Viljojen kasvitaudit ja niiden hallinta. Marja Jalli ja Päivi Parikka MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen
|
|
- Kimmo Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Viljojen kasvitaudit ja niiden hallinta Marja Jalli ja Päivi Parikka MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen
2 VILJOJEN KASVITAUDIT SUOMESSA 57 kasvitautia raportoitu: 27 aiheuttaa tyvi / tähkä / talvehtimisvioituksia( ) 7 aiheuttaa nokitauteja ( ) 16 aiheuttaa lehtilaikkutauteja ( ) 7 aiheuttaa härmää tai ruostetta ( ) Uusimmat tulokaslajit Ramularia collo-cygni (2001), Fusarium langsethiae (2001)
3 OHRAN TYVI- JA LEHTILAIKKU Bipolaris sorokiniana RENGASLAIKKU Rhynchosporium secalis VERKKOLAIKKU Pyrenophora teres
4 OHRAN LEHTILAIKKUTAUTIEN YLEISYYS n=107 peltoa 2/107 puhdasta peltoa
5 KAURAN LEHTILAIKKUTAUTIEN YLEISYYS n=64 peltoa Kauran lehtilaikku Ohran tyvi- ja lehtilaikku Septoria-laikku 17/64 puhdasta peltoa
6 RUSKOLAIKKU Stagonospora nodorum PISTELAIKKU DTR-LAIKKU Pyrenophora tritici-repentis HARMAALAIKKU Mycosphaerella graminicola
7 KEVÄTVEHNÄN LEHTILAIKKUTAUTIEN YLEISYYS n=84 peltoa Ruskolaikku Pistelaikku Harmaalaikku 1/84 puhdasta peltoa
8 KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN TIETOKANTA VILJELYKIERTO WebWisu c SÄÄDATA + MUOKKAUSTAPA ITIÖINTI INFEKTIO + HÄLYTYS TAUTIRISKI LAJIKE c
9 VILJELYKIERTO & VEHNÄN SATO Jokioisten viljelykiertokoe monokulttuuri vehnä 1/2 vuosi vehnä 1/4 vuosi Sadoissa suuria vuosittaisia vaihteluita Keskimäärin kevätvehnän sato samansuuruinen kynnettäessä ja suorakylvettäessä Suorakylvetyt kasvustot pärjäsivät paremmin kevätkuivina ja kynnetyt kosteina kasvukausina Kevätvehnän sato suurin monipuolisessa viljelykierrossa molemmilla muokkausmenetelmillä
10 VILJELYKIERTO & KASVINSUOJELU Viljelyn monipuolistaminen on pitkä prosessi, jossa osa hyödyistä näkyy välittömästi esikasvivaikutuksena ja osa vasta vuosien kuluttua viljelyvarmuutena. Monipuolinen viljelykierto vähentää erityisesti kasvitautien esiintymisen riskiä. Viljelykierron merkitys kasvintuhoojien hillitsijänä korostuu muokkaamattomassa viljelyssä Hyödyt voimistuvat, kun kasvinsuojelusta huolehditaan kaikkien kierrossa olevien viljelykasvien osalta. Viljelyn monimuotoisuus voi tuoda mukanaan uusia ongelmia.
11 Fairytale Xanadu Annabell Harbinger Scarlett NFC Tipple Polartop Braemar Saana Marthe Barke Prestige LAJIKEKESTÄVYYS OHRAN VERKKOLAIKKU 3 Tautiluokka Verkkolaikun esiintyminen mallasohralajikkeissa Lajikkeet ovat vasemmalta oikealle tautimäärän mukaisessa nousevassa järjestyksessä. Mittarina on Scarlett-lajike, jossa verkkolaikkua on esiintynyt keskimäärin 1,1 %. Pylväiden pituuserot mittariin verrattuna ilmaisevat merkitsevää eroa kasvitaudin esiintymisen suhteen. Verkkolaikun peittämä pinta-ala eri lajikkeissa 0,1 5,2 %.
12 Toria Grace Elmeri Streif Alina Eerik Edvin Justina Conchita Tolkien Sunshine Cruiser JB Maltasia Einar Margret Tolar Jyvä Maaren Minttu Posada Propino Altti Kunnari Publican Beatrix Erkki Olavi Ingmar Artturi Amber Tocada Eliseta Quench Brage Rambler Rolfi Vilde Edel Wolmari Gaute Auriga Optima Pilvi Tiril Aukusti Voitto LAJIKEKESTÄVYYS OHRAN VERKKOLAIKKU 3 Tautiluokka Verkkolaikun esiintyminen rehu- ja tärkkelysohrissa Lajikkeet ovat vasemmalta oikealle tautimäärän mukaisessa nousevassa järjestyksessä. Mittarina on Vilde-lajike, jossa verkkolaikkua on esiintynyt keskimäärin 7,9 %. Pylväiden pituuserot mittariin verrattuna ilmaisevat merkitsevää eroa kasvitaudin esiintymisen suhteen. Verkkolaikun peittämä pinta-ala eri lajikkeissa 0,1 26,3 %.
13 Sertori Epos Wellamo Demonstrant Bombona Amaretto Puntari Zebra Marble Aallotar Quarna Bjarne Aino Picolo Kruunu Wanamo Anniina LAJIKEKESTÄVYYS VEHNÄN RUSKOLAIKKU 3 Tautiluokka Ruskolaikun esiintyminen kevätvehnälajikkeissa Lajikkeet ovat vasemmalta oikealle tautimäärän mukaisessa nousevassa järjestyksessä. Mittarina on Zebra-lajike, jossa ruskolaikku on peittänyt keskimäärin 11,8 % lehtipinta-alasta. Pylväiden pituuserot mittariin verrattuna ilmaisevat merkitsevää eroa kasvitaudin esiintymisen suhteen. Ruskolaikun peittämä pinta-ala eri lajikkeissa 6,4 20,6 %.
14 Sertori Amaretto Puntari Demosntrant Wellamo Epos Marble Bjarne Quarna Kruunu Aallotar Bombona Wanamo Zebra Anniina Aino Picolo LAJIKEKESTÄVYYS VEHNÄN PISTELAIKKU 3 Tautiluokka Pistelaikun esiintyminen kevätvehnälajikkeissa Lajikkeet ovat vasemmalta oikealle tautimäärän mukaisessa nousevassa järjestyksessä. Mittarina on Zebra-lajike, jossa pistelaikku on peittänyt keskimäärin 17,6 % lehtipinta-alasta. Pylväiden pituuserot mittariin verrattuna ilmaisevat merkitsevää eroa kasvitaudin esiintymisen suhteen. Pistelaikun peittämä pinta-ala eri lajikkeissa 12,1 19,1 %.
15 2005 Saana 2005 Arve 2005 Kunnari 2006 Arve 2006 Kunnari 2006 Saana 2006 Voitto 2007 Prestige 2007 Kunnari 2007 Voitto 2008 Prestige 2008 Voitto 2009 Voitto 2009 Olavi 2010 Voitto 2010 Edvin TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - OHRA Ohrakokeet Satotaso (käsittelemätön) Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin Laine, Jalli MTT 2011
16 Menara Tilt 250 EC Bravo Premium + Menara Juventus Zenit 575 EC Sportak EW Comet Plus Basso Prosaro Proline Stratego EC 250 Amistar + Zenit 575 EC Come + Sportak EW Stereo EC Acanto Prima Amistar + Menara Acanto + Zenit 575 EC Delaro TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - OHRA 2 Sadonlisäluokitus käsittelemättömään verrattuna 1 0 Ohran sato fungisidikokeissa Aineet ovat vasemmalta oikealle sadon mukaisessa nousevassa järjestyksessä. Mittarina on Tilt, (5 441 kg/ha). Pylväiden pituuserot mittariin verrattuna ilmaisevat merkitsevää eroa sadossa. Sato käsitellyissä kg /ha, käsittelemätön kg/ha.
17 Kannattavuus, /ha Comet Plus + Sportak EW (2) Acanto + Zenit 575 EC (6) Delaro (4) Amistar + Menara (4) Acanto Prima Amistar + Zenit 575 EC (12) Comet + Sportak EW Stereo EC (14) Sportak EW (14) Zenit 575 EC (14) Stratego EC 250 (6) Comet Plus (12) Basso (14) Proline (13) Prosaro (2) Tilt 250 EC Bravo Premium + Menara (2) Menara (4) Juventus (6) /tn 5500kg/ha Laine, Jalli MTT
18 TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - OHRA Ohrakokeet 2011, lajikkeena Voitto kg/ha +312 kg/ha 2585 kg/ha kg/ha 2441 kg/ha kg/ha 2900 kg/ha kg/ha 2734 kg/ha kg/ha Satotaso (käsittelemätön) Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin
19 OHRAN FUNGISIDIKOE SARVILAHTI Fungisidikäsittely Acanto Prima 1 kg /ha
20 OHRAN RENGASLAIKKU - YLISTARO Untreated A kg/ha A kg/ha A kg/ha A kg/ha A l/ha A l/ha A l/ha A l/ha A l/ha CHAMPION 300 SC 1.5 l/ha A l/ha PROLINE 250 EC 0.8 l/ha Scald, % of leaf area diseased on July 25th Trial Id.: FIJOZF Leaf 1 Leaf 2 Leaf 3
21 SATO TJP HLP Untreated A kg/ha A kg/ha A kg/ha A kg/ha A l/ha A l/ha A l/ha A l/ha A l/ha CHAMPION 300 SC 1.5 l/ha A l/ha PROLINE 250 EC 0.8 l/ha Yield, dt/ha Trial Id.: FIJOZF Untreated A kg/ha A kg/ha A kg/ha A kg/ha A l/ha A l/ha A l/ha A l/ha A l/ha CHAMPION 300 SC 1.5 l/ha A l/ha PROLINE 250 EC 0.8 l/ha Thousand grain weight, g Trial Id.: FIJOZF Untreated A kg/ha A kg/ha A kg/ha A kg/ha A l/ha A l/ha A l/ha A l/ha A l/ha CHAMPION 300 SC 1.5 l/ha A l/ha PROLINE 250 EC 0.8 l/ha Hectolitre weight, kg Trial Id.: FIJOZF
22 2005 Tjalve 2005 Mahti 2006 Tjalve 2006 Anniina 2007 Tjalve 2007 Kruunu 2007 Anniina 2008 Tjalve 2008 Amaretto 2009 Tjalve 2009 Kruunu 2010 Tjalve 2010 Kruunu TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - VEHNÄ Vehnäkokeet Satotaso (käsittelemätön) Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin Laine, Jalli MTT
23 Sportak EW Tilt 250 EC Comet Plus Menara Zenit 575 EC Amistar + Menara Juventus Basso Stratego Acanto + Zenit 575 EC Stereo EC Proline Comet + Sportak EW Amistar + Zenit 575 EC Acanto Prima Comet Plus + Juventus Prosaro Delaro Comet + Juventus TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - VEHNÄ 2 Sadonlisäluokitus käsittelemättömään verrattuna 1 0 Kevätvehnän sato fungisidikokeissa Aineet ovat vasemmalta oikealle sadon mukaisessa nousevassa järjestyksessä. Mittarina on Tilt, (5 685 kg/ha). Pylväiden pituuserot mittariin verrattuna ilmaisevat merkitsevää eroa sadossa. Sato käsitellyissä kg /ha, käsittelemätön kg/ha.
24 Kannattavuus, /ha (13 koetta) Prosaro (2) Delaro (4) Comet + Sportak EW (11) Comet + Juventus (2) Acanto Prima Acanto + Zenit 575 EC (6) Amistar + Zenit 575 EC (9) Proline (11) Menara (4) Amistar + Menara (4) Juventus (6) Stratego EC 250 (6) Basso (11) Zenit 575 EC (11) Tilt 250 EC Comet Plus + Juventus (2) Comet Plus (9) Stereo EC (11) Sportak EW (11) /tn 5500kg/ha Laine, Jalli MTT
25 TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - VEHNÄ Vehnäkokeet 2011, lajikkeena Picolo kg/ha kg/ha 4518 kg/ha kg/ha 4591 kg/ha kg/ha 4399 kg/ha kg/ha Satotaso (käsittelemätön) Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin
26 VEHNÄN FUNGISIDIKOE PIIKKIÖ 2011 Acanto 0.5 l/ha + Zenit 575 EC 0.5 l/ha Comet Pro 0.6 l/ha + Juventus 0.5 l/ha Amistar 0.5 l/ha + Menara 0.25 l/ha Acanto Prima 1.25 kg/ha Stratego EC l/ha Delaro 1 l/ha Prosaro 1 l/ha Proline 0.8 l/ha Juventus 1 l/ha Menara 0.5 l/ha Tilt 250 EC 0.5 l/ha Untreated Check
27 Fungisidi-resistenssin kehittyminen = Tehon heikkeneminen tilanne NorBarag-alueella strobiluriinien tehottomuus harmaalaikkua, härmää, pistelaikkua vastaan strobiluriinien tehon heikkeneminen ruskolaikkua vastaan strobiluriinien tehon heikkeneminen verkkolaikkua vastaan M. nivale sienissä löydetty kestävyyttä nyt myös NorBarag-alueella
28 Fungisidi-resistenssin kehittymisen hidastaminen /estäminen Alttiiden lajikkeiden viljelyn välttäminen Tautiriskin vähentäminen (viljelykierto, siemen, muokkaus ym.) Tarpeenmukainen torjunta Rajoita vaikutustavaltaan samanlaisten fungisidien ruiskutuskerrat minimiin Vuorottele tai sekoita vaikutustavaltaan erilaisia fungisideja Vaikutustapa mode of action
29 Fungisidien vaikutustavat Estää itiön itämisen Estää sienen kasvun mitoosi & solun jakautuminen hengitys sterolisynteesi aminohapposynteesi proteiinisynteesi
30 TEHOAINERYHMÄ VAIKUTUSTAPA SIENESSÄ RYHMÄÄN KUULUVIA TEHOAINEITA DMI-aineet Estävät soluseinien difenokonatsoli (DeMethylation muodostumista metkonatsoli Inhibitors) prokloratsi propikonatsoli protiokonatsoli syprokonatsoli tebukonatsoli Strobiluriinit (QoI-aineet, Quinone outside Inhibitors) Aniliinopyrimidiinit Morfoliinit Kloronitriilit Estävät soluhengityksen Estävät raaka-aineiden saantia Estävät soluseinien muodostumista Vaikuttavat useisiin kohtiin sienessä, esim. energian muodostus atsoksistrobiini pikoksistrobiini pyraklostrobiini trifloksistrobiini syprodiniili fenpropidiini fenpropimorfi klorotaloniili RYHMÄÄN KUULUVIA VALMISTEITA Basso, Juventus, Menara, Proline, Prosaro Sportak, Tilt Toisen tehoaineen osalta: Bravo Premium, Delaro, Stereo, Stratego, Zenit Acanto, Amistar, Comet Toisen tehoaineen osalta: Acanto Prima, Comet Plus, Delaro, Stratego Toisen tehoaineen osalta: Acanto Prima, Stereo Toisen tehoaineen osalta: Comet Plus, Zenit Toisen tehoaineen osalta: Bravo Premium
31 Fungisidien resistenssiriski Fungisidiryhmä (frac-koodi) Esimerkki aineista Fungisidin arvioitu riski Yhdistetty riski QoI-fungisidit (11) Atsoksi-, pikoksi-, pyraklo- ja trifloksistrobiini, Korkea = kresoksiimi-metyyli DMI-fungisidit (3) Difeno- met-, propi-, protiosypro-, tebukonatsoli Keskitaso= prokloratsi Aniliinopyrimidiinit (9) Syprodiniili Morfoliinit (5) Fenpropidiini, fenpropimorfi Matala-keskitaso = 1-2 Multi-site (5) klorotaloniili Matala = Patogeenista aiheutuva riski Matala = 1 Keskitaso = 2 Korkea = 3 Siemenlev. Rengaslaikku Harmaahome (Pyrenophora, Verkkolaikku Härmä Ustilago ) Harmaalaikku Maalevint. (Fusarium ) Ruskolaikku MJ mukaillut Keith J. Brent & Derek W. Hollomon, 2007 & FRAC LISÄÄ: FRAC (fungicide resistance action committee)
32 Hometta viljassa Kulunut kesä oli kostea ja lämmin Suotuisa homeille, joita esiintyi paikoin runsaasti Viljalla tärkeitä homeita: - punahomeet (Fusarium-lajit) - erilaiset tummat homeet (Alternaria spp, Cladosporium spp) -muita homeita: Penicillium spp.
33 Punahomeet viljan tauteina Punahomeet tärkeitä viljan laadun heikentäjiä Heikentävät jyvien kehitystä ja alentavat itävyyttä Aiheuttavat tyvitauteja ja tähkäfusarioosia Muodostavat hometoksiineja satoon
34 Useita Fusarium-lajeja aiheuttajina Yleisimmät Fusarium-lajit viljassa: - F. avenaceum: kaikilla viljoilla, yleisin viileässä ja kosteassa - F. culmorum: yleisin ohralla- kosteassa viihtyvä - F. graminearum: runsain kauralla, lämpimässä ja kosteassa - F. poae: kauralla eniten- lämpimässä, usein kuivissa oloissa - F. langsethiae: kauralla, ohralla- lämpimässä, eniten kuivassa - F. sporotrichioides- eniten ohralla Lisäksi F. tricinctum, F. equiseti, F. sambucinum, F. oxysporum
35 Hometoksiinit laadun alentajina- lajien muodostamat yhdisteet Tärkeimmät hometoksiinien tuottajat: Fusarium graminearum, F. culmorum: deoksinivalenoli (DON),zearalenoni F. langsethiae, F. sporotrichioides: T-2 ja HT-2 toksiinit F.poae: nivalenoli F. avenaceum ja F. tricinctum: enniatinit, F.avenaceum: moniliformini
36 Hometoksiinit suomalaisessa viljassa Hometoksiinien esiintymistä määritetty otannalla viljasta 1999 lähtien osana viljan laadunseurantaa Tällä hetkellä noin 170 näytettä/vuosi, aineisto kaikilta viljanviljelyalueilta Kevätviljoja, pääosin kauraa, syysviljoja hyvin rajoitetusti Määritetään tärkeimmät hometoksiinit sekä otannalla okratoksiini A (myös zearalenoni) Suomalaisessa viljassa ei havaittu suuria toksiiniongelmia Satunnaisesti korkeita DON-pitoisuuksia: säistä riippuen, useimmin kauralla 2000-luvulla T-2/HT-2 pitoisuudet nousseet: ongelmallisin kaura
37 -F. culmorum + F. graminearum kaurasadossa- viljan hometoksiiniseuranta -Kaikkia lajikkeita ei joka vuosi -Suuria eroja- lajikkeita viljellään eri alueilla, erilaiset olosuhteet
38 -F. culmorum + F. graminearum kaurasadossa, aineisto viljan hometoksiiniseurannasta -Alueiden ja vuosien välillä suuriakin eroja: sateisuus, lämpöolot, kasvupaikat
39 -F. culmorum + F. graminearum kevätvehnän sadossahometoksiiniseurannan aineisto - Homeiden määrä lisääntyy pohjoiseen mentäessä- sääolot vaikuttavat
40 -F. culmorum + F. graminearum kevätvehnän sadossahometoksiiniseurannan aineisto -kevätvehnällä vähemmän tartuntaa kuin kauralla tai ohralla
41 -T-2 ja HT-2 toksiinien tuottajat F. langsethiae ja F. sporotrichioides -yhteenlaskettu tartunta kauralajikkeiden satonäytteissä, hometoksiiniseurannan aineisto -Lajikkeiden välillä eroja, vuosien väliset erot voivat olla suuria, säät vaikuttavat
42 Kauppakelpoisuuteen vaikuttavat raja-arvot Raja-arvot elintarvikeviljassa, rehussa Euroopan Yhteisön raja-arvot: DON, ZEN, fumonisinit elintarvikeviljassa ja viljatuotteissa suunnitteilla T-2+HT-2 enimmäispitoisuus DON: raja-arvo EU:ssa elintarvikeviljalle 1250μg /kg (ohra ja vehnä), 1750μg/kg (kaura) Rehuviljalle 8000µg/kg T-2/HT-2 oletettu arvo: keskusteltu rajoista 500µg/kg kauralle 200µg/kg muille viljoille ZEN 100µg/kg viljalle 200µg/kg maissille Lasteruualle selvästi alhaisemmat arvot (Aspergillus- ja Penicillium-sienten tuottamat okratoksiini A 5,0 µg/kg, aflatoksiinit summana 4,0 µg/kg)
43 Toksiinien muodostuminen Alkaa jo pellolla: Fusarium-lajit muodostavat toksiineja jo kehittyvässä jyvässä Tällä hetkellä tutkitaan: milloin toksiininmuodostus alkaa kehittyvässä jyvässä- havaintoja toksiineista jo muutaman viikon kuluttua tartunnasta Toksiinit valmiina jo puintihetkellä Kostean viljan lämpeneminen: runsas rihmaston muodostuminentoksiineja kehittyy Eivät lisäänny kuivassa viljassa varastointikaudella- kun viljan kosteus on alle 20% ei enää Fusarium-aktiivisuutta ja toksiinien muodostumista Eivät hajoa viljasta, Fusarium-sienet vähenevät
44 Vaihtelevat lämpötilat edistävät muodostumista Aikainen tartunta, voimakkaat lämpötila- ja kosteusvaihtelut edistävät- stressitilanteet Toksiineja muodostavat sienikannat ja tartunnan runsaus vaikuttavat riskiin Kosteus ennen korjuuta ja lako syksyllä lisää toksiiniriskiä: suuri kosteus, kylmyys Useita toksiininmuodostajia yhdessä: voivat lisätä pitoisuutta
45 Fusarium- ja toksiiniriskiin vaikuttavat Tärkein vaikuttava tekijä sää Kosteus ja sade tähkälle tulon aikaan riski Kosteana kasvukautena muutenkin enemmän tartuntaa kuin kuivana Runsaampi homekasvu, enemmän lajeja Kriittinen tekijä lämpötila: lämmin suosii Fusarium-tartuntaa ja toksiininmuodostusta Lämpimänä kesänä korkeampi toksiinipitoisuus: homelajisto vaikuttaa Alkukesän lämpö lisää Fusarium-riskiä> Loppukesän sateisuus Lämmin ja kostea> DON Lämmin ja kuiva> T2/HT-2 Viileä ja sateinen: F. avenaceum- vähemmän toksiineja
46 Yksipuolinen viljely lisää Fusarium-tartuntaa pellolla Esikasvilla selkeä vaikutus DON-pitoisuuksiin viljoilla, kuitenkin DON-muodostajia muillakin kuin viljakasveilla T-2/HT-2 pitoisuuksiin selkeä vaikutus- muut kuin viljat eivät isäntäkasveja Muut kuin viljakasvit yleensä vähentävät riskiä Ei kuitenkaan aina: norjalainen riskiarvio- peruna ongelmallinen Kasvinjäte yksipuolisessa viljelyssämäärä vaikuttaa Voi vaikuttaa myös vuoroviljelyssä- samoja lajeja elää muillakin kasveilla Erityisesti F. culmorum ja runsas kasvinjäte! Muokkaus ja kasvinjäte Lietelannan käyttö
47 Maan muokkaus Suorakylvö voi olla ongelma Kasvinjäte- olki ja sänki säilyttävät Fusarium-sieniä - tartunta suoraan kasveihin Kevytmuokatussa saattaa olla vielä suurempi riski kuin suorakylvössä: kasvinjäte muokataan osin peittoon Viljalaji ja lajike vaikuttavat Kauralla suurin riski: DON, T-2/HT-2 Ohralla riskit ehkä kasvamassa: T-2/HT-2 Vehnällä DON-riski pohjoisilla alueilla suurin Syysviljoilla vähiten toksiineja, vaikka rukiilla usein Fusarium-tartuntaa Kaura- ja ohralajikkeiden välillä eroja
48 Kasvinsuojelulla voidaan vaikuttaa riskiin: Terve kylvösiemen tai peittaus vähentävät siemenen mukana tulevaa tartuntaa Rikkakasvien torjunta: kasvuston kosteus pienempi Lako riskitekijä- tartunta leviää lakoviljassa Fusarium-torjuntaan olemassa valmisteita: - Vaikutukset ristiriitaisia- DON pitoisuuksiin voi olla vaikutusta - torjuu DON-tuottajia T2/HT-2 pitoisuuksiin ei vaikutustaei vaikutusta F. langsethiae-lajiin Fusarium-tartuntaa ja toksiininmuodostusta aina korjuuseen asti: vaikutus ei riitä loppuun asti
49 Sadon korjuu ja käsittely: Myöhästynyt puinti riskitekijä Homeet- erityisesti F. culmorum- kasvavat vielä viileässä Ei kylmäilmakuivausta: homekasvu jatkuu- lämminilmakuivauksessa pysähtyy Lajittelulla voidaan vähentää toksiinipitoisuutta: pienissä jyvissä eniten toksiineja Ei lajittelujätettä rehuksi!
50 Toksiinien haitallisuus eläimille Trikotekeenit estävät proteiinisynteesiä ja ovat voimakkaasti solutoksisia- punasolujen tuhoutuminen Heikentävät immuunijärjestelmää- valkosolukato EU suositus, enimmäismäärät: DON 8000µg/kg rehussa (vilja), µg/kg (maissi) Fusarium-toksiinit haitallisimpia sioille:-riskiraja DON 300µg/kg, T-2+HT-2 200µg/kg : suositus DON 900µg/kg Naudoille eivät yhtä ongelmallisia: trikotekeenien hajoaminen pötsissä EU-suositus: vasikoille DON 2000µg/kg, (karitsoille) Myös hevosille trikotekeenit haitallisia Siipikarjalle aflatoksiinit haitallisimpia
51 Oireita eläimillä Trikotekeenien aiheuttamia oireita eläimillä- yleisiä oireita Syönnin väheneminen ja oksentelu Ripuli Ihon ja limakalvojen oireet- haavaumat Heikentynyt kasvu Vastustuskyvyn heikkeneminen Erityisesti sioilla: DON: vähentynyt rehunkulutus ja kasvu, oksentelu NIV: munuaisvauriot, limakalvo-oireet, vähentynyt rehunkulutuus ja valkosolujen määrä T-2: immuunijärjestelmän heikkeneminen, vähentynyt rehunkulutus ja kasvu ZEN: hedelmällisyyshäiriöt- estrogeenivaikutus, luominen
52 Homeiden ja toksiinien hallinta Monipuolinen viljelykierto Kasvualustan muokkaus- kasvinjätteen multaus Kylvösiemenen peittaus Laon esto Rikkakasvien torjunta Mahdollisimman kestävät lajikkeet Nopea ja tehokas sadon kuivaus Sadon lajittelu
53 Työkaluja toksiinien hallintaan Suomalainen ohjeisto hometoksiinien torjuntaan Vilja-alan yhteistyötyöryhmän tuottama :Viljelytekniset toimenpiteet hometoksiiniriskin pienentämiseksi Löytyy netistä: Toksiinipitoisuuksia voi määrityttää: kemiallista analytiikkaa maksullisena palveluna MTT laboratorioilla Riskiennustetta hometoksiineille kehitetään: tavoitteena saada käyttöön viljelijöille ja viljanostajille Säämallilla yleisarvio toksiiniriskistä, viljelmäkohtainen ennuste vaatii viljelytietoja
54 Direktiivi 2009/128/EC kasvinsuojeluaineiden tehokkaasta käytöstä Vähentää kasvinsuojeluaineista ihmisen terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä. Edistää IPM-työkalun (integrated pest management) käyttöönottoa. IPM pyrkii tasapainoiseen peltoekosysteemiin ja kannustaa käyttämään luontaisia menetelmiä kasvintuhoojien hillitsemiseksi.
55 Kasvinsuojeluainelakiin kirjattiin integroidun torjunnan vaatimus Vaatimus kasvinsuojeluaineiden integroidusta torjunnasta on sisällytetty vuodenvaihteessa uudistettuun kasvinsuojeluainelakiin. Integroidun torjunnan periaatteisiin kuuluu muun muassa monipuolisen viljelykierron harjoittaminen, tarpeenmukainen lannoitus, kastelu, kalkitus ja ojitus sekä mahdollisuuksien mukaan muiden kuin kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttäminen. Viljelijöiden kasvinsuojeluaineiden käyttöä valvotaan kirjanpidon kautta.
56 KASVITAUTIHAVAINNOT Tiedon kerääjinä kansalaiset tutkijat, neuvojat, viljelijät Havaintoja viljojen lehtilaikkutaudeista kasvilaji, tauti, taudin määrä aika, paikka Työkaluna VTT:n kehittämä Enviobserver matkapuhelinsovellus tulokset avoimella web-sivulla Hyödyt paikkakuntakohtainen tieto kasvitautien esiintymisestä tietokanta tutkimuskäyttöön
57 KASVITAUTIEN ENNUSTEMALLI Ilmoittaa lohkokohtaisen kasvitautiriskin viljely- ja säätietojen perusteella WEBWISUN TIETOKANTA VILJELYKIERTO WebWisu SÄÄDATA + MUOKKAUSTAPA ITIÖINTI INFEKTIO + HÄLYTYS LAJIKE
58 MALLIN TESTAUS WebWisu-pohjaisen kasvitautien ennustemallin testaus 9 PesticideLife-hankkeen tilaa 10 koulutilaa Lohkotiedot WebWisusta, säätiedot IL / sääasema Kasvitautien etenemisen seuran kasvustonäytteiden avulla Tulosten pohjalta ennustemallin hionta (ProAgria & MTT) DTR-LAIKKU RUSKOLAIKKU VERKKOLAIKKU
59 100 OHRAN VERKKOLAIKKU
60 100 VEHNÄN PISTELAIKKU
61 PISTELAIKKUMALLI 28 % 61 % 9 %
62 UUDET TYÖKALUT APUNA IPM-VILJELYSSÄ Puitedirektiivi (2009/128/EY) edellyttää, että kaikki ammattimaiset käyttäjät noudattavat integroidun torjunnan yleisiä periaatteita (viim ) 1) Ennaltaehkäisy (suunnittelu, viljelykierto, lajikevalinta, siementen laatu ja peittaus ym.) 2) Tarkkailu ja tunnistus pellolla 3) Torjuntatarpeen määrittely 4) Varsinainen torjuntatoimenpide tilanteeseen sopivalla menetelmällä (aineen ja ajoituksen valinta)
63 TULE MUKAAN SUUNNITTELEMAAN IPM-TYÖKALUJA Tilakohtaiset toimet suunnitellaan yhdessä helmi-maaliskuun aikana Viljelijä valitsee tilalleen parhaiten sopivat toimet Viljelijä toteuttaa integroidun kasvinsuojelun toimet itsenäisesti osana normaalia viljelyä Syksyllä arvioimme toimien onnistumista Mukaan on hyvä saada eri tiloja eri tuotantosuunnista Kasvinsuojelukäytännöt ja mahdollisuudet toteuttaa IPM:ää vaihtelevat varmasti aika tavalla, esim. kasvilajit ja halukkuus tai mahdollisuudet viljelykiertoon.
64 KIITOS
Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi. Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi
Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi Kasvintuotannon tulos biologisten, teknologisten ja taloudellisten tekijöiden yhdysvaikutusten
LisätiedotKASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto
KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO
LisätiedotEnnusteet auttavat näkemään pidemmälle
Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 Marja Jalli MTT, Patrik Erlund NSL, Sari Peltonen ProAgria, Antti Hannula HAMK, Elina Seppä HY, Sirpa Thessler MTT LIFE08
LisätiedotViljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin
Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka
LisätiedotViljalajikkeet ja tautitorjunta
Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige
LisätiedotPunahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA
LisätiedotKasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,
LisätiedotKauran hometoksiinit. Monipuolinen kaura -seminaari , Raisio -konserni, Raisio
Kauran hometoksiinit Monipuolinen kaura -seminaari, Raisio -konserni, Raisio Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus 1 2.9.2015 Viljojen käyttö teollisuudessa 2016 Kuva: Luonnonvarakeskus
LisätiedotVILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA
VILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA 2005-2008 MTT Kasvinsuojelu Peppi Laine, Marja Jalli ja Päivi Koski MTT Kasvinsuojelu on tehnyt yhteistyössä Ylistaron ja Piikkiön
LisätiedotMiten hometoksiinit hallintaan?
Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha
LisätiedotTuoresäilöttäväksi viljeltävän viljan mahdollisuudet & Punahomeet viljassa voidaanko viljelytekniikalla vaikuttaa?
Tuoresäilöttäväksi viljeltävän viljan mahdollisuudet & Punahomeet viljassa voidaanko viljelytekniikalla vaikuttaa? Päivi Parikka Luke kasvinterveys Jokioinen Arja Mustonen TuIsNa-hanke 1 Päivi Parikka
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotViljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu
LisätiedotViljan hygieeninen laatu
Viljan hygieeninen laatu voiko homeita välttää? Laboratoriopäällikkö Veli Hietaniemi, MTT, 31600 Jokioinen, veli.hietaniemi@mtt.fi Laatuviljaseminaari 10.3.2009, Maaseuturavintola Hollolan hirvi, Hollola
LisätiedotHometoksiinit hallintaan
Viljelijäseminaari 26.1.2017, Huittinen järjestäjänä Vilja-alan yhteistyöryhmä Hometoksiinit hallintaan Tutkija Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Viljojen Fusarium
LisätiedotPunahome & toksiinit. GLUTEENITON VILJELYKIERTO ERIKOISTUMISVAIHTOEHTO TILOILLE Huittinen
Punahome & toksiinit GLUTEENITON VILJELYKIERTO ERIKOISTUMISVAIHTOEHTO TILOILLE Huittinen 10.3.2017 marja.jalli@luke.fi, paivi.parikka@luke.fi ETELÄ-POHJANMAA UUSIMAA HÄME SATAKUNTA ETELÄ-POHJANMAA 2 10.3.2017
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000
LisätiedotMonitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä
8.2.2010 Martti Vuorinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Ohra Ohralajikkeista suurin osa palvelee rehukäyttöä, mutta osa menee myös mallas- ja osa tärkkelysohraksi. Mallas- ja tärkkelysohriin kuuluu sekä
LisätiedotKasvintuotanto kannattaa
Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta
LisätiedotKASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana
LisätiedotProline- uuden sukupolven triatsoli
Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden
LisätiedotHometoksiinit hallintaan!
Vilja- ja öljykasvipäivä Hämeenlinnassa 16.02.2012, Hämeen ammattikorkeakoulu Hometoksiinit hallintaan! Veli Hietaniemi, Sari Rämö, Tauno Koivisto ja Päivi Parikka, MTT Yhteistyötahot: MMM, VYR, Evira,
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotKasvitautien torjunta viljoilla
Kasvitautien torjunta viljoilla Ulla Heinonen, Marja Jalli, Peppi Laine PesticideLife 19.2.21 LIFE8 ENV/FIN/64 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea. Kasvitaudin esiintymisen
LisätiedotIPM-kokemuksia kesältä 2010
IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
LisätiedotSertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy
Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
Lisätiedot12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG
12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista
Lisätiedot5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
Lisätiedot12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
LisätiedotViljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu
LisätiedotViljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
LisätiedotMALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN
MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR
LisätiedotTautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,
Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotTimo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen
Timo Kaukoranta Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen Yleiset pellolla kertyvät homemyrkyt (mykotoksiinit) viljelykasveissa Pahimmat maissi, viljat, pähkinät kaikkialla on toksiineja, aiheuttajat
LisätiedotAgrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimmista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa pellonpiennartilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty
LisätiedotBayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com
Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Mitä Bayer on tutkinut? Kolmen vuoden koesarja 2011 2013 (ja 2014) Neljä sikatilaa:
LisätiedotViljan konttilastausnäytös , Harjavalta. Viljojen hometoksiiniriski ja kauran erityisominaisuudet
Viljan konttilastausnäytös 31.05.2018, Harjavalta Viljojen hometoksiiniriski ja kauran erityisominaisuudet Veli Hietaniemi Tuotantojärjestelmät Luonnonvarakeskus 1 2.9.2015 Kauramme laatu ja vaalea väri
LisätiedotKasvitautien esiintyminen viljalajikkeilla virallisissa lajikekokeissa 2007 2014
183 Kasvitautien esiintyminen viljalajikkeilla virallisissa lajikekokeissa 2007 2014 Marja Jalli, Auli Kedonperä, Antti Laine, Merja Högnäsbacka, Marja Kujala, Markku Niskanen, Lauri Jauhiainen ja Hannele
LisätiedotSELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA
SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA Esityksen sisältö Maatilojen siemenkäyttö Siemenkyselyn tulokset Siemenalalla tehdyt aiemmat tutkimukset Selvityksen yhteenveto 2 Sertifioidun siemenen käyttö
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_058912, 16.7.2012 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012 Määritelmät
LisätiedotMallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,
LisätiedotKasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä
LuhaGeoIT-loppuseminaari 14.11.2014 Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä Marja Jalli, Erja Huusela-Veistola, Jusi, Nikander, Hanna Huitu marja.jalli@mtt.fi MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvitaudit
LisätiedotBOREALIN LAJIKKEET 2016
BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.
LisätiedotMallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Suuri jyvä = paljon tärkkelystä = paljon: - energiaa rehuviljassa - jauhoa leipäviljassa - saantoa mallasohrassa kuori valkuainen
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_097912, 19.11.2012 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012 Määritelmät
LisätiedotIntegroidun torjunnan yleiset periaatteet
Integroidun torjunnan yleiset periaatteet Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kasvintuotanto Kasvinsuojeluaine-kouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutus Tampere 1.11.2013 22.1.2014 1 IPM-KOULUTUKSEN
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotPunahomeet ja toksiinit viljassa miten riskiä voi vähentää
Punahomeet ja toksiinit viljassa miten riskiä voi vähentää Päivi Parikka Luonnonvarakeskus Kasvinterveys Jokioinen Pohjois-Suomen viljaseminaari Oulunsalo 28.1. 2019 Fusarium-sienet - punahomeet yleisiä
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_062911, 20.7.2011 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011 Määritelmät
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2010
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_050610, 2.7.2010 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2010 Määritelmät
LisätiedotKasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden
LisätiedotKokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä
LisätiedotKasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693
Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä
LisätiedotOnko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotPeittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman
LisätiedotKauran kasvinsuojelu
ELINTARVIKEKAURAN VILJELY Toholampi ke 26.4.2017 Kauran kasvinsuojelu Kauran kasvinsuojelu Sirkku Koskela Sirkku Koskela 0400137124 ProAgria Keski-Pohjanmaa Kauran kasvitaudit ja niiden torjunta Tyvitaudit:
LisätiedotAgrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa tilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty Havaintolohko-
LisätiedotVILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj
BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan
LisätiedotViljan kasvinsuojelu 2013
Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest
LisätiedotViljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
LisätiedotKasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki
LisätiedotKesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
LisätiedotSiemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa
Siemenen laatu ja punahome Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa Suomessa tuotetuista siemeneristä tutkitaan näyte Eviran siemenlaboratoriossa tutkimukset puhtaus (puhdas siemen,
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
LisätiedotViljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa
4 Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa 2002 2009 Arjo Kangas, Marja Jalli, Auli Kedonperä, Antti Laine, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen, Lauri Jauhiainen
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_086613, 16.10.2013 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013 Määritelmät
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_062213, 12.7.2013 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013 Määritelmät
LisätiedotVIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012
VIKING MALT 6.3.2012 Lahti Mallaslajikkeita luomuviljelyyn Evira MALLASOHRALAJIKKEIDEN JALOSTUSTAVOITTEET Viljelyn näkökulma (Mallasohrakomitea 2011): VILJELYVARMUUS aikaisuudeltaan erilaisia, Suomen oloihin
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain v. 2009
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_099409, 25.11.2009 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain v. 2009 Määritelmät
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain v. 2008
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_077708, 07.11.2008 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain v. 2008 Määritelmät
LisätiedotINTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA
INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA KÄYTÄNTÖÖN 1.1.2014 C:\Users\Omistaja\Documents\Konsultointi\KASVINSUOJELUKOULUTUS\2012 Uusi koulutus\mmma_7_2012.pdf MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/2012
LisätiedotCelest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt
Den bästa starten för en god tillväxt viljojen peittaukseen Siemenlevintäisten ja maasta oraaseen leviävien tautien torjumiseen Nestemäinen helppo käyttää Kolme tehoainetta: fludioksoniili 25 g/l difenokonatsoli
LisätiedotAMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotJuha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP
LisätiedotLAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari UUTTA- JA AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA Hämeenlinna 23.2.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojeluongelmat jatkuvat! Laadun merkitys korostuu yhä enemmän Tulevana kesänä viljatiloilla
LisätiedotViljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717
Viljan kasvinsuojelu 2012 Arto Markkula p. 0500 281717 Heikot tehot MCPA:sta Ariane S:ään ja LogranPlusOxitril:sta Ally Class:iin Henkiin jääneitä lajeja: - jauhosavikka, matara, vesiheinä, emäkki, pillike
LisätiedotKasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa
Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa 14.2.2013 Pertti Tamminen Rapsia ja vesiheinää 2010 Maatalouskauppojen taistelu markkinaosuuksista KESTÄVÄÄ VESIHEINÄÄ... RESISTENSSIRISKI... Maatalouskauppojen
LisätiedotK-maatalous kevät Joensuu
K-maatalous kevät 2009 Joensuu 18.11.2013 1 K-maatalouden siemenkauppa Lajike-edustukset K-maatalouden koetila Viljelyohjelma Oma siemensopimustuotanto 2 K-maatalouden koetila 3 17.6.1963 päätös hankinnasta
LisätiedotAvaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet
Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet Asko Hannukkala, Pauliina Laitinen, Erja Huusela-Veistola, Arjo Kangas & Pirjo Peltonen-Sainio MTT, Kasvintuotannon tutkimus Rypsinostehanke 2007-2009
LisätiedotViljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa
125 Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa 2006 2013 Marja Jalli, Auli Kedonperä, Antti Laine, Markku Niskanen, Merja Högnäsbacka, Marja Kujala, Lauri Jauhiainen ja Hannele
LisätiedotUUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
LisätiedotViljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa
MTT:n selvityksiä 161 Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa 2001-2008 Arjo Kangas, Marja Jalli, Auli Kedonperä, Antti Laine, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen,
LisätiedotKasvinsuojelu ja riskienhallinta - Sato kasvaa lehdessä
Kasvinsuojelu ja riskienhallinta - Sato kasvaa lehdessä Kasvinsuojelu osana maatilan riskienhallintaa Sadon määrä ja laatu Resistenssi Tuotannollinen ja teknologinen riski Hinta- ja markkinariski + = Taloudellinen,
LisätiedotPeltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
LisätiedotLaatukauraa kansainvälisille - ja kotimarkkinoille
Tapaa viljanviejä viennillä parempaa hintaa, Rauman satama Laatukauraa kansainvälisille - ja kotimarkkinoille Veli Hietaniemi Tuotantojärjestelmät Luonnonvarakeskus Sastamalasta brändiviljaa kansainvälisille
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotKasvitaudit muuttuvassa ilmastossa mitä odotettavissa
Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa mitä odotettavissa 15.11.2017 marja.jalli@luke.fi 1 Teppo Tutkija 15.11.2017 Kasvitaudit aiheuttavat vuosittain maailman ravinnontuotantoon noin 10 %:n leikkauksen Suomessa
LisätiedotPESTICIDELIFE Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljoilla
PESTICIDELIFE Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljoilla Sanni Junnila, Pauliina Laitinen Väliseminaari 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea.
LisätiedotKASVITAUTIEN TORJUNTA-AINEIDEN KÄYTTÖSELVITYS KYMENLAAKSOSSA
KASVITAUTIEN TORJUNTA-AINEIDEN KÄYTTÖSELVITYS KYMENLAAKSOSSA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maatalouselinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2014 Juho Lassi TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
Lisätiedot