Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa

Transkriptio

1 Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa Luontotyöpajat Luonto ja yhteisöllisyys kotoutumisen tukena Laura Jokela, p

2 Lähtötilanne Asiakkaalla: kutistunut elinpiiri lähiluontoa ei tunnisteta voimavaran lähteeksi mielekkään tekemisen puute yksinäisyys ja vähäiset kontaktit kantaväestöön. KOTOUTTAMINEN EI OLE SISÄLTÄNYT RIITTÄVÄSTI LUONTO- JA LÄHIYMPÄRISTÖN HYÖDYNTÄMISTÄ! 2

3 PoLut-hankkeessa kohderyhmälle toteutetaan tutkimus luontosuhteesta ja sen kehittymisestä: Marja Uusitalo, tutkija, Luke ja Seija Tuulentie, erikoistutkija, Luke. Osalla maahanmuuttajista luontoasiat eivät ole tulleet tutuiksi kotouttamisessa. Pitkäänkin täällä asuneilla näyttäisi olevan yllättävän huono tuntemus Lapin luonnosta - Kiinnostusta on selvästi monenlaiseen Lapin luonnossa tapahtuvaan toimintaan luonnontuotteiden keräilystä luontoelinkeinossa työskentelyyn. Lähtömaassa maahanmuuttajien luontosuhde on liittynyt joko elämään maaseudulla tai suurkaupungeissa. Kaikilla ei ole ollut aiemmin kontakteja luontoon tai ne ovat liittyneet vain varhaislapsuuteen Osallistujat ovat pitäneet hankeen järjestämää luontotoimintaa pääsääntöisesti hyvänä ja tarpeellisena kuvavalintojen ja kuviin pohjautuvien kertomusten pohjalta voi sanoa, että pelkkä luonto ei niinkään viehätä vaan ihmiset (= sosiaalisuus) ja kotieläimet ovat olennainen osa luontoa. Myös luonnonläheinen elämäntapa, esimerkiksi omakotitalot, nousee kuvavalinnoissa esiin 3

4 Ongelma Ei riittävästi toimivia käytänteitä ko. asiakasryhmälle Kaksisuuntainen kotoutuminen ja kotiutuminen ovat jääneet torsoiksi Seurauksena yksilölliset ja rakenteelliset ongelmat Syrjäytymisen, työttömyyden ja hyvinvoinnin vaje Kansalaisyhteiskunta ei toteudu 4

5 Ratkaisu Mahdollisuus hyödyntää luontolähtöisyyttä ja lähiluontopaikkoja sekä lähiympäristön harrastus-ja yhdistyspohjaista toimintaa; marjastus, retkeily, kalastus ja eläinten hoito Asiakkaiden kanssa yhdessä suunnitellut luontotyöpajat: Minimi: yhden työntekijän palkka. ohjatut, toiminnalliset, ryhmämuotoiset toiminta prosessimaista 6-8 krt (kesto 4-6 h), tiheys 1 kerta viikossa/kahdessa viikossa osallistujamäärä ryhmissä voi vaihdella; max. 14 osallistujaa. kuljetukset tarvittaessa tulkkaus 5

6 Hyödyt Tiedon saaminen luonnosta ja sen käyttötavoista antaa välineen omaehtoisen toiminnan toteuttamiseen samalla kun se tuo lähiympäristön ja yhteisön lähemmäksi osallistujaa. Luontoympäristöissä tapahtuvat toiminnot lisäävät osallistujien mahdollisuuksia osallisuuden kokemukseen jo pelkästään ympäristönsä kautta. Hyvinvointi lisääntyy. Kielitaito vahvistuu. Sosiaalinen verkosto kasvaa, osallisuus ja toimijuus lisääntyvät. Työelämävalmiudet lisääntyvät. Saadaan yksilöllisistä tietoa asiakkaan tilanteesta (esim. työ-ja toimintakyky) ja pystytään paremmin huomioimaan ohjaustarpeet. Yhteisen ymmärryksen rakentuminen mahdollistuu paikallisyhteisöissä, joka osaltaan tuottaa turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa. Syrjäytymien vähenee ja sitä myötä korjaavien palveluiden tarve vähenee. 6

7 Lisäksi Hankkeessa tuotettua paikkatietoanalyysiä voidaan hyödyntää; mieliluontopaikat. (Vesa Nikula, Luke) Luontolähtöisyys osallisuuden ja kotoutumisen edistämisessä. Hooli Vappu Opinnäytetyö. Lapin ammattikorkeakoulu. Luontolähtöinen vertaisryhmätoiminta maahanmuuttajille. Kellokumpu Sanna Opinnäytetyö. Lapin ammattikorkeakoulu. 7