Rautatieliikenteen sääntelyä koskeva infotilaisuus, Liikenteen turvallisuusvirasto

Transkriptio

1 Rautatieliikenteen sääntelyä koskeva infotilaisuus, Liikenteen turvallisuusvirasto

2 Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

3 Hallituksen kärkihanke: Norminpurku sujuvoitetaan säännöksiä Tavoitteena on helpottaa yritysten toimintaa ja kansalaisten arkea sääntelyä keventämällä ja uudistamalla. Näin tuetaan Suomen kasvua, vahvistetaan kilpailukykyä ja edistetään digitalisaatiota. Norminpurku koskee olemassa olevia säädöksiä, uusia säädöksiä, kansallista sääntelyä, EU-lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sitoumuksia (kv-järjestöissä tapahtuva sääntely). Tavoitteena on myös sujuvoittaa lupa- ja valitusprosesseja. Myös viranomaisten keskinäiset valitukset minimoidaan. Hallitus haluaa lisäksi parantaa lainsäädännön vaikuttavuutta. Säädöshankkeissa tulisi arvioida erityisesti taloudelliset vaikutukset Liikenteen turvallisuusvirasto 3

4 Toimenpiteet Perataan säädökset, puretaan turhaa sääntelyä ja uudistetaan tarvittavat säädökset. Tämä toimenpide tehdään ministeriöittäin (toimialoittain) vastuuministerin johdolla ja vastuulla. Sujuvoitetaan lupa- ja valitusprosessit ja annetaan niitä koskeva palvelulupaus Viranomaisten keskinäisten valitusten määrä minimoidaan, esimerkiksi ennakkoneuvottelumenettelyllä Perustetaan valtioneuvoston yhteyteen lainsäädännön vaikutusten arviointilautakunta, jonka tehtävänä on varmistaa lainsäädännön vaikutusarviointien laatu Liikenteen turvallisuusvirasto 4

5 Mitä Trafissa on tehty Käyty läpi koko määräyskokoelma. Kerätty ajatuksia lainsäädännön keventämismahdollisuuksista. Pohdittu lupamenettelyjä ja muita toimintamalleja Arvioitu kansainvälisillä foorumeilla vireillä olevia hankkeita Liikenteen turvallisuusvirasto 5

6 Rautatiesääntelyn tilanteesta Norminpurkua toteutettu järjestelmällisesti jo vuodesta 2013 alkaen, mm. Yksityiskohtaisesta sääntelystä turvallisuudenhallintajärjestelmän kautta ylätasoisempaan sääntelyyn. Suomi-lisät pois. Tässä sidosryhmätilaisuudessa esiteltävien normihankkeiden lisäksi voidaan lisäksi mainita, että rautateiden henkilökelpoisuuslainsäädäntö ja siihen liittyvät määräykset otetaan tarkasteluun ja arvioidaan, minkälaisia mahdollisuuksia norminpurkuun ja sääntelyn keventämiseen se antaa Liikenteen turvallisuusvirasto 6

7 Toinen hallitusohjelman kärkihankkeista - Rakennetaan liikenteen digitaalisten palveluiden kasvuympäristö Mahdollistetaan digitalisaatio, automatisaatio, kokeilut Pitää sisällään ajatuksen liikennemarkkinoita koskevasta uudesta laista, liikennekaaresta, jonka on jatkossa tarkoitus kattaa kaikki liikennemuodot Trafi ei odota liikennekaaren johtavan rautatieliikennemarkkinoiden osalta säädösmuutoksiin, sillä lainsäädännössä mm. kilpailu on vapautettu lukuun ottamatta säännöstä VR:n yksinoikeudesta Venäjän liikenteessä, joka sekin on poistumassa Suomen ja Venäjän välisen uuden rautatieliikennesopimuksen myötä Liikenteen turvallisuusvirasto 7

8 Kiitos! Liikenteen turvallisuusvirasto 8

9 Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta (OPE YTE) Jari Nieminen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

10 Määräysmuutoksen taustat Määräysvalmistelu aloitettiin Komission päätös OPE YTE:stä on ollut Suomessa voimassa jo vuodesta Tämän lisäksi Suomessa oli aiemmin voimassa joukko yksityiskohtaisia liikennöintiä käsitteleviä kansallisia määräyksiä. Turvallisuusjohtamiseen pohjautuva, toimijoiden omaa vastuuta korostava, sääntelymalli on ajansaatossa kehittynyt ja vähitellen jalkautunut osaksi toimintaa. Rataverkon haltijoilla ja rautatieliikenteen harjoittajilla turvallisuusluvat tai -todistukset Liikenteen turvallisuusvirasto 10

11 Määräysmuutoksen tavoitteet Selkeyttää käyttötoimintaa ja liikenteenhallintaa koskevan EU-sääntelyn (OPE YTE) täytäntöönpanoa Selkeyttää eri toimijoiden roolia rautatiejärjestelmässä Selkeyttää ja päivittää sääntelyä abstraktiotason nostaminen Korostaa toimijoiden omaa vastuuta rautatiejärjestelmän turvallisuudesta edellyttämällä yksityiskohtaisempien oman toiminnan kuvausten / oheistuksien laadintaa ja niiden mukaista käytännön toimintaa. Aiempien määräysten mukaista toimintaa ei ole pakko muuttaa, vaikkakin se jatkossa on mahdollista riskienhallinta huomioiden Liikenteen turvallisuusvirasto 11

12 Kumoutuneet määräykset RVI/301/412/ Liikennöinti ilman JKV-veturilaitetta RVI/363/431/ Junan jarrutuskyky sekä jarrujen tarkastus ja koettelu RVI/1092/412/ Liikennöinti ja ratatyö rautatiejärjestelmässä RVI/295/411/ Museoliikenne RVI/725/412/ Tavaravaunujen suurimmasta sallitusta kuormasta, junapainosta ja junan kokoonpanosta RVI/1090/412/ Viestintä rautatiejärjestelmässä TRAFI/18213/ / Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta TRAFI/917/ / Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän infrastruktuuri-, käyttötoiminta-, liikkuva kalusto ja energiaosajärjestelmät osan I kohdan 1.1 alakohdan 2 d siltä osin kuin se koskee komission päätöksen 2011/314/EU muuttamista Liikenteen turvallisuusvirasto 12

13 Kohti uutta sääntelyä Määräys tuli voimaan Määräyksellä annettu toiminnanharjoittajille siirtymäaika kuvata liikennöintiä koskevat menettelyt määräyksen edellyttämällä tavalla omassa ohjeistuksessaan mennessä. Toiminnanharjoittajien yhteistyö tärkeää ja Trafi on pyrkinyt edistämään tätä järjestämällä yhteistyökokouksia muutoksen läpiviemiseksi hallitusti. Uudella sääntelyllä vaikutusta myös viranomaistoimintaan Liikenteen turvallisuusvirasto 13

14 Täytäntöönpanon haasteita Toiminnan harjoittajien toiminnan laatu ja laajuus vaihtelee. Toimintamallien kuvaaminen aiempaa vapaammin mahdollistaa myös hajanaiset toimintamallit. Toiminnan jatkuva kehittyminen vs. nykytilan kuvaaminen. Yhteinen ymmärrys eri toimijoiden toimintatavoista. Oman toiminnan kuvaamiseen tarvittava aika/resurssit. Toimijoiden vastuurajojen tarkka määrittäminen Siirtymäkauden aikana määräystä muutettu OPE-YTE:n muutoksesta johtuen Liikenteen turvallisuusvirasto 14

15 Siirtymäajan jatkaminen Liikenneviraston aloitteesta Trafi on käynnistänyt määräyshankkeen, jonka puitteissa tarkastellaan viiden kuukauden lisäaikaa määräysmuutokseen liittyvän ohjeistustyön loppuun saattamiselle. Määräyshankepäätös on julkaistu Trafin verkkosivuilla. Määräysluonnos on tarkoitus saada lausunnolle 11/2015. Samassa yhteydessä tarkastellaan myös: OPE YTE:n viestintää koskevan lisäys C:n määräajan jatkamista OPE YTE kansallisessa täytäntöönpanosuunnitelmassa Viittauksen täsmentämistä OPE YTE:ä koskevaan päätökseen sen muutosasetuksen sijasta Liikenteen turvallisuusvirasto 15

16 Kiitos! Liikenteen turvallisuusvirasto 16

17 Turvalaitteet ja Radan merkit sääntelyn purku Jukka Leino Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

18 Turvalaitteet ja Radan merkit Sääntelyn purku voimaantulleella Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä ohjaus-, hallinta- ja merkinantoosajärjestelmästä TRAFI/26494/ /2014 on kumottu: Määräys ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmästä TRAFI/22096/ /2012 jolla on kumottu määräykset; Radan merkit RVI/872/410/2009 Rautatiejärjestelmän opasteista, opastimista ja liikennöintiin liittyvistä merkeistä RVI/1091/412/2009 STM-laite sekä sen testaaminen ja tarkastaminen RVI/1087/411/ W GSM-R-käsiradiopuhelimen käyttäminen ohjaamoradiona RVI/1950/412/2009 Turvalaitteet rautatiejärjestelmässä RVI/873/410/ Liikenteen turvallisuusvirasto 18

19 Turvalaitteet ja Radan merkit sääntelyn purku Määräysvalmistelussa on huomioitu standardit: EN Rautateiden luotettavuus, käytettävyys, kunnossapidettävyys ja turvallisuus, EN Asetinlaitteissa ja kulunvalvontajärjestelmissä käytettävien ohjelmistojen turvallisuuden hallinta, EN Asetinlaitteissa ja kulunvalvontajärjestelmissä käytettävien järjestelmien turvallisuus, EN Rautatiejärjestelmissä käytössä olevien avoimet ja suljetut tietoliikennejärjestelmät ja EN IEC Elektronisten ja ohjelmoitavien järjestelmien turvallisuus Liikenteen turvallisuusvirasto 19

20 Turvalaitteet ja Radan merkit Sääntelyn purku Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto osajärjestelmä määräyksen (TRAFI/22096/ /2012) valmistelutyön yhteydessä Liikenteen turvallisuusvirasto lupautui toimimaan kokouksen järjestäjänä helpottamaan kumoutuneiden määräysten sisällyttämisestä toimijoiden omiin ohjeistuksiin. Liikenteen turvallisuusvirasto kutsui rautatieliikenteen harjoittajat ja rataverkon haltijat osallistumaan kansallisten turvalaitteita koskevien määräysten siirtymistä toimijoiden omiin ohjeistuksiin käsittelevään työryhmään (OHM YTE siirtymätyöryhmä). Rautatieliikenteen häiriöttömän toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi todettiin, että on tärkeää, että siirtyminen määräyksistä ohjeisiin suoritetaan hallitusti ja samanaikaisesti eri toimijoiden kesken Liikenteen turvallisuusvirasto 20

21 Turvalaitteet ja Radan merkit Sääntelyn purku Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä TRAFI/26494/ /2014 määräyksen voimassa olevien siirtymäsäännösten mukaisesti kumottuja määräyksiä radan merkeistä (RVI/872/410/2009) ja rautatiejärjestelmän opasteista, opastimista ja liikennöintiin liittyvistä merkeistä (RVI/1091/412/2009) on noudatettava sellaisinaan 31. päivään joulukuuta 2015 saakka, jollei rautatieliikenteen harjoittaja ja rataverkon haltija ole laatinut määräyksen toimeenpanemiseksi tarvittavia muutoksia turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä ja muuhun oman toiminnan ohjeistukseensa Liikenteen turvallisuusvirasto 21

22 Turvalaitteet ja Radan merkit Sääntelyn purku Määräysvalmistelussa huomioitiin OHM-YTE siirtymätyöryhmän kokouksissa 1 3 sekä kahden erillisesti järjestetyn kokouksen huomiot havaituissa radan merkkeihin liittyvistä ristiriitaisuuksista ja siirtymäsäännöksien aikataulullisista ongelmista. Liikenneviraston edustaja vahvisti, että aikataulu on haasteellinen ja vaatinee muutoksia. Asiasta järjestettiin kaksi kokousta, joissa käytiin läpi huomiot esille nousseista ristiriitaisuuksista ja muutosehdotuksista, jotka on huomioitu määräyksessä TRAFI/26494/ /2014. Liikennevirasto esitti siirtymätyöryhmän 2. kokouksessa aikataululuonnoksen radan merkkien asentamisaikataulusta ja tarkensi aikataulua 3. siirtymätyöryhmän kokouksessa Liikenteen turvallisuusvirasto 22

23 Turvalaitteet ja Radan merkit sääntelyn purku Määräys mahdollistaa radan merkkien asentamisen aikataulun muuttamisen Radan merkkien asentamisen tarkistettu aikataululuonnos Merkki Valmis Opastimien tunnukset Vaihteen merkki Raiteensulun merkki Liikennepaikka alkaa Liikennepaikka päättyy Tasoristeyksen lisäkilpi Raiteen rajamerkki (RATO 17) Ensimmäisen luokan liikenteenohjaus Toisen luokan liikenteenohjaus Nopeusmerkki Nopeusmerkin etumerkki Merkitty nopeus päättyy JKV-nopeus Erityiskohteen nopeusmerkki Radan merkit on muutettava kohdan 2.3 Merkinantojärjestelmän luokka B, radan merkit ja niiden asentaminen mukaisiksi 31. päivään joulukuuta 2020 mennessä, jonka jälkeen radalla saa olla vain tämän määräyksen, muun lainsäädännön tai rataverkon haltijan ohjeen mukaisia merkkejä. Aurausmerkit (RATO 17) (Ei asennuksia ennen ) Muut merkit ja merkinnät Liikenteen turvallisuusvirasto 23

24 Turvalaitteet ja Radan merkit Sääntelyn purku Määräyksellä Ohjaus-, hallinta- ja merkinantoosajärjestelmä TRAFI/26494/ /2014 täytäntoonpantu EU-lainsäädäntö; Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto osajärjestelmä perustuu OHM YTE:en 2012/88/EU, jota on muutettu komission päätöksillä 2012/696/EU ja (EU) 2015/14. Määräyksellä täydennetään lisäksi osajärjestelmän vaatimuksia kansallisilla säännöksillä niiltä osin kuin se on välttämätöntä. Täytäntöönpanomääräys on OHM YTE:n tavoin vähimmäissääntelyä ja velvoittaa toimijoita huolehtimaan toimintatapojen, menettelyjen ja ohjeiden laatimisesta mm. suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon tarpeisiin Liikenteen turvallisuusvirasto 24

25 Turvalaitteet ja Radan merkit Sääntelyn purku Vaikutukset toimijoihin Toimijoiden vastuu korostuu edelleen kumottujen määräysten noudattamisesta ja niiden kuvaamisesta oman toimintansa edellyttämässä laajuudessa omiin turvallisuusjohtamisjärjestelmiinsä vuoden 2015 loppuun mennessä. Toimijoilla on vastuu yksityiskohtaisten ohjeidensa laatimisesta samassa laajuudessa kuin kumotun TRAFI/22096/ /2012 määräyksen mukaisesti on edellytetty vuoden 2014 tammikuun 1. päivästä lukien. Toimijoiden tulee turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä puitteissa seurata sääntelyn muutoksia ja reagoida niihin. Koulutustarve lisääntyy aluksi, mutta muutoksen vakiinnuttua koulutustarve tasaantuu ja vähenee. Yhteistyö viranomaisen ja toimijoiden kanssa sekä toimijoiden välillä lisääntyy Liikenteen turvallisuusvirasto 25

26 Turvalaitteet ja Radan merkit sääntelyn purku Tärkeimmät muutokset EU- tasolla; - suljetut avoimet kohdat (ERA/ERTMS/ eritelmä on päivitetty uudella versiolla 12/05/2014 Q4/ päivitetyt eritelmäkokonaisuudet nro 1 ja nro 2 Kansallisella tasolla; - mahdollinen tilapäinen siirtyminen GSM-R:stä TETRAteknologiaan - radan merkkejä koskevien vaatimusten muutokset Liikenteen turvallisuusvirasto 26

27 Turvalaitteet ja Radan merkit sääntelyn purku Radan merkit Merkeistä säädetään vain yhdessä määräyksessä määräysten selkeyttämiseksi. Jos jotain merkkiä halutaan muuttaa tai tarvitaan uusia merkkejä, riittää että muutetaan vain yhtä määräystä. Merkkien asettamista koskevia määräyksiä on yleistetty huomattavasti. Havaittujen ristiriitaisuuksien poistamiseksi määräysluonnoksessa kirjain- ja numeromuotoiset tunnusluvut (T-XXX) on muunnettu muotoon ( A ), ( B ), ( C ) ja ( D ). Määräysluonnoksessa radan merkkeihin ja tunnuksiin liittyvien ehdottomien tarkkojen mittavaatimusten sijaan asetetaan vaatimukset merkkien ja tunnusten koon osalta vähimmäistai enimmäisarvon osalta. Asennusta kuvaavien tarkkojen mittojen sijaan on annettu vain yleiset määräykset siitä, että merkin on oltava luettavissa kaikissa olosuhteissa. Lisäksi asennusmääräyksiä on pyritty yleistämään siten, että suurin osa merkkien asentamista koskevista säännöistä on yleisessä osiossa ja niitä sovelletaan kaikkiin merkkeihin ellei merkkikohtaisesti toisin määrätä. Yleisinä määräyksinä merkin asentamisesta säädetään, että merkin on oltava luotettavasti kiinnitetty ja että merkkiä ei saa asentaa vaihteen kohdalle siten, että merkin tarkoittamasta raiteesta voisi erehtyä Liikenteen turvallisuusvirasto 27

28 Turvalaitteet ja Radan merkit sääntelyn purku Radan merkit, esim. Seismerkki Liikenteen turvallisuusvirasto 28

29 Turvalaitteet ja Radan merkit sääntelyn purku Radan merkit, esim. Liikennepaikka alkaa Liikenteen turvallisuusvirasto 29

30 Turvalaitteet ja Radan merkit sääntelyn purku Radan merkit, esim. Liikennepaikka päättyy Liikenteen turvallisuusvirasto 30

31 Turvalaitteet ja Radan merkit sääntelyn purku Radan merkit, esim. Pätemättömyysmerkki Liikenteen turvallisuusvirasto 31

32 Turvalaitteet ja Radan merkit sääntelyn purku Radan merkit Rataverkonhaltijan on laadittava ohjeet merkkien asentamisesta ja mahdollisista täydentävistä merkeistä ja merkinnöistä. Ohjeet on annettava rautatieliikenteenharjoittajien saataville. Liikennevirastolla on perinteisesti ollut varsin kattavat ohjeet merkkien asentamisesta. Kyseiset ohjeet ovat julkisia, joten myös muut rataverkon haltijat voivat tutustua niihin, ja käyttää niitä tarvittaessa omassa toiminnassaan ja ohjeistuksessaan. Merkin kohdalla on kuva merkistä ja merkin vähimmäismitat ja joidenkin merkkien osalta määräyksessä ilmoitetaan myös mittojen enimmäisarvot. Useilla merkeillä on käytännössä kaksi merkkikokoa, mutta määräyksessä asetetaan ehdottomien tarkkojen mittavaatimusten sijaan vaatimukset merkkien ja tunnusten vähimmäis- tai enimmäisarvoille Liikenteen turvallisuusvirasto 32

33 Turvalaitteet ja Radan merkit sääntelyn purku Radan merkit, esimerkkinä JKV -nopeusmerkki JKV -nopeusmerkin halkaisijan on oltava vähintään 400 mm. Määräyksessä ei edellytetä ylimmäksi sijoittamista, koska vaatimus aiheuttaisi merkittäviä vaikeuksia merkitsemisen kokonaisuuden hallinnassa ja aiheuttaisi tarpeettomia merkkien siirtämisiä ja asentamisia omiin pylväisiin Liikenteen turvallisuusvirasto 33

34 Turvalaitteet ja Radan merkit sääntelyn purku Radan merkit Näkemävaatimuksista ei määräyksessä säädetä muuten kuin toteamalla, että Merkin on oltava Seislevyä ja Liikennöinnin raja merkkiä lukuun ottamatta ATU:n ulkopuolella siten, että kuljettaja voi normaalitilanteessa nähdä sen hyvissä ajoin. (Katso vaatimus myös OPE YTE:n kohdassa ) Rataverkonhaltijaa ja rautatieyrittäjää velvoittava radan opastimien ja merkkien näkyvyyttä koskeva päävaatimus on annettu Komission asetuksessa (EU) 2015/995, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää käyttötoiminta ja liikenteen hallinta koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annetun päätöksen 2012/757/EU muuttamisesta Liikenteen turvallisuusvirasto 34

35 Turvalaitteet ja Radan merkit sääntelyn purku Radan opastimien ja merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset (Komission asetus (EU) 2015/995) Kuljettajan on kyettävä havaitsemaan opastimet ja radanvarren merkit, ja mikäli on tarpeellista, niiden on oltava kuljettajan nähtävissä. Sama koskee muunkin tyyppisiä radanvarressa olevia merkkejä, jos ne liittyvät turvallisuuteen. Tämän varmistamiseksi radan merkit, opastimet ja opastaulut on suunniteltava ja sijoitettava riittävän yhdenmukaisesti Liikenteen turvallisuusvirasto 35

36 Turvalaitteet ja Radan merkit sääntelyn purku Radan opastimien ja merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset (Komission asetus (EU) 2015/995) Mm. seuraavat seikat on otettava huomioon: - sijoittelun on oltava sellainen, että kuljettaja näkee lukea ne junan ajovalojen valossa, - jos merkki on erikseen valaistava, valaistuksen on oltava tyypiltään ja voimakkuudeltaan sopiva, - heijastavia merkkejä käytettäessä on heijastavien materiaalien ominaisuuksien oltava asiaa koskevien eritelmien mukaisia ja merkit on rakennettava sellaisiksi, että kuljettaja helposti kykenee lukemaan niitä junan ajovalojen valossa. Ohjaamot on suunniteltava niin yhdenmukaisella tavalla, että kuljettaja helposti näkee hänelle tarkoitetut tarpeelliset tiedot Liikenteen turvallisuusvirasto 36

37 Turvalaitteet ja Radan merkit sääntelyn purku Radan merkit määräysosiossa on annettu kansallisia määräyksiä radan merkeistä, joita on noudatettava. Lisäksi rataverkonhaltijan on huolehdittava omassa ohjeistuksessaan opastimien ja radanmerkkien näkyvyydestä siten, että OPE YTE:ssä annetut opastimien ja radanmerkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset täyttyvät. Aikaisemmassa määräyksessä olleiden liitteiden tietosisältö on tarpeellisilta osin pyritty sisällyttämään itse määräykseen. Asennusluokista on luovuttu kokonaan. Joidenkin merkkien kohdalle ei saa edelleenkään asentaa muita merkkejä, ja jotkut merkit on asennettava asennuskohdassaan ylimmäksi verrattuna muihin merkkeihin, mutta siitä on säädetty merkkikohtaisesti. Rataverkonhaltijan ohjeen mukainen merkki ei saa tarkoittaa samaa asiaa kuin määräyksen Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä TRAFI/26494/ /2014 tai muun lainsäädännön mukainen merkki eli jos määräyksessä on tiettyä asiaa tarkoittava merkki, asian kuvaamiseen ei saa käyttää rataverkonhaltijan ohjeen mukaista merkkiä. Rataverkonhaltijan ohjeen mukaiset merkit eivät myöskään saa olla ristiriidassa tämän määräyksen tai muun lainsäädännön mukaisen merkin kanssa. Rataverkonhaltijan ohjeen mukaisten merkkien sijoittamista koskevaa määräystä on tarkennettu siten, että rataverkonhaltijan ohjeen mukaiset merkit eivät saa häiritä määräyksessä tai muussa lainsäädännössä kuvattujen merkkien havaitsemista tai tarkoituksen ymmärtämistä Liikenteen turvallisuusvirasto 37

38 Kiitos! Liikenteen turvallisuusvirasto 38

39 Ajankohtaista EU-sääntelyä Une Tyynilä Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

40 Sisällys Vuoden aikana hyväksytty EU-sääntely ERA:ssa valmisteilla oleva sääntely Iv rautatiepaketti Liikenteen turvallisuusvirasto 40

41 Vuoden aikana voimaan tullut EU-sääntely Riskien arviointia koskevan yhteisen turvallisuusmenetelmän muutos Suunnittelutavoitteet Kansallisten sääntöjen luokittelua koskeva parametrilistaus Tavaravaunu YTE:n muutos OPE YTE:n muutos Liikenteen turvallisuusvirasto 41

42 ERA:ssa valmisteilla oleva sääntely Turvallisuustodistuksen ja turvallisuusluvan vaatimustenmukaisuuden arviointia ja omavalvontaa koskevat yhteiset turvallisuusmenetelmät Liityntä myös neljänteen rautatiepakettiin YTE:ien avoimien kohtien sulkeminen Yhteinäinen kaluston käyttöönottolupa 1435-kalustolle CCS YTE:n revisio (suositus joulukuussa) PRM YTE; esteettömyysinventaario Muiden YTE:jen avoimet kohdat Liikenteen turvallisuusvirasto 42

43 Iv rautatiepaketti, yleistä Tekninen osa Kompromissi parlamentin kanssa valmistui kesällä sisältää Rautatieturvallisuusdirektiivi Yhteentoimivuusdirektiivi ERA-asetus Voimaantulon aikataulu riippuu markkinaosan neuvottelujen edistymisestä, todennäköisesti ensi kevään aikana. Täytäntöönpanoaika 3-4 vuotta voimaantulosta Markkinaosa Yleisnäkemys neuvostossa viime viikolla Liikenteen turvallisuusvirasto 43

44 Iv rautatiepaketti, suurimmat muutokset Luvat ja hyväksynnät Markkinoillesaattamisluvat Useamman jäsenvaltion alueelle tarkoitettu liikkuvan kaluston markkinoillesaattamislupa haettava ERA:lta ERA:n on toimitettava käsiteltävänään olevat hakemukset myös jäsenvaltioille, joiden on arvioitava asiakirjat erityisesti kansallisten sääntöjen osalta. Jos liikkuva kalusto on tarkoitettu vain yhden jäsenvaltion alueelle hakija voi valita hakeeko markkinoillesaattamislupaa ERA:lta vai kyseisen jäsenvaltioin kansalliselta turvallisuusviranomaiselta (NSA:lta, Suomessa Trafi). Turvallisuustodistukset Kun rautatieyrityksen toiminta-alue on useamman jäsenvaltion alueella, lupa on haettava ERA:lta ERA:n on toimitettava käsiteltävänään olevat hakemukset myös jäsenvaltioille, joiden on arvioitava asiakirjat erityisesti kansallisten sääntöjen osalta. Jos rautatieyrityksen toiminta-alue on yhden jäsenvaltion alueella, hakija voi valita hakeeko turvallisuustodistusta ERA:lta vai kyseisen jäsenvaltion NSA:lta. ERTMS ERA:n on varmistettava ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmissä ERTMS:in yhdenmukaistettu soveltaminen unionissa Käytännössä tämä toteutetaan siten, että ERA varmistaa ennen ERTMS-tarjouskilpailua, että suunnitellut tekniset ratkaisut ovat täysin YTE-yhteensopivia. Kansalliset turvallisuusviranomaiset voivat antaa lausunnon hakijalle tai ERA:lle ERA:n päätös on otettava huomioon käyttöönottolupaa myönnettäessä Liikenteen turvallisuusvirasto 44

45 Iv rautatiepaketti, suurimmat muutokset Lupien ja hyväksyntöjen käsittely Yhtenäinen palvelupiste OSS Edellisen kalvon lupia (kaluston markkinoillesaattamisluvat, turvallisuustodistukset, ERTMS-asiakirjojen tarkistaminen) on haettava yhtenäisen järjestelmän kautta. Toimii myös tiedonvaihtofoorumina ERA:n ja NSA:iden välillä Toimii myös ennakkovaroitusjärjestelmänä, jonka kautta ERA ja NSA:t saavat tiedon samanlaista kalustoa koskevista eri luvista Palvelupisteen eritelmät hyväksyy hallintoneuvosto NSA:iden kanssa yhteistyössä tehdyn valmistelun pohjalta Ensimmäiset speksit tarkoitus olla valmiina toukokuussa 2016; Speksit on tarkoitus hyväksyä toukokuussa 2017 Valituslautakunnat Valituselin ERA:n myöntämien markkinoillesaattamislupien ja turvallisuustodistuksien osalta ERA:n ja jäsenvaltioiden erimielisyydet ERA:n myöntämien lupien osalta Liikenteen turvallisuusvirasto 45

46 Iv rautatiepaketti, suurimmat muutokset; valmisteltava sääntely Yhteistyösopimukset (ERA:n ja NSA:n välinen erityissopimus tai puitesopimus) Tehtävien ja maksujen jako silloin, kun ERA on luvan myöntäjänä Voi olla Suomen osalta erilainen kuin Keski-Euroopan maiden. ERA:n suunnitelmissa kehys selvillä toukokuussa 2017 Täytäntöönpanosäännöt seuraavista Markkinoillesaattamislupaa ja turvallisuustodistusta koskevat käytännön järjestelyt (koskevat ainakin osittain myös kansallisen turvallisuusviranomaisen myöntämiä lupia) Virastolle maksettavat maksut ja palkkiot ERA:n suunnitelmissa on antaa suositukset lokakuussa Liikenteen turvallisuusvirasto 46

47 Avoinna olevia kysymyksiä Kuinka pitkälti markkinoillesaattamisluvan ja turvallisuustodistuksen myöntämisen prosessit yhdistetään? Onko tulevaisuudessa mahdollista tehdä täydentäviä lisäselvityspyyntöjä, vai tuleeko käytäntö olemaan, että yhden lisäselvityspyynnön jälkeen annetaan kielteinen päätös, jos lisäselvitys ei tyydytä? Miten yhteinen palvelupiste vaikuttaa lupaprosessiin? Miten kielikysymykset ratkaistaan, jos lupaa haetaan ERA:lta? Maksut ja palkkiot Koskeeko komission täytäntöönpanosäädös vain ERA:n maksuja vai puututaanko sillä myös jäsenvaltioiden myöntämistä luvista perittävien maksujen suuruuteen tai määräytymisperusteisiin Liikenteen turvallisuusvirasto 47

48 ERA:n erillisprojekti, jolla on liittymäkohtia nelospakettiin Poikkeamailmoitukset Neljännen rautatiepaketin yhteydessä parlamentti nosti esille esim. ilmailussa käytössä olevan Euroopan laajuisen poikkeamailmoitusjärjestelmän käyttöön ottamisen myös rautateille Siitä ei tullut pakollista neljännessä rautatiepaketissa, mutta komissio on kuitenkin pyytänyt ERA:aa ryhtymään sen tutkimiseen, tulisiko se ottaa käyttöön myös rautateillä Ainakin ennakkovaroitusjärjestelmä näyttää olevan tulossa Liikenteen turvallisuusvirasto 48

49 Kiitos! Liikenteen turvallisuusvirasto 49

50 Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Tilaisuus järjestetään keskiviikkona klo Trafissa, Kumpulantien auditoriossa Ilmoittautuminen mennessä osoitteessa Liikenteen turvallisuusvirasto 50

51 HE laiksi kaupunkiraideliikenteestä Hallitusneuvos Hannu Pennanen

52 Kaupunkiraideliikenteellä tarkoitetaan metro- ja raitioliikennettä, jota nykyisin harjoitetaan ainoastaan Helsingissä Sääntelyn taustalla on se, että kaupunkiraideliikenteestä ei ole erillistä lainsäädäntöä, myöskään EU-sääntely ei koske ns. kevytraideliikennettä, kuitenkin useimmissa EU:n jäsenvaltioissa on kaupunkiraideliikennettä koskevaa kansallista sääntelyä (mm. muissa pohjoismaissa) Metroliikenne on sinänsä verrattavissa rautateiden lähiliikenteeseen myös matkustajamäärät ovat samaa luokkaa, samoin raitioliikenteessä N. 60 milj. matkustajaa vuodessa metroliikenteessä matkustajamäärät tulevat kasvamaan huomattavasti länsimetron valmistuttua lvm.fi 52

53 Metro- ja raitioliikenne on ollut yksinomaan toiminnanharjoittajan (HKL) itsensä ohjeistamaa, samoin liikenteen valvonta ongelma metron laajentuessa Espooseen EOA on huhtikuussa 2013 antamassaan päätöksessä katsonut, että metroliikenne tulisi saattaa laintasoisen sääntelyn piiriin LVM asetti huhtikuussa 2013 työryhmän selvittämään sääntelyn tarvetta (metroliikenteen valvontaryhmä) Työryhmässä olivat edustettuina LVM:n lisäksi Trafi, LIVI, HKL, HSL, Kuntaliitto sekä Espoon, Tampereen ja Turun kaupungit lvm.fi 53

54 Metroliikenne on laajenemassa Espooseen liikennöinnin ns. länsimetrolla käynnistyessä v. 2016, Tampereelle ja Turkuun on suunnitteilla ns. pikaraitiotiejärjestelmät, jotka otettaisiin käyttöön arviolta v LVM:n työryhmä ehdotti metroliikenteen saattamista laintasoisen sääntelyn piiriin, LVM käynnisti yhteistyössä Trafin ja HKL:n kanssa lakiehdotuksen valmistelun keväällä 2014 Lakiehdotuksen mukaan laki koskisi metroliikenteen lisäksi raitioliikennettä, koska ei pidetä perusteltuna jättää raitioliikennettä lain soveltamisalan ulkopuolelle, myös muissa pohjoismaissa vastaava lainsäädäntö koskee myös raitioliikennettä Kaikkia muita liikennemuotoja koskee laintasoinen sääntely (myös taksiliikennettä, vaikka EU-sääntely ei koske myöskään sitä). lvm.fi 54

55 Raitioliikenteellä tarkoitettaisiin myös ns. pikaraitioliikennettä, joka käynnistynee pääkaupunkiseudulla ja Tampereella lähivuosina Kaupunkiraideliikenteestä tulisi ilmoituksenvaraista toimintaa, ilmoitus tehtäisiin toimivaltaiselle viranomaiselle Trafille, joka myös vastaisi kaupunkiraideliikenteen turvallisuusvalvonnasta. Trafi ei antaisi teknisiä määräyksiä eikä hyväksyisi kalustoa tai infraa käyttöön otettavaksi Toiminnanharjoittajan olisi täytettävä laissa säädetyt vaatimukset, jotka vastaavat rautatieyritykseltä rautatielain mukaan vaadittavia edellytyksiä lvm.fi 55

56 Kustannuksia laista aiheutuisi kohtuullisesti HKL on arvioinut, että sille aiheutuisi arviolta euron kustannukset uusia menetelmiä ja järjestelmiä käyttöön otettaessa ja vuotuisia käyttö- ja ylläpitokustannuksia arviolta euroa Trafi hoitaisi lain mukaiset uudet tehtävät ilman resurssilisäyksiä, arviolta 0,3 0,4 htv:n työpanos Trafille arvioidaan syntyvän euron kertaluoteiset kustannukset ja n euron vuotuiset kustannukset. Trafi perisi euron vuosimaksun toiminnanharjoittajalta, maksu perustuisi toiminnasta Trafille aiheutuviin kustannuksiin Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan , raitioliikennettä laki koskisi vasta siirtymäajan jälkeen vuoden 2018 alusta lukien lvm.fi 56

57 SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN SOPIMUS SUORASTA KANSAINVÄLISESTÄ RAUTATIELIIKENTEESTÄ Hannu Pennanen Hallitusneuvos

58 VOIMASSA OLEVAT SOPIMUKSET: RAUTATIEYHDYSLIIKENNESOPIMUS VUODELTA 1996 KULJETUSEHDOT RAUTATIERAJASOPIMUS OSITTAIN PERUSTUSLAIN VAATIMUSTEN JA SUOMEN EU-JÄSENYYSVELVOITTEIDEN VASTAISIA VALMISTELU KÄYNNISTETTY YLI 10 VUOTTA SITTEN, NEUVOTTELUT VENÄJÄN OSAPUOLEN KANSSA KÄYNNISTETTIIN V. 2006, LAAJAPOHJAINEN NEUVOTTELUVALTUUSKUNTA ASETETTIIN JOULUKUUSSA 2007 lvm.fi 58

59 UUTEEN SOPIMUKSEEN SIIRRETTY VOIMASSA OLEVISTA SOPIMUKSISTA LAINSÄÄDÄNNÖN ALAAN KUULUVAT ASIAT LAAJA SOPIMUS, 74 ARTIKLAA MÄÄRÄYKSET MATKUSTAJIEN KULJETUKSESTA MATKUSTAJAN VASTUUSTA TAVAROIDEN KULJETUKSESTA JA KUORMAAMISESTA TAVAROIDEN KULJETUSSOPIMUKSESTA TAVAROIDEN KULJETUSAJOISTA JA KULJETUKSEN ESTEISTÄ KULJETUSYHTIÖN VASTUUSTA JA KORVAUSVELVOLLISUUDESTA RAUTATIERAJALIIKENTEESTÄ LIIKKUVAN KALUSTON LUOVUTUKSESTA JA PALAUTUKSESTA OSAPUOLTEN SÄÄNNÖLLISESTÄ YHTEYDENPIDOSTA TEKNISLUONTEISISTA ASIOISTA SOVITAAN MINISTERIÖIDEN VÄLISESSÄ SOPIMUKSESSA, MUUT ASIAT SIIRRETÄÄN OPERAATTORITASOLLE SOVITTAVIKSI lvm.fi 59

60 UUDELLA SOPIMUKSELLA AVATAAN VENÄJÄN LIIKENNE KILPAILULLE SUOMEN RATAVERKOLLA, EI VASTAVUOROISTA KILPAILUN AVAAMISTA KAIKKIEN RAUTATIERAJA-ASEMIEN KAUTTA VOIDAAN HARJOITTAA MATKUSTAJA- JA TAVARALIIKENNETTÄ (PL. NOPEA JUNA-LIIKENNE) OSA ASIOISTA KUULUU EU:N TOIMIVALTAAN KOMISSION INFORMOINTI RAUTATIE-MARKKINADIREKTIIVIN 2012/34/EU VAATIMUSTEN MUKAISESTI KOMISSION HYVÄKSYNTÄ lvm.fi 60

61 LVM:N VAIKUTUSARVIOSELVITYKSET V JA V HALLITUKSEN ESITYKSEN VALMISTELU VIREILLÄ, HE ON TARKOITUS ANTAA EDUSKUNNALLE SYYSISTUNTOKAUDELLA 2015 JA SOPIMUS ON TARKOITUS SAADA VOIMAAN KESÄÄN 2016 MENNESSÄ SAMANAIKAISESTI VOIMAAN MINISTERIÖIDEN VÄLINEN SOPIMUS MUUT VALMISTELUTOIMENPITEET lvm.fi 61

62 Rautatiemarkkinadirektiivin täytäntöönpano - hallituksen esitys rautatielain ja ratalain muuttamisesta (HE 13/2015 vp) ja valtioneuvoston asetukset Liikenteen turvallisuusvirasto Risto Saari, LVM

63 Rautatiemarkkinadirektiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2012/34/EU) yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (rautatiemarkkinadirektiivi). Direktiivi voimaan Kansalliselle täytäntöönpanolle aikaa saakka. Tavoitteena oli panna direktiivi kansallisesti täytäntöön aikataulussa: HE 271/2014 vp annettiin eduskunnalle Eduskunta antoi lakiesityksen raueta ennen eduskuntavaaleja. Uusi hallituksen esitys annettiin : HE 13/2015 vp. Hyväksyttävien lakien nojalla vielä kaksi valtioneuvoston asetusta

64 Yksityisraiteen haltijat Strategisesti merkittävät yksityisraiteen haltijat kapasiteetin jakamista, palveluita ja ratamaksua koskevan sääntelyn piiriin: Suomi antoi komissiolle toukokuussa 2013 ilmoituksen siitä, mitä yksityisraiteita Suomi jättämässä sääntelyn ulkopuolelle. Komissio antoi lopullisen päätöksen joulukuussa 2014: ulkomaan kaupan satamien alueella olevat raiteet ja VR:n yksityisraiteet kuuluvat sääntelyn piiriin. Tärkein uusi velvoite yksityisraiteen haltijoille on verkkoselostuksen laadinta

65 Toimilupa Lainsäädännöllinen kytkös turvallisuustodistuksen ja toimiluvan väliltä poistetaan. Komission asetuksen 2015/171 mukainen toimilupalomake ja korvausvastuuliite jatkossa lisättävä toimilupahakemukseen. Eräitä muita tarkennuksia toimiluvan myöntämisen edellytyksiin (3, 11 ja 12 ): mm. ammatillinen pätevyys, verot ja sosiaaliturvamaksut, käyttöpääoma jne

66 Rataverkon kehittämissuunnitelma Jäsenvaltioiden sitouttaminen rataverkon kehittämiseen ja sen rahoitukseen. Velvoite laatia rataverkon kehittämissuunnitelma (direktiivin 8 artikla): Ratalakiin uusi 4 a : LVM laatii yhteistyössä sidosryhmien kanssa rataverkon kehittämissuunnitelman. Liikennepoliittisen selonteon investointiohjelma ilmoitettu komissiolle Suomen ensimmäisenä suunnitelmana

67 Kapasiteetin jakaminen Merkittävimmät sisällölliset tarkistukset: Yhteensovittamismenettely (23 a ) Ylikuormitettu kapasiteetti ja etusija-järjestys (24 ) Ratakapasiteetin jakaminen kunnossapitoa varten (27 a ) Ratakapasiteetin varausmaksu (28 a ) Aikataulukaudesta ja kapasiteetin jakamista koskeva valtioneuvoston asetus uudistetaan

68 Palvelut ja niiden hinnoittelu Vähimmäiskäyttömahdollisuuksiin sisältyvät palvelut: Tarjotaan jatkossakin ratamaksun perusmaksun vastineena. Lisäpalvelut tarjottava pyynnöstä syrjimättä ja tasapuolisesti: Oikeus periä kohtuullista tuottoa. Jos oheispalveluja tarjotaan yhdelle ulkopuoliselle, myös näitä tarjottava syrjimättä ja tasapuolisesti kaikille: Oikeus periä kohtuullista tuottoa. Tarjontavelvoitteen piiriin kuuluvat palvelut: Kirjanpidollinen eriyttäminen, jos tarjonnasta vastaa muu kuin rataverkon haltija. Päätöksenteon eriyttäminen, jos tarjonnasta vastaa hallitsevassa markkina-asemassa oleva rautatieyritys. Use it or lease it- periaate. Kohtuullinen tuotto. Tiedot kaikista palveluista verkkoselostukseen. Erillinen valtioneuvoston asetus rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavista palveluista

69 Rataverkon hinnoittelu Ratamaksun perusmaksu perustuu jatkossakin bruttotonnikilometreihin: komission asetus 2015/909. Ratamaksun perusmaksun porrastukset: melu, ERTMS, uusi palvelu, ylikuormitus, investoinnit. Lisämaksut: edellyttää markkinoiden luokittelua ja arviota siitä, kestävätkö palveluja käyttävät tahot niiden käyttöön ottamisen (ns. market can bear test). Lisämaksujen käyttöön otto edellyttää sääntelyelimen hyväksyntää. Ratakapasiteetin varausmaksu. Vahinkojen kattaminen. HE:ssä perusteltu tarkkaan, miksi voitava säätää näistä maksuina, ei verona (vastine, tarkkarajaisuus, tasapuolisuus). Jos säädetään maksuina, VM:n keskusteltava rataveron tulevaisuudesta

70 Sääntelyelin Sääntelyelintä koskevien säännösten uudistaminen lain 13 luvussa: Riippumattomuuden vahvistaminen. Lisääntyvät tehtävät ja resurssien turvaaminen. Sääntelyelimen päällikön nimitys ja karenssisäännökset. Oikaisu ja muutoksenhaku. Seuraamuksia koskeva 16 luku: sääntelyelimen itsenäinen oikeus käyttää huomautusta, varoitusta, tehostekeinoja sekä oikeus puuttua toimenpiteeseen

71 Täytäntöönpanon eteneminen LiV:n pitäisi antaa lähiaikoina mietintönsä. Lait ja niiden nojalla annettavat valtioneuvoston asetukset voisivat tulla voimaan marraskuun puolivälissä. Notifiointi komissiolle. Tärkeimmät komission täytäntöönpanoasetuksista annettu (suorat kustannukset, toimilupa, melun hinnoittelu, kapasiteetin hakijat, uudet palvelut/pso, rautatiemarkkinoiden seuranta). Komissio harkitsee, tarvitaanko muista rautatiemarkkinadirektiivin mahdollistamista asioista täytäntöönpanosääntelyä

72 KAUPUNKIRAIDELIIKENNE Olli Matilainen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

73 Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) tehtävät kaupunkiraideliikenteessä Tehtävistä säädetään uudessa kaupunkiraideliikenteestä annettavassa laissa. Hallituksen esitys (HE 43/2015 vp) annettiin eduskunnalle Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) kaupunkiraideliikenneprojekti alkoi Projektissa käsitellään mm. seuraavia asioita Trafille tulevien tehtävien määrittely ja vastaanotto, mm: Toiminnanharjoittamisesta annettavien ilmoitusten vastaanotto ja käsittely Valvontamenettelyt Poikkeamailmoitusten vastaanotto ja analysointi Varautuminen poikkeusoloihin Liikenteen turvallisuusvirasto 73

74 Kaupunkiraideliikenteen ilmoitusmenettely Ilmoituksen antavat sekä raideliikenneverkon haltijat, että kaupunkiraideliikenteen harjoittajat. Ilmoitus kaupunkiraideliikennetoiminnan harjoittamisesta on tehtävä viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Vanhojen toimijoiden on tehtävä ilmoitus viimeistään Rautatiejärjestelmässä on lupamenettely, jolloin turvallisuusjohtamisjärjestelmä tarkastetaan ennen turvallisuusluvan tai -todistuksen myöntämistä Trafi tarkastaa ilmoituksen vastaanotettuaan, että ilmoituksessa on huomioitu kaikki vaadittavat asiat. Kaupunkiraideliikenteessä turvallisuusjohtamisjärjestelmän etukäteistarkastusta ei ole, vaan vaatimustenmukaisuus todennetaan mm. auditointien avulla. Ilmoitusten perusteella Trafi ylläpitää toimijoita koskevaa kaupunkiraideliikennerekisteriä Liikenteen turvallisuusvirasto 74

75 Kaupunkiraideliikenteen valvontamenettely Auditoinnit suoritetaan säännöllisesti vuosittain laadittavan valvontasuunnitelman mukaisesti. Auditoinnit suoritetaan arvioimalla toiminnanharjoittajan turvallisuusjohtamisjärjestelmää tai sen osan toimivuutta. Ensimmäinen auditointi pian toiminnan aloittamisen jälkeen Tarkastuksia suoritetaan tarvittaessa, esim. poikkeamien jälkeen. Tavoitteena on, että toimijat kehittävät itse toimintaansa mahdollisimman paljon niiden omavalvonnan ja jatkuvan parantamisen periaatteiden kautta Liikenteen turvallisuusvirasto 75

76 Kaupunkiraideliikennemääräys Trafi antaa kaupunkiraideliikenteestä annettavan lain nojalla määräyksen kaupunkiraideliikenteestä. Määräyshankepäätös kaupunkiraideliikennemääräykseksi annettiin Määräysluonnos on ollut Trafissa sisäisellä lausunnolla Määräysluonnos on tarkoitus lähettää ulkoiselle lausuntokierrokselle Trafin johtoryhmäkäsittelyn jälkeen marraskuussa Trafin tavoitteena on, että määräys on mahdollisimman kevyt, ja antaa toimijalle mahdollisuuden luoda menettelytapansa turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä puitteissa. Määräys tulee voimaan lain kanssa samaan aikaan Liikenteen turvallisuusvirasto 76

77 Kaupunkiraideliikennemääräyksen rakenne SOVELTAMISALA MÄÄRITELMÄT TURVALLISUUSTAVOITTEET TURVALLISUUSPOIKKEAMIEN RAPORTOINTI LÄÄKETIETEELLISET KELPOISUUSVAATIMUKSET YLLÄPIDETTÄVIEN TIETOJEN TALLENTAMINEN JA ILMOITTAMINEN TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄ SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET Liikenteen turvallisuusvirasto 77

78 Lisätietoja Antti Kesälahti (Projektipäällikkö) Anne Seppänen (Kaupunkiraideliikennelaki) Olli Matilainen (Kaupunkiraideliikennemääräys) Liikenteen turvallisuusvirasto 78

79 Kiitos! Liikenteen turvallisuusvirasto 79

80 Ratatyökoneet ja vaihtoveturit Ville-Veikko Savolainen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

81 Sisältö Taustaa Nykytilanne Määritelmät Määräysluonnos Kommentteja Liikenteen turvallisuusvirasto 81

82 Taustaa Rautatielaki 304/2011 muutoksineen 1 : Lakia sovelletaan Suomen rautatiejärjestelmään, ratatyöhön, liikennöintiin rataverkolla sekä sillä käytettäviin kalustoyksiköihin. 44 : Rakenteellisen osajärjestelmän käyttöön ottamiseen on oltava Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä käyttöönottolupa. ( ) Viraston on myönnettävä käyttöönottolupa sellaiselle rakenteelliselle osajärjestelmälle, joka on olennaisten vaatimusten mukainen. 45 : vaatimustenmukaisuus arvioidaan yhteentoimivuuden teknisten eritelmien ja osajärjestelmää koskevien Liikenteen turvallisuusviraston määräysten tai muiden sitä koskevien säännösten tai määräysten perusteella. 48 : Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää rakenteellisen osajärjestelmän käyttöönottoluvan 44 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä toistaiseksi Liikenteen turvallisuusvirasto 82

83 Nykytilanne Tällä hetkellä voimassa olevat määräykset: Ratatyökoneille on ollut pitkään voimassa LIMO 1 ja 6, lisäksi Melu-YTE:ä on sovellettu Vaihtovetureille ei ole ollut erillistä määräystä, vaan on soveltuvin osin käytetty määräyksiä LIMO 1 ja 2 Muut LIMO:t on kumottu ja tässä yhteydessä on tarkoitus kumota nämä vielä käytössä olevat Määräyshankkeen tavoitteena on selkiyttää kalustoa koskevia määräyksiä Ratatyökoneiden osalta nykyiset määräykset ovat toimineet melko hyvin, joskin LIMOissa on ollut jonkin verran tarvetta päivityksille Liikenteen turvallisuusvirasto 83

84 Määritelmät Ratatyökone on erityisesti radan ja infrastruktuurin rakentamiseen ja kunnossapitoon suunniteltu kalustoyksikkö. Ratatyökonetta käytetään eri toimintatiloissa: työskentelytila, kuljetustila itse vetävänä kalustoyksikkönä ja kuljetustila vedettävänä kalustoyksikkönä. Infrastruktuurin tarkastusvaunu on infrastruktuurin kunnon seurannassa käytettävä kalustoyksikkö, ja sillä ei ole erillisiä kuljetus- ja työskentelytiloja. Vaihtoveturi on yksinomaan ratapihoilla, asemilla ja varikoilla käytettäväksi suunniteltu vetoyksikkö, jota kuitenkin voidaan siirtää valtion rataverkolla Liikenteen turvallisuusvirasto 84

85 Määräysluonnos Määräys on tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa Seuraavaksi se menee sisäisellä lausunnolle, jonka jälkeen se lähetetään sidosryhmien kommentoitavaksi. Tavoitteena on lausuttaa määräys mahdollisimman pian, jotta määräys olisi mahdollista antaa vielä tämän vuoden puolella ja se voisi tulla voimaan vuoden alusta. Soveltamisala Uusiin, uudistettuihin tai parannettuihin Liikenneviraston hallinnoimalla valtion rataverkolla liikennöiviin ratatyökoneisiin, infrastruktuurin tarkastusvaunuihin sekä valtion rataverkolla siirrettäviin vaihtovetureihin. Ei koske ainoastaan ratatyöalueella käytettäviä ratatyökoneita Liikenteen turvallisuusvirasto 85

86 Määräysluonnos Lähtökohtana on, että kaluston tulee täyttää olennaiset vaatimukset Ratatyökoneille ja infrastruktuurin tarkastusvaunuille määritetään määräyksessä tekniset vaatimukset, jotka täyttämällä olennaiset vaatimukset katsotaan täyttyneiksi. Vaihtoveturit eivät tarvitsisi käyttöönottolupaa Siirtolupa tarvittaessa Liikennöivät veturit kuuluvat YTE:n soveltamisalaan Liikenteen turvallisuusvirasto 86

87 Luonnoksen sisältö Ratatyökoneet (YTE:ssä tiettyjä poikkeuksia): Vetureita ja henkilöliikenteen kalustoa (VHE) tai tavaraliikenteen vaunuja koskevan (TAV) YTE:n soveltaminen. EY-tarkastus. Vaatimustenmukaisuuden toteaa ilmoitettu laitos. VHE tai TAV YTE:n soveltaminen kansallisena määräyksenä. FItarkastus. Vaatimustenmukaisuuden toteaa Trafi tai sen nimeämä ilmoitettu laitos. Standardin EN :2011 vaatimukset kansallisin muutoksin. FI-tarkastus. Vaatimustenmukaisuuden toteaa Trafi tai sen nimeämä ilmoitettu laitos. Infrastruktuurin tarkastusvaunu (YTE:n soveltaminen ilman ratatyökoneiden poikkeuksia): VHE YTE:n soveltaminen. EY-tarkastus. Vaatimustenmukaisuuden toteaa ilmoitettu laitos. VHE YTE:n soveltaminen kansallisena määräyksenä. FItarkastus. Vaatimustenmukaisuuden toteaa Trafi tai sen nimeämä ilmoitettu laitos Liikenteen turvallisuusvirasto 87

88 Luonnoksen sisältö Standardin EN :2011 kansalliset lisävaatimukset (alustava): Pyörän ja pyöräkerran käyttörajamitat Puskimien keskilinjan korkeus, puskimien keskilinjojen etäisyys Vetolaitteiden korkeus Vaatimukset kuumakäynnin ilmaisuun liittyen Virroittimet Kuljettajan turvalaite Rekisteröintilaite Kulunvalvontaan liittyvät vaatimukset Ilmastovaatimukset Kulkuominaisuudet Melu Liikenteen turvallisuusvirasto 88

89 Kommentteja? Palaute on nyt ja myöhemmin lausuntokierroksen aikana erittäin tervetullutta! Ville-Veikko Savolainen Puh Kaisa Sainio Puh Liikenteen turvallisuusvirasto 89

90 Kiitos! Liikenteen turvallisuusvirasto 90

91 Rautateiden viestintäjärjestelmä Jukka Leino Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

92 Ajankohtaiset määräyshankkeet; Rautateiden viestintäjärjestelmä Määräyksen tausta ja säädösperusta Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli junaliikenteen radiojärjestelmän vaihtamista nykyisin käytössä olevasta RAILI GSM-R-verkosta viranomaisverkko VIRVEen. Päätöksen johdosta virastossa on valmisteltu määräys kansallisista vaatimuksista rautateiden junaliikenteen puheviestinnän viestintäverkolle. Määräys on tarpeen Suomen hakiessa Euroopan komissiolta yhteentoimivuusdirektiivin 9 artiklan mukaista poikkeusta, jonka nojalla nykyiseen RAILI-verkossa toimiva GSM-Rradiojärjestelmä voitaisiin korvata VIRVE - viranomaisverkossa toimivalla TETRA- teknologiaan perustuvalla radiojärjestelmällä. Rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annettu valtioneuvoston asetus (372/2011) 13 edellyttää, että poikkeusilmoitukseen liitetään säännöt, joita sovelletaan YTE-määräysten sijasta. Koska kansallisia sääntöjä VIRVE-verkon rautateiden puheviestintään ei tällä hetkellä ole, ne tulee laatia Liikenteen turvallisuusvirasto 92

93 Ajankohtaiset määräyshankkeet; Rautateiden viestintäjärjestelmä Määräyksen tausta ja säädösperusta Määräyksellä annetaan rautateiden viestintäjärjestelmää koskevat kansalliset vaatimukset Suomen rataverkolle rautateiden junaliikenteen puheviestinnän viestintäverkon käytölle, antennivahvistukselle, ohjaamoradiopuhelimen ja antennin väliselle kaapelivaimennukselle sekä junaliikenteessä käytettäville ohjaamoradiopuhelimille. Määräys annetaan rautatielain (304/2011) 75 :n nojalla. Vaatimustenmukaisuuden arviointi tehdään rautatielain (304/2011) 65 :n mukaisesti Liikenteen turvallisuusvirasto 93

94 Ajankohtaiset määräyshankkeet; Rautateiden viestintäjärjestelmä Määräysluonnos TRAFI/26490/ /2014 YLEISTÄ Määräystä sovelletaan Suomen rataverkolla käyttöönotettavaan, uudistettavaan tai parannettavaan, TETRA -teknologiaan perustuvaan VIRVE- verkossa toimivaan, rautateiden viestintäjärjestelmään. Määräyksen 3. luvussa asetetaan kansalliset vaatimukset rautateiden junaliikenteen puheviestinnän viestintäverkon käytölle, antennivahvistukselle, ohjaamoradiopuhelimen ja antennin väliselle kaapelivaimennukselle sekä junaliikenteessä käytettäville ohjaamoradiopuhelimille. Määräyksen mukaan annetun käyttöönottoluvan edellytyksenä oleva vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä rautatielain (304/2011) 65 :n mukaisesti Liikenteen turvallisuusvirasto 94

95 Ajankohtaiset määräyshankkeet; Rautateiden viestintäjärjestelmä Määräysluonnos TRAFI/26490/ /2014 MÄÄRITELMÄT VIRVE viestintäverkolla tarkoitetaan yleiseurooppalaiseen TETRA standardiin perustuvaa Suomen viranomaisradioverkkoa. Signaalinvoimakkuudella tarkoitetaan kentänvoimakkuusvaatimuksia, joissa huomioidaan ohjaamoradiopuhelimen herkkyys, antennivahvistus, ohjaamoradiopuhelimen ja antennin välinen kaapelivaimennus ja muu 3 db suuruinen vaimennus, joka toimii lisämarginaalina hyvälle radioyhteydelle. Signaalinvoimakkuuden mittayksikkö on dbm Liikenteen turvallisuusvirasto 95

96 Ajankohtaiset määräyshankkeet; Rautateiden viestintäjärjestelmä Määräysluonnos TRAFI/26490/ /2014 MÄÄRITELMÄT Ohjaamoradiopuhelimella tarkoitetaan VIRVE viestintäverkossa käytettävää junaliikenteen puheviestinnän päätelaitetta. Antennivahvistuksella tarkoitetaan antennin suuntaavuudella saatavaa RF-tehon kohoamista verrattuna vertailutehoon logaritmisena lukuna db. Antennivahvistuksen mittayksikkö on dbi. Kaapelivaimennuksella tarkoitetaan ohjaamoradiopuhelimen ja antennin väliseltä kaapelilta 400 MHz:n taajuusalueella edellytettävää arvoa, jonka perusteella määräytyy käytettävän kaapelin maksimipituus. Kaapelivaimennuksen mittayksikkö on db Liikenteen turvallisuusvirasto 96

97 Ajankohtaiset määräyshankkeet; Rautateiden viestintäjärjestelmä Määräysluonnos TRAFI/26490/ /2014 KANSALLISET VAATIMUKSET RAUTATEIDEN VIESTINTÄJÄRJESTELMÄLLE 3.1 Vaatimukset VIRVE viestintäverkon käytölle rautateiden junaliikenteen operatiivisessa viestinnässä Rataverkolla vaadittavan VIRVE- verkon signaalinvoimakkuuden on oltava vähintään -95 dbm mitattuna 4 m korkeudella ja 0 dbi antennilla Liikenteen turvallisuusvirasto 97

98 Ajankohtaiset määräyshankkeet; Rautateiden viestintäjärjestelmä Määräysluonnos TRAFI/26490/ /2014 KANSALLISET VAATIMUKSET RAUTATEIDEN VIESTINTÄJÄRJESTELMÄLLE 3.2 Vaatimukset antennivahvistukselle Ohjaamoradiopuhelimen antennivahvistuksen on antenniasennuksissa oltava horisontaalisessa suunnassa vähintään -3 dbi Liikenteen turvallisuusvirasto 98

99 Ajankohtaiset määräyshankkeet; Rautateiden viestintäjärjestelmä Määräysluonnos TRAFI/26490/ /2014 KANSALLISET VAATIMUKSET RAUTATEIDEN VIESTINTÄJÄRJESTELMÄLLE 3.3 Vaatimukset ohjaamoradiopuhelimen ja antennin väliselle kaapelivaimennukselle Ohjaamoradiopuhelimen ja antennin välinen kaapelivaimennus saa olla enintään 2 db Liikenteen turvallisuusvirasto 99

100 Ajankohtaiset määräyshankkeet; Rautateiden viestintäjärjestelmä Määräysluonnos TRAFI/26490/ /2014 KANSALLISET VAATIMUKSET RAUTATEIDEN VIESTINTÄJÄRJESTELMÄLLE 3.4 Vaatimukset VIRVE yhteensopivalle ohjaamoradiopuhelimelle Ohjaamoradiopuhelimen tulee täyttää seuraavat vaatimukset; Suunnittelua, testaamista ja asennusta koskevat vaatimukset Kaikki radiolaitteita koskeva suunnittelu, testaus ja asennus on tehtävä standardeissa ISO 9001 ja ISO määriteltyjen menettelyjen mukaisesti Liikenteen turvallisuusvirasto 100