SE ON NYT MUN VUORO!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SE ON NYT MUN VUORO!"

Transkriptio

1 SE ON NYT MUN VUORO! Aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin perustana päiväkodin ryhmätuokioissa Sirkku Hildén Hannele Merikoski Logopedian pro gradututkielma Helmikuu 2006 Helsingin yliopisto Puhetieteiden laitos

2 HELSINGIN YLIOPISTO - HELSINGFORS UNIVERSITET - UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta - Fakultet - Faculty Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Laitos - Institution Department Puhetieteiden laitos Tekijä - Författare - Author Sirkku Hildén ja Hannele Merikoski Työn nimi - Arbetets titel SE ON NYT MUN VUORO! Aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin perustana päiväkodin ryhmätuokioissa Title IT S MY TURN NOW! Interaction between a child and an adult in kindergarten circle time activities using augmentative and alternative communication Oppiaine - Läroämne - Subject Logopedia Työn laji - Arbetets art - Level Pro gradu tutkielma Aika - Datum - Month and year Helmikuu 2006 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 97 s. + 6 liitettä Tiivistelmä - Referat Abstract Päiväkotiyhteisöjen kouluttaminen ja niiden sitoutuminen puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttöön vaikuttaa hyvin pitkältä, monitahoiselta ja vaivalloiseltakin prosessilta. Onnistumiseen liittyvät henkilökunnan vuorovaikutustaidot: asenteet, käsitykset ja tiedot vuorovaikutuksesta ja kommunikoinnista sekä taidot tukea lasta vuorovaikutustilanteissa. Päivähoitoyhteisöjen ohjaaminen puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikoinnissa on puheterapeutille haasteellinen tehtävä. Onnistuakseen puheterapeutin tulee tuntea päivähoidon toimintamallit ja kulttuuri sekä kehittää työnohjauksellisia taitojaan. Puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia lasten ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen tukena päivähoidon integroiduissa ryhmätilanteissa on tutkittu vähän. Päiväkodin henkilökunnalla saattaa olla paljonkin teoriatietoa, mutta käytännön tilanteissa puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot saatetaan kokea hankaliksi tai jopa tarpeettomiksi. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen yhteisöllinen käyttö; yhteisöinä oli kaksi päiväkotia, joissa erityislapset olivat osana lapsiryhmää integraation tai inkluusion periaatteen mukaisesti. Tutkimuksessa tarkastelimme päiväkotien ryhmätuokioita. Tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon ja millä tavalla aikuinen tuki lapsen vuorovaikutustaitoja varsinkin silloin, kun lapsen vuorovaikutustaidot olivat heikot ja hän tarvitsi tuekseen puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia. Tutkimusaineisto koostui ryhmätuokioiden videoinneista, ohjaajien teemahaastatteluista ja videointien litteroinneista. Tutkimus oli vahvasti vuorovaikutteinen kahden tutkijan välillä. Sekä videointien litteroinnit että teemahaastattelut kävimme yhdessä tarkastellen läpi. Tutkimuksessa ilmeni, että ryhmätuokioiden rakenne oli hämmästyttävän samankaltainen eri ryhmissä; sekä vuorovaikutustyyli että vuorovaikutuskulttuuri olivat aikuisjohtoisia ja sisälsivät paljon suoria kysymyksiä. Ryhmätuokioiden sisällöt toistivat samaa teemaa: kuukausien ja viikonpäivien nimiä, värejä sekä yleensä paljon tiedollista ainesta. Vuorovaikutustilanteen suora kysymys käsi puhuu suora vastaus -tyyppinen rakenne mahdollisti sen, että erityisesti lapset, joiden vuorovaikutustaidot olivat hyvät, saivat mahdollisuuden runsaaseen vuorotteluun aikuisen kanssa. Toisaalta lasten kommunikointivuorot sisälsivät paljon huomion suuntaamista itseen, minkä vuoksi aikuinen joutui ohjaamaan lasten käyttäytymistä ryhmätilanteen koossapitämiseksi. Jos lapsi osasi suunnata aikuisen huomiota itseensä ja muutoinkin runsaalla puheellaan ottaa tilaa, häntä pidettiin yleensä hyvin kommunikoivana. Ryhmätuokioissa lapsilla ei ollut mahdollisuuksia vaikuttaa toiminnan sisältöön eivätkä tilanteet tukeneet lapsilähtöistä keskustelua. Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttö näissä ryhmätilanteissa oli vähäistä. Haastatteluissa ohjaajat kuitenkin totesivat, että keinoista olisi voinut olla hyötyä ja että niitä olisi voinut tuokioissa käyttää. Haastatteluissa tuli myös selvästi esille se, että tuokiot oli tarkoitettukin selkeästi aikuisjohtoisiksi. Avainsanat - Nyckelord Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi, vuorovaikutus, päivähoidon toimintatuokiot, yhteisöllinen kuntoutus Keywords Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

3 HELSINGIN YLIOPISTO - HELSINGFORS UNIVERSITET - UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta - Fakultet - Faculty Faculty of Behavioural Sciences Laitos - Institution Department Department of Speech Sciences Tekijä - Författare - Author Sirkku Hildén and Hannele Merikoski Työn nimi - Arbetets titel SE ON NYT MUN VUORO! Aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin perustana päiväkodin ryhmätuokioissa Title IT S MY TURN NOW! Interaction between a child and an adult in kindergarten circle time activities using augmentative and alternative communication Oppiaine - Läroämne - Subject Logopedics Työn laji - Arbetets art - Level Master Thesis Aika - Datum - Month and year February 2006 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 97 pages + 6 attachments Tiivistelmä - Referat - Abstract It seems to be a long, diverse and troublesome process for kindergarten staff to be trained and commited to use augmentative and alternative communication. In order to succeed in this depends on the interaction skills of the staff: attitudes, thoughts and knowledge of interaction and abilities to support children in interaction. It is a challenge for speech and language pathologist to conduct kindergarten staff to use augmentative and alternative communication. To be successful in this the speech and language pathologist needs to know the strategies and culture in kindergarten and also she/he needs to enhance her/his conductive skills. There are hardly any studies about using augmentative and alternative communication in kindergarten in integrated or inclusive group activities. Kindergarten staff might have a lot of knowledge in theory but in everyday life augmentative and alternative communication can be regarded difficult and even useless. The focus in this study is community based use of augmentative and alternative communication. The communities are two kindergartens where the children with challenges in their interaction skills are in integrated or inclusion settings. The circle time activities are examined in this study. The aim is to find out how much and in which manner the adult is supporting the children in their interaction especially those children whose interaction is challenging and she/he needs augmentative and alternative communication to enhance interaction. The material of this study consists of circle time videotapes, focused interviews of the conducting adults and litterations of the videotapes. The study has also been carried out with a strong emphasis on interaction between the two examiners. Both the litterations of videotapes and the focused interviews have been analysed together. The structure of circle time activities in different groups appeared to be surprisingly similar; interaction styles and culture are adult directed and consist mainly direct questions. Also the themes are similar and repeat themselves: names of days, who is present, colours, what year it is and a lot of academic information in general. Direct questions and direct answers allow those children who have good interactions skills a lot of opportunities to interact with an adult. On the other hand the children were seeking quite often attention which led to a situation where the adult was frequently forced to control children s behaviour. The child that seeks a lot of attention and is very verbal and takes a lot of space is often regarded to have good communication skills. In these circle time activities children had no possibility to influence on the content of the activity and the situations were not enhancing conversation. The use of augmentative and alternative communication in these circle time activities was scarce. However, the staff speculated in the focused interviews that they should have been using augmentative and alternative communication and that children would have benefited from that. It was also clear that they had planned circle time activities to be adult directed. Avainsanat - Nyckelord Keywords Augmentative and alternative communication, interaction, community based rehabilitation Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Department of Speech Sciences Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

4 ALKUSANAT JA KIITOKSET Vuosien aikana tiemme ovat kohdanneet monenlaisen yhteistyön merkeissä. Lapsen kuntouttava arki yhteisöllinen kuntoutus on meidän kummankin erityinen kiinnostuksen kohde. Puheterapeutteina haasteenamme on yhteisöjen ohjaaminen puhetta tukevien ja korvaavien keinojen käytössä lapsen ja hänen lähi-ihmistensä välisen vuorovaikutuksen tukemiseksi. Pääjärven kuntayhtymän Sanomatta selvää - hanke ja kokemukset Kilon päiväkodin yhteisöllisen kuntoutuksen toimintamallista antoivat mahdollisuuden yhteisöllisen kuntoutuksen tutkimiseen sekä aiheen käsittelyyn innostavassa verkostossa kollegojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Aarteita on löytynyt matkan varrella yllättävistäkin paikoista, ainakin kolmesta eri maanosasta. Keskusteluja on käyty ja paljon on opittu jakamalla kokemuksia niin kotimaassa kuin kansainvälisissä konferensseissakin. Yhä enemmän puheterapeutin työ suuntautuu yhteisöllisiin toimintatapoihin. Visionamme on päivähoito, jossa henkilökunnalla on näkemys toimivasta vuorovaikutuksesta ja taito ottaa käyttöön puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot kaikkien lasten vuorovaikutustaitojen tueksi. Alkuperäisenä tavoitteenamme oli tehdä julkaisu, jota voisimme hyödyntää arkipäivän työssämme päiväkodeissa yhteisöllisen vuorovaikutuksen tutkiminen motivoi meitä ennen kaikkea ammatillisesti, mutta se oli myös hanke, jota halusimme tehdä ns. huvin vuoksi. Professori Kaisa Launonen vakuutti meidät aikanaan siitä, että aihe soveltuu myös opinnäytetyöksi. Kiitämme Kaisaa tästä käsittämättömästä alkusysäyksestä ja pohjattomasta kärsivällisyydestä työskentelyprosessimme pitkäjänteisyyteen! Opinnäytetyömme on vankentanut ystävyyttämme ja tuonut meille runsaasti yhteisiä kokemuksia ja antoisia keskusteluhetkiä niin ammatillisesti kuin elämästä yleensäkin. Olemme voineet konkreettisesti hyödyntää opinnäytetyötämme arjen työssä erilaisten yhteisöjen ohjaamisessa. Kiitämme tutkimuksessa mukana olleiden päiväkotien työntekijöitä, joilla oli uskallusta lähteä rohkeasti arvioimaan omaa työtään. Edelleen elämämme suuri kysymys on: mitä on vuorovaikutus? Tätä keskustelua jatkamme. Espoossa ystävänpäivänä Sirkku Hildén Hannele Merikoski

5 SISÄLTÖ Tiivistelmä Abstract Alkusanat ja kiitokset 1. Taustaa 8 2. Johdanto 9 3. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja tarvitsevat ihmiset Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytön tavoitteet ja onnistuminen Puhetta tukevien ja korvaavien keinojen käyttö yhteisössä Vuorovaikutus Vuorovaikutuksen olemuksesta Vuorovaikutustyylit Vuorovaikutus puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikoinnissa Integraatio, inkluusio ja yhteisöllinen kuntoutus Käsitteiden määrittely Integraatio ja inkluusio erityislasten elämässä Lasten päivähoito suomalaisessa yhteiskunnassa Lapsen kehityksen tukemisen haasteet päivähoidossa Päiväkotien ryhmätuokiot Oppiminen ryhmätuokioissa Ryhmätuokioiden rakenne Tutkimus ja sen toteuttaminen Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Tutkimukseen osallistuneet yhteisöt Aineiston keruu ja tutkimusmenetelmät Teemahaastattelu Videoanalyysi Aineiston käsittely Teemahaastatteluista saatu aineisto Videoanalyysiaineiston käsittely 42

6 8. Tulokset Teemahaastattelu Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Videoanalyysi Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Pohdinta Menetelmien pohdinta Tutkimustulosten tarkastelu Lopuksi 87 LÄHTEET 89

7 LIITTEET: LIITE 1. Hildén, S., Puistolinna, H. & Pulli, T.: Sanomatta selvää: AAC-työn kehittämishanke Pääjärven kuntayhtymässä. LIITE 2. Granlund, M. & Olsson, C.: Teemahaastattelulomake (käännös: Kaisa Launonen) LIITE 3. Pine, J.M.: Funktionaalisten kategorioiden järjestelmä (käännös: Kaisa Launonen) LIITE 4. Videoanalyysin taulukoista tehdyt kuvat 1-20 LIITE 5. Extended abstract ISAAC / Washington D.C. (2000). Merikoski, H. & Hildén, S.: Community Based Rehabilitation in Special Day Care Centres for Children and AAC LIITE 6. Extended abstract ISAAC / Odense (2002). Hildén, S. & Merikoski, H.: The Interaction Between Children and Kindergarten Personnel

8 8 1. Taustaa Vuonna 1999 Pääjärven kuntayhtymän kolme puheterapeuttia aloitti Sanomatta selvää hankkeen, johon liittyi myös useita kuntayhtymän ulkopuolisia yhteisöjä. Hanke syntyi tarpeesta kehittää yhteisöllisiä keinoja ja välineitä vaikeasti puhevammaisten ihmisten viestinnän tukemiseen: puhevammaisten henkilöiden lähi-ihmisiä ohjataan oivaltamaan tilanteet, joissa toimii elävä vuorovaikutus ja keskustelu (Sanomatta selvää -kehittämishanke; LIITE 1). Tätä ennen, vuonna 1996 Espoon kaupungin Kilon päiväkodissa aloitettiin valtakunnallinen erityispäivähoidon kehittämishanke, ns. Kiloprojekti, jossa yhteisöllisiä työskentelytapoja sovellettiin vahvasti myös puhevammaisten lasten kuntoutuksessa (esim. Merikoski 1999). Nämä molemmat hankkeet liittyivät ideologialtaan ja sisällöltään niin läheisesti toisiinsa, että ajatukset yhteisistä työskentely- ja tutkimuskohteista syntyivät helposti. Tämä kaikki johti luontevasti yhteisen opinnäytetyön tekemiseen. Jo ennen edellä mainittujen hankkeiden syntymistä olimme kumpikin puheterapeutteina työskennelleet vaikeavammaisten lasten kuntoutuspalveluissa yhteisöllisen kuntoutusmallin mukaisesti (ks. 5: Integraatio, inkluusio ja yhteisöllinen kuntoutus). Vaikeavammaisten lasten yksilöterapeuttinen lähestymistapa nimenomaan vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin kuntoutuksessa ei ole kovinkaan hedelmällistä: olennaisina vaikuttajina lapsen kehityksessä kun ovat lapsen lähi-ihmiset ja arjen toistuvat tilanteet. Tarkoituksemme oli alun perin tutkia vuorovaikutukseen ja puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikointikeinoihin liittyvän koulutuksen merkitystä ja vaikutuksia päiväkodin arjessa. Totesimme asetelman hankalaksi muun muassa sen vuoksi, että osa henkilökunnasta oli saanut koulutusta ja osa ei. Sanomatta selvää hankkeessa tehdyn kyselyn perusteella henkilökunnan tietämys puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista onkin erittäin vaihtelevaa (Launonen 2002). Koulutuksen vaikuttavuuden tutkimus on mahdotonta lyhyessä ajassa: kouluttautuminen ja siihen liittyvä sitoutumisprosessi on pitkäaikainen ja monimutkainen tapahtuma (esim. Soto ym. 2001).

9 9 Kiinnostuksemme suuntautui siihen, kuinka paljon ja millä tavalla toiminnallisissa ryhmätuokiossa aikuinen tukee lapsen vuorovaikutustaitoja ja varsinkin sellaisten lasten, joilla on heikot vuorovaikutustaidot ja joiden kanssa käytetään puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja. Kokemuksemme mukaan integroitujen lapsiryhmien ohjaajilta jää yllättävän usein oivaltamatta puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen hyöty kaikkien lasten opetuksessa ja ohjauksessa, ei vain puhevammaisten lasten. Nämä keinot ilmeisesti koetaan sellaisiksi kuntoutuksellisiksi menetelmiksi, joita on tarkoituskin käyttää pelkästään erityislasten kanssa. Kuitenkin esimerkiksi kuvien käyttö ja tukiviittominen näyttävät kiinnostavan ja innostavan lapsia lähes poikkeuksetta erityisesti silloin, kun keinoja sovelletaan toiminnallisesti motivoiviin tilanteisiin. Työmme toteutui vuosina ; tätä ennen olimme valmistelleet aihetta jo sekä edellä mainituissa Sanomatta selvää hankkeessa ja Kilo-projektissa että muun muassa ISAAC:n kansainvälisissä konferensseissa (ISAAC = International Society for Augmentative and Alternative Communication). 2. Johdanto Pahin mahdollisuus on, että kommunikaatio on kouluaine tai terapiahetki. Cecilia Olsson 1980-luvulla Participation is the only prerequisite to communication. Without participation, there is no one to talk to, nothing to talk about, and no reason to communicate. For young children, the primary participation context is play. David R. Beukelman & Pat Mirenda (1998) Kommunikoinnissa on kyse ennen kaikkea ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteistoiminnasta. Perinteisesti esimerkiksi kielihäiriöisten lasten kuntoutus perustuu diagnoosiin ja oletuksiin siitä, kuinka lapsen tietyt ominaisuudet vaikuttavat kehitykseen (esim. Martinsen & von Tetzchner 1996). Myös puhetta tukevan ja

10 10 korvaavan kommunikoinnin alueella, siihen liittyvässä kliinisessä sekä tutkimus- ja kehittämistyössä on paljolti keskitytty puhevammaiseen ihmiseen ja hänen mahdollisiin välineisiinsä. On paneuduttu hänen kommunikatiivisiin ja kielellisiin valmiuksiinsa sekä apuvälineiden kehittämiseen (esim. Heister Trygg ym. 1998, 8; Light 1999), mutta yhä enemmän on alettu kiinnostua myös vuorovaikutuksesta, kommunikointitilanteista ja kommunikointikumppanin roolista (Heister Trygg ym. 1998, ; Launonen 1998, 15; Pulli 2001). Kuntoutustoimenpiteitä mietittäessä lähtökohtana voikin lapsen taitojen sijaan joskin ne on toki otettava huomioon olla itse toimintatilanne: millä tavalla tilanteita voi rakentaa niin, että ne ovat kommunikatiivisesti palkitsevia, oppimista tukevia (esim. Martinsen & von Tetzchner 1996). Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttöönotto on sekä puhevammaiselle henkilölle itselleen että hänen yhteisölleen prosessi, joka edellyttää yhteisön kouluttamista, sitoutumista ja kokemusten jakamista. Kyse on niin puhevammaisen kuin puhuvankin henkilön osaamisesta ja selviytymisestä vuorovaikutustilanteessa sekä esimerkiksi kuva- tai viittomiskäytäntöjen vakiinnuttamisesta puhuvaan ympäristöön (esim. Light 1989; Launonen 1998, 180; Schlosser 1999; Hildén, Puistolinna & Pulli 2000). Puhevammaisten lasten kuntoutuksessa Herkman (2000, 77-78) painottaa ikätovereiden kanssa tapahtuvan tasaarvoisen vuorovaikutuksen tärkeyttä lapsen psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselle: ikätoverin seurassa lapsi saa mallin siitä, kuinka hänen ikäisensä toimivat, leikkivät ja viestivät. Tässä esityksessä pohdimme kommunikoinnin kuntoutuksen haasteita, vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllisyyttä erityisesti silloin kun käytetään puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia. Yhteisöllisyys rajautuu pienten erityislasten maailmaan, päiväkotiin ja osittain myös kouluun. Tähän näkökulmaan liittyvät vahvasti integraation, inkluusion ja yhteisöllisen kuntoutuksen käsitteet sekä se, millainen on kommunikoinnin asiantuntijan, puheterapeutin rooli erityislasten kuntoutuksessa silloin, kun vaikuttamisen kohteena ovatkin enemmän lasten kanssa asuvat, leikkivät ja työskentelevät ihmiset kuin varsinaisesti erityislapset itse.

11 11 3. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi (Augmentative and Alternative Communication = AAC) Puhetta tukeva (augmentative) ja korvaava (alternative) kommunikointi on kommunikointia niiden ihmisten kanssa, jotka tarvitsevat puhutun kielen täydennykseksi tai korvikkeeksi muita kommunikoinnin muotoja (Heister Trygg ym. 1998, 8; von Tetzchner & Martinsen 1999, 20). Tässä esityksessä käytetään puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi termin rinnalla kansainvälistä, mutta myös suomalaiseen kliiniseen työhön omaksuttua lyhennettä AAC. AAC käsitteenä sisältää henkilön, jolla on kommunikointiin liittyviä vammoja ja haittoja, välineen eli kommunikointijärjestelmän/kommunikointikeinon sekä ympäristön johon kuuluvat ihmiset ja fyysinen ympäristö ja jossa vuorovaikutus tapahtuu (Heister Trygg ym. 1998, 8). 3.1 Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja tarvitsevat ihmiset Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja eli AAC-keinoja tarvitsevat ne henkilöt, jotka eivät kykene puhumaan tai joiden puhe on hyvin epäselvää (esim. Mustonen ym. 1991; Heister Trygg ym. 1998, 35-36; von Tetzchner & Martinsen 1999, 79-84). Henkilön puheilmaisun tukemisen tai korvaamisen lisäksi AAC-keinoja voidaan käyttää vuorovaikutuksen ja puheen ymmärtämisen tueksi sekä puheen ja kielenkehityksen tueksi (Heister Trygg ym. 1998, 50-51). Erityisiä AAC-keinojen sovellusalueita ovat mm. haasteelliseen käyttäytymiseen vaikuttaminen, oman toiminnan ohjaaminen (Mirenda 1997) sekä akateemisten taitojen harjoittelu (Gray 1996; Bedrosian 1997). Light (1989) pohtii artikkelissaan puhevammaisen henkilön kommunikatiivista kompetenssia, jolla hän tarkoittaa a) toimivuutta eli sellaisia funktionaalisia taitoja, joita henkilö tarvitsee vuorovaikutustilanteiden aloittamiseen ja ylläpitämiseen omassa ympäristössään, on

12 12 sitten kyse pizzan tilaamisesta taikka vitsin tai jutun kertomisesta. Nämä kommunikointitaidot liittyvät sosiaaliseen suoriutumiseen, ne ovat merkityksellisiä sekä puhujalle itselleen että hänen kumppaneilleen; b) tarkoituksenmukaisia kommunikointitaitoja ympäristön vaatimukset kommunikoinnin sisällöille ja toimintatavoille vaihtelevat: vieraassa ympäristössä kommunikoinnin onnistuminen edellyttää erilaista osaamista verrattuna tuttuun kontekstiin; c) riittäviä tietoja ja taitoja, jotka kommunikoinnin monimutkaisessa prosessissa on perinteisesti liitetty kielellisiin ja sosiolingvistisiin taitoihin. Light (1989) kiteyttääkin puhetta tukevia ja korvaavia keinoja tarvitsevan henkilön kommunikatiivisen kompetenssin neljään taitoon: kielelliseen, operationaaliseen, sosiaaliseen ja strategiseen. Kielellinen taito tai kompetenssi sisältää sekä käytettyyn AAC-järjestelmään sisältyvän kielellisen koodin että ympäristön käyttämän puhutun kielen rakenteen ja merkitykset. Operationaalisen kompetenssin käsite yhdistetään puhevammaisilla henkilöillä usein lähinnä kommunikointivälineen motoriseen käyttötaitoon, mutta myös välineen tai järjestelmän kognitiiviset ja sensoriset vaatimukset liittyvät tähän alueeseen. Sosiaalista kompetenssia kutsutaan myös pragmaattisiksi taidoiksi, eli ne kuvaavat sitä, mistä aiheesta henkilö kommunikoi, milloin, kenen kanssa, missä ja millä tavalla (Light 1989; Heister Trygg ym. 1998, ). Sosiaalinen kompetenssi liittyy läheisesti yhteen keskustelutaitojen, vuorottelun ja keskusteluroolien sekä vuoron kommunikatiivisen tehtävän kanssa (Light 1989, ks. myös Vuokila 1998, 17-22). Strateginen kompetenssi tarkoittaa henkilön kykyä kompensoida erilaisia viestinnän rajoitteita, jotka voivat liittyä sekä henkilöön itseensä (esim. motoriset vammat) että käytettävän kommunikointijärjestelmän tai -välineen rajoituksiin (Light 1989). Vaikka monet varsinkin sosiaaliseen ja kielelliseen kompetenssiin sisältyvät vaatimukset ovat samankaltaisia sekä puhevammaiselle että puhuvalle henkilölle (esimerkiksi keskustelun aloittamiseen ja ylläpitoon liittyvät elementit), kommunikatiivisen kompetenssin saavuttamisessa on myös varsin perustavaa laatua olevia eroavuuksia. Puhevammaisella ihmisellä voi olla suuriakin sosiaalisen ja

13 13 kielellisen kompetenssin rajoituksia. Näitä ovat esimerkiksi fyysiset rajoitukset, käytettävään AAC-järjestelmään liittyvät hankaluudet sekä kognitiivisten taitojen rajallisuus ja sosiaalisten kokemusten puute. Tämäntyyppiset pulmat tekevät siten myös operationaalisen ja strategisen kompetenssin vaatimuksista aivan erityyppisiä puhevammaiselle kuin puhuvalle henkilölle (Light 1989). Herkman (2000, 75) toteaa pro gradu työssään tekemiensä havaintojen perusteella, että puhevammaisen ja muiden lasten välinen viestintä saattaa olla erilaista myös sen vuoksi, että puhevammainen lapsi tarvitsee usein viestinnässään ja toiminnassaan avustajaa tai tulkkia. Tällöin viestit helposti kohdentuvat tulkille eikä aitoa lasten välistä kommunikointia synny. Jos lapsilla on puhevamman lisäksi muu neurologinen vamma (esimerkiksi CP-vamma), heidän mimiikkansa ja muut ei-sanalliset ilmaisukeinonsa voivat olla vähäisiä tai vääristyneitä, mikä osaltaan vaikuttaa sekä vuorovaikutustilanteen sisältöön ja kulkuun sinänsä että myös viestien tulkintaan (Widell 1999, 69-70). Jos ihmisellä on kielihäiriö (esimerkiksi autistinen tai dysfaattinen lapsi), hänen viestintäänsä liittyy usein omalaatuisia käyttäytymisen piirteitä ja hänen ilmaisutapansa voivat olla hyvinkin yksilöllisiä (von Tetzchner & Martinsen 1999, 88-91; Pulli, Launonen & Saarela 2005, 41). Sen lisäksi, että yhteisöjen lähi-ihmisten on opittava tulkitsemaan henkilön ilmaisutapoja, on otettava huomioon hänen mahdolliset puheen ymmärtämisen vaikeutensa ja pohdittava keinoja, joilla voidaan tukea myös kielellisten viestien ymmärtämistä. Kielihäiriöisten lasten kanssa toimivat aikuiset saattavat helposti yli- tai aliarvioida sitä, kuinka paljon lapset ymmärtävät puhuttua kieltä (von Tetzchner & Martinsen 1999, 91). Kun ihminen toimii olemuskielen tasolla, toisin sanoen hänen viestintänsä liittyy tunteiden ja tahdon ilmaisuihin ilman kielellisiä merkkejä, hän tarvitsee myös ymmärtämiseen puhetta tukevia tai korvaavia keinoja: puheen ymmärtäminen ilman muita vihjeitä ei useimmiten onnistu (Pulli ym. 2005, 41-43; ks. myös alla Vuorovaikutus: 4).

14 Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja ryhmitellään eri tavoin. Ryhmittelyn perustana käytetään muun muassa seuraavia luokituksia: a) Avusteisuus ei-avusteisuus (Fuller ym. 1992; Pulli 1995, 28-32; von Tetzchner & Martinsen 1999, 20-21). Hyvin yleisesti AAC-tutkimuksessa ja kirjallisuudessa käytetty jaottelu; mm. Fuller ym. (1992) tuovat vahvasti esille näkemyksensä, jonka mukaan nämä ovat AAC-keinojen pääluokkia. Kommunikoinnin avusteisuus (joskus käytetty myös termiä välineellisyys ) merkitsee ilmauksen fyysistä erillisyyttä käyttäjästä. Ilmaus tai merkki voi siis olla vaikkapa puhelaitteessa, esinelokerikossa tai kuvakansiossa. Ei-avusteisessa kommunikoinnissa ihminen muodostaa ilmaukset itse, esimerkiksi ääntelyllä, kehokommunikoinnilla, viittomisella. b) Tunnetut merkkijärjestelmät yksilölliset merkkijärjestelmät (Burkhart 1993, ; Pulli 1995, 30-31; von Tetzchner & Martinsen 1999, ). Tunnetuissa tai yleisissä merkkijärjestelmissä materiaalia on myös kaupallisesti saatavilla, esimerkiksi PCS-symboleja sisältävät tietokoneohjelmat (PCS = The Picture Communication Symbols, ks. Johnson 1995). Materiaali on pohjana yksilöllisten ja tilannekohtaisten ratkaisujen luomiselle. Yksilölliset merkkijärjestelmät muotoutuvat henkilön ja hänen lähiyhteisönsä välisessä yhteistoiminnassa. Niitä saatetaan kuitenkin tulkita irrallaan tilanneyhteydestä; esimerkkeinä henkilön kokemuksiin liittyvät valokuvat, esineen käyttö merkkinä, tapahtumaesineet (remnantit) ja tilanteisiin liittyvät piirroskuvat. Yksilöllisissä AACkommunikointimuodoissa yhdistyvät siis monipuolisimmillaan puheen oheisviestintä (esimerkiksi ääni, kosketus ja ilmeet), käytettävät merkit sekä tietoiset merkkien valintatekniikat (esimerkiksi katseella osoittaminen) ja mahdollisesti käytettävät kommunikoinnin apuvälineet (Hildén ym. 2000). c) Kielellisyys ei-kielellisyys. AAC-keinoina käytettyjä kielellisiä järjestelmiä ovat esimerkiksi kirjoitettu kieli ja blisskieli. Ei-kielelliset järjestelmät eli merkkijärjestelmät koostuvat symboleista, joita voidaan tarvittaessa yhdistellä viestijaksoiksi ilman omaa kielioppia. Järjestelmät voivat olla

15 15 kuvallisia (esim. PCS-symbolit, piktogrammit, piirroskuvat) tai elepohjaisia, kuten esimerkiksi puheen tukiviittomat (esim. Pulli 1995, 29-31). Kielellisyyden käsite kommunikoinnissa on pulmallinen, jopa hämärä. Kun pohditaan kielija viestintäjärjestelmien monimuotoisuutta, kielellisyys voidaan AAC-keinojen käytössä rinnastaa lähinnä kieliopillisuuteen. Kieliopillisuus taas ei välttämättä ole lainkaan tehokkaan kommunikoinnin edellytys eikä järkevä tavoite AAC-työssä (ks. esim. Light 1999). Puhevammaiselle henkilölle soveltuvan AAC-keinon tai -keinojen valinnassa ja soveltamisessa on henkilön kykyjen, taitojen ja kommunikointitarpeiden lisäksi kiinnitettävä huomiota ympäristön valmiuksiin ja niiden kehittämiseen (Martinsen & von Tetzchner 1996). Sanomatta selvää hankkeessa (LIITE 1) syntyi tarve pohtia AAC-toimintastrategioita, koska AAC-keino käsitteenä tuntui liian suppealta työskenneltäessä yhteisöjen kanssa: ajattelua ei haluttu rajoittaa pelkästään merkkeihin tai merkkijärjestelmiin ja niiden opetteluun, vaan kyse oli mielestämme laajemmasta kokonaisuudesta. Hankkeessa määriteltiin AAC-toimintastrategiat menettelytavoiksi, joiden avulla vaikutetaan puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation käyttöön, esimerkiksi kieliympäristöön, operationaalisiin mahdollisuuksiin käyttää merkkejä, dialogiseen vuorotteluun tai viestien tarkoituksien vaihteluun (Hildén ym. 2000). Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen asiantuntijuus edellyttää näin ollen merkkijärjestelmien tuntemisen ohella tietoisuutta ja tietoutta myös vuorovaikutuksesta ja yhteisön viestintäkulttuurista. 3.3 Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytön tavoitteet ja onnistuminen Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin onnistumista ja tuloksellisuutta tutkittaessa tutkittava kohde on se käyttäytymisen piirre tai alue, jota halutaan muuttaa esimerkiksi AAC-koulutuksella ja AAC-keinojen käytön ohjauksella. Tuloksellisuus on toimenpiteiden oletettu vaikutus tai seuraus. AAC-keinojen käyttöön liittyvien toimenpiteiden tavoitteiden pitäisi olla sosiaalisesti perusteltuja (socially valid) (Light 1999). Toisin sanoen niiden pitää olla puhevammaisen henkilön,

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

viittomat kommunikoinnissa

viittomat kommunikoinnissa viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen

ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen Kuka määrää? Kehitysvammaliiton opintopäivät 5.11.2015 Katja Burakoff Asiantuntija, puheterapeutti Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin OPAS kommunikoinnin mahdollisuuksiin S i s ä l t ö Kaikilla on tarve kommunikoida 3 Mitä kommunikointi on 3 Jos puhuminen ei suju 4 Kommunikointitarpeet ja kommunikoinnin tukemisen tarpeet vaihtelevat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla

OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla Koulutuspäivän tavoite 1. Ymmärrämme käytännön esimerkkien ja videoiden avulla, mihin OIVAvuorovaikutusmalli perustuu Videoesimerkit

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Lasten vuorovaikutusstrategiat kiusaamistilanteissa

Lasten vuorovaikutusstrategiat kiusaamistilanteissa Lasten vuorovaikutusstrategiat kiusaamistilanteissa Millaisia vuorovaikutusstrategioita lapsilla on tilanteessa, kun joku toinen lapsi kiusaa? Miten ikä, sukupuoli ja lasten taidot vaikuttavat lapsen näkemykseen?

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? 2.10.2015 Raija Kerätär www.oorninki.fi Paltamon opetuksia Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro

Lisätiedot

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9. Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa VKK- osallisuusseminaari 22.10.2010 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallinen kasvuympäristö Päiväkoti kasvuympäristönä

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot