2011). Tässä työssä Baker ja kumppanit liittivät p16ink4a-senessenssimarkkeriin tuho-ohjelman, joka voitiin käynnistää aikuisiässä. Senessenssivasteen solujen osuus väheni odotusten mukaisesti. Samoin vähenivät tyypilliset progeroidin fenotyypin piirteet sekä SASP-kemokiinituotanto. Franceschi ja kumppanit (Franceschi ym. 2000) toivatkin kirjallisuuteen termin inflammaging kuvaamaan iän mukana lisääntyvän matala-asteisen kroonisen tulehduksen osuutta koko vanhenemisprosessissa. Aiheesta on myös ilmestynyt useita erinomaisia katsauksia (López-Otín 2013, Salminen ym. 2012). Kantasolukato Yhteinen epäsuora seuraus universaalista senesenssivasteesta samoin kuin tietenkin tehokkaan tulehdus- ja immuunipuolustuksen ylläpidosta sekä uusiutuvien kudosten tasapainosta on tarve varmistaa korvaavien solujen tuotto. Varmistus tapahtuu kantasolujen epäsymmetristen jakaantumisten avulla yleensä siten, että tuloksena on reserviin jäävä kantasolu ja toimintaa korvaamaan erilaistuva, tarpeelliset kerrat jakautumaan kykenevä solu. Sikiöajan valtavaan kudosten kasvuun liittyvä solujakautumisten tarve on myös suunnattoman tuhlaavainen. Elinten morfogeneesi toteutuu suurelta osalta kuvanveistäjän keinoin poistamalla senesenssivasteen ja ohjelmoidun solukuoleman kautta muodon saavuttamisen kannalta tarpeettomat osat. New York Times raportoi äskettäin ( ) näyttävästi, että vanheneminen alkaa jo sikiöaikana. Raportissa viitattiin tutkimuksiin, jotka osoittivat, että tähän poistomekanismiin 13

14 VANHUUSKUOLEMA liittyviä senessenssimarkkereita esiintyy jo intrauteriinisesti (Muñoz-Espín ym. 2013). Telomeerikellon mittaama jakautumisten määrä on rajallinen, joten mitä suurempi koko elämänkaaren kattava kantasolupoolien kulutustarve on ollut, sitä lähempänä edessä on tilanne, jossa uusiutumiskyky sammuu. Myös kantasoluihin kertyy somaattisten solujen lailla vaurioita. Niillä näyttäisi kuitenkin olevan eräänlainen lyhytaikainen osittainen pelastautumisohjelma, jonka avulla ne kykenevät jakautumaan epäsymmetrisesti (Koivisto 2013) niin, että vaurioituneet organellit ja mutaatioiden vanhentamat mitokondriot (Ahlqvist ym. 2012) joutuvat voittopuolisesti erilaistuvalle tytärsolulinjalle, jonka elämänkaari on lyhyt, jolloin vaurioiden toiminnallinen haitta minimoituu. Se merkitsee kuitenkin osaltaan iän mukana vähitellen kumuloituvaa toimintakyvyn ja energiatuotannon heikentymistä vanhenevissa kudoksissa. NF-kappaB ratkaiseva toimija Keskeinen toimija inflammaation, DNA-vaurioresponssin, onkogeeniaktivaation ja ympäristön stressitekijöiden käynnistämän senesenssivasteen herättämisessä on NF-kappaB-transkriptiotekijä (Salminen ym. 2012). Se osallistuu myös ratkaisevalla tavalla näiden tilanteiden vaatimien elimistön kollektiivisten puolustusjärjestelmien synkronointiin aivorungon vitaaleja toimintoja säätelevien tumakkeiden tasolla (Zhang ym. 2013). Synkronointi tapahtuu paikallisesti tuotettujen sytokiinien tai kemokiinien välittämänä, ja sen tavoitteena on lisäenergian rekrytoiminen käyttöön kudosten katabolian kautta sekä kuumereaktion aikaansaaminen puolustuksen ja regeneration tehostamiseksi. Merkittävin välittäjäaine tässä on kroonisissa tulehdus- ja syöpätilanteissa aiheuttamansa kakeksian vuoksi aluksi kakektiiniksi nimetty TNF (Tumor Necrosis Factor) yhdessä muun muassa IL-1:n ja IL-6:n kanssa (Amitani ym. 2013). Sen transkription käynnistäjänä kudosmakrofageissa on NF-kappaB. TNF välittää veriteitse viestin aivorungon hypotalamukseen, josta systeemiset vaikutukset kaikkein keskeisinpään kasvun, lisääntymisen ja aineenvaihdunnan säätelyyn toteutuvat. Juuri äskettäin on osoitettu, että hypotalamuksessa on oma senesenssiresponssista vastaava järjestelmänsä, jossa makrofagien tilalla toimii mikroglia. Hypotalamuksen neuroneilla on dendriittiset yhteytensä aivo-veriesteen ulkopuolelle, joten ne kykenevät reagoimaan hypotalamuksen omien iän mukana vanhenneiden tai vaurioituneiden solujensa TNF-viestien lisäksi myös koko organismin tuottamille signaaleille (Herde ym. 2011). Seurauksena on iän mukana lisääntyvänä näkyvä mikroglian solujen NF-kappaB-eritys, joka vaikuttaa hypotalamuksen neuroneihin inhiboimalla gonadotropiinia vapauttavan (Gn-RH) hormonin eritystä ja sentraalista neurogeneesiä. Akuuttien tulehdusten, kudosvaurioiden ja ravinnon puutteen indusoimana tällainen keskushermoston vaste, joka vähentää panostusta muun muassa lisääntymiseen ja kasvuun, on selvästi adaptiivinen etu, mutta kroonistuessaan siitä kuitenkin edistää kudosten vanhenemista. Niinpä kun tekijät estivät hypotalamuksen NF-kappaB-erityksen eliminoimalla sen spesifisen laukaisijan IKK-:n mikrogliasoluista, vähenivät myös systeemisen ikääntymisen merkkeinä mitatut kognitiivinen rappio, lihasheikkous, osteopenia, ja kollageenin degeneratio sekä edellä mainittu neuronikato (Zhang ym. 2013). Vanhuuskuoleman ohjelma Näyttää siltä, että eri yksilöillä muun muassa elintapojen, ammatin ja ympäristön mukaan elinjärjestelmiä vaihtelevasti kohtaavat hyökkäykset johtavat paitsi paikalliseen myös sentraalisesti koordinoituun vasteeseen hypotalamuksen immuno-inflammatorisen ja neuroendokriinisen integraation kautta. Tämä auttaa ymmärtämään ikääntymisen tutkijoita kauan haastaneen kysymyksen siitä, miten prosessi voi kohdata koko elimistöä siinä määrin stereotyyppisesti, että se on jo ansainnut oman terminsä haurausraihnausoireyhtymä (Strandberg 2014). Keskushermoston ja hypotalamuksen rooli potentiaalisena koko organismin ikääntymisen säätelijänä on ollut kauan esillä (Bishop ym. 2010), ja aiemmin on eri malliorganismeissa voitu suoraan osoittaa, kuinka ravinnon saantia ja ympäristön stressisignaaleita rekis- 14

15 teröivät neuronit voivat säännellä yksilön ikääntymistä. Tämä hypotalaminen master switch on koko organismin eloonjäämisen kannalta epäilemättä aivan keskeinen vakavien tulehdusten, kudosvaurioiden, stressitilanteiden jne. vaatimien metabolisten adaptaatioiden aikaansaamiseksi. Pitkään jatkuvissa vaikeissa tautitiloissa, kuten syövässä tai kroonisissa tulehduksissa, näkyvä TNF- ja IL-1-välitteinen kakeksia ja anoreksia ovat massiivisia esimerkkejä näiden sytokiini-neuropeptidisignaaliteiden voimasta (Amitani ym. 2013). Iän mukana jäytävän vanhenevien kudosten SASP-automatiikan lopputulos on mekanismiltaan ja ilmiasultaan samankaltainen ja siten ehkä konkreettisin malli antagonistisesta pleiotropiasta, jossa elämän katkeamattoman ketjun kannalta välttämättömät puolustusmekanismit muuttuvat vastakohdikseen myöhemmällä iällä. Hypotalamuksen pääkatkaisija lukee paitsi periferian tilaa kuvaavat signaalit myös omasta tilastaan ja koko keskushermoston tilasta kertovat viestit. Näin voisi kuvitella, että tässä kriittisessä risteyskohdassa ne yhdistyvät ja siksi juuri hypotalamuksessa voi syntyä tilanne, jossa kriittisen solupopulaation telomeerikello ensimmäisenä pysähtyy, minkä seurauksena on elämän vitaalifunktiot sammuttava vanhuuskuolema. Se on siten katsottava luonnolliseksi osaksi ihmisen fysiologiaa, joka päättää yksilön elämän universaaliin geneettisen partituurin loppusoittoon. Lääkärin tehtävä on etsiä vastauksia vanhenemisprosessin komplikaatioina esiintyvien kroonisten tautien ehkäisyyn ja hoitoon niin että jokainen elämänkaari voisi toteutua mahdollisimman täytenä koko komeudessaan. M.O.T. Elämä kaikissa muodoissaan on geneettisen ohjelman toteuttamaa antientropiaa. Sen vuosimiljoonien aikana seuloutuneet ohjelmat kykenevät muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi kokonaisuudeksi, jonka tuloksena on harmonisesti itseään replikoiva organismi. Ohjelma joutuu taistelemaan suurin energiapanostuksin jatkuvaa termodynaamiseen tasapainoon pyrkivää entropiaa vastaan. Elämän voitto on suvun jatkamiseen kykenevän yksilön kehittyminen. Solutason senessenssi ja kuolema ovat välttämättömänä tekijänä mukana tämän voiton aikaansaamisessa. Ne jatkavat kuitenkin entropian viikatemiehenä vääjäämättä, vaikka elämän ainoa tuki evoluution kekseliäs runsauden lähde on peruuttamattomasti ehtynyt. Kliininen kuolema on virstanpylväs tässä prosessissa, eikä se ole väistettävissä. (Saksela 2003.) Kirjallisuutta: Ahlqvist KJ, Hämäläinen RH, Yatsuga S, Uutela M, Terzioglu M, Götz A, Forsström S, Salven P, Angers-Loustau A, Kopra OH, Tyynismaa H, Larsson NG, Wartiovaara K, Prolla T, Trifunovic A & Suomalainen A. Somatic progenitor cell vulnerability to mitochondrial DNA mutagenesis underlies progeroid phenotypes in Polg mutator mice. Cell Metab. 2012;15(1): Amitani M, Asakawa A, Amitani H & Inui A. Control of food intake and muscle wasting in cachexia. Int J Biochem Cell Biol Oct;45(10): Baker DJ, Wijshake T, Tchkonia T, LeBrasseur NK, Childs BG, van de Sluis B, Kirkland JL & van Deursen JM. Clearance of p16ink4a-positive senescent cells delays ageing-associated disorders. Nature 2011;479: Bartkova J, Horejsí Z, Koed K, Krämer A, Tort F, Zieger K, Guldberg P, Sehested M, Nesland JM, Lukas C, Ørntoft T, Lukas J & Bartek J. DNA damage response as a candidate anti-cancer barrier in early human tumorigenesis. Nature 2005;434: Bishop NA, Lu T & Yankner BA. Neural mechanisms of aging and cognitive decline. Nature 2010;464: Campisi J. Cellular senescence: putting the paradoxes in perspective. Curr Opin Genet Dev. 2011;21: Campisi J, Andersen JK, Kapahi P & Melov S. Cellular senescence: a link between cancer and age-related degenerative disease. Semin Cancer Biol. 2011:21(6): Engholm G, Ferlay J, Christensen N, Bray F, Gjerstorff ML, Klint A, Køtlum JE, Olafsdóttir E, Pukkala E & Storm HH. NORDCAN a Nordic tool for cancer information, planning, quality control and research. Acta Oncol Jun;49(5): Franceschi C, Bonafe M, Valensin S, Olivieri F, De Luca M, Ottaviani E & De Benedictis G. Inflamm-aging. An evolutionary 15

16 VANHUUSKUOLEMA perspective on immunosenescence. Physiology 2000;908: Hanahan D & Weinberg RA. The hallmarks of cancer. Cell 2000;100: Hanahan D & Weinberg RA. The hallmarks of cancer: The next generation. Cell 2011;144: Hayflick L & Moorhead PS. The serial cultivation of human diploid cell strains. Hereditas 1961;25: Herde MK, Geist K, Campbel RE & Herbison AE. Endocrinology 2011;152: Hurme M. Vanhusten immuniteetti. Duodecim 2013;129: Jun JI & Lau LF. Cellular senescence controls fibrosis in wound healing. Aging (Albany NY) 2010;2: Kastan MB & Bartek J. Cell-cycle checkpoints and cancer. Nature 2004;432: Koivisto P Henkilökohtainen keskustelu. Krizhanovsky V, Yon M, Dickins RA, Hearn S, Simon J, Miething C, Yee H, Zender L & Lowe SW. Senescence of activated stellate cells limits liver fibrosis. Cell 2008;134: López-Otín C, Blasco MA, Partridge L, Serrano M & Kroemer G. The hallmarks of aging. Cell 2013 Jun 6;153(6): Muñoz-Espín D, Cañamero M, Maraver A, Gómez-López G, Contreras J, Murillo- Cuesta S, Rodríguez-Baeza A, Varela-Nieto I, Ruberte J, Collado M & Serrano M. Programmed Cell Senescence during Mammalian Embryonic Development. Cell 2013;155: Rauser CL, Mueller LD & Rose MR. The evolution of late life. Ageing Res Rev. 2006;5(1): Rodier F, Campisi J & Bhaumik D. Two faces of p53: aging and tumor suppression. Nucleic Acids Res. 2007;35: Saksela E. Onko kuolema biologisesti välttämätön? Duodecim 2003;119: Salminen A, Kaarniranta K & Kauppinen A. Inflammaging: disturbed interplay between autophagy and inflammasomes. Aging (Albany NY) 2012;4: Salminen A, Kauppinen A & Kaarniranta K. Emerging role of NF-kappaB signaling on the induction of senescenceassociated secretory phenotype (SASP). Cell Signal 2012;24: Shaw TJ & Martin P. Wound repair at a glance. J Cell Sci. 2009;122: Sperka T, Wang J & Rudolph KL. DNA damage checkpoints in stem cells, ageing and cancer. Nat Rev Mol Cell Biol. 2012;13: Strandberg T Ks. tämän kirjan artikkeli. Tang D, Kang R, Coyne CB, Zeh HJ & Lotze MT. PAMPs and DAMPs: signal 0s that spur autophagy and immunity. Immunol Rev. 2012;249: Yuan HX, Xiong Y & Guan KL. Nutrient sensing, metabolism, and cell growth control. Mol Cell 2013;49: Zhang G, Li J, Purkaystha S, Tang Y, Zhang H, Yin Y, Li B, Liu G & Cai Z. Hypothalamic programming of systemic againg involving IKK-beta, NF-kappaB and GnRH. Nature 2013;497: Eero Saksela, LKT, patologian professori (emer.) Helsingin yliopisto 16

17 Timo Strandberg Kuoleman lääketiede haurastumisen näkökulma Kuoleman muodoissa ja sitä edeltävässä ajassa on etenkin vanhusväestössä suuria eroja. Pelkkä lääketieteellinen diagnoosi (tai diagnoosit) ei useinkaan anna täyttä kuvaa vanhuksen tilasta, oireista ja toimintakyvystä ennen kuolemaa. Tieto tästä on tärkeä kaikille vanhuspotilaita hoitaville erikoisaloille, jotta hoito olisi potilaan elämänlaadun kannalta mahdollisimman hyvää. Etenkin hauraus-raihnausoireyhtymän (HRO) tunnistaminen on tärkeää, jotta näiden potilaiden erityispiirteet (sarkopenia, pienentynyt reservikapasiteetti) voidaan ottaa huomioon sekä avo- että erikoissairaanhoidossa. Dementoitumattomien mutta monisairaiden vanhusten elämän loppuvaihe kaipaa tutkimusta siitä, mikä on optimaalinen palliatiivinen hoito. Loppuvaiheen dementia on miellettävä terminaaliseksi sairaudeksi, jossa hoidon pääpaino on oireenmukaisessa, palliatiivisessa hoidossa. Omaisille on ajoissa annettava taudin luonnetta ja hoitoa koskevaa tietoa. Johdanto Vanhukset eli yli vuotiaat ovat terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään hyvin heterogeeninen joukko. Tämä koskee myös kuoleman muotoja ja sitä edeltävää aikaa. On tärkeää tunnistaa, millainen potilaan toimintakyky ja oireisto ovat ennen kuolemaa, koska sen perusteella voidaan paremmin määritellä hoitoja ja tarvittavia tukitoimia. Kuolemaa on vanhastaan ajateltu toisaalta äkkikuoleman kautta, jolloin toimintakyky voi olla kuolemaan saakka normaali ja ihminen oireeton, ja toisaalta terminaalivaiheen syövän kautta, jolloin kuolemaa edeltävä vaihe on etenevä, suhteellisen lyhyt ja kestoltaan ennustettava. Vanhuksilla kuolema on kuitenkin usein monipolvinen tapahtuma. Yli vuotiaiden viimeisten elinvuosien piirteet ovat tarkentuneet viimeaikaisissa seurantatutkimuksissa, jotka ovat keskittyneet varsinkin potilaiden oireisiin, elämänlaatuun ja toimintakyvyn muutoksiin ennen eri syistä aiheutuvaa kuolemaa, tuoneet esille hauraus-raihnausoireyhtymän (Strandberg ym. 2011, Glegg ym. 2013) merkitystä ja avanneet näkökulmaa dementiapotilaiden kuolemaan. Väestöpohjainen EPESE-tutkimus kuoleman muodot Kuoleman muotoja ja viimeisen elinvuoden toimintakykyä selvitettiin väestöpohjaisessa seurantatutkimuksessa (Established Populations for Epidemiological Studies of the Elderly, EPESE) :lla yli 65-vuotiaalla (Lunney ym. 2003). Heistä kolmannes kuoli 6 seurantavuoden aikana. Viimeisten 4 elinvuoden aikana voitiin toimintakyvyn osalta erottaa seuraavat ryhmät (kuvio 1): 1. äkkikuolema (15 %), (2. terminaalinen sairaus (useimmiten levinnyt syöpä) (21 %), 3. elinjärjestelmän romahdus (20 %) ja 4. HRO (20 %) (frailty, Strandberg ym. 2011). Neljäsosalla kuolemaa ei voitu sijoittaa näihin ryhmiin. Päällekkäisyyksissä käytettiin seuraavaa hierarkiaa: syöpä > elinjärjestelmän romahdus > HRO. Päällekkäisyyttä havaittiin eniten elinjärjestelmän romahduksen ja HRO:n ja toisaalta syövän ja HRO:n välillä. HRO-potilaat olivat kuollessaan vanhimpia (85 v) ja syöpäpotilaat nuorimpia (79 v). Näissä ryhmissä oli myös eniten ja vähiten naisia. Monisairastavuuteen laskettiin syöpä, sydänsairaus, diabetes, aiempi lonkkamurtuma tai aivoverenkiertohäiriö. 17

18 VANHUUSKUOLEMA Kuvio 1 Kuoleman muodot Äkkikuolema Potilaat olivat viimeisen elinvuotensa ajan lähes täysin toimintakykyisiä, ja heillä oli vähiten diagnosoituja sairauksia. Kuolemanhetkellä keskimääräinen ikä oli 80 vuotta. Läheisille tämä kuolintapa on järkyttävä, mutta yhteiskunnan kannalta se on usein edullisin. Kuolevalle itselleen tätä tapaa pidetään usein helppona, mutta sitä se on varmasti vain silloin, kun kuolema tapahtuu silmäräpäyksessä. Loppuvaiheen syöpäkuolema Potilaiden toimintakyky oli viimeisen elinvuoden alkukuukausina lähes normaali ja heikkeni voimakkaasti viimeisinä elinkuukausina. Elinjärjestelmän romahdus Potilaiden toimintakyky oli heikentynyt kohtalaisen paljon jo viimeisen elinvuoden alkaessa ja heikkeni sen jälkeen etenevästi, joskin usein polveilevasti. HRO Potilaiden toimintakyky oli heikentynyt kohtalaisen paljon jo viimeisen elinvuoden alkaessa ja heikkeni etenevästi kuolemaa kohti. Keskimääräinen toimintakyky oli tässä ryhmässä kaikkein heikoin ennen kuolemaa. Luokittelemattomat Potilailla oli eniten monisairastavuutta, ja 40 %:lla heistä peruskuolinsyynä oli sepelvaltimotauti. Potilaat olivat keskimäärin 79-vuotiaita, ja puolet heistä oli naisia. 18

19 Terveydenhoitojärjestelmän aineisto viimeisen elinvuoden tapahtumat Tutkimuksissa seurattiin 754:ää vähintään 70-vuotiasta, jotka kuuluivat saman amerikkalaisen terveysvakuutuksen piiriin (Gill ym. 2010, Chaudhry ym. 2013). Lähtövaiheessa kaikki tutkittavat asuivat kotona eikä heillä ollut ongelmia keskeisissä jokapäiväisissä toimissa (kylpeminen, pukeutuminen, käveleminen ja tuolilta ylösnousu). Heillä ei ollut merkittävää kognition heikentymistä tai omaishoitajan tarvetta, ja heidän arvioitu elinennusteensa oli vähintään 12 kuukautta. Aineistossa oli kuitenkin väestöotantaa enemmän henkilöitä, joiden kävelynopeus oli hidastunut, todennäköisesti haurastumisen merkkinä. Kliiniset tutkimukset tehtiin puolentoista vuoden välein 10 vuoden ajan. Lisäksi tutkittavien toimintakyky määriteltiin kuukausittain puhelinhaastatteluin. Ensimmäisen seurannan (Gill ym. 2010) tavoitteena oli selvittää kuoleman muotoja ja toimintakyvyn heikentymistä viimeisen elinvuoden aikana. Seuranta-aikana puolet tutkittavista kuoli, joten heidän toimintakyvystään oli tarkka tieto heidän viimeisen elinvuotensa ajalta. Keskeiset kuolinsyyt olivat HRO (27,9 %, huom. aineiston valikoituminen kävelynopeuden osalta), elinjärjestelmän pettäminen (21,4 %), syöpä (19,3 %), muut syyt (14,9 %), loppuvaiheen dementia (13,8 %) ja äkkikuolema (2,6 %). Toimintakyvyn heikentymisen osalta voitiin erottaa viimeisen elinvuoden aikana viisi ryhmää (kuvio 2): 1. ei toiminnanvajeita, 2. katastrofaalisesti kehittyvä, 3. kiihtyvä, 4. etenevä ja 5. jo viimeisen elinvuoden alkaessa vaikea toiminnanvajaus Kuvio 2 Toimintakyvyn pienenemä viimeisen elinvuoden aikana % Ei lainkaan Katastrofaalinen Kiihtyvä Progressiivinen Toimintavaje alun perin Lähde: Gill ym. NEJM 2010;362: Mielenkiintoinen havainto oli kuoleman muodon ja toimintakyvyn muutosten vertailu (kuvio 3). Vain loppuvaiheen dementiassa (kahdella kolmasosalla jo viimeisen elinvuoden alkaessa vaikea toiminnanvajaus) ja äkkikuolemassa (puolella ei toiminnanvajeita) näiden välillä oli selkeä yhteys. Muissa kuolinsyissä toimintakyky oli viimeisen elinvuoden aikana hyvin heterogeeninen. 19

20 VANHUUSKUOLEMA Kuvio 3 Toimintakyvyn pienenemä viimeisen elinvuoden aikana % Ei lainkaan Katastrofaalinen Kiihtyvä Progressiivinen 20 0 Syöpä Elinj.vajaus HRO Äkkikuolema Dementia Toimintavaje alun perin Lähde: Gill ym. NEJM 2010;362: Seurannan toisessa vaiheessa (vuoteen 2011, Chaudhry ym. 2013) selvitettiin merkittävien sairauksien esiintymistä ja rajoittavien oireiden kuukausittaista ilmaantumista ennen kuolemaa. Seurannan aikana kaksi kolmasosaa oli kuollut. Keskimääräinen kuolinikä oli 86 vuotta, ja kuolleista 62 % oli naisia. Keskimääräinen merkittävien sairauksien lukumäärä oli 2,4, ja 73 %:lla oli vähintään kaksi sairautta (multimobiditeetti, monisairastavuus). Toimintakykyä ja elämänlaatua rajoittavien oireiden esiintyvyys kiihtyi ennen kuolemaa: Vuotta aikaisemmin niitä oli 20 %:lla ja 5 kuukautta aikaisemmin 27 %:lla. Sen jälkeen esiityvyys nopeutui niin, että kuukautta ennen kuolemaa niitä oli 57 %:lla. Rajoittavien oireiden todennäköisyyttä suurensivat nuorempi ikä (< 85 vuotta) ja monisairastavuus. Syöpään kuolleilla rajoittavia oireita oli enemmän ja äkkikuolleilla vähemmän, mutta muuten kuolemanmuodolla ei juuri ollut vaikutusta oireiden ilmaantumiseen. Tulosten mukaan on selvästi tarpeellista tehostaa oireenmukaista, palliatiivista hoitoa etenkin monisairaille potilaille, jotta hyvä kuolema voidaan varmistaa (Ritchie 2013). Tämän toteuttaminen on kuitenkin haastavaa, koska yksittäisten oireiden paras mahdollinen hoito voi pahentaa muita oireita tai tuoda uusia oireita ja monisairaan vanhuksen optimaalisesta kokonaishoidosta on toistaiseksi vähän tutkimusta. Loppuvaiheen dementiapotilaiden kuolema Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa seurattiin 323:a pitkälle edennyttä dementiaa sairastavaa ja heidän omaistaan 22 hoivakodissa puolentoista vuoden ajan (Mitchell ym. 2009). Seurannan alussa keskimääräinen aika dementiadiagnoosista oli kuusi vuotta. Seuranta-aikana 55 % (n=177) potilasta kuoli. Ennen kuolemaa 37 %:lle heistä kehittyi pneumonia, 32 %:lle kuumetauti ja 90 %:lle syömisongelma. Kaikki merkittävät oireet (paitsi levottomuus) lisääntyivät ennen kuolemaa. Potilaille tehtiin varsin usein heitä rasittavia mutta todennäköisesti hyödyttömiä hoitoja. 20

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Erilaisia kuolemia Suomessa n. 50 000 kuolemaa vuodessa n. 47 000 tautikuolemaa n. 3500 tapaturma ja väkivaltakuolemaa Syöpä 11 000 Dementia 6 200 Sydän ja verenkiertoelimistö

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN IRIÖIDEN IDEN LÄÄKETIETEELLISESSÄÄÄKETIETEELLISESS TUTKIMUKSESSA UC Markku Kaste Neurologian emeritus professori, Helsingin

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Kuka päättää kuolemasta?

Kuka päättää kuolemasta? Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Lääkäri ja potilas - muutoksessa

Lääkäri ja potilas - muutoksessa HELSINGIN YLIOPISTO Lääkäri ja potilas - muutoksessa Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori, HY Sidonnaisuudet: Työpaikat HY ja HUS; vastaanotto Aava. Tutkimusyhteistyö Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää,

Lisätiedot

Saattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä:

Saattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä: Saattohoito 2011 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki Pelko kivusta mitä on toimiva saattohoitopotilaan kivun hoito? NÄISTÄ PUHUTAAN: DNR-päätös: Kuka päättää elämästä ja kuolemasta? Miltä näyttää

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Arto Kouri Kiiminki, saapui klo 14:21 Ilkka Saarenpää Oulunsalo, varajäsen, poistui klo 16:09

Arto Kouri Kiiminki, saapui klo 14:21 Ilkka Saarenpää Oulunsalo, varajäsen, poistui klo 16:09 Pöytäkirja 5 / 2014 1(4) n kaupungin vanhusneuvoston kokous 5 / 2014 Aika:, klo 14:15-16:20 Paikka: 10, kokoushuone 142 Osallistujat: Antero Juntunen, puheenjohtaja Matti Still Kyösti Kekkonen Raimo Kemppainen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma

Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma 25.11.2016 Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma Tiina Saarto, yl, Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto, HYKS Palliatiivinen keskus WHO - Palliatiivinen hoito Palliatiivisella

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Marjo Yliperttula 1,3 ja Arto Urtti 1,2 1 Farmaseuttisten biotieteiden osasto, Lääketutkimuksen keskus, Farmasian tiedekunta, Helsingin Yliopisto, Helsinki;

Lisätiedot