Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) Kuntatekniikan lautakunta

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) Aika , klo 17:08-20:28 Paikka Kuntatekniikan kokoushuone 246 Kielo 2. krs, Ervastintie 2, Kirkkonummi Käsitellyt asiat 61 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 62 Pöytäkirjan tarkastus 63 Veikkolanpuro II asemakaavaehdotuksen (hanke 40400) asettaminen julkisesti nähtäville MRL 65 ja MRA 27 mukaisesti (kh) 64 Masalanportin asemakaava (hanke 33111), asemakaavan valmisteluaineiston asettaminen julkisesti nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 65 Evästyskeskustelu Kirkkonummen Keskusmetsän yleissuunnitelman käynnistämisestä 66 Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, ohjelman hyväksyminen (kh, kv) 67 Katualueilta maksettavat kasvillisuuskorvaukset 68 Kunnossapitopalvelujen ja tiejaoston taksat ja maksut (ed. dnro 974/2015) 69 Vastaus valtuustoaloitteeseen nro 25/2009; Sähköautojen lataustolppia Kirkkonummelle (kh, kv) 70 Kuntatekniikan lautakunnan kokoukset keväällä 2018 ja niihin liittyvät määräykset 71 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus

2 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) Saapuvilla olleet jäsenet Kati Kettunen, puheenjohtaja Kim Männikko, 1. varapuheenjohtaja Miisa Jeremejew Pekka Jäppinen Carl-Johan Kajanti Matti Kaurila Viveca Lahti Bodil Lindholm Nina Serow, varajäsen Santtu Vainionpää Jarmo Uimonen, varajäsen Muut saapuvilla olleet Mia Lundström, toimistosihteeri, sihteeri Ulf Kjerin, kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja, poistui 18:46 Mikael Pettersson, kaavoitusteknikko, poistui 18:55 Anna Hakamäki, kaavoitusarkkitehti, poistui 20:10 Annika Pousi, kaavoitusarkkitehti, poistui 20:10 Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, poistui 20:10 Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehti, poistui 20:10 Arttu Leskinen, nuorisovaltuuston edustaja Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja, esittelijä Arja Sippola, arkkitehti, FCG arkkitehdit Oy, poistui 19:38 Poissa Pekka Rehn Sanni Jäppinen Allekirjoitukset Kati Kettunen Puheenjohtaja Mia Lundström Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Miisa Jeremejew Santtu Vainionpää

3 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) Pöytäkirjan nähtävänäolo Tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä Kirkkonummen kunnan julkisessa tietoverkossa

4 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) 61 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin: Asiantuntijoina kokouksessa olivat läsnä: - kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi - kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen - kaavoitusarkkitehti Annika Pousi - kaavoitusarkkitehti Anna Hakamäki - kaavoitusteknikko Mikael Pettersson - arkkitehti Arja Sippola FCG arkkitehdit Oy:stä 63 ja 64

5 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) 62 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Kuntatekniikan lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan sähköisesti. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina ja se asetetaan yleisesti nähtäville kunnan julkiseen tietoverkkoon keskiviikkona Päätös Kuntatekniikan lautakunta valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Miisa Jeremejewin ja Santtu Vainionpään. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina ja se asetetaan yleisesti nähtäville kunnan julkiseen tietoverkkoon keskiviikkona

6 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) 63 Veikkolanpuro II asemakaavaehdotuksen (hanke 40400) asettaminen julkisesti nähtäville MRL 65 ja MRA 27 mukaisesti (kh) KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Mikael Pettersson mikael.pettersson@kirkkonummi.fi kaavoitusteknikko Liitteet 1 Veikkolanpuro II selostus pdf 2 Veikkolanpuro II selostu RU pdf 3 Veikkolanpuro II vastineet pdf 4 Veikkolanpuro II LYRO pdf 5 Veikkolanpuro II vastineet RU.pdf Veikkolanpuro II nimetty kaavahanke (40400) sijaitsee Veikkolassa, Kalljärven itärannalla, Veikkolanpuron asuinalueen eteläpuolella, Veikkolan keskuksesta noin 0,5 kilometriä lounaaseen. Kunnanvaltuuston hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan alueen luonnos laaditaan vuonna Asemakaava on Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan mukainen hanke. Alueen koko on noin 38 ha. Käynnistämissopimus Asemakaavatyö on käynnistetty alueen maanomistajien aloitteesta. Kunnanhallitus hyväksyi ( 270) Veikkolanpuro II asemakaavan käynnistämissopimuksen. Samalla kunnanhallitus päätti, että jatkosuunnittelussa tulee huomioida Veikkolan Urheilupuiston yleissuunnitelmaa ( ), laajemmin toteutunut frisbeegolfrata sekä Urheilupuiston ja Kalljärven rannan välinen virkistysyhteystarve. Lisäksi on tutkittava, onko mahdollista hoitaa työmaaliikenne muualta kuin Veikkolanpuro I -alueen kautta. Kaavan tavoitteet Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa pientaloalueen rakentaminen. Kyseessä on olemassa olevan pientaloalueen jatkorakentamiskohde, josta suunnitellaan tiivistä pientaloaluetta. Lisäksi kaava-alueen eteläosassa urheilupuiston kaavaa yhtenäistetään ja ajanmukaistetaan. Urheilupuiston alueelle ei ole tarkoitus kaavoittaa uusia toimintoja. Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamaton. Urheilupuiston alueella on joillain osin myös voimassaolevia asemakaavoja.

7 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) Asemakaavan muutosluonnos Asemakaavan muutoksella nykyisen Veikkolanpuron asuinalueen eteläpuolinen metsäalue otetaan asuinrakentamisen käyttöön. Alueelle toteutettava Puukontien jatke yhdistää Veikkolanpuron toteutuvat rakentamisvaiheet toisiinsa. Katu toimii alueen kokoojakatuna. Uuden asuinalueen ydinosan muodostavat tiiviit, loiville rinnealueille sijoittuvat erillispientalokorttelit (AO), joille ajoyhteys on järjestetty Puukontien poikkikaduilla. Alueen pohjoisosaan ja keskeisesti Puukontien varteen sijoittuville alueille on sijoitettu asuinpientalojen korttelialueita (AP). Alueen läpi kulkee nykyisen ojan linjausta myötäilevä hulevesireitti. Urheilupuiston alue on jätetty rakentamattomaksi, eikä sinne sijoiteta kaavamuutoksen yhteydessä uusia toimintoja, ohjeellisia reittiyhteyksiä lukuun ottamatta. Urheilupuiston läpi on osoitettu ohjeellinen jalankululle ja pyöräilylle varattu reittiyhteys asuntoalueelta Eerikinkartanontielle. Reittiyhteyttä voidaan harkita käytettäväksi myös alueen rakennusaikaisena tilapäisenä ajoyhteytenä työmaiden huoltoliikenteelle. Reitin yli on osoitettu rakennettavaksi silta, jota käytetään ulkoiluun. Yhdyskuntatekniikan lautakunta käsitteli kaavaluonnosta ja antoi mm. seuraavat evästykset jatkosuunnitteluun. - kaava-aineistoon lisätään Veikkolan urheilupuiston yleissuunnitelma - tehdään kaavaehdotus, joka perustuu siihen, että urheilupuiston alueelle ei tule uusia toimintoja ja kaavaehdotus on selvästi väljempi. Samalla jätetään alueen eteläiselle osuudelle enemmän virkistysaluetta ja mahdollisuus tasaisemman virkistys/latureittiyhteyden sijoittamiseen urheilupuistosta Kalljärvelle sekä varmistetaan rannan yleinen käyttö, milloin ei ole suoraa rantarakennusta. Asemakaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä ja välisinä aikoina ja luonnos esiteltiin asukastiaisuudessa Luonnoksesta jätettiin 31 mielipidettä ja viranomaisilta ja yhteisöiltä saatiin 25 lausuntoa. Asemakaavan muutosehdotus Lausuntojen ja mielipiteiden sekä lautakunnan evästysten pohjalta on laadittu ehdotus, jossa kokonaisrakennusoikeutta on vähennetty 16% ja

8 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) virkistysalueet on laajennettu mm. Kalljärven rannalla. Alueen kokoojakadun Puukontien linjausta on siirretty kulkemaan, maaston ja maaperän kannalta suotuisampaan paikkaan. Loivapiirteiset rinteet on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Korttelialueilla kaavassa annettu tonttijako on ohjeellinen. Kaavassa esitetyllä tonttijaolla alueelle muodostuu 49 AO-tonttia (luonnoksessa 66 tonttia). Tontille saa rakentaa asuinrakennuksen lisäksi erillisen talousrakennuksen. Korttelialueiden kokonaisrakennusoikeus on noin 9000 k-m2 (luonnoksessa noin k-m2). Kaava-alueen pohjoisosassa ja Puukontien varteen on osoitettu asuinpientalojen korttelialueita (AP). Korttelialueiden tehokkuusluvut ovat e=0,25 0,30. Alueille on mahdollista toteuttaa kaksikerroksisia kytkettyjä pientaloja ja paritaloja. Korttelialueiden kokonaisrakennusoikeus on, kuten luonnoksessakin. noin k-m2. Lähiympäristö- ja rakentamistapaohje Kaava-alueelle on laadittu Veikkolanpuro II lähiympäristö- ja rakentamistapaohje, jonka avulla varmennetaan alueen tavoitellun ilmeen toteutuminen. Alueen maanomistajien kanssa on tehtävä maankäyttösopimus ennen kaavamuutoksen lopullista hyväksymistä. Arkkitehti Arja Sippola FCG arkkitehdit Oy:stä on kutsuttu esittelemään kaavaehdotusta. Asiakirjat: - Veikkolanpuro II kaavaselostus liitteineen - Veikkolanpuro II vastineet kaavaluonnoksesta - Veikkolanpuro II lähiympäristö- ja rakentamistapaohje Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Kuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että

9 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) 1. se hyväksyy tämän asian liitteen mukaiset kaavoittajan vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. 2. se asettaa Veikkolanpuro II asemakaavaehdotuksen, piir.nro 3318, ja siihen liittyvät asiakirjat julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti vähintään 30 vuorokauden ajaksi. 3. se pyytää kaavalehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Kirkkonummen vesi Nimistötoimikunta Liikuntatoimi Sivistys- ja vapaa-aikatoimi Perusturva Vammaisneuvosto Vanhuusneuvosto Uudenmaan liitto Uudenmaan ELY-keskus Museovirasto Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Espoon seudun ympäristöterveys

10 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) Helsingin seudun liikenne (HSL) Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Fortum Power and Heat Oy Caruna Espoo Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj DNA Oy Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Veikkolan kyläyhdistys r.y. Kirkkonummen Veikkolan vesiensuojeluyhdistys KIRVES r.y. Pohjois-Kirkkonummen yhteisen vesialueen osakaskunta. Kirkkonummen ympäristöyhdistys r.y. Kyrkslätts Natur och Miljö rf. Kyrkslätts Hembygdsförening rf. Veikkolanpuron asukasyhdistys ry. Veikkolan Veikot ry. Kirkkonummen hiihtoseura ry. Veikkola Disc Golf Club ry. 4. ennen asemakaavan hyväksymistä kunnan ja kaavoitusaloitteen tehneiden maanomistajien kesken on oltava hyväksytty ja allekirjoitettu maankäyttösopimus. Käsittely: Arkkitehti Arja Sippola FCG arkkitehdit Oy:stä ja kaavoitusteknikko Mikael Pettersson esittelivät kaavahankkeen lautakunnalle. Vilkkaan keskustelun aikana jäsen Matti Kaurila ja jäsen Miisa Jeremejew ehdottivat asian palauttamista uuteen valmisteluun seuraavilla evästyksillä:

11 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) - Kuntatekniikan lautakunta palauttaa kaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi sillä evästyksellä, että kaavaehdotuksessa huomioidaan paremmin mm. liikuntalautakunnan kannanotto tavalliselle kuntohiihtäjälle soveltuvasta latuyhteydestä Kalljärvelle, joka on lähempänä VL-alueella olevaa puroa ja vanhusneuvoston toivomusta siitä, että uusista reiteistä tehtäisiin helppokulkuisempia. Jotta hyväksytyssä Veikkolan urheilupuiston yleissuunnitelmassa esitetty virkistysyhteys toteutuisi edellä mainitusti, on sille varattava ehdotuksessa esitettyä tasaisempi kohta, joka on nyt esitettyä kohtaa pohjoisempana korttelien 293 ja 294 kohdilla. Kortteli 294 tulee muuttaa VL alueeksi ja korttelia 293 tulee siirtää riittävästi pohjoiseen. Kaava-alueen pohjoisosalla tulee tutkia Kortteleiden 274 ja 271 rakentamismahdollisuutta korkean kallion kohdalla ja kallion lakea tulee jättää rakentamatta ehdotusta laajemmin. Urheilupuistoon sijoitettavan uuden kevyenliikenteenväylän vaikutukset alueella olevaan frisbeegolfrataan tulee selvittää ja suunnitella korvaavat reitit yhdessä Veikkola Disc Golf Club yhdistyksen kanssa. Esitettyjen latusiltojen suunnitteluun tulee kiinnittää enemmän huomioita. Suunnittelu tulee tehdä latusiltojen yleisten ohjeiden mukaisesti ja siltojen tulopenkereiden tulee olla huomattavasti esitettyä 1:3 loivempia. Kaavan rakennusoikeus määrässä tulee huomioida asemakaavoituksen käynnistämissopimuksessa esitetyt seikat. - Palautetaan valmisteluun, jolloin varmistetaan, ettei rakentamisesta seuraa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä tai heikentämistä. Korttelit 270 ja 271. Varajäsen Nina Serow ja jäsen Santtu Vainionpää kannattivat palautusta evästyksineen. Jäsen Pekka Jäppinen kannatti pohjaehdotusta. Puheenjohtaja ilmoitti, että tuli äänestää pohjaehdotuksen ja evästetyn palutusehdotuksen,välillä, koska oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava, kannatettu ehdotus. Hän ehdotti seuraavaa äänestysjärjestystä, joka hyväksyttiin: Ne jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat palautusta uudelleen valmisteluun evästyksineen äänestävät EI. Äänestyksessä annettiin 7 JAA ääntä (Pekka Jäppinen, Bodil Lindholm, Viveca Lahti, Kim Männikko, Carl-Johan Kajanti, Kati Kettunen, Jarmo Uimonen) ja 4 EI ääntä (Miisa Jeremejew, Matti Kaurila, Santtu Vainionpää, Nina Serow). Äänestystulokseen viitaten puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen voittaneen. Jäsen Pekka Jäppinen ehdotti evästykseksi, että jatkosuunnittelussa selvitetään mahdollisuuksien mukaan seuraavaa: - kaavassa huomioidaan paremmin mm. liikuntalautakunnan kannanotto tavalliselle kuntohiihtäjälle soveltuvasta latuyhteydestä Kalljärvelle, joka on lähempänä VL-alueella olevaa puroa ja vanhusneuvoston toivomusta siitä, että uusista reiteistä tehtäisiin helppokulkuisempia. Jotta hyväksytyssä Veikkolan urheilupuiston yleissuunnitelmassa esitetty virkistysyhteys toteutuisi edellä mainitusti, on sille varattava tasaisempi kohta, joka on nyt esitettyä kohtaa pohjoisempana korttelien 293 ja 294 kohdilla. Kortteli 294 tulee muuttaa VL alueeksi ja korttelia 293 tulee siirtää riittävästi pohjoiseen. Kaava-alueen

12 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) pohjoisosalla tulee tutkia Kortteleiden 274 ja 271 rakentamismahdollisuutta korkean kallion kohdalla ja kallion lakea tulee jättää rakentamatta ehdotusta laajemmin. Urheilupuistoon sijoitettavan uuden kevyenliikenteenväylän vaikutukset alueella olevaan frisbeegolfrataan tulee selvittää ja suunnitella korvaavat reitit yhdessä Veikkola Disc Golf Club yhdistyksen kanssa. Esitettyjen latusiltojen suunnitteluun tulee kiinnittää enemmän huomioita. Suunnittelu tulee tehdä latusiltojen yleisten ohjeiden mukaisesti ja siltojen tulopenkereiden tulee olla huomattavasti esitettyä 1:3 loivempia. Kaavan rakennusoikeus määrässä tulee huomioida asemakaavoituksen käynnistämissopimuksessa esitetyt seikat. - Varmistetaan, ettei rakentamisesta seuraa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä tai heikentämistä kortteleissa 270 ja Huomioidaan liikenneturvallisuus yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Jäsen Matti Kaurila kannatti tätä. Puheenjohtaja Kati Kettunen ehdotti lisäevästykseksi, että jatkosuunnittelussa on selvitettävä mahdollisuudet parantaa Puukontien liikennejärjestelyjä ja liikenneturvallisuutta koko kadun osalta. Evästys hyväksyttiin yksimielisesti. Keskustelun aikana päätettiin yksimielisesti evästää virkamiehiä tarkentamaan vastausta vastineiden kohtaan liikenneturvallisuuden ja kunnallistekniikan osalta ennen kunnanhallituksen käsittelyä. Päätös Kuntatekniikan lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että 1. se hyväksyy tämän asian liitteen mukaiset kaavoittajan vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. 2. se asettaa Veikkolanpuro II asemakaavaehdotuksen, piir.nro 3318, ja siihen liittyvät asiakirjat julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti vähintään 30 vuorokauden ajaksi. 3. se pyytää kaavalehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Kirkkonummen vesi Nimistötoimikunta Liikuntatoimi Sivistys- ja vapaa-aikatoimi Perusturva Vammaisneuvosto Vanhuusneuvosto Uudenmaan liitto

13 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) Uudenmaan ELY-keskus Museovirasto Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Espoon seudun ympäristöterveys Helsingin seudun liikenne (HSL) Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Fortum Power and Heat Oy Caruna Espoo Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj DNA Oy Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Veikkolan kyläyhdistys r.y. Kirkkonummen Veikkolan vesiensuojeluyhdistys KIRVES r.y. Pohjois-Kirkkonummen yhteisen vesialueen osakaskunta. Kirkkonummen ympäristöyhdistys r.y. Kyrkslätts Natur och Miljö rf. Kyrkslätts Hembygdsförening rf. Veikkolanpuron asukasyhdistys ry. Veikkolan Veikot ry. Kirkkonummen hiihtoseura ry. Veikkola Disc Golf Club ry. 4. ennen asemakaavan hyväksymistä kunnan ja kaavoitusaloitteen tehneiden maanomistajien kesken on oltava hyväksytty ja allekirjoitettu maankäyttösopimus. 5. jatkosuunnittelussa selvitetään mahdollisuuksien mukaan seuraavaa: - kaavassa huomioidaan paremmin mm. liikuntalautakunnan kannanotto tavalliselle kuntohiihtäjälle soveltuvasta latuyhteydestä Kalljärvelle, joka on lähempänä VL-alueella olevaa puroa ja vanhusneuvoston toivomusta siitä, että uusista reiteistä tehtäisiin helppokulkuisempia. Jotta hyväksytyssä Veikkolan urheilupuiston yleissuunnitelmassa esitetty virkistysyhteys toteutuisi edellä mainitusti, on sille varattava tasaisempi kohta, joka on nyt esitettyä kohtaa pohjoisempana korttelien 293 ja 294 kohdilla. Kortteli 294 tulee muuttaa VL alueeksi ja korttelia 293 tulee siirtää riittävästi pohjoiseen. Kaava-alueen pohjoisosalla tulee tutkia Kortteleiden 274 ja 271 rakentamismahdollisuutta korkean kallion kohdalla ja kallion lakea tulee jättää rakentamatta ehdotusta laajemmin. Urheilupuistoon sijoitettavan uuden kevyenliikenteenväylän vaikutukset alueella olevaan frisbeegolfrataan tulee selvittää ja suunnitella korvaavat reitit yhdessä Veikkola Disc Golf Club yhdistyksen kanssa. Esitettyjen latusiltojen suunnitteluun tulee kiinnittää enemmän huomioita. Suunnittelu tulee tehdä latusiltojen yleisten ohjeiden mukaisesti ja siltojen tulopenkereiden tulee olla huomattavasti esitettyä 1:3 loivempia. Kaavan rakennusoikeus

14 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) määrässä tulee huomioida asemakaavoituksen käynnistämissopimuksessa esitetyt seikat. - Varmistetaan, ettei rakentamisesta seuraa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä tai heikentämistä kortteleissa 270 ja Huomioidaan liikenneturvallisuus yhdessä alueen asukkaiden kanssa. - Puukontien liikennejärjestelyjen ja liikenneturvallisuuden parantaminen koko kadun osalta. 6. kaavoitusyksikkö tarkentaa vastausta vastineiden kohtaan liikenneturvallisuuden ja kunnallisteknisten asioiden osalta, ennen kunnanhallituksen käsittelyä. Tiedoksi jatkokäsittelyyn kunnanhallitukselle

15 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) 64 Masalanportin asemakaava (hanke 33111), asemakaavan valmisteluaineiston asettaminen julkisesti nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Anna Hakamäki anna.hakamaki@kirkkonummi.fi kaavoitusarkkitehti Liitteet Masalanportti_selostus.pdf Masalanportti beskrivning.pdf _Masalanportti_AK.pdf _Masalanportti_havainnekuva.pdf Kaavan vireilletulo ja aikataulu Masalanportin asemakaava sisältyy Kirkkonummen kaavoitusohjelmaan Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen yhdeltä maanomistajalta, Fastighets Ab Implementiltä. Asemakaava on tullut vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ( 39) ja sitä on tarkistettu yhdyskuntatekniikan lautakunnan päätöksellä ( 18). Kaavaluonnosta käsiteltiin ( 23) ja se palautettiin valmisteluun, jotta kaavaratkaisu vastaisi paremmin kaavoituksen käynnistämissopimuksen (kh ) tavoitteita. Suunnittelualueen sijainti ja suunnittelun taustaa Suunnittelualue sijaitsee Masalassa rantaradan, Kehä III:n ja Sundsbergintien muodostamassa liikenteellisessä solmukohdassa. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 26 ha, joka on pääosin yksityisessä omistuksessa. Merkittävimmät maanomistajat ovat Fastighets Ab Implementin lisäksi Kirkkonummen kunta, Suomen valtio ja Rolate Oy. Suunnittelualueella toimii tällä hetkellä metallialan yrityksiä, koiraurheilupalveluita tarjoava agilitykeskus sekä polttoaineen kylmäasema. Suunnittelualue kuuluu kunnallistekniikan piiriin. Lähimmät palvelut sijaitsevat radan länsipuolella Masalantien lähiympäristössä sekä Kartanonrannan asuinalueella.

16 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) Kaavan tavoitteena on mahdollistaa vanhusten hoivakodin ja palveluasuntojen, erityisryhmien asuntojen sekä kerrostaloasuntojen rakentaminen hyvän joukkoliikenteen palvelutason alueelle. Hankkeen tavoitteena on myös osoittaa tila paloasemalle Sundsbergintien eteläpuoliselle alueelle. Suunnittelutilanne Suunnittelualue on osoitettu Uudenmaan maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueeksi ja lähiympäristö tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi. Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on merkitty yritystoiminnan alueeksi (PT), joka varataan yksityisille palveluille, hallinnolle ja muulle yritystoiminnalle. Vireillä olevassa Masalan osayleiskaavassa tarkastellaan kuitenkin uudelleen myös Masalanportin maankäyttöä mm. Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan 2040 pohjalta. Siinä suunnittelualue kuuluu rantaradan vyöhykkeeseen, jossa asemanseutujen voimakasta kehittämistä ja tiivistämistä jatketaan uudisrakentamisella ja jonne luodaan toiminnoiltaan sekoittuneita keskuksia. Masalan ja Luoman osayleiskaavoitusta varten laaditussa Masalan ja Luoman kehityskuvassa 2040 suunnittelualue kuuluu Masalan keskustaan. Suunnittelualueella on voimassa kuusi asemakaavaa tai asemakaavan muutosta, joista puolet on tullut lainvoimaiseksi 1980-luvulla ja puolet 2000-luvulta (lähinnä tiealueen osalta). Näistä merkittävin on Masalan keskustan asemakaavan muutos. Siinä suunnittelualueelle on osoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (KTY-3 ja KTY-4). Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavaluonnosta on tarkastettu yhdyskuntatekniikan lautakunnan evästyksen mukaisesti siten, että kaavaratkaisun pääasiallisena tavoitteena on mahdollistaa vanhuksille tarkoitettujen hoivapalveluiden sekä palvelu- ja erityisasumisen (kuten senioriasuntoja) sijoittuminen alueelle. Asemakaavassa osoitetaan tilavaraukset noin 4000 k-m2:n suuruiselle vanhusten hoivakodille (P), jonne saa sijoittaa myös päiväkodin ja myymälätilaa. Alueelle osoitetaan noin 7000 k-m2 palvelu- ja erityisasumista (P). Alueelle on osoitettu myös tavanomaista asuinrakentamista (AK) yhteensä

17 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) noin 8000 k-m2. Kortteliin 2034 sisälle on merkitty asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue leikki- ja oleskelualuetta varten (AH) vanhusten palvelutalon viereen. Kerrostalotonttien pysäköintipaikat (LPA) on osoitettu keskitetysti korttelin länsi- ja itäreunalle. Asemakaavassa osoitetaan lisäksi paloasema Eteläisen Salmitien varteen (P) sekä tilavaraukset Kehä III:n ja Sundsbergintien eritasoliittymän toteuttamiseksi. Eritasoliittymän alue siirretään ehdotusvaiheessa Suvimäen ja Majvikin asemakaavaan. Asemakaava turvaa myös kylmäaseman (LH) toiminnan jatkumisen alueella. Salmitien katulinjaus muuttuu niin, että se ja Eteläinen Salmitie liittyvät Sundsbergintiehen kiertoliittymällä. Myös Sundsbergintien katulinjaus siirtyy Kehä III:n liittymän parantamisen vuoksi. Asemakaavassa varaudutaan lisäksi uuden kaupunkiraiteen tilavarauksiin ja muutoksiin juna-aseman ympäristössä. Kevyen liikenteen Salmitietä suorempi yhteys suunnittelualueelta Masalan juna-asemalle on tarkoitus hoitaa rataalueen kautta siihen saakka, kunnes suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevan toimitilatontin (KTY) nykyinen käyttötarkoitus muuttuu. Kaavassa osoitetaan alueen ja Suvimäen yhdistävä kevyen liikenteen silta. Sundetin luonnonsuojelualue (SL) säilyy asemakaavassa ennallaan. Vesialue (w) on merkitty aiemmasta poiketen ainoastaan sen osa-alueeksi. Asemakaava tuo alueelle noin 400 uutta asukasta ja noin 110 uutta työpaikkaa vanhusten hoivakotiin, päiväkotiin, palveluasumiseen ja muihin palveluihin. Paloasemaan sijoittuu arviolta 20 työpaikkaa. Laaditut selvitykset Alueelta on laadittu meluselvitys (2014 ja 2016), luontoselvitykset (2015 ja ), liikenneselvitys ja kiertoliittymien toimivuustarkastelu (2016), tärinäselvitys (2017, täydentyy ehdotusvaiheessa), ilmanlaatua koskeva selvitys (2016), pilaantuneiden maa-alueiden selvitys sisältäen paloaseman alueen pohjatutkimuskairaukset (2016). Lisäksi kaavoituksen aikana ovat valmistuneet Kantatien 50 (Kehä III) aluevaraussuunnitelma (2016), Kantatien 50 (Kehä III) aluevaraussuunnitelman meluselvitys (2016) ja Kirkkonummen kunnan hulevesimalli (2016). Suunnittelualueelle on tehty näiden selvitysten perusteella vuoden 2017 aikana tarkastelu Salmitien uuden linjauksen edellyttämistä rakenteista Kehä III:n reunassa sekä alustava hulevesien hallinnan tarkastelu. Tarkasteluja täydennetään kaavaehdotusvaiheessa kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa.

18 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) Muuta Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta kunnan sekä kaavoitusaloitteen tehneen maanomistajan välillä. Ennen Salmitien rakentamista uuteen paikkaan kunta sopii suunnittelualueen toisen merkittävän maanomistajan, Rolate Oy:n, kanssa korvauksista. Salmitien siirtäminen tullee ajankohtaiseksi, kun Masalanportin eritasoliittymä rakennetaan. Rolate Oy:n rakennusoikeus säilyy muutettavan asemakaavan mukaisena. Valmistelija: Anna Hakamäki, puh , anna.hakamaki(at)kirkkonummi.fi Asiakirjat: - Masalanportin asemakaavaluonnos, kaavakartta ja -määräykset - Masalanportin asemakaavaluonnos, havainnekuva - Masalanportin asemakaavaluonnos, kaavaselostus - Masalanportin asemakaavaluonnos, kaavaselostuksen liitteet Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää 1. asettaa Masalanportin asemakaavaluonnoksen (piir.nro: 3320) asiakirjoineen MRL:n 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville vähintään 30 vuorokauden ajaksi. 2.

19 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) pyytää kaavaluonnoksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: Kirkkonummen kunta - rakennusvalvonta - ympäristönsuojelu - vesihuoltolaitos - sivistys- ja vapaa-aikatoimi - kulttuuritoimi - liikuntatoimi - nuorisotoimi - kehitysjohtaja - vanhusneuvosto - vammaisneuvosto - nimistötoimikunta Muut viranomaiset - Uudenmaan liitto - Uudenmaan ELY-keskus - Espoon seudun ympäristöterveys - HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä - HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä - Liikennevirasto - Länsi-Uudenmaan poliisilaitos - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo

20 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) Yhdistykset ja järjestöt - Kartanonrannan asukasyhdistys - Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry - Kirkkonummen yrittäjät ry - Kyrkslätts Natur och Miljö rf - Luoman kyläyhdistys ry - Masalan asukasyhdistys ry Yritykset - Caruna Espoo Oy - Fortum Power and Heat Oy - Elisa Oyj - TeliaSonera Finland Oyj - VR-Yhtymä Oy - VR Track Oy 3. edellyttää, että ennen Masalanportin asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa tulee kunnan ja alueen yksityisten maanomistajien välillä olla hyväksytty ja allekirjoitettu maankäyttösopimus. Käsittely: Arkkitehti Arja Sippola ja FCG Arkkitehdit Oy:stä ja kaavoitusarkkitehti Anna Hakamäki esittelivät kaavaluonnoksen lautakunnalle. Päätös Kuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan.

21 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) 65 Evästyskeskustelu Kirkkonummen Keskusmetsän yleissuunnitelman käynnistämisestä KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Annika Pousi annika.pousi@kirkkonummi.fi kaavoitusarkkitehti Liitteet 1 Keskusmetsän alueen alustava rajaus.pdf Hankkeen taustaa Keskusmetsän yleissuunnitelma sisällytettiin vuosille laadittuun kaavoitusohjelmaan. Sen tavoitteiksi on esitetty seuraavaa: käynnistetään toimet kirkonkylän (kuntakeskus) ja Masalan välisen metsäalueen luomiseksi virkistäytymistä palvelevaksi keskuspuistoksi (ns. keskusmetsän alue), alueelle ei tule asukkaita. Kaavoitusohjelmassa vuosille todetaan hankkeesta seuraavaa: Keskusmetsä, josta käytetään myös keskuspuisto-nimeä, sijaitsee kuntakeskuksen, Jorvaksen ja Masalan taajamia yhdistävänä luontoalueena, jonka maankäyttö osoitetaan laadittavissa kaavahankkeissa. Tavoitteena on kehittää alueesta taajamia yhdistävä luonto- ja virkistysalue reitteineen ja virkistyspalveluineen. Kaavoitusohjelman mukaan hankkeen on tarkoitus tulla vireille vuonna 2018 ja valmistua vuonna Kaavoitustilanne Keskusmetsän ympärillä ja sen alueella on vireillä Masalan osayleiskaava sekä Länsi-Jorvaksen asemakaavasta omiksi hankkeikseen erotetut Kvisin ja Pohjois-Jorvaksen asemakaavahankkeet (KTL ja 45), joilla otetaan kantaa myös keskusmetsän tulevaan maankäyttöön. Keskusmetsän luoteisosassa on voimassa Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaava ja lännessä Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaava.

22 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) Aiemmat käsittelyt: Yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastaus keskusmetsähankkeen edistämisestä: Vireillä olevissa ja vireille tulevissa kaavahankkeissa (Länsi-Jorvaksen asemakaava ja Masalan osayleiskaava) otetaan huomioon keskusmetsän asema keskeisenä kuntakeskuksen ja Masalan välisenä luonto- ja virkistyskokonaisuutena. Mainituissa kaavoissa osoitetaan ja turvataan keskusmetsän keskeiset virkistys- ja luontoarvot. Lisäksi kaavoitettavien alueiden rajaukset määritellään siten, että koko keskusmetsän alue saadaan lainvoimaisten osayleiskaavojen ja asemakaavojen piiriin. Kunta aktivoi maanhankintaa keskusmetsän alueella, jotta erityisesti alueen virkistyksen kannalta keskeisimmät osat saadaan kunnan omistukseen. Maanhankinnan kautta edesautetaan mm. kattavan virkistysverkoston toteuttamista alueelle. Keskuspuistohanke sisällytetään vuosien kaavoitusohjelmaan. Koko ns. keskusmetsän alue ulotetaan tarkemman maankäytön piiriin laajentamalla ensisijaisesti Masalan osayleiskaavan rajausta länteen päin. Keskusmetsän aluetta koskeviin yksityiskohtaisempiin suunnittelutoimenpiteisiin ryhdytään, kun riittävän laajat osat alueesta ovat kunnan omistuksessa ja Länsi- Jorvaksen asemakaava sekä Masalan osayleiskaava on hyväksytty. Tällöin koko keskusmetsän alue on saatu lainvoimaisten osayleiskaavojen ja asemakaavojen piiriin. Kyseinen ajankohta olisi alustavasti arvioiden vuonna Alueella toteutettava suunnitelmataso voi olla virkistysalueen yleissuunnitelma tai käyttö- ja hoitosuunnitelma. Tilanne vuonna 2017

23 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) Osa vuonna 2013 tehdyn päätöksen mukaisista toimenpiteistä ei ole toteutunut siten, kuin aikanaan oletettiin. Erityisesti kunnan maanomistuksen lisääminen alueella ei ole edennyt siten kuin edellisessä päätöksessä on edellytetty. Virkistysreittien konkreettiset toteuttamismahdollisuudet ovat hyvin vahvasti sidoksissa maanomistajilta saatuun hyväksyntään ja viime kädessä lupiin. Aikataulu alueella vireillä olevien kaavojen valmistumisesta ei ole myöskään toteutunut ennakoidusti, vaikkakin kaavojen rajauksia on laajennettu päätöksen mukaisesti. Edellä todetun pohjalta nousee esiin mm. seuraavanlaisia kysymyksiä: tulisiko kunnan maanhankintaa alueella tehostaa ja millä keinoin tämä tulisi toteuttaa? onko Keskusmetsän yleissuunnittelua tarpeen edistää vuoden 2018 aikana vai olisiko perustellumpaa keskittyä vireillä olevien kaavahankkeiden valmisteluun ja aloittaa yleissuunnitelman laatiminen niiden lainvoimaiseksi tulon jälkeen? Hankkeen etenemispolku, suunnitelmataso, laajuus ja tavoitteet on tarkoitus määritellä kuntatekniikan lautakunnan evästyskeskustelun jälkeen. Muuta Nimistötoimikunta on kokouksessaan esittänyt, että Vanhan Rantatien, Masalantien, Sepänkyläntien ja Gesterbyntien rajaamasta metsäalueesta käytetään nimeä Keskusmetsä Centralskogen. Valmistelijat: kaavoitusarkkitehti Annika Pousi, puh , annika.pousi(at)kirkkonummi.fi

24 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) Esityslistan liitteet: Alustava rajaus Keskusmetsän yleissuunnitelma-alueesta Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Kuntatekniikan toimialajohtaja: Kuntatekniikan lautakunta päättää antaa seuraavan evästyksen Keskusmetsän yleissuunnitelman laatimiselle: Käsittely: Kaavoitusarkkitehti Annika Pousi esitteli hankkeen lautakunnalle. Vilkkaan keskustelun aikana puheenjohtaja Kati Kettunen ehdotti seuraavaa evästystä: - Käynnistetään yleispiirteinen yleissuunnitelma sen jälkeen kun Kvisin ja Pohjois-Jorvaksen asemakaavaehdotukset on käsitelty lautakunnassa ja selvitetään maanomistajien näkökanta Keskusmetsä-alueen tulevaisuuden kehittämisestä. Jäsen Pekka Jäppinen ja Matti Kaurila ehdottivat lisäevästykseksi seuraavaa: - Lisäksi todetaan, että kesä- ja talvireitistölle on tarvetta ja tutkitaan reittien toteuttamismahdollisuuksia, hyödyntäen olemassa olevia sekä mahdollisesti kunnan rakentamia metsäautoteitä sitoutuen maanomistajien metsänhoitosuunnitelmiin. Evästykset hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös Kuntatekniikan lautakunta päätti antaa seuraavan evästyksen Keskusmetsän yleissuunnitelman laatimiselle: Käynnistetään yleispiirteinen yleissuunnitelma sen jälkeen kun Kvisin ja Pohjois-Jorvaksen asemakaavaehdotukset on käsitelty lautakunnassa ja selvitetään maanomistajien näkökanta Keskusmetsä alueen tulevaisuuden kehittämisestä. Liisäksi todetaan, että kesä- ja talvireitistölle on tarvetta ja tutkitaan reittien toteuttamismahdollisuuksia, hyödyntäen olemassa

25 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) olevia sekä mahdollisesti kunnan rakentamia metsäautoteitä sitoutuen maanomistajien metsänhoitosuunnitelmiin.

26 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) 66 Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, ohjelman hyväksyminen (kh, kv) KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Seppo Mäkinen seppo.makinen@kirkkonummi.fi kaavoitusarkkitehti Liitteet 1 A-poli_lopullinen_KTL pdf 2 Apolin luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet.pdf 3 Oheismateriaali, Arkkitehtuurikasvatushanke - toimintamalli vuorovaikutukseen.pdf Johdanto Arkkitehtuuripolitiikan tarkoituksena on tukea hyvän rakennetun ympäristön syntyä, kehittämistä ja säilyttämistä. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma (lyhennettynä apoli tai a-poli) on luonteeltaan rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin strateginen kehittämisohjelma. Tavoitteena on edistää käytäntöjä, joilla tähdätään järkevästi ja kestävästi uudistuvan, ajallisesti kerroksellisen ja laadultaan korkeatasoisen rakennetun ympäristön muodostamiseen siten, että vahvistetaan taajamien ja kyläalueiden paikallisidentiteettiä kunnan strategioiden ja periaatteiden mukaisesti. Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on jatkumoa valtakunnalliselle, maakunnallisille ja eri kunnissa laadituille apoleille. Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, joka oli samalla ensimmäinen, hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna Tämän jälkeen 2000-luvulla useat eri läänit, maakunnat ja kaupungit ryhtyivät laatimaan omia paikallisia arkkitehtuuripoliittisia ohjelmiaan. Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatiminen on kunnan kaavoitusohjelman mukainen hanke. Työ käynnistyi vuoden 2013 alussa. Ohjelman luonnos oli käsittelyssä ja sekä uudestaan ja jolloin se päätettiin asettaa nähtäville ja pyytää siitä lausunnot. Osahankkeet Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman asiakenttä on laaja ja se koskettaa jokaista kuntalaista ja kunnassa toimijaa. Tästä syystä ohjelman laatiminen jaettiin eri osahankkeisiin, jotka suunnattiin eri kohderyhmille ja niillä haettiin sisältöä ohjelman eri osa-alueisiin (ks. arkkitehtuuripoliittisen ohjelman prosessikaavio ohjelman liitteessä 2). Osahankkeita olivat: - aloitusseminaari - paikkatietokysely

27 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) - arkkitehtuurikasvatushanke ja - toimenpidetyöpajat. Osahankkeiden sisältö kuvataan tarkemmin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman liitteessä 2. Sisältö Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa esitetään linjauksena Kirkkonummen rakennetun ympäristön kehittämisen ja rakentamisen pääperiaatteet, rakentamiseen liittyvät painopisteet ja toimintatavat sekä kaupunkimaisen ympäristön ja maalaisympäristön tunnuspiirteitä. Tavoitteena on tukea kaupunkimaisen ympäristön syntymistä Kirkkonummen maankäytön kehityskuvassa 2040 esitetyille kasvuvyöhykkeille, ns. Kaupunki- Kirkkonummelle, sekä vaalia muuta Kirkkonummea, ns. Maaseutu- Kirkkonummea, maalaisympäristönä. Arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan sisältyy edellämainittuja linjauksia tukevat konkreettiset toimenpiteet, joiden tarkoitus on edistää ohjelman toteutumista. Toimenpiteitä on kaikkiaan seitsemän kappaletta. Ohjelman liitteessä 1 luodaan katsaus siihen millaisia jälkiä eri aikakaudet ovat jättäneet Kirkkonummen tämänhetkiseen rakennettuun ympäristöön, esitellään tilannekuva kunnan rakennetusta ympäristöstä sekä kuvataan niitä muutosvoimia, jotka vaikuttavat Kirkkonummen rakennetun ympäristön kehittymiseen tulevaisuudessa. Liitteessä 1 kerrotaan lisäksi Kaupunki- Kirkkonummen eri taajamien tunnusomaisista piirteistä sekä Maaseutu- Kirkkonummen eri alueiden Järvi-Kirkkonummen ja Rannikko-Kirkkonummen ominaisluonteista. Liitteessä 2 kuvaillaan, miten Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on syntynyt: sen prosessia, eri osahankkeita, vuorovaikutusta ja päätöksentekoa. Liitteenä 3 julkaistaan arkkitehtuurikasvatushankkeen loppuraportti. Vuorovaikutus ja tiedottaminen Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laadintaprosessi on ollut yhtä tärkeä kuin itse ohjelman sisältö. Ohjelman tavoitteena on tehdä samalla tunnetuksi rakennetun ympäristön kokonaisvaltaista merkitystä jokaisen kirkkonummelaisen elämässä. Kuntalaiset myös sitoutuvat ohjelman toteutukseen voidessaan osallistua sen laadintaan. Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatimisessa on siksi panostettu vuorovaikutuksen ja tiedottamisen määrään sekä käytetty mahdollisimman erilaisia vuorovaikutuksen ja tiedottamisen tapoja. Osahankkeisiin on sisältynyt mm. seminaari, paikkatietokyselyjä, luentoja, ohjattuja kävelyjä,

28 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) pienoismallien tekoa, valokuvaamista ja työpajoja. Arkkitehtuuripoliittisesta ohjelmasta ja prosessin eri vaiheista on tiedotettu eri osapuolille ja kutsuttu heitä vaikuttamaan ohjelman sisältöön internet-sivuilla, tiedotustilaisuuksilla, tiedotteilla, sähköpostijakelulla ja kirjeitse. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnitelma, mutta siitä huolimatta ohjelmaluonnos pidettiin julkisesti nähtävillä Nähtävillä olon aikana pyydettiin lausunnot noin 100 taholta ja järjestettiin lisäksi asukastilaisuus palautteen saamiseksi tavanomaisen kaavoituskäytännön mukaisesti. Kirjallista palautetta tuli 15 kappaletta, joista 14 oli lausuntoja ja 1 mielipide. Lisäksi asukastilaisuuteen toukokuussa 2017 osallistui 16 osallista. Saadun palautteen perusteella on ohjelmaan tehty tarkistuksia ja lisäyksiä. Kunnanhallitus päätti ( 108), että erillistä rakentamisneuvottelukuntaa ei perusteta ja että ohjelman jatkotyössä on selkeämmin otettava esille ohjelman suhde kaavoitukseen myös hajaasutusalueilla. Ohjelman tarkoitushan ei ole estää maaseutu- ja hajaasutusrakentamista siltä osin, kun se on mahdollista yleiskaavojen ja rakennusjärjestyksen perusteella. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti on ohjelmaa tarkistettu ja täydennetty em. päätöksiä selventävillä teksteillä sen eri osioissa. Päätöksenteko Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on luonteeltaan kunnan strateginen ohjelma, joten se on perusteltua hyväksyä kunnanvaltuustossa. Näin se saa myös mahdollisimman paljon vaikuttavuutta. Tavoitteena on että Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma hyväksytään vuoden 2017 aikana. Arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan sisältyvistä toimenpiteistä valmistellaan erilliset päätösesitykset itse ohjelman hyväksymisen jälkeen. Esityslistan liite: - Kotina Kirkkonummi, Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2017, ehdotus kunnanhallitukselle Yhteenveto arkkitehtuuripoliittisen ohjelman luonnoksesta saadusta palautteesta Oheismateriaali: - Kirkkonummi eilen - tänään - huomenna -arkkitehtuurikasvatushankkeen loppuraportti, luonnos (toimitetaan myöhemmin)

29 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Kuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että 1 se hyväksyy Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ja lähettää sen edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi 2 se esittää edelleen kunnanvaltuustolle, että Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpiteiden yksityiskohdista päätetään kunnanhallituksessa arkkitehtuuripoliittisen ohjelman hyväksymisen jälkeen Käsittely Esittelijän pyynnöstä asia poistettiin listalta ja siirrettiin käsiteltäväksi seuraavaan kuntatekniikan lautakunnan kokoukseen.

30 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) 67 Katualueilta maksettavat kasvillisuuskorvaukset KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Päivi Sippola paivi.sippola@kirkkonummi.fi maankäyttöteknikko Liitteet 1 Liite KT Maksettavat kasvillisuuskorvaukset yhdistelmä Kyrkvalla 2017.pdf 2 Liite KT Maksettavat korvaukset tiivistelmä Veikkola.pdf Maankäyttö- ja rakennuslain 95 :n mukaisesti Kirkkonummen kunta on ottanut haltuunsa asemakaavan mukaisia katualueita, joita kunta ei omista. Haltuunotto on osa prosessia, jolla kunta saa katualueet omistukseensa. Maankäyttö ja rakennuslain 108 mukaan kunnalle siirtyvästä kasvillisuudesta ja rakenteista on maksettava korvaus maanomistajalle. Kunnallistekniikan työohjelmassa on ollut Kyrkvallan katujen rakentaminen sekä Veikkolassa Hiekkamäen alueen katujen rakentaminen vuonna Veikkolassa pidettiin haltuunottokatselmus ja Kyrkvallassa pidettiin haltuunottokatselmukset ja Molemmissa katselmuksissa luetteloitiin katualueelle jäävä kasvillisuus ja rakenteet. Maanomistajan ja kunnan edun mukaista on, että kunta maksaa kasvillisuuskorvaukset heti haltuunotto katselmuksen jälkeen. Korvauksia maapojasta ei makseta vaan ne kuuluvat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ilmaisluovutuksen piiriin. Kunnanpuutarhuri on kasvillisuuskorvauksia määrittäessään käyttänyt maanmittauslaitoksen lunastustoimituksia varten laadittuja kasvillisuuskorvaustaulukoita. Liite: yhteenveto korvauksista Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Kuntatekniikan lautakunta päättää: 1. maksaa korvauksia kasvillisuudesta Veikkolassa kiinteistön omistajalle jotka luovuttavat maata katualueeseen yhteensä 1333,10 euroa. Korvaussummaan lisätään lunastuslain 95 mukainen 6% korko haltuunottohetkestä maksupäivään liitteiden mukaisesti.

31 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) 2. maksaa korvauksia kasvillisuudesta Kyrkvallassa kiinteistön maanomistajille jotka luovuttavat maata katualueeseen yhteensä yhteensä 12845,80 euroa. Korvaussummaan lisätään lunastuslain 95 mukainen 6% korko haltuunottohetkestä maksupäivään liitteiden mukaisesti. 3. tarkastaa kokouspöytäkirjan tämän pykälän osalta tässä kokouksessa. Päätös Kuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi korvauksen saajat

32 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) 68 Kunnossapitopalvelujen ja tiejaoston taksat ja maksut (ed. dnro 974/2015) KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Elina Kasteenpohja elina.kasteenpohja@kirkkonummi.fi toimistoinsinööri Tiejaosto, kokous Kunnossapitopalvelujen ja tiejaoston taksat ja maksut (ed. dnro 974/2015) KIRDno Valmistelija Perustelut Elina Kasteenpohja, toimistoinsinööri, elina.kasteenpohja@kirkkonummi.fi Yksityistielain mukaisten tiejaoston toimitus- ja katselmusmaksut on tarkistettu viimeksi tiejaoston kokouksessa Ehdotus Esittelijä Elina Kasteenpohja, toimistoinsinööri, elina.kasteenpohja@kirkkonummi.fi Toimitusmaksuihin esitetään seuraavat korotukset ja tarkistukset lähtien: Yksityistietoimitukset, jossa perustetaan tiekunta, yhdistetään kaksi tai useampaa tiekuntaa tai tiekuntaan yhdistetään tienosia, ehdotetaan aikaisempaa toimitusmaksua 350 euroa. Muiden yksityistielain nojalla suoritettavien toimitusten toimitusmaksuksi ehdotetaan 500 euroa, joka on sama kuin tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2. maaoikeusasioissa perittävä oikeudenkäyntimaksu. Mikäli asian käsittelyn kannalta on tarpeen pitää katselmus, ehdotetaan, että siitä peritään sama työveloitus kuin maastomittauksissa. Tontti- ja paikkatietopalvelut esittävät kuntatekniikan lautakunnalle

33 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) maastomittausmaksuksi 140,00 euroa ja kilometrikorvaukseksi 0,70 euroa/ kilometri. Jos maastomittaus pidetään muutoin kuin toimituksen yhteydessä, maksujen lisäksi peritään arvonlisäveroa 24 %. Ulkopuolisen asiantuntija perimistä palkkioista ja muista korvauksista vastaa toimituksen tai katselmuksen hakija. Kunnan sisäisen asiantuntijan käyttäminen sisältyy toimitus- ja katselmusmaksuun. Yksityistielain nojalla pidettävistä toimituksista ja katselmuksista ei peritä arvonlisäveroa. Yksityistietoimitus, alv 0 % Tiekunnan perustaminen, tiekuntien yhdistäminen, tiekunnan ja tienosan yhdistäminen Muut yksityistielain nojalla tehtävät toimitukset Katselmus 350,00 500,00 Työveloitus, alv 0 %, alv 24 % katselmustyö 140,00 173,60 km-korvaus 0,70 0,87 Päätös Ehdotusta korjataan siten että hinnasto astuu voimaan sen jälkeen perittäville katselmuksille ja toimituksille. Kilometrikorvauksen sijaan peritään matkakulut 0,70 euroa/km kunnantalolta katselmus- tai toimituspaikalle. Tiedoksi Kuntatekniikan lautakunta Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Kuntatekniikan lautakunta vahvistaa tiejaoston päättämät toimitus- ja katselmusmaksut. Päätös Kuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan.

34 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) 69 Vastaus valtuustoaloitteeseen nro 25/2009; Sähköautojen lataustolppia Kirkkonummelle (kh, kv) KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Eero Vartiainen eero.vartiainen@kirkkonummi.fi kuntatekniikkapäällikkö Liitteet 1 Kirkkonummi_sähköauto_raportti_ pptx Palvelutuotannon lautakunta Kunnanhallitus Vastaus valtuustoaloitteeseen nro 25/2009; Sähköautojen lataustolppia Kirkkonummelle (kv) 458/ /2011 Palvelutuotannon lautakunta Valtuutettu Ville Salmela jätti valtuuston kokouksessa seuraavan aloitteen: "Suomessa on käynnistynyt sähköautojen tuotanto yhdessä tehtaassa ja toisessa tehtaassa on toisen sähköauton tuotanto valmisteluvaihessa tai jo myös käynnistynyt. Maailmalla sähköautojen kysyntä on suuressa kasvussa ja useat suuret autotehtaat ovat lanseeranneet tai lanseeraamassa sähköautoja markkinoille. Sähköautot voivat olla nollapäästöisiä jos niihin tuotettu energia on päästötöntä. Kirkkonummen kunnan tulee varmistaa, että kunnassamme on tulevaisuudessa sähköauton latauspaikkoja kunnan keskustassa sekä muilla asiointipaikoilla. Kunnan tulee asennuttaa muutama sähköauton lataustolppa Kirkkonummen keskustaan eri kohteisiin sekä mahdollisesti tolppia Masalan ja Veikkolan keskustoihin. Tolpat voidaan mahdollisesti asennuttaa yhteistyössä lataustolpan toimittajien, alueella sijaitsevien liikkeiden sekä sähköyhtiön kanssa yhteistyössä. Kaavoituksessa on mahdollista seurata tilanteen kehittymistä ja ottaa huomioon sähköautojen lisäyksen aiheuttamat lisävaatimukset sähkönsiirtoverkon infrastruktuurin rakenteessa jo alueita suunnitellessa.

35 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (52) Samalla on mahdollista kertoa Kirkkonummen kunnan positiivisesta asenteesta energiatekniikan yrityksiä kohtaan ja edistää niiden perustamista sekä siirtymistä Kirkkonummelle tuomalla asiaa esiin eri medioissa. On myös mahdollista tuoda esiin Kirkkonummen kunnan edellekävijän roolia uusien tekniikoiden edistämisessä." Aloitteen olivat myös allekirjottaneet: Pekka M Sinisalo, Pauliina Juntunen, Minna Hakapää, Johan Karlsson, Corinna Tammenmaa, Ulf Kjerin, Hans Hedberg, Patrik Lundell, Gun-Maj Beck, Marjokaisa Piironen ja Irja Bergholm. Päätös Kunnanvaltuusto päätti lähettää aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi. Palvelutuotannon lautakunta Kirkkonummen kunta osallistuu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) laadintaan ja siinä on vahvasti mukana liikkumisen ohjaus, hinnoittelu ja sääntely. Pysäköintipolitiikka on tehokas keino vaikuttaa liikkumisen ohjaukseen, liikenteen hinnoitteluun ja sen sääntelyyn. Nykyajattelun mukaan "hyötyjä maksaa", eli mm. liityntäpysäköinnin kustannukset tulisi jakaa useamman tahon kesken ja pysäköintipaikan kustannukset tulisi siirtää autoilun kustannukseksi. Yhtenä asiana työryhmissä on käsitelty sähköautojen latauspisteitä. Sähköautojen näkökulmasta infrastruktuurin kiire liittyy lähinnä suunnitteluohjeisiin ja sähköautojen varautumiseen, ei niinkään varsinaiseen toteutukseen. Pysäköintipaikat jossa on lataustolpat sähköautolle edellyttää pysäköintioperaattoria, joka huolehtii paikan ylläpidosta. Operaattorilla tulee olla tehokkaat yhteydet latauspisteisiin nopean latauksen varmistamiseksi. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla jo rakennettujen latauspisteiden yhdeksi ongelmaksi on havaittu toistuva ilkivalta, jonka vuoksi niitä on jouduttu ottamaan pois käytöstä ja siirtämään valvottuihin pysäköintilaitoksiin. Kirkkonummella yhdyskuntatekniikan toimiala on ottanut latauspisteiden rakentamisen esille vuotuisissa yhteistyökokouksissaan paikallisen sähköverkon rakentajan kanssa. Näissä tilaisuuksissa verkon rakentaja on ilmoittanut, että heillä on mahdollisuus varautua latauspisteiden rakentamiseen riittävän ajoissa kun asemakaavassa on merkintä "sallitaan sähköajoneuvon latauspisteen rakentaminen". Tällöin verkon rakentaja voi sijoittaa alueelle kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä riittävän suuren kaapelin latauspisteen rakentamiseksi. Latauspiste rakennettaisiin siinä vaiheessa, kun sille on tosiasiallista kysyntää.