SE ON NYT MUN VUORO!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SE ON NYT MUN VUORO!"

Transkriptio

1 SE ON NYT MUN VUORO! Aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin perustana päiväkodin ryhmätuokioissa Sirkku Hildén Hannele Merikoski Logopedian pro gradututkielma Helmikuu 2006 Helsingin yliopisto Puhetieteiden laitos

2 HELSINGIN YLIOPISTO - HELSINGFORS UNIVERSITET - UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta - Fakultet - Faculty Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Laitos - Institution Department Puhetieteiden laitos Tekijä - Författare - Author Sirkku Hildén ja Hannele Merikoski Työn nimi - Arbetets titel SE ON NYT MUN VUORO! Aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin perustana päiväkodin ryhmätuokioissa Title IT S MY TURN NOW! Interaction between a child and an adult in kindergarten circle time activities using augmentative and alternative communication Oppiaine - Läroämne - Subject Logopedia Työn laji - Arbetets art - Level Pro gradu tutkielma Aika - Datum - Month and year Helmikuu 2006 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 97 s. + 6 liitettä Tiivistelmä - Referat Abstract Päiväkotiyhteisöjen kouluttaminen ja niiden sitoutuminen puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttöön vaikuttaa hyvin pitkältä, monitahoiselta ja vaivalloiseltakin prosessilta. Onnistumiseen liittyvät henkilökunnan vuorovaikutustaidot: asenteet, käsitykset ja tiedot vuorovaikutuksesta ja kommunikoinnista sekä taidot tukea lasta vuorovaikutustilanteissa. Päivähoitoyhteisöjen ohjaaminen puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikoinnissa on puheterapeutille haasteellinen tehtävä. Onnistuakseen puheterapeutin tulee tuntea päivähoidon toimintamallit ja kulttuuri sekä kehittää työnohjauksellisia taitojaan. Puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia lasten ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen tukena päivähoidon integroiduissa ryhmätilanteissa on tutkittu vähän. Päiväkodin henkilökunnalla saattaa olla paljonkin teoriatietoa, mutta käytännön tilanteissa puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot saatetaan kokea hankaliksi tai jopa tarpeettomiksi. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen yhteisöllinen käyttö; yhteisöinä oli kaksi päiväkotia, joissa erityislapset olivat osana lapsiryhmää integraation tai inkluusion periaatteen mukaisesti. Tutkimuksessa tarkastelimme päiväkotien ryhmätuokioita. Tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon ja millä tavalla aikuinen tuki lapsen vuorovaikutustaitoja varsinkin silloin, kun lapsen vuorovaikutustaidot olivat heikot ja hän tarvitsi tuekseen puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia. Tutkimusaineisto koostui ryhmätuokioiden videoinneista, ohjaajien teemahaastatteluista ja videointien litteroinneista. Tutkimus oli vahvasti vuorovaikutteinen kahden tutkijan välillä. Sekä videointien litteroinnit että teemahaastattelut kävimme yhdessä tarkastellen läpi. Tutkimuksessa ilmeni, että ryhmätuokioiden rakenne oli hämmästyttävän samankaltainen eri ryhmissä; sekä vuorovaikutustyyli että vuorovaikutuskulttuuri olivat aikuisjohtoisia ja sisälsivät paljon suoria kysymyksiä. Ryhmätuokioiden sisällöt toistivat samaa teemaa: kuukausien ja viikonpäivien nimiä, värejä sekä yleensä paljon tiedollista ainesta. Vuorovaikutustilanteen suora kysymys käsi puhuu suora vastaus -tyyppinen rakenne mahdollisti sen, että erityisesti lapset, joiden vuorovaikutustaidot olivat hyvät, saivat mahdollisuuden runsaaseen vuorotteluun aikuisen kanssa. Toisaalta lasten kommunikointivuorot sisälsivät paljon huomion suuntaamista itseen, minkä vuoksi aikuinen joutui ohjaamaan lasten käyttäytymistä ryhmätilanteen koossapitämiseksi. Jos lapsi osasi suunnata aikuisen huomiota itseensä ja muutoinkin runsaalla puheellaan ottaa tilaa, häntä pidettiin yleensä hyvin kommunikoivana. Ryhmätuokioissa lapsilla ei ollut mahdollisuuksia vaikuttaa toiminnan sisältöön eivätkä tilanteet tukeneet lapsilähtöistä keskustelua. Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttö näissä ryhmätilanteissa oli vähäistä. Haastatteluissa ohjaajat kuitenkin totesivat, että keinoista olisi voinut olla hyötyä ja että niitä olisi voinut tuokioissa käyttää. Haastatteluissa tuli myös selvästi esille se, että tuokiot oli tarkoitettukin selkeästi aikuisjohtoisiksi. Avainsanat - Nyckelord Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi, vuorovaikutus, päivähoidon toimintatuokiot, yhteisöllinen kuntoutus Keywords Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

3 HELSINGIN YLIOPISTO - HELSINGFORS UNIVERSITET - UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta - Fakultet - Faculty Faculty of Behavioural Sciences Laitos - Institution Department Department of Speech Sciences Tekijä - Författare - Author Sirkku Hildén and Hannele Merikoski Työn nimi - Arbetets titel SE ON NYT MUN VUORO! Aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin perustana päiväkodin ryhmätuokioissa Title IT S MY TURN NOW! Interaction between a child and an adult in kindergarten circle time activities using augmentative and alternative communication Oppiaine - Läroämne - Subject Logopedics Työn laji - Arbetets art - Level Master Thesis Aika - Datum - Month and year February 2006 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 97 pages + 6 attachments Tiivistelmä - Referat - Abstract It seems to be a long, diverse and troublesome process for kindergarten staff to be trained and commited to use augmentative and alternative communication. In order to succeed in this depends on the interaction skills of the staff: attitudes, thoughts and knowledge of interaction and abilities to support children in interaction. It is a challenge for speech and language pathologist to conduct kindergarten staff to use augmentative and alternative communication. To be successful in this the speech and language pathologist needs to know the strategies and culture in kindergarten and also she/he needs to enhance her/his conductive skills. There are hardly any studies about using augmentative and alternative communication in kindergarten in integrated or inclusive group activities. Kindergarten staff might have a lot of knowledge in theory but in everyday life augmentative and alternative communication can be regarded difficult and even useless. The focus in this study is community based use of augmentative and alternative communication. The communities are two kindergartens where the children with challenges in their interaction skills are in integrated or inclusion settings. The circle time activities are examined in this study. The aim is to find out how much and in which manner the adult is supporting the children in their interaction especially those children whose interaction is challenging and she/he needs augmentative and alternative communication to enhance interaction. The material of this study consists of circle time videotapes, focused interviews of the conducting adults and litterations of the videotapes. The study has also been carried out with a strong emphasis on interaction between the two examiners. Both the litterations of videotapes and the focused interviews have been analysed together. The structure of circle time activities in different groups appeared to be surprisingly similar; interaction styles and culture are adult directed and consist mainly direct questions. Also the themes are similar and repeat themselves: names of days, who is present, colours, what year it is and a lot of academic information in general. Direct questions and direct answers allow those children who have good interactions skills a lot of opportunities to interact with an adult. On the other hand the children were seeking quite often attention which led to a situation where the adult was frequently forced to control children s behaviour. The child that seeks a lot of attention and is very verbal and takes a lot of space is often regarded to have good communication skills. In these circle time activities children had no possibility to influence on the content of the activity and the situations were not enhancing conversation. The use of augmentative and alternative communication in these circle time activities was scarce. However, the staff speculated in the focused interviews that they should have been using augmentative and alternative communication and that children would have benefited from that. It was also clear that they had planned circle time activities to be adult directed. Avainsanat - Nyckelord Keywords Augmentative and alternative communication, interaction, community based rehabilitation Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Department of Speech Sciences Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

4 ALKUSANAT JA KIITOKSET Vuosien aikana tiemme ovat kohdanneet monenlaisen yhteistyön merkeissä. Lapsen kuntouttava arki yhteisöllinen kuntoutus on meidän kummankin erityinen kiinnostuksen kohde. Puheterapeutteina haasteenamme on yhteisöjen ohjaaminen puhetta tukevien ja korvaavien keinojen käytössä lapsen ja hänen lähi-ihmistensä välisen vuorovaikutuksen tukemiseksi. Pääjärven kuntayhtymän Sanomatta selvää - hanke ja kokemukset Kilon päiväkodin yhteisöllisen kuntoutuksen toimintamallista antoivat mahdollisuuden yhteisöllisen kuntoutuksen tutkimiseen sekä aiheen käsittelyyn innostavassa verkostossa kollegojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Aarteita on löytynyt matkan varrella yllättävistäkin paikoista, ainakin kolmesta eri maanosasta. Keskusteluja on käyty ja paljon on opittu jakamalla kokemuksia niin kotimaassa kuin kansainvälisissä konferensseissakin. Yhä enemmän puheterapeutin työ suuntautuu yhteisöllisiin toimintatapoihin. Visionamme on päivähoito, jossa henkilökunnalla on näkemys toimivasta vuorovaikutuksesta ja taito ottaa käyttöön puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot kaikkien lasten vuorovaikutustaitojen tueksi. Alkuperäisenä tavoitteenamme oli tehdä julkaisu, jota voisimme hyödyntää arkipäivän työssämme päiväkodeissa yhteisöllisen vuorovaikutuksen tutkiminen motivoi meitä ennen kaikkea ammatillisesti, mutta se oli myös hanke, jota halusimme tehdä ns. huvin vuoksi. Professori Kaisa Launonen vakuutti meidät aikanaan siitä, että aihe soveltuu myös opinnäytetyöksi. Kiitämme Kaisaa tästä käsittämättömästä alkusysäyksestä ja pohjattomasta kärsivällisyydestä työskentelyprosessimme pitkäjänteisyyteen! Opinnäytetyömme on vankentanut ystävyyttämme ja tuonut meille runsaasti yhteisiä kokemuksia ja antoisia keskusteluhetkiä niin ammatillisesti kuin elämästä yleensäkin. Olemme voineet konkreettisesti hyödyntää opinnäytetyötämme arjen työssä erilaisten yhteisöjen ohjaamisessa. Kiitämme tutkimuksessa mukana olleiden päiväkotien työntekijöitä, joilla oli uskallusta lähteä rohkeasti arvioimaan omaa työtään. Edelleen elämämme suuri kysymys on: mitä on vuorovaikutus? Tätä keskustelua jatkamme. Espoossa ystävänpäivänä Sirkku Hildén Hannele Merikoski

5 SISÄLTÖ Tiivistelmä Abstract Alkusanat ja kiitokset 1. Taustaa 8 2. Johdanto 9 3. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja tarvitsevat ihmiset Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytön tavoitteet ja onnistuminen Puhetta tukevien ja korvaavien keinojen käyttö yhteisössä Vuorovaikutus Vuorovaikutuksen olemuksesta Vuorovaikutustyylit Vuorovaikutus puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikoinnissa Integraatio, inkluusio ja yhteisöllinen kuntoutus Käsitteiden määrittely Integraatio ja inkluusio erityislasten elämässä Lasten päivähoito suomalaisessa yhteiskunnassa Lapsen kehityksen tukemisen haasteet päivähoidossa Päiväkotien ryhmätuokiot Oppiminen ryhmätuokioissa Ryhmätuokioiden rakenne Tutkimus ja sen toteuttaminen Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Tutkimukseen osallistuneet yhteisöt Aineiston keruu ja tutkimusmenetelmät Teemahaastattelu Videoanalyysi Aineiston käsittely Teemahaastatteluista saatu aineisto Videoanalyysiaineiston käsittely 42

6 8. Tulokset Teemahaastattelu Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Teema Videoanalyysi Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Pohdinta Menetelmien pohdinta Tutkimustulosten tarkastelu Lopuksi 87 LÄHTEET 89

7 LIITTEET: LIITE 1. Hildén, S., Puistolinna, H. & Pulli, T.: Sanomatta selvää: AAC-työn kehittämishanke Pääjärven kuntayhtymässä. LIITE 2. Granlund, M. & Olsson, C.: Teemahaastattelulomake (käännös: Kaisa Launonen) LIITE 3. Pine, J.M.: Funktionaalisten kategorioiden järjestelmä (käännös: Kaisa Launonen) LIITE 4. Videoanalyysin taulukoista tehdyt kuvat 1-20 LIITE 5. Extended abstract ISAAC / Washington D.C. (2000). Merikoski, H. & Hildén, S.: Community Based Rehabilitation in Special Day Care Centres for Children and AAC LIITE 6. Extended abstract ISAAC / Odense (2002). Hildén, S. & Merikoski, H.: The Interaction Between Children and Kindergarten Personnel

8 8 1. Taustaa Vuonna 1999 Pääjärven kuntayhtymän kolme puheterapeuttia aloitti Sanomatta selvää hankkeen, johon liittyi myös useita kuntayhtymän ulkopuolisia yhteisöjä. Hanke syntyi tarpeesta kehittää yhteisöllisiä keinoja ja välineitä vaikeasti puhevammaisten ihmisten viestinnän tukemiseen: puhevammaisten henkilöiden lähi-ihmisiä ohjataan oivaltamaan tilanteet, joissa toimii elävä vuorovaikutus ja keskustelu (Sanomatta selvää -kehittämishanke; LIITE 1). Tätä ennen, vuonna 1996 Espoon kaupungin Kilon päiväkodissa aloitettiin valtakunnallinen erityispäivähoidon kehittämishanke, ns. Kiloprojekti, jossa yhteisöllisiä työskentelytapoja sovellettiin vahvasti myös puhevammaisten lasten kuntoutuksessa (esim. Merikoski 1999). Nämä molemmat hankkeet liittyivät ideologialtaan ja sisällöltään niin läheisesti toisiinsa, että ajatukset yhteisistä työskentely- ja tutkimuskohteista syntyivät helposti. Tämä kaikki johti luontevasti yhteisen opinnäytetyön tekemiseen. Jo ennen edellä mainittujen hankkeiden syntymistä olimme kumpikin puheterapeutteina työskennelleet vaikeavammaisten lasten kuntoutuspalveluissa yhteisöllisen kuntoutusmallin mukaisesti (ks. 5: Integraatio, inkluusio ja yhteisöllinen kuntoutus). Vaikeavammaisten lasten yksilöterapeuttinen lähestymistapa nimenomaan vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin kuntoutuksessa ei ole kovinkaan hedelmällistä: olennaisina vaikuttajina lapsen kehityksessä kun ovat lapsen lähi-ihmiset ja arjen toistuvat tilanteet. Tarkoituksemme oli alun perin tutkia vuorovaikutukseen ja puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikointikeinoihin liittyvän koulutuksen merkitystä ja vaikutuksia päiväkodin arjessa. Totesimme asetelman hankalaksi muun muassa sen vuoksi, että osa henkilökunnasta oli saanut koulutusta ja osa ei. Sanomatta selvää hankkeessa tehdyn kyselyn perusteella henkilökunnan tietämys puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista onkin erittäin vaihtelevaa (Launonen 2002). Koulutuksen vaikuttavuuden tutkimus on mahdotonta lyhyessä ajassa: kouluttautuminen ja siihen liittyvä sitoutumisprosessi on pitkäaikainen ja monimutkainen tapahtuma (esim. Soto ym. 2001).

9 9 Kiinnostuksemme suuntautui siihen, kuinka paljon ja millä tavalla toiminnallisissa ryhmätuokiossa aikuinen tukee lapsen vuorovaikutustaitoja ja varsinkin sellaisten lasten, joilla on heikot vuorovaikutustaidot ja joiden kanssa käytetään puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja. Kokemuksemme mukaan integroitujen lapsiryhmien ohjaajilta jää yllättävän usein oivaltamatta puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen hyöty kaikkien lasten opetuksessa ja ohjauksessa, ei vain puhevammaisten lasten. Nämä keinot ilmeisesti koetaan sellaisiksi kuntoutuksellisiksi menetelmiksi, joita on tarkoituskin käyttää pelkästään erityislasten kanssa. Kuitenkin esimerkiksi kuvien käyttö ja tukiviittominen näyttävät kiinnostavan ja innostavan lapsia lähes poikkeuksetta erityisesti silloin, kun keinoja sovelletaan toiminnallisesti motivoiviin tilanteisiin. Työmme toteutui vuosina ; tätä ennen olimme valmistelleet aihetta jo sekä edellä mainituissa Sanomatta selvää hankkeessa ja Kilo-projektissa että muun muassa ISAAC:n kansainvälisissä konferensseissa (ISAAC = International Society for Augmentative and Alternative Communication). 2. Johdanto Pahin mahdollisuus on, että kommunikaatio on kouluaine tai terapiahetki. Cecilia Olsson 1980-luvulla Participation is the only prerequisite to communication. Without participation, there is no one to talk to, nothing to talk about, and no reason to communicate. For young children, the primary participation context is play. David R. Beukelman & Pat Mirenda (1998) Kommunikoinnissa on kyse ennen kaikkea ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteistoiminnasta. Perinteisesti esimerkiksi kielihäiriöisten lasten kuntoutus perustuu diagnoosiin ja oletuksiin siitä, kuinka lapsen tietyt ominaisuudet vaikuttavat kehitykseen (esim. Martinsen & von Tetzchner 1996). Myös puhetta tukevan ja

10 10 korvaavan kommunikoinnin alueella, siihen liittyvässä kliinisessä sekä tutkimus- ja kehittämistyössä on paljolti keskitytty puhevammaiseen ihmiseen ja hänen mahdollisiin välineisiinsä. On paneuduttu hänen kommunikatiivisiin ja kielellisiin valmiuksiinsa sekä apuvälineiden kehittämiseen (esim. Heister Trygg ym. 1998, 8; Light 1999), mutta yhä enemmän on alettu kiinnostua myös vuorovaikutuksesta, kommunikointitilanteista ja kommunikointikumppanin roolista (Heister Trygg ym. 1998, ; Launonen 1998, 15; Pulli 2001). Kuntoutustoimenpiteitä mietittäessä lähtökohtana voikin lapsen taitojen sijaan joskin ne on toki otettava huomioon olla itse toimintatilanne: millä tavalla tilanteita voi rakentaa niin, että ne ovat kommunikatiivisesti palkitsevia, oppimista tukevia (esim. Martinsen & von Tetzchner 1996). Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttöönotto on sekä puhevammaiselle henkilölle itselleen että hänen yhteisölleen prosessi, joka edellyttää yhteisön kouluttamista, sitoutumista ja kokemusten jakamista. Kyse on niin puhevammaisen kuin puhuvankin henkilön osaamisesta ja selviytymisestä vuorovaikutustilanteessa sekä esimerkiksi kuva- tai viittomiskäytäntöjen vakiinnuttamisesta puhuvaan ympäristöön (esim. Light 1989; Launonen 1998, 180; Schlosser 1999; Hildén, Puistolinna & Pulli 2000). Puhevammaisten lasten kuntoutuksessa Herkman (2000, 77-78) painottaa ikätovereiden kanssa tapahtuvan tasaarvoisen vuorovaikutuksen tärkeyttä lapsen psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselle: ikätoverin seurassa lapsi saa mallin siitä, kuinka hänen ikäisensä toimivat, leikkivät ja viestivät. Tässä esityksessä pohdimme kommunikoinnin kuntoutuksen haasteita, vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllisyyttä erityisesti silloin kun käytetään puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia. Yhteisöllisyys rajautuu pienten erityislasten maailmaan, päiväkotiin ja osittain myös kouluun. Tähän näkökulmaan liittyvät vahvasti integraation, inkluusion ja yhteisöllisen kuntoutuksen käsitteet sekä se, millainen on kommunikoinnin asiantuntijan, puheterapeutin rooli erityislasten kuntoutuksessa silloin, kun vaikuttamisen kohteena ovatkin enemmän lasten kanssa asuvat, leikkivät ja työskentelevät ihmiset kuin varsinaisesti erityislapset itse.

11 11 3. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi (Augmentative and Alternative Communication = AAC) Puhetta tukeva (augmentative) ja korvaava (alternative) kommunikointi on kommunikointia niiden ihmisten kanssa, jotka tarvitsevat puhutun kielen täydennykseksi tai korvikkeeksi muita kommunikoinnin muotoja (Heister Trygg ym. 1998, 8; von Tetzchner & Martinsen 1999, 20). Tässä esityksessä käytetään puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi termin rinnalla kansainvälistä, mutta myös suomalaiseen kliiniseen työhön omaksuttua lyhennettä AAC. AAC käsitteenä sisältää henkilön, jolla on kommunikointiin liittyviä vammoja ja haittoja, välineen eli kommunikointijärjestelmän/kommunikointikeinon sekä ympäristön johon kuuluvat ihmiset ja fyysinen ympäristö ja jossa vuorovaikutus tapahtuu (Heister Trygg ym. 1998, 8). 3.1 Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja tarvitsevat ihmiset Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja eli AAC-keinoja tarvitsevat ne henkilöt, jotka eivät kykene puhumaan tai joiden puhe on hyvin epäselvää (esim. Mustonen ym. 1991; Heister Trygg ym. 1998, 35-36; von Tetzchner & Martinsen 1999, 79-84). Henkilön puheilmaisun tukemisen tai korvaamisen lisäksi AAC-keinoja voidaan käyttää vuorovaikutuksen ja puheen ymmärtämisen tueksi sekä puheen ja kielenkehityksen tueksi (Heister Trygg ym. 1998, 50-51). Erityisiä AAC-keinojen sovellusalueita ovat mm. haasteelliseen käyttäytymiseen vaikuttaminen, oman toiminnan ohjaaminen (Mirenda 1997) sekä akateemisten taitojen harjoittelu (Gray 1996; Bedrosian 1997). Light (1989) pohtii artikkelissaan puhevammaisen henkilön kommunikatiivista kompetenssia, jolla hän tarkoittaa a) toimivuutta eli sellaisia funktionaalisia taitoja, joita henkilö tarvitsee vuorovaikutustilanteiden aloittamiseen ja ylläpitämiseen omassa ympäristössään, on

12 12 sitten kyse pizzan tilaamisesta taikka vitsin tai jutun kertomisesta. Nämä kommunikointitaidot liittyvät sosiaaliseen suoriutumiseen, ne ovat merkityksellisiä sekä puhujalle itselleen että hänen kumppaneilleen; b) tarkoituksenmukaisia kommunikointitaitoja ympäristön vaatimukset kommunikoinnin sisällöille ja toimintatavoille vaihtelevat: vieraassa ympäristössä kommunikoinnin onnistuminen edellyttää erilaista osaamista verrattuna tuttuun kontekstiin; c) riittäviä tietoja ja taitoja, jotka kommunikoinnin monimutkaisessa prosessissa on perinteisesti liitetty kielellisiin ja sosiolingvistisiin taitoihin. Light (1989) kiteyttääkin puhetta tukevia ja korvaavia keinoja tarvitsevan henkilön kommunikatiivisen kompetenssin neljään taitoon: kielelliseen, operationaaliseen, sosiaaliseen ja strategiseen. Kielellinen taito tai kompetenssi sisältää sekä käytettyyn AAC-järjestelmään sisältyvän kielellisen koodin että ympäristön käyttämän puhutun kielen rakenteen ja merkitykset. Operationaalisen kompetenssin käsite yhdistetään puhevammaisilla henkilöillä usein lähinnä kommunikointivälineen motoriseen käyttötaitoon, mutta myös välineen tai järjestelmän kognitiiviset ja sensoriset vaatimukset liittyvät tähän alueeseen. Sosiaalista kompetenssia kutsutaan myös pragmaattisiksi taidoiksi, eli ne kuvaavat sitä, mistä aiheesta henkilö kommunikoi, milloin, kenen kanssa, missä ja millä tavalla (Light 1989; Heister Trygg ym. 1998, ). Sosiaalinen kompetenssi liittyy läheisesti yhteen keskustelutaitojen, vuorottelun ja keskusteluroolien sekä vuoron kommunikatiivisen tehtävän kanssa (Light 1989, ks. myös Vuokila 1998, 17-22). Strateginen kompetenssi tarkoittaa henkilön kykyä kompensoida erilaisia viestinnän rajoitteita, jotka voivat liittyä sekä henkilöön itseensä (esim. motoriset vammat) että käytettävän kommunikointijärjestelmän tai -välineen rajoituksiin (Light 1989). Vaikka monet varsinkin sosiaaliseen ja kielelliseen kompetenssiin sisältyvät vaatimukset ovat samankaltaisia sekä puhevammaiselle että puhuvalle henkilölle (esimerkiksi keskustelun aloittamiseen ja ylläpitoon liittyvät elementit), kommunikatiivisen kompetenssin saavuttamisessa on myös varsin perustavaa laatua olevia eroavuuksia. Puhevammaisella ihmisellä voi olla suuriakin sosiaalisen ja

13 13 kielellisen kompetenssin rajoituksia. Näitä ovat esimerkiksi fyysiset rajoitukset, käytettävään AAC-järjestelmään liittyvät hankaluudet sekä kognitiivisten taitojen rajallisuus ja sosiaalisten kokemusten puute. Tämäntyyppiset pulmat tekevät siten myös operationaalisen ja strategisen kompetenssin vaatimuksista aivan erityyppisiä puhevammaiselle kuin puhuvalle henkilölle (Light 1989). Herkman (2000, 75) toteaa pro gradu työssään tekemiensä havaintojen perusteella, että puhevammaisen ja muiden lasten välinen viestintä saattaa olla erilaista myös sen vuoksi, että puhevammainen lapsi tarvitsee usein viestinnässään ja toiminnassaan avustajaa tai tulkkia. Tällöin viestit helposti kohdentuvat tulkille eikä aitoa lasten välistä kommunikointia synny. Jos lapsilla on puhevamman lisäksi muu neurologinen vamma (esimerkiksi CP-vamma), heidän mimiikkansa ja muut ei-sanalliset ilmaisukeinonsa voivat olla vähäisiä tai vääristyneitä, mikä osaltaan vaikuttaa sekä vuorovaikutustilanteen sisältöön ja kulkuun sinänsä että myös viestien tulkintaan (Widell 1999, 69-70). Jos ihmisellä on kielihäiriö (esimerkiksi autistinen tai dysfaattinen lapsi), hänen viestintäänsä liittyy usein omalaatuisia käyttäytymisen piirteitä ja hänen ilmaisutapansa voivat olla hyvinkin yksilöllisiä (von Tetzchner & Martinsen 1999, 88-91; Pulli, Launonen & Saarela 2005, 41). Sen lisäksi, että yhteisöjen lähi-ihmisten on opittava tulkitsemaan henkilön ilmaisutapoja, on otettava huomioon hänen mahdolliset puheen ymmärtämisen vaikeutensa ja pohdittava keinoja, joilla voidaan tukea myös kielellisten viestien ymmärtämistä. Kielihäiriöisten lasten kanssa toimivat aikuiset saattavat helposti yli- tai aliarvioida sitä, kuinka paljon lapset ymmärtävät puhuttua kieltä (von Tetzchner & Martinsen 1999, 91). Kun ihminen toimii olemuskielen tasolla, toisin sanoen hänen viestintänsä liittyy tunteiden ja tahdon ilmaisuihin ilman kielellisiä merkkejä, hän tarvitsee myös ymmärtämiseen puhetta tukevia tai korvaavia keinoja: puheen ymmärtäminen ilman muita vihjeitä ei useimmiten onnistu (Pulli ym. 2005, 41-43; ks. myös alla Vuorovaikutus: 4).

14 Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja ryhmitellään eri tavoin. Ryhmittelyn perustana käytetään muun muassa seuraavia luokituksia: a) Avusteisuus ei-avusteisuus (Fuller ym. 1992; Pulli 1995, 28-32; von Tetzchner & Martinsen 1999, 20-21). Hyvin yleisesti AAC-tutkimuksessa ja kirjallisuudessa käytetty jaottelu; mm. Fuller ym. (1992) tuovat vahvasti esille näkemyksensä, jonka mukaan nämä ovat AAC-keinojen pääluokkia. Kommunikoinnin avusteisuus (joskus käytetty myös termiä välineellisyys ) merkitsee ilmauksen fyysistä erillisyyttä käyttäjästä. Ilmaus tai merkki voi siis olla vaikkapa puhelaitteessa, esinelokerikossa tai kuvakansiossa. Ei-avusteisessa kommunikoinnissa ihminen muodostaa ilmaukset itse, esimerkiksi ääntelyllä, kehokommunikoinnilla, viittomisella. b) Tunnetut merkkijärjestelmät yksilölliset merkkijärjestelmät (Burkhart 1993, ; Pulli 1995, 30-31; von Tetzchner & Martinsen 1999, ). Tunnetuissa tai yleisissä merkkijärjestelmissä materiaalia on myös kaupallisesti saatavilla, esimerkiksi PCS-symboleja sisältävät tietokoneohjelmat (PCS = The Picture Communication Symbols, ks. Johnson 1995). Materiaali on pohjana yksilöllisten ja tilannekohtaisten ratkaisujen luomiselle. Yksilölliset merkkijärjestelmät muotoutuvat henkilön ja hänen lähiyhteisönsä välisessä yhteistoiminnassa. Niitä saatetaan kuitenkin tulkita irrallaan tilanneyhteydestä; esimerkkeinä henkilön kokemuksiin liittyvät valokuvat, esineen käyttö merkkinä, tapahtumaesineet (remnantit) ja tilanteisiin liittyvät piirroskuvat. Yksilöllisissä AACkommunikointimuodoissa yhdistyvät siis monipuolisimmillaan puheen oheisviestintä (esimerkiksi ääni, kosketus ja ilmeet), käytettävät merkit sekä tietoiset merkkien valintatekniikat (esimerkiksi katseella osoittaminen) ja mahdollisesti käytettävät kommunikoinnin apuvälineet (Hildén ym. 2000). c) Kielellisyys ei-kielellisyys. AAC-keinoina käytettyjä kielellisiä järjestelmiä ovat esimerkiksi kirjoitettu kieli ja blisskieli. Ei-kielelliset järjestelmät eli merkkijärjestelmät koostuvat symboleista, joita voidaan tarvittaessa yhdistellä viestijaksoiksi ilman omaa kielioppia. Järjestelmät voivat olla

15 15 kuvallisia (esim. PCS-symbolit, piktogrammit, piirroskuvat) tai elepohjaisia, kuten esimerkiksi puheen tukiviittomat (esim. Pulli 1995, 29-31). Kielellisyyden käsite kommunikoinnissa on pulmallinen, jopa hämärä. Kun pohditaan kielija viestintäjärjestelmien monimuotoisuutta, kielellisyys voidaan AAC-keinojen käytössä rinnastaa lähinnä kieliopillisuuteen. Kieliopillisuus taas ei välttämättä ole lainkaan tehokkaan kommunikoinnin edellytys eikä järkevä tavoite AAC-työssä (ks. esim. Light 1999). Puhevammaiselle henkilölle soveltuvan AAC-keinon tai -keinojen valinnassa ja soveltamisessa on henkilön kykyjen, taitojen ja kommunikointitarpeiden lisäksi kiinnitettävä huomiota ympäristön valmiuksiin ja niiden kehittämiseen (Martinsen & von Tetzchner 1996). Sanomatta selvää hankkeessa (LIITE 1) syntyi tarve pohtia AAC-toimintastrategioita, koska AAC-keino käsitteenä tuntui liian suppealta työskenneltäessä yhteisöjen kanssa: ajattelua ei haluttu rajoittaa pelkästään merkkeihin tai merkkijärjestelmiin ja niiden opetteluun, vaan kyse oli mielestämme laajemmasta kokonaisuudesta. Hankkeessa määriteltiin AAC-toimintastrategiat menettelytavoiksi, joiden avulla vaikutetaan puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation käyttöön, esimerkiksi kieliympäristöön, operationaalisiin mahdollisuuksiin käyttää merkkejä, dialogiseen vuorotteluun tai viestien tarkoituksien vaihteluun (Hildén ym. 2000). Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen asiantuntijuus edellyttää näin ollen merkkijärjestelmien tuntemisen ohella tietoisuutta ja tietoutta myös vuorovaikutuksesta ja yhteisön viestintäkulttuurista. 3.3 Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytön tavoitteet ja onnistuminen Puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin onnistumista ja tuloksellisuutta tutkittaessa tutkittava kohde on se käyttäytymisen piirre tai alue, jota halutaan muuttaa esimerkiksi AAC-koulutuksella ja AAC-keinojen käytön ohjauksella. Tuloksellisuus on toimenpiteiden oletettu vaikutus tai seuraus. AAC-keinojen käyttöön liittyvien toimenpiteiden tavoitteiden pitäisi olla sosiaalisesti perusteltuja (socially valid) (Light 1999). Toisin sanoen niiden pitää olla puhevammaisen henkilön,

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö 1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,

Lisätiedot

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikointi on kielellä, merkeillä tai symboleilla viestimistä mukaan lukien viestien ymmärtäminen ja

Lisätiedot

OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla

OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla Koulutuspäivän tavoite 1. Ymmärrämme käytännön esimerkkien ja videoiden avulla, mihin OIVAvuorovaikutusmalli perustuu 2. Tiedämme,

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin OPAS kommunikoinnin mahdollisuuksiin S i s ä l t ö Kaikilla on tarve kommunikoida 3 Mitä kommunikointi on 3 Jos puhuminen ei suju 4 Kommunikointitarpeet ja kommunikoinnin tukemisen tarpeet vaihtelevat

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

y h t e i s e e n k i e l e e n

y h t e i s e e n k i e l e e n p a s s i y h t e i s e e n k i e l e e n 13 S i s ä l l y s Johdanto 3 Kommunikointipassi 4 Yksilöllisen kommunikointipassin suunnitteleminen 6 Yksilöllisen kommunikointipassin käyttäminen 9 Passi turvana

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

k o m m u n i k o i n n i s s a

k o m m u n i k o i n n i s s a K u vat k o m m u n i k o i n n i s s a 13 S i s ä l l y s Kohti yhteistä viestintää 3 Viestimisen monet käyttötarkoitukset 3 Onnistuneet yhteiset viestintäkokemukset ovat tärkeitä 4 Kuvat tukevat ymmärtämistä

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista

Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista 9 Alkusanat Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista Tukea tarvitsevaa lapsi tai nuori voidaan nähdä haasteellisena kasvuja toimintaympäristössään. Tukea tarvitseva yksilö voi itse puolestaan

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen

ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen Kuka määrää? Kehitysvammaliiton opintopäivät 5.11.2015 Katja Burakoff Asiantuntija, puheterapeutti Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Ensiapua kommunikointiin

Ensiapua kommunikointiin 1 Ensiapua kommunikointiin Ensiapua kommunikointiin -materiaalit on suunnattu apuvälineeksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyöhön silloin, kun asiakkaalla on puhevamma eikä työntekijällä ole tarkempaa

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

AAC OSANA AMMATTIA? Lotta Enqvist Logopedian pro gradututkielma. Puhetieteiden laitos Helsingin yliopisto Marraskuu 2007 Ohjaaja: Kaisa Launonen

AAC OSANA AMMATTIA? Lotta Enqvist Logopedian pro gradututkielma. Puhetieteiden laitos Helsingin yliopisto Marraskuu 2007 Ohjaaja: Kaisa Launonen AAC OSANA AMMATTIA? Mitä vaikeimmin vammaisten lasten erityisryhmien työntekijät ajattelevat puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista Lotta Enqvist Logopedian pro gradututkielma Puhetieteiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Lapselle ominainen tapa toimia

Lapselle ominainen tapa toimia Lapselle ominainen tapa toimia Katse lapseen -hankkeen tuloksia Päiväkoti Merirasti, Helsinki KARDEMUMMA Matkalla sadun maailmaan Lähdimme lasten kanssa matkalle sadun maailmaan draaman ja musiikin keinoin.

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot