Tuoresäilöttäväksi viljeltävän viljan mahdollisuudet & Punahomeet viljassa voidaanko viljelytekniikalla vaikuttaa?

Transkriptio

1 Tuoresäilöttäväksi viljeltävän viljan mahdollisuudet & Punahomeet viljassa voidaanko viljelytekniikalla vaikuttaa? Päivi Parikka Luke kasvinterveys Jokioinen Arja Mustonen TuIsNa-hanke 1 Päivi Parikka

2 Sisältöä Tuoresäilöntään viljeltävän viljan tarjoamat mahdollisuudet Punahomeet: miten ne elävät ja tartuttavat Fusarium-toksiinit ja niiden muodostuminen Toksiinien haitallisuus Punahomeiden esiintymiseen vaikuttavat tekijät Hallintamahdollisuuksia viljan viljelyssä 2 Päivi Parikka

3 Tuoreviljan viljelyn tarjoamat mahdollisuudet viljelyssä Pidentää korjuuaikaa murskesäilönnässä Kylvöjen venymisen haitta vähenee Puintiurakoitsijoita helpompi saada Laajentaa viljeltävien kasvilajien määrää pitkän kasvuajan lajeihin Vehnä Kevätruisvehnä Mahdollistaa myöhäisempien lajikkeiden viljelyn Satoisammat lajikkeet kaurassa, ohrassa ja vehnässä Aikaisin korjattavilla lajeilla/lajikkeilla parannetaan tulevien vuosien nurmisatoa Korjuu aikaistuu 1-2 viikkoa -> nurmella aikaa versoa -> lisää tiheyttä ja voimaa kevään kasvuunlähtöön 3 Arja Mustonen

4 Miksi homeriskin huomioiminen on tärkeää? Tuoresäilönnässä punahomeen toksiinien määrää ei voi vähentää korjuun jälkeen lajittelemalla viljaa Riskin ennakointi tärkeää Puhdas siemen Viljelykierto Kasvitähteen määrä Lajivalinnat (Tautitorjunta mahdollinen jos tuoresäilöttävä vilja korjataan tuoresäilöntää normaaliin puintikosteuteen ja aikaan tai viljellään myöhäisiä lajikkeita) 4 Arja Mustonen

5 Fusarium-sienet -punahomeet yleisiä monilla kasvilajeilla kasvien taudinaiheuttajia ja kasviaineksen hajottajia viljojen taudinaiheuttajia: juuristo- ja tyvitaudit, tähkävioitukset, osa lajeista merkittäviä toksiinien muodostajia säilyvät maassa, kasvinjätteessä, siemenissä 5 Päivi Parikka

6 Punahomeet tartuttavat Kasvavat saastuneesta siemenestä oraisiin Tartuttavat kasvinjätteistä kasvamalla oraisiin ja vanhempiin kasveihin Tartuttavat kosteassa, kosteuden viipymä edistää tartuntaa Vaativat lämpöä lisääntymiseen: tartunta voimistuu Tartunta: Tyvitautioireet tartunnasta kasvien tyvelle: tyven ruskettuminen, juurten tuhoutuminen Tähkien tartuntaa tähkälle tulosta korjuuseen asti: tartuttavat kukkia usein kuihtuvien heteiden kautta Tartuttavat korsia, lehtiä> tartunta olkeen ja sänkeen 6 Päivi Parikka

7 Punahomeen oireet Tähkylöiden heikko kehitys, ruskettuminen Punertava home kosteassa Aikainen tartunta - pienet ja kevyet jyvät Heikko itävyys, huono orastuminen Jyvät epämääräisen värisiä, punertavaa hometta Kauralla oireet heikosti näkyvissä 9 Päivi Parikka

8 Fusarium-tartunta näkyy kauran versojen kuihtumisena ja kuolevien korsien tyville kehittyy itiöitä ja tartuntaa levittävää koteloastetta Aikainen tartunta tuhoaa kehittyviä jyviä ja punahomeen vioittama vilja on epämääräisen väristä 10 Päivi Parikka

9 Fusarium-lajit ja niiden muodostamat toksiinit Tärkeimmät hometoksiinien tuottajat pohjoisilla alueilla: Fusarium graminearum, F. culmorum: deoksinivalenoli (DON) ja zearalenoni (ZON) F. langsethiae, F. sporotrichioides: T-2 ja HT-2 toksiinit F. poae: nivalenoli DAS (diasetyyliskirpenoli): F. equiseti, F. langsethiae F. avenaceum ja F. tricinctum: enniatinit F.avenaceum: moniliformini Beauverisini: F. poae, F. avenaceum F. sporotrichioides 11 Päivi Parikka

10 Toksiinien esiintyminen Yleisimmin tavattu toksiini deoksinivalenoli (DON) ja 3A-DON: -3A-DON vähemmän myrkyllinen, ei raja-arvoa - samojen lajien tuottama zearalenoni (ZON) harvinaisempi, esiintyy yleensä, kun DON-pitoisuus korkea - DON ja ZON kaikilla viljalajeilla, DON yleisin kauralla> kevätvehnä> ohra >syysviljat T-2 ja HT-2 toksiinit erityisesti kauralla, mutta myös ohralla: F. langsethiae tärkein tuottaja akuutisti myrkyllisiä yhdisteitä Nivalenoli: F. poae, ei raja-arvoja Enniatineja voi olla runsaasti, mutta myrkyllisyys alhainen - ei raja-arvoa, ei säännönmukaisesti määritetä 12 Päivi Parikka

11 Toksiinien muodostuminen Fusarium-toksiinien muodostuminen alkaa jo pellolla: Fusarium-lajit muodostavat toksiineja jo kehittyvässä jyvässä Jatkuu korjuuseen saakka Puidussa viljassa toksiineja muodostuu edelleen, jos viljaa ei kuitata tai muuten käsitellä Fusarium-sienten aktiivisuus loppuu viljan kosteuden laskiessa <20%, tai ph:n laskiessa riittävästi Havaintoja toksiineista jopa pian tähkälle tulon jälkeen: T-2- toksiinia muodostuu aikaisin Eivät hajoa kuivasta viljasta, Fusarium-sienet vähenevät Kasvukauden aikana toksiinit voivat muuntua toisiksi yhdisteiksi glukosidiyhdisteet> DON-glukosidit ym konjugoituneet yhdisteet (masked mycotoxins) Glukosidit voivat muuntua takaisin DONiksi eläimen ruuansulatuksessa Päivi Parikka 14

12 Toksiinien muodostumiseen vaikuttaa Aikainen tartunta (lämmin ja kostea sää): toksiineja jo heinäkuussa- suotuisa F. graminearum -lajille Kylmä kesä: vähän toksiineja, muut Fusarium-lajit, kuten F. avenaceum vallitsevia voimakkaat lämpötila- ja kosteusvaihtelut edistävät - stressitilanteet Kosteus ennen korjuuta ja lako syksyllä lisää toksiiniriskiä Toksiineja muodostavat sienikannat ja tartunnan runsaus vaikuttavat riskiin Useita toksiininmuodostajia yhdessä: voivat lisätä pitoisuutta> haitallisuus 16 Päivi Parikka

13 Toksiinien haitallisuus eläimille EU-suositus: enimmäismäärät: DON 8000µg/kg rehussa (vilja), µg/kg (maissi) EU-suositus: vasikoille DON 2000µg/kg, alempikin pitoisuus voi aiheuttaa häiriöitä Hometoksiinien aiheuttavat Suomessa eniten haittoja kotieläintuotannossa Naudoille eivät yhtä ongelmallisia: trikotekeenien hajoaminen pötsissä Jo selvästi rehukelpoisuuden alle oleva toksiinipitoisuus voi aiheuttaa ongelmia Riskiraja naudoille DON 500µg/kg, T2+HT-2 100µg/kg: voi aiheuttaa ongelmia etenkin vasikoille ja korkeatuottoisille lehmille Päivi Parikka 17

14 Oireita eläimillä Trikotekeenien aiheuttamia oireita eläimillä- yleisiä oireita DON: Syönnin väheneminen ja oksentelu Ripuli ja muut ruuansulatuskanavan ja pötsin toiminnan häiriöt Ihon ja limakalvojen oireet- haavaumat Heikentynyt kasvu ja maidontuotanto Vastustuskyvyn heikkeneminen T-2: immuunijärjestelmän heikkeneminen, vähentynyt rehunkulutus ja kasvu ZON: hedelmällisyyshäiriöt- estrogeenivaikutus, luominen 18 Päivi Parikka

15 Punahometartuntaan ja toksiiniriskiin vaikuttavia tekijöitä 1. Kasvukauden sääolot 2. Maan muokkaustapa 3. Lannoitus 4. Viljelypaikan esikasvi 5. Viljalaji ja lajike 6. Kasvinsuojelu Päivi Parikka 19

16 1. Sää tärkein tekijä Kosteus ja lämpötila vaikuttavat Fusarium -tartuntaan ja lajistoon Korkea lämpötila suosii DON-muodostajia, mutta myös T-2/HT-2 muodostajia, korkea kosteus DON-muodostajia Kosteus ja sade tähkälle tulon aikaan riski Lämpö kriittinen tekijä: lämmin suosii Fusarium-tartuntaa ja toksiininmuodostusta Alkukesän lämpö lisää Fusarium-tartunnan riskiä> Loppukesän sateisuus levittää tartuntaa ja lisää toksiineja Lämmin ja kostea> DON Lämmin ja kuiva> T2/HT-2 Viileä ja sateinen: F. avenaceum= vähemmän toksiineja 20 Päivi Parikka

17 2. Muokata vai ei Suorakylvö voi olla ongelma Kasvinjäte- olki ja sänki säilyttävät Fusarium-sieniä - tartunta suoraan kasveihin Toisaalta suorakylvö suosii kastelieroja> hajottavat jätettä Kevytmuokatussa saattaa olla vielä suurempi riski kuin suorakylvössä: kasvinjäte muokataan osin peittoon, muokkaus lieroille haitallista 22 Päivi Parikka

18 Lämmin sää, kosteutta keskikesällä: F. graminearum- tartunta kohonnut kauralla jo heinäkuussa> DON korkea suorakylvössä, osin kevytmuokkauksessa 23 Päivi Parikka

19 Toksiineja määritetty Kotkaniemen havaintokaistoilta: muokkaustavat kauralla ja ohralla Näytteet heinäkuun lopulla ja valmiista sadosta Sekä T-2+HT-2 että DON korkeita kasvavassa viljassa Pitoisuus sadossa pienempi: pienet jyvät poissa, mahdollinen konjugoituminen? Päivi Parikka 24

20 3. Yksipolinen viljely ja runsas kasvinjäte lisäävät fusariumtartuntaa pellolla Kaura ohran esikasvina> lisää T-2/HT-2 Norjalainen riskiarvio- peruna ongelmallinen Kasvinjätteen määrä vaikuttaa Erityisesti F. culmorum ja runsas kasvinjäte! Muut kuin viljakasvit yleensä vähentävät riskiä T-2/HT-2 pitoisuuksiin selkeä vaikutus- muut kuin viljat eivät isäntäkasveja Voi vaikuttaa myös vuoroviljelyssä- samoja lajeja elää muillakin kasveilla- DON-muodostajat hyvin moni-isäntäisiä 25 Päivi Parikka

21 Tartuntaan ja DON-riskiin vaikuttavat Sää Kasvusto Kasvinjätteet Esikasvi Riski Kuiva sää hyvin kuivuva kasvinjätteillä ja esikasvilla ei merkitystä Kukinnan aikaan kuivissa oloissa Kuiva sää kostea vähän kasvinjätteitä kukinnan aikaan kasvusto paljon kasvinjätteitä öljykasvi, herne, nurmi vilja, peruna Sade ja kosteaa vähän kasvinjätteitä öljykasvi, herne, nurmi Kukinnan aikaan vilja, peruna paljon kasvinjätteitä öljykasvi, herne, nurmi vilja, peruna Pieni Kohtalainen Suuri Hyvin suuri Lähde: Bioforsk Tema 6(4) Päivi Parikka 27

22 4. Lannoituksen vaikutus Runsas lannoitus: rehevä kasvu> sateen kosteus säilyy kasvustossa Lakoriski Lietelanta lannoituksena: rehevää kasvua, voi lisätä toksiinintuottajia ja toksiiniriskiä 28 Päivi Parikka

23 5. Viljalaji ja lajike vaikuttavat Kauralla suurin riski: DON, T-2/HT-2 Ohralla riskit ehkä kasvamassa: T-2/HT-2 Vehnällä DON-riski pohjoisilla alueilla suurin, 2016 kevätvehnällä korkeita toksiinipitoisuuksia Syysviljoilla vähiten toksiineja, vaikka rukiilla usein Fusariumtartuntaa Kaura- ja ohralajikkeiden välillä eroja, mutta lajikkeita ei ole systemaattisesti tutkittu Aikaisilla lajikkeilla useimmiten alhaisin riski Kauran kestävyydestä vähän tietoja: lajikkeissa ei varsinaista resistenssiä Kevätvehnän Fusarium/toksiinitutkimusta ei ole meillä tehty 29 Päivi Parikka

24 Kaura- ja ohralajikkeita verrattu Ylistarossa Muuten lajikevertailuja vähän Menossa kauralajikkeiden Fusarium/ toksiinivertailu osana DONCONTROL-hanketta 30 Päivi Parikka

25 6. Kasvinsuojelulla voidaan vaikuttaa riskiin Puhdas kylvösiemen Rikkakasvien torjunta: kasvuston kosteus pienempi Lako riskitekijä- tartunta leviää lakoviljassa Fusarium-torjuntaan olemassa valmisteita: Fusarium-tartuntaa ja toksiininmuodostusta aina korjuuseen asti: vaikutus ei riitä loppuun asti 31 Päivi Parikka

26 Kylvösiemenen peittaus Kylvösiemen peittaus ehkäisee siemenlevintäisen taudin tuloa peltoon Varmistaa kasvuston alkukehitystä: Fusarium-tartunta tuhoaa oraita Myöhemmin kokonaisia kasveja voi kuihtua ja tauti leviää kasvustossa Peittaus ei vaikuta kehittyvien jyvien Fusarium-tartuntaan Ei vaikuta toksiinipitoisuuteen Päivi Parikka 32

27 Peittauksen teho Puhdistaa siemenen pinnalta taudinaiheuttajia ja homeita Vaikuttaa satoon paremman alkukehityksen kautta Ei suojaa oraita ympäristöstä - kasvinjätteistä tulevalta tartunnalta 33 Päivi Parikka

28 Torjunta kasvukaudella Torjuntakäsittely viljan ollessa tähkällä - kauralla kukinnan alettua Muilla viljoilla heti tähkälle tulon jälkeen Jaetut käsittelyt: rikkakasviruiskutuksen yhteydessä liian aikainen ajankohta Vaikutukset ristiriitaisia DON pitoisuuksiin voi olla vaikutusta tai ei, riippuu sienilajista T2/HT-2 pitoisuuksiin ei vaikutusta- ei vaikutusta F. langsethiae -lajiin Valmisteen valinta: myöhäinen käsittely ei mahdollinen - varoaika 35 vrk Valmisteita hyväksytty useita, eri tehoaineita Kustannus? - rehuviljassa kustannus suhteellisen korkea 34 Päivi Parikka

29 Torjunta lippulehtiasteella Kokeiltu kauralla ja ohralla Vaihtelevat sääolot, vaikuttivat DON-tuottajiin Tulokset vaihtelevia Lajikkeen vaikutus suurempi kuin torjunnan Kauralla liian aikainen torjunta-aika 35 Päivi Parikka

30 Torjunta tähkälle tulon jälkeen Vaikutukset melko vähäisiä Fusarium -tartuntaan Vuosivaihtelut suuria Lajike voi olla tärkeämpi kuin torjunta Paras tulos kevätvehnällä ja ohralla Ei saatu juuri vaikutusta toksiineihin: poikkeuksena kevätvehnä ( kokeissa lajike Anniina) 36 Päivi Parikka

31 Ohralajike Voitto, kevätvehnä Anniina Päivi Parikka 37

32 Torjunta kauralla kukinnan aikaan Koe Ylistarossa 2014 Valmisteet Delaro 325SC ja Proline 250EC Ei juurikaan vaikutuksia toksiinintuottajiin vain 2013 vaikutusta F. culmorum lajiin Prolinella Vaikuttavia tekijöitä: vuosi ja lajike, toksiinintuottaja 39 Päivi Parikka

33 Fusarium-tartunnan ennakointi Fusarium-tartunnan riskiaikaa viljan kukinta Säätilojen seuranta pari viikkoa kukinnan molemmin puolin Sade, suhteellinen kosteus >80%= suuri tartuntariski Esikasvi vilja + edellisen vuoden korkea Fusariumtartunta lohkolla lisäävät riskiä Lämmin kevät> DON-riski kohoaa Lämmin kevät+ koskea tähkälletulon/kukinnan aikaan+ lämmin sää= kohonnut riski, oireita voi näkyä heinäkuussa Jos oireita näkyvissä vihreässä viljassa> sää jatkuu kosteana ja lämpimänä: aikaista korjuuta, jos mahdollista Jos tautisen kasvuston korjuu venyy, kuivata ja lajittele Kosteaa ja lämmintä elokuussa: korkea riski! 40 Päivi Parikka

34 Hometoksiinit viljassa - yhteenvetoa Kaurassa toksiineja yleisemmin kuin muissa viljalajeissa Syysviljoissa toksiinit eivät ole ongelma Kuivatusta viljasta voidaan toksiinipitoisuutta vähentää lajittelulla ja kuorinnalla jopa yli 90 % Saastuneiden kasvustojen kuivaus ja lajittelu Tuoresäilönnässä aikainen korjuu lyhentää altistusaikaa Vähemmän toksiineja? Tautiruiskutus kukinnan aikaa tehtynä vähentää toksiineja ohralla ja vehnällä, kauralla vaihtelevat tulokset Varoaika ei riitä aikaisilla lajikkeilla 41 Arja Mustonen

35 Parhaat käytännöt 1. Viljelykierto ja kasvuston kunto - kaura alttein viljalajeista - puhdas kylvösiemen ja rikaton kasvusto 2. Kasvinjätteen määrä pieneksi pellolla, hajotus nopeaksi= pieni silppu ja multaus 3. Korjaa kasvusto ajoissa Suojaviljan alle perustettu nurmi versoo ja vahvistuu Sää tärkein punahomeisiin ja toksiineihin vaikuttava tekijä: ennakoi Fusarium-tartuntaa ja tunnista oireet - korjaa mahdollisimman aikaisin, jos kosteus pysyy korkealla 42 Päivi Parikka ja Arja Mustonen

36 43 Päivi Parikka