YRITYSMARATON KUULUSTELUJEN VIDEOINTI MERJA TERÄVÄ KYBERTURVALLISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYSMARATON KUULUSTELUJEN VIDEOINTI MERJA TERÄVÄ KYBERTURVALLISUUS"

Transkriptio

1 YRITYSMARATON KUULUSTELUJEN VIDEOINTI MERJA TERÄVÄ KYBERTURVALLISUUS

2 SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA Leuhkana lomalta töihin 3 Yhdestä kuulemisesta tuli viisi erilaista pöytäkirjaa 4 Taito-hanke etenee 7 Merja Terävä: "Olen kokenut tekeväni tärkeää työtä 8 Kansallinen kyberturvallisuus syyttäjän näkökulma 11 Ensimmäinen päiväni syyttäjänä on vielä edessä 13 VKSV ja Helsingin syyttäjänvirasto yritysmaratonilla 14 Työhyvinvointi- ja työsuojeluhenkilöt yhteisellä asialla 16 Ajankohtaista 17 3/ Henkilöstö 18 Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle Tiedotus Päätoimittaja Pilvi Isotalus Toimitussihteeri Maria Turkia Valtakunnansyyttäjänviraston edustus osallistui Naisten kympille Päivä oli kaunis ja kuuma. Puhelin Faksi PL 333, HELSINKI (Albertinkatu 25 A) vksv.fi Kannen kuva: Maria Turkia

3 PÄÄTOIMITTAJALTA LEUHKANA LOMALTA TÖIHIN Lomalta palanneille ei tarvitse muistuttaa, että vietämme hyvin suuren osan elämästämme töissä. Siksi se puhuttaa, mietityttää ja toivottavasti myös ilahduttaa vapaa-ajallakin. Jos työaikaan voitaisiin laskea kaikki se aika, jolloin pohdimme työasioita vapaallamme, näyttäisi kellokorttimme punaista plussan puolella. Töitä ei pääse pakoon lomallakaan. Meillä kullakin on omat tapamme lomailla ja rentoutua. Toiset tekevät lomallakin ihan konkreettisesti töitä, kun taas toiset eivät siedä nähdäkään työkännykkää tai -sähköpostia omalla ajallaan. Hyvä viisaus on, että lomallaan voi tehdä mitä vain töitä, remonttia, löhöilyä jos sen tekee omasta halustaan. Myös niille, jotka lomalla kärsivät työnteosta, tulisi sallia täysin töiltä rauhoitettu loma. Mutta onko se nykyisin edes mahdollista ainakaan johtavassa asemassa oleville? Pilvi Isotalus Helsingin Sanomien ( ) mukaan viidennes työssäkäyvistä teki viime vuoden aikana töitä työajan ulkopuolella päivittäin tai viikoittain. Työmarkkinatutkimuksen 2013 mukaan reilu kolmannes vastaajista sanoi, ettei pysty pitämään kaikkia lomia ja vapaapäiviä alusta loppuun. Joskus töiden ajatteleminen lomalla voi olla oikeasti ahdistavaa. Huono ilmapiiri tai johtaja lamaannuttaa ja ajaa ihmisiä jopa masennukseen. Se voi heijastua koko elämään parisuhdeongelmina tai terveyden menettämisenä. Hankala työpaikka jättää pitkäksi aikaa jälkensä. Vaikka lopulta pääsisi kiinni parempaan tai ainakin erilaiseen työpaikkaan, voi vanha kokemus vaivata kuukausia ellei jopa vuosia mielessä ja painajaisissa. Työpaikan ilmapiiri on tärkeä tekijä myös työpaikkaa valittaessa. Nuorten on uutisoitu vaihtavan työpaikkaa yhä useammin paremman ilmapiirin perässä. Työelämätutkimusten mukaan jopa noin 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että työpaikalla tulee olla hauskaa ja ilmapiirin kunnossa. Hyvä työilmapiiri syntyy muun muassa luottamuksesta sekä mahdollisuudesta vaikuttaa oman työn sisältöön ja tekemiseen. Se on avointa viestintää, yhdessä tekemistä, laadukasta esimiestyötä ja hyvää johtamista. Usein työpaikan hyvää ilmapiiriä ei ymmärretä hyödyntää markkinoinnissa. Mutta jos haluaa houkutella töihin niitä parhaita, kannattaisi ilmapiiriin panostaa ja vähän leuhkiakin sillä. Siksi tässä lehdessä korkeakouluharjoittelija Minna Karvonen kirjoittaa (s. 13) rehellisesti ja kivasti tämän viraston ilmapiiristä. Hyvä työnantajakuva ei ole vain mielikuva, jota voidaan rakentaa ilman todellista kytkentää työpaikan arkeen. Koska työ lohkaisee niin suuren osan ajastamme, kannattaa taas syksyllä vastata työtyytyväisyystutkimukseen ja uskoa sen merkitykseen. Me raportoimme sitten tuloksista - toivottavasti saamme myös leuhkia.m 3

4 Psykologian tohtori Julia Korkman pohtii kuulustelujen videointia Yhdestä kuulemisesta tuli viisi erilaista pöytäkirjaa m Teksti ja kuvat: Maria Turkia Kuulustelujen videointi esitutkinnassa on jo arkea monessa maassa. Psykologian tohtori Julia Korkmanin mielestä Suomen oikeuslaitoksessa ei kuitenkaan ymmärretä vielä riittävän hyvin, kuinka epäluotettavaa on pelkkä kuulustelun kirjaaminen. 4 Hollannissa, jossa on samankaltainen kuulustelutapa kuin Suomessa, tehtiin tutkimus, jossa viisi ihmistä kirjoitti pöytäkirjan samasta kuulustelusta. Lopputulos oli, että jokainen pöytäkirja antoi ihan eri käsityksen asiasta. Psykologian tohtori Julia Korkman kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla siitä, miten epäluotettavaa on kuulustelujen kirjaaminen. Kuulustelijan ennakkokäsitys ja asenne ohjaavat hänen tulkintaansa. Myös esimerkiksi kiireellä ja väsymyksellä on merkitystä tilanteessa, Korkman toteaa. Poliisi ei myöskään ehdi aina riittävän tarkasti kirjata kuulusteltavan kertomusta, eikä sekään ole varmaa, että hän kuulee kaiken oikein. Toki kuulusteltava saa tarkistaa tekstin mutta millainen on hänen mielentilansa ja keskittymiskykynsä ikävien tapahtumien jälkeen? Mielessä saattaa olla vain halu päästä pois tilanteesta. Julia Korkmanin mukaan kuulusteltava voi myös tuntea painetta puhua viranomaiselle, ja niinpä hän saattaa sanoa asioita vain jotain sanoakseen. Jälkeenpäin kuulusteltava ehkä toteaa, että pakkohan siinä oli jotain puhua. Hän voi luottaa

5 viranomaiseen sokeasti ja ajatella, että poliisin tekemien merkintöjen täytyy olla oikein, Korkman miettii. VOIKO KAIKKEA MUISTAA? Korkmanin mielestä oikeussysteemi on tärkeää rakentaa siten, että se rasittaa lasta mahdollisimman vähän. Paras tapa kuulla lasta hänen etunsa mukaisesti on nauhoittaminen ja kuvaaminen, hän painottaa. Meillä ihmisillä on taipumus yliarvioida muistimme toimintaa. Tosiasiassa muistikuvat kuitenkin muovautuvat yllättävän helposti ja heikkenevät ajan myötä, kun omassa elämässä ja ympärillä tapahtuu uusia asioita. Korkmanin mukaan ihminen ei kykene muistamaan esimerkiksi käymiään keskusteluja sanatarkasti. Hänen mukaansa on selvää, että mitä nopeammin tapahtumien jälkeen kuulustelu saadaan tallennetuksi, sitä luotettavampi on kuulusteltavan muistikuva. "Spontaanius on tärkeää kuulustelun alussa, ja kuulemisen on tapahduttava haastateltavan ehdoilla, Korkman painottaa. Kuulusteltavalle saatetaan kuitenkin sanoa, että pakkohan sun on muistaa, kun olet ollut samassa huoneessa. Voi näyttää myös siltä, että uhri valehtelee, kun häntä kuullaan oikeudessa joskus vuosien päästä eikä hän enää muista tapahtumia tai muistaa ne eri tavoin kuin esitutkintapöytäkirjaan on kirjoitettu. Korkmanin mielestä oikeusjärjestelmästä puuttuu ymmärrys siitä, miten ihmisen havaintokyky ja muisti toimivat. ENTÄ LAPSEN MUISTI? HUSin Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisessa keskuksessa työskentelevä Korkman on erikoistunut lasten todistajakertomuksiin. Hänen mukaansa lapsen muisti on vielä hatarampi kuin aikuisen. Mitä pienempi lapsi, sitä nopeammin hän unohtaa ja sitä vähemmän hänellä on kokemuksia, joiden ympärille rakentaa uusia muistikuvia. Myös vanhuksilla ja joillakin erityisryhmillä muisti on epävarma, ja he tulevat helposti johdatelluiksi. Korkman opettaa kuulustelutekniikkaa poliiseille, erityisesti niille, jotka haastattelevat lapsia. Lasten kuulusteleminen on taitolaji. Yleisesti ottaen lasten haastattelemisen taso on kuitenkin noussut. Spontaanius on tärkeää kuulustelun alussa. GORILLAEFEKTI VOIKO KAIKKEA HAVAITA? Meillä on harhakäsitys myös ihmisen havaintokyvystä. Korkman kertoo testistä, jossa ilmeni niin sanottu gorillaefekti: Kentällä oli kaksi koripallojoukkuetta, ja koehenkilöt ohjeistettiin laskemaan valkoisen joukkueen pallonheittoja. Kesken kaiken kentälle ilmestyi gorilla ilmeilemään ja irvistelemään. Suurin osa koehenkilöistä ei nähnyt gorillaa vaan keskittyi laskemaan valkoisen joukkueen pallonheittoja. Ihmiseltä voivat siis hyvinkin keskeiset asiat jäädä huomaamatta. MIKSI VIDEOINTI ON NIIN VÄHÄISTÄ? Yhdeksi syyksi kuulustelujen vähäiseen videoimiseen Korkman arvelee kritiikin pelkoa. Totta on, että videointi altistaa kuulustelijan kritiikille. Jotkut kuulustelijat voivat myös vierastaa uutta tekniikkaa, ja joistakin videointi saattaa tuntua kiusalliselta. Näihin kuitenkin tottuu ja niitä alkaa kaivata. Esimerkiksi Englannissa poliisit muistelevat huvittuneina aikaa, jolloin kuulusteluja ei vielä tallennettu, Korkman sanoo. Kuulustelujen videointiin tarvitaan myös selkeä ohjeistus. Pitäisi muun muassa tarkentaa se, onko videoitu kuulustelu pakko litteroida kokonaisuudessaan ja pitääkö asianomistajan saada lukea litterointi sekä tehdä siihen korjauksia. OIKEUSTURVAN JA TUNTEIDEN MERKITYS Tieteellinen yhteisö on jo yksimielinen siitä, että kuulustelut pitäisi videoida. Korkmanin mielestä myös epäiltyjen kuulustelut pitäisi tallentaa, ettei syyllinen voi myöhemmin hyödyntää tallentamattomuutta. 5

6 Jos videointi ei ole mahdollista, aluksi voisi käyttää vaikka tavallista digisanelinta. Videointi olisi hyväksi myös poliisin oikeusturvalle, hän muistuttaa. Kuulusteltavan tunteetkaan eivät ole mikään vähäinen asia. Jos oikeussysteemi onkin rakennettu ihmistä varten, sitä ei kuitenkaan ole rakennettu ihmisen käyttäytymiseen sopivaksi. Tuomiotakin tärkeämpää on se, että ihminen kokee tulleensa kuulluksi, Julia Korkman painottaa. m "Englannissa poliisit muistelevat huvittuneina aikaa, jolloin kuulusteluja ei vielä tallennettu." Psykologian tohtori Julia Korkmanin mielestä oikeusjärjestelmämme pitäisi ottaa nykyistä paremmin ihmisen todellinen käyttäytyminen huomioon. Kihlakunnansyyttäjä Leena Salovartio: Saman asian kertaaminen kerta toisensa jälkeen on ihmiselle epäinhimillistä Leena Salovartio puhuu myös inhimillisyyden puolesta. Hän on huolissaan siitä, että seksuaali- ja väkivaltarikoksissa todistavia ihmisiä joudutaan toistuvasti rasittamaan. Saman asian kertaaminen kerta toisensa jälkeen on epäinhimillistä. 6 Suullisella todistelulla saatu näyttö ei ole välttämättä luotettavaa enää hovioikeusvaiheessa", sanoo erikoissyyttäjä Leena Salovartio Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta. Todistelun luotettavuuden kannalta näyttö olisi otettava tuoreeltaan, silloin kun todistaja vielä muistaa asian. Nykyään välitön suullinen prosessi kuitenkin edellyttää, että otamme näytön vastaan ehkä vasta vuosien kuluttua tapahtumista, Salovartio sanoo. Esitutkintakertomusten hyödyntämistä ei kaikissa tapauksissa sallita, vaikka prosessin alkuvaiheessa asiat ovat vielä olleet muistissa. Kun aikaa kuluu, tulee muistia rasittavia virhelähteitä. Lapsilla on aikuistakin enemmän muistia rasittavia seikkoja. Asianomistajia joudutaan rasittamaan uudelleen kertomisella toistuvasti, vaikka voitaisiin toimia toisin. Ainakin alle 18-vuotiaiden kuulustelut ja vastakuulustelut pitäisi hoitaa esitutkinnassa niin, että syyttäjä on etupainoisesti mukana, Salovartio sanoo. Hän arvioi, että tuoreeltaan otettu videoitu näyttö antaisi prosessille luotettavuutta. Jos sitten myöhemmin pitäisi kysyä jotain, tehtäisiin vain täydentäviä kysymyksiä. Silloin ihmistä ei tarvitsisi tarpeettomasti traumatisoida esitutkinnan jälkeen. Näin meillä olisi myös paremmat mahdollisuudet toteuttaa oikeudenmukainen ja uhrin huomioiva oikeudenkäynti kaikille osapuolille, Salovartio toteaa. m

7 Rikoskomisario Mia Tuominen: Resurssit eivät riitä Rikoskomisario Mia Tuominen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta Porvoosta kertoo, että kuulustelut videoidaan aina, kun laki velvoittaa. Esitutkintalain mukaan alle 15-vuotiaiden kuulemiset täytyy videoida. Videointi voi korvata lapsen kuulemisen pääkäsittelyssä lähtökohtahan on, että alle 15-vuotiaita asianomistajia ja todistajia ei kuulla henkilökohtaisesti käräjäoikeudessa. Esitutkintalaki antaa mahdollisuuden tallentaa minkä tahansa kuulustelun, joskaan se ei siihen velvoita, Tuominen toteaa. Tärkein syy videoinnin vähäisyyteen on hänen mukaansa resurssien riittämättömyys. Jos kuulustelua käytetään myöhemmin tuomioistuimessa, se pitää litteroida. Tätä ovat tehneet tutkintasihteerit. Aikaa siihen kuluu paljon, tuplasti kuulusteluun verrattuna. Tuominen korostaa, että litterointi vaatii keskittymistä ja taitoa kirjoittaa kuulustelu auki tiettyjen sääntöjen mukaan. Epätietoisuutta on myös siitä, milloin kuulustelu pitää litteroida. Tämä vaatii tutkinnanjohtajan ja syyttäjän yhteistä arviointia. Yksi syy videoinnin vähäisyyteen on, että se ei yksinkertaisesti ole totuttu toimintamalli. Tallennuskäytäntö on kuitenkin jo leviämässä. Esimerkiksi vakavissa väkivaltajutuissa kuulusteluja on alettu videoida. Kun on tulossa pitkäkestoinen kuulustelu, tutkijat ja tutkinnanjohtajat osaavat jo ottaa vaihtoehdon huomioon. Tuominen on samaa mieltä siitä, että kyse on myös oikeusturvasta, sekä kuulusteltavan että poliisin. Videointi antaa aika aukotonta näyttöä, miten kuulusteltavaa on kohdeltu ja miten hänen oikeutensa on toteutunut kuulustelussa. Jos asioita vain kirjoitetaan paperille, voi syntyä väite, että jokin kuulusteltavan ilmi tuoma seikka on jätetty kirjaamatta. Kaiken kirjoittaminen on haasteellista, jos kuulusteltava puhuu paljon, hän myöntää. Hän uskoo, että mikäli jatkossa linjataan niin, että kuulustelut videoidaan, mutta niitä ei tarvitse litteroida, videoinnin kynnys madaltuu. m Taito-hanke etenee - alatyöryhmät asetettu m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus Viime toukokuun alussa asetetun Taito-hankkeen tavoitteena on syyttäjien osaamisen kehittämistä ja erikoistumisjärjestelyjä koskeva jatkosuunnittelu, ja täytäntöönpanon valmistelu yhtenä kokonaisuutena. Hankkeen alatyöryhmät on nyt myös asetettu ja asettamiskirjeet löytyvät intrasta. Työryhmien tulee saada työnsä valmiiksi mennessä. Ohjaus-työryhmän puheenjohtajana toimii valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto. Muita jäseniä ovat: johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Pohjalainen, apulaispäällikkö Tapio Nyrhilä, kihlakunnansyyttäjä Kaisa Ahva ja kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela. Lisäksi jäseneksi kutsutaan Suomen syyttäjäyhdistyksen nimeämä henkilö. Työryhmän tehtävänä on mm. suunnitella uudistettavan erikoitumisjärjestelmän ohjausjärjestelmä ja tarkastella valtionsyyttäjien roolia erikoistuvien ohjaamisessa. Osaamiset-työryhmän puheenjohtaja on VKSV:n koulutuspäällikkö Pia Meri ja muut jäsenet ovat johtava kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen, apulaispäällikkö Eija Velitski ja kihlakunnansyyttäjä Jarmo Rintala. Lisäksi Syyttäjäyhdistys nimeää oman jäsenensä. Tämän työryhmän tehtävänä on mm. tehdä ehdotus syyttäjälaitoksen koulutus- ja osaamisstrategiasta. Hallinnointi-työryhmää vetää VKSV:n lakimies Henrika Räsänen. Sihteerin on tarkastaja Satu Sarkala ja jäseninä johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Söderlund, kihlakunnansyyttäjä Maija Mononen, kihlakunnansyyttäjä Sari Aho ja kihlakunnansyyttäjä Mirva Hilander. Työryhmän tukena toimii hallitusneuvos Kirsi Äijälä Valtionvaraisministeriöstä (valtion työmarkkinalaitos). Resurssi-ryhmä on asetettu jo aiemmin muussa tarkoituksessa (asettamispäätös , dnro 27/34/12) ja nyt sen toimeksiantoa on laajennettu. Laajennettu toimeksianto ilmenee hankesuunnitelmasta. Taito-hankkeen etenemistä voi seurata intrasta: Etusivu ->Toiminta -> Sisäiset työryhmät ja hankkeet -> Syyttäjälaitoksen hankkeet -> Taito-hanke m 7

8 LÄHIKUVASSA Valtakunnansyyttäjän sihteeri Merja Terävä: Minua motivoi se, että olen kokenut tekeväni tärkeää työtä m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus Eläkkeelle on hyvä lähteä, kun tuntee tehneensä motivoivaa työtä ja saaneensa arvostusta ammatissaan. Merja Terävä aikoo nyt nauttia kulttuuririennoista ja kiireettömistä aamuista. Merja Terävä kokee saaneensa arvostusta sihteerin työssään. Onhan se niin, että jos ei itse arvosta omaa työtään, on arvostusta turha odottaa muiltakaan. Sihteerihän tulee latinasta: salaisen sinetin vartija se titteli on minulle kelvannut. KUVA: PILVI SIOTALUS 8 Ei uskoisi, että valtakunnansyyttäjän sihteeri Merja Terävä on jäämässä eläkkeelle 12 vuoden virastossa työskentelyn jälkeen. Hän on olemukseltaan ja asenteeltaan iätön, jutuiltaan jopa vallaton. Hän innostuu edelleen työstään ja harrastaa vapaa-aikanaan aktiivisesti kulttuuria. Hänet tullaan muistamaan pikkujouluohjelmien ja läksiäislaulujen tekijänä sekä kahvipöydässä viisasten kerhon pyörittäjänä. Ehkä se on luonnekysymys. Olen aina ollut kiinnostunut ihmisistä ja asioista. Koen olevani mielekkäässä paikassa, eikä työ ole koskaan ollut minulle vain leivänhankintaa. Yksi Terävän salaisuuksista on huumori.

9 LÄHIKUVASSA Yritän aina vaistomaisesti lyödä läskiksi tai löytää jotain huvittavaa harmittavistakin asioista. Huumoria pitää olla. TUOSSA HAETAAN SINUA Terävä työskenteli kansanedustajan avustajana, kun hän näki VKSV:n työpaikkailmoituksen lehdessä. Jo silloin Terävän mies totesi, että tuossa haetaan sinua. Pitkään pankkimaailmassa työskennellyt, sihteerin töitä koko uransa ajan tehnyt Terävä haki virastoon ja jäi sille tielle eläkeikään saakka. Täällä on ollut hyvä olla, kun molemmat Matit ovat olleet sellaisia, että olen voinut itse ehdottaa ja luoda yhteistyön mallia, hän summaa. Neljä vuotta sitten Matti vaihtui toiseen Mattiin, mutta sihteerinä pysyi Terävä. Totta kai kummankin valtakunnansyyttäjän toimintatavat ovat jonkin verran erilaiset, mutta murheet tuntuvat olevan samat henkilöstö, talous ja esitutkintayhteistyö. Molemmat ovat olleet helposti lähestyttäviä, ja suhteemme on ollut toimiva. Terävä on viihtynyt työssään, joka onkin eräänlainen näköalapaikka yhteiskuntaan. Hän myös kiittelee fiksuja ja hyviä työtovereita. Minua motivoi se, että olen kokenut tekeväni tärkeää työtä. Kun asioistamme kirjoitetaan julkisuudessa, se motivoi, kun tietää hääränneensä siellä taustalla. VAIVASTA PALKKAA Vuosien varrelta mieleen ovat jääneet muun muassa syyttäjälaitospäivät, joiden eteen on ensin nähty paljon vaivaa, ja ne ovat sitten onnistuneet järjestelyiltään. Alussa Merja Terävä hämmästyi siitä, kuinka moneen suuntaan syyttäjien kontaktit ulottuvat. Yhteistyötä ei tehdä vain poliisin ja oikeusministeriön kanssa, vaan syyttäjät toimivat asiantuntijoina muuallakin. Olen ollut valitettavankin vähän kentän kanssa tekemisissä, mutta päälliköihin olen heidän kokouksissaan päässyt tutustumaan. Meille on syntynyt luottamus puolin ja toisin. Olen saanut hyvän kuvan siitä, kuinka erilaisia virastot ja niiden asemat ovat. Alussa Terävä hämmästyi siitä, kuinka moneen suuntaan syyttäjien kontaktit ulottuvat. Yhteistyötä ei tehdä vain poliisin ja oikeusministeriön kanssa, vaan syyttäjät toimivat asiantuntijoina muuallakin. Lisäksi yllätyin siitä, kuinka keskeinen rooli syyttäjällä on rikosoikeudenkäynnissä, vaikka usein ihmiset eivät sitä ymmärrä." KUVA: PILVI SIOTALUS 9

10 LÄHIKUVASSA KIIREETTÖMIÄ AAMUJA Työelämässä mielipahaakin tulee koettua joskus, mutta Terävällä se menee "Mitähän helposti ohi. Voimaa hän saa kodista, ystävistä ja kirjoista mikään ei ole hienompaa kuin kirjaan uppoutuminen. Kun tuntuu ankealta, rakastan arjen rutiineja. Kun vain toimii ja tekee, vaikka harmittaisi, rutiinit auttavat. Kiukku helpottaa ja pääsee harmistaan. Töissä on myös hyvä, jos on joku työkaveri, johon voi luottaa ja jonka kanssa voi tuulettaa kaikkia asioita. tapahtuisi, jos jonkin asian jättäisikin tänään tekemättä? Tuskin mitään." Terävä jää eläkkeelle hyvillä mielin. Hänen miehensä on ollut eläkkeellä jo 13 vuotta, ja nyt he pääsevät nauttimaan yhteisistä eläkepäivistä. Eniten odotan kiireettömiä aamuja. Jotain pientä täytyy tietysti keksiä, että joutuu myös aivojaan välillä vaivaamaan. Mutta kulttuuririentoihin on entistä helpompaa mennä illalla, kun ei tarvitse aamulla herätä aikaisin. Nykyisessä työelämässä hän ihmettelee sitä, että kaikilla on koko ajan niin kauhea kiire. Välillä jokainen voisi miettiä, että mitähän tapahtuu, jos jonkin asian jättäisikin tänään tekemättä. Tuskin mitään. m KUVA: MARIRA TURKIA Merja Terävä kysyi läksiäiskahveillaan, että eikös hän olekin Suomen ensimmäinen valtakunnansyyttäjän sihteeri, joka jää eläkkeelle. Näin on. Kuvassa oikealla nykyinen valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, vasemmalla entinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki. 10

11 Kansallinen kyberturvallisuus syyttäjän näkökulma m Suomen kansallinen jäsen Harri Tiesmaa Valtion mielestä Suomen pitäisi kuulua maailman johtaviin kyberturvallisuusmaihin jo vuoteen 2016 mennessä. Miten se voi onnistua, kun syyttäjälaitoksesta halutaan samaan aikaan vähentää massiivinen määrä osaamista? Valtioneuvosto antoi tammikuussa 2014 periaatepäätöksen Suomen kyberturvallisuusstrategiasta. Syyttäjälaitos ja tuomioistuinlaitos on jätetty strategian ulkopuolelle. Sen sijaan osana strategiaa on mainittu poliisin riittävät taidot ja resurssit selvittää kybertoimintaympäristöön kohdistuvia ja sitä hyödyntäviä rikoksia. Rikos voidaan katsoa selvitetyksi vasta, kun rikoksesta on jotakuta syytetty ja lainvoimaisesti tuomittu. Oikeusviranomaisten osaaminen ja resurssit olisikin tullut ottaa osaksi kansallista kyberturvallisuusstrategiaa, jotta poliisin, muiden viranomaisten ja yksityisen sektorin satsaukset kyberturvallisuuteen eivät jäisi rikosvastuun toteutumisen osalta tyhjän päälle. RIKOSHYÖDYN POIS OTTAMINEN ON SYYTTÄJIEN VELVOLLISUUS JA VASTUU Vyöryvä lumipallo on pienellä viiveellä suomalaisen syyttäjän pöydällä. Komissio on tuoreessa tiedotteessaan esittänyt tietoturvayhtiö Symantecin arvion kyberrikosuhrien kärsimistä vahingoista: 290 miljardia euroa vuodessa. Tietoturvayhtiö McAfeen arvio kyberrikoshyödystä on jopa 750 miljardia euroa vuodessa. Tämän valtavan rikoshyödyn jäljittäminen ja erityisesti sen konfiskointi ei valitettavasti ole sekään osana kansallista kyberturvallisuusstrategiaa. Rikoshyödyn pois ottamisella olisi rangaistuksia suurempi ennaltaehkäisevä ja estävä vaikutus rikollisten toimintamahdollisuuksiin. Rikoshyödyn pois ottaminen on syyttäjien velvollisuus ja vastuu. EU:n tasolla syyttäjien ja tuomareiden koulutuksen tärkeys on havaittu. Komissiolla on antaa rahoitusta koulutusprojekteihin. Jonkun vain pitäisi kantaa vastuu projektien käynnistämisestä Suomessakin. Myös osallistumista muiden käynnistämiin kouluttautumisprojekteihin tulisi lisätä. Koulutusta on saatavilla esimerkiksi EJTN:n ja CEPOL:n kautta, mutta syyttäjälaitoksella on ollut huonot valmiudet irrottaa syyttäjiä pois tuottavasta syyteharkintatyöstä erilaisille, etupäässä ulkomailla pidettäville kursseille. Nyt näkyy kuitenkin valoa tunnelin päässä, sillä valtakunnansyyttäjä on tehnyt päätöksen kouluttaa neljä uutta kyberosaajaa kouluttamaan muita syyttäjiä. Jos syyttäjätoiminta olisi osa kansallista turvallisuusstrategiaa, syyttäjälaitoksen olisi varmasti helpompi perustella resurssitarpeitaan. Nyt asioita joudutaan hoitamaan hyvässä talkoohengessä. 11

12 KUULUMISIA EUROJUSTISTA RESURSSEJA KYBEROSAAMISEEN JOHTAVA MAA Kyberturvallisuus on yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki. Valtion on jaettavasta niukkuudesta huolimatta annettava resursseja syyttäjien ja tuomareiden kyberosaamiseen. Kyberrikollisuuteen kuuluu piirteitä, jotka eivät kuulu perinteiseen lakimieskoulutukseen. Kybersyyttäjän kes- Kyberrikollisuus on usein myös vakavaa ja järjestäytynyttä kansainvälistä rikollisuutta. keiseen erikoisosaamisalueeseen kuuluvat esimerkiksi sähköisen todisteluaineiston keräämiseen, säilyttämiseen ja hyödyntämiseen rikosoikeudenkäynnissä liittyvät erityispiirteet. Niistä kumpuavat oikeudelliset ja näytölliset ongelmat ovat poikkeuksellisen hankalia. Lait muuttuvat hitaasti, mutta kyberosaaminen vaatii jatkuvaa ammattitaidon ylläpitoa. OMAT ERITYISVAATIMUKSENSA Kyberrikollisuus on myös usein vakavaa, järjestäytynyttä kansainvälistä rikollisuutta, joka asettaa syyttäjäntyölle omat erityisvaatimuksensa. Kansainvälinen oikeudellinen yhteistyö sitoo huomattavasti resursseja. Kansainvälinen poliisiyhteistoiminta on osa kansallista kyberturvallisuusstrategiaamme, eikä kansainvälistä oikeudellista yhteistoimintaa voi pitää siitä erillään. EU-komissio on antanut ehdotuksen NIS-direktiiviksi (Network and Information Strategy), jolla on tarkoitus turvata korkeatasoinen verkko- ja tietoturvallisuus koko Euroopassa. Tunnettu tosiseikka on, että internet- ja muut verkkotoimijat ilmoittavat huonosti poliisille niiden toimintaan kohdistuneista rikoksista. Pelkona on huono julkisuus ja sitä seuraavat mahdolliset liiketaloudelliset menetykset. NIS-direktiivi asettaa vakavissa tapauksissa kybertoimijoille ilmoitusvelvollisuuden, joka voi merkitä tutkittavien kyberrikosasioiden räjähdysmäistä kasvua. Jo nykyisellään Europolin, Interpolin ja Eurojustin toiminnassa on nähtävissä melkoista kyberasioiden määrän kasvua. Vyöryvä lumipallo on pienellä viiveellä suomalaisen syyttäjän pöydällä. Valtioneuvoston visioissa Suomi on maailman johtavia kyberturvallisuusmaita 2016 mennessä. Tuohon ajankohtaan kohdistuvat myös oikeusministeriön syyttäjälaitokselle esittämät massiiviset henkilöstön leikkaustavoitteet. Nähtäväksi jää, voidaanko mahdottomasta tehdä mahdollinen syyttäjälaitoksen talkoohengen ja kansallisessa kyberturvallisuusstrategiassa lanseeratun strategisen kyberketteryyden avulla. m Mikä kyber? "Kyber" tarkoittaa tietokoneisiin, tietoverkkoihin ja tietoliikenteeseen liittyvää. Se on suomennos englanninkielisestä etuliitteestä cyber. Esimerkiksi "kyberavaruus" tarkoittaa avaruutta tietokoneiden ja verkkojen sisällä eli sitä, mitä ne voivat sisältää. Kun "sotaa käydään kyberavaruudessa", sitä käydään tietokoneilla tietoverkoissa ja tietoliikenteessä. Silloin esimerkiksi lähetellään vihollisen tietoverkkoihin viruksia, jotka voivat vakoilla tai aiheuttaa haittaa tietojärjestelmiin.

13 Ensimmäinen päiväni syyttäjänä on vielä edessä m Korkeakouluharjoittelija Minna Karvonen, Lapin yliopisto Muistatko ensimmäisen työpäiväsi syyttäjänä? Tuo päivä on varmasti ollut täynnä innostusta päästä aloittamaan uusi työ. Jännityksellä olet odottanut, että pääset testaamaan ja näyttämään taitojasi. Saatat muistaa ensimmäisen juttusi se tuskin on ollut urasi monimutkaisin, mutta merkittävä se on ollut. Minulla tuo ensimmäinen päivä syyttäjänä on vielä edessäpäin. Ensimmäinen päiväni harjoittelijana täällä Valtakunnansyyttäjänvirastossa on kuitenkin hyvin muistissa, ja niin on myös ensimmäinen juttuni. Jo nyt, kaksi kuukautta myöhemmin, on vaikeaa muistaa, kuinka vierasta kaikki oli alkuun. Päätöspohja, päätöksen eri kohdat järjestyksineen ja sisältöineen yhtä lailla kuin yksinkertaisimmat vakiolausekkeetkin, olivat kaikki uutta. Ensimmäisen päätösehdotukseni saatua hyväksynnän ja allekirjoitukset lähtökohdat työn tekemiseen olivat jo merkittävästi parantuneet. Virasto on juuri sopivan kokoinen siihen, että alussa jokin kuudesta käytävästä pääsi yllättämään ja en löytänytkään itseäni aivan sieltä, minne kuvittelin päätyväni. Haastavinta oli varmasti, kun ensin pääkaupungin läpi pyöräilleenä yritin löytää alakerran pukuhuoneille. Pannuhuoneen ja sähköpääkeskuksen tultua tutuiksi löytyi vaatimaton ovi, jonka takaa avautui toinen ovi ja etsimäni tilat. Enää en ihmetellyt, ettei vastaanoton mies tiennyt laisinkaan tilojen olemassaolosta. Tänne kuitenkin kotiutui nopeasti ja ensimmäisten juttujen myötä myös viraston väki alkoi tulla tutuksi. Yksi huolehti meidän harjoittelijoiden perehdytyksestä, toinen antoi ensimmäiset työtehtävät, kolmannelta käytiin kyselemässä juttuja ja seuraava löysikin jo huoneisiimme tehtävien kanssa; tiesi, että keräämme hiljaiseksi heinäkuuksi tehtäviä. Nopeasti oppi kenestä saa lounasseuraa, kuka kahvitauolla kertoo mielellään juttuja aiemmista töistään, kenellä vaativa juttu vie ylimääräisen ajan, ja jonka kiireitä ei juuri nyt häiritä. Alussa apua oli helpoin kysyä toiselta harjoittelijalta, mutta sittemmin on oppinut kenen ovelle mennä minkäkin kysymyksen kanssa. Kanteluita ja muutoksenhakupyyntöjä tutkiessa lakikirja ja oikeuskirjallisuus ovat olleet ahkerassa käytössä. Juttuja esitellessä olen huomannut, että opiskelijan innokkuuden seurauksena syytekynnys tahtoo jäädä matalalle. Syyttäjän harkintavalta on käsite, jota meille harjoittelijoille onkin sitten avattu. Täällä tiedostetaan hyvin syyttäjien työmäärä ja sen asettamat haasteet. On tapauksia, joissa yhtä oikein on ollut jättää syyte nostamatta kuin nostaa syyte. Kuvaavasti on pyydetty miettimään, että voitko elää syyttäjän päätöksen kanssa. Toisaalta, tuo vastaus kysymykseen kielteisenä kuvaa hyvin syyttäjiä täällä. Oikeudenmukaisuus ja työn oikein hoitaminen ovat osa persoonaa. Päätöksistä kannetaan vastuuta. On arvokas kokemus päästä näkemään syyttäjälaitoksen toimintaa täältä keskusvirastosta käsin. Virastossa työtehtävät ovat monenlaiset ja jokainen hoitaa tehtäviään omana itsenään. Tätä joukkoa täällä yhdistää iloisuus ja korkea motivaatio omaan työhön. Syyttäjän työtä pidetään tärkeänä ja toisten ammattitaitoa arvostetaan. Kannustava ilmapiiri takaa sen, että joka aamu haluaa innoissaan aloittaa päivän työt. Työn kautta syyttäjien käsittelemät asiat maakunnissa ja Valtakunnansyyttäjänviraston erilaiset tehtävät ovat tulleet tutuiksi. Kiinnostavaa on ollut avustaa kansainvälisissä jutuissa ja nähdä läpileikkaus esitutkintalain mukaisista tutkintasuunnitelmista. Tänä kesänä huomiota ovat saaneet virastossa hoidettavana olevat laajemmat rikosasiat ja syyttäjälaitoksen rahoituksen tulevaisuus, joka on puhuttanut koko henkilöstöä. Tilanne on huolestuttava kansalaisen oikeusturvan kannalta, mutta myös monia uran alkuvaiheessa olevia harmittaa se, mitä se tarkoittaa mahdollisuuksille päästä syyttäjäksi. Minäkin toivon, että tuo ensimmäinen päiväni syyttäjänä vielä koittaa. m 13

14 KUVA: ESKO MIETTINEN VKSV ja Helsingin syyttäjänvirasto voittivat itsensä hikisellä yritysmaratonilla m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus 14 altakunnansyyttäjänviraston kahdeksan hengen joukkue osallistui jo toisen kerran Yritysmaraton-tapahtumaan Kirittäjänä oli myös Helsingin syyttäjänvirasto, joka peittosi VKSV:n juoksuajallaan. Mutta VKSV:n joukkueen tavoitteena olikin itsensä voittaminen ja hauska tapahtuma ja siinä onnistuttiin. Päivä oli myös hikinen, koska sää todella suosi polttavassa auringonpaahteessa. Yritysmaratonviesti on joukkuejuoksukisa työyhteisöille, jossa 5-10 hengen joukkueet juoksevat viestinä maratonmatkan 42,195 km. Juoksureitti kulkee Töölönlahden ympäri 19 kertaa ja joukkue itse määrittelee miten nämä 19 kierrosta jaetaan joukkueen jäsenten kesken. Yhden kierroksen pituus on 2,2 km. Yritysmaratonviestin tuotot menevät lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen, joten jokainen joukkue on mukana tekemässä hyvää. m KUVA: MARIA TURKIA AKKUSASTOORI V VKSV:n joukkueen Tea Kangasniemi ja Kukka-Maaria Kankaala alkulämmittelyssä.

15 VKSV:n joukkeen kihlankunnansyytäjä Anssi Hiivalan taidonnnäyte. Helsingin syyttäjänviraston joukkuetta johtui selvästi paremmista eväistä (toim. huom. kuohuviini ei näy kuvassa). AKKUSASTOORI Helsingin syyttäjänvirasto pärjäsi paremmin, mikä SIVUN KUVAT: MARIA TURKIA tauolla. 15

16 AJANKOHTAISTA Työhyvinvointi- ja työsuojeluhenkilöt yhteisellä asialla m Koulutussuunnittelija Tuula Koponen 16 Työhyvinvoinnin ja työsuojelun edistäminen yhteistyössä synnyttää tietoisuutta, tahtoa. Niiden avulla kuljetaan kohti pitkän aikavälin tavoitteita. Valtakunnansyyttäjänvirastossa järjestettiin OTE-hankkeeseen liittyvä työseminaaripäivä syyttäjälaitoksen työsuojeluhenkilöille ja Kaiku-kehittäjille. Tarkoituksena oli, että syyttäjälaitoksen työsuojelutoimijat verkostoituvat ja vahvistavat yhteistyötään sekä työstävät pitkän aikavälin työhyvinvoinnin ja työsuojelun edistämissuunnitelmaa. Syyttäjälaitoksessa nähdään, että työsuojelu ja työhyvinvointi tukevat toisiaan, joten näitä pyritään tarkastelemaan yhdessä. Seminaaripäivän aikana saatiin aikaiseksi tietoisuutta, tahtoa ja oppivaa toimintaa työhyvinvointi- ja työsuojeluasioissa. MIKÄ OTE-HANKE? OTE-hankkeen tavoitteena oli edistää oikeusministeriön hallinnonalan työnsuojelua. Se kokosi yli sadan viraston työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut pohtimaan työpaikkojensa työsuojelun kehittämistä. Hankkeen kolmivuotinen toiminta päättyi toukokuussa 2014, mutta sen viitoittama työ jatkuu oikeusministeriön asettamassa työsuojelun keskustoimikunnassa ja virastoissa. PÄIVÄN ANTIA KUVA: KIMMO BRANDT Päivään oli valmistauduttu tekemällä ennakkotehtävä. Se ohjasi tavoitteelliseen työskentelyyn työhyvinvoinnin edistämissuunnitelman laatimiseksi ja konkretisoimiseksi. Työskentelyä jatkettiin ennakkotehtävässä esille nousseiden keskeisten teemojen kautta. Teemoja olivat 1) työn kuormittavuus / työn hallinta, 2) henkinen työsuojelu, 3) esimiestyö, johtaminen ja viestintä, 4) vuorovaikutus työyhteisössä ja 5) muutoksissa eläminen. Työskentelyilmapiiri oli innostava, ja seminaarin osallistujat antoivat tärkeän panoksensa yhteisen asian eteenpäin saattamiseksi. MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Koulutussuunnittelija Tuula Koponen. Oikeusministeriötasoinen työ jatkuu työsuojelun keskustoimikunnassa, jossa syyttäjälaitosta edustaa valtionsyyttäjä Christer Lundström. Syyttäjälaitoksessa työ jatkuu työhyvinvointi- ja työsuojelutoimikunnassa Lundströmin johtamana. Muina toimikunnan jäseninä toimivat valtionsyyttäjä Jorma Äijälä, henkilöstöpäällikkö Sirpa Nousiainen, koulutussuunnittelija Tuula Koponen, johtava kihlakunnansyyttäjä Ilpo Virtanen, apulaispäällikkö Pasi Pälsi, kihlakunnansyyttäjät Sari Aho ja Malla Sunell, syyttäjänsihteeri Minna Keinonen ja tarkastaja Tiina Rantanen. Myös työsuojelutoimijoiden arvokas toiminta virastoissa jatkuu, ja asiat konkretisoituvat yksittäisen virkamiehen tasolle. m

17 AJANKOHTAISTA KKO:n päätös nro 622 dnro H2013/229 Virkamiehen käskyn noudattamatta jättäminen Syytetty sai sakkorangaistuksen haitanteosta virkamiehelle, koska hän ei käskyistä huolimatta ollut avannut asuntonsa ovea poliisille. Syytetty kiisti teon: hän oli ollut nukkumassa eikä ollut kuullut poliisin soittoja ja koputuksia. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske haki asiassa rangaistusmääräyksen purkua KKO:lta oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 :n 4 kohdan nojalla. Kalskeen hakemuksen mukaan pelkkä passiivinen suhtautuminen virkamiehen käskyyn ei ole haitantekoa virkamiehelle, kun tämä on antanut käskyn toimivaltansa rajoissa. Päätöksessään KKO toteaa, että pelkästään kieltäytymällä noudattamasta poliisin määräystä avata ovi syytetty ei ole syyllistynyt haitantekoon virkamiehelle. Näin ollen rangaistusvaatimus on perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. KKO on määrännyt Länsi-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjän asiassa antaman rangaistusmääräyksen purettavaksi. m *** Oikeusministeriö avasi profiilinsa sosiaalisessa mediassa Oikeusministeriö avasi profiilinsa sosiaalisessa mediassa kesän alussa. Ministeriön päivityksiä voi seurata Twitterissä: https://twitter.com/oikeusmin Facebookissa: https://www.facebook.com/ oikeusministerio Youtubessa: oikeusministerio m Täsmennystä epäillyn ja syytetyn oikeuteen saada tietoa Rikoksesta epäillyn ja syytetyn oikeutta saada tietoa oikeuksistaan ja syytteen sisällöstä aiotaan täsmentää. Eduskunnalle annetulla hallituksen esityksellä pantaisiin täytäntöön EU:n direktiivi tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä. Tavoitteena on parantaa rikoksesta epäiltyjen ja syytettyjen oikeusturvaa. Direktiivi määrittelee tiedonsaantioikeutta koskevat vähimmäisvaatimukset, joita on sovellettava rikosoikeudellisissa menettelyissä koko EU:n alueella. Esityksen mukaan esitutkintalakiin lisättäisiin direktiivin edellyttämät säännökset esitutkintaviranomaisen velvollisuudesta ilmoittaa epäillylle hänen oikeuksistaan. Vapautensa menettäneelle epäillylle olisi ilmoitettava hänen oikeuksistaan kirjallisesti. m *** Sovitteluun ohjattujen rikosten ja riita-asioiden määrä väheni edelleen Sovitteluun ohjattujen rikos- ja riita-asioiden määrä on vähentynyt vuodesta 2011 alkaen. Vuonna 2013 soviteltavia rikos- ja riita-asioita oli kaikkiaan Sovitteluun ohjatuista rikoksista ja riita-asioista runsas puolet oli väkivaltarikoksia vuonna Lähisuhteessa tapahtuneiden rikosten osuus oli 16 prosenttia kaikista sovitteluun esitetyistä rikos- ja riita-asioista. Tekijöiksi epäillyistä 41 prosenttia oli alle 21-vuotiaita. Nuorten, alle 21-vuotiaiden tekijöiksi epäiltyjen osuus sovittelualoitteissa väheni 3 % vuodesta Rikos- ja riita-asioiden sovittelusopimuksiin kirjattujen korvausten rahallinen arvo oli 1,8 miljoonaa euroa vuonna THL:n tilastoraportti sovittelusta: thl.fi: Etusivu -> Tilastot -> Tilastot aiheittain -> Aikuisten sosiaalipalvelut -> Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2013 m *** Henkilöstöjohtamisen tukiryhmä valmistelee ohjeita Oikeushallinnon henkilöstöjohtamisen tukiryhmä käynnisti työnsä helmikuussa Ryhmässä on valmisteltu virastojen käyttöön ohjeita henkilökierrosta, sisäisestä liikkuvuudesta, ryhmäkehityskeskustelusta sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta. Asiakirjat ovat luettavissa intrassa, ja ne käsitellään muun muassa syyttäjälaitoksen yt-kokouksessa. Työryhmässä on pysyviä jäseniä ministeriöstä, keskusvirastoista ja henkilöstöjärjestöistä sekä vaihtuvia jäseniä hallinnonalan virastoista. Vaihtuvat jäsenet edustavat hallinnonalan työsuojelutoimijoita ja Kaiku-kehittäjien verkostoa, joka edistää työhyvinvointityötä. Syyttäjälaitosta edustavat Tanja Salin Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta sekä Sirpa Nousiainen, Satu Sarkala ja Tuula Koponen Valtakunnansyyttäjänvirastosta. Henkilöstöjohtamisen tukiryhmä jatkaa työtään syksyllä. Yhtenä käsiteltävistä teemoista on henkilöstöstrategian mukaisesti ainakin johdon ja esimiesten arviointi. m 17

18 HENKILÖSTÖ Nimitykset OULUN SYYTTÄJÄNVIRASTO Anna-Leena Jaako kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen Suvi Kangas kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen LAPIN SYYTTÄJÄNVIRASTO Matti Lukkarila kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen Niko Siikaluoma kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen SISÄ-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO Päivi Salminen kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTO Hanna Kankaala S12-vaativuustason kihlakunnansyyttäjän virkaan Lasse Vehviläinen apulaissyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen Anna-Mari Jukola kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen Miia Pöllänen kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen Riikka Loukonen kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen Heidi Savurinne kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen HELSINGIN SYYTTÄJÄNVIRASTO EUROJUST Rikostarkastaja Karl Linderborg on määrätty kansalliseksi asiantuntijaksi (SNE) Eurojustiin Tällä kertaa Eurojustin kansallisen asiantuntijan tehtävä täytettiin keskusrikospoliisista. Järjestelyn keskeisenä tavoitteena on syventää ja kehittää osaamista ja yhteistyötä syyttäjälaitoksen ja poliisiorganisaation välillä. Näin turvataan myös kansallisen asiantuntijan tehtävän täyttäminen koko kalenterivuodeksi. Virkavapaudet LAPIN SYYTTÄJÄNVIRASTO Mikko Valanne virkavapaalla Elina Karvo virkavapaalla SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTO Timo Partanen on virkavapaalla Heli Leinonen on virkavapaalla *** VKSV:n määräaikaista ylitarkastajan virkaa ei täytetä Valtakunnansyyttäjänvirastossa haettavana olleen määräaikaisen ylitarkastajan viran täyttömenettely on keskeytetty. Syyttäjälaitoksen ja VKSV:n määrärahatilanne sekä erityisesti sen tulevat näkymät ovat hakuprosessin aikana olennaisesti huonontuneet. *** Syyttäjien Aslak-kurssi 18 Anja-Riitta Rinkinen apulaispäälliköksi Katja Harakka kihlakunnansyyttäjän S12-vaativuustason virkaan alkaen. Sirpa Väätäinen huumausainerikoksiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen perehtyneen erikoissyyttäjän tehtävään Tammikuussa 2015 alkavan Aslak-kurssin kohderyhmänä ovat syyttäjälaitoksessa työskentelevät syyttäjät ja muut lainkäyttöhenkilökuntaan kuuluvat. Hakuaikaa on saakka. Hakuohjeet ovat intrassa. Kurssiin kuuluu neljä jaksoa: , , ja Kaikki jaksot järjestetään Rantasipi Siuntiossa. Lisätietoja antaa VKSV:n tarkastaja Satu Sarkala, puh tai (henkilöstöhallinnon sähköposti).

19 HENKILÖSTÖ Työtyytyväisyystutkimus 2014 Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus toteutetaan Tutkimuksesta lisää seuraavassa Akkusastoorissa. Viime vuoden tulokset intrassa: Henkilöstöasiat» Työhyvinvointi ja työsuojelu» Työtyytyväisyys» Työtyytyväisyys syyttäjälaitoksessa. VKSV:n korkeakouluharjoittelijat nuorentavat taas viraston työntekijöiden keski-ikää kesän ajan. Kuvassa vas. Lars Lindeman Helsingin yliopistosta, oik. Minna Karvonen Lapin yliopistosta ja Kati Hussu Turun yliopistosta. Kolmatta kesää virastossa työskentelee Ilkka Komulainen, 2. vas., tällä kertaa syyttäjänsihteerinä. *** Valtion uusi rekrytointijärjestelmä korvaa Heli-järjestelmän Heli2-järjestelmä otetaan käyttöön huhtikuussa Siihen asti käytetään normaalisti nykyistä Heliä. Heli2 otetaan käyttöön yhden yön aikana, samaan aikaan kaikissa virastoissa. Käyttöönottoon liittyvä ohjeistus ja materiaali tulee virastoihin vuoden 2014 aikana. *** Uusi asetus syyttäjänvirastojen palvelutoimistoista voimaan Kolme syyttäjänvirastojen palvelutoimistoa lopetti toimintansa elokuun alussa. Lakkautetut palvelutoimistot ovat Länsi-Suomen syyttäjänviraston Salon palvelutoimisto sekä Itä-Suomen syyttäjänviraston Varkauden ja Savonlinnan palvelutoimistot. Uusi oikeusministeriön asetus syyttäjänvirastojen palvelutoimistoista tuli voimaan Asetuksen myötä palvelutoimistojen määrä supistuu nykyisestä 26:sta 23:een. Tea Kangasniemi aloitti Valtakunnasyyttäjänvirastossa valtionsyyttäjänä Valtakunnansyyttäjän uusi yleinen ohje ilmoitusvelvollisuudesta voimaan elokuussa Valtakunnansyyttäjä on antanut uuden yleisen ohjeen paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuudesta. Se on voimassa alkaen ja kumoaa ohjeen VKS:2011:1. Yleinen ohje on julkaistu Valtakunnansyyttäjäviraston kotisivulla: Julkaisut ja ohjeet -> VAltakunnasyyttäjän yleiset ohjeet -> VKS:2014:1 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Ohjeen liitteenä on myös uusi ilmoituslomake. KUVA: PILVI ISOTALUS KUVA: MARIA TURKIA 19

20 Tiedotus PL 333, HELSINKI vksv.fi ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään

YRITYSMARATON KUULUSTELUJEN VIDEOINTI MERJA TERÄVÄ KYBERTURVALLISUUS

YRITYSMARATON KUULUSTELUJEN VIDEOINTI MERJA TERÄVÄ KYBERTURVALLISUUS 3 2014 YRITYSMARATON KUULUSTELUJEN VIDEOINTI MERJA TERÄVÄ KYBERTURVALLISUUS SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA Leuhkana lomalta töihin 3 Yhdestä kuulemisesta tuli viisi erilaista pöytäkirjaa 4 Taito-hanke etenee

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun

Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun YLEINEN OHJE Dnro 28/31/15 29.2.2016 Voimassa 1.3.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 A PL

Lisätiedot

Paikka Mikkeli Kuitula, Kotka C2010, Kouvola 247, Savonlinna 271

Paikka Mikkeli Kuitula, Kotka C2010, Kouvola 247, Savonlinna 271 Pöytäkirja 2015 1 Aika 17.11.2015 klo 09:05-11:00 Paikka Mikkeli Kuitula, Kotka C2010, Kouvola 247, Savonlinna 271 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 4 Esityslistan hyväksyminen

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

HE 92/2011 vp. annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä. tietojen luovuttamisesta syyttäjäviranomaisille.

HE 92/2011 vp. annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä. tietojen luovuttamisesta syyttäjäviranomaisille. HE 92/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi syyttäjälaitoksesta annetun lain 32 :n, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 90/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 81/2011 2.12.2011 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, tutkimusapulainen Virasto Yliopisto Korvausvaatimus Perustelut

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 439/2011 Laki syyttäjälaitoksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen 14.5.2013 Tampere Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto 1. Yhteistyö 2. Ohjaaminen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Yhteensä. Nainen. HTV:t. (poistyöll. ja harj.) kaikki. HTV:t. Yhteensä. kaikki. Mies Lkm % Yhteensä. Nainen. HTV:t. kaikki. Lkm

Yhteensä. Nainen. HTV:t. (poistyöll. ja harj.) kaikki. HTV:t. Yhteensä. kaikki. Mies Lkm % Yhteensä. Nainen. HTV:t. kaikki. Lkm Henkilöstön lukumäärä, miehet ja naiset, htv:t 31.12.- Mies Lkm % Lkm % Lkm % Mies Lkm % Mies Lkm % Syyttäjälaitos 209 36,9 358 63,1 567 100 527,5 516,0 222 37,4 371 62,6 593 100 545,6 534,2 212 36,5 369

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295 Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VKSV yhteensä yhteensä yhteensä Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu henkilökunta 18,5 18,7 19,1

VKSV yhteensä yhteensä yhteensä Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu henkilökunta 18,5 18,7 19,1 1B Mukana harjoittelijat ja työllistetyt Syyttäjät 342,5 349,4 351,8 Muu henkilökunta 186,9 186,4 176,8 HENKILÖKUNTAA YHTEENSÄ 529,3 535,8 528,6 VKSV Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

NOKIAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ (8) Kirkkovaltuusto Kokous Maanantai klo

NOKIAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ (8) Kirkkovaltuusto Kokous Maanantai klo NOKIAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 (8) KOKOUSTIEDOT Aika Maanantai 4.1.2010 klo 17.00-17.27 Paikka Seurakuntakeskus KÄSITELTÄVÄT ASIAT KV 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 KV 2 PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

Pelastustoimen naisverkosto Tampere

Pelastustoimen naisverkosto Tampere Pelastustoimen naisverkosto Tampere 14.11.2015 Tervehdys verkoston suojelijalta Arvoisat Pelastustoimen naisverkoston puuhanaiset, verkoston jäsenet On hienoa saada kutsu tulla tämän verkoston suojelijaksi.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2008

Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä laski vuonna 2008 Hovioikeudet ratkaisivat Tilastokeskuksen mukaan 11 547 asiaa vuonna 2008. Määrä on 4,4 prosenttia

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Kokouskutsu ja asialista, Pöytäkirja Kokous 4/2009 Aika: Perjantai 16.10.2009 klo 10.20 12.15 Paikka: Oulun yliopisto, kokoushuone HR 144 Läsnä: Rehtori Lauri Lajunen pj., rehtori Arto Karjalainen, johtaja

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle

Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle Niina Turumäki, Valtiokonttori Marjaana Laine, valtiovarainministeriö Valtiokonttori Työnantajakuvateoriaa Matkan varrella opittua Tavoitteet ja todellisuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

muutos mahdollisuudeksi Uudelleensijoittumisella uusiin työtehtäviin

muutos mahdollisuudeksi Uudelleensijoittumisella uusiin työtehtäviin muutos mahdollisuudeksi Uudelleensijoittumisella uusiin työtehtäviin Uudelleensijoittuminen tarjoaa mahdollisuuden jatkaa valtion palveluksessa Alueellistamisen ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävien

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.6.2016 COM(2016) 426 final 2016/0196 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS oliiviöljyä ja syötäväksi tarkoitettuja oliiveja koskevan vuoden 2015 kansainvälisen sopimuksen allekirjoittamisesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 4 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-006724 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää kuntalain 89 :n

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot