koodi M4 Laatukäsikirjan, menettelyohjeiden ja hoito-ohjeiden jakelu ja lukuoikeudet sekä M7 Laatudokumenttien arkistointi ja hävitys.

Transkriptio

1 EETTISEN SERTIFIKAATTI ELÄINKAUPAN versio 1 sivu 1/8 laatija tark. hyv. edell. ohje pvm asiakirja EESP koodi ELÄINTEN KULJETTAMINEN Jakelu jakelulistan mukaan OHJEEN TARKOITUS Tässä ohjeessa kuvataan lajiryhmittäin tai lajeittain miten eläinten turvallisuus ja hyvinvointi turvataan kuljetuksen aikana vähemmän kuin vuorokauden kestävillä matkoilla. Ohje koskee kotimaassa tapahtuvia matkoja. Lyhyillä matkoilla tarkoitetaan tässä ohjeessa alle kahden tunnin pituisia matkoja. MUUT TÄHÄN OHJEESEEN LIITTYVÄT OHJEET M4 Laatukäsikirjan, menettelyohjeiden ja hoito-ohjeiden jakelu ja lukuoikeudet sekä M7 Laatudokumenttien arkistointi ja hävitys. Seuraavat yleisohjeet: Pikkunisäkkäiden yleisohje, Toisilleen vieraiden yksilöiden yhdistäminen ja Sairauden oireiden tunnistaminen ja hoitoon toimittaminen YLEISTÄ Kuljetus on tapahtuma, joka aiheuttaa eläimille voimakasta stressiä. Tämän vuoksi kuljetusmatkat tulee minimoida ja kuljetusvälineeksi on valittava eläintä vähiten stressaava vaihtoehto, joka tavallisesti on henkilöauto. Eläimiä ei kuitenkaan saa kuljettaa henkilöauton umpinaisessa tavaratilassa. Lentäminen on erittäin stressaavaa eläimille mm. metelin ja ilmanpaineen vaihteluiden vuoksi. Lentoteitse matkustamista tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Lentoyhtiöiden vaatimukset tulee ottaa huolella selville. Kaikki lentoyhtiöt eivät salli eläinten pitämistä matkustamossa. Lentoyhtiöillä on myös omat vaatimuksensa kuljetuslaatikoiden koosta ja materiaalista. Jos eläin joutuu matkustamaan ruumassa, on varauduttava siihen, että eläin joutuu olemaan yksin pitkän aikaa. Tällöin on kiinnitettävä erityistä

2 huomiota siihen, että kuljetuslaatikko tms. on pakovarma ja että eläimellä on riittävästi ruokaa ja nestepitoista ravintoa. Eläimiä on kuljetettava asianmukaisissa kuljetuslaatikoissa myös matkustettaessa julkisilla liikennevälineillä. Tämä ohje koskee eläinten kuljettamista kotimaassa. Valtion rajoja ylitettäessä tulee selvittää eläinten tuonti- ja vientimääräykset. Kuljetettavia eläimiä ei saa altistaa auringonpaisteelle, kuumuudelle, kylmyydelle, eikä vedolle. Eläimiä ei saa jättää kuumaan autoon. On huomattava, että nisäkkäillä lämpöhalvauksen vaara on suuri jo 27 C:ssa ja kuumuus tappaa pienen eläimen nopeasti. Pakkasella tai kuumalla säällä kuljetuslaatikkoa tulee pitää ulkona mahdollisimman lyhyen aikaa. Lisäksi kuljetuslaatikon ympärille voidaan kietoa pakkasella huopa tai sen kylkeen voidaan teipata tukevasti lämmintä (ei kuumaa) vettä sisältävä pullo. Kuumalla säällä kuljetuslaatikon kylkeen kiinnitettävän pullon tulee sisältää viileää vettä. Eläimiä tulee kuljettaa tarkoitukseen sopivissa kuljetuslaatikoissa, joissa on riittävän tehokas ilmanvaihto. Kuljetuslaatikon on oltava pakovarma ja niin tukeva, että se ei voi mennä rikki kuljetuksen aikana yllättävissä tilanteissa, esimerkiksi jos tapahtuu äkkijarrutus tai jotain putoaa kuljetuslaatikon päälle. Lyhytaikaiseen kuljetukseen tarkoitetuille laatikoille asetettavat vaatimukset ovat erilaiset kuin pitkäaikaisissa kuljetuksissa. Kuljetuslaatikko tulee kiinnittää siten, että se ei pääse missään tilanteessa putoamaan tai kaatumaan. On varmistettava, että eläin ei kärsi kuljetuksen aikana janoa tai nälkää. Eläimen kunto tulee tarkistaa matkan aikana vähintään neljän tunnin välein. Jos matka kestää yli vuorokauden, on eläimelle annettava vähintään 12 tunnin lepotauko asianomaisen lajin asiakasohjeen mukaisissa oloissa. Eläimiä ei tule kuljettaa omissa häkeissään useammastakin syystä: Häkeissä saattaa olla esineitä, jotka kaatuvat eläimen päälle esimerkiksi auton jarruttaessa. Äkkijarrutuksen sattuessa eläin voi vaurioitua paiskautuessaan häkin kaltereita vasten tai pudotessaan esimerkiksi riippumatosta. On myös vaara, että eläimen raaja tarttuu häkin pinnojen väliin. Lisäksi eläin tuntee olonsa oudossa tilanteessa turvallisemmaksi, kun se on pienemmässä, helpommin hallittavassa tilassa. Turvallisuuden tunnetta voidaan lisätä mm. peittämällä puolet laatikosta kankaalla, jolloin eläin ei tunne olevansa avoimessa tilassa. Kuljetettavan lajin olosuhdevaatimukset on otettava huomioon kuljetuksen aikana. Kuljetuslaatikon tulee olla niin suuri, että eläin pystyy vaivatta kääntymään, muuttamaan asentoa, kurkottautumaan kahdelle jalalle, liikkumaan hieman ja väistämään toista eläintä. 2

3 Kuljetuksen aiheuttama stressi kuluttaa elimistön voimavaroja. Vitamiinikuurin antaminen eläimelle sen saavuttua perille edistää toipumista. PIKKUNISÄKKÄÄT Kultahamsteri, kääpiöhamsteri, gerbiili, hiiri, rotta Paras kuljetuslaatikko pikkujyrsijöille on geoterraario eli nk. Fauna Box. Geoterraario on läpinäkyvää muovia ja katon sivun ja päällysritilöiden kautta ilma vaihtuu sopivasti siten, että ei synny vetoa. On huomattava, että geoterraariota tulee aina kantaa pohjaa tukien. Kannessa olevista kahvoista kannettaessa on vaara, että laatikon kansi irtoaa ja laatikko putoaa, jolloin eläimet saattavat vahingoittua tai voivat karata. Mikäli geoterraariota ei ole saatavilla, voi hamsterin, gerbiilin tai hiiren laittaa korkeintaan kahden tunnin kuljetuksen ajaksi esimerkiksi muoviseen karamellilaatikkoon. Tällöin laatikon jokaisen sivun yläreuna tulee rei ittää ilmanvaihdon turvaamiseksi. Pelkän katon rei ittäminen ei riitä turvaamaan ilmanvaihtoa. Kuljetuslaatikossa käytetään lajille sopivaa kuivikemateriaalia, kuten kutterinpuru, lehtipuuhake, sanomalehti tai muu pehmeä, pölyämätön ja imukykyinen kuivikemateriaali. Erityisesti gerbiileille, jotka kaivautuvat kuivikkeen sisään, kuiviketta tulee olla runsaasti. Kuljetuslaatikkoon tulee lisätä materiaalia, jonka sisään eläin voi piiloutua. Pesämateriaaliksi sopii esim. wc- tai talouspaperirulla, heinäkasa tai suuri määrä kevyttä kangasta, esim. fleecekangasta. Vesipulloa ei voida käyttää kuljetuksen aikana, koska pullon suuosan sisällä oleva kuula liikkuu ylös alas jokaisessa pienessäkin töyssyssä ja kastelee kuljetuslaatikon. Tämän vuoksi eläimillä tulee olla tarjolla nestepitoisia vihanneksia tai hedelmiä, esim. kurkkua tai melonia yli tunnin kestävillä matkoilla. Näistä eläimet saavat tarvitsemansa nesteen. Gerbiilin kuljetuslaatikkoon ei laiteta nestepitoisia hedelmiä eikä vihanneksia, vaan sille tarjotaan vettä neljän tunnin välein. Lisäksi kuljetuslaatikkoon tulee laittaa jyväseosta tai pellettejä. Kuljetuksen aikana tarjottavan ravinnon tulee olla sellaista, johon eläin on tottunut. Marsu, kani, chinchilla Marsua ja kania voidaan kuljettaa pahvilaatikossa lyhyillä, alle kahden tunnin matkoilla. Laatikon jokainen sivu tulee rei ittää ilmanvaihdon turvaamiseksi. Pitkillä matkoilla paras kuljetusväline marsuille ja chinchilloille on geoterraario, kissankuljetuslaatikko tai muunlainen kahvallinen kuljetukseen sopiva laatikko. On huomattava, että geoterraariota tulee aina kantaa pohjaa tukien. Kannessa olevista kahvoista kannettaessa on vaara, että laatikon kansi irtoaa ja 3

4 laatikko putoaa, jolloin eläimet saattavat vahingoittua tai voivat karata. Pienimmille kaniroduille sopivat samat kuljetuslaatikot kuin marsuille, mutta jättiroduille voi ainoa vaihtoehto olla suuri kissankuljetuslaatikko. Kuljetuslaatikossa käytetään lajille sopivaa kuivikemateriaalia, kuten kutterinpuru, lehtipuuhake, sanomalehti tai muu pehmeä, pölyämätön ja imukykyinen kuivikemateriaali. Lyhytaikaisessa kuljetuksessa käytettävän pahvilaatikon pohjalle on syytä laittaa niin paksu kerros kuiviketta, että pohja ei pääse vettymään. Kuivikkeen alle voi laittaa varmistukseksi sanomalehteä. Kuljetuslaatikkoon laitetaan heinää niin paljon, että eläin voi piiloutua /kaivautua sen alle. Heinä toimii paitsi suojapaikkana ja turvallisuuden tunteen lisääjänä myös ravintona. Marsu ja kani syövät hyvin usein, joten niille on välttämätöntä tarjota ruokaa matkan aikana. Myös chinchillalla heinäkasa toimii sekä suojapaikkana että ravintona. Yli tunnin pituisilla matkoilla eläimillä tulee olla tarjolla nestepitoisia vihanneksia tai hedelmiä, esim. kurkkua tai melonia. Näistä eläimet saavat tarvitsemansa ravinnon ja nesteen kuljetuksen aikana. Heinää ja nestepitoisia hedelmiä tai vihanneksia on oltava tarjolla vaikka eläin ei koskisikaan niihin matkan aikana. Chinchillan kuljetuslaatikkoon ei laiteta nestepitoisia hedelmiä eikä vihanneksia, vaan sille tarjotaan vettä neljän tunnin välein. Lisäksi chinchillan kuljetuslaatikkoon laitetaan pellettejä, joihin chinchilla on tottunut. LINNUT Alle kahden tunnin matkoilla peippoja, undulaatteja, kyyhkyjä, neitokakaduja ym. pieniä lajeja voidaan kuljettaa esimerkiksi pahvilaatikossa. On huomattava, että kaijasia ei voida kuljettaa pahvilaatikossa lyhyitäkään matkoja. Pahvilaatikon kaikki yläsivut tulee rei ittää ilmanvaihdon turvaamiseksi. On suotavaa, että kuljetuslaatikko on suhteellisen pieni, koska tällöin lintu räpiköi vähemmän laatikossa ja hämäryys sekä rajallinen tila luovat turvaa. Yli kahden tunnin matkoilla yllämainittuja lajeja tulee kuljettaa linnuille tarkoitetussa kuljetushäkissä. Suuria papukaijoja on suositeltavaa kuljettaa linnuille tarkoitetussa kuljetuslaatikossa tai -häkissä. Myös kissan kuljetuslaatikko tai peitetty koiran kuljetushäkki voivat sopia tarkoitukseen. Kyyhkyille ja viiriäisille sopii parhaiten lintujen kuljetukseen tarkoitettu kuljetuslaatikko. Yli kahden tunnin matkoilla suurille papukaijoille, peipoille, undulaateille, neitokakaduille ja kaijasille tulee tarjota orsi, joka on kiinnitetty sellaiselle korkeudelle, että linnun pyrstö ei osu lattiaan eikä pää voi osua kattoon. Kyyhkyjen ja viiriäisten kuljetuslaatikkoon ei laiteta ortta. 4

5 Yli kahden tunnin kuljetusta varten linnuille on laitettava kuljetuslaatikon pohjalle hedelmiä ja kuivaruokaa. On huomattava, että linnut ovat erittäin herkkiä kylmyydelle ja vedolle. Jollei nopea siirtyminen lämmitettyyn autoon ole mahdollista, on suositeltavaa lykätä kuljetusta lämpimämpien kelien koittamiseen saakka. Kuljetuslaatikko tulee kiinnittää siten, että se ei pääse missään tilanteessa putoamaan. Linnun luusto on hauras ja vaurioituu herkästi kuljetuslaatikon pudotessa. YLEISTÄ VAIHTOLÄMPÖISTEN KULJETUKSESTA Vaihtolämpöisten eläinten turhaa kuljettamista tulee välttää pakkasten aikaan. Eläimet laitetaan kuljetusastioissa (muovinen eläinkuljetuslaatikko, muovirasia, pahvilaatikko, jotkin käärmeet kangaspusseissa tms.) styroksisen tms. kylmälaukun sisälle. Kylmällä säällä laukkuun laitetaan lämmintä vettä sisältävä pullo tai muu vastaava lämmönlähde. On huomattava, että eläin ei saa päästä suoraan kontaktiin lämmönlähteen kanssa. Lämpömittarilla varmistetaan, ettei lämpötila suljetussa laukussa nouse lajille sopimattoman korkeaksi. Useimmille matelijalajeille sopiva kuljetuslämpötila on C, useimmille sammakkoeläinlajeille C. Lajikohtaiset suositukset tulee tarkistaa asianomaisen lajin hoito-ohjeista. SAMMAKKOELÄIMET Paras kuljetusväline sammakkoeläimille on geoterraario. Pieniä sammakkoeläimiä voidaan kuljettaa myös esimerkiksi pakasterasiassa, jonka sivuille ja yläreunaan on tehty ilmareikiä. Reiät tulee tehdä sisäpuolelta ulospäin, jotteivät sammakkoeläimet revi ihoaan karkeisiin reikäkohtiin. Sammakkoeläimiä kuljetettaessa on varmistettava, ettei kuljetusastian lämpötila missään vaiheessa matkaa muutu liian kylmäksi tai kuumaksi kuljetettavaa lajia ajatellen. Kuljettajan on myös huolehdittava siitä, ettei eläimen iho pääse kuivumaan kuljetuksen aikana. Kuljetusastian pakkaaminen styroksiseen kylmälaukkuun on suositeltavaa niin talvella kuin kesälläkin. Vain täysin akvaattiset eläimet kuten kynsisammakot ja aksolotlit voidaan kuljettaa vedessä. Osin maalla eläville lajeille, kuten kellosammakoille ja tuliliskoille kuljetusastian pohjalle laitetaan paksulti sammalta tai talouspaperia joka kastellaan märäksi. Sammakkoeläimille ei tarjota syötävää matkan aikana. MATELIJAT 5

6 Maakilpikonnat Kilpikonnien ja muidenkin matelijoiden kuljetukseen soveltuu parhaiten geoterraario, talvella kylmälaukku. Eläin laitetaan pienehköön rei itettyyn laatikkoon, jonka pohjalle laitetaan pehmikettä, esimerkiksi sanomalehtiä tai terraarion pohjamateriaalia. Kuljetuslaatikko laitetaan kylmälaukkuun. Lämpötilan tasaamiseksi kylmälaukkuun voidaan kiinnittää pullo, jossa on kylmällä säällä lämmintä vettä ja kuumalla säällä huoneenlämpöistä vettä. Lämpöä tasaavat vesipullot on sijoitettava siten, että kilpikonna ei pääse siihen käsiksi. Talvella kylmälaukun kansi pidetään ulkona tiiviisti suljettuna. Ilmanvaihdon varmistamiseksi kylmälaukun kantta voidaan hiukan avata lämpimässä autossa. Tämä ei ole kuitenkaan pakollista alle kahden tunnin matkoilla, koska matelijoiden aineenvaihdunta on niin hidas, ettei hapen kuluminen ole ongelma. Lämpö-/kylmäpullo tarkistetaan ja tarvittaessa vaihdetaan kahden tunnin välein. Kilpikonnalle ei anneta ruokaa tai juotavaa alle kahden tunnin matkoilla. Pitemmillä matkoilla kuljetuslaatikkoon laitetaan tuoreruokia, joita kilpikonna on tottunut syömään, nesteen saannin ja suoliston toiminnan turvaamiseksi. Suokilpikonnat Styroksisen kylmälaukun sisään laitetaan kuljetuslaatikko. Kuljetuslaatikon on syytä olla muovia; pahvi- tai styroksilaatikosta kilpikonnat voivat murtautua ulos. Alle kahden tunnin kuljetuksen aikana suokilpikonnan ei tarvitse olla vedessä tai märkä. Kuljetuslaatikon pohjalla voidaan käyttää pehmikkeenä esimerkiksi kuivaa pyyhettä. Lämpötilan tasaamiseksi kylmälaukkuun voidaan kiinnittää pullo, jossa on kylmällä säällä haaleanlämmintä ja kuumalla säällä huoneenlämpöistä vettä. Lämpöä tasaavat vesipullot on sijoitettava siten, että kilpikonna ei pääse siihen käsiksi. Mikäli kylmälaukku siirretään nopeasti lämpimään autoon, lämpöpullon käyttöön ei ole tarvetta. Lämpötilan nouseminen nostaa kilpikonnan aktiivisuustasoa, mikä ei ole suotavaa matkan aikana. Talvella kylmälaukun kansi pidetään ulkona tiiviisti suljettuna. Ilmanvaihdon varmistamiseksi kylmälaukun kantta voidaan hiukan avata lämpimässä autossa. Tämä ei ole kuitenkaan pakollista alle kahden tunnin matkoilla, koska matelijoiden aineenvaihdunta on niin hidas, ettei hapen kuluminen ole ongelma. Lämpö- /kylmäpullo tarkistetaan ja tarvittaessa vaihdetaan kahden tunnin välein. Kuljetuslaatikon tulee olla niin suuri, että kilpikonna mahtuu liikkumaan hiukan, kääntymään ja muuttamaan asentoa. Esimerkiksi noin kilon painoisille naaraille (kilvellä pituutta hieman yli 20 cm) on sopiva 8 litran laatikko, jonka yläreunaan tai kanteen on tehty ilmareikiä. 6

7 Yli kahden tunnin matkoilla pätevät samat ohjeet kuin silloin, jos kilpikonna joutuu jostain syystä olemaan poissa akvaariosta. Tällöin suokilpikonna tulee kylvettää kahdeksan tunnin välein puolen tunnin ajan kerrallaan. Samalla kilpikonna myös juo. Alle kahden tunnin matkoilla kilpikonnalle ei ole tarpeen antaa ruokaa eikä juotavaa. Pitemmillä matkoilla kuljetuslaatikkoon laitetaan tuoreruokia, joita kilpikonna on tottunut syömään, nesteen saannin ja suoliston toiminnan turvaamiseksi. Käärmeet ja liskot Käärmeitä ja liskoja kuljetetaan kylmälaukkuun tai muuhun lämpöä eristävään laukkuun laitetussa kuljetuslaatikossa. Kuljetuslaatikon pohjalle laitetaan imukykyistä pehmikettä, esimerkiksi sanomalehtiä, talouspaperisilppua tai terraarion pohjamateriaalia. Lämpötila säädetään asianomaiselle lajille sopivaksi kylmälaukkuun kiinnitettyjen lämmintä tai viileää vettä sisältävien pullojen avulla. Käärmeet ja liskot tuntevat olonsa turvalliseksi pienessä kuljetuslaatikossa. Käärme voidaan esimerkiksi laittaa kangaspussiin, joka sijoitetaan kylmälaukkuun. Matkan aikana käärmeitä ja liskoja ei ruokita. MUUT TERRAARIOELÄIMET Kummitussirkat Kuljetuksen aikaisten olosuhteiden tulee vastata mahdollisimman hyvin lajin normaaleita olosuhdevaatimuksia. Hellettä, pakkasta, suuria lämpötilan vaihteluita, suoraa auringonpaistetta, kuivuutta, vetoa tai jatkuvaa märkyyttä tulee välttää kuljetuksen aikana. Jo lyhyt altistus virheellisille olosuhteille saattaa tappaa hyönteisen. Ihanteellinen kuljetuslaatikko on ympäristöstä hyvin eristävä, kuten umpinainen styroksinen laatikko. Tämän sisälle voidaan laittaa sirkalle erillinen terraario tai sisustaa styroksi-laatikko kuljetusterraarioksi. Kuljetuslaatikon eristyksen tarpeen määräävät sääolosuhteet. Pilvinen, tyyni ja lämmin kesäpäivä sallii esim. geoterraarion (Fauna Box) käyttämisen. Kuljetuslaatikko tulee sisustaa siten, että mikään sisustuselementti ei voi kaatua kummitussirkkojen päälle eivätkä ne voi jäädä puristuksiin mihinkään väliin. Laatikkoa sisustettaessa on suosittava kevyitä mutta tukevia materiaaleja, kuten puiden oksia, jotka voidaan kiilata laatikon seiniin kiinni. Kiviä, juurakoita, vesiastioita tms. painavia ja helposti kaatuvia esineitä tulee välttää. Oksilla kiipeilevä kummitussirkka ei loukkaa itseään yhtä helposti kuin tyhjässä laatikossa oleva. Kummitussirkkojen on vaikea saada tukevaa otetta sileistä pinnoista, jolloin ne putoilevat ja heittelehtivät kuljetuslaatikon liikkeiden mukaan. 7

8 Kuljetuslaatikko tulee kiinnittää siten, että se ei voi pudota tai kaatua kuljetuksen aikana. Myös kuljetuslaatikon tärähtely tms. liikkuminen tulee minimoida. Kuljetuslaatikon tulee olla vähintään kolme kertaa niin korkea kuin sirkan vartalon pituus, sillä kummitussirkka saattaa luoda nahkansa kuljetuksen aikana Kuljetuslaatikon tulee olla niin tilava että sirkat mahtuvat vaivatta liikkumaan ja väistämään toisiaan. Kuljetuslaatikko tulee kostuttaa sumuttamalla aina kuljetuksen alkaessa sekä tarvittaessa myös matkan aikana, jotta sirkat voivat halutessaan juoda. On huolehdittava siitä, että kuljetuslaatikko ei pääse kuivumaan niin, ettei siinä ole vesipisaroita. Enemmän kuin tunnin kestäville matkoille tulee kuljetuslaatikkoon varata lajille sopivaa tuoretta ravintoa. Myös lyhyemmillä matkoilla on eduksi tarjota ruokaa. Matkan aikana umpinaista kuljetuslaatikkoa tulee avata aika ajoin, jotta happi ei pääse loppumaan eikä hiilidioksidipitoisuus nouse liian korkeaksi. LIITTEET Liite 1 Jakelulista Liite 2 Luettelo lähteistä ja käytetyistä asiantuntijoista 8