KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2015) 510 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten toimien toteutukseen FI FI

2 PAKOLAISKRIISIN HALLINTA TILANNEKATSAUS EUROOPAN MUUTTOLIIKEAGENDAAN SISÄLTYVIEN ENSISIJAISTEN TOIMIEN TOTEUTUKSEEN I. JOHDANTO Vuoden 2015 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Eurooppaan on tullut yli ihmistä 1 pakolaisia, kotiseudultaan siirtymään joutuneita ihmisiä ja muita siirtolaisia ja tulijoiden virta vain jatkuu. Tämä on haaste Euroopan unionille. Komission toukokuussa 2015 esittämässä Euroopan muuttoliikeagendassa 2 todetaan, että muuttoliikkeen hallintaa varten on luotava kokonaisvaltainen lähestymistapa. Sen jälkeen on toteutettu useita merkittäviä toimenpiteitä, esimerkiksi hyväksytty kaksi hätätilannejärjestelmää, joiden avulla on tarkoitus siirtää selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa ihmistä suurimman paineen kohteena olevista EU:n jäsenvaltioista muihin jäsenvaltioihin. Vallitseva pakolaiskriisi edellyttää kuitenkin lisää välittömiä toimenpiteitä. Tämän vuoksi Euroopan komissio esitti 23. syyskuuta useita Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvia ensisijaisia toimia, jotka on määrä toteuttaa tulevien kuuden kuukauden aikana. 3 Niihin kuuluu sekä lyhyen aikavälin toimia, joiden avulla pyritään vakauttamaan tilanne, että tehokkaan ja kestävän järjestelmän luomiseen tähtääviä pitkän aikavälin toimia. Ensisijaisten toimien luettelo sisältää ne keskeiset toimenpiteet, joita tarvitaan välittömästi ja jotka koskevat seuraavia: i) operatiiviset toimenpiteet; ii) rahoitustuki ja iii) EU:n lainsäädännön täytäntöönpano. Luettelo vahvistettiin EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten epävirallisessa kokouksessa 23. syyskuuta Nyt kolme viikkoa myöhemmin tässä tiedonannossa esitetään tilannekatsaus ensisijaisten toimien toteutukseen (ks. liite I). Tällä viikolla pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa valtion- ja hallitusten päämiehillä on tilaisuus vahvistaa selkeästi ja yksiselitteisesti, että EU on sitoutunut etenemään pakolaiskriisin edellyttämien toimien määrätietoiseen toteuttamiseen. II. OPERATIIVISET TOIMENPITEET Eräisiin Schengen-alueen ulkorajoihin kohdistuvien muuttopaineiden tehokas hallinta edellyttää kaikilta jäsenvaltioilta sekä vastuullisuutta että solidaarisuutta. Ns. hotspotlähestymistavan nopea käyttöönotto tuo apua suurimman paineen kohteena oleviin jäsenvaltioihin, sillä sen avulla voidaan varmistaa tulijoille asianmukaiset vastaanottoolosuhteet sekä selvittää heidän henkilöllisyytensä ja käsitellä heidän hakemuksensa. Lisäksi komissio on esittänyt ja neuvosto hyväksynyt toimenpiteitä, joiden perusteella selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa ihmistä siirretään muihin jäsenvaltioihin. Näin voidaan huomattavasti vähentää vaikeimmassa tilanteessa olevien 1 Frontexin tiedot, julkaistu 13. lokakuuta COM(2015) 240 final. 3 COM(2015) 490 final. 4 Julkilausuma on saatavilla osoitteessa statement-informal-meeting. 2

3 jäsenvaltioiden paineita, vaikkakaan ei poistaa niitä kokonaan. On erittäin tärkeää panna kokonaisuudessaan täytäntöön nämä rinnakkaistoimet, joihin kuuluvat mm. sormenjälkien ottaminen kaikilta tulijoilta, turvapaikanhakijoiden nopea valinta ja siirtäminen toisiin jäsenvaltioihin ja asianmukaiset vastaanotto-olosuhteet sekä toimet toissijaisen siirtymisen estämiseksi ja muista jäsenvaltioista tavattujen siirrettyjen henkilöiden välitön palauttaminen siihen jäsenvaltioon, johon heidät alun perin siirrettiin. Yhtä tärkeää on palauttaa nopeasti joko vapaaehtoisuuden perusteella tai pakolla ne tulijat, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa ja joita ei sen vuoksi voida siirtää muihin jäsenvaltioihin. Komission esittämät ensisijaiset toimet painottuvat selvästi näiden toimien käytännön toteuttamiseen. II.1 Hotspot-lähestymistavan toteuttaminen Muuttoliikkeen toimiva ja tehokas hallinta suurimman paineen kohteena olevilla ulkorajaosuuksilla on olennaisen tärkeää, jotta voidaan palauttaa luottamus koko järjestelmään yleensä ja erityisesti vapaan liikkuvuuden Schengen-alueeseen, missä sisärajoilla tehtävät tarkastukset on poistettu. EU:n strategian ja uskottavuuden kannalta on erittäin tärkeää osoittaa, että muuttoliikejärjestelmän toiminta voidaan palauttaa normaaliksi muun muassa lähettämällä muuttoliikkeen hallinnan tukitiimejä eniten tulijoita vastaanottaville alueille 5, jotta voidaan auttaa suurimman paineen kohteena olevia jäsenvaltioita täyttämään velvollisuutensa ja vastuunsa. Jotta tukitiimit voisivat onnistua tässä tehtävässä, tarvitaan vahvaa tukea EU:n virastoilta, tiivistä yhteistyötä Italian ja Kreikan viranomaisten kanssa ja tukea myös muilta jäsenvaltioilta. Komissio on lähettänyt erityisryhmiä sekä Italiaan että Kreikkaan auttamaan käytännön koordinointi- ja tukitoimissa. Kreikassa erityisryhmä toimii suoraan komission puheenjohtajan alaisuudessa toimivan rakenneuudistusten tukipalvelun johdolla. Ryhmä on sopinut vaiheittaisesta lähestymistavasta, jonka mukaan määritetään eniten tulijoita vastaanottavat alueet, lähetetään sinne tukitiimejä, aloitetaan EU:n sisäiset siirrot ja palautukset sekä vahvistetaan ulkorajaa. Italiassa on käytössä vastaavanlainen välittömiin tuki- ja koordinointitoimiin perustuva malli. Komission tarjoama intensiivinen, kokoaikainen tuki on merkittävästi auttanut näitä kahta jäsenvaltiota etenemään sisäisten siirtojen toteuttamiseen käytännössä (ks. liitteet 2 ja 3). Sekä Kreikassa että Italiassa muuttoliikkeen hallinnan tukitiimien perustamisesta ja koordinoinnista vastaavat Euroopan unionin alueelliset toimintayksiköt (European Regional Task Forces, EURTF) Euroopan muuttoliikeagendassa esitettyjen EU:n virastojen vahvistamiseen liittyvien toimien mukaisesti. Frontex, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO, Europol ja Eurojust osallistuvat kaikki tähän toimintaan 6. Näin ne voivat vastata välittömästi Italian ja Kreikan etenemissuunnitelmissa esitettyihin tarpeisiin. Virastojen edustajien toiminta nojautuu kuitenkin suurelta osin jäsenvaltioiden tukeen. Sekä Frontex että EASO ovat pyytäneet jäsenvaltioita antamaan niiden käyttöön sekä henkilöresursseja että teknisiä varusteita. Nämä pyynnöt ovat virastojen aiempiin pyyntöihin verrattuna ennennäkemättömän laajoja, mikä kertoo suurimpien paineiden kohteena olevien jäsenvaltioiden tämänhetkisen tilanteen poikkeuksellisesta haastavuudesta. On erittäin 5 Nämä ns. hotspot-alueet ovat sellaisia EU:n ulkorajojen osuuksia tai alueita, jotka niihin kohdistuvan poikkeuksellisen muuttopaineen vuoksi tarvitsevat vahvistettua ja koordinoitua tukea EU:n virastoilta. 6 Virastojen edustajat työskentelevät yhteisissä tiloissa, jotka sijaitsevat satamissa tai erityisissä vastaanottokeskuksissa. He koordinoivat kansallisille viranomaisille annettavaa EU:n apua, joka liittyy tulijoiden henkilöllisyyden selvittämiseen, rekisteröintiin ja palauttamiseen. Lisäksi toimintaan kuuluu tietojen ja tiedustelutiedon kerääminen, jakaminen ja analysointi, jotta voidaan tukea ihmissalakuljettajaverkostoihin kohdistuvaa rikostutkintaa. 3

4 tärkeää, että muut jäsenvaltiot vastaavat avunpyyntöihin myönteisesti, konkreettisesti ja nopeasti. Frontex hakee viimeisimmässä pyynnössään 775 uutta työntekijää rajavartiotehtäviin, suojelutarpeen arviointiin, kuulemisten toteuttamiseen ja tulkkaamiseen. Nämä kaikki ovat Euroopan unionin ulkorajojen tehokkaan valvonnan kannalta välttämättömiä tehtäviä. Pyyntö jakautuu kahteen osaan niin, että 670 virkamiestä antaisi suoraa apua eniten tulijoita vastaanottavilla alueilla Italiassa ja Kreikassa, jotta voidaan täyttää tarpeet tammikuun 2016 loppuun saakka, ja 105 vierailevaa virkamiestä lähetettäisiin eri paikkoihin unionin ulkorajoille. EASOn pyyntö koskee 370:tä asiantuntijaa, joiden avulla on tarkoitus kattaa Italian ja Kreikan arvioidut tarpeet vuoden 2017 kolmanteen neljännekseen asti. Asiantuntijoiden on tarkoitus avustaa näiden kahden jäsenvaltion turvapaikkaviranomaisia tulijoiden rekisteröinnissä, siirtoihin liittyvissä tiedotustoimissa ja mahdollisten väärennettyjen asiakirjojen havaitsemisessa. Henkilöstön ja varusteiden tarve todettiin nimenomaisesti syyskuussa pidetyssä valtion- ja hallitusten päämiesten epävirallisessa kokouksessa, ja määräajaksi tarpeiden täyttämiselle sovittiin marraskuu. Jäsenvaltioiden tähänastiset avuntarjoukset eivät kuitenkaan riitä täyttämään todellisia tarpeita. EASOn pyyntöön on vastannut 8. lokakuuta mennessä vain kuusi jäsenvaltiota 7, jotka ovat luvanneet antaa käyttöön 81 asiantuntijaa, kun tarve on 374. Frontexin pyyntöön on vastannut niin ikään kuusi jäsenvaltiota 8, jotka ovat luvanneet 48 rajavartijaa. Jäsenvaltioiden olisi pikaisesti toimitettava vastauksensa virastojen tarpeiden täyttämiseksi. Italiassa hotspot-alueiksi on määritelty Augusta, Lampedusa, Porte Empedoche, Pozzallo, Taranto ja Trapani (ks. liite V). Ensimmäinen muuttoliikkeen hallinnan tukitiimi on aloittanut toimintansa Lampedusan saarella. Toiminta perustuu Cataniassa, Sisiliassa, kesäkuussa 2015 perustetun Euroopan unionin alueellisen toimintayksikön työhön 9. Tukitiimiin kuuluu tällä hetkellä kaksi kuulemisesta vastaavaa ryhmää Frontexista ja EASOn asiantuntijoita sekä hotspot-alueella että läheisessä keskuksessa, johon tulijoita siirretään. Frontex on jo lähettänyt työhön 42 vierailevaa virkamiestä ja EASO 6 asiantuntijaa. Jotta hotspot-lähestymistapa tuottaisi tuloksia, vastaanottokapasiteettia on kuitenkin lisättävä, niin että turvapaikanhakijat voidaan majoittaa siirtämiseen asti. Lisäksi tarvitaan asianmukaiset tilat, jotta luvattomat siirtolaiset voidaan ottaa säilöön palauttamispäätöksen täytäntöönpanoon asti. Italia on lisännyt vastaanottokapasiteettiaan niin, että neljän hotspotalueen ensivaiheen vastaanottokeskuksiin voidaan majoittaa noin henkeä. Kapasiteettia on tarkoitus lisätä edelleen niin, että vuoden loppuun mennessä voidaan majoittaa henkeä lisää, jolloin ensivaiheen vastaanottokeskusten kapasiteetti olisi henkeä. Kreikassa on määritetty viisi hotspot-aluetta: Lesbos, Chios, Leros, Samos ja Kos (ks. liite 4). Euroopan unionin alueellinen toimintayksikkö Pireuksessa toimii täydellä teholla. Ensimmäinen muuttoliikkeen hallinnan tukitiimi perustetaan Lesbosin hotspot-alueelle. Frontex on jo lähettänyt Kreikkaan 53 asiantuntijaa, minkä lisäksi yksi EASOn henkilöstön 7 Alankomaat, Belgia, Espanja, Itävalta, Romania ja Slovakia. 8 Belgia, Liettua, Portugali, Romania, Ruotsi ja Tšekki. 9 Toimintayksikön muodostavat Frontex, EASO, Europol, EU:n merioperaatio EUNAVFORMED-SOPHIA sekä Italian viranomaiset. 4

5 jäsen on sijoitettu pysyvästi Kreikkaan avustamaan sinne lähetettävien EASOn asiantuntijoiden työn organisoinnissa. Kreikka on lisännyt vastaanottokapasiteettiaan niin, että maassa on nyt seitsemän ensivaiheen vastaanottokeskusta, suojelutarpeen arviointikeskusta ja väliaikaista majoituspaikkaa neljällä hotspot-alueella (Lesbos, Chios, Samos ja Leros). Näihin voidaan majoittaa yhteensä noin henkeä. Kapasiteettia lisätään edelleen 10. Vastaanottokeskuksia tarvitaan hotspot-alueilla myös niiden tulijoiden henkilöllisyyden selvittämistä ja rekisteröintiä varten, jotka eivät ole selkeästi kansainvälisen suojelun tarpeessa ja joita ei sen vuoksi siirretä muualle. Tätä varten tarvitaan riittävästi majoitustiloja, joissa voidaan estää luvattomien tulijoiden pakeneminen. II.2 Siirtojärjestelmän käyttöönotto Neuvosto hyväksyi 14. syyskuuta 2015 komission ehdotuksen päätökseksi 11, jonka nojalla selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä siirretään Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin. Viikkoa myöhemmin tehtiin niin ikään komission ehdotuksen pohjalta päätös 12 siirtää selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä etulinjassa olevista Italiasta, Kreikasta ja muista jäsenvaltioista muualle EU:n alueelle. Muuttoliikkeen hallinnan tukitiimit vastaavat siirtojen toteuttamisesta unionin ulkorajoilla. Kumpikin päätös edellyttää välittömiä jatkotoimia EU:n toimielimiltä, paineen alaisina olevilta jäsenvaltioilta ja niiltä jäsenvaltioilta, jotka ovat luvanneet ottaa vastaan unionin sisällä siirrettäviä henkilöitä. Euroopan komissio kutsui 1. lokakuuta koolle sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista koskevan foorumin, jossa yli 80 edustajaa jäsenvaltioista, EU:n virastoista, Kansainvälisestä siirtolaisuusjärjestöstä (IOM) ja Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisvaltuutetun toimistosta (UNHCR) keskusteli toimien käytännön toteuttamisesta. Italian ja Kreikan edustajat esittelivät foorumissa sisäisiä siirtoja koskevat etenemissuunnitelmansa, joissa hahmotellaan turvapaikkaa, ensivaiheen vastaanottokeskuksia ja palauttamista koskevia toimenpiteitä sekä lähiviikkoina toteutettavia toimia siirtojärjestelmän täysimittaista käyttöönottoa varten. Ensimmäiset selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat henkilöt on jo siirretty, mutta paljon työtä on vielä tehtävä sen varmistamiseksi, että kuukausittain voidaan toteuttaa jatkuvasti useita satoja siirtoja. Kaikkia jäsenvaltioita kehotettiin ilmoittamaan kansalliset yhteyspisteensä. Tähän mennessä tätä koskevan ilmoituksen on toimittanut 21 jäsenvaltiota Esimerkiksi Kosilla otetaan vuoden loppuun mennessä käyttöön väliaikainen majoituspaikka hengelle. 11 Neuvoston päätös (EU) 2015/1523, annettu 14 päivänä syyskuuta 2015, Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta (EUVL L 239, , s. 146). 12 Neuvoston päätös (EU) 2015/1601, annettu 22 päivänä syyskuuta 2015, Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta (EUVL L 248, , s. 80). 13 Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi ja Unkari. 5

6 Lisäksi jäsenvaltioita pyydettiin lähettämään tarvittaessa yhteyshenkilö Italiaan ja Kreikkaan. Tähän mennessä yhteyshenkilön on lähettänyt 22 jäsenvaltiota. 14 Siirtoketjun toiminnan kannalta on olennaista, että vastaanottavalla jäsenvaltiolla on asianmukainen kapasiteetti ottaa vastaan siirrettäviä henkilöitä. Toistaiseksi vain kuusi jäsenvaltiota on ilmoittanut siirrettäviä henkilöitä varten varatun vastaanottokapasiteettinsa 15. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi annettava tätä koskeva ilmoitus lokakuun loppuun mennessä. Ensimmäinen selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden siirto Ensimmäinen siirto toteutettiin 9. lokakuuta 2015, kun 19 eritrealaista lensi Roomasta aloittamaan uutta elämää Ruotsissa. Tätä 5 naisen ja 14 miehen ryhmää olivat Ciampinon lentokentällä saattamassa muuttoliike- ja sisäasioista vastaava komissaari Dimitris Avramopoulos, Luxemburgin ulkoministeri Jean Asselborn ja Italian sisäasiainministeri Angelino Alfano. Kyseessä oli tärkeä symbolinen hetki, sillä siitä alkoi uusi vaihe turvapaikkahakemusten käsittelyä koskevissa unionin toimintatavoissa. Pelkkä symboliikka ei kuitenkaan enää riitä, vaan siirroista on tehtävä Italiassa ja Kreikassa arkirutiinia. Ensimmäisen lennon toteuttamista edelsi intensiivinen valmistelutyö, josta vastasivat Italian ja Ruotsin viranomaiset, Frontex ja muut EU:n virastot, paikalliset kansalaisjärjestöt ja Euroopan komission lähettämät erityisryhmät. Väsymättömän työn avulla on varmistettu, että järjestelmä toimii ja että tarvittavat rekisteröinti- ja käsittelytoimet voidaan toteuttaa menettelyjen kaikissa vaiheissa. Ensimmäisen siirron onnistumisen kannalta erityisen tärkeä tehtävä oli yhteydenotto eritrealaisryhmään. Turvapaikanhakijat olivat alun perin haluttomia rekisteröitymään, koska he eivät luottaneet järjestelmään. Komission lähettämät työntekijät tekivät kuluneiden viikkojen aikana yhdessä UNHCR:n ja paikallisten kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa paljon työtä vakuuttaakseen ensimmäisen ryhmän siitä, että heidät todella siirrettäisiin toiseen jäsenvaltioon. Nyt kun ensimmäinen siirto on toteutettu, luottamus järjestelmään onkin lisääntymässä. Nyt Lampedusan saarella ja Villa Sikaniassa jonotetaan rekisteröitymään. Siirtoa odottaa jo yli 100 eritrealaista, joiden henkilöllisyys on selvitetty. On erittäin tärkeää toteuttaa uusia siirtoja, jotta siirron odottamisesta ei muodostu pullonkaulaa. Ensimmäisen ryhmän siirtäminen uuden järjestelmän perusteella on merkittävä askel. Siirtoja on nyt jatkettava riittävän nopeasti ja vakaassa tahdissa. Tilanteen haasteellisuus huomioon ottaen kaikkien jäsenvaltioiden olisi annettava komissiolle selkeä sitoumus siitä, minkä verran tulijoita ne voivat ottaa vastaan siirtojärjestelmän perusteella vuoden loppuun mennessä. II.3 Uudelleensijoitus Kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden uudelleensijoittaminen EU:n alueelle suoraan kolmansista maista on EU:n humanitaaristen velvoitteiden mukaista ja tarjoaa 14 Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Itävalta, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Suomi, Tšekki ja Viro Italiaan ja Slovenia sekä Italiaan että Kreikkaan. 15 Espanja, Itävalta, Luxemburg, Ranska, Ruotsi ja Saksa. 6

7 pakolaisille turvallisen vaihtoehdon verrattuna siihen, että he lähtisivät omin päin vaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa. Sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista koskevassa foorumissa 1. lokakuuta jäsenvaltiot vahvistivat heinäkuussa antamansa sitoumuksen ottaa tällä tavoin vastaan kahden vuoden aikana yli pakolaista. Uudelleensijoittamista käsittelevässä työpajassa 2. lokakuuta pohdittiin käytännön ratkaisuja uudelleensijoittamisohjelman tehokasta toteuttamista varten. Ensimmäiset uudelleensijoitukset on nyt toteutettu. 16 Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle, montako henkilöä ne voivat sijoittaa uudelleen seuraavien kuuden kuukauden aikana ja mistä nämä henkilöt voivat tulla. II.4 Palauttaminen ja takaisinotto EU:n turvapaikkajärjestelmä muodostuu erilaisista toisiaan täydentävistä mekanismeista. Yksi järjestelmän keskeisistä osista tähtää siihen, että ne, joilla ei ole oikeutta kansainväliseen suojeluun, palautetaan. Tätä nykyä aivan liian pieni osa palauttamispäätöksistä pannaan täytäntöön käytännössä. Ihmissalakuljettajien verkostot käyttävät tätä hyväkseen ja houkuttelevat asiakkaikseen tulijoita, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa. Mitä tehokkaammin palauttamisjärjestelmä toimii, sitä pienemmät mahdollisuudet salakuljettajilla on saada potentiaaliset tulijat vakuuttuneiksi siitä, että he onnistuvat livahtamaan unionin alueelle siitä huolimatta, että eivät todellisuudessa tarvitse kansainvälistä suojelua. Lokakuussa 2015 pidetyssä oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa jäsenvaltiot hyväksyivät komission esittämän palauttamista koskevan EU:n toimintaohjelman 17. Nyt painopisteenä on sen nopea ja tehokas täytäntöönpano. Italia on toteuttanut äskettäin kaksi palauttamisoperaatiota, joiden yhteydessä Italiasta palautettiin 28 tunisialaista Tunisiaan ja 35 egyptiläistä Egyptiin. Lokakuussa on tarkoitus toteuttaa yksi Frontexin koordinoima palauttamisoperaatio Italiasta ja kaksi Kreikasta. Tällaisia operaatioita on toteutettava nykyistä useammin. Tehokkaiden palautusten toteuttaminen onkin osa muuttoliikkeen hallinnan tukitiimien työtä hotspot-alueilla. Tätä varten myös unionin sisällä tarvitaan tehokkaita järjestelmiä palauttamispäätösten tekemisen ja täytäntöönpanon varmistamiseksi. Kuluneen kuukauden aikana on toteutettu konkreettisia toimia, joiden avulla pyritään luomaan palauttamisen hallintaa koskeva yhdennetty järjestelmä ja sisällyttämään palauttamispäätökset ja maahantulokiellot EU:n tiedonvaihtojärjestelmiin. Palauttamisesta vastaaville jäsenvaltioiden virastoille on myös annettava niiden tehtävien edellyttämät resurssit. Palauttamiset voidaan toteuttaa vain jos lähtömaat suostuvat ottamaan palautettavat henkilöt takaisin. Takaisinotto onkin olennainen osa tehokasta muuttoliikepolitiikkaa. Palautettavat henkilöt on otettava takaisin lähtömaihin. Tämä edellyttää kolmansien maiden kanssa tiivistä kumppanuutta, jonka edistämiseksi on hyödynnettävä kaikkia käytettävissä olevia välineitä. Jäsenvaltioiden ja komission on pyrittävä yhdessä saavuttamaan herkkä tasapaino painostustoimien ja kannustimien välillä suhteissa kolmansiin maihin, jotta palautusten määrää voidaan lisätä. Toimien edistämiseksi on sovittu, että jäsenvaltiot lähettävät muuttoliikkeen eurooppalaisia yhteyshenkilöitä 11 maahan vuoden 2015 loppuun 16 EU:n naapurimaista on jo sijoitettu uudelleen 20. heinäkuuta 2015 sovitun järjestelyn perusteella yhteensä 132 syyrialaista Tšekkiin (16), Italiaan (96) ja Liechtensteiniin (20). 17 COM(2015) 453 final. 7

8 mennessä, mutta tämä ei ole vielä toteutunut. 18 Korkea edustaja / varapuheenjohtaja on käynnistänyt ensimmäiset korkean tason vuoropuhelut sääntelemättömän muuttoliikkeen tärkeimpien lähtömaiden kanssa. Lisäksi on tarkoitus aloittaa erilaisia laajempia vuoropuheluja Etiopian, Somalian, Afrikan unionin ja Sahelin alueen maiden kanssa. Ennen muuta on varmistettava, että jo tehtyjä takaisinottosopimuksia sovelletaan käytännössä. Tehoa takaisinottoon: käytännön yhteistyö Pakistanin kanssa EU:n ja Pakistanin välinen takaisinottosopimus tuli voimaan vuonna Sopimus on erityisen merkittävä siksi, että Pakistan on ollut monena vuonna EU:n alueelta tavattujen paperittomien muuttajien lähtömaista neljänneksi yleisin (ks. liite 9). On kuitenkin arvioitu, että vain noin 54 prosenttia EU:ssa palauttamispäätöksen saaneista Pakistanin kansalaisista todella palautetaan. Takaisinottosopimuksen soveltamistehokkuus vaihtelee huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen. Palauttamisaste on ollut erityisen alhainen Kreikassa, mikä johtuu asiakirjoja koskevista erimielisyyksistä. Komissio sekä Kreikan ja Pakistanin viranomaiset ovat käyneet tässä kuussa keskusteluja takaisinottoon liittyvistä kysymyksistä, jotta palautusprosessi saataisiin uudelleen käyntiin: Ateenassa on käsitelty EU:n ja Pakistanin takaisinottosopimuksen soveltamista komission sekä Kreikan ja Pakistanin viranomaisten kesken: samana päivänä järjestettiin myös tapaaminen Islamabadissa toimivan EU:n edustuston ja Pakistanin ulkoasiainministeriön välillä; komissaari Avramopoulos matkustaa Islamabadiin 29. lokakuuta keskustelemaan muuttoliikettä koskevasta yhteisestä suunnitelmasta. Toimien tuloksena olisi oltava: yhteisymmärrys EU:n takaisinottosopimuksen soveltamisesta Kreikan ja Pakistanin välillä; Frontex toteuttaa marraskuussa yhteisen palauttamisoperaation, jossa pakistanilaisia palautetaan Kreikasta; komissio esittää toimintasuunnitelman muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi Pakistanin kanssa. II.5 Muita keinoja tukea jäsenvaltioita EU:lla on käytössään useita keinoja tarjota jäsenvaltioille apua rajavalvontaan ja muuttoliikkeen hallintaan. Kaikkia näistä keinoista ei ole vielä hyödynnetty tehokkaasti. Jäsenvaltiot voivat pyytää nopeita rajainterventioryhmiä välittömäksi avuksi rajavartijoille, kun rajoille kohdistuu yllättävä tai poikkeuksellinen muuttopaine. Komission näkemyksen mukaan tilanne Kreikassa on muutamien viime kuukausien aikana ollut juuri sellainen, jota 18 Neuvoston päätelmät, 8. lokakuuta 2015: Kolmansien lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtävä yhteistyö on ehdoton edellytys palauttamisoperaatioiden onnistumiselle. Lyhyellä aikavälillä EU selvittää, mitä synergiaa voidaan saada EU:n diplomaattisesta yhteistyöstä, jota tehdään paikan päällä EU:n edustustojen välityksellä ja erityisesti muuttoliikkeen eurooppalaisten yhteyshenkilöiden avulla, joita sijoitetaan vuoden 2015 loppuun mennessä Egyptiin, Marokkoon, Libanoniin, Nigeriin, Nigeriaan, Senegaliin, Pakistaniin, Serbiaan, Etiopiaan, Tunisiaan, Sudaniin, Turkkiin ja Jordaniaan. 8

9 varten nämä ryhmät on perustettu. Siitä huolimatta sen enempää Kreikka kuin Italiakaan eivät ole pyytäneet tämän tukimekanismin aktivointia. EU:n pelastuspalvelumekanismi 19 voidaan käynnistää, jos jokin maa katsoo, ettei selviä jostakin kriisistä omin voimin. Jäsenvaltiot voivat osallistua mekanismin toimintaan vapaaehtoispohjalta toimittamalla esimerkiksi asiantuntija-apua, varusteita, hätämajoitustarvikkeita ja lääkeapua. Jäsenvaltioita pyydettiin viime kuussa ilmoittamaan komissiolle, millaista apua ne voisivat varautua toimittamaan pakolaisille. Vain kahdeksan jäsenvaltiota 20 on ilmoittanut, että niillä on rajallinen määrä pelastuspalveluresursseja tai asiantuntijoita, jotka ne voisivat lähettää avuksi vielä tämän vuoden kuluessa, jos tällainen pyyntö esitetään. Komissio muistuttaa, että jäsenvaltioiden on tuettava mekanismin toimintaa merkittävällä panoksella. Mekanismi on otettu vuonna 2015 käyttöön kahdesti Unkarin 21 pyynnöstä ja kerran Serbian 22 pyynnöstä odottamattoman suurten pakolais- ja muuttajavirtojen aiheuttamiin kiireellisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Ei myöskään pidä unohtaa, että jäsenvaltiot tukevat edelleen päivittäin ulkorajojen valvontaa Frontexin yhteisten operaatioiden (Triton ja Poseidon) kautta. Tämän toiminnan avulla on pelastettu tuhansia siirtolaisia ja pakolaisia. Triton-operaatioon osallistuu tällä hetkellä 17 jäsenvaltiota ja Poseidon-operaatioon 18 jäsenvaltiota 23. Niiden myöntämät resurssit eivät kuitenkaan riitä kattamaan tarpeita. Tähän mennessä toteutetut toimet Seuraavat vaiheet Ensimmäinen järjestelykeskus on otettu käyttöön Lampedusan saarella (Italiassa). Ensimmäinen järjestelykeskus Lesboksen saarella (Kreikassa) aloittaa toimintansa lähipäivinä. Siirrot muihin jäsenvaltioihin on aloitettu. Muuttoliikkeen hallinnan tukitiimit ovat aloittaneet toimintansa. Ensimmäiset uudelleensijoitukset on toteutettu. Frontex tukee palauttamistoimia. Italiassa otetaan käyttöön kaikkiaan kuusi järjestelykeskusta vuoden loppuun mennessä. Kreikassa otetaan käyttöön kaikkiaan viisi järjestelykeskusta vuoden loppuun mennessä. Jäsenvaltiot vastaavat asiantuntijoiden ja varusteiden toimittamista koskeviin pyyntöihin, jotta muuttoliikkeen hallinnan tukitiimit voivat aloittaa toimintansa täydellä teholla. Jäsenvaltiot ilmoittavat, minkä verran siirto- ja uudelleensijoituspaikkoja ne voivat tarjota, ja toimittavat tarkat tiedot vastaanottokapasiteetistaan. 19 Mekanismin kautta voidaan toimittaa monenlaista luontoissuorituksiin perustuvaa apua, kuten asiantuntijaapua, varusteita, hätämajoitustarvikkeita ja lääkeapua. 20 Belgia, Kypros, Latvia, Liettua, Ruotsi, Slovakia, Suomi ja Tšekki. 21 Nämä toimet on nyt lopetettu. 22 Tämä toiminta on edelleen käynnissä. 23 Tritonia tukevat Malta, Portugali, Alankomaat, Ranska, Norja, Espanja, Kreikka, Puola, Romania, Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Tanska, Tšekki, Bulgaria ja Latvia. Poseidonia tukevat Tanska, Tšekki, Norja, Ruotsi, Portugali, Puola, Latvia, Saksa, Kroatia, Alankomaat, Suomi, Italia, Ranska, Espanja, Belgia, Yhdistynyt kuningaskunta ja Romania. 9

10 Palautukset Kreikasta Pakistaniin aloitetaan uudelleen. Jäsenvaltiot toimittavat riittävästi resursseja Frontexin yhteisiin operaatioihin Triton ja Poseidon. III. RAHOITUSTUKI Kolme viikkoa sitten komissio lupasi myöntää pakolaiskriisin hoitoon välittömästi lisää rahoitustukea. Sen jälkeen komissio on laatinut lisätalousarvioita, joilla on myönnetty tähän tarkoitukseen lisärahoitusta 1,7 miljardia euroa vuosina 2015 ja Tämä määrä muodostuu seuraavasti: lisää hätäapua jo vuonna 2015 turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta ja sisäisen turvallisuuden rahastosta (rajat) (100 miljoonaa euroa) (ks. liite 8); kolmeen keskeiseen EU-virastoon palkataan 120 työntekijää lisää (Frontexille 60, EASOlle 30 ja Europolille 30 työntekijää); Euroopan naapuruusvälineen rahoitusta lisätään (300 miljoonaa euroa) ja muita EU:n varoja kohdennetaan uudelleen niin, että Syyrian elvytyksen erityisrahastoon saadaan tänä vuonna ainakin 500 miljoonaa euroa; humanitaariseen apuun myönnetään 500 miljoonaa euroa lisää (200 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 300 miljoonaa euroa vuonna 2016), jotta UNHCR:n, Maailman elintarvikeohjelman ja muiden vastaavien organisaatioiden kautta voidaan vastata suoraan pakolaisten olennaisiin tarpeisiin toimittamalla esimerkiksi elintarvikkeita ja hätämajoitustarvikkeita; vuoden 2016 maksusitoumuksia lisätään 600 miljoonalla eurolla, jotta voidaan lisätä muuttoliikkeeseen liittyvää hätärahoitusta (94 miljoonaa euroa), tukea sisäisiä siirtoja (110 miljoonaa euroa), myöntää Frontexille, EASOlle ja Europolille lisää henkilöstöä ja määrärahoja (noin 86 miljoonaa euroa palauttamisen tukemiseen ja hotspot-alueille sekä virastojen tukemiseen), ja lisärahoitusta pakolaiskriisin eniten koettelemille jäsenvaltioille (310 miljoonaa euroa). Kaiken kaikkiaan tämä merkitsee sitä, että pakolaiskriisin hoitoon voidaan käyttää 9,2 miljardia euroa vuosina 2015 ja Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset nopeassa tahdissa. Komissio on tehnyt tarvittavat muutokset vuoden 2016 talousarvioon ja kehottaa budjettivallan käyttäjää vahvistamaan myös vuoden 2016 talousarvion yhtä nopeasti. Nyt kun muuttoliikkeeseen liittyvää EU:n talousarviorahoitusta on merkittävästi lisätty, on erittäin tärkeää saada sen tueksi käyttöön myös kansallinen rahoitus, jotta voidaan vahvistaa Euroopan kokonaispanosta. EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet tunnustivat tämän 23. syyskuuta pidetyssä kokouksessa, jossa korostettiin, että jäsenvaltioiden hallitusten on yhdessä annettava käyttöön saman verran rahaa kuin EU:n talousarviosta on osoitettu, jotta voidaan toteuttaa seuraavat toimet: 10

11 Tukea pakolaisten kiireellisiä tarpeita UNHCR:n, Maailman elintarvikeohjelman 24 ja muiden erityisjärjestöjen kautta vähintään 1 miljardilla eurolla. EU:n talousarviosta myönnetään tähän tarkoitukseen lisätukea tänä vuonna 200 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 300 miljoonaa euroa, joten jäsenvaltioiden olisi osoitettava tähän yhteensä 500 miljoonaa euroa. Syyskuun 23. päivä pidetyn kokouksen jälkeen kymmenen jäsenvaltiota 25 on sitoutunut myöntämään lisärahoitusta yhteensä 275 miljoonaa euroa. Yli 80 prosenttia tästä määrästä on kuitenkin peräisin vain kahdelta jäsenvaltiolta, Yhdistyneeltä kuningaskunnalta ja Saksalta. Kokonaismäärästä puuttuu vielä 225 miljoonaa euroa. Lisätä merkittävästi Syyrian elvytyksen erityisrahaston varoja. Komissio kehottaa jäsenvaltioita myöntämään rahastolle yhteensä saman verran rahoitusta kuin siihen on osoitettu EU:n talousarviosta eli 500 miljoonaa euroa. Vaikka Syyria on vallitsevan kriisin keskiössä ja tämä rahasto tarjoaisi joustavan ja nopean toimintavälineen, jäsenvaltiot ovat osallistuneet sen rahoittamiseen hyvin niukasti: rahoitusta on saatu vain kahdelta jäsenvaltiolta eli Italialta 3 miljoonaa euroa ja Saksalta 5 miljoonaa euroa. Tavoitteesta puuttuu siis 492 miljoonaa euroa eli lähes koko määrä. Osoittaa kansallista rahoitusta Afrikka-hätärahastoon vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi. Komission näkemyksen mukaan kansallista rahoitusta olisi oltava saman verran kuin EU-rahoitusta eli 1,8 miljardia euroa. Tässäkin tapauksessa tukea on toistaiseksi luvattu hyvin vähän. Kolme jäsenvaltiota eli Luxemburg, Saksa ja Espanja ovat luvanneet kukin 3 miljoonaa euroa. Kuusi jäsenvaltiota 26 on ilmoittanut epävirallisesti osallistuvansa rahoitukseen, mutta ei ole vahvistanut tarkkoja määriä. Neljä jäsenvaltiota 27 on ilmoittanut osallistuvansa erittäin todennäköisesti ja neljä muuta 28 harkitsee vielä. Kaksi EU:n ulkopuolista maata 29 on ilmoittanut epävirallisesti, että ne voisivat antaa rahastoon yhteensä noin 9 miljoonaa euroa. Näin ollen tavoitteesta puuttuu huikeat 1,791 miljardia euroa. Rahoitus on välttämätön edellytys, jotta EU voi vastata pakolaisten välittömiin tarpeisiin ja puuttua kriisin taustalla oleviin syihin. Kuilu Eurooppa-neuvoston määrittämien tarpeiden ja vain muutamien jäsenvaltioiden antamien sitoumusten välillä on saatava korjatuksi nopeasti (ks. liite 7). Tähän mennessä toteutetut toimet Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet komission ehdotuksen mukaisesti 800 miljoonan euron lisärahoituksen pakolais- ja muuttoliikepolitiikan tukemiseen vuonna Lisäksi 900 miljoonan euron lisärahoitus vuodelle 2016 on nyt budjettivallan käyttäjän hyväksyttävänä. 24 Maailman elintarvikeohjelman 10 suurimmasta rahoittajasta vuonna 2015 neljä on EU:n jäsenvaltioita: Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Alankomaat ja Ruotsi (lähde: Maailman elintarvikeohjelma ). 25 Espanja, Italia, Kypros, Latvia, Luxemburg, Puola, Saksa, Suomi, Tšekki ja Yhdistynyt kuningaskunta. 26 Belgia, Italia, Malta, Ranska, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta. 27 Alankomaat, Itävalta, Suomi ja Ruotsi. 28 Kreikka, Latvia, Tšekki ja Viro. 29 Norja ja Sveitsi. 11

12 Seuraavat vaiheet Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä komission esittämät muutokset vuoden 2016 talousarvioon. Jäsenvaltioiden on osoitettava yhteensä 500 miljoonaa euroa pakolaisille myönnettävään humanitaariseen apuun, jotta kokonaisrahoitus voidaan nostaa 1 miljardiin euroon. Jäsenvaltioiden on osoitettava 500 miljoonaa euroa eli saman verran kuin EU:n talousarviosta on osoitettu Syyrian elvytyksen erityisrahastoon ja vastaavasti 1,8 miljardia euroa Afrikka-hätärahastoon. Tässä yhteydessä on noussut esiin kysymys pakolaiskriisiin liittyvien menojen käsittelystä kasvu- ja vakaussopimuksen yhteydessä. Komissio on luvannut tutkia, voitaisiinko nämä menot sovittaa jollakin tavalla yhteen vakaus- ja kasvusopimuksen voimassa olevien sääntöjen kanssa, jos jokin jäsenvaltio sitä erikseen pyytää. Tässä yhteydessä voidaan ottaa huomioon sopimukseen sisältyvä joustavuus odottamattomien olosuhteiden ja epätavallisten tapahtumien varalta. Tällainen arvio on tehtävä tapauskohtaisesti osana kansallisten julkistalouden ohjelmaasiakirjojen tarkastelua. Arviossa on otettava huomioon aiheutuneet nettokustannukset sopimuksen soveltamista koskevan menettelyn mukaisesti. IV. EU:N LAINSÄÄDÄNNÖN TÄYTÄNTÖÖNPANO Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä perustuu siihen, että kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ihmisiä autetaan, kun taas ne tulijat, joilla ei ole oikeutta jäädä EU:n alueelle, palautetaan takaisin lähtömaahan. Jotta tämä toteutuisi käytännössä, EU:lla on nyt käytössä turvapaikkaa ja sääntelemätöntä muuttoliikettä koskevat vahvat yhteiset säännöt. Niitä on kuitenkin myös sovellettava asianmukaisella tavalla. Komissio on pyrkinyt edistämään muun muassa palauttamista koskevien sääntöjen tehokasta täytäntöönpanoa selittämällä jäsenvaltioille sääntöjen seurauksia. Komissio on käynyt jäsenvaltioiden kanssa vuoropuhelua tästä aiheesta korostaakseen, mitä toimia palauttamisen täytäntöönpanoa koskevan velvoitteen noudattaminen edellyttää. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että palautettava henkilö on tavoitettavissa palauttamista varten turvautumalla tarvittaessa säilöönottoon viimeisenä keinona, jos muutoin on olemassa pakenemisen vaara. Niin kauan kuin maastapoistamisen todennäköisyys on kohtuullinen, mahdollisuuksia sen toteuttamiseen ei pitäisi vaarantaa lopettamalla säilöönotto ennenaikaisesti. Päätöksenteon nopeus sekä riittävän henkilöstön ja säilöönottokapasiteetin saatavuus voivatkin vaikuttaa ratkaisevalla tavalla palauttamispäätösten täytäntöönpanoon käytännössä. Komissio on lähettänyt elokuusta lähtien viidelle jäsenvaltiolle hallinnolliset kirjeet, jotka koskevat sormenjäljistä annettua Eurodac-asetusta, ja kymmenen kirjettä palauttamisdirektiivin asianmukaisesta täytäntöönpanosta. Kaikki Eurodac-asetusta koskevan kirjeen saaneet jäsenvaltiot ovat toimittaneet vastauksensa, ja komissio tutkii niitä parhaillaan selvittääkseen, riittävätkö vastaukset vai onko tarpeen aloittaa rikkomusmenettelyjä. Palauttamisdirektiiviä koskeviin kirjeisiin on saatu toistaiseksi vain yksi vastaus 30. Komissio odottaa puuttuvia vastauksia ja arvioi tilanteen nopeasti saatuaan ne. Lisäksi yhdelle jäsenvaltiolle on lähetetty hallinnollinen kirje, joka koskee turvapaikkamenettelyjä ja vastaanotto-olosuhteita koskevien direktiivien sekä Schengenin rajasäännöstön noudattamista. 30 Italia. 12

13 Komissio ei ole vielä saanut vastauksia syyskuussa tehtyihin 40 päätökseen, jotka koskevat potentiaalisia tai todettuja rikkomusmenettelyjä. Tapaukset liittyvät turvapaikkamenettelyjä, vastaanotto-olosuhteita ja aseman määrittelyä koskeviin direktiiveihin. Komissio oli jo aiemmin aloittanut 34 näihin kysymyksiin liittyvää menettelyä. Koska kyseessä on erityisen tärkeä lainsäädännön ala, jäsenvaltioita kehotetaan vastamaan mahdollisimman nopeasti kahden kuukauden määräajan puitteissa. Komissio jatkaa rikkomusmenettelyjä tarvittaessa nopeasti ja tehokkaasti varmistaakseen, että tällä alalla annettua EU:n lainsäädäntöä noudatetaan (ks. liite 6). Syyskuussa määritellyissä ensisijaisissa toimissa korostetaan, että on kiinnitettävä huomiota erityisesti Kreikkaan. Jäsenvaltiot eivät ole voineet palauttaa turvapaikanhakijoita Kreikkaan Dublin-järjestelmän mukaisesti vuosien jälkeen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin nimittäin katsoi vuonna 2010, että Euroopan ihmisoikeussopimusta oli rikottu Kreikassa useaan otteeseen. Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti myöhemmin, ettei jäsenvaltioiden voida katsoa noudattavan turvapaikanhakijoiden perusoikeuksia, jos ne palauttavat näitä Kreikkaan Dublin-järjestelmän mukaisesti. Kuten edellä on esitetty, komissio on myöntänyt Kreikan avuksi huomattavan määrän resursseja. Myös jäsenvaltiot ovat nyt tulossa mukaan avustustoimiin. Lyhyessä ajassa onkin saatu aikaan merkittävää edistymistä. Kun muuttoliikkeen hallinnan tukitiimit aloittavat toimintansa, Dublin-järjestelmän mukaisten siirtojen keskeyttämisen taustalla oleviin keskeisiin ongelmiin on tartuttu eli vastaanottokapasiteettia lisätään ja palauttamisesta tehdään osa kestävää turvapaikkahakemusten käsittelyä. Edistyminen on tähän mennessä ollut lupaavaa, ja sitä on jatkettava. Komissio arvioi tilannetta tältä pohjalta 30. marraskuuta 2015 mennessä. Jos kaikki edellytykset täyttyvät, se suosittaa, että Eurooppa-neuvosto vahvistaa joko joulukuussa 2015 tai maaliskuussa 2016, että Dublin-siirrot Kreikkaan voidaan aloittaa uudelleen. Useat jäsenvaltiot ovat viime aikoina ottaneet sisärajoilla tehtävät tarkastukset väliaikaisesti uudelleen käyttöön Schengenin rajasäännöstön mukaisesti. Tämä voi olla perusteltua poikkeuksellisissa kriisitilanteissa ja erityisesti silloin kun yleinen järjestys tai sisäinen turvallisuus ovat jossakin jäsenvaltiossa uhattuina. Tarkastukset voidaan kuitenkin ottaa käyttöön vain lyhyeksi ajaksi, kunnes tilanne rauhoittuu. Komissio viimeistelee parhaillaan tilannearviotaan ja antaa lausunnon väliaikaisten rajatarkastusten jatkamisesta Saksassa, Itävallassa ja Sloveniassa Schengenin rajasäännöstön mukaisesti. Tähän mennessä toteutetut toimet Seuraavat vaiheet: Komissio on tarttunut jäsenvaltioissa ilmenneisiin puutteisiin, jotka liittyvät EU:n lainsäädännön saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen asianmukaiseen soveltamiseen. Kreikassa lisätään vastaanottokapasiteettia ja parannetaan edellytyksiä asianmukaisen turvapaikkajärjestelmän ja hakemusten käsittelyn varmistamiseksi. Komissio huolehtii siitä, että kaikissa turvapaikka- ja palauttamiskysymyksiä koskevissa rikkomusmenettelyissä toteutetaan jatkotoimia aktiivisesti ja nopeasti. Komissio arvioi 30. marraskuuta 2015 mennessä Kreikkaan tehtävien Dublin-siirtojen tilannetta. 13

14 V. ULKOINEN ULOTTUVUUS Euroopan muuttoliikeagendassa korostetaan, että muuttoliikepolitiikan tavoitteisiin voidaan päästä vain jos se toimii paitsi unionin sisällä myös sen ulkopuolella. Euroopassa on aina otettava vastaan ne, jotka tarvitsevat suojelua. On kuitenkin kaikkien edun mukaista, että kriisit, jotka pakottavat ihmiset jättämään kotinsa ja lähtemään vaarallisille matkoille, pyritään ratkaisemaan siellä, missä ne ovat syntyneet. Viime kuussa hyväksyttyjen ensisijaisten toimien ja komission ja korkean edustajan / varapuheenjohtajan yhteisen tiedonannon 31 keskeinen sanoma oli muuttoliikkeeseen liittyvien kysymysten nostaminen EU:n ulkoisten toimien asialistan kärkeen. Tästä ovat osoituksena edellä mainitut sitoumukset lisärahoituksen myöntämisestä tähän tarkoitukseen. Parhaillaan toteutettavien diplomaattisten toimien myötä muuttoliikekysymykset ovat nyt myös kahdenvälisen, alueellisen ja monenvälisen vuoropuhelun keskiössä. Turkki on näissä kysymyksissä keskeinen kumppani. Libanonin ja Jordanian ohella se on kantanut suurimman vastuun Syyrian pakolaisten hyväksi toteutettavista humanitaarisista toimista. Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Turkki on Länsi-Balkanille pyrkivien siirtolaisten keskeinen väylä. Turkki on osoittanut pystyvänsä toteuttamaan määrätietoisia toimia ihmissalakuljetuksen torjumiseksi. Puheenjohtaja Junckerin Turkin presidentti Erdoganille 5. lokakuuta luovuttama yksityiskohtainen muuttoliikettä koskeva toimintasuunnitelma sisältää joukon konkreettisia toimenpiteitä, jotka kattavat sekä pakolaisille ja muille tulijoille ja heitä vastaanottaville yhteisöille annettavan tuen että sääntelemättömän muuttoliikkeen ehkäisemiseksi tehtävän yhteistyön vahvistamisen. Toimintasuunnitelmassa määritellään lyhyen, keskipitkän ja pidemmän aikavälin toimia. Komissio keskustelee parhaillaan Turkin viranomaisten kanssa toimintasuunnitelman viimeistelystä. Yhteistyö Turkin kanssa oli keskeinen aihe myös Itäisen Välimeren ja Länsi-Balkanin reittiä käsittelevässä korkean tason konferenssissa, jonka korkea edustaja / varapuheenjohtaja ja puheenjohtajavaltio Luxemburg kutsuivat koolle 8. lokakuuta. Tämän tapaamisen yhteydessä sovittiin useista käytännön toimista, joiden avulla voitaisiin tehostaa yhteistyötä reitin varrella sijaitsevien kumppanimaiden kanssa. Olisi muun muassa tuettava ensimmäisiä turvapaikka- ja kauttakulkumaita sekä pyrittävä tarttumaan laajemmin kriisien taustalla oleviin syihin ja torjumaan ihmissalakuljetusta. 32 Korkea edustaja / varapuheenjohtaja on osallistunut laaja-alaisiin diplomaattisiin toimiin, joiden tavoitteena on löytää sovinto Libyan kriisissä. Näiden poliittisten ja rahoitustoimien tarkoituksena on tukea YK:n pääsihteerin erityisedustajaa Bernardino Léonia, joka esitti Libyaa koskevan poliittisen sopimuksen lopullisen tekstin kaikille poliittisen vuoropuhelun osanottajille 8. lokakuuta. Keskeisenä tavoitteena on nyt saada osapuolet hyväksymään tämä sopimus. Jos siinä onnistutaan, EU on valmis myöntämään uudelle kansallisen sovinnon hallitukselle välittömästi huomattavan tukipaketin, josta on hyötyä koko Libyan väestölle. Ulkoasiainneuvosto hyväksyi tätä koskevat päätelmät 12. lokakuuta. Eteläisellä Välimerellä toteutettava EU:n sotilasoperaatio EUNAVFOR MED SOPHIA siirtyi 7. lokakuuta toiseen, kansainvälisillä vesillä toteutettavaan vaiheeseen täytettyään ensimmäiselle vaiheelle asetetut tavoitteet (salakuljetus- ja ihmiskauppaverkostojen valvonta ja arviointi) ja osallistuttuaan yli ihmisen pelastamiseen. Nyt operaation avulla voidaan 31 JOIN(2015) 40, Asiakirja on saatavilla osoitteessa western-balkans-route-conference-declaration/ 14

15 toteuttaa avomerellä sellaisille aluksille nousua, niiden tarkastamista, takavarikointia ja käännyttämistä, joita epäillään käytettävän ihmisten salakuljetukseen tai ihmiskaupan harjoittamiseen, niin että voidaan edistää salakuljetuksesta epäiltyjen saattamista oikeuden eteen. Tämä on merkittävä edistysaskel salakuljettajien/ihmiskauppiaiden liiketoiminnan horjuttamisessa, ja toiminnalle on saatu tärkeä poliittinen hyväksyntä myös 9. lokakuuta hyväksytyssä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa Ulkoasiainneuvosto hyväksyi 12. lokakuuta korkean edustajan / varapuheenjohtajan toimiessa puheenjohtajana Syyrian kriisiä koskevat päätelmät, joiden nojalla EU vahvistaa osallistumistaan YK:n johdolla toteutettaviin kansainvälisiin toimiin poliittisen ratkaisun löytämiseksi tähän kriisiin. Korkea edustaja / varapuheenjohtaja on aktiivisesti yhteydessä kaikkiin keskeisiin alueellisiin ja kansainvälisiin toimijoihin, joihin kuuluvat mm. Venäjä, Yhdysvallat, Saudi-Arabia, Iran, Turkki ja Irak. Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) on toteuttanut toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vahvistaa tukea sekä Syyriassa että maan ulkopuolella toimivalle poliittiselle oppositiolle, koska se on yksi muutosprosessin osapuolista. Lisäksi pyritään edelleen helpottamaan opposition lukuisten poliittisten ja sotilaallisten ryhmittymien lähentämistä ja yhdentämistä yhteisen strategian taakse. EUH ja YK:n erityislähettiläs Staffan de Mistura toteuttivat 7. ja 9. syyskuuta yksityiskohtaisia kuulemisia mm. Venäjän, Iranin, Egyptin ja Saudi-Arabian sovittelijoiden sekä jäsenvaltioiden Syyriassa olevien lähettiläiden kanssa. EU toimii aktiivisesti myös eräissä työryhmissä, jotka on perustanut Isisiä vastustava the Small Group of the Global Coalition against Daesh; aiheita ovat vakauttaminen, terrorismiin syyllistyvät vierastaistelijat ja terrorismin rahoituksen torjunta. Syyriaa ja Irakia sekä Isisin uhkaa koskevan EU:n alueellisen strategian täytäntöönpano on käynnissä. Muuttoliike oli yksi EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden edustajien keskeisistä keskustelunaiheista syyskuussa pidetyssä 70:nnessä YK:n yleiskokouksessa. Tässä yhteydessä korostettiin, että kansainvälisen yhteisön on tartuttava nykyistä aktiivisemmin ja tehokkaammin muuttoliikkeen ja ihmisten liikkuvuuden aiheuttamiin haasteisiin erityisesti Syyrian pakolaiskriisin puitteissa. Toukokuussa esitetty EU:n toimintasuunnitelma siirtolaisten salakuljetuksen torjumiseksi 33 on edennyt täytäntöönpanovaiheeseen samoin kuin lainvalvontatoimet sekä EU:n alueella että sen ulkopuolella. Esimerkiksi Etiopiassa ja Nigerissä toteutetaan kampanjoita ihmissalakuljetuksen ehkäisemiseksi sen alkulähteillä. Muuttoliikekysymysten uusi painoarvo on keskeisellä sijalla ensi kuussa Vallettassa pidettävässä huippukokouksessa (11. ja 12. marraskuuta). Huippukokousta valmistellaan tiiviisti yhdessä afrikkalaisten kumppanien kanssa. Siellä on tilaisuus osoittaa, että sekä EU että sen afrikkalaiset kumppanit pystyvät toteuttamaan konkreettisia toimia sääntelemättömän muuttoliikkeen taustalla oleviin syihin puuttumiseksi ja varmistamaan, että muuttoliike ja ihmisten liikkuvuus voidaan toteuttaa järjestäytyneesti, turvallisesti, vastuullisesti ja sääntöjä noudattaen. Tällaisten kumppanuuksien kannalta on olennaista, että EU tukee kumppaneitaan antamalla niille rahoitustukea ja asiantuntija-apua ja valamalla uskoa yhteistyöhön ja yhteisten ponnistusten merkitykseen. Kumppanuustoiminnan menestyminen on erottamattomasti sidoksissa siihen, miten EU ja sen jäsenvaltiot onnistuvat yhdessä keräämään Afrikka-hätärahastoon tarvittavan huomattavan rahoituksen (ks. edellä III kohta). Tähän mennessä Korkean edustajan / varapuheenjohtajan ja komission jäsenten osallistuminen erilaisiin korkean tason tapaamisiin on korostanut 33 COM(2015) 285 final. 15

16 toteutetut toimet Seuraavat vaiheet muuttoliikettä koskevien uusien diplomaattisten toimien merkitystä. EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio on täyttänyt ensimmäisen vaiheen tavoitteensa. Viimeistellään toimintasuunnitelma Turkin kanssa. Korkean edustajan / varapuheenjohtajan korkean tason vuoropuhelut Etiopian, Afrikan unionin ja Somalian kanssa 20. ja 21. lokakuuta. EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio siirtyy toisen vaiheen toteuttamiseen. EU tukee uutta kansallisen sovinnon hallitusta Libyassa. EU lisää osallistumistaan YK:n johdolla toteutettaviin kansainvälisiin toimiin poliittisen ratkaisun löytämiseksi Syyrian kriisiin. Muuttoliikekysymyksiä koskeva Vallettan huippukokous. VI. PÄÄTELMÄT Edellä esitettyjen operatiivisten ja rahoitustoimien avulla on tarkoitus palauttaa EU:n muuttoliikejärjestelmä takaisin järjestyneeseen tilanteeseen, jossa sääntöjä sovelletaan asianmukaisella tavalla ja järjestelmä pystyy selviytymään muuttoliikkeeseen väistämättä liittyvästä tulijoiden määrän tilapäisestä vaihtelusta. Ulkoraja on vakauden palauttamisen kannalta olennainen tekijä. Sen vuoksi komissio lupaa esittää vuoden loppuun mennessä ehdotuksia, joilla perustetaan täysin toimintakykyinen eurooppalainen raja- ja rannikkovartiosto, sillä jäsenvaltiot tarvitsevat enemmän tukea selviytyäkseen unionin ulkorajojen hallintaan liittyvistä haasteista. Yhteenveto aihekohtaisista päätelmistä Jäsenvaltioiden olisi pikaisesti toimitettava vastauksensa EU:n virastojen tarpeiden täyttämiseksi hotspot-lähestymistavan toteuttamista varten. Italian ja Kreikan olisi lisättävä vastaanottokapasiteettiaan. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava, minkä verran siirrettäviä henkilöitä ne pystyvät ottamaan vastaan. Jäsenvaltioiden olisi annettava selkeä sitoumus siitä, montako sisäistä siirtoa voidaan toteuttaa vuoden loppuun mennessä. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle, montako henkilöä ne voivat sijoittaa uudelleen seuraavien kuuden kuukauden aikana ja mistä nämä henkilöt voivat tulla. Jäsenvaltioiden olisi pantava nopeasti täytäntöön komission esittämä palauttamista koskeva EU:n toimintasuunnitelma, jotta EU:n tasolla saadaan aikaan tehokas palauttamisjärjestelmä. EU:n olisi lähetettävä muuttoliikkeen eurooppalaisia yhteyshenkilöitä 11 maahan vuoden 2015 loppuun mennessä. Jäsenvaltioiden olisi annettava EU:n pelastuspalvelumekanismille merkittävästi tukea. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava riittävästi resursseja Frontexin yhteisiin operaatioihin 16

17 Triton ja Poseidon. Jäsenvaltioiden olisi osoitettava UNHCR:n, Maailman elintarvikeohjelman ja muiden kansainvälisten järjestöjen, Syyrian elvytyksen erityisrahaston ja Afrikka-hätärahaston tukemiseen omat panoksensa, joiden tulisi olla yhteensä yhtä suuri kuin EU:n talousarviosta myönnetty rahoitus. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä komission esitys lisätalousarvioksi vuodelle Komissio jatkaa tarvittaessa nopeasti ja tehokkaasti rikkomusmenettelyjä sen varmistamiseksi, että turvapaikkaa ja palauttamista koskevaa unionin lainsäädäntöä noudatetaan täysimääräisesti. Komissio arvioi 30. marraskuuta 2015 mennessä edellytykset, joiden täyttyessä se voi suosittaa, että Eurooppa-neuvosto vahvistaa joko joulukuussa 2015 tai maaliskuussa 2016, että Dublin-siirrot Kreikkaan voidaan aloittaa uudelleen. Komissio viimeistelee lausuntonsa väliaikaisten rajatarkastusten jatkamisesta Saksassa, Itävallassa ja Sloveniassa Schengenin rajasäännöstön mukaisesti. Komissio viimeistelee toimintasuunnitelman Turkin kanssa. Liiteluettelo Liite 1: Ensisijaisten toimien seuranta Liite 2: Kreikka Tilannekatsaus 11. lokakuuta 2015 Liite 3: Italia Tilannekatsaus 11. lokakuuta 2015 Liite 4: Kartta Kreikan hotspot-alueista Liite 5: Kartta Italian hotspot-alueista Liite 6: Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän toteuttaminen Liite 7: Jäsenvaltioiden rahoitustuki muuttoliikkeen aiheuttamiin tarpeisiin vastaamiseksi Liite 8: Rahoitustuki jäsenvaltioille turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) sekä sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF) Liite 9: EU:n ja Pakistanin takaisinottosopimuksen toiminta vuosina