KAINUU-OHJELMA pähkinänkuoressa

Transkriptio

1 KAINUU-OHJELMA pähkinänkuoressa

2

3 SISÄLLYS Esittely 5 Parhaat puolet ja tavoitteet 6 Kehittämisen painotukset 8 Osaaminen ja yritykset 10 Älykäs erikoistuminen 13 Kehittämisen kärjet: Matkailu 14 Kehittämisen kärjet: Biotalous 16 Kehittämisen kärjet: Teknologiateollisuus 18 Kehittämisen kärjet: Kaivannaisala 19 Saavutettavuus, tilaa olla ja asua 20 Hyvä arki 22 Kainuu nyt 25 Tilastotietoja 26 Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1, Kajaani kainuunliitto@kainuu.fi Teksti: Seija Kemppainen / Kainuun liitto Ulkoasu: Jani Hyvönen / Kainuun liitto Paino: PunaMusta Oy Kannen kuva: Vuokatin kuvapankki Kuvat: Kainuun liitto, Vuokatin kuvapankki, Pixabay, Unplash, yritysten kuvapankit, Jarmo Happonen ja Kainua-allianssi 3

4

5 ESITTELY Tässä lehtisessä esitellään Kainuu-ohjelmaa. Se on koostettu eri toimijoiden yhteystyönä, ja maakuntavaltuusto on sen hyväksynyt. Se sisältää sekä lyhyen aikavälin suunnitelman eli maakuntaohjelman, että pitkän aikavälin tavoitteet vuoteen 2035 (maakuntasuunnitelma). Kainuun menestykselle on tärkeää: Työvoima ja työvoiman saannin turvaaminen, keinoina esimerkiksi: koulutus ja täydennyskoulutus sekä työperäinen Kainuuseen muutto kotimaasta ja ulkomailta opiskelijoiden työllistäminen ja opiskelun takia pois muuttaneiden kainuulaisten nuorten paluu työllisyysasteen nosto etätyömahdollisuuksien kohentaminen. Yritysinvestoinnit erityisesti kärkialoille eli teknologiateollisuuteen, biotalouteen, matkailuun ja kaivostoimintaan. Vientiyritykset ja tuotannon jalostusasteen nosto, joilla myös tuetaan Kainuun aluetalouden kestävää kasvua. Matkailijat, joita Kainuun luonto, liikunta- ja urheilumahdollisuudet sekä rikas kulttuuri houkuttelevat. Kainuussa tehdään töitä sen eteen, että tulijat tuntevat itsensä tervetulleiksi ja kotiutuvat alueelle. 5

6 PARHAAT PUOLET JA TAVOITTEET Kainuussa on parasta: Vahva teknologia-osaaminen, esimerkiksi robotiikassa, pelialalla ja sen koulutuksessa. Puhdas ilma ja vesi, väljyys, toimivat ja monipuoliset palvelut ja infrastruktuuri. Sujuva arki ja hyvä elämisen laatu kauniin luonnon keskellä helppoa ja turvallista asua, tehdä töitä, yrittää, viettää vapaa-aikaa, lomailla ja harrastaa ajan ja rahan säästö työmatkoissa ja asumisessa. Luonto Kainuun meri (Oulujärvi), vaarat, järvet, metsät ja suot sekä laajat luonnonsuojelualueet. Neljä vuodenaikaa ja lumivarmat olosuhteet erinomaiset harrastus-, liikunta- ja urheilumahdollisuudet ja ulkoilma-aktiviteetit sekä taajamissa että kansallispuistoissa ja lähes koskemattomissa erämaissa kaikkina vuodenaikoina. Kainuu on lähellä. Runsas ja kainutlaatuinen (ainutlaatuinen kainuulainen) kulttuuritarjonta: Kajaanin teatteri, Runoviikko, Linnanvirta, Hiljainen kansa, Raatteen Portti, Kuhmon kamarimusiikki, Soiva Metsä, Kajaani Dance, ym. Pitkän aikavälin tavoitteita vuoteen 2035 mennessä: tuhannet uudet työpaikat vienti- ja kasvuyritysten määrän moninkertaistaminen parempi saavutettavuus väestön vähenemisen pysäyttäminen ja kääntyminen kasvuksi maan korkein työllisyysaste kainuulaisten hyvinvoinnin paraneminen kaikilla osa-alueilla edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. 6

7 Yhteinen kehittämisen näkemys, joka ulottuu aina vuoteen 2035 saakka: Van hyvejää! Hyvinvoiva ja vetovoimainen Kainuu Kainuun hyvinvointi ja vetovoima tehdään osaamisella, rohkealla yrittämisellä ja yhteistyöllä.

8 KEHITTÄMISEN PAINOTUKSET Kainuun maakuntaohjelman viisi painopistettä ovat yritysten osaamisen ja Kainuun vetovoiman kehittäminen, saavutettavuuden vahvistaminen, tavoitehakuinen alueellinen ja kansainvälinen yhteistyö, hyvinvoinnin vahvistaminen sekä positiivinen maakuntakuva (kuva 1). Toimeenpanosuunnitelma (TOPSU) Kasvua Kainuuseen määrittelee kaksivuotiset akuutit tavoitteet, kehittämiskohteet ja käytännön toimet. TOPSUn toteutuksessa otetaan käyttöön valtioneuvoston ja Kainuun maakunnan yhteistyötä vahvistava toimintamalli, siltasopimus. Sen avulla pyritään varmistamaan osaavan työvoiman saatavuus maakunnan kestävän kasvun kannalta tärkeille työnantajille. Siltasopimus on yhtäältä maakunnan yksityisen ja julkisen sektorin sekä toisaalta Kainuun ja valtioneuvoston välinen yhteistyön tahdonilmaisu ja sitoutuminen.

9 Van hyvejää! Hyvinvoiva ja vetovoimainen Kainuu OSAAMINEN SAAVUTETTAVUUS HYVINVOINTI MAAKUNTAKUVA KANSAINVÄLISYYS matkailua, teknologiateollisuutta, biotaloutta, kestävää kaivannaisalaa = YRITYSTOIMINTA uusia liikkumisratkaisuja = TILAA ELÄÄ JA ASUA työtä, terveyttä, luonnonläheisyyttä, yhteisöllisyyttä = SUJUVA ARKI omiin vahvuuksiin perustuvia investointeja, matkailijoita ja asukkaita = POSITIIVINEN VIRE alueellista, kansallista, kansainvälistä yhteistyötä = TULOKSELLISUUS Kestävä kehitys Osaaminen Digitaalisuus Kansainvälisyys Tasa-arvo ARVOT: positiivisuus ja kannustaminen, koko Kainuun mahdollisuuksien optimointi Kuva 1. Kainuun kehittämisen painopisteet maakuntaohjelman mukaan (v ). Puhdasta vettä, ilmaa ja ruokaa Turvallista elämää Hiljaisuutta Rauhallisuutta Erätaitoja Luonnonantimia Luontokuvausta Kesämökkejä Bioenergiaa 9

10 OSAAMINEN JA YRITYKSET Kainuussa pyritään rakentamaan tärkeille elinkeinoaloille koulutusasteelta toiselle joustavasti ja saumattomasti eteneviä opintopolkuja. Alueen osaamista edistäviä yksikköjä: Kajaanin ammattikorkeakoulu KAMK, jossa on esimerkiksi vahvat robotiikkaja pelialat Kajaanin yliopistokeskus sekä aikuis- ja täydennyskoulutusyksikkö AIKOPA Luonnonvarakeskus LUKE-Kainuu: Paltamon kalantutkimusyksikkö, Kajaanin tutkimusyhteistyöyksikkö ja Puolangan ympäristönäytepankki Teknologian tutkimuskeskuksen VTT Mittatekniikan keskus MIKES -Kajaani CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems): Oulun ja Jyväskylän yliopistojen, KAMK:n, VTT:n ja CSC:n Tieteen tietotekniikan keskus yhteinen mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus Vuokatti Ruka urheiluakatemia, jonne rakentuu maailman johtava lumilajien olympiavalmennuskeskus, arvokisavoittajien kasvattaja Lukiot ja ammattiopistot eri kunnissa - YritysAmis ainoana Suomessa. 10

11 Pienet ja keskisuuret sekä mikroyritykset ovat Kainuussa erittäin merkittävä työllistäjä, joissa toimi yli 60 % maakunnan työllisistä vuonna Esimerkkejä kärkiyrityksistä Kainuussa: Critical Force Oy, pelikehittäjäyhtiö CSE Entertainment Oy, liikuntapelejä valmistava yritys Herman IT Oy, datakeskus, IT-palvelut ja ohjelmistoratkaisut Kainuun Lohimestari Oy, kalanviljely sisävesissä Kaisanet Oy, verkkopalveluiden, tietoliikenteen, IT-palveluiden ja digitalisaation asiantuntijayritys Kiantama Oy, luonnonmarjojen ja viljeltyjen marjojen jalostus Oy Crosslam Kuhmo Ltd, CLT-puuelementtejä valmistava tehdas Sotkamo Silver Oy, kaivosyhtiö, päätuote hopea ST1 Renewable Energy Oy, biojalostamo Terrafame Oy, monimetalliyhtiö Škoda Transtech Oy, raideliikenteen kalustovalmistaja sekä konepajatuotteiden sopimusvalmistaja. 11

12

13 ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN Älykkään erikoistumisen idea on lähtöisin Euroopan unionin (EU) komissiolta. Ideana on, että alueet etsivät omat vahvuutensa ja ydinosaamisensa, joiden kehittämisellä ne vahvistavat elinvoimaansa. Tavoitteena on vahvistaa Kainuun aluetaloutta, saada alueelle uusia investointeja, yrityksiä, osaamista ja teknologiaa sekä lisätä alueen yritysten tuotannon jalostusastetta ja vientiä (kuva 2). EU:n rakennerahasto-ohjelmat vuosille pohjautuvat älykkään erikoistumisen periaatteelle, ja sitä korostetaan myös muissa EU-rahoitusohjelmissa kuten Horisontti tutkimusohjelmassa. KAINUUN ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN PAINOTUKSET Läpileikkaavat teemat ja tavoitteet kaikilla osaamisaloilla: INNOVAATIOT: Kehitystä vauhdittavien teknologiasovellusten (KET) tuominen tuotekehitykseen ja valmistukseen Robotiikan, automaation ja data-analysoinnin hyödyntäminen TEKNOLOGIA- TEOLLISUUS Mittaustekniikka Pelit, simulaattorit ja datakeskukset Metalliteollisuus BIOTALOUS JA KAIVOSTEOLLISUUS Alan teollisuuden prosessi- ja ympäristömonitorointi Metsäbiotalous, ruoka ja sininen biotalous HYVINVOINTI- JA TERVEYSALA Aktiviteettimatkailu Terveys, liikunta ja urheilu Kiertotalouden uudet ratkaisut ja sovellukset Vähähiilisyys, resurssitehokkuus ja ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen innovaatiot Investointeja, yrityksiä, osaamista ja teknologiaa alueelle, tuotannon ja viennin jalostusasteen sekä volyymin kasvattaminen Kuva 2. Kainuun älykäs erikoistuminen 13

14 KEHITTÄMISEN KÄRJET: MATKAILU Kainuussa matkailun merkitys elinkeinona on huomattava, se on kolmanneksi suurin Suomessa Lapin ja Ahvenanmaan jälkeen. Matkailijalle on ympäri vuoden tarjolla runsasta lomaohjelmaa kulttuuri-, liikunta-, hyvinvointi- ja ruokapalvelujen parissa sekä historiasta ja paikallisesta elämäntavasta kertovia tarinoita aidoissa ympäristöissä. Esimerkkejä matkailukohteista: Hossan kansallispuisto Suomussalmella: kivikautisia kalliomaalauksia, kirkkaita vesiä ja luonnonmetsiä Hiidenportin kansallispuisto Sotkamossa: jylhiä rotkomaisemia ja erämaisen rauhallisia aarnimetsiä Oulujärvessä, Kainuun meressä sijaitseva paratiisimainen Ärjänsaari Maailman pohjoisin kivilinna, Kajaanin rauniolinna Suurpetojen ja muiden villieläinten katselu ja kuvaus rajaseudun erämaaluonnossa Kuhmossa ja Suomussalmella Matkailukeskukset Vuokatti, Ukkohalla ja Paljakka, joihin matkustaa yli 80 % Kainuuseen tulevista lomalaisista Erinomaiset liikunta- ja urheilumahdollisuudet houkuttelevat myös suuria ulkomaisia urheilijaryhmiä valmentautumaan ja harjoittelemaan Vuokattiin Paltamon Kivesvaaran maisema ja matkailupalvelut sen ympärillä. Yhteistä rajaa Venäjän kanssa on 262 km. Raja-alueen ainutlaatuinen historia ja kulttuuri ovat kansainvälisestikin kiehtovia. 14

15 Kainuun matkailustrategia kuvaa kehittämisen tavoitteet: vuosittainen 5 % kasvu tarjonnan uudistaminen ja uudet investoinnit kasvavaa kysyntää ennakoiden vaivaton matkustaminen Kainuuseen ja Kainuussa.

16 KEHITTÄMISEN KÄRJET: BIOTALOUS Biotalous on liikevaihdoltaan ja henkilömäärältään suurin yksityisen sektorin toimiala. Alueen runsaat uudistuvat luonnonvarat sekä alan laaja osaaminen antavat mahdollisuuksia kasvattaa sekä kansallista että kansainvälistä kysyntää, sekä lisätä paikallista tuotantoa, kuten puurakentamista, lähienergiaa ja lähiruokaa. Kainuun biotalouden osa-alueet: metsäbiotalous uusiutuva energia ruoka ja sininen biotalous (vesistöjen kestävä hyödyntäminen) luontomatkailu ja luontoperustaiset hyvinvointipalvelut.

17 Biotalouden kehittämistavoitteet: vuoteen 2021 mennessä saadaan yhteisarvoltaan noin miljardin euron teolliset investoinnit biotalouteen puun ja metsien kestävä hyödyntäminen lisääntyy uusiutuvien raaka-aineiden sekä sivuvirtojen ja jätteiden jalostus kasvaa biotalouden liiketoimintaekosysteemit vahvistuvat infrastruktuurin kunto ja kattavuus paranevat maatilojen toiminnan kannattavuus paranee ja luonnonvara-alan liiketoiminta kasvaa siirrytään vähähiiliseen, uusiutuviin raaka-aineisiin ja tuotteiden uusiokäyttöön (kiertotalouteen) perustuvaan talouteen. 17

18 KEHITTÄMISEN KÄRJET: TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teknologiateollisuuden tuotteiden vienti on yli puolet alueen koko viennistä ja ala on yksi tärkeimmistä työllistäjistä Kainuussa. Alalla on informaatio- ja viestintäalan (ICT) sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden, kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden sekä metallituotteiden valmistusta. Teknologiateollisuuden tavoitteena on saada aikaan vahva, monipuolinen, vientiin perustuva kestävä kasvu lisäämällä ja vahvistamalla: nykyisten yritysten vientiä ja kasvua sekä uusia yrityksiä ja nopeammin vahvistuvia kasvuyrityksiä teollisia ja palvelualan investointeja ICT- ja datakeskusalan asemaa kotimaassa ja kansainvälisesti. 18

19 KEHITTÄMISEN KÄRJET: KAIVANNAISALA Kaivannaisalalla toimii neljä kaivosta sekä luonnonkivialan mikroyrityksiä. Terrafame on monimetalliyhtiö, joka tuottaa nikkeliä, sinkkiä, kobolttia ja kuparia kaivoksellaan ja metallitehtaallaan. Se työllistää suoraan noin henkilöä Kainuussa ja suunnitteilla on myös akkukemikaalitehtaan toteutus. Mondo Minerals, Juuan Dolomiittikalkki sekä Tulikivi tuottavat teollisuusmineraaleja (talkki, kalsiitti ja vuolukivi). Kainuun muita kaivoshankkeita ovat Sotkamo Silver, Otanmäki Mine ja Karelia Gold, joista Sotkamo Silver on käynnistämässä tuotantoa v Kaivannaisalan tavoitteet ovat: kestävästi kasvava, kansainväliset vaatimukset täyttävä kaivannaisalan klusteri eli -ryhmä, jossa yritykset tekevät yhteistyötä tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden saralla mm. sivukiven hyödyntämisestä uusiksi tuotteiksi vienti kasvaa alan huipputeknologiassa ja osaamisessa sekä palveluissa ja tuotteissa osaavaa työvoimaa on saatavilla uusia kaivoshankkeita käynnistyy, kaivosten toiminnan jatkuvuus varmistetaan ja tuotannon jalostusarvo nousee.

20 SAAVUTETTAVUUS, TILAA OLLA JA ASUA Uusia liikkumisratkaisuja, sähköisiä palveluita, infrastruktuuri-investointeja Kainuussa on tilaa olla ja asua, sillä väestön tiheys on vain 4 asukasta / km². Suomessa vain Lapissa on tätä väljempää. Yleistavoitteena on, että Kainuuseen pääsee nopeasti ja sujuvasti eri liikennevälineillä ja alueella on helppo liikkua. Maakunnassa on nopeat ja kattavat sisäiset ja ulkoiset tietoliikenneyhteydet. Kehittämistavoitteita ovat: sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus sekä matka- ja kuljetusketjujen sujuvuus paranevat Kajaanin lentoasemaa kehitetään ja sen matkustajamäärä kasvaa Kainuun alueellisen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen.

21 Tavoitteita kohti edetään parantamalla ja kehittämällä: julkisen ja yksityisen liikenteen yhteyksiä Kainuuseen Kainuun sisäisten liikenneyhteyksien kuntoa ja palvelutasoa itä- ja länsisuuntaisia kansainvälisiä liikenneyhteyksiä sekä muita Kainuun kannalta merkittäviä (strategisia) valtakunnallisia ja kansainvälisiä yhteyskäytäviä Kajaanin lentoyhteyksiä. 21

22 Milloin muutat Kainuuseen? Meillä on töitä, helppo arki ja hyvät harrastusmahdollisuudet

23 HYVÄ ARKI Maaseutumaisessa Kainuussa on turvallinen, toimiva ja vetovoimainen asuin-, opiskelu-, työ- ja yrittäjyysympäristö: Kaikki toimii ja sujuu = Hyvä elämä. Työn, arjen ja vapaa-ajan vaivaton yhteensovittaminen lisää hyvinvointia ja Kainuun vetovoimaa. Asioiden hoito etänä ja kotoa käsin on vaivatonta sähköisten palvelujen yhä yleistyessä. Harrastukset ja työpaikat ovat helposti saavutettavissa. 93 % asukkaista asuu alle puolen tunnin ajomatkan päässä kuntakeskuksesta. Asukkaat kokevat asuinalueensa turvalliseksi ja luonto on hyvinvoinnin lähde jokapäiväisessä elämässä. Osataan elää luonnon kanssa sopusoinnussa hyödyntäen luonnon antimia, kuten marjat, sienet, kalat ja riista. Kainuussa halutaan onnistua asukkaiden hyvinvoinnin kaikilla osa-alueilla: terveys, yhteisöllisyys, osallisuus, työllisyysaste sekä toimeentulo. Suomen ensimmäinen maakunta, joka on yhdistänyt perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon. Niin sanottu Kainuun malli otettiin käyttöön jo vuonna 2005, ja toimintamalli jatkuu edelleen. Kainuussa tähdätään siihen, että maakunta toimii tehokkaasti sekä pienissä yhteisöissä että koko alueella: Tarjolla on erilaisia viihtyisiä ja toimivia asumisvaihtoehtoja, luonnonläheisyyttä ja edullista asumista. Maaseutualueille saadaan toimiva ja kattava palvelukeskusten verkosto. Energiatehokkuutta, uusiutuvien paikallisten raaka-aineiden käyttöä ja omavaraisuutta kasvatetaan. Saavutetaan korkeatasoiset toiminta- ja tietojärjestelmät, joista yritykset, yhteisöt, asukkaat ja matkailijat saavat hyvää palvelua ja ajantasaisen tiedon nopeasti. Kainuussa tarvitaan osaajia (Ammattibarometri II 2018) kuten: yleislääkärit, sosiaalityön erityisasiantuntijat, kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta), hitsaajat ja kaasuleikkaajat toimisto- ja laitossiivoojat, lastentarhaopettajat, sovellusohjelmoijat, myyntiedustajat ohutlevysepät, hammaslääkärit, erityisopettajat, psykologit, sairaan- ja terveydenhoitajat, fysioterapeutit konetekniikan erityisasiantuntijat, sähkö- ja automaatio-insinöörit, elektroniikan erityisasiantuntijat, graafiset ja multimediasuunnittelijat 23

24 KAINUUN UUSI SAIRAALA On Suomen ensimmäinen allianssihankkeen avulla toteutettava sairaala. Kainua-allianssi valittiin 2018 Suomen parhaaksi tietomallihankkeeksi sekä palkittiin kansainvälisellä tietomallipalkinnolla Tekla BIM Awards -kisassa. Merkittävä puurakennuskohde, jossa käytetään yli m² puurakenteisia ja -verhoiltuja julkisivuelementtejä. Hoitoketjuja kehitetään potilaslähtöisiksi ja tehokkaiksi. Ensimmäiset potilaat otetaan vastaan v

25 KAINUU NYT Kainuussa on vahva maakuntaidentiteetti. Tutkimuksen mukaan Kainuussa itsensä onnelliseksi kokevien osuus väestöstä on suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Matkailijoiden ja kesämökkiläisten/kakkosasuntojen määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Kesämökkien määrä on kasvanut lähes 18 % ( kesämökkiä) ja yöpymiset yli 17 % ( yöpymistä) (v. 2016). Puolangalla on Kainuun kunnista suhteellisesti eniten mökkiläisiä. Kunnan väkiluku moninkertaistuu kesäkuukausina. Valokuituverkko on käyttöönotettavissa ja sen rakentaminen on yli puolivälin tavoitteestaan. Kiinteä laajakaistayhteys, 100 Mbit/s, on noin 2/3 Kainuun kotitalouksista (josta valokuitu hieman yli puolella). Langattomat 3G- ja 4G -verkot täydentävät kiinteitä verkkoja ja kattavat lähes koko Kainuun alueen. Maakuntalaulu, Nälkämaan laulu, on laajasti tunnettu ja rakastettu: Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa... Et varmaan arvannut, että: Suosittu elektronisen mobiiliurheilun peli Critical Ops on peräisin kajaanilaiselta Critical Force- yritykseltä, ja sillä on yli miljoona päivittäistä pelaajaa. Suomen kansalliseepos Kalevala syntyi Kainuussa. Kuhmossa toimii Kalevala-informaatiokeskus Juminkeko. Puolangalla on Manner-Suomen niin sanottu keskikohta eli puoliväli. Kainuun korkein paikka (404 m) on Paljakan näkötornin huippu Hyrynsalmella. Ristijärveltä louhitaan Ristijärven harmaa -graniittia, joka on monin paikoin myös maailmalla tunnettu. Kainuun positiivinen maakuntakuva ja vetovoiman vahvistuminen tuo lisää asukkaita, opiskelijoita, matkailijoita ja investointeja Kainuuseen. Tavoitetta kohti edetään: Tuomalla esiin, että maakunnassa on hyvät työmahdollisuudet sekä yrittäjyyden ja investointien näkymät, sujuva arki ja hyvä elämän laatu. Alueella on vahvaa osaamista, innovatiivisuutta sekä rohkeutta uuden kokeiluun. Laajentamalla ja kehittämällä koulutustarjontaa (etä- ja verkko-opinnot, yliopisto- ja korkeakoulutus sekä toinen aste) sekä tukemalla luontaisiin vahvuuksiin perustuvia palveluja. 25

26 TILASTOTIETOJA Maakunnan asukasluku v lopussa oli asukasta. Kainuu on pinta-alaltaan suunnilleen Belgian kokoinen. Koko pinta-alasta 11 % on makeaa vettä ja maapinta-alasta jopa 81 % on metsämaata. Kuntia on kahdeksan: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi (Kuva 3). Puolanka Paltamo Kajaani Suomussalmi Hyrynsalmi 2326 Ristijärvi 1317 Sotkamo Kuhmo Kajaani on maakunnan suurin kaupunki ja maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujärven itäpuolella, Kajaaninjoen varrella. Kajaanissa on Kainuun liikenteen solmukohdat, lentokenttä ja henkilöliikenteen päärautatieasema ,5 km Pohjakartta MML, Kainuun liitto 2018 Kuva 3. Kainuun kunnat ja niiden väkiluku v Kainuun kärkitoimialoista suurin sekä liikevaihdoltaan ja henkilöstömäärältään on biotalous, sisältäen useita toimialoja. Muut kärkialat seuraavat perässä (Kuva 4). Kuva 4. Kainuun elinkeinotoiminnan alojen liikevaihdon ja henkilöstömäärän arviot v

27 BKT per asukas eur (2015) Työvoima henkeä (2016) Työpaikat lkm (2015) Yrityskanta lkm (2016) Vientiyritykset lkm 91 (2016) Vienti kasvoi 43 % 208m :n (2016) Uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta 65 % (2015) Keskimääräinen pinta-ala per asuntokunta 86,7 m² (2017) Ylioppilastutkinnot 378 kpl (2016)

28 Kainuu Kauppakatu 1, Kajaani Kainuu-ohjelma on kokonaan luettavissa osoitteessa: