YRITYSMARATON KUULUSTELUJEN VIDEOINTI MERJA TERÄVÄ KYBERTURVALLISUUS

Transkriptio

1 YRITYSMARATON KUULUSTELUJEN VIDEOINTI MERJA TERÄVÄ KYBERTURVALLISUUS

2 SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA Leuhkana lomalta töihin 3 Yhdestä kuulemisesta tuli viisi erilaista pöytäkirjaa 4 Taito-hanke etenee 7 Merja Terävä: "Olen kokenut tekeväni tärkeää työtä 8 Kansallinen kyberturvallisuus syyttäjän näkökulma 11 Ensimmäinen päiväni syyttäjänä on vielä edessä 13 VKSV ja Helsingin syyttäjänvirasto yritysmaratonilla 14 Työhyvinvointi- ja työsuojeluhenkilöt yhteisellä asialla 16 Ajankohtaista 17 3/ Henkilöstö 18 Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle Tiedotus tiedotus.vksv@oikeus.fi Päätoimittaja Pilvi Isotalus pilvi.isotalus@oikeus.fi Toimitussihteeri Maria Turkia maria.turkia@oikeus.fi Valtakunnansyyttäjänviraston edustus osallistui Naisten kympille Päivä oli kaunis ja kuuma. Puhelin Faksi PL 333, HELSINKI (Albertinkatu 25 A) vksv.fi Kannen kuva: Maria Turkia

3 PÄÄTOIMITTAJALTA LEUHKANA LOMALTA TÖIHIN Lomalta palanneille ei tarvitse muistuttaa, että vietämme hyvin suuren osan elämästämme töissä. Siksi se puhuttaa, mietityttää ja toivottavasti myös ilahduttaa vapaa-ajallakin. Jos työaikaan voitaisiin laskea kaikki se aika, jolloin pohdimme työasioita vapaallamme, näyttäisi kellokorttimme punaista plussan puolella. Töitä ei pääse pakoon lomallakaan. Meillä kullakin on omat tapamme lomailla ja rentoutua. Toiset tekevät lomallakin ihan konkreettisesti töitä, kun taas toiset eivät siedä nähdäkään työkännykkää tai -sähköpostia omalla ajallaan. Hyvä viisaus on, että lomallaan voi tehdä mitä vain töitä, remonttia, löhöilyä jos sen tekee omasta halustaan. Myös niille, jotka lomalla kärsivät työnteosta, tulisi sallia täysin töiltä rauhoitettu loma. Mutta onko se nykyisin edes mahdollista ainakaan johtavassa asemassa oleville? Pilvi Isotalus Helsingin Sanomien ( ) mukaan viidennes työssäkäyvistä teki viime vuoden aikana töitä työajan ulkopuolella päivittäin tai viikoittain. Työmarkkinatutkimuksen 2013 mukaan reilu kolmannes vastaajista sanoi, ettei pysty pitämään kaikkia lomia ja vapaapäiviä alusta loppuun. Joskus töiden ajatteleminen lomalla voi olla oikeasti ahdistavaa. Huono ilmapiiri tai johtaja lamaannuttaa ja ajaa ihmisiä jopa masennukseen. Se voi heijastua koko elämään parisuhdeongelmina tai terveyden menettämisenä. Hankala työpaikka jättää pitkäksi aikaa jälkensä. Vaikka lopulta pääsisi kiinni parempaan tai ainakin erilaiseen työpaikkaan, voi vanha kokemus vaivata kuukausia ellei jopa vuosia mielessä ja painajaisissa. Työpaikan ilmapiiri on tärkeä tekijä myös työpaikkaa valittaessa. Nuorten on uutisoitu vaihtavan työpaikkaa yhä useammin paremman ilmapiirin perässä. Työelämätutkimusten mukaan jopa noin 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että työpaikalla tulee olla hauskaa ja ilmapiirin kunnossa. Hyvä työilmapiiri syntyy muun muassa luottamuksesta sekä mahdollisuudesta vaikuttaa oman työn sisältöön ja tekemiseen. Se on avointa viestintää, yhdessä tekemistä, laadukasta esimiestyötä ja hyvää johtamista. Usein työpaikan hyvää ilmapiiriä ei ymmärretä hyödyntää markkinoinnissa. Mutta jos haluaa houkutella töihin niitä parhaita, kannattaisi ilmapiiriin panostaa ja vähän leuhkiakin sillä. Siksi tässä lehdessä korkeakouluharjoittelija Minna Karvonen kirjoittaa (s. 13) rehellisesti ja kivasti tämän viraston ilmapiiristä. Hyvä työnantajakuva ei ole vain mielikuva, jota voidaan rakentaa ilman todellista kytkentää työpaikan arkeen. Koska työ lohkaisee niin suuren osan ajastamme, kannattaa taas syksyllä vastata työtyytyväisyystutkimukseen ja uskoa sen merkitykseen. Me raportoimme sitten tuloksista - toivottavasti saamme myös leuhkia.m 3

4 Psykologian tohtori Julia Korkman pohtii kuulustelujen videointia Yhdestä kuulemisesta tuli viisi erilaista pöytäkirjaa m Teksti ja kuvat: Maria Turkia Kuulustelujen videointi esitutkinnassa on jo arkea monessa maassa. Psykologian tohtori Julia Korkmanin mielestä Suomen oikeuslaitoksessa ei kuitenkaan ymmärretä vielä riittävän hyvin, kuinka epäluotettavaa on pelkkä kuulustelun kirjaaminen. 4 Hollannissa, jossa on samankaltainen kuulustelutapa kuin Suomessa, tehtiin tutkimus, jossa viisi ihmistä kirjoitti pöytäkirjan samasta kuulustelusta. Lopputulos oli, että jokainen pöytäkirja antoi ihan eri käsityksen asiasta. Psykologian tohtori Julia Korkman kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla siitä, miten epäluotettavaa on kuulustelujen kirjaaminen. Kuulustelijan ennakkokäsitys ja asenne ohjaavat hänen tulkintaansa. Myös esimerkiksi kiireellä ja väsymyksellä on merkitystä tilanteessa, Korkman toteaa. Poliisi ei myöskään ehdi aina riittävän tarkasti kirjata kuulusteltavan kertomusta, eikä sekään ole varmaa, että hän kuulee kaiken oikein. Toki kuulusteltava saa tarkistaa tekstin mutta millainen on hänen mielentilansa ja keskittymiskykynsä ikävien tapahtumien jälkeen? Mielessä saattaa olla vain halu päästä pois tilanteesta. Julia Korkmanin mukaan kuulusteltava voi myös tuntea painetta puhua viranomaiselle, ja niinpä hän saattaa sanoa asioita vain jotain sanoakseen. Jälkeenpäin kuulusteltava ehkä toteaa, että pakkohan siinä oli jotain puhua. Hän voi luottaa

5 viranomaiseen sokeasti ja ajatella, että poliisin tekemien merkintöjen täytyy olla oikein, Korkman miettii. VOIKO KAIKKEA MUISTAA? Korkmanin mielestä oikeussysteemi on tärkeää rakentaa siten, että se rasittaa lasta mahdollisimman vähän. Paras tapa kuulla lasta hänen etunsa mukaisesti on nauhoittaminen ja kuvaaminen, hän painottaa. Meillä ihmisillä on taipumus yliarvioida muistimme toimintaa. Tosiasiassa muistikuvat kuitenkin muovautuvat yllättävän helposti ja heikkenevät ajan myötä, kun omassa elämässä ja ympärillä tapahtuu uusia asioita. Korkmanin mukaan ihminen ei kykene muistamaan esimerkiksi käymiään keskusteluja sanatarkasti. Hänen mukaansa on selvää, että mitä nopeammin tapahtumien jälkeen kuulustelu saadaan tallennetuksi, sitä luotettavampi on kuulusteltavan muistikuva. "Spontaanius on tärkeää kuulustelun alussa, ja kuulemisen on tapahduttava haastateltavan ehdoilla, Korkman painottaa. Kuulusteltavalle saatetaan kuitenkin sanoa, että pakkohan sun on muistaa, kun olet ollut samassa huoneessa. Voi näyttää myös siltä, että uhri valehtelee, kun häntä kuullaan oikeudessa joskus vuosien päästä eikä hän enää muista tapahtumia tai muistaa ne eri tavoin kuin esitutkintapöytäkirjaan on kirjoitettu. Korkmanin mielestä oikeusjärjestelmästä puuttuu ymmärrys siitä, miten ihmisen havaintokyky ja muisti toimivat. ENTÄ LAPSEN MUISTI? HUSin Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisessa keskuksessa työskentelevä Korkman on erikoistunut lasten todistajakertomuksiin. Hänen mukaansa lapsen muisti on vielä hatarampi kuin aikuisen. Mitä pienempi lapsi, sitä nopeammin hän unohtaa ja sitä vähemmän hänellä on kokemuksia, joiden ympärille rakentaa uusia muistikuvia. Myös vanhuksilla ja joillakin erityisryhmillä muisti on epävarma, ja he tulevat helposti johdatelluiksi. Korkman opettaa kuulustelutekniikkaa poliiseille, erityisesti niille, jotka haastattelevat lapsia. Lasten kuulusteleminen on taitolaji. Yleisesti ottaen lasten haastattelemisen taso on kuitenkin noussut. Spontaanius on tärkeää kuulustelun alussa. GORILLAEFEKTI VOIKO KAIKKEA HAVAITA? Meillä on harhakäsitys myös ihmisen havaintokyvystä. Korkman kertoo testistä, jossa ilmeni niin sanottu gorillaefekti: Kentällä oli kaksi koripallojoukkuetta, ja koehenkilöt ohjeistettiin laskemaan valkoisen joukkueen pallonheittoja. Kesken kaiken kentälle ilmestyi gorilla ilmeilemään ja irvistelemään. Suurin osa koehenkilöistä ei nähnyt gorillaa vaan keskittyi laskemaan valkoisen joukkueen pallonheittoja. Ihmiseltä voivat siis hyvinkin keskeiset asiat jäädä huomaamatta. MIKSI VIDEOINTI ON NIIN VÄHÄISTÄ? Yhdeksi syyksi kuulustelujen vähäiseen videoimiseen Korkman arvelee kritiikin pelkoa. Totta on, että videointi altistaa kuulustelijan kritiikille. Jotkut kuulustelijat voivat myös vierastaa uutta tekniikkaa, ja joistakin videointi saattaa tuntua kiusalliselta. Näihin kuitenkin tottuu ja niitä alkaa kaivata. Esimerkiksi Englannissa poliisit muistelevat huvittuneina aikaa, jolloin kuulusteluja ei vielä tallennettu, Korkman sanoo. Kuulustelujen videointiin tarvitaan myös selkeä ohjeistus. Pitäisi muun muassa tarkentaa se, onko videoitu kuulustelu pakko litteroida kokonaisuudessaan ja pitääkö asianomistajan saada lukea litterointi sekä tehdä siihen korjauksia. OIKEUSTURVAN JA TUNTEIDEN MERKITYS Tieteellinen yhteisö on jo yksimielinen siitä, että kuulustelut pitäisi videoida. Korkmanin mielestä myös epäiltyjen kuulustelut pitäisi tallentaa, ettei syyllinen voi myöhemmin hyödyntää tallentamattomuutta. 5

6 Jos videointi ei ole mahdollista, aluksi voisi käyttää vaikka tavallista digisanelinta. Videointi olisi hyväksi myös poliisin oikeusturvalle, hän muistuttaa. Kuulusteltavan tunteetkaan eivät ole mikään vähäinen asia. Jos oikeussysteemi onkin rakennettu ihmistä varten, sitä ei kuitenkaan ole rakennettu ihmisen käyttäytymiseen sopivaksi. Tuomiotakin tärkeämpää on se, että ihminen kokee tulleensa kuulluksi, Julia Korkman painottaa. m "Englannissa poliisit muistelevat huvittuneina aikaa, jolloin kuulusteluja ei vielä tallennettu." Psykologian tohtori Julia Korkmanin mielestä oikeusjärjestelmämme pitäisi ottaa nykyistä paremmin ihmisen todellinen käyttäytyminen huomioon. Kihlakunnansyyttäjä Leena Salovartio: Saman asian kertaaminen kerta toisensa jälkeen on ihmiselle epäinhimillistä Leena Salovartio puhuu myös inhimillisyyden puolesta. Hän on huolissaan siitä, että seksuaali- ja väkivaltarikoksissa todistavia ihmisiä joudutaan toistuvasti rasittamaan. Saman asian kertaaminen kerta toisensa jälkeen on epäinhimillistä. 6 Suullisella todistelulla saatu näyttö ei ole välttämättä luotettavaa enää hovioikeusvaiheessa", sanoo erikoissyyttäjä Leena Salovartio Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta. Todistelun luotettavuuden kannalta näyttö olisi otettava tuoreeltaan, silloin kun todistaja vielä muistaa asian. Nykyään välitön suullinen prosessi kuitenkin edellyttää, että otamme näytön vastaan ehkä vasta vuosien kuluttua tapahtumista, Salovartio sanoo. Esitutkintakertomusten hyödyntämistä ei kaikissa tapauksissa sallita, vaikka prosessin alkuvaiheessa asiat ovat vielä olleet muistissa. Kun aikaa kuluu, tulee muistia rasittavia virhelähteitä. Lapsilla on aikuistakin enemmän muistia rasittavia seikkoja. Asianomistajia joudutaan rasittamaan uudelleen kertomisella toistuvasti, vaikka voitaisiin toimia toisin. Ainakin alle 18-vuotiaiden kuulustelut ja vastakuulustelut pitäisi hoitaa esitutkinnassa niin, että syyttäjä on etupainoisesti mukana, Salovartio sanoo. Hän arvioi, että tuoreeltaan otettu videoitu näyttö antaisi prosessille luotettavuutta. Jos sitten myöhemmin pitäisi kysyä jotain, tehtäisiin vain täydentäviä kysymyksiä. Silloin ihmistä ei tarvitsisi tarpeettomasti traumatisoida esitutkinnan jälkeen. Näin meillä olisi myös paremmat mahdollisuudet toteuttaa oikeudenmukainen ja uhrin huomioiva oikeudenkäynti kaikille osapuolille, Salovartio toteaa. m

7 Rikoskomisario Mia Tuominen: Resurssit eivät riitä Rikoskomisario Mia Tuominen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta Porvoosta kertoo, että kuulustelut videoidaan aina, kun laki velvoittaa. Esitutkintalain mukaan alle 15-vuotiaiden kuulemiset täytyy videoida. Videointi voi korvata lapsen kuulemisen pääkäsittelyssä lähtökohtahan on, että alle 15-vuotiaita asianomistajia ja todistajia ei kuulla henkilökohtaisesti käräjäoikeudessa. Esitutkintalaki antaa mahdollisuuden tallentaa minkä tahansa kuulustelun, joskaan se ei siihen velvoita, Tuominen toteaa. Tärkein syy videoinnin vähäisyyteen on hänen mukaansa resurssien riittämättömyys. Jos kuulustelua käytetään myöhemmin tuomioistuimessa, se pitää litteroida. Tätä ovat tehneet tutkintasihteerit. Aikaa siihen kuluu paljon, tuplasti kuulusteluun verrattuna. Tuominen korostaa, että litterointi vaatii keskittymistä ja taitoa kirjoittaa kuulustelu auki tiettyjen sääntöjen mukaan. Epätietoisuutta on myös siitä, milloin kuulustelu pitää litteroida. Tämä vaatii tutkinnanjohtajan ja syyttäjän yhteistä arviointia. Yksi syy videoinnin vähäisyyteen on, että se ei yksinkertaisesti ole totuttu toimintamalli. Tallennuskäytäntö on kuitenkin jo leviämässä. Esimerkiksi vakavissa väkivaltajutuissa kuulusteluja on alettu videoida. Kun on tulossa pitkäkestoinen kuulustelu, tutkijat ja tutkinnanjohtajat osaavat jo ottaa vaihtoehdon huomioon. Tuominen on samaa mieltä siitä, että kyse on myös oikeusturvasta, sekä kuulusteltavan että poliisin. Videointi antaa aika aukotonta näyttöä, miten kuulusteltavaa on kohdeltu ja miten hänen oikeutensa on toteutunut kuulustelussa. Jos asioita vain kirjoitetaan paperille, voi syntyä väite, että jokin kuulusteltavan ilmi tuoma seikka on jätetty kirjaamatta. Kaiken kirjoittaminen on haasteellista, jos kuulusteltava puhuu paljon, hän myöntää. Hän uskoo, että mikäli jatkossa linjataan niin, että kuulustelut videoidaan, mutta niitä ei tarvitse litteroida, videoinnin kynnys madaltuu. m Taito-hanke etenee - alatyöryhmät asetettu m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus Viime toukokuun alussa asetetun Taito-hankkeen tavoitteena on syyttäjien osaamisen kehittämistä ja erikoistumisjärjestelyjä koskeva jatkosuunnittelu, ja täytäntöönpanon valmistelu yhtenä kokonaisuutena. Hankkeen alatyöryhmät on nyt myös asetettu ja asettamiskirjeet löytyvät intrasta. Työryhmien tulee saada työnsä valmiiksi mennessä. Ohjaus-työryhmän puheenjohtajana toimii valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto. Muita jäseniä ovat: johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Pohjalainen, apulaispäällikkö Tapio Nyrhilä, kihlakunnansyyttäjä Kaisa Ahva ja kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela. Lisäksi jäseneksi kutsutaan Suomen syyttäjäyhdistyksen nimeämä henkilö. Työryhmän tehtävänä on mm. suunnitella uudistettavan erikoitumisjärjestelmän ohjausjärjestelmä ja tarkastella valtionsyyttäjien roolia erikoistuvien ohjaamisessa. Osaamiset-työryhmän puheenjohtaja on VKSV:n koulutuspäällikkö Pia Meri ja muut jäsenet ovat johtava kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen, apulaispäällikkö Eija Velitski ja kihlakunnansyyttäjä Jarmo Rintala. Lisäksi Syyttäjäyhdistys nimeää oman jäsenensä. Tämän työryhmän tehtävänä on mm. tehdä ehdotus syyttäjälaitoksen koulutus- ja osaamisstrategiasta. Hallinnointi-työryhmää vetää VKSV:n lakimies Henrika Räsänen. Sihteerin on tarkastaja Satu Sarkala ja jäseninä johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Söderlund, kihlakunnansyyttäjä Maija Mononen, kihlakunnansyyttäjä Sari Aho ja kihlakunnansyyttäjä Mirva Hilander. Työryhmän tukena toimii hallitusneuvos Kirsi Äijälä Valtionvaraisministeriöstä (valtion työmarkkinalaitos). Resurssi-ryhmä on asetettu jo aiemmin muussa tarkoituksessa (asettamispäätös , dnro 27/34/12) ja nyt sen toimeksiantoa on laajennettu. Laajennettu toimeksianto ilmenee hankesuunnitelmasta. Taito-hankkeen etenemistä voi seurata intrasta: Etusivu ->Toiminta -> Sisäiset työryhmät ja hankkeet -> Syyttäjälaitoksen hankkeet -> Taito-hanke m 7

8 LÄHIKUVASSA Valtakunnansyyttäjän sihteeri Merja Terävä: Minua motivoi se, että olen kokenut tekeväni tärkeää työtä m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus Eläkkeelle on hyvä lähteä, kun tuntee tehneensä motivoivaa työtä ja saaneensa arvostusta ammatissaan. Merja Terävä aikoo nyt nauttia kulttuuririennoista ja kiireettömistä aamuista. Merja Terävä kokee saaneensa arvostusta sihteerin työssään. Onhan se niin, että jos ei itse arvosta omaa työtään, on arvostusta turha odottaa muiltakaan. Sihteerihän tulee latinasta: salaisen sinetin vartija se titteli on minulle kelvannut. KUVA: PILVI SIOTALUS 8 Ei uskoisi, että valtakunnansyyttäjän sihteeri Merja Terävä on jäämässä eläkkeelle 12 vuoden virastossa työskentelyn jälkeen. Hän on olemukseltaan ja asenteeltaan iätön, jutuiltaan jopa vallaton. Hän innostuu edelleen työstään ja harrastaa vapaa-aikanaan aktiivisesti kulttuuria. Hänet tullaan muistamaan pikkujouluohjelmien ja läksiäislaulujen tekijänä sekä kahvipöydässä viisasten kerhon pyörittäjänä. Ehkä se on luonnekysymys. Olen aina ollut kiinnostunut ihmisistä ja asioista. Koen olevani mielekkäässä paikassa, eikä työ ole koskaan ollut minulle vain leivänhankintaa. Yksi Terävän salaisuuksista on huumori.

9 LÄHIKUVASSA Yritän aina vaistomaisesti lyödä läskiksi tai löytää jotain huvittavaa harmittavistakin asioista. Huumoria pitää olla. TUOSSA HAETAAN SINUA Terävä työskenteli kansanedustajan avustajana, kun hän näki VKSV:n työpaikkailmoituksen lehdessä. Jo silloin Terävän mies totesi, että tuossa haetaan sinua. Pitkään pankkimaailmassa työskennellyt, sihteerin töitä koko uransa ajan tehnyt Terävä haki virastoon ja jäi sille tielle eläkeikään saakka. Täällä on ollut hyvä olla, kun molemmat Matit ovat olleet sellaisia, että olen voinut itse ehdottaa ja luoda yhteistyön mallia, hän summaa. Neljä vuotta sitten Matti vaihtui toiseen Mattiin, mutta sihteerinä pysyi Terävä. Totta kai kummankin valtakunnansyyttäjän toimintatavat ovat jonkin verran erilaiset, mutta murheet tuntuvat olevan samat henkilöstö, talous ja esitutkintayhteistyö. Molemmat ovat olleet helposti lähestyttäviä, ja suhteemme on ollut toimiva. Terävä on viihtynyt työssään, joka onkin eräänlainen näköalapaikka yhteiskuntaan. Hän myös kiittelee fiksuja ja hyviä työtovereita. Minua motivoi se, että olen kokenut tekeväni tärkeää työtä. Kun asioistamme kirjoitetaan julkisuudessa, se motivoi, kun tietää hääränneensä siellä taustalla. VAIVASTA PALKKAA Vuosien varrelta mieleen ovat jääneet muun muassa syyttäjälaitospäivät, joiden eteen on ensin nähty paljon vaivaa, ja ne ovat sitten onnistuneet järjestelyiltään. Alussa Merja Terävä hämmästyi siitä, kuinka moneen suuntaan syyttäjien kontaktit ulottuvat. Yhteistyötä ei tehdä vain poliisin ja oikeusministeriön kanssa, vaan syyttäjät toimivat asiantuntijoina muuallakin. Olen ollut valitettavankin vähän kentän kanssa tekemisissä, mutta päälliköihin olen heidän kokouksissaan päässyt tutustumaan. Meille on syntynyt luottamus puolin ja toisin. Olen saanut hyvän kuvan siitä, kuinka erilaisia virastot ja niiden asemat ovat. Alussa Terävä hämmästyi siitä, kuinka moneen suuntaan syyttäjien kontaktit ulottuvat. Yhteistyötä ei tehdä vain poliisin ja oikeusministeriön kanssa, vaan syyttäjät toimivat asiantuntijoina muuallakin. Lisäksi yllätyin siitä, kuinka keskeinen rooli syyttäjällä on rikosoikeudenkäynnissä, vaikka usein ihmiset eivät sitä ymmärrä." KUVA: PILVI SIOTALUS 9

10 LÄHIKUVASSA KIIREETTÖMIÄ AAMUJA Työelämässä mielipahaakin tulee koettua joskus, mutta Terävällä se menee "Mitähän helposti ohi. Voimaa hän saa kodista, ystävistä ja kirjoista mikään ei ole hienompaa kuin kirjaan uppoutuminen. Kun tuntuu ankealta, rakastan arjen rutiineja. Kun vain toimii ja tekee, vaikka harmittaisi, rutiinit auttavat. Kiukku helpottaa ja pääsee harmistaan. Töissä on myös hyvä, jos on joku työkaveri, johon voi luottaa ja jonka kanssa voi tuulettaa kaikkia asioita. tapahtuisi, jos jonkin asian jättäisikin tänään tekemättä? Tuskin mitään." Terävä jää eläkkeelle hyvillä mielin. Hänen miehensä on ollut eläkkeellä jo 13 vuotta, ja nyt he pääsevät nauttimaan yhteisistä eläkepäivistä. Eniten odotan kiireettömiä aamuja. Jotain pientä täytyy tietysti keksiä, että joutuu myös aivojaan välillä vaivaamaan. Mutta kulttuuririentoihin on entistä helpompaa mennä illalla, kun ei tarvitse aamulla herätä aikaisin. Nykyisessä työelämässä hän ihmettelee sitä, että kaikilla on koko ajan niin kauhea kiire. Välillä jokainen voisi miettiä, että mitähän tapahtuu, jos jonkin asian jättäisikin tänään tekemättä. Tuskin mitään. m KUVA: MARIRA TURKIA Merja Terävä kysyi läksiäiskahveillaan, että eikös hän olekin Suomen ensimmäinen valtakunnansyyttäjän sihteeri, joka jää eläkkeelle. Näin on. Kuvassa oikealla nykyinen valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, vasemmalla entinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki. 10

11 Kansallinen kyberturvallisuus syyttäjän näkökulma m Suomen kansallinen jäsen Harri Tiesmaa Valtion mielestä Suomen pitäisi kuulua maailman johtaviin kyberturvallisuusmaihin jo vuoteen 2016 mennessä. Miten se voi onnistua, kun syyttäjälaitoksesta halutaan samaan aikaan vähentää massiivinen määrä osaamista? Valtioneuvosto antoi tammikuussa 2014 periaatepäätöksen Suomen kyberturvallisuusstrategiasta. Syyttäjälaitos ja tuomioistuinlaitos on jätetty strategian ulkopuolelle. Sen sijaan osana strategiaa on mainittu poliisin riittävät taidot ja resurssit selvittää kybertoimintaympäristöön kohdistuvia ja sitä hyödyntäviä rikoksia. Rikos voidaan katsoa selvitetyksi vasta, kun rikoksesta on jotakuta syytetty ja lainvoimaisesti tuomittu. Oikeusviranomaisten osaaminen ja resurssit olisikin tullut ottaa osaksi kansallista kyberturvallisuusstrategiaa, jotta poliisin, muiden viranomaisten ja yksityisen sektorin satsaukset kyberturvallisuuteen eivät jäisi rikosvastuun toteutumisen osalta tyhjän päälle. RIKOSHYÖDYN POIS OTTAMINEN ON SYYTTÄJIEN VELVOLLISUUS JA VASTUU Vyöryvä lumipallo on pienellä viiveellä suomalaisen syyttäjän pöydällä. Komissio on tuoreessa tiedotteessaan esittänyt tietoturvayhtiö Symantecin arvion kyberrikosuhrien kärsimistä vahingoista: 290 miljardia euroa vuodessa. Tietoturvayhtiö McAfeen arvio kyberrikoshyödystä on jopa 750 miljardia euroa vuodessa. Tämän valtavan rikoshyödyn jäljittäminen ja erityisesti sen konfiskointi ei valitettavasti ole sekään osana kansallista kyberturvallisuusstrategiaa. Rikoshyödyn pois ottamisella olisi rangaistuksia suurempi ennaltaehkäisevä ja estävä vaikutus rikollisten toimintamahdollisuuksiin. Rikoshyödyn pois ottaminen on syyttäjien velvollisuus ja vastuu. EU:n tasolla syyttäjien ja tuomareiden koulutuksen tärkeys on havaittu. Komissiolla on antaa rahoitusta koulutusprojekteihin. Jonkun vain pitäisi kantaa vastuu projektien käynnistämisestä Suomessakin. Myös osallistumista muiden käynnistämiin kouluttautumisprojekteihin tulisi lisätä. Koulutusta on saatavilla esimerkiksi EJTN:n ja CEPOL:n kautta, mutta syyttäjälaitoksella on ollut huonot valmiudet irrottaa syyttäjiä pois tuottavasta syyteharkintatyöstä erilaisille, etupäässä ulkomailla pidettäville kursseille. Nyt näkyy kuitenkin valoa tunnelin päässä, sillä valtakunnansyyttäjä on tehnyt päätöksen kouluttaa neljä uutta kyberosaajaa kouluttamaan muita syyttäjiä. Jos syyttäjätoiminta olisi osa kansallista turvallisuusstrategiaa, syyttäjälaitoksen olisi varmasti helpompi perustella resurssitarpeitaan. Nyt asioita joudutaan hoitamaan hyvässä talkoohengessä. 11

12 KUULUMISIA EUROJUSTISTA RESURSSEJA KYBEROSAAMISEEN JOHTAVA MAA Kyberturvallisuus on yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki. Valtion on jaettavasta niukkuudesta huolimatta annettava resursseja syyttäjien ja tuomareiden kyberosaamiseen. Kyberrikollisuuteen kuuluu piirteitä, jotka eivät kuulu perinteiseen lakimieskoulutukseen. Kybersyyttäjän kes- Kyberrikollisuus on usein myös vakavaa ja järjestäytynyttä kansainvälistä rikollisuutta. keiseen erikoisosaamisalueeseen kuuluvat esimerkiksi sähköisen todisteluaineiston keräämiseen, säilyttämiseen ja hyödyntämiseen rikosoikeudenkäynnissä liittyvät erityispiirteet. Niistä kumpuavat oikeudelliset ja näytölliset ongelmat ovat poikkeuksellisen hankalia. Lait muuttuvat hitaasti, mutta kyberosaaminen vaatii jatkuvaa ammattitaidon ylläpitoa. OMAT ERITYISVAATIMUKSENSA Kyberrikollisuus on myös usein vakavaa, järjestäytynyttä kansainvälistä rikollisuutta, joka asettaa syyttäjäntyölle omat erityisvaatimuksensa. Kansainvälinen oikeudellinen yhteistyö sitoo huomattavasti resursseja. Kansainvälinen poliisiyhteistoiminta on osa kansallista kyberturvallisuusstrategiaamme, eikä kansainvälistä oikeudellista yhteistoimintaa voi pitää siitä erillään. EU-komissio on antanut ehdotuksen NIS-direktiiviksi (Network and Information Strategy), jolla on tarkoitus turvata korkeatasoinen verkko- ja tietoturvallisuus koko Euroopassa. Tunnettu tosiseikka on, että internet- ja muut verkkotoimijat ilmoittavat huonosti poliisille niiden toimintaan kohdistuneista rikoksista. Pelkona on huono julkisuus ja sitä seuraavat mahdolliset liiketaloudelliset menetykset. NIS-direktiivi asettaa vakavissa tapauksissa kybertoimijoille ilmoitusvelvollisuuden, joka voi merkitä tutkittavien kyberrikosasioiden räjähdysmäistä kasvua. Jo nykyisellään Europolin, Interpolin ja Eurojustin toiminnassa on nähtävissä melkoista kyberasioiden määrän kasvua. Vyöryvä lumipallo on pienellä viiveellä suomalaisen syyttäjän pöydällä. Valtioneuvoston visioissa Suomi on maailman johtavia kyberturvallisuusmaita 2016 mennessä. Tuohon ajankohtaan kohdistuvat myös oikeusministeriön syyttäjälaitokselle esittämät massiiviset henkilöstön leikkaustavoitteet. Nähtäväksi jää, voidaanko mahdottomasta tehdä mahdollinen syyttäjälaitoksen talkoohengen ja kansallisessa kyberturvallisuusstrategiassa lanseeratun strategisen kyberketteryyden avulla. m Mikä kyber? "Kyber" tarkoittaa tietokoneisiin, tietoverkkoihin ja tietoliikenteeseen liittyvää. Se on suomennos englanninkielisestä etuliitteestä cyber. Esimerkiksi "kyberavaruus" tarkoittaa avaruutta tietokoneiden ja verkkojen sisällä eli sitä, mitä ne voivat sisältää. Kun "sotaa käydään kyberavaruudessa", sitä käydään tietokoneilla tietoverkoissa ja tietoliikenteessä. Silloin esimerkiksi lähetellään vihollisen tietoverkkoihin viruksia, jotka voivat vakoilla tai aiheuttaa haittaa tietojärjestelmiin.

13 Ensimmäinen päiväni syyttäjänä on vielä edessä m Korkeakouluharjoittelija Minna Karvonen, Lapin yliopisto Muistatko ensimmäisen työpäiväsi syyttäjänä? Tuo päivä on varmasti ollut täynnä innostusta päästä aloittamaan uusi työ. Jännityksellä olet odottanut, että pääset testaamaan ja näyttämään taitojasi. Saatat muistaa ensimmäisen juttusi se tuskin on ollut urasi monimutkaisin, mutta merkittävä se on ollut. Minulla tuo ensimmäinen päivä syyttäjänä on vielä edessäpäin. Ensimmäinen päiväni harjoittelijana täällä Valtakunnansyyttäjänvirastossa on kuitenkin hyvin muistissa, ja niin on myös ensimmäinen juttuni. Jo nyt, kaksi kuukautta myöhemmin, on vaikeaa muistaa, kuinka vierasta kaikki oli alkuun. Päätöspohja, päätöksen eri kohdat järjestyksineen ja sisältöineen yhtä lailla kuin yksinkertaisimmat vakiolausekkeetkin, olivat kaikki uutta. Ensimmäisen päätösehdotukseni saatua hyväksynnän ja allekirjoitukset lähtökohdat työn tekemiseen olivat jo merkittävästi parantuneet. Virasto on juuri sopivan kokoinen siihen, että alussa jokin kuudesta käytävästä pääsi yllättämään ja en löytänytkään itseäni aivan sieltä, minne kuvittelin päätyväni. Haastavinta oli varmasti, kun ensin pääkaupungin läpi pyöräilleenä yritin löytää alakerran pukuhuoneille. Pannuhuoneen ja sähköpääkeskuksen tultua tutuiksi löytyi vaatimaton ovi, jonka takaa avautui toinen ovi ja etsimäni tilat. Enää en ihmetellyt, ettei vastaanoton mies tiennyt laisinkaan tilojen olemassaolosta. Tänne kuitenkin kotiutui nopeasti ja ensimmäisten juttujen myötä myös viraston väki alkoi tulla tutuksi. Yksi huolehti meidän harjoittelijoiden perehdytyksestä, toinen antoi ensimmäiset työtehtävät, kolmannelta käytiin kyselemässä juttuja ja seuraava löysikin jo huoneisiimme tehtävien kanssa; tiesi, että keräämme hiljaiseksi heinäkuuksi tehtäviä. Nopeasti oppi kenestä saa lounasseuraa, kuka kahvitauolla kertoo mielellään juttuja aiemmista töistään, kenellä vaativa juttu vie ylimääräisen ajan, ja jonka kiireitä ei juuri nyt häiritä. Alussa apua oli helpoin kysyä toiselta harjoittelijalta, mutta sittemmin on oppinut kenen ovelle mennä minkäkin kysymyksen kanssa. Kanteluita ja muutoksenhakupyyntöjä tutkiessa lakikirja ja oikeuskirjallisuus ovat olleet ahkerassa käytössä. Juttuja esitellessä olen huomannut, että opiskelijan innokkuuden seurauksena syytekynnys tahtoo jäädä matalalle. Syyttäjän harkintavalta on käsite, jota meille harjoittelijoille onkin sitten avattu. Täällä tiedostetaan hyvin syyttäjien työmäärä ja sen asettamat haasteet. On tapauksia, joissa yhtä oikein on ollut jättää syyte nostamatta kuin nostaa syyte. Kuvaavasti on pyydetty miettimään, että voitko elää syyttäjän päätöksen kanssa. Toisaalta, tuo vastaus kysymykseen kielteisenä kuvaa hyvin syyttäjiä täällä. Oikeudenmukaisuus ja työn oikein hoitaminen ovat osa persoonaa. Päätöksistä kannetaan vastuuta. On arvokas kokemus päästä näkemään syyttäjälaitoksen toimintaa täältä keskusvirastosta käsin. Virastossa työtehtävät ovat monenlaiset ja jokainen hoitaa tehtäviään omana itsenään. Tätä joukkoa täällä yhdistää iloisuus ja korkea motivaatio omaan työhön. Syyttäjän työtä pidetään tärkeänä ja toisten ammattitaitoa arvostetaan. Kannustava ilmapiiri takaa sen, että joka aamu haluaa innoissaan aloittaa päivän työt. Työn kautta syyttäjien käsittelemät asiat maakunnissa ja Valtakunnansyyttäjänviraston erilaiset tehtävät ovat tulleet tutuiksi. Kiinnostavaa on ollut avustaa kansainvälisissä jutuissa ja nähdä läpileikkaus esitutkintalain mukaisista tutkintasuunnitelmista. Tänä kesänä huomiota ovat saaneet virastossa hoidettavana olevat laajemmat rikosasiat ja syyttäjälaitoksen rahoituksen tulevaisuus, joka on puhuttanut koko henkilöstöä. Tilanne on huolestuttava kansalaisen oikeusturvan kannalta, mutta myös monia uran alkuvaiheessa olevia harmittaa se, mitä se tarkoittaa mahdollisuuksille päästä syyttäjäksi. Minäkin toivon, että tuo ensimmäinen päiväni syyttäjänä vielä koittaa. m 13

14 KUVA: ESKO MIETTINEN VKSV ja Helsingin syyttäjänvirasto voittivat itsensä hikisellä yritysmaratonilla m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus 14 altakunnansyyttäjänviraston kahdeksan hengen joukkue osallistui jo toisen kerran Yritysmaraton-tapahtumaan Kirittäjänä oli myös Helsingin syyttäjänvirasto, joka peittosi VKSV:n juoksuajallaan. Mutta VKSV:n joukkueen tavoitteena olikin itsensä voittaminen ja hauska tapahtuma ja siinä onnistuttiin. Päivä oli myös hikinen, koska sää todella suosi polttavassa auringonpaahteessa. Yritysmaratonviesti on joukkuejuoksukisa työyhteisöille, jossa 5-10 hengen joukkueet juoksevat viestinä maratonmatkan 42,195 km. Juoksureitti kulkee Töölönlahden ympäri 19 kertaa ja joukkue itse määrittelee miten nämä 19 kierrosta jaetaan joukkueen jäsenten kesken. Yhden kierroksen pituus on 2,2 km. Yritysmaratonviestin tuotot menevät lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen, joten jokainen joukkue on mukana tekemässä hyvää. m KUVA: MARIA TURKIA AKKUSASTOORI V VKSV:n joukkueen Tea Kangasniemi ja Kukka-Maaria Kankaala alkulämmittelyssä.

15 VKSV:n joukkeen kihlankunnansyytäjä Anssi Hiivalan taidonnnäyte. Helsingin syyttäjänviraston joukkuetta johtui selvästi paremmista eväistä (toim. huom. kuohuviini ei näy kuvassa). AKKUSASTOORI Helsingin syyttäjänvirasto pärjäsi paremmin, mikä SIVUN KUVAT: MARIA TURKIA tauolla. 15

16 AJANKOHTAISTA Työhyvinvointi- ja työsuojeluhenkilöt yhteisellä asialla m Koulutussuunnittelija Tuula Koponen 16 Työhyvinvoinnin ja työsuojelun edistäminen yhteistyössä synnyttää tietoisuutta, tahtoa. Niiden avulla kuljetaan kohti pitkän aikavälin tavoitteita. Valtakunnansyyttäjänvirastossa järjestettiin OTE-hankkeeseen liittyvä työseminaaripäivä syyttäjälaitoksen työsuojeluhenkilöille ja Kaiku-kehittäjille. Tarkoituksena oli, että syyttäjälaitoksen työsuojelutoimijat verkostoituvat ja vahvistavat yhteistyötään sekä työstävät pitkän aikavälin työhyvinvoinnin ja työsuojelun edistämissuunnitelmaa. Syyttäjälaitoksessa nähdään, että työsuojelu ja työhyvinvointi tukevat toisiaan, joten näitä pyritään tarkastelemaan yhdessä. Seminaaripäivän aikana saatiin aikaiseksi tietoisuutta, tahtoa ja oppivaa toimintaa työhyvinvointi- ja työsuojeluasioissa. MIKÄ OTE-HANKE? OTE-hankkeen tavoitteena oli edistää oikeusministeriön hallinnonalan työnsuojelua. Se kokosi yli sadan viraston työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut pohtimaan työpaikkojensa työsuojelun kehittämistä. Hankkeen kolmivuotinen toiminta päättyi toukokuussa 2014, mutta sen viitoittama työ jatkuu oikeusministeriön asettamassa työsuojelun keskustoimikunnassa ja virastoissa. PÄIVÄN ANTIA KUVA: KIMMO BRANDT Päivään oli valmistauduttu tekemällä ennakkotehtävä. Se ohjasi tavoitteelliseen työskentelyyn työhyvinvoinnin edistämissuunnitelman laatimiseksi ja konkretisoimiseksi. Työskentelyä jatkettiin ennakkotehtävässä esille nousseiden keskeisten teemojen kautta. Teemoja olivat 1) työn kuormittavuus / työn hallinta, 2) henkinen työsuojelu, 3) esimiestyö, johtaminen ja viestintä, 4) vuorovaikutus työyhteisössä ja 5) muutoksissa eläminen. Työskentelyilmapiiri oli innostava, ja seminaarin osallistujat antoivat tärkeän panoksensa yhteisen asian eteenpäin saattamiseksi. MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Koulutussuunnittelija Tuula Koponen. Oikeusministeriötasoinen työ jatkuu työsuojelun keskustoimikunnassa, jossa syyttäjälaitosta edustaa valtionsyyttäjä Christer Lundström. Syyttäjälaitoksessa työ jatkuu työhyvinvointi- ja työsuojelutoimikunnassa Lundströmin johtamana. Muina toimikunnan jäseninä toimivat valtionsyyttäjä Jorma Äijälä, henkilöstöpäällikkö Sirpa Nousiainen, koulutussuunnittelija Tuula Koponen, johtava kihlakunnansyyttäjä Ilpo Virtanen, apulaispäällikkö Pasi Pälsi, kihlakunnansyyttäjät Sari Aho ja Malla Sunell, syyttäjänsihteeri Minna Keinonen ja tarkastaja Tiina Rantanen. Myös työsuojelutoimijoiden arvokas toiminta virastoissa jatkuu, ja asiat konkretisoituvat yksittäisen virkamiehen tasolle. m

17 AJANKOHTAISTA KKO:n päätös nro 622 dnro H2013/229 Virkamiehen käskyn noudattamatta jättäminen Syytetty sai sakkorangaistuksen haitanteosta virkamiehelle, koska hän ei käskyistä huolimatta ollut avannut asuntonsa ovea poliisille. Syytetty kiisti teon: hän oli ollut nukkumassa eikä ollut kuullut poliisin soittoja ja koputuksia. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske haki asiassa rangaistusmääräyksen purkua KKO:lta oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 :n 4 kohdan nojalla. Kalskeen hakemuksen mukaan pelkkä passiivinen suhtautuminen virkamiehen käskyyn ei ole haitantekoa virkamiehelle, kun tämä on antanut käskyn toimivaltansa rajoissa. Päätöksessään KKO toteaa, että pelkästään kieltäytymällä noudattamasta poliisin määräystä avata ovi syytetty ei ole syyllistynyt haitantekoon virkamiehelle. Näin ollen rangaistusvaatimus on perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. KKO on määrännyt Länsi-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjän asiassa antaman rangaistusmääräyksen purettavaksi. m *** Oikeusministeriö avasi profiilinsa sosiaalisessa mediassa Oikeusministeriö avasi profiilinsa sosiaalisessa mediassa kesän alussa. Ministeriön päivityksiä voi seurata Twitterissä: Facebookissa: oikeusministerio Youtubessa: oikeusministerio m Täsmennystä epäillyn ja syytetyn oikeuteen saada tietoa Rikoksesta epäillyn ja syytetyn oikeutta saada tietoa oikeuksistaan ja syytteen sisällöstä aiotaan täsmentää. Eduskunnalle annetulla hallituksen esityksellä pantaisiin täytäntöön EU:n direktiivi tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä. Tavoitteena on parantaa rikoksesta epäiltyjen ja syytettyjen oikeusturvaa. Direktiivi määrittelee tiedonsaantioikeutta koskevat vähimmäisvaatimukset, joita on sovellettava rikosoikeudellisissa menettelyissä koko EU:n alueella. Esityksen mukaan esitutkintalakiin lisättäisiin direktiivin edellyttämät säännökset esitutkintaviranomaisen velvollisuudesta ilmoittaa epäillylle hänen oikeuksistaan. Vapautensa menettäneelle epäillylle olisi ilmoitettava hänen oikeuksistaan kirjallisesti. m *** Sovitteluun ohjattujen rikosten ja riita-asioiden määrä väheni edelleen Sovitteluun ohjattujen rikos- ja riita-asioiden määrä on vähentynyt vuodesta 2011 alkaen. Vuonna 2013 soviteltavia rikos- ja riita-asioita oli kaikkiaan Sovitteluun ohjatuista rikoksista ja riita-asioista runsas puolet oli väkivaltarikoksia vuonna Lähisuhteessa tapahtuneiden rikosten osuus oli 16 prosenttia kaikista sovitteluun esitetyistä rikos- ja riita-asioista. Tekijöiksi epäillyistä 41 prosenttia oli alle 21-vuotiaita. Nuorten, alle 21-vuotiaiden tekijöiksi epäiltyjen osuus sovittelualoitteissa väheni 3 % vuodesta Rikos- ja riita-asioiden sovittelusopimuksiin kirjattujen korvausten rahallinen arvo oli 1,8 miljoonaa euroa vuonna THL:n tilastoraportti sovittelusta: thl.fi: Etusivu -> Tilastot -> Tilastot aiheittain -> Aikuisten sosiaalipalvelut -> Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2013 m *** Henkilöstöjohtamisen tukiryhmä valmistelee ohjeita Oikeushallinnon henkilöstöjohtamisen tukiryhmä käynnisti työnsä helmikuussa Ryhmässä on valmisteltu virastojen käyttöön ohjeita henkilökierrosta, sisäisestä liikkuvuudesta, ryhmäkehityskeskustelusta sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta. Asiakirjat ovat luettavissa intrassa, ja ne käsitellään muun muassa syyttäjälaitoksen yt-kokouksessa. Työryhmässä on pysyviä jäseniä ministeriöstä, keskusvirastoista ja henkilöstöjärjestöistä sekä vaihtuvia jäseniä hallinnonalan virastoista. Vaihtuvat jäsenet edustavat hallinnonalan työsuojelutoimijoita ja Kaiku-kehittäjien verkostoa, joka edistää työhyvinvointityötä. Syyttäjälaitosta edustavat Tanja Salin Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta sekä Sirpa Nousiainen, Satu Sarkala ja Tuula Koponen Valtakunnansyyttäjänvirastosta. Henkilöstöjohtamisen tukiryhmä jatkaa työtään syksyllä. Yhtenä käsiteltävistä teemoista on henkilöstöstrategian mukaisesti ainakin johdon ja esimiesten arviointi. m 17

18 HENKILÖSTÖ Nimitykset OULUN SYYTTÄJÄNVIRASTO Anna-Leena Jaako kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen Suvi Kangas kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen LAPIN SYYTTÄJÄNVIRASTO Matti Lukkarila kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen Niko Siikaluoma kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen SISÄ-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO Päivi Salminen kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTO Hanna Kankaala S12-vaativuustason kihlakunnansyyttäjän virkaan Lasse Vehviläinen apulaissyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen Anna-Mari Jukola kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen Miia Pöllänen kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen Riikka Loukonen kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen Heidi Savurinne kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen HELSINGIN SYYTTÄJÄNVIRASTO EUROJUST Rikostarkastaja Karl Linderborg on määrätty kansalliseksi asiantuntijaksi (SNE) Eurojustiin Tällä kertaa Eurojustin kansallisen asiantuntijan tehtävä täytettiin keskusrikospoliisista. Järjestelyn keskeisenä tavoitteena on syventää ja kehittää osaamista ja yhteistyötä syyttäjälaitoksen ja poliisiorganisaation välillä. Näin turvataan myös kansallisen asiantuntijan tehtävän täyttäminen koko kalenterivuodeksi. Virkavapaudet LAPIN SYYTTÄJÄNVIRASTO Mikko Valanne virkavapaalla Elina Karvo virkavapaalla SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTO Timo Partanen on virkavapaalla Heli Leinonen on virkavapaalla *** VKSV:n määräaikaista ylitarkastajan virkaa ei täytetä Valtakunnansyyttäjänvirastossa haettavana olleen määräaikaisen ylitarkastajan viran täyttömenettely on keskeytetty. Syyttäjälaitoksen ja VKSV:n määrärahatilanne sekä erityisesti sen tulevat näkymät ovat hakuprosessin aikana olennaisesti huonontuneet. *** Syyttäjien Aslak-kurssi 18 Anja-Riitta Rinkinen apulaispäälliköksi Katja Harakka kihlakunnansyyttäjän S12-vaativuustason virkaan alkaen. Sirpa Väätäinen huumausainerikoksiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen perehtyneen erikoissyyttäjän tehtävään Tammikuussa 2015 alkavan Aslak-kurssin kohderyhmänä ovat syyttäjälaitoksessa työskentelevät syyttäjät ja muut lainkäyttöhenkilökuntaan kuuluvat. Hakuaikaa on saakka. Hakuohjeet ovat intrassa. Kurssiin kuuluu neljä jaksoa: , , ja Kaikki jaksot järjestetään Rantasipi Siuntiossa. Lisätietoja antaa VKSV:n tarkastaja Satu Sarkala, puh tai (henkilöstöhallinnon sähköposti).

19 HENKILÖSTÖ Työtyytyväisyystutkimus 2014 Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus toteutetaan Tutkimuksesta lisää seuraavassa Akkusastoorissa. Viime vuoden tulokset intrassa: Henkilöstöasiat» Työhyvinvointi ja työsuojelu» Työtyytyväisyys» Työtyytyväisyys syyttäjälaitoksessa. VKSV:n korkeakouluharjoittelijat nuorentavat taas viraston työntekijöiden keski-ikää kesän ajan. Kuvassa vas. Lars Lindeman Helsingin yliopistosta, oik. Minna Karvonen Lapin yliopistosta ja Kati Hussu Turun yliopistosta. Kolmatta kesää virastossa työskentelee Ilkka Komulainen, 2. vas., tällä kertaa syyttäjänsihteerinä. *** Valtion uusi rekrytointijärjestelmä korvaa Heli-järjestelmän Heli2-järjestelmä otetaan käyttöön huhtikuussa Siihen asti käytetään normaalisti nykyistä Heliä. Heli2 otetaan käyttöön yhden yön aikana, samaan aikaan kaikissa virastoissa. Käyttöönottoon liittyvä ohjeistus ja materiaali tulee virastoihin vuoden 2014 aikana. *** Uusi asetus syyttäjänvirastojen palvelutoimistoista voimaan Kolme syyttäjänvirastojen palvelutoimistoa lopetti toimintansa elokuun alussa. Lakkautetut palvelutoimistot ovat Länsi-Suomen syyttäjänviraston Salon palvelutoimisto sekä Itä-Suomen syyttäjänviraston Varkauden ja Savonlinnan palvelutoimistot. Uusi oikeusministeriön asetus syyttäjänvirastojen palvelutoimistoista tuli voimaan Asetuksen myötä palvelutoimistojen määrä supistuu nykyisestä 26:sta 23:een. Tea Kangasniemi aloitti Valtakunnasyyttäjänvirastossa valtionsyyttäjänä Valtakunnansyyttäjän uusi yleinen ohje ilmoitusvelvollisuudesta voimaan elokuussa Valtakunnansyyttäjä on antanut uuden yleisen ohjeen paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuudesta. Se on voimassa alkaen ja kumoaa ohjeen VKS:2011:1. Yleinen ohje on julkaistu Valtakunnansyyttäjäviraston kotisivulla: Julkaisut ja ohjeet -> VAltakunnasyyttäjän yleiset ohjeet -> VKS:2014:1 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Ohjeen liitteenä on myös uusi ilmoituslomake. KUVA: PILVI ISOTALUS KUVA: MARIA TURKIA 19

20 Tiedotus PL 333, HELSINKI vksv.fi ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään