Kirjoittajat JAHTAVISNEVAN TUOTTAJARENKAAN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN RUOKOHELVEN TUOTANNOSSA, LOPPURAPORTTI. Julkisuus:
|
|
- Hanna Sipilä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PROJEKTIRAPORTTI PRO2/P2061/ JAHTAVISNEVAN TUOTTAJARENKAAN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN RUOKOHELVEN TUOTANNOSSA, LOPPURAPORTTI Kirjoittajat Teuvo Paappanen, Arvo Leinonen, Esa Kallio, Timo Kirjalainen ja Tuulikki Lindh Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT
2
3 TIIVISTELMÄ Pohjolan Voiman Ylivieskan voimalaitos on aloittamassa ruokohelven käyttöä polttoaineena, jonka toimituksista vastaa Merijärven ja Pyhäkosken alueella toimiva tuottajarengas. Toimitus tehdään turpeeseen sekoitettuna. Tuottajarenkaaseen kuuluu 6 jäsentä, joiden tämänhetkinen ruokohelpiala on noin 40 ha ja tulevaisuudessa maksimissaan noin 240 ha. Tämän projektin tavoitteena on ollut määrittää toimintatapoja, joilla tuottajat voivat tuottaa ruokohelven mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Raportissa on tarkasteltu tuotantomenetelmän valintaa, työvaiheohjeita, korjuun kustannuksia ja tuottajakohtaisen tuotantomäärän selvittämistä. Johtopäätösten tueksi on tehty kenttäkokeita sekä käytetty alihankintana Peltosellu Oy:n tekemää selvitystä. Lisäksi on käytetty MTT:n ja Työtehoseura ry:n tuloksia ja VTT:n omaa tietämystä. Projektissa selvitettiin Jahtavisnevan tuottajarenkaan toimintamahdollisuuksia ruokohelven tuotannossa. Useimmilla tuottajilla on maatalouden peruskalustoa ja traktoreita. Avaintyövaiheiden koneita, silppureita ja paalaimia ei ole, mutta urakoitsijoilla on hyviä kontakteja alueen muihin viljelijöihin, jotka ovat urakoineet korjuun ja joilla on myös vaihtoehtoisia korjuukoneita. Lisäksi tuottajarenkan jäsenillä on pyöräkuormaaja, kaivinkoneita ja turverekka. Korjuuketjujen valintaan vaikuttaa lähinnä tuotannon kustannukset sekä muut korjuun ja varastoinnin aikaiset tekijät, koska oikeilla koneilla saadaan riittävän lyhyttä silppua tuotantomenetelmästä riippumatta. Jahtavisnevan tuottajarenkaassa ehdotetaan käytettäväksi pääasiassa irtokorjuuta tarkkuussilppureilla. Useat, eri aikoina ja eri toimijoiden tekemät kustannuslaskelmat osoittavat, että korjuun pellonreunakustannus on irtokorjuulle ja paalaukselle likimäärin sama, kun kustannuksiin ei lueta paalien murskausta. Kustannus on noin 550 /ha. Nykytilanteessa paalien murskauksen kustannukset ( /ha) ovat suuret, jolloin irtohelven kalliimpi siirtokustannus viljelmiltä Jahtavisnevalle on pienempi kuin paalien Jahtavisnevalle kuljetuksen ja murskauksen yhteiskustannus. Irtokorjuun ei tarvitse pois sulkea paaleina korjuuta, koska korjuutavalla ei ole merkittävää vaikutusta voimalaitoksen kannalta. Paaleina korjuu antaa joustavuutta helven sekoittamiseen turpeeseen, kun ensimmäisenä sekoitetaan irtohelpi ja myöhemmin paalit, jotka säilyvät vähemmällä peittämisellä kuin irtohelpi. Työvaiheohjeiden oleellisia kohtia ovat kenttien urautumisen pitäminen mahdollisimman vähäisenä korjuuajankohdan valinnalla ja levikepyörien käytöllä, korjuutappioiden hallinta niitossa konetyypin valinnalla sekä oikeilla säädöillä ja työtavoilla, oikeankokoisen silpun teko, varastopaikat, jotka sijaitsevat mahdollisimman kuivassa paikassa ja tilavassa kohdassa sekä helven siirrot rekka-autolla Jahtavisnevalle. Tuottajilla oli tutkimusvuosina käytettävissään tuotannon kuhunkin työvaiheiseen tarkoituksen mukainen kone. Osa koneista on tuottajilla itsellään. Avaintyövaiheet, silppuaminen ja paalaus ostettaneen tulevaisuudessakin urakointina, koska pelkästään tuottajarenkaan käyttöön konetta ei kannata hankkia, ellei sillä urakoida myös rehua. Urakointikaluston soveltuvuus tuotantoon on hyvä, mutta urakoitsijat edellyttävät, että pelloilla ei ole kiviä tai puuainesta. Tuottajilla on käytettävissään turverekka, jossa on pe- 3
4 räpurku. Purkulaitteiston toiminta kevyellä helvellä tulisi vielä varmentaa. Kokeissa paalien kuljetukseen käytettiin noin 80 km päässä sijaitsevaa risurekkaa. Tuottajakohtaisen helpimäärän, kosteuden ja energian selvittämiseksi tehtiin tilastollinen tarkastelu, jonka perusteella ehdotetaan käytettäväksi irtokorjuussa seuraavaa menetelmää. Rehuperävaunun kuormat punnitaan punnitusanturilla pellonreunavarastolla. Kuormista otetaan tutkittavaksi 5 kuormaa tasavälein korjuun aikana, jos kuormia tulee vähemmän, kaikki tutkitaan. Kuormastaan otetaan 3 osanäytettä kokoomanäytteeseen, joka valmistumisen jälkeen analysoidaan lämpökaapissa. Energia lasketaan kosteuden ja massamäärän perusteella ja määrityksen tilastollinen tarkkuus on noin 10 %. Vaihtoehtoisesti punnitaan vain ne kuormat, joista kosteusnäytteet on otettu. Tällöin määrityksen tarkkuus on noin 13 %. 4
5 ALKUSANAT Pohjolan Voima Oy on käynnistänyt Etelä-Pohjanmaalla Ruokohelvestä Energiaa - hankkeen. Sen tavoitteena on lisätä ruokohelven viljelypinta-aloja alueella 4000 hehtaariin. Tämä projekti Ruokohelven tuotannon kehittäminen pohjanmaan alueella ajoittuu vuosille 2004 ja 2005 ja se on osa Pohjolan Voiman hankekokonaisuutta. Tämä on loppuraportti, jossa on koottu yhteen kahden väliraportin keskeiset tulokset (Paappanen, 2005, Paappanen, 2005b). Raportti ei ole kattava yhteenveto väliraporteista, vaan esittää johtopäätöksiä tärkeimmistä aihekokonaisuuksista. Projektin tutkimusosuudesta on vastannut VTT Prosessit. Projektipäällikkönä toimii tutkija Tuulikki Lindh. Projektin käytännön toteutuksesta ja raportoinnista on vastannut tutkija Teuvo Paappanen. Lisäksi projektiin on osallistunut VTT:ltä tutkimusinsinöörit Esa Kallio ja Heikki Kaipainen, tutkimusavustaja Timo Kirjalainen, teknikko Seppo Kovanen ja tutkija Lauri Nikala. Peltosellu Oy on tehnyt projektissa alihankintatyötä, vastuuhenkilönä Matti Myllylä. Projektin toteutusta ovat edesauttanut joukko MTT:n ja Työtehoseura ry:n työntekijöitä Projektin kenttäkokeita ovat avustaneet tuottajarenkaan jäsenet ja heidän urakoitsijansa. Tekijät 5
6 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...3 ALKUSANAT...5 SISÄLTÖ TAUSTA TAVOITE TOIMENPITEET TULOKSET VOIMALAITOS TUOTTAJARENKAAN JÄSENET KORJUUN ORGANISOINTI KORJUUMENETELMÄN VALINTA TYÖVAIHEOHJEET KORJUUSEEN Irtokorjuu Paalaus Sekoitus turpeeseen TUOTTAJAKOHTAISEN MÄÄRÄN, KOSTEUDEN JA ENERGIAN MÄÄRITTÄMINEN RUOKOHELVEN KORJUUN KUSTANNUKSET Korjuukustannukset Kaukokuljetuksen kustannukset Tarjouspyyntömenettelyn työvaihekustannukset Tuotantomenetelmien vertailua
7 1 TAUSTA Pohjolan Voima Oy on käynnistänyt Etelä-Pohjanmaalla Ruokohelvestä Energiaa - hankkeen. Sen tavoitteena on lisätä ruokohelven viljelypinta-aloja alueella 4000 hehtaariin. Alueen polttolaitokset ovat testanneet ruokohelpeä seospolttoaineena puun ja turpeen kanssa Kokkolan laitosta lukuun ottamatta ja todenneet sen käyttökelpoiseksi polttoaineeksi. Ruokohelvestä energiaa hanke on yksi osa Pohjolan Voiman toimenpiteistä, jolla se pyrkii lisäämään ruokohelven käyttöä energian tuotannossa. Hanke toteutetaan vuosina , ja siihen osallistuu VTT Prosessit ja Peltosellu Oy. VTT Prosessien tehtäväkokonaisuudessa kehitetään maanviljelijöistä/turvetuottajista koostuvan tuottajarenkaan toimintaa ruokohelven tuotannossa. Tuottajarengas sijaitsee Jahtavisnevan ympäristössä Merijärvellä ja Pyhäjoella. Tuottajarengas testaa ja kehittää ruokohelven korjuuketjua energiantuotantoa varten Ylivieskan voimalaitokselle, jolla ei ole ruokohelven murskaukseen soveltuvaa laitteistoa. Ruokohelpi kuljetetaan Jahtavisnevan turvetuotantoalueelle ja toimitetaan turpeeseen sekoitettuna laitokselle. 2 TAVOITE Projektin tavoitteena on kehittää toimintamalleja, joiden avulla Jahtavisnevan tuottajarengas voi tehostaa toimintaansa. Erityisesti tarkasteltiin ruokohelven kuljetuksia viljelmistä Jahtavisnevalle ja kuljetusta voimalaitokselle. Lisäksi kehitettiin toimintatapoja, joiden avulla tuottajarenkaan jäsenet voivat määrittää tuottamansa helven määrän, kosteuden ja energiamäärän. 3 TOIMENPITEET Vuosien toimenpiteitä ovat olleet: 1. Olemassa olevan tutkimustiedon yhdistäminen (Peltosellu Oy:n tekemät aikaisemmat tutkimukset) 2. Peltosellu Oy:n alihankintana tekemä osatehtävä: tarjouspyynnöt urakoinnista (selvitysraportti) ja helpipaalien murskauskokeet 3. Jahtavisnevan tuottajarenkaan toimintamahdollisuuksien selvitys (konekalusto ja mahdollisuudet osallistua tuotantoon) 4. Projektia tukevat kenttätutkimukset - helven satotiedot, korjuutappiot ja energiamäärät 7
8 - työaikatutkimukset: silppuri, paalain, noukinvaunu ja paalien keräily (3 menetelmää) - irtotavaran punnituksen kehittäminen: punnitusanturi ja pyöräkuormaajan kuormainvaaka - paalien punnituksen kehittäminen: rekka-auton kuormainvaaka - kosteusnäytteiden otto paaleista - irtotavaran tiivistetty auma kuljetuskustannusten vähentämiseksi - turvetuotannon jyrsinten käyttö ruokohelven murskauksessa - Wile-viljankosteusmittarin käyttö kosteusmäärityksissä 5. Korjuutappioiden pienentäminen yhteistyössä MTT:n kanssa 6. Määritetään tuotannon toimintamalli, jolla pyritään minimoimaan tuotannon kustannukset (ruokohelven siirto Jahtavisnevalle, kuljetukset Ylivieskan voimalaitokselle) - tuotannon kustannukset - edullinen kuljetustapa ja kuljetuskustannukset viljelmiltä Jahtavisnevalle - kuljetuskustannukset suoraan voimalaitokselle - tuotetun helven omistusoikeuden siirto ja vaikutus helven kauppaan - ruokohelven tuotannon ja turveaumaan sekoituksen suunnittelua 7. Ehdotus käytettäväksi tuotantomenetelmäksi ja työvaiheohjeet 8. Määritetään toimintamalli, jonka avulla tuottajarengas pystyy selvittämään tuotetun ruokohelven määrän, kosteuden ja energiasisällön helven saapuessa voimalaitokselle - määrityspaikkojen ja käytettävissä olevien välineiden selvitys - näytteenoton tilastollinen tarkastelu, jolla saavutetaan haluttu tarkkuus energian määrityksessä - ehdotus sovellettavaksi määritysmenetelmäksi 4 TULOKSET Seuraavassa esitettävät tulokset eivät noudata edellä esitettyjen toimenpiteiden järjestystä, vaan keskittyvät seuraaviin pääkohtiin: tuotantomenetelmän valinta, työvaiheohjeet, korjuun kustannukset ja tuottajakohtaisen kosteuden ja tuotantomäärän selvittäminen. Tulokset perustuvat kahteen projektissa tehtyyn väliraporttiin. 4.1 VOIMALAITOS Jahtavisnevan tuottajarengas tuottaa helpeä Ylivieskan voimalaitokselle, Vieskan Voima Oy:lle. Laitos ei voi ottaa vastaan helpeä sellaisenaan, joten se sekoitetaan turpeeseen Jahtavisnevan turvetuotantoalueella. Sekoitussuhde on 5 % seoksen energiasta, mikä tarkoittaa 15 % osuutta seoksen tilavuudesta. Jahtavisnevan etäisyys voimalaitoksesta on vajaa 40 km. 8
9 4.2 TUOTTAJARENKAAN JÄSENET Tuottajarenkaaseen kuluu 6 jäsentä, joiden tuotantopinta-ala vuonna 2005 on noin 40 ha. Enimmäistuotantopotentiaali tulevaisuudessa on 240 ha. Viljelmien etäisyys Jahtavisnevalta on 0 30 km. Lähes kaikilla on maatalouden peruskalustoa, mutta avaintyövaiheiden koneita, silppureita ja paalaimia ei ole. Urakoitsijoilla on kuitenkin hyviä kontakteja alueen muihin viljelijöihin, jotka ovat urakoineet korjuun ja joilla on myös vaihtoehtoisia korjuukoneita. Lisäksi tuottajarenkaan jäsenillä on pyöräkuormaaja, kaivinkoneita ja turverekka. 4.3 KORJUUN ORGANISOINTI Helpi voidaan korjata joko tuottajien itsensä toimesta tai ostaa urakointina lähiseudun muilta viljelijöiltä tai käyttää edellisten yhdistelmää. Tässä ehdotetaan, että avaintyövaihe, silppuaminen tai paalaus ostetaan ulkopuolisena urakkana, koska viljelijöillä itsellään ei ole kalustoa näihin työvaiheisiin ja sellaisen hankinta ei nykyisillä pintaaloilla ole taloudellisesti kannattavaa. Kahtena tutkimusvuonna kokeisiin käytetty kalusto soveltui hyvin helven korjuuseen. Yksi tarkkuussilppuri tai paalain korjaa nykyisen pinta-alan noin viikossa, tehollista aikaa. Ottaen huomioon säätila ja routatilanne, ehdotetaan että korjuuseen käytetään kahta korjuuyksikköä. Niitto ehdotetaan ostettavaksi palveluna yhdeltä tuottajarenkaaseen kuuluvalta jäseneltä, koska hän hankki niittokoneeseen osat, joilla korjuuhävikkiä voidaan pienentää. Niitto on nopea työvaihe ja yksi niittomurskain niittää nykyisen helpipinta-alan 3 4 päivässä. Osa tuottajista niittänee omat viljelmänsä, ja siihen suositellaan käytettäväksi lautasniittokonetta, joita tuottajilla on. Pellon reunaan varastoitu helpi ehdotetaan kuljetettavaksi rekka-autolla Jahtavisnevalle. Tuottajarenkaaseen kuuluu jäsen, jolla on turverekka, millä voitaneen kuljettaa irtohelpi. Peräpurulla varustetun auton toiminta helven kevyen purussa tulisi varmentaa. Paalit voidaan kuljettaa risurekalla, jollainen löytyy ainakin noin 80 km päästä Merijärveltä. 4.4 KORJUUMENETELMÄN VALINTA Korjuuketjujen valintaan vaikuttaa lähinnä tuotannon kustannukset sekä muut korjuun aikaiset tekijät. Sekä irtokorjuulla että paalauksella saadaan helpi silputtua oikeilla koneilla riittävän lyhyeksi, joskin helpoin tapa tuottaa lyhyttä silppua on käyttää tarkkuussilppuria. Useilla eri laskelmilla on osoitettu, että sekä irtokorjuun että paalauksen kustannukset pellon reunaan luettuina, ilman paalien murskausta, ovat likimäärin samat. Paalien murskausta on tutkittu, mutta toistaiseksi ei ole löydetty liikuteltavissa olevaa laitetta, jolla murskaus onnistuu teknisesti hyvin ja on samalla kustannuksiltaan edullista. Koska ruokohelpi sekoitetaan joka tapauksessa Jahtavisnevalla turpeeseen, ehdotetaan, että pääasiallinen korjuumenetelmä on irtokorjuu. Nykytilanteen murskauksen hinnoilla 9
10 tämä on myös taloudellisesti kannattavaa, koska irtohelven kalliimpi siirtokustannus viljelmiltä Jahtavisnevalle on pienempi kuin paalien Jahtavisnevalle kuljetuksen ja murskauksen yhteiskustannus. Viljelmien etäisyys Jahtavisnevalta on 0 30 km. Tarkkuussilppuri-tyyppisillä koneilla silpun pituus saadaan tarvittaessa mahdollisimman lyhyeksi. Haittapuolena irtokorjuussa on, että silppuvarastot täytyy peittää huolellisemmin kuin paalikasat. Irtokorjuukone-tyyppejä ovat tarkkuussilppurit, silppurivaunut, noukinvaunut ja kaksoisilppurit. Suositeltavin konetyyppi on tarkkuussilppuri. Silppurivaunut toimivat kuten tarkkuussilppurit, mutta koneiden kenttään aiheuttama pintapaine on suurempi. Noukinvaunujen tuottama silppu on merkittävästi pidempää kuin silppureiden ja pintapaine on suurempi. Yksi noukin vaunun käytön peruste oli hyvä työteho, kun helven silppuaminen tehdään energiataloudellisesti. Korjuukokeissa noukinvaunun työsaavutus oli kuitenkin jopa pienempi kuin tarkkuusilppurilla, johon on tosin voinut vaikuttaa koealueen huono kantavuus ja kannot, jotka tekivät kuljettajan varovaiseksi. Kaksoissilppureilla, jotka samalla niittävät korjattavan kasvuston, on kapasiteetti suhteellisen pieni. Irtokorjuun ei tarvitse sulkea pois paaleina korjuuta, jos joku tuottaja näin haluaa, koska korjuutavalla ei ole merkittävää vaikutusta voimalaitoksen kannalta. Paaleina korjuun etu on helven säilyvyys, jolloin sekoitus turpeeseen voidaan tehdä pidemmällä aikajaksolla. 4.5 TYÖVAIHEOHJEET KORJUUSEEN Tässä korjuulla tarkoitetaan helven niittoa ja sen jälkeisiä työvaiheita. Korjuun työvaiheet on esitetty kuvassa 1. 10
11 Niitto - Niittomurskain, murskainosa säädetty - Lautasniittokone Korjuu - Tarkkuusilppuri, 2 rehuperävaunua - Pyöröpaalain, muuttuvakammioinen Siirto pellon reunaan - Tarkkuusilppurilla korjuun yhteydessä - Paalit etukuormaaja-paalipiikki nostolaitteessa -yhdistelmällä Siirto Jahtavisnevalle - Irtosilppu turverekalla - Paalit risurekalla Helven murskaus - Paalit Morbark in kaukalomurskaimella tai Ylivieskan jäteaseman murskaimella (Crambo 5000) Sekoitus auman turpeeseen - Etukuormaaja-takalana yhdistelmällä - Lumilinko helven siirtoon auman päälle - Kunnostusjyrsimellä - Rekkaan lastausvaiheessa pyörökuormaajalla Kuva 1. Ruokohelven tuotantoketju Jahtavisnevan tuottajarenkaassa. KORJUUAJANKOHTA Korjuuajankohdan valinta vaikuttaa ennen kaikkea raiteiden syntymiseen pellon pintaan. Paras ajankohta on korjata helpi pellon ollessa vielä roudassa. Edellytyksenä on, että lumi on sulanut ja pellon pinta on kuivunut eikä ole liejuinen, mutta routa on aivan kentän pinnan alla. Routa estää raiteiden syntymisen kenttään. Tällainen ajoitus ei välttämättä onnistu kaikkina vuosina ja kaikissa tapauksissa. Tällöin on odotettava, että routa sulaa paremmin, pellon kantavuus palautuu ja pinta kuivuu. Korjuujakso päättyy, kun helpi nousee oraille. Oraiden katkaiseminen niitossa hidastaa kasvuun lähtöä ja pie- 11
12 nentää satoa. Levikepyöriä käytetään kaikissa traktoreissa, joissa tämä on työkoneen puolesta mahdollista. Raiteet aiheuttavat korjuutappioita niitossa ja vaikuttavat koko viljelmän kiertoajan, joten raiteiden syntymistä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää. KORJUUKOSTEUS Korjuukosteuden hallinta ei ainakaan normaalina vuotena tuota ongelmia ja kosteus saadaan jopa lähelle 10 %. Tässä ehdotetaan, että korjattavan helven kosteus on korkeintaan 25 %. Helpi kuivuu poutaisena päivänä nopeasti, joten korjuun aloittaminen lähempänä keskipäivää alentaa kosteutta rajatapauksissa. NIITTO Ohjeet Niitto tehdään siten, että se varistaa mahdollisimman vähän kasvustoa mikä aiheuttaa korjuutappioita. Suositeltavin kone on niittomurskain, jonka murskainosan kierroslukua on alennettu ja kaikki mahdolliset vasteet poistettu tai säädetty väljiksi. Toinen vaihtoehto on lautasniittokone. Myös ns. Swather-koneen aiheuttama korjuutappio on pieni. Niittokoneen teräkulma maahan nähden säädetään mahdollisimman jyrkäksi, koneen rikkoontumisriski kuitenkin huomioon ottaen. Terät jotka aiheuttavat nostavan ilmavirran (esim. kierreterät), edesauttavat niittoa. Niitetään vastalakoon, jos se ei liiaksi hidasta työtä. Niitetään aamulla tai illalla, jolloin helpi on nihkeää. Tämän vaikutusta ei ole kuitenkaan tarkkaan tutkittu. Käytettävä kalusto Niittoon suositellaan käytettäväksi yhden tuottajarenkaan jäsenen leveää niittomurskainta (2,8 m), johon omistaja hankki lisäosat, joiden avulla murskainosan kierroslukua voidaan alentaa. Lisäksi tuottajilla on olemassa lautasniittokoneita, joiden työleveydet eivät ole murskaimen luokkaa, mutta korjuutappiot niitossa ovat pienemmät kuin säätämättömällä niittomurskaimella. 12
13 Kuva 2. Niittomurskain, jonka murskainosan kierroslukua on alennettu vaihtamalla voimansiirtoon hammaspyöriä. Joissakin murskaimissa kierrosluvun säätö onnistuu ilman lisähankintoja. Kuva 3. Swather-tyyppisellä niittokoneella korjuutappiot koeolosuhteissa olivat pienimmät muihin vertailun koneisiin verrattuna. 13
14 4.5.1 Irtokorjuu AJO TARKKUUSSILPPURILLA Ohjeet Silppurin hakkuri säädetään siten, että silpun pituusjakauma täyttää voimalaitoksen vaatimukset. Korjuuseen käytetään madollisimman suurta rehuperävaunua. Korjuukapasiteetti nousee ja kustannukset voivat tapauskohtaisesti alentua, jos erillinen traktori vie valmiit kuorman varastoon pellon reunaan. Perävaunu pressut kiristetään, jotta helpeä ei valu kuormasta pois. Käytettävä kalusto Korjuu tarkkuussilppurilla ehdotetaan ostettavaksi urakointina yhdeltä lähiseudulla olevalta maanviljelijältä, jonka koneet ovat järeydeltään hyviä. Viljelijä voinee jatkaa yhteistyötä myös tulevaisuudessa, mutta edellyttää, että pelloilla ei ole kiviä ja kantoja. Korjuu tutkimusvuosina tehtiin kahdella kärryllä, mikä mahdollistaa tarvittaessa pidemmän kuljetusmatkan pellonreunavarastolle. Kuva 4. Tarkkuussilppurilla saadaan lyhyttä silppua. 14
15 VARASTOINTI PELLON REUNAAN Ohjeet Varastopaikka sijoitetaan mahdollisimman kuivaan kohtaan siten, että ympäristössä voidaan liikkua pyöräkuormaajalla tai etukuormaaja-traktorilla. Helpi aumataan joko päälleajoaumauksen periaatteella tai puskemalla traktorin takalanalla tai etukuormaajalla. Kasoista tehdään mahdollisimman korkeita. Helpi kuljetetaan heti korjuun jälkeen Jahtavisnevalle. Käytettävä kalusto Työvaiheeseen löytyy kalustoa riittävästi SIIRTO JAHTAVISNEVALLE Ohjeet Kaikkien viljelijärenkaan osakkaiden helpi siirretään rekka-autolla, pyöräkuormaajalla lastaten Jahtavisnevalle. Kolmen tuottajan viljelmiä on Jahtavisnevalla, jolloin siirto turveaumojen läheisyyteen tehdään suoraan rehuperävaunulla. Traktorikuljetus ei korjuuseen käytettävällä nykyisellä kalustolla ole lainkaan kannattavaa. Jos kuormakoko olisi vaikkapa m 3 ja urakoitsija tekisi kuljetuksen omalla kalustollaan, voisi traktorikuljetus olla kannattavaa lähimpien viljelijöiden osalta. Käytettävä kalusto Viljelijärenkaaseen kuuluu osakas, jolla on turverekka. Rekassa on peräpurku ja ylälaidastaan saranoidut purkuovet. Rekan omistaja epäili, että tämän vuoksi kuorman purkaminen kolakuljettimilla voi hankaloitua. Lastaus voidaan tehdä olemassa olevalla pyöräkuormaajalla. Koneessa on lastivaaka, joka kokeessa ei kuitenkaan ollut kovin tarkka, mikä voi johtua myös vaa an kalibroinnin muuttumisesta. Lisäksi on käytettävissä kaivinkoneita Paalaus AJO PAALAIMELLA Ohjeet Mikäli mahdollista, käytetään ns. muuttuvakammioista paalainta, jolla saadaan hieman painavampia paaleja. Paalaimen mahdollista silppuriosaa ei käytetä, koska tämä aiheuttaa korjuutappioita. Paalien sidontaan voidaan käyttää muovinarua, verkkoa tai muovikelmua, kunhan materiaali saadaan murskauksessa hienonnettua riittävän pieniksi palasiksi, jotka eivät kierry voimalaitoksen kuljetin systeemin pyörivien osien ympärille. 15
16 Käytettävä kalusto Paalaus ostetaan urakointina yhdeltä lähiseudun maanviljelijältä. Paalain on muuttuvakammioinen, jolloin paalien paino saadaan hyväksi. Paalaimen erikoisuus on mahdollisuus muovittaa vain paalien kehä, jolloin muuta peittämistä ei välttämättä tarvita. Kuva 5. Muuttuvakammioinen paalain ja muoviin kääritty paali. VARASTOINTI PELLON REUNAAN Ohjeet Paalit varastoidaan mahdollisimman kuivalle pohjalle, joka voidaan vielä pohjustaa riukupuulla. Paalien keräilyyn suositeltava laite on etukuormaajalla ja nostolaitteessa olevalla paalipiikillä varustettu traktori, joka hakee kerralla 2 paalia tai enemmän, riippuen nostolaitteessa olevan paalipiikin rakenteesta. Traktori on hyvä varustaa levikepyörillä. Myös metsäkärryä ja kahta traktoria, joista toinen lastaa ja toinen vetää isoa paalikärryä voi käyttää, mutta niillä paalien keräilyn kustannukset ovat tämän tarkastelun perusteella suuremmat. Käytettävä kalusto Usealla tuottajarenkaan jäsenellä on traktoreita, joissa on etukuormaaja. Paalipiikkejä ei ole, mutta sen hankinta tai rakentaminen ei ole kustannuksiltaan rajoittava tekijä. Lähiseudulla on maanviljelijä, jolla on vaadittava varustus. Viljelijöillä on myös metsäperävaunuja ja yksi turveperävaunu, johon mahtuu 6 8 paalia. 16
17 SIIRTO JAHTAVISNEVALLE Ohjeet Kaikkien viljelijärenkaan osakkaiden helpipaalit siirretään rekka-autolla, esimerkiksi risurekalla Jahtavisnevalle. Traktorikuljetus ei korjuuseen käytettävällä kalustolla ole kannattavaa. Jos kuormakoko olisi vaikkapa 25 paalia ja urakoitsija tekisi kuljetuksen omalla kalustollaan, voisi traktorikuljetus olla kannattavaa kaikkien tuottajien tapauksessa. Käytettävä kalusto Paalien kuljetukseen voidaan käyttää kuormain vaa alla varustettua risurekkaa, joka lähimmillään löytyy noin 80 km päästä. Vastaavia ainespuuautoja löytyy lähempää, mutta näihin on rakennettava laidat. Kuva 6. Paalien lastausta risurekkaan. Nosturissa on kuormainvaaka, joka lastausliikkeen aikana punnitsee paalin. MURSKAUS Ohjeet Mitä pidempää silppu on sitä huonommin se sekoittuu pääpolttoaineeseen ja aiheuttaa ongelmia voimalaitoksen kuljettimilla. Silpun pituudelle ei ole olemassa tarkkaa rajaarvoa. Aikaisempien kokemusten perusteella esitetään kuitenkin, että 90 % silpusta tuli- 17
18 si olla lyhyempää kuin 50 mm. Lyhytkin silppu aiheuttaa ongelmia jos sitä ei sekoiteta riittävän hyvin pääpolttoaineeseen. Paalien murskaukseen ei ole toistaiseksi löydetty täysin teknis-taloudellisesti toimivaa liikuteltavaa murskainta. Murskaukseen soveltuu esimerkiksi Morbark n kaukalomurskain, jolla helpipaalit voidaan murskata sellaisenaan tai yhdessä risutukkien kanssa. Saadun silpun pituus on tarkkuussilppurin luokkaa. Voidaan myös käyttää Ylivieskan jäteasemalla olevaa murskainta. Murskain on mahdollista siirtää Jahtavisnevalle. Saadun silpun pituus on hyvä, mutta murskauskustannuksista ei ole vielä tietoa. Maatalouden paalisilppurit eivät kovin hyvin sovellu murskaukseen. Tähän saakka testatuista silppureista yhdenkään silppuamistulos ei täysin täytä edellä mainittua pituuskriteeriä. Lisäksi murskaimen roottorin ympärille kertyvät muovinarut ovat ongelma. Kuva 7. Paalien murskausta maatalouden paalisilppurilla Sekoitus turpeeseen Ohjeet Helpi voidaan sekoittaa turpeeseen aumojen tekovaiheessa. Sekoitus tehdään traktorin etukuormaajalla ja/tai takalanalla tai lumilingolla auman päälle heittäen. Kunnostusjyrsintä voidaan käyttää helven sekoittamiseen aumaan. Kunnostusjyrsin ei sovellu kokonaisen helven samanaikaiseen murskaukseen ja aumaan sekoitukseen. Suuret puhtaan helven alueet aumassa tulee hajottaa. Rekka-autoon lastausvaiheessa helpi sekoitetaan lastaamalla pyöräkuormaajalla oikeilla seossuhteilla vuorotellen turvetta ja helpeä. Se- 18
19 koittuminen ei ole niin täydellistä kuin turveaumojen tekovaiheessa. Helven seossuhde muiden polttoaineiden kanssa sekoitettaessa on esitetty kuvassa % 70 % Ruokohelpin tilavuusosuus, % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % jyrsinturve hake puru ja kuori 0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Ruokohelpin energiaosuus, % Kuva 8. Ruokohelven tilavuusosuus, jolla saavutetaan haluttu energiaosuus eri pääpolttoaineiden kanssa. Käytettävä kalusto Aumalla tapahtuvaan sekoittamiseen on tuottajilla olemassa kalusto. Käytettävissä on myös kunnostusjyrsin, jolla valmiiksi silputtu ja aumalle ajettu tai lingottu helpi voidaan sekoittaa turpeeseen. Aumaan sekoituksen tulisi tehdä turvetuotantoon kuulumaton tuottajarenkaan jäsen, jotta ei hidasteta turvetuotantoa. 4.6 TUOTTAJAKOHTAISEN MÄÄRÄN, KOSTEUDEN JA ENERGI- AN MÄÄRITTÄMINEN Tuottajakohtainen energiamäärän selvittäminen edellyttää, että ainakin osa rehukuormista tai paaleista punnitaan ja niistä otetaan kosteusnäytteet. Näytteenottoa tarkasteltiin tilastollisten apuvälineiden avulla, minkä perusteella ehdotetaan käytettäväksi seuraavaa toimintatapaa määrityksissä. IRTOKORJUU Pellonreuna-varastoon tuodut kuormat punnitaan punnitusanturilla. Kuormista otetaan 5 kappaletta tutkittavaksi, yhdestä kuormasta otetaan 3 kosteusnäytettä kokoomanäytteeseen, muovisäkkiin tai kannelliseen laatikkoon. Jos tuottajakohtainen kuormamäärä on pienempi kuin 5, kaikki kuormat tutkitaan. Kokoomanäyte analysoidaan lämpökaapissa, 19
20 kaksi rinnakkaista määritystä näytteestään, joiden keskiarvo on ruokohelven kosteus. Tämän jälkeen energiamäärä voidaan laskea kaavalla 1. Määritys antaa energian noin 10 % tarkkuudella. Vaihtoehtoinen tapa on punnita vain ne kuormat, joista kosteusnäyte on otettu. Tällöin energian määrityksen tarkkuus on noin 13 %. PAALAUS Kaikki paalit punnitaan rekka-auton kuormainvaa alla, kun ne lastataan Jahtavisnevalle siirtoa varten. Ennen siirtoa, tai vasta Jahtavisnevalla valitaan paaleista 10 kappaletta tasavälein tutkittavaksi. Paaleista otetaan kosteusnäytteet poraamalla kaksi näytereikää paalin kehän vastakkaisilta puolilta kohti keskustaa. Tuottajakohtaisesta paalierästä kootaan kokoomanäyte, joka analysoidaan lämpökaapissa. Tämän jälkeen energiamäärä voidaan laskea kaavalla 1. Määritys antaa energian noin 9 % tarkkuudella. Vaihtoehtoinen tapa on punnita vain ne paalit, joista kosteusnäyte on otettu. Tällöin energian määrityksen tarkkuus on noin 10 %. MJ _ per _ kg MWh = kg 3600 missä, 100 w 17, 6 0, w = kg (1) w on ruokohelven kosteus, % kg määrä, kg vakio 17,6 ruokohelven taulukoitu tehollinen lämpöarvo kuiva-aineessa, MJ/kg ka. 4.7 RUOKOHELVEN KORJUUN KUSTANNUKSET Korjuukustannukset Ruokohelven korjuun kustannukset tyypillisellä karjatilatason koneistuksella irtokorjuussa ja paalauksessa on esitetty taulukossa 1 (Työtehoseura ry, 2005). Kustannukset on esitetty ilman murskausta ja murskauksen kanssa. Murskauskustannukseksi voimalaitosmurskalla on oletettu 75 /ha (10 /t, 2,65 /MWh) ja mobiilimurskaimella 125 /ha (4,4 /MWh). Irtokorjuun ja paalausmenetelmän kustannukset pellon reunaan saakka luettuina ovat käytännössä likimäärin samat, 546 ja 560 /ha. Riippuen käytettävästä konekalustosta voi irtokorjuun ja paalauksen keskinäinen edullisuus vaihdella hieman, mutta edelleen voidaan olettaa, että pellonreunakustannus on menetelmillä sama. Kun otetaan huomioon paalien murskauksen kustannukset on paalimenetelmän kustannus /ha. 20
21 Taulukko 1. Ruokohelven kustannukset pellon reunaan saakka luettuina. /ha Paalit Irto Perustaminen Vuosilannoitus Korjuu Pelto&salaojat Vilj.lopettaminen Yhteensä, /ha Paalien murskaus Yhteensä, /ha Yksiköiden muuntokertoimia: - Ruokohelpi: kuiva-aineen lämpöarvo 17,6 MJ/kg ka, 20 %:n käyttökosteudessa 13,6 MJ/kg ja 1000 kg (20 %) on 3,78 MWh - 1 ha: sato 6000 kg ka /ha, 7500 kg 20 % kosteudessa ja 28,3 MWh/ha (20 %) Projektissa selvitettiin tarjouspyyntömenettelyllä pelkän korjuuvaiheen kustannuksia niitosta pellonreunavarastoon (Peltosellu Oy). Nämä kustannukset ovat /ha, keskimäärin 190 /ha, kun ne edellä olevassa taulukossa ovat /ha Kaukokuljetuksen kustannukset Kaukokuljetuksen kustannukset puhtaan ruokohelven siirrossa on esitetty kuvassa 2. Kustannus sisältää helven lastauksen ja purun Kustannus, /kuorma Yhdensuutainen kuljetusmatka, km Kuva 9. Ruokohelven kuljetuksen keikkahinta eri kuljetusmatkoilla(peltosellu Oy, VTT). 21
22 Kun otetaan huomioon, että paalikuorman paino rekka-autossa on noin 15 t ja irtohelven noin 8 t ja 1 t on käyttökosteudessa 3,78 MWh/t, niin saadaan kuvan 4 mukaiset kuljetuskustannukset. Kustannukset pätevät myös helven siirtoon viljelmiltä Jahtavisnevalle. Kustannus, /MWh Kuljetusmatka, km Irto Paalit Kuva 10. Ruokohelven kaukokuljetuksen kustannukset rekka-autolla Tarjouspyyntömenettelyn työvaihekustannukset Kuvassa 3 on esitetty Peltosellu Oy:n tekemän tarjouspyyntömenettelyn kustannukset korjuun työvaiheiden osalta (kokonaiskustannukset välille niitto paalien keräily pellon reunaan). Mikäli pylväskuvio muodostuu vain yhdestä pylväästä, koskee tämä tarjous kaikkia työvaiheita (niitto, silppuaminen/paalaus ja paalien ajo). Kaksi viimeistä pylvästä kuvaavat Työtehoseura ry:n laskelman tulosta. 22
23 250 Kustannus, /ha (alv 0) Paalien keräily Suurkanttip. Pyöröpaalaus Silppurointi Niittomurskaus 0 Urak. 1 Urak. 2 Urak. 3 Urak. 4 Urak. 5 Urak. 6 Urak. 7 Irto Pyöröp. Kuva 11. Tarjouspyyntöjen avulla saadut korjuutyövaiheen kustannukset (Urak 1., kokonaistarjous irtokorjuulle, Urak. 2., kokonaistarjous pyöröpaalaukselle). 250 Kustannus, /ha (alv 0) K-arvo Min Max 0 Niittomurskaus Silppurointi Pyöröpaalaus Suurkanttip. Paalien keräily Kuva 12. Tarjousten perusteella työvaiheittain eroteltu keskimääräinen, minimi- ja maksimi kustannus (Silppuroinnista vain yksi tarjous). 23
24 4.7.4 Tuotantomenetelmien vertailua Taulukossa 2 on esitetty tuotannon kustannukset Jahtavisnevan tuotannossa irtokorjuulle ja paalaukselle. Tuotannon pellonreunakustannukseksi on oletettu sama kustannus sekä irtokorjuulle että paalaukselle (TTS, VTT). Helven siirtokustannus on kuten edellä on esitetty (Peltosellu Oy, VTT) ja murskauskustannus perustuu nykyiseen tietämykseen vaihteluvälistä. Kustannukset on esitetty eri etäisyyksillä Jahtavisnevalta sijaitseville viljelijärenkaan osakkaille. Menetelmien keskinäinen edullisuus määräytyy viljelmän etäisyydestä Jahtavisnevalta ja oletetusta murskauskustannuksen vaihtelusta. Taulukon perusteella irtokorjuu on edullisin menetelmä kaikkien osakkaiden tuotannossa, jos murskauskustannuksella on oletettu yläraja. Jos murskauskustannus on alempi raja olisivat kahden kaukaisimman tuottajan kustannukset likimäärin samat sekä irtokorjuussa että paalauksessa. Taulukko 2. ( /ha). Ruokohelven tuotannon kustannukset tuottajarenkaan jäsenten tuotannossa Irtokorjuu Paalaus km Korjuu Siirto Jahtavisnevalle /ha Korjuu Siirto Jahtavisnevalle Paalien murskaus /ha Projektissa selvitettiin erilaisten korjuukonetyyppien tehokuutta korjuussa. Silppurin työsaavutus kokeissa oli sama tai hieman suurempi kuin paalaimen, kun vetokoneiden teho oli likimäärin sama. Noukinvaunun työsaavutus oli edellisiä pienempi. Tähän on voinut vaikuttaa pellon huonohko kantavuus ja kuljettajan varovaisuus, koska kentällä oli puuta ja kantoja. Ottaen huomioon mitatut kapasiteetit, siirrot Jahtavisnevalle ja paalien murskauksen nykytilanteen kustannukset, on irtokorjuu tarkkuussilppurilla Jahtavisnevan tuottajarenkaassa edullisin tuotantoketju. 24
25 LÄHDELUETTELO Myllylä, M, Myllylä, K. maaliskuu Ruokohelpin murskaus-, kuljetus- ja viljelykustannukset, Selvitysraportti VTT- Prosessit / Pohjolan Voima, Peltosellu Oy, Oulu. Paappanen,. T, Kallio, E., Kirjalainen, T., Lindh, T., Jahtavisrenkaan toiminnan kehittäminen ruokohelven tuotannossa, väliraportti. Projektiraportti PRO2/P2063/05, VTT Prosessit, Jyväskylä. Paappanen,. T, Kallio, E., Kirjalainen, T., Lindh, T., Jahtavisrenkaan toiminnan kehittäminen ruokohelven tuotannossa, väliraportti 2. Projektiraportti PRO2/P2057/05, VTT Prosessit, Jyväskylä. Paappanen,. T, Leinonen, A., Kallio, E., Kirjalainen, T., Lindh, T., Jahtavisrenkaan toiminnan kehittäminen ruokohelven tuotannossa, loppuraportti. Projektiraportti PRO2/P2061/05, VTT Prosessit, Jyväskylä. 25
Kirjoittajat JAHTAVISNEVAN TUOTTAJARENKAAN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN RUOKOHELVEN TUOTANNOSSA, VÄLIRAPORTTI I. Julkisuus:
PROJEKTIRAPORTTI PRO2/P2063/05 02.03.2006. JAHTAVISNEVAN TUOTTAJARENKAAN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN RUOKOHELVEN TUOTANNOSSA, VÄLIRAPORTTI I Kirjoittajat Teuvo Paappanen, Esa Kallio, Timo Kirjalainen ja Tuulikki
LisätiedotRUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö
RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta
LisätiedotOljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset
Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen
LisätiedotViitasaaren biokaasulaitos
Viitasaaren biokaasulaitos Paljonko tuotantopotentiaalia Paljonko tuotantopotentiaalia Valittiin viljelykasvit joiden korvaajana ja viljelykierrossa peltobiomassan tuotanto voisi olla sopivaa Haettiin
LisätiedotLoppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia
LisätiedotKasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK
Kasvintuotannon energiankulutus Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK 2 Kasvintuotannon energiankulutus / peltotyöt Esityksen tarkastelutapa Suora energiankulutus Konekohtainen kulutus Työkone traktori kokosuhteen
LisätiedotHevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi. Antti Suokannas Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti
Hevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti antti.suokannas@mtt.fi Historiaa ei kannata unohtaa Tapio Heikkilä www.welger.com www.nh.com Niitto Kuivumisnopeus
LisätiedotRuokohelven hankinta keskisuomalaisille voimalaitoksille. Bioenergiasta elinvoimaa tulosseminaari. Saarijärvi
Ruokohelven hankinta keskisuomalaisille voimalaitoksille Bioenergiasta elinvoimaa tulosseminaari Saarijärvi 8.12.2010 Teuvo Paappanen, Risto Impola ja Timo Järvinen VTT Timo Lötjönen MTT 2 Hankkeen tausta
LisätiedotVarmista säilörehun laatu
Varmista säilörehun laatu 10.11.2016 Jukka Keisanen Piippo Oyj 1942 Yhtiö perustettiin Lempäälässä Kaikki alkoi paperinarusta 1960 Muoviraaka-aineen tulo 1973 Köysi- ja lankatuotanto Outokumpuun 1991 Manilla
Lisätiedot29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010
Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo
LisätiedotTerminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT
Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,
LisätiedotRUOKOHELVEN KOEPOLTTO KINNULAN LÄMPÖLAITOKSELLA
Bioenergiakeskuksen julkaisusarja (BDC-Publications) Nro 29 RUOKOHELVEN KOEPOLTTO KINNULAN LÄMPÖLAITOKSELLA Tapani Sauranen Raportti Toukokuu 2007 Luonnonvarainstituutti SISÄLTÖ 1 Tausta...1 2 Tavoite...1
LisätiedotKantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?
Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki
LisätiedotKiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa
Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Matti Virkkunen VTT 02.12.2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMIALARAPORTIN JULKISTUSTILAISUUS 2 Sisältö Taustaa Terminaalityypit Biopolttoaineen
LisätiedotSäilörehuksi korjattavan härkäpavun korjuutappiot
Säilörehuksi korjattavan härkäpavun korjuutappiot Antti Suokannas 1), Kaisa Kuoppala 2) ja Katariina Manni 3) 1 Luke, Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Vakolantie 55, 03400 Vihti, antti.suokannas@luke.fi
LisätiedotSäilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy
Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Esimerkkitilan säilörehun tuotantokustannus 30 ha säilörehua, tarkkuussilppuriketju 3 traktorilla,
LisätiedotSäilörehun tiivistämisen tavoite
Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä 27.1.2017 Seinäjoki Areena, Sarkamessut Tiivistymisen onnistuminen NurmiArtturitiloilla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Säilörehun tiivistämisen
LisätiedotEnergiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus
Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti
Lisätiedotmahdollistaa tie- ja peltoprofiilin muotoilun.
SUOMI Monipuolinen lana peltojen tasaukseen ja teiden kunnossapitoon. Kestävä rakenne, jossa on käytetty erikoislujia rakenneteräksiä. Kaikki toiminnot ovat hydraulisia. Siipien sylintereissä on varoventtiilit
LisätiedotEnergiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari
Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu
LisätiedotEnergiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on
Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m
LisätiedotKÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO
KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO Projektiryhmä Antti Korpilahti, Sakari Suuriniemi, Kaarlo Rieppo Rahoittajat A. Ahlström Oy, Fortum Power and Heat Oy, Metsähallitus, Metsäliitto
LisätiedotKUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000
KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000 Lämpöyrittäjien kommenttipuheenvuoro alan riskeistä, SeAmk työturvallisuusseminaari 10.11.2008, Asko Sippola Tervanpoltto ennen ja nyt "Se kuuluusa Kuurtanehen
LisätiedotRUOKOHELVEN TUOREKORJUUN TEKNIIKKA JA TALOUS
Bioenergiakeskuksen julkaisusarja (BDC-Publications) Nro 26 RUOKOHELVEN TUOREKORJUUN TEKNIIKKA JA TALOUS Esiselvitys Antti Laitinen, Jenni Sironen, Tuulikki Vesterinen Joulukuu 2006 Luonnonvarainstituutti
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus
LisätiedotKokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan
Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman
LisätiedotUrakointihintakyselyn tuloksia
Urakointihintakyselyn tuloksia 4.4.2019 / Koneurakoinnin After Work / Reetta Palva Vastaajat postinumeroalueittain Urakointihintakysely 89 43 52 52 53 34 11 48 35 35 Kysely maatalouskone- tai muuta koneurakointia
LisätiedotSenfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen
Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen
LisätiedotHelven viljelyn potentiaalikartoitus, peltoalojen tilastollinen analysointi ja korjuukoneselvitys Keski-Suomessa
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07827-10 Helven viljelyn potentiaalikartoitus, peltoalojen tilastollinen analysointi ja korjuukoneselvitys Keski-Suomessa Kirjoittajat: Teuvo Paappanen, Vesa Laitinen ja Tuulikki
LisätiedotKesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa
Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan
LisätiedotRiitta Salo (toim.) Biomassan tuottaminen kuidun ja energian raaka-aineeksi. Tutkimuksen loppuraportti, osa II
Riitta Salo (toim.) Biomassan tuottaminen kuidun ja energian raaka-aineeksi Tutkimuksen loppuraportti, osa II Ruokohelven ja oljen korjuu, tuotantokustannukset ja polttotekniikka Riitta Salo (toim.) Biomassan
Lisätiedot23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla
Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotEsimerkkikustannuslaskelma:
Esimerkkikustannuslaskelma: Rakennustyömaan puhtaan ylijäämämaa-aineksen hyödyntäminen: pellonpinnan muotoilu ja täyttö / 15000m 3 /10 ha peltolohko Harto Ylitalo 6 / 2018 Esimerkkikustannuslaskelman tavoitteet
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ ASIANTUNTIJAPALVELUN HANKINNASTA
Oulunkaaren seutukunta TARJOUSPYYNTÖ Uusiutuvan energian yrityskeskus -hanke Piisilta 1 91100 Ii 2.12.2009 TARJOUSPYYNTÖ ASIANTUNTIJAPALVELUN HANKINNASTA 1. Hankinnan kohde Selvityksen case-kohteena on
LisätiedotNurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut
Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Esityksen sisältö Yleistä mittaamisesta Sadon määrän lohkokohtainen mittaus
LisätiedotEnergiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä
Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Mikko Holopainen, Pohjois-Karjalan AMK Jari Lindblad, Metsäntutkimuslaitos Timo Melkas, Metsäteho Oy 14.8.2012 Taustaa Kosteus on energiapuun
LisätiedotPuupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010
Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010 Kalle Karttunen 1, Jarno Föhr 1, Tapio Ranta 1, Kari Palojärvi 2 & Antti Korpilahti 3 1. 1. Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2. 2. SKAL, Metsäalan
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset
Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 3/2008 Metsätehon tuloskalvosarja 3/2008 24.4.2008 Kalle Kärhä 1 Projektin tavoitteet Projektissa tuotettiin
LisätiedotNurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki
Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta
LisätiedotMaaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta
Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan
LisätiedotBioenergia-alan työturvallisuus - yleiskatsaus Kyösti Louhelainen Työterveyslaitos Kuopio
Bioenergia-alan työturvallisuus - yleiskatsaus Kyösti Louhelainen Työterveyslaitos Kuopio SISÄLTÖ Yleisiä prosesseja bioenergian korjuuketjuista Tapaturmista Biologisista Fysikaalisista Kemiallisista altisteista
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotTerminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään
LisätiedotEsikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus
Maitoa nurmesta-seminaari Joensuu 1.11.2016 Esikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen TTS Työtehoseura PL 5 (Kiljavantie 6) 05201 Rajamäki janne.karttunen@tts.fi
LisätiedotEnergiapuun varastointitekniikat
Energiapuun varastointitekniikat Varastointitekniikat Energiapuuta (pienkokopuuta, karsittua rankaa, hakkuutähdettä, kantoja jne.) voidaan varastoida kokonaisena Maastossa pienissä kasoissa Välivarastossa
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
LisätiedotMWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy
MWh-RoadMap Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy Tavoite MWh roadmapin tavoitteena on kuvata ja luoda menettelyt
LisätiedotEsimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä
Esimerkki broilerintuotannon Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1.3.2011 1 Lähtötiedot 1. Mittauserä (syys-lokakuu) Untuvikot (kpl) 28
LisätiedotSäilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä
Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen
LisätiedotHAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA
HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella
LisätiedotKantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta
1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa
LisätiedotSuur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä
Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotEnergiapuuterminaalikonseptit ja terminaalikustannukset
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiapuuterminaalikonseptit ja terminaalikustannukset Matti Virkkunen VTT 09.05.2017 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa -tulosseminaari Sisältö
LisätiedotPetteri Ojarinta 2.10.2010
Petteri Ojarinta 2.10.2010 Vuoden 2008 helmikuussa alan toimijat tekivät sopimuksen energiapuun mittauksen yleisistä pelisäännöistä Energiapuun mittaustoimikunnan luominen Energiapuuksi luokiteltiin harvennusenergiapuu,latvusmassa
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotKiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2)
Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS 14778-1 ja -2) Kiinteästä polttoaineesta tehdään polttoaineanalyysi (perustesti) aina kun raaka-aineen koostumus oleellisesti muuttuu sekä määräajoin (3 kk välein
LisätiedotMaakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa
Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotEnergiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari Matti Virkkunen, VTT 7.10.2015, Joensuu Esityksen
LisätiedotKuivitus Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2012
Kuivitus Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2012 Kuivituksen merkityksestä Makuualusta ja eläin kuivana ja puhtaana Lämmittää ja pehmentää makuualustaa Parantaa huoneilmaa sitomalla ammoniakkia Kosteat
LisätiedotRuokohelpi viljely-, korjuu- ja varastointiohjeet
V APO PAIKALLISET POLTTOAINEET Ruokohelpi viljely-, korjuu- ja varastointiohjeet Viljely ja lannoitus 2 Korjuu 4 Varastointi 6 Palosuojelu 8 Pölysuojelu 10 2 Ruokohelven viljely ja lannoittaminen Ruokohelven
LisätiedotKorjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät
Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät 2.-3.2.2017 Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 2.2.2017 Sisältö Terminaalit ja kuljetus Korjuu- ja työmallit Kannot 2 Energiapuun kuljetuskalusto ja menopaluukuljetukset
LisätiedotMUUTTUVAKAMMIOINEN PAALAINKÄÄRINYHDISTELMÄ VARIO. Ammattilaisen valinta
www.mchale.net Ammattilaisen valinta Suurtehopaalainkäärin tämän päivän haasteisiin... McHale Fusion Vario on integroitu paalainkäärinyhdistelmä, joka toimii seuraavasti: HEINÄ/OLKI McHale Fusion Variolla
LisätiedotRUOKOHELVEN (Phalaris arundinacea) KORJUUN KUSTANNUKSET JA ENERGIAKÄYTÖN KANNATTAVUUS BRIKETÖITYNÄ KUORTANEELLA
RUOKOHELVEN (Phalaris arundinacea) KORJUUN KUSTANNUKSET JA ENERGIAKÄYTÖN KANNATTAVUUS BRIKETÖITYNÄ KUORTANEELLA Seinäjoen ammattikorkeakoulu Bioenergian tuotannon ja käytön kehittäminen Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotRuokohelpin tie pellolta polttoon
Kuva: Katri Pahkala/MTT Uusiutuva energia Ruokohelpin tie pellolta polttoon Ruokohelpin viljely ja käyttö ovat pääsemässä hyvään vauhtiin. Jotta tämän peltoenergiakasvin käyttö olisi mahdollisimman tehokasta,
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotTurvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy 3/2011 Tausta I Turvemaasavotat on perinteisesti suunniteltu maaston heikon kantavuuden
LisätiedotKESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA
KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon
LisätiedotEnergia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)
Energia-alan keskeisiä termejä 1. Energiatase (energy balance) Energiataseet perustuvat energian häviämättömyyden lakiin. Systeemi rajataan ja siihen meneviä ja sieltä tulevia energiavirtoja tarkastellaan.
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotVUOSITARJOUKSET KONEKALUSTO VUODELLE 2018
VUOSITARJOUKSET KONEKALUSTO VUODELLE 2018 Hinnat on ilmoitettava verottomina. Tilaaja pidättää itsellään oikeuden vapaasti hyväksyä tai hylätä tarjous Tarjoukset pyydetään jättämään 8.11.2017 klo 15.00
LisätiedotKANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta
KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia
LisätiedotMITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi
MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan
LisätiedotMetsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö
Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010 Jyrki Raitila, projektipäällikkö 1 Hankkeen organisointi ja kesto Hanketta hallinnoi Keski-Suomen metsäkeskus Hankkeen toteutus metsäkeskuksen
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotJukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry
Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit
Lisätiedot1. Polttopuun käyttö Suomessa
Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotMetsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti
Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti TAUSTOJA >> Suomen metsien kasvu on 225 milj.im3 (90 milj.m3), josta yli 100 milj.im3 (40
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotEnergian säästö peltoviljelytöissä Jussi Esala. Askelia polttoaineen kulutustekijöiden ymmärtämiseen ja kulutuksen seuraamiseen
Energian säästö peltoviljelytöissä Jussi Esala Askelia polttoaineen kulutustekijöiden ymmärtämiseen ja kulutuksen seuraamiseen Traktori ja työkone työssä > polttoaineen kulutus Polttoaineen kulutuksen
LisätiedotOljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki
LisätiedotHakkeen kosteuden on-line -mittaus
Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotProjekti: Koululaisenpolku. Kemi
Projekti: Koululaisenpolku Kemi Sisältö Yritysesittely Koululaisenpolku Projektina Uusiomateriaalit Mitä opittiin? Muita kohteita Veljekset Toivanen Oy on perustettu vuonna 1989. Maanrakennusalan palveluista
LisätiedotRenotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä
Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto
LisätiedotKuivausprosessin optimointi pellettituotannossa
OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus
LisätiedotLoimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy
Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy OLKEA ENERGIAKSI Olkea ruvettiin käyttämään vasta 1970 luvun öljykriisin jälkeen. Ensin Tanskassa josta käyttö levisi Saksaan ja etelä Ruotsiin. Muuta
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotMetsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara
Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotPUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010
PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat
LisätiedotEnergian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat
Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen
LisätiedotPUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa
PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa Hankkeella pyritään kartoittamaan, kehittämään ja analysoimaan puuhakkeen hankintaketjun liiketaloudellisia ja logistisia toimintamalleja sekä
LisätiedotJenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa
Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta
LisätiedotAines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
Lisätiedot