Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa
|
|
- Ada Heino
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MTT:n selvityksiä 161 Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa Arjo Kangas, Marja Jalli, Auli Kedonperä, Antti Laine, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen, Lauri Jauhiainen ja Esa Ramstadius Kasvintuotanto
2 MTT:n selvityksiä s. Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa Arjo Kangas, Marja Jalli, Auli Kedonperä, Antti Laine, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen, Lauri Jauhiainen ja Esa Ramstadius Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
3 ISBN (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Copyright MTT Kirjoittajat Julkaisija ja kustantaja MTT, Jokioinen Jakelu ja myynti MTT, Tietopalvelut, Jokioinen Puhelin (03) , telekopio (03) Sähköposti Julkaisuvuosi 2008 Kannen kuva Ruskolaikku (Phaeosphaeria nodorum) Marja Jalli Painopaikka Tampereen Yliopistopaino Juvenes Print Oy
4 Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa ) Arjo Kangas, 2) Marja Jalli, 2) Auli Kedonperä, 3) Antti Laine, 1) Markku Niskanen, 3) Yrjö Salo, 3) Martti Vuorinen, 4) Lauri Jauhiainen ja 4) Esa Ramstadius 1) MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Alapääntie 104, Ylistaro, 2) MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen, 3) MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Toivonlinnantie 518, Piikkiö, 4) MTT, Palveluyksikkö, Jokioinen, Tiivistelmä Virallisten lajikekokeiden tarkoituksena on kasvilajikkeiden viljelyarvon arviointi. Viljalajikkeiden taudinkestävyyden merkitys viljelyarvon osana on koko ajan kasvanut ja lajikkeiden taudinkestävyys on merkittävä osa kasvinsuojelua. Tiedot lajikkeiden kasvitautiherkkyydestä perustuvat lumihomeen, härmän, ruosteiden ja lehtilaikkutautien osalta virallisten lajikekokeiden kenttäkokeista vuosina tehtyihin kasvitautihavaintoihin. Kasvitautien esiintyminen kokeissa perustui luonnolliseen tartuntaan. Lajikkeiden vehnänhaisunoen, ruskolaikun ja DTR-laikun sekä ohranviirutaudin kestävyys tutkittiin infektiokokeilla. Haisunokitulokset ovat vuosilta , ruskolaikku- ja DTR-laikkutulokset vuosilta sekä ohranviirutautitulokset vuosilta Tautitulokset analysoitiin käyttäen lineaarisia sekamalleja. Tuloksena saadut lajikekohtaiset tautikeskiarvot ovat keskenään vertailukelpoisia lajikkeiden koejaksojen erilaisuudesta huolimatta. Kontrollilajikkeet on sijoitettu testattavien lajikkeiden joukkoon tautimäärän mukaiselle sijalle. Avainsanat: Kasvitaudit, syysruis, kevätruis, syysvehnä, kevätvehnä, ohra, kaura 3
5 Disease susceptibility of cereal varieties in Finnish official variety trials in ) Arjo Kangas, 2) Marja Jalli, 2) Auli Kedonperä, 3) Antti Laine, 1) Markku Niskanen, 3) Yrjö Salo, 3) Martti Vuorinen, 4) Lauri Jauhiainen and 4) Esa Ramstadius 1) MTT, Plant Production Research, Alapääntie 104, FI Ylistaro, Finland, 2) MTT, Plant Production Research, FI Jokioinen, Finland, 3) MTT, Plant Production Research, Toivonlinnantie 518, FI Piikkiö, Finland, 4) MTT, Services Unit, FI Jokioinen, Finland, Abstract The purpose of the official variety trials is to evaluate the cultivation value of plant varieties. Plant disease resistance is an increasing important factor in the cultivation value of cereal varieties. Most of the information on cereal diseases, snow mould, powdery mildew, rusts and leaf spot diseases, in this report is based on the observations made from the official variety field trials during Disease pressure in trials was based on natural infection. The susceptibility of spring wheat varieties to common bunt (stinking smut), Stagonospora nodorum blotch and tan spot and barley varieties to barley leaf stripe were tested in infection trials. The results of common bunt are based on the trials done during The trials of barley stripe were done in and the trials of Stagonospora nodorum blotch and tan spot were done in The data was analyzed using linear mixed models. The estimated means for the different varieties are comparable despite the different trial periods. The results for control and all the other varieties are given in the tables in order of susceptibility. Keywords: Plant diseases, winter rye, spring rye, winter wheat, spring wheat, barley, oat 4
6 Sisällysluettelo 1 Johdanto Aineisto Menetelmät Havainnointi Tartutuskokeet Vehnänhaisunoki Ohranviirutauti Lehtilaikkutaudit Tilastolliset menetelmät Tulosten tulkinta Tulokset / Results; Syysruis / Winter rye / Secale cereale L Lumihome / Snow mold / Microdochium (Fusarium) nivale Härmä / Powdery mildew / Blumeria (Erysiphe) graminis Rukiinruskearuoste / Leaf rust / Puccinia recondita f.sp. secalis Rengaslaikku / Scald / Rhynchosporium secalis Lehtilaikkutaudit yhteensä / Total amount of leaf spots / Rhynchosporium secalis, Mycosphaerella graminicola, Phaeosphaeria spp., Pyrenophora tritici-repentis Kevätruis / Spring rye / Secale cereale L Härmä / Powdery mildew / Blumeria (Erysiphe) graminis Rukiinruskearuoste / Leaf rust / Puccinia recondita f.sp. secalis Lehtilaikkutaudit yhteensä / Total amount of leaf spots / Rhynchosporium secalis, Mycosphaerella graminicola, Phaeosphaeria spp., Pyrenophora tritici-repentis Syysvehnä / Winter wheat / Triticum aestivum L Lumihome / Snow mold / Microdochium (Fusarium) nivale Härmä / Powdery mildew / Blumeria (Erysiphe) graminis Lehtilaikkutaudit yhteensä / Total amount of leaf spots diseases / Mycosphaerella graminicola, Phaeosphaeria spp., Pyrenophora triticirepentis Kevätvehnä / Spring wheat / Triticum aestivum L
7 5.4.1 Härmä / Powdery mildew / Blumeria (Erysiphe) graminis Lehtilaikkutaudit yhteensä / Total amount of leaf spots diseases / Mycosphaerella graminicola, Phaeosphaeria spp., Pyrenophora tritici-repentis Ruskolaikku / Stagonospora nodorum blotch / Phaeosphaeria nodorum DTR-laikku / Tan spot / Pyrenophora tritici-repentis Haisunoki / Common Bunt (Stinking Smut) / Tilletia caries Ohra / Barley / Hordeum vulgare L Härmä / Powdery mildew / Blumeria (Erysiphe) graminis Verkkolaikku / Net blotch / Pyrenophora teres Rengaslaikku / Scald / Rhynchosporium secalis Lehtilaikkutaudit ja fysiologiset laikut yhteensä / Total amount of leaf spots diseases and physiological leaf spots / Pyrenophora teres, Rhynchosporium secalis, Cochliobolus sativus Ohranviirutauti / Barley stripe / Pyrenophora graminea Kaura / Oats / Avena sativa L Kauranlehtilaikku / Leaf blotch / Pyrenophora avenae
8 1 Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä 51/2004 säädetään kasvilajikkeiden lajikeluettelosta ja kasvilajikkeiden viljelyarvon tutkimisesta. Kasvilajikkeiden taudinkestävyys mainitaan päätöksessä erityisesti sellaisena viljelyarvoon vaikuttavana tekijänä, jota on selvitettävä. Taudinkestävyys on viljakasveilla keskeinen osa viljelyarvoa satoisuuden ja laatuominaisuuksien ohella. Viljakasvien taudinkestävyyttä tutkitaan virallisissa lajikekokeissa havainnoimalla eri tautien esiintymistä kokeissa eri paikkakunnilla. Tautien esiintymistä havainnoidaan myös erityisissä infektiokokeissa, joissa taudin esiintyminen varmistetaan käyttämällä tartuntalähdettä. Kolmas tapa taudinkestävyyden tutkimiseen ovat kokeet, joissa mitataan tautien torjunnan satovaste eri lajikkeilla. Tieto lajikkeen taudinkestävyydestä on tärkeä uuden lajikkeen viljelyarvoa arvioitaessa. Viljelyyn jo ehtineillä lajikkeilla se on oleellinen perustieto viljelytekniikan suunnittelua varten. 2 Aineisto Tässä julkaisussa esitetään tulokset syysrukiin, kevätrukiin, syysvehnän, kevätvehnän, ohran ja kauran virallisten lajikekokeiden tautihavainnoista vuosilta Vuosina tautihavainnot tehtiin kaikista viljojen virallisista lajikekokeista. Vuodesta 2000 alkaen havainnoitavat kokeet on valittu aikaisempien vuosien kokemusten ja kokeiden onnistumisen mukaan. Havainnoitavia kokeita on kasvilajista riippuen 2-5. Vehnänhaisunoen infektiokokeet on tehty vuosina , ruskolaikun ja DTR-laikun kokeet vuosina ja ohranviirutaudin infektiokokeet vuosina Ohranviirutaudin tulokset valmistuvat myöhäissyksyllä muita taudinkestävyystuloksia myöhemmin. Siitä syystä kunkin vuoden tulokset esitetään vasta seuraavan vuoden vuosiyhteenvedossa. 7
9 Lajikkeista on arvioitu seuraavien kasvitautien määrät: Syysruis Kevätruis Syysvehnä Kevätvehnä Ohra Kaura Lumihome x x Microdochium nivale Härmä x x x x x Blumeria graminis Rukiinruskearuoste x x Puccinia recondita f.sp. secalis Ruskolaikku x Phaeosphaeria nodorum DTR-laikku x Pyrenophora tritici-repentis Verkkolaikku x Pyrenophora teres Rengaslaikku x x Rhynchosporium secalis Kauranlehtilaikku x Pyrenophora avenae Lehtilaikkutaudit yhteensä x x Rhynchosporium secalis Mycosphaerella graminicola Phaeosphaeria spp. Pyrenophora tritici-repentis Lehtilaikkutaudit yhteensä x x Mycosphaerella graminicola Phaeosphaeria nodorum Pyrenophora tritici-repentis Lehtilaikkutaudit yhteensä x Pyrenophora teres Rhynchosporium secalis Cochliobolus sativus fysiologiset laikut Haisunoki x Tilletia caries Viirutauti x Pyrenophora graminea Tautihavaintoaineistosta on poistettu kunkin taudin kohdalla erikseen ne kokeet, joissa yksikään lajike ei ole saavuttanut 0,5 % tasoa yhdessäkään koeruudussa. Näin ollen joistain lajikkeista ei jonkun tietyn taudin kohdalla ole tulosta, koska lajike ei ole ollut mukana kokeessa, jossa tautia on ylipäätään ollut havaittavissa. Vuosien lajikekoeaineistosta tähän julkaisuun on otettu mukaan ajankohtaiset, parhaillaan virallisissa lajikekokeissa tutkittavana tai jo viljelyssä olevat lajikkeet. 8
10 Kasvitautien esiintyminen vaihtelee vuosittain. Seuraavassa taulukossa on esitetty kaikkien kasvitautihavaintojen vuosikohtaiset kasviarvot. Kasvitautien keskimääräinen esiintyminen lajikekokeissa kasvi tauti Syysruis Lumihome 38,5 34,2 2,6 14,1 9,6 25,0 19,5 19,3 Härmä 0,6 0,3 0,0 2,8 1,7 6,4 11,5 0,6 Rukiinruskearuoste 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,6 0,3 0,1 Rengaslaikku 3,0 2,7 8,6 13,3 Lehtilaikkutaudit yhteensä 11,6 10,6 7,5 13,7 15,0 Kevätruis Härmä 0,6 20,4 1,9 Rukiinruskearuoste 0,3 0,2 0,0 Lehtilaikkutaudit yhteensä 0,1 0,2 17,8 Syysvehnä Lumihome 19,8 7,0 0,0 0,7 12,6 28,8 0,1 0,0 Härmä 7,3 1,2 0,0 1,3 4,3 0,1 0,4 0,1 Lehtilaikkutaudit yhteensä 8,9 6,9 1,4 15,9 7,9 Kevätvehnä Härmä 2,9 0,4 0,0 3,1 4,3 0,0 2,8 4,4 Lehtilaikkutaudit yhteensä 2,1 6,2 3,3 13,4 2,5 3,6 11,2 10,6 Ruskolaikku** 18,1 21,0 1,1 DTR-laikku** 24,1 18,7 9,2 Haisunoki** 25,0 17,1 24,0 19,6 28,8 16,1 24,4 18,4 Ohra Härmä 2,8 0,0 0,9 0,2 2,8 1,2 2,4 0,1 Verkkolaikku 9,0 5,2 8,3 6,6 5,7 4,4 6,6 3,9 Rengaslaikku 0,2 0,2 0,0 1,4 0,1 5,6 18,6 4,3 Lehtilaikkutaudit yhteensä* 11,4 6,7 6,4 9,9 13,1 Ohranviirutauti** 2,5 0,5 7,1 0,1 2,7 9,4 1,0 *** Kaura Kauranlehtilaikku 6,2 4,6 12,9 12,4 6,6 4,8 4,0 6,4 *=myös fysiologiset laikut **=tautien infektio keinotekoinen ***=tulokset valmistuvat myöhemmin 9
11 3 Menetelmät 3.1 Havainnointi Viljojen kasvitautihavainnot hoitaa Kasvintuotantotutkimuksen Kasvinsuojelu-ryhmä vuosisuunnitelman havainnointiohjelman mukaisesti. Havainnot tehdään kokeista ruuduittain. Syysviljojen lumihomehavainnot tehdään pysyvän lumen sulettua ennen kasvuun lähtöä seuraavan asteikon mukaisesti: 0 % ruutu terve 0,01 % ruudussa 1-2 lumihomeista mätästä 0,1 % ruudussa 3-5 lumihomeista mätästä 0,5 % ruudussa 5-10 lumihomeista mätästä 1 % yli 10 lumihomeista mätästä - korkeintaan kaksi rivimetriä ruudussa 10 % korkeintaan 5 lumihomeista rivimetriä ruudussa 25 % 25 % ruudusta lumihomeista 33 % 33 % ruudusta lumihomeista 50 % 50 % ruudusta lumihomeista 75 % 75 % ruudusta lumihomeista 100 % 100 % ruudusta lumihomeista Syys- ja kevätviljojen härmän, ruosteiden ja laikkutautien havainnot tehdään NIAB:n asteikolla (Assesment key for cereal foliar diseases) 0-100, jonka mukaan arvioidaan 4 ylintä lehteä. Jos ylin lehti on alle 14 päivää vanha, pidetään toiseksi ylintä lehteä ylimpänä lehtenä. Lehtilaikkutautien yhteishavainto tehdään kunkin kasvilajin päätaudinaiheuttajan havainnointiasteikon mukaisesti. Havainnot tehdään kasvuasteella (BBCH) seuraavilla asteikoilla: Härmä 0 % ei oireita 0,1 % 3 pesäkettä / verso 1 % 5 pesäkettä / verso 5 % 2 alimmasta lehdestä ¼ infektoitunut 10 % 2 alimmasta lehdestä ½ infektoitunut 25 % lehdistä ½ infektoituneita, ½ vihreitä 50 % lehdet enemmän infektoituneita kuin vihreitä 75 % hyvin vähän vihreää kasvustoa jäljellä 100 % lehdet kuolleet - ei vihreää jäljellä Ruskearuoste 0 % ei oireita 0,1 % 25 pesäkettä / verso 1 % 100 pesäkettä / lehti 5 % ylimmillä lehdillä useita pesäkkeitä, mutta lehdet pääsääntöisesti vihreät 10 % mielikuva ylimpien lehtien väristä rusehtava 25 % lehdistä ½ infektoituneita, ½ vihreitä 50 % lehdet enemmän infektoituneita kuin vihreitä 75 % hyvin vähän vihreää kasvustoa jäljellä 100 % lehdet kuolleet - ei vihreää jäljellä 10
12 Kauranlehtilaikku ja lehtilaikkutaudit yhteensä syys- ja kevätvehnällä 0 % ei oireita 0,1 % 1 laikku / 10 versoa 1 % 2 pientä laikkua / verso 5 % pieniä laikkuja, jotka vähitellen muodostavat lehden läpäisevän kuolion 10 % 2 alimmasta lehdestä suuri osa taudin tartuttamaa, noin 1/3 lehdestä 25 % lehdistä ½ infektoituneita, ½ vihreitä 50 % lehdet enemmän infektoituneita kuin vihreitä 75 % hyvin vähän vihreää kasvustoa jäljellä 100 % lehdet kuolleet - ei vihreää jäljellä Rengaslaikku ja lehtilaikkutaudit yhteensä rukiilla 0 % ei oireita 0,1 % 1 laikku / 10 versoa 1 % 1 laikku / verso 5 % erillisiä laikkuja useimmissa versoissa, noin 2 / lehti 10 % laikut yhtyvät, mutta lehdet pääasiassa vihreitä 25 % lehdistä ½ infektoituneita, ½ vihreitä 50 % lehdet enemmän infektoituneita kuin vihreitä 75 % hyvin vähän vihreää kasvustoa jäljellä 100 % lehdet kuolleet - ei vihreää jäljellä Verkkolaikku sekä lehtilaikkutaudit ja fysiologiset laikut yhteensä ohrilla 0 % ei oireita 0,1 % 1 laikku / 10 versoa 1 % 1 pieni laikku / verso 5 % 2 alimmasta lehdestä ¼ infektoitunut, muilla lehdillä muutama laikku 10 % 2 alimmasta lehdestä ½ infektoitunut, muilla lehdillä useita laikkuja 25 % lehdistä ½ infektoituneita, ½ vihreitä 50 % lehdet enemmän infektoituneita kuin vihreitä 75 % hyvin vähän vihreää kasvustoa jäljellä 100 % lehdet kuolleet - ei vihreää jäljellä 3.2 Tartutuskokeet Vehnänhaisunoki Vehnänhaisunoen alttiuden testaamiseksi käytetään keinotekoisesti infektoitua siementä riittävän tautipaineen saavuttamiseksi. Tartukkeeksi kasvustosta kerätään kypsät vehnänhaisunoen tartuttamat tähkät. Ne kuivataan huoneenlämmössä. Tähkät murskataan ja nokiitiöt seulotaan pienisilmäisen verkon läpi. Itiöt kerätään lasipurkkiin ja varastoidaan huoneenlämmössä. Vehnänhaisunokikokeissa lajitellut ja puhdistetut vehnän jyvät infektoidaan kuivilla haisunoki-itiöillä. Testattavat lajikkeet punnitaan (30 35 g/lajike) lasipurkkeihin. Noki-itiöitä käytetään 2-5 g / 1kg vehnän siementä. Jyvien ja nokipölyn seosta ravistellaan lasipurkissa 5-10 min. Infektoidut siemenet voidaan heti kylvää tai niitä varastoidaan viileässä ( C). 11
13 Haisunokikokeessa testattavat siemenet kylvetään laatikoihin. Laatikko toimii koeyksikkönä, johon kylvetään kolmeen riviin yhteensä 60 kpl siemeniä, kerranteita on 4 kpl. Siemenet kylvetään kosteaan multaan ja orastutetaan + 10 C:n lämpötilassa. Oraiden ollessa 2-5 cm pitkiä ne siirretään verkkohallilla suojattuun peltoon laatikon multamäärää vastaavaan kuoppaan. Vehnän haisunokikokeesta lasketaan terveet ja sairaat kasvit vehnän tuleennuttua murskaamalla tuleentuneet tähkät Ohranviirutauti Testattavat lajikkeet kylvetään pienruutuina (hill plot) peltoon riveihin neljänä kerranteena. Yhteen ruutuun tulee 20 siementä. Rivien väleihin, kokeen ympärille ja päihin kylvetään infektiolähteeksi viirutaudin tartuttamaa ohransiementä. Tuleentuneet lajikkeet korjataan syksyllä ja niiden viirutautisuus testataan kasvihuoneessa. Kasvihuonetestissä lajikkeesta kylvetään viisikymmentä siementä neljänä kerranteena. Siementen itämisen aikana purkkeja säilytetään C:n lämpötilassa mustalla muovilla peitettyinä. Itämisen jälkeen purkit siirretään kasvihuoneelle, jossa lämpötilaa nostetaan asteittain + 20 C:een. Kasvit havainnoidaan tähkälletulon aikaan arvioimalla jokainen kasvi asteikolla terve / sairas Lehtilaikkutaudit Lajikkeiden kauranlehtilaikun, ohranverkko- ja rengaslaikun, vehnän ruskolaikun sekä DTR-laikun kestävyys testataan erillisellä tartutuskentällä Jokioisilla. Kasvitautikohtainen tartuke valmistetaan kasvihuoneessa infektoimalla altis kasvilajike taudinaiheuttajapopulaatiota edustavalla sienisuspensiolla, joka koostuu eri puolilta Suomea kerätyistä tautikannoista. Tartunnan annetaan levitä kasvihuoneessa, ja 2-3 viikkoa tartutuksesta kasvusto leikataan, silputaan ja annetaan kuivua. Testattavat lajikkeet kylvetään peltoon pienruutuihin (hill plot) neljänä kerranteena, 20 siementä/ruutu. Lajikkeiden orastuessa kasvihuoneessa valmistettu tartuke levitetään oraiden tyville. Kenttä kastellaan tarvittaessa kasvitaudin alkuunlähdön varmistamiseksi. Kasvitaudit havainnoidaan kolmesti 2-3 viikon välein käyttäen samoja havainnointiasteikkoja (NIAB) kuin varsinaisia koeruutuja arvioitaessa. Vuonna 2006 aloitettujen ohran ja kauran lehtilaikkutautien tartutuskokeiden viimeinen havainto on lisätty tulostaulukoihin vastaamaan yhden kokeen havaintoja. Kevätvehnän tartutuskokeiden tulokset on esitetty omina tulostaulukkoinaan. 3.3 Tilastolliset menetelmät Kukin tauti on analysoitu käyttäen lineaarisia sekamalleja, jotka lajikekoetoiminnassa tunnetaan myös nimellä suoravertailu. Näin ollen saadut tautikeskiarvot ovat keskenään vertailukelpoisia, vaikka kaikki lajikkeet eivät ole olleet mukana läheskään kaikissa kokeissa. Koska taudin esiintyminen ei ole normaalijakautunut, kuten valittu malli olettaa, on saaduille havaintoarvoille tehty arkussinini-neliöjuuri-muunnos. Kuitenkin kaikki tässä oppaassa esitetyt lajikekeskiarvot ovat alkuperäisellä asteikolla, joiksi ne on saatu tekemällä vastamuunnos. 12
14 4 Tulosten tulkinta Sekä mittarilajikkeet että testattavat lajikkeet on listattu taudinmäärää kuvaavan keskiarvon mukaiseen järjestykseen. Jos lajikkeen tulos perustuu vain muutamaan kokeeseen, ei lajikkeen tautiherkkyyttä ole voitu välttämättä määrittää riittävällä tarkkuudella. Oleellista on myös huomata, etteivät lajikekeskiarvot ole sidoksissa siihen, mikä lajike on mittarilajikkeena. Siksi lajikekeskiarvot on esitetty vain kerran. Taulukon sarakkeet ovat seuraavat: Lajike. Lajikkeen tai linjan nimi. Kokeita (kpl). Kokeiden lukumäärä, johon kyseisen lajikkeen tulos perustuu. Osuus (%). Lajikekohtaiset tautikeskiarvot prosentteina. Noet ja viirutauti: tautisten yksilöiden % -osuus testattavasta määrästä. Muut kasvitaudit: kasvitaudin peittämä pinta-ala koko kasvustosta. Tilastollinen merkitsevyys. Tilastollinen merkitsevyys sille, eroaako lajikkeen keskiarvo mittarilajikkeen keskiarvosta. Mittarilajike on merkitty C-kirjaimella eli yhden mittarilajikkeen vertailutiedot ovat yhdessä sarakkeessa. Tilastolliset merkitsevyydet ovat seuraavat: o = merkitsevä 10 % tasolla * = merkitsevä 5 % tasolla ** = merkitsevä 1 % tasolla *** = merkitsevä 0,1 % tasolla 13
15 5 Tulokset / Results; Syysruis / Winter rye / Secale cereale L Lumihome / Snow mold / Microdochium (Fusarium) nivale RIIHI 24 14,4 =C o KIER 29 15,8 =C DANKOWSKIE DIAMENT 11 16,0 BOR ,2 WALET 26 16,2 RECRUT 6 17,9 AMILO 29 19,7 =C ELVI 39 20,7 o =C EVOLO 6 20,9 PICASSO 36 24,6 ** * Härmä / Powdery mildew / Blumeria (Erysiphe) graminis RECRUT 7 0,6 * *** *** * BOR ,9 o *** *** o EVOLO 7 1,3 ** *** WALET 13 1,3 *** *** KIER 21 1,6 ** *** =C AMILO 14 1,9 =C * *** PICASSO 22 2,1 * *** DANKOWSKIE DIAMENT 6 2,6 * RIIHI 14 3,5 * =C ** ELVI 26 4,5 *** =C *** 14
16 5.1.3 Rukiinruskearuoste / Leaf rust / Puccinia recondita f.sp. secalis RECRUT 3 0,0 *** ** WALET 2 0,0 *** ** EVOLO 3 0,1 *** * AMILO 3 0,1 =C *** * KIER 7 0,1 *** ** =C BOR ,2 *** * DANKOWSKIE DIAmENT 2 0,3 * ELVI 9 0,4 * ** =C ** PICASSO 6 0,4 * ** * RIIHI 6 1,0 *** =C ** *** Rengaslaikku / Scald / Rhynchosporium secalis ELVI 13 4,8 * =C *** AMILO 15 5,0 =C * ** PICASSO 16 5,9 o * o RIIHI 15 6,1 * =C * WALET 12 6,2 * * DANKOWSKIE DIAMENT 6 7,0 ** ** KIER 9 7,1 ** *** =C 15
17 5.1.5 Lehtilaikkutaudit yhteensä / Total amount of leaf spots / Rhynchosporium secalis, Mycosphaerella graminicola, Phaeosphaeria spp., Pyrenophora tritici-repentis DANKOWSKIE DIAMENT 5 7,7 ** ELVI 28 8,6 =C *** RIIHI 8 8,9 =C * PICASSO 21 8,9 *** EVOLO 8 9,3 * AMILO 13 9,3 =C * RECRUT 8 9,6 o WALET 13 9,7 * BOR ,9 * KIER 22 11,9 * * *** =C 16
18 5.2 Kevätruis / Spring rye / Secale cereale L Härmä / Powdery mildew / Blumeria (Erysiphe) graminis JUUSO 3 4,5 =C ROGO 2 4,5 =C ARANTES 2 9,2 =C Rukiinruskearuoste / Leaf rust / Puccinia recondita f.sp. secalis ARANTES 1 0,2 o =C ROGO 2 0,3 o =C JUUSO 2 0,5 =C o o Lehtilaikkutaudit yhteensä / Total amount of leaf spots / Rhynchosporium secalis, Mycosphaerella graminicola, Phaeosphaeria spp., Pyrenophora tritici-repentis JUUSO 4 4,8 =C ROGO 2 5,1 =C ARANTES 3 6,8 =C 17
19 5.3 Syysvehnä / Winter wheat / Triticum aestivum L Lumihome / Snow mold / Microdochium (Fusarium) nivale VEETI 5 2,0 ARKTIKA 5 2,5 GUNBO 13 3,0 =C URHO 23 3,5 =C BOR ,2 TARSO 11 5,1 OLIVIN 12 5,9 =C PAPAGENO 1 6,7 SW MAGNIFIK 6 6,8 REHTI 22 7,9 ** * LARS 10 11,6 *** o ** TRYGGVE 11 12,7 *** * *** Härmä / Powdery mildew / Blumeria (Erysiphe) graminis VEETI 6 0,0 * o SW MAGNIFIK 6 0,0 *** * GUNBO 13 0,0 *** ** =C PAPAGENO 2 0,0 BOR ,1 o TRYGGVE 5 0,1 o o OLIVIN 12 0,1 * =C ** REHTI 18 0,2 * *** TARSO 8 0,4 *** URHO 18 0,7 =C * *** ARKTIKA 6 1,3 ** *** LARS 6 1,4 ** *** 18
20 5.3.3 Lehtilaikkutaudit yhteensä / Total amount of leaf spots diseases / Mycosphaerella graminicola, Phaeosphaeria spp., Pyrenophora tritici-repentis PAPAGENO 3 1,6 ** * *** SW MAGNIFIK 11 3,2 * ** SKAGEN 1 3,3 TRYGGVE 11 3,6 * OLIVIN 19 3,7 =C ** BOR ,5 URHO 29 4,7 =C o LARS 11 5,2 o TARSO 12 5,3 o GUNBO 19 5,8 o ** =C VEETI 8 6,3 o ** REHTI 24 7,3 *** *** * ARKTIKA 8 8,9 *** *** ** 19
21 5.4 Kevätvehnä / Spring wheat / Triticum aestivum L Härmä / Powdery mildew / Blumeria (Erysiphe) graminis TRAPPE 7 0,0 *** ZEBRA 21 0,0 *** =C SW ,0 * o *** SW ,0 * o *** VINJETT 7 0,0 *** NK ,0 * *** BJARNE 10 0,0 *** AMARETTO 26 0,0 =C *** BOMBONA 9 0,0 * *** AZURITE 6 0,0 *** MONSUN 2 0,0 ** SCHW 418_97_2C 3 0,0 *** BERSERK 3 0,0 * o *** o ALORA 1 0,0 ** ANNIINA 14 0,1 =C *** EPOS 11 0,2 *** o MARBLE 9 0,7 * *** * QUARNA 6 0,7 * *** * MARIN 6 1,2 * ** ** PICOLO 15 1,8 * *** *** *** MAHTI 15 2,0 ** *** ** *** SERTORI 4 2,2 o ** o ** BOR ,0 ** *** *** BOR ,1 ** *** *** TJALVE 18 4,4 *** *** *** AINO 15 5,7 *** *** *** KRUUNU 25 5,8 *** *** =C *** BOR ,9 *** *** *** 20
22 5.4.2 Lehtilaikkutaudit yhteensä / Total amount of leaf spots diseases / Mycosphaerella graminicola, Phaeosphaeria spp., Pyrenophora tritici-repentis SERTORI 5 1,2 *** *** *** * SW ,5 *** ** *** MONSUN 2 2,8 *** o ** ZEBRA 24 3,1 *** *** *** =C EPOS 17 3,3 *** ** *** MARIN 7 3,5 *** * *** BOMBONA 13 3,9 *** * *** NK ,3 *** *** BOR ,2 *** * o TRAPPE 7 5,2 *** ** * AINO 22 5,3 *** *** *** AZURITE 7 5,4 *** * * AMARETTO 33 5,5 *** =C *** *** BOR ,7 *** * ** MARBLE 12 6,4 *** * *** TJALVE 20 6,7 *** o o *** SCHW 418_97_2C 4 6,8 * ** SW ,0 ** *** BJARNE 14 7,0 *** o *** BOR ,1 ** *** QUARNA 9 7,4 * o *** VINJETT 7 8,0 o * *** KRUUNU 31 8,3 * *** =C *** BERSERK 4 8,3 * *** PICOLO 19 8,8 o *** *** MAHTI 15 9,1 *** *** ALORA 1 9,3 * ANNIINA 17 10,7 =C *** * *** 21
23 5.4.3 Ruskolaikku / Stagonospora nodorum blotch / Phaeosphaeria nodorum EPOS 3 6,6 *** *** *** ZEBRA 3 8,5 *** * *** =C SERTORI 1 8,8 ** ** BERSERK 1 8,8 ** ** ALORA 1 8,8 ** ** MARIN 2 9,2 *** ** MONSUN 2 9,2 *** ** AZURITE 2 9,4 ** ** BOR ,7 *** ** BOR ,8 * * BOMBONA 3 9,8 *** ** TRAPPE 3 10,1 ** ** NK ,1 ** ** BJARNE 3 11,5 * * * GRANNY 1 11,5 o AMARETTO 3 11,7 * =C * * MARBLE 3 11,8 * * * SCHW 418_97_2C 1 12,1 o SW ,2 o QUARNA 2 12,2 o * BOR ,9 * AINO 2 13,0 * PICOLO 3 13,2 ** KRUUNU 3 15,4 * =C *** ANNIINA 3 16,1 =C * *** SW ,2 *** o *** 22
24 5.4.4 DTR-laikku / Tan spot / Pyrenophora tritici-repentis BOR ,4 *** ** *** ** MONSUN 2 12,8 *** * ** ** GRANNY 1 13,4 ** * o TRAPPE 3 13,5 *** o ** * SW ,4 ** NK ,0 *** o o EPOS 3 15,9 ** ALORA 1 15,9 * AZURITE 2 16,2 * AMARETTO 3 16,5 * =C MARIN 2 16,5 * SERTORI 1 17,5 ZEBRA 3 17,6 * =C BJARNE 3 17,7 o KRUUNU 3 18,0 o =C BERSERK 1 18,1 MARBLE 3 18,2 AINO 2 18,8 BOR ,0 BOMBONA 3 19,4 o SCHW 418_97_2C 1 19,8 BOR ,9 o ANNIINA 3 21,0 =C * o * QUARNA 2 21,2 * o o PICOLO 3 21,3 ** o * SW ,9 ** * ** 23
25 5.4.5 Haisunoki / Common Bunt (Stinking Smut) / Tilletia caries BOR ,3 * *** o ** SW ,8 o ** ** AZURITE 2 5,6 o *** ** AINO 4 6,3 * *** o *** MONSUN 2 8,4 ** ** PICOLO 5 12,3 *** ** MAHTI 2 12,4 * * BERSERK 1 13,3 * o ANNIINA 2 13,6 * * KRUUNU 6 15,4 ** =C * SW ,4 * o MARIN 2 16,0 * o MARBLE 4 16,1 ** * NK ,5 * o TJALVE 4 18,6 =C * o BOR ,9 o TRAPPE 3 24,2 BJARNE 4 25,3 BOR ,3 * BOMBONA 3 32,3 * QUARNA 3 32,6 * EPOS 4 33,2 o * SCHW 1 36,1 o 418_97_2C ZEBRA 3 36,6 o * =C AMARETTO 6 38,0 * =C ** ALORA 1 46,9 o * GRANNY 1 47,0 o * SERTORI 1 74,7 *** * *** * 24
26 5.5 Ohra / Barley / Hordeum vulgare L Härmä / Powdery mildew / Blumeria (Erysiphe) graminis ELMERI 7 0,0 *** *** EDVIN 7 0,0 *** *** SAANA 21 0,0 *** *** BOR ,0 *** *** TOCADA 13 0,0 *** *** MINTTU 6 0,0 *** *** OLAVI 15 0,0 *** *** WIKINGETT 9 0,0 *** *** MAAREN 10 0,0 *** *** KUSTAA 8 0,0 *** *** EDEL 21 0,0 *** *** JUSTINA 10 0,0 *** *** ARVE 12 0,0 *** *** PRESTIGE 9 0,0 *** *** MARGRET 10 0,0 *** *** SCARLETT 31 0,0 *** =C *** BARKE 3 0,0 *** ** OPTIMA 8 0,0 *** *** ALINA 10 0,0 *** *** TOLAR 9 0,0 *** *** CRUISER 11 0,0 *** *** ANNABELL 28 0,0 *** =C *** AURIGA 12 0,0 *** *** BRAEMAR 13 0,0 *** *** BEATRIX 8 0,0 *** *** NFC TIPPLE 9 0,0 *** *** MARTHE 6 0,0 *** *** INGMAR 9 0,0 *** *** XANADU 9 0,0 *** *** BOR ,1 *** * BOR ,1 *** * BOR ,1 *** * TOLKIEN 3 0,1 *** * FAIRYTALE 3 0,1 *** * CONCHITA 3 0,1 *** * (jatkuu) 25
27 Härmä (jatkuu) STREIF 2 0,1 ** o PUBLICAN 4 0,1 *** ** QUENCH 4 0,1 *** ** ELISETA 3 0,1 *** * CALCULE 2 0,1 ** o JB MALTASIA 3 0,1 *** * STR 668_04 1 0,1 * UMBRELLA 2 0,1 ** o LW 00W052_03 3 0,1 *** * BOR ,2 * BOR ,2 * BOR ,2 * PINJA 10 0,2 *** *** SWÅ ,2 * TOFTA 3 0,2 *** * VILDE 11 0,2 *** *** AFRODITE 1 0,2 * STINE 1 0,2 * LILLY 1 0,2 * VOITTO 14 0,4 *** *** BOR ,5 *** o BOR ,6 *** * BOR ,9 *** * BOR ,0 * BOR ,3 * BRAGE 2 1,4 * HEDER 2 1,5 * ERKKI 9 2,5 *** ** ** SWN ,0 o o TIRIL 11 4,0 ** *** *** SWN ,1 * * KUNNARI 32 4,3 *** *** *** =C EINAR 11 5,0 * *** *** PILVI 10 5,7 o *** *** BOR ,0 *** *** SWN ,4 *** *** o POHTO 8 8,6 *** *** o POLARTOP 16 9,8 *** *** ** ROLFI 25 10,0 =C *** *** *** GAUTE 12 11,0 *** *** ** JYVÄ 12 11,1 *** *** ** ARTTURI 6 11,9 *** *** ** 26
28 5.5.2 Verkkolaikku / Net blotch / Pyrenophora teres CALCULE 6 0,2 ** * UMBRELLA 5 0,4 ** PF ,4 o BOR ,5 ** BOR ,5 * BOR ,5 * XANADU 16 0,5 *** * LILLY 4 0,5 * NORD 06/ ,5 o BOR ,6 ** LW 00W052_03 7 0,6 ** STINE 4 0,6 * ELMERI 11 0,7 ** o EDVIN 11 0,7 ** JUSTINA 21 0,7 *** * CONCHITA 7 0,7 ** STR 668_04 3 0,7 o BOR ,8 ** FAIRYTALE 7 0,8 ** STREIF 6 0,9 * TOLKIEN 9 1,0 ** NORD 06/ ,0 BOR ,1 * CRUISER 27 1,1 *** o AFRODITE 4 1,1 o ANNABELL 49 1,2 *** =C o JB MALTASIA 7 1,2 * MARGRET 21 1,3 ** ALINA 18 1,3 ** TOLAR 24 1,3 *** MINTTU 12 1,4 * MAAREN 27 1,5 ** SCARLETT 60 1,5 *** =C PUBLICAN 10 1,5 * ELISETA 7 1,5 o (jatkuu) 27
29 Verkkolaikku (jatkuu) EINAR 16 1,6 ** BOR ,6 BRAEMAR 30 1,6 ** NFC TIPPLE 15 1,6 ** BOR ,7 o NORD 06/ ,7 BOR ,8 o SWN ,8 * WIKINGETT 22 2,1 * BEATRIX 13 2,1 * OLAVI 28 2,2 * INGMAR 15 2,2 * SAANA 50 2,4 ** o JYVÄ 20 2,4 * MARTHE 12 2,4 o ARTTURI 9 2,5 KUNNARI 60 2,5 ** o =C BOR ,6 o ERKKI 11 2,7 BARKE 7 2,8 POLARTOP 28 3,0 o * HEDER 4 3,1 TOFTA 7 3,2 QUENCH 10 3,2 KUSTAA 10 3,3 TOCADA 23 3,5 * * BRAGE 4 4,4 BOR ,7 PRESTIGE 25 4,8 *** ** o POHTO 10 4,9 * * BOR ,2 * o ROLFI 39 5,4 =C *** *** ** VILDE 23 5,7 *** *** * SWÅ ,3 * o AURIGA 28 6,5 *** *** ** EDEL 39 6,7 *** *** *** OPTIMA 20 6,7 *** *** ** PINJA 17 6,8 *** *** ** SWN ,0 * * GAUTE 28 9,1 * *** *** *** BOR ,3 o *** *** ** PILVI 22 13,4 *** *** *** *** TIRIL 22 13,9 *** *** *** *** SWN ,6 ** *** *** *** VOITTO 31 25,4 *** *** *** *** ARVE 27 45,9 *** *** *** *** 28
30 5.5.3 Rengaslaikku / Scald / Rhynchosporium secalis BOR ,0 * PUBLICAN 6 0,0 *** *** *** *** QUENCH 6 0,0 *** *** *** *** AFRODITE 1 0,0 *** *** *** ** BOR ,1 *** ** o SAANA 22 0,2 *** *** ** o VILDE 12 0,2 *** *** * UMBRELLA 1 0,2 o LW 00W052_03 4 0,2 ** * o BRAGE 5 0,2 *** ** o PF ,2 PILVI 12 0,3 *** ** * FAIRYTALE 4 0,6 * o OPTIMA 8 0,6 ** * TOFTA 5 0,7 * o NFC TIPPLE 6 0,7 ** o KUNNARI 28 0,8 *** ** =C AURIGA 9 0,8 ** * LILLY 1 0,8 MAAREN 5 0,9 * SWÅ ,0 PRESTIGE 12 1,0 ** o TOLAR 9 1,0 * o XANADU 7 1,0 * NORD 06/ ,0 BOR ,1 PINJA 6 1,1 * WIKINGETT 10 1,1 * o NORD 06/ ,1 ARTTURI 8 1,2 * BOR ,2 * KUSTAA 8 1,2 * BARKE 5 1,2 o CRUISER 7 1,2 * BRAEMAR 10 1,2 * (jatkuu) 29
31 Rengaslaikku (jatkuu) CONCHITA 4 1,2 o POHTO 8 1,4 o ARVE 11 1,4 * ALINA 6 1,4 o STREIF 4 1,4 VOITTO 14 1,5 * MARGRET 4 1,5 SCARLETT 23 1,5 ** =C BOR ,6 ERKKI 7 1,6 o BOR ,8 TIRIL 13 1,8 o o INGMAR 6 1,8 POLARTOP 17 1,9 o o SWN ,9 GAUTE 11 1,9 JUSTINA 10 2,0 o JB MALTASIA 4 2,1 JYVÄ 14 2,3 * EDEL 14 2,3 * BOR ,4 TOCADA 8 2,4 o ANNABELL 20 2,4 =C ** BOR ,6 * CALCULE 2 2,6 TOLKIEN 6 2,7 * ELISETA 4 2,7 o MARTHE 6 2,8 * EINAR 12 2,9 o ** SWN ,0 * NORD 06/ ,2 BOR ,4 o ** BEATRIX 6 3,4 o * STR 668_04 3 3,4 o HEDER 5 3,4 * ROLFI 21 3,5 =C ** *** BOR ,7 o * BOR ,7 o * MINTTU 6 3,7 o ** OLAVI 14 4,4 o ** *** SWN ,7 * ** *** BOR ,9 * ** STINE 1 5,0 BOR ,3 * ** *** ELMERI 10 6,4 * ** *** *** EDVIN 10 6,5 * ** *** *** 30
32 5.5.4 Lehtilaikkutaudit ja fysiologiset laikut yhteensä / Total amount of leaf spots diseases and physiological leaf spots / Pyrenophora teres, Rhynchosporium secalis, Cochliobolus sativus UMBRELLA 5 2,8 *** *** * CALCULE 5 3,4 ** *** * NORD 06/ ,6 ** CRUISER 17 3,8 *** *** ** BOR ,9 *** *** * BRAGE 5 3,9 ** *** BOR ,0 *** *** * WIKINGETT 7 4,0 ** *** o TOLAR 7 4,2 ** *** o ELMERI 12 4,5 ** *** o KUNNARI 44 4,7 *** *** * =C STREIF 7 4,9 * *** LILLY 4 4,9 o *** MARGRET 14 5,0 ** *** BOR ,3 o *** FAIRYTALE 8 5,5 * *** POLARTOP 15 5,6 * *** BOR ,7 o *** ERKKI 14 5,7 * *** EINAR 17 5,8 * *** AFRODITE 4 6,0 *** NORD 06/ ,0 * JUSTINA 23 6,1 * *** BOR ,4 *** ALINA 5 6,4 *** EDVIN 12 6,5 *** JYVÄ 14 6,6 *** o STR 668_04 4 6,6 *** MAAREN 12 6,7 *** SCARLETT 41 6,7 * *** =C * PF ,8 o TOCADA 25 7,0 *** * BEATRIX 13 7,0 *** * MINTTU 13 7,1 *** * XANADU 17 7,1 *** * (jatkuu) 31
33 Lehtilaikkutaudit ja fysiologiset laikut yhteensä (jatkuu) BOR ,2 *** o LW 00W052_03 8 7,2 *** o BOR ,3 ** OLAVI 24 7,3 *** ** NFC TIPPLE 16 7,3 *** * PUBLICAN 10 7,3 *** o SWN ,6 *** * BOR ,7 ** BOR ,9 *** * BOR ,9 ** o INGMAR 16 8,2 *** ** VILDE 21 8,3 *** *** CONCHITA 8 8,4 *** * ROLFI 44 8,7 =C *** * *** QUENCH 10 8,9 *** ** STINE 4 8,9 * * BRAEMAR 21 9,2 *** * *** SWN ,5 * * MARTHE 12 10,0 *** * *** JB MALTASIA 8 10,1 ** o ** NORD 06/ ,4 BOR ,5 o * BOR ,8 ** ** *** HEDER 5 11,1 o o ** ARTTURI 11 12,0 o * ** *** EDEL 17 12,3 * * *** *** TOLKIEN 9 12,5 * o ** *** SWÅ ,5 * *** GAUTE 8 12,8 * ** *** AURIGA 14 13,1 ** o *** *** ELISETA 8 14,0 * *** *** SWN ,1 * ** *** PILVI 20 15,0 *** *** *** BOR ,6 ** *** *** PRESTIGE 7 16,3 *** *** *** ANNABELL 37 16,4 *** =C *** *** TIRIL 22 17,2 *** *** *** SAANA 22 21,1 *** ** *** *** OPTIMA 7 22,7 *** * *** *** VOITTO 21 29,4 *** *** *** *** PINJA 5 30,9 *** *** *** *** 32
34 5.5.5 Ohranviirutauti / Barley stripe / Pyrenophora graminea BOR ,0 *** * MINTTU 2 0,0 *** o ** POHTO 1 0,0 ** WIKINGETT 1 0,0 ** o MAAREN 3 0,0 *** ** SCARLETT 6 0,0 *** =C ** OPTIMA 1 0,0 ** CRUISER 4 0,0 *** ** AURIGA 5 0,0 *** ** INGMAR 3 0,0 *** * XANADU 2 0,0 *** o MARGRET 3 0,1 *** o BEATRIX 3 0,1 *** o TOCADA 4 0,2 *** o ANNABELL 5 0,2 *** =C * SAANA 4 0,3 *** o KUSTAA 1 0,3 * PRESTIGE 5 0,3 *** o ALINA 3 0,3 *** BOR ,5 * BOR ,5 * FAIRYTALE 1 0,5 * BOR ,5 * QUENCH 2 0,5 ** ELISETA 1 0,5 * PUBLICAN 2 0,6 ** TOLAR 2 0,8 ** NFC TIPPLE 3 0,8 *** GAUTE 2 0,9 ** BOR ,1 * BOR ,1 * CONCHITA 1 1,1 * JB MALTASIA 1 1,1 * BOR ,2 * POLARTOP 4 1,2 ** o (jatkuu) 33
35 Ohranviirutauti (jatkuu) PINJA 3 1,2 ** TIRIL 4 1,2 *** o CALCULE 1 1,2 * EDEL 4 1,4 ** o STREIF 1 1,5 * BOR ,7 o EINAR 3 1,7 ** o VILDE 4 1,7 ** * JUSTINA 4 2,0 ** o * TOLKIEN 2 2,1 * o LW 00W052_03 1 2,2 o KUNNARI 6 2,3 ** * ** =C BRAEMAR 4 2,3 ** o * MARTHE 3 2,5 * o * ARVE 3 2,6 * o * SWN ,9 * * VOITTO 5 5,0 o ** *** EDVIN 2 6,3 ** ** PILVI 4 6,8 *** *** o ROLFI 4 10,4 =C *** *** ** OLAVI 5 11,0 *** *** *** ELMERI 2 31,2 ** *** *** *** 34
36 5.6 Kaura / Oats / Avena sativa L Kauranlehtilaikku / Leaf blotch / Pyrenophora avenae SW INGEBORG 36 2,5 *** *** *** * FREJA 9 2,9 *** ** * AVENUDA 15 2,9 *** *** ** BOR ,0 *** *** * BELINDA 50 3,3 *** *** ** =C NORD 07/ ,3 *** * NORD 05/ ,6 *** o REVISOR 13 3,7 *** * NORD 07/ ,7 *** o BOR ,8 *** BOR ,8 *** CARRON 12 3,8 *** * SW ,9 *** NORD 07_ ,0 *** SW ,1 *** o SW ,1 *** ROOPE 53 4,3 *** o =C ** BOR ,3 *** SALO 18 4,7 *** * IVORY 29 4,7 *** ** MALIN 2 4,7 *** BESSIN 18 4,8 *** ** MARIKA 30 4,8 *** ** BOR ,9 *** ** BOR ,9 *** o BOR ,0 *** * NORD 07/ ,0 *** RINGSAKER 17 5,1 *** ** FIIA 35 5,2 *** =C o *** SUOMI 19 5,4 *** o *** VIVIANA 17 5,4 *** o *** EFFEKTIV 22 5,7 *** * *** BOR ,9 *** * *** *** SVALA 14 7,0 *** ** *** *** JULIUS 21 7,1 *** ** *** *** 35
37 Kauranlehtilaikku (jatkuu) KOLBU 4 7,1 ** * *** SW VAASA 31 7,3 *** *** *** *** AARRE 21 8,1 *** *** *** *** GN ,1 *** *** *** *** VENLA 29 8,3 *** *** *** *** LEILA 18 9,1 ** *** *** *** VELI 55 11,1 *** *** *** PEPPI 27 11,2 *** *** *** EEMELI 29 11,8 =C *** *** *** ASLAK 24 12,4 *** *** *** GN ,6 *** *** *** *** 36
38 MTT:n selvityksiä Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa
Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa
MTT:n selvityksiä 147 Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa 2000-2007 Arjo Kangas, Marja Jalli, Auli Kedonperä, Antti Laine, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen,
Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa
4 Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa 2002 2009 Arjo Kangas, Marja Jalli, Auli Kedonperä, Antti Laine, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen, Lauri Jauhiainen
Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa
MTT:n selvityksiä 120 Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa 1999-2006 Arjo Kangas, Marja Jalli, Auli Kedonperä, Antti Laine, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen,
Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa
MTT:n selvityksiä 96 Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa 1998-2005 Arjo Kangas, Marja Jalli, Auli Kedonperä, Antti Laine, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen,
Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa
16 Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa 2004 2011 Arjo Kangas, Marja Jalli, Auli Kedonperä, Antti Laine, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen, Lauri Jauhiainen
Viljalajikkeiden taudinalttius virallisissa lajikekokeissa
MTT:n selvityksiä 48 Viljalajikkeiden taudinalttius virallisissa lajikekokeissa 1996-2003 Arjo Kangas, Auli Kedonperä, Antti Laine, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen, Lauri Jauhiainen ja Lea
Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa
MTT:n selvityksiä 77 Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa 1997-2004 Arjo Kangas, Auli Kedonperä, Antti Laine, Mervi Lindroos, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen,
Viljalajikkeiden taudinalttius virallisissa lajikekokeissa
MTT:n selvityksiä 22 Viljalajikkeiden taudinalttius virallisissa lajikekokeissa 1995 2002 Arjo Kangas, Auli Kedonperä, Antti Laine, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen, Lauri Jauhiainen ja Lea
Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa
66 Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa 2005 2012 Marja Jalli, Auli Kedonperä, Antti Laine, Markku Niskanen, Merja Högnäsbacka, Marja Kujala, Lauri Jauhiainen ja Hannele
Kasvitautien esiintyminen viljalajikkeilla virallisissa lajikekokeissa 2007 2014
183 Kasvitautien esiintyminen viljalajikkeilla virallisissa lajikekokeissa 2007 2014 Marja Jalli, Auli Kedonperä, Antti Laine, Merja Högnäsbacka, Marja Kujala, Markku Niskanen, Lauri Jauhiainen ja Hannele
Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa
125 Viljalajikkeiden herkkyys tautitartunnoille virallisissa lajikekokeissa 2006 2013 Marja Jalli, Auli Kedonperä, Antti Laine, Markku Niskanen, Merja Högnäsbacka, Marja Kujala, Lauri Jauhiainen ja Hannele
Viljalajikkeiden taudinalttius virallisissa lajikekokeissa
MTT:n selvityksiä 9 Viljalajikkeiden taudinalttius virallisissa lajikekokeissa 1991 2001 Arjo Kangas, Auli Kedonperä, Antti Laine, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen, Lauri Jauhiainen ja Lea Mäkelä
Viljelyaloja lajikkeittain v. 2008
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_077708, 07.11.2008 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain v. 2008 Määritelmät
Viljelyaloja lajikkeittain v. 2009
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_099409, 25.11.2009 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain v. 2009 Määritelmät
Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle
Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 Marja Jalli MTT, Patrik Erlund NSL, Sari Peltonen ProAgria, Antti Hannula HAMK, Elina Seppä HY, Sirpa Thessler MTT LIFE08
Viljelyaloja lajikkeittain 2008
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_040807, 02.06.2008 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain 2008 Määritelmät ja
Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2010
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_050610, 2.7.2010 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2010 Määritelmät
Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_062911, 20.7.2011 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011 Määritelmät
Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_058912, 16.7.2012 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012 Määritelmät
Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_097912, 19.11.2012 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012 Määritelmät
Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_086613, 16.10.2013 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013 Määritelmät
Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_062213, 12.7.2013 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013 Määritelmät
Viljalajikkeet ja tautitorjunta
Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige
Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä
8.2.2010 Martti Vuorinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Ohra Ohralajikkeista suurin osa palvelee rehukäyttöä, mutta osa menee myös mallas- ja osa tärkkelysohraksi. Mallas- ja tärkkelysohriin kuuluu sekä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000
VILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA
VILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA 2005-2008 MTT Kasvinsuojelu Peppi Laine, Marja Jalli ja Päivi Koski MTT Kasvinsuojelu on tehnyt yhteistyössä Ylistaron ja Piikkiön
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012
Viljelyaloja lajikkeittain 2015
MML Tietotekniikan palvelukeskus Raportin numero ja ajopvm: t_046215, 17.8.2015 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain 2015 Määritelmät ja rajaukset: - lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon
Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin
Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27
SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA
SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA Esityksen sisältö Maatilojen siemenkäyttö Siemenkyselyn tulokset Siemenalalla tehdyt aiemmat tutkimukset Selvityksen yhteenveto 2 Sertifioidun siemenen käyttö
Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua
Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon
Viljelyaloja lajikkeittain 2016 Määritelmät ja rajaukset: - lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä
MML Tietotekniikan palvelukeskus Raportin numero ja ajopvm: t_037316, 2.8.2016 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain 2016 Määritelmät ja rajaukset: - lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon
Virallisten lajikekokeiden tulokset 2002-2009
6 Virallisten lajikekokeiden tulokset 2002-2009 Arjo Kangas, Antti Laine, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen, Lauri Jauhiainen ja Hannele Nikander 6 Virallisten lajikekokeiden tulokset 2002-2009
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden
KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto
KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
Virallisten lajikekokeiden tulokset 2003-2010
13 Virallisten lajikekokeiden tulokset 2003-2010 Arjo Kangas, Antti Laine, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen, Lauri Jauhiainen ja Hannele Nikander 13 Virallisten lajikekokeiden tulokset 2003
Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy
Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto
Viljat lajikkeittain 2017
Raportin koonnut: AK Raportti koottu: 11.7.2017 Puimurinro 38599 Lähde: Mavi, Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä Viljat lajikkeittain 2017 Viljelykasvi Lajike Sija Pinta-ala (ha) %-osuus Kaikki
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen
Peltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski
Virallisten lajikekokeiden tuloksia Ruukista 2011 Essi Saarinen & Raija Suomela Kuva: Maria Honkakoski MTT Ruukin ohrakoe 2011 Kuuma kesä Osin poutiva lohko Tauteja esiintyi i paljon 10 lajiketta Ei tautitorjunta
K-maatalous kevät Joensuu
K-maatalous kevät 2009 Joensuu 18.11.2013 1 K-maatalouden siemenkauppa Lajike-edustukset K-maatalouden koetila Viljelyohjelma Oma siemensopimustuotanto 2 K-maatalouden koetila 3 17.6.1963 päätös hankinnasta
Ruokavirasto, Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä
Raportti koottu: 18.7.2019 Lähde: Ruokavirasto, Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä Vuoden 2019 kasvilajit lajikkeittain ja viljelypinta-aloittain Kasvin nimi Lajike sija pinta-ala %-osuus Syysvehnä
Viljat lajikkeittain 2018
Raportin koonnut: AK Raportti koottu: 5.7.2018 Puimurinro 47884 Lähde: Mavi, Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä Viljat lajikkeittain 2018 Lajike Sija Pinta-ala %-osuus Viljelykasvi Kaikki yhteensä
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,
Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi. Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi
Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi Kasvintuotannon tulos biologisten, teknologisten ja taloudellisten tekijöiden yhdysvaikutusten
Sertifioidun siemenen osuus kylvösiemenestä noin 30 prosenttia
Liite 1/211 n 28.3.211 Sertifioidun siemenen osuus kylvösiemenestä noin 3 prosenttia Sertifioitu siemen isoissa erissä ostettuna ei välttämättä tule kalliimmaksi kuin kotona kunnostettu. Suomessa sertifioidun
Viljat lajikkeittain 2017
Raportin koonnut: AK Raportti koottu: 11.7.2017 Puimurinro 38599 Lähde: Mavi, Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä Viljat lajikkeittain 2017 Viljelykasvi Lajike Sija Pinta-ala (ha) %-osuus Kaikki
Virallisten lajikekokeiden tulokset
MTT:n selvityksiä 150 Virallisten lajikekokeiden tulokset 2000-2007 Results of official variety trials 2000-2007 Arjo Kangas, Antti Laine, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen, Lauri Jauhiainen
MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN
MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR
Virallisten lajikekokeiden tulokset
MTT:n selvityksiä 167 Virallisten lajikekokeiden tulokset 2001 2008 Results of official variety trials 2001 2008 Arjo Kangas, Antti Laine, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen, Lauri Jauhiainen
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen
Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572
BOREALIN LAJIKKEET 2016
BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
Viljojen kasvitaudit ja niiden hallinta. Marja Jalli ja Päivi Parikka MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.
Viljojen kasvitaudit ja niiden hallinta Marja Jalli ja Päivi Parikka MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi VILJOJEN KASVITAUDIT SUOMESSA 57 kasvitautia raportoitu: 27 aiheuttaa
Kasvitautien torjunta viljoilla
Kasvitautien torjunta viljoilla Ulla Heinonen, Marja Jalli, Peppi Laine PesticideLife 19.2.21 LIFE8 ENV/FIN/64 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea. Kasvitaudin esiintymisen
Viralliset lajikekokeet 2017
lajikenimi voidaan kirjata jo tässä vaiheessa. Tiedot kokeisiin halutuista lajikkeista pyydetään lähettämään sähköpostilla osoitteella: Viralliset lajikekokeet 2017 Kasvilajikkeen jalostajalle ja markkinoijalle
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä
Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna
Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja marja.jalli@mtt.fi Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna 21.11.2013 Nurmien kasvitaudit Ruosteet Puccinia spp., Uromyces spp rengasruoste mustaruoste keltaruoste
VIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012
VIKING MALT 6.3.2012 Lahti Mallaslajikkeita luomuviljelyyn Evira MALLASOHRALAJIKKEIDEN JALOSTUSTAVOITTEET Viljelyn näkökulma (Mallasohrakomitea 2011): VILJELYVARMUUS aikaisuudeltaan erilaisia, Suomen oloihin
MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen
MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia
Integroidun torjunnan yleiset periaatteet
Integroidun torjunnan yleiset periaatteet Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kasvintuotanto Kasvinsuojeluaine-kouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutus Tampere 1.11.2013 22.1.2014 1 IPM-KOULUTUKSEN
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa
Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa Luomuinstituutin tutkijaseminaari 18. 19.5.2015 Luonnonvarat ja Biotalous/ Tuotantojärjestelmät Tutkija Markku Niskanen 1987-1998 Koepaikat - Mietoinen,Kokemäki,
TAUDINKESTÄVYYDELTÄÄN EROAVIEN OHRALAJIKKEIDEN SATOVASTE FUNGISIDIKÄSITTELYLLE
TAUDINKESTÄVYYDELTÄÄN EROAVIEN OHRALAJIKKEIDEN SATOVASTE FUNGISIDIKÄSITTELYLLE Kalle Ohralahti Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvinviljelytiede Huhtikuu 2013 Tiedekunta/Osasto
AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA
LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE
Viralliset lajikekokeet 2016
Viralliset lajikekokeet 2016 Kasvilajikkeen jalostajalle ja markkinoijalle viralliset lajikekokeet tarjoavat: - luotettavan tiedon uuden lajikkeen viljelyarvosta ja viljelyvarmuudesta eri viljelyvyöhykkeillä
VILJELIJÄRISTEILY Jorma Peippo
VILJELIJÄRISTEILY 2.-4.11.2013 Jorma Peippo PALVELUTUOTTEET 1) Yara Megalab 2) Yara CheckIT 3) www.yara.fi 4) Yara N-tester 5) Yara N-Sensor Megalab TM KASVIANALYYSI Kasvianalyysin perusteet: Tasapainoiseen
Perunasta ja maidosta etsitään terveyttä
Liite 1/2009 n 9.3.2009 Perunasta ja maidosta etsitään terveyttä Lupiinista tulossa uusi viljelykasvi Maidossa ja perunassa piilee mahdollisuuksia yhä uusiin terveysvaikutuksiin. Kumpaakin tutkitaan tiiviisti
Palvelevan Tilasiemenen siemenopas
Palvelevan Tilasiemenen siemenopas 2010 1 Tilasiemen viljelijöiden omistama siemenliike Ylpeinä esittelemme Tilasiemenen uutuudet 2010 Sisällys: Lajikevalintataulukko 5 Kaurat 6 Kaksitahoiset ohrat 8 Monitahoiset
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä
LuhaGeoIT-loppuseminaari 14.11.2014 Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä Marja Jalli, Erja Huusela-Veistola, Jusi, Nikander, Hanna Huitu marja.jalli@mtt.fi MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvitaudit
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu
MARTHE Viljelyvarma mallasohra
MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Satoisa isojyväinen mallasohra, joka on Barkea satoisampi. Ensisijainen käyttötarkoitus on mallastus. Marthe sopii hyvin myös rehuohraksi. Saksalainen lajike. Edustaja
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua
Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
UUSIEN KEVÄTVILJALAJIKKEIDEN TAUDINKESTÄVYYS
UUSIEN KEVÄTVILJALAJIKKEIDEN TAUDINKESTÄVYYS Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2015 Ville Ruohonen TIIVISTELMÄ Mustiala Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
SISÄLLYS. määräysten voimaansaattamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 2008 N:o 492 499 SISÄLLYS N:o Sivu 492 Laki kansalaisuudesta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki
MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia 2014 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran, kauran ja vehnän lajikekokeet Syysviljat Greening Effect -tautiainekoe Boorilannoituskoe Kevätrypsi- ja syysrapsikokeet
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
Librax / (6)
Librax / 1.2.2017 1 (6) LIBRAX Myyntipäällyksen teksti Kasvitautien torjuntaan Varoitus Haitallista hengitettynä. Skadligt vid inandning. Ärsyttää voimakkaasti silmiä. Orsakar allvarlig ögonirritation.
Kauran kasvinsuojelu
ELINTARVIKEKAURAN VILJELY Toholampi ke 26.4.2017 Kauran kasvinsuojelu Kauran kasvinsuojelu Sirkku Koskela Sirkku Koskela 0400137124 ProAgria Keski-Pohjanmaa Kauran kasvitaudit ja niiden torjunta Tyvitaudit:
Virallisten lajikekokeiden tulokset
MTT:n selvityksiä 132 Virallisten lajikekokeiden tulokset 1999-2006 Results of official variety trials 1999-2006 Arjo Kangas, Antti Laine, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen, Lauri Jauhiainen
Virallisten lajikekokeiden tulokset 1997-2004
MTT:n selvityksiä 83 Virallisten lajikekokeiden tulokset 1997-2004 Results of official variety trials 1997-2004 Arjo Kangas, Antti Laine, Markku Niskanen, Yrjö Salo, Martti Vuorinen, Lauri Jauhiainen ja
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
Virallisten lajikekokeiden tulokset 2006-2013
128 Virallisten lajikekokeiden tulokset 2006-2013 Results of official variety trials 2006-2013 2. korjattu painos Antti Laine, Merja Högnäsbacka, Marja Kujala, Markku Niskanen, Lauri Jauhiainen ja Hannele
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman