Maitoyrittäjät -jäsenkirje 1/2016

Transkriptio

1 Maitoyrittäjät -jäsenkirje 1/2016 Tässä jäsenkirjeessä: Puheenjohtajan tervehdys 2 Rehuhävikki - taloudellinen menetys 3 Nurmiseminaari Lempäälässä Vuosikokousseminaari Oulussa 7 Tulevat tapahtumat 8 Asiaa jäsenyydestä 8 Kuukauden kevennys 9 Väki- ja karkearehujen asianmukainen varastointi vähentää varastoinnin aikana tapahtuvaa hävikkiä. Sivu 3.

2 Sivu 2 Puheenjohtajan tervehdys Vuosi on alkanut varsin kuivissa keleissä. Toivottavasti kaikki jäsenemme selvisivät pakkasista ilman suurempia tuskia ja vaurioita. Jälleen kerran tuli todistettua kaiken yli kahdenkymmenen menevän pakkasen olevan liikaa, ainakin työnteon kannalta. Sääennusteet lupaavat nyt jatkossa leppoisampia kelejä, joten eiköhän tämäkin talvi taas tästä selätetä. Samaa ei voi todeta maitomarkkinoista. Leppoisampia kelejä ei tunnu olevan vieläkään luvassa. Tuotanto jatkaa ainakin Euroopassa kasvuaan, esimerkiksi Hollannissa ja Irlannissa tuotanto lisääntyy kaksinumeroisin pronsentein. Me tuotantoomme investoineet viljelijät joudumme pakosta korvaamaan alentunutta hintaa litroja lisäämällä ympäri Euroopan. Samanaikaisesti kauppa hurskastelee kuluttajien silmissä halpuuttamisillaan väittäen maksavansa sen omasta pussistaan. Me tiedämme totuuden. Saman totuuden jäljillä oli myös Talouselämä- lehden toimittaja. Ruoan halpuuttamista koskevassa artikkelissaan hän oli varsin onnistuneesti oivaltanut tilanteen myös meidän alkutuottajien näkövinkkelistä. Hän toi myös hyvin vahvasti esille erilaisten verojen yli 40 prosentin osuuden ruuan hinnassa. Se huomioiden suomalainen ruoka ei todellakaan ole maailman kalleinta, muut maat Pohjolassakin jäivät kallimmiksi. Tämä meidän viljelijöidenkin on hyvä pitää mielessä. Me tuotamme hengenpitimiä kilpailukykyisesti tälle kansalle. Toisaalta me tilatasolla investoimme vuosittain yli 150 milj. euron edestä. Lukuun kun lisätään vaikkapa vain eri maidonjalostajien toimesta tapahtuvat vuosittaiset investoinnit, loppusumma alkaa lähennellä jo puolta miljardia. Se kaikki kohdistuu kotimaahamme ja jää tänne kiertoon. Emme todellakaan ole pieni tekijä tälle kansantaloudelle. Voimme siis kulkea pystyssäpäin. Meidän kaikkien on tärkeää pitää tätä asiaa esillä. Maitoyrittäjät jatkaa edelleen kustannusjahti teemalla. Sarkaseminaareissa oli jälleen jaossa tietoa ja kokemuksia muualta päin maailmaa. Kiitos jäsenistölle runsaasta osallistumisaktiivisuudesta! Seuraavaksi keskitymme arkipäivän managementtiin ja sen terävöittämiseen sekä kustannustehokkaaseen ruokintaan. Aiheista enemmän myöhemmin tässä kirjeessä. Maitoisaa keväänodotusta kaikille! Lypsetään tankit pullolleen kaikesta huolimatta. Juha Kantoniemi Puheenjohtaja, Maitoyrittäjät Ry

3 Sivu 3 Teksti: Randy Pepin Käännös ja kuvat: Heidi Fontell Rehuhävikki - taloudellinen menetys Rehuhävikki on yhteinen kiusa kaikilla kotieläintiloilla. Sekä kotoperäiset- että ostorehut kuten vilja ja valkuaisrehut ovat yleensä suurin kustannuserä tiloilla. Tämän vuoksi pienikin muutos rehuhävikissä suuntaan tai toiseen vaikuttaa tilan talouteen. Hävikin määrä vaihtelee tilakohtaisesti ja vaihtelu voi olla hyvin laajaakin. Kuitenkin tilanne, jossa hävikkiä ei ole, on kotieläintiloilla käytännössä mahdoton. Lukuunottamatta haihtuvia kaasuja, miltei kaikki hävikkirehu päätyy lopulta peltoon. Hävikin pieneneminen vaikuttaa myös ravintoaineiden kulkeutumiseen ympäristöön, fosfori mukaan lukien. Ostorehut ovat suurin tilan ulkopuolinen lähde fosforille melkein kaikilla kotieläintiloilla. Hävikeissä on eroa Suurin osa viljelijöistä aliarvioi varastoinnin aikana tapahtuvan rehuhävikin. Lähteiden mukaan joillakin tiloilla säilörehun varastoinnin aikana tapahtuva hävikki pystytään pitämään 6 %:ssa, mutta 15 %:n hävikkimäärä on yleisempi. Menetysten pitäminen alle 10%:ssa on kohtuullinen tavoite. Heikot käytännöt säilörehuketjussa voivat kasvattaa hävikin määrää joillain tiloilla jopa 30 %:n. Väkirehuteollisuuden toimijat voivat pitää väkirehujen hävikin 1 %:ssa, mutta monilla tiloilla hävikki on 10 %:n luokkaa. Hyvä tavoite tiloille on pitää väkirehuhävikki alle 5 %:ssa. Todellisen hävikkimäärän tietäminen on vaikeaa ilman järjestelmällistä punnitusta sekä tarkkaa kirjanpitoa tilalle tulevista ja lähtevistä rehuista. Huomattavat säästöt mahdollisia Lähteiden mukaan monilla karjatiloilla on mahdollisuus vähentää rehuhävikkiä ainakin 5 %:lla. Siksi laskin käytössäni olevan tilan tiedoilla lukumäärät tilan rehun kokonaiskäytöstä ja vähensin 5 % ostetusta viljasta, tiivisteestä ja karkearehusta. Sen jälkeen laskin paljon kotoista rehua olisi enemmän, mikäli hävikkiä tapahtuisi 5 %:a vähemmän. Myös tämä laski ostorehujen tarvetta. Esimerkkikarjassa oli 330 lypsävää ja 320 hiehoa, mutta muutin määrän 100 lypsävän tilaan. Tila kasvattaa hiehot itse. Näin oman karjan vertaaminen esimerkkitilaan on useimmille tiloille helpompaa. Taulukko alla kuvaa säästöjä jotka saavutetaan kun hävikki laskee 5 %:a. Säästöt ovat vajaa euroa sadan lypsylehmän tilalla vuodessa, huomattava taloudellinen vaikutus siis. Säästöjen määrä tietysti vaihtelee markkinahintojen mukaan; hinnat tässä tutkimuksessa ovat otettu vuoden 2015 keskivaiheilta. Hävikin vähentäminen keskittyy johdon ja työntekijöiden päivittäiseen tarkkaavaisuuteen rehun varastoinnissa ja ruokinnan eri työvaiheissa. Karkearehut Väkirehut Yhteensä VUOTUINEN SÄÄSTÖ 100 LYPSYLEHMÄN TILALLA HÄVIKIN PIENENTYESSÄ 5 % Säilörehuketjun heikkoudet voivat kasvattaa hävikin määrää tiloilla jopa 30 prosenttiin. Lukkoaidat ruokintapöydän edessä auttavat vähentämään rehuhävikkiä

4 Sivu 4 Tuuliverhot rehuvarastoissa auttavat pitämään hävikkimäärän kurissa Karjatiloilla on mahdollisuus vähentää rehuhävikkiä ainakin viidellä prosentilla. Laskelmissa käytin 5 %:n vähennystä kaikissa rehukomponenteissa esimerkkitilalla, vaikka todellisuudessa hävikin muutokset saattavat vaihdella eri rehujen välillä. Säästöt väkirehujen kohdalla ovat suuremmat, koska esimerkiksi mineraalit ja valkuaisrehut ovat usein kalliimpia kuin karkearehut. Siispä vaikka karkearehujen osalta on paljon potentiaalia vähentää rehuhävikkiä, sisältävät väkirehut enemmän kalliita ja ravintoainepitoisia aineksia, jotka aiheuttavat suurempia menetyksiä sekä taloudellisesti että ravintoaineiden menetyksen muodossa. Hävikin pienentäminen tilalla voi vaikuttaa merkittävästi siihen suhteeseen kuinka paljon ravintoaineita tilalta poistuu ilman että ne ovat kulkeneet eläimen läpi. Lisähyöty rehujen silmällä pitämiseen on se, että mitä laadukkaampaa rehua karjallesi tarjoat, sitä paremmin ne tuottavat. Säilörehu: Korjuu oikea kosteus ja niittokorkeus antavat hyvät eväät säilöntään Rehusiilon täyttäminen tehtävä nopeasti ja tiivistettävä asianmukaisesti Siilon peittäminen tehtävä nopeasti ja asianmukaisesti Siilon rakenne halkeamat, epätasaiset lattiat ja epäpuhtaudet voivat aiheuttaa pilaantumista Avattu siilo rehun siisti leikkaus hidastaa lämpenemisen alkamista Eläimet Tuhoeläimet, linnut, supikoirat yms. aiheuttavat suoraa hävikkiä ja edistävät rehun pilaantumista Rehukeskus ja aperuokinta: Tuuli puhaltaa varastoitua rehua kasoilta ja/tai kauhasta apevaunuun kaatamisen aikana Vesivahingot vuotavat katot ja varastot, huono viemäröinti Kosteus pilaa useammat rehut, eritoten väkirehut Rehun kuljetus rehua putoilee ja kulkeutuu renkaissa ympäriinsä Tuholaiset ja linnut aiheuttavat suoraa hävikkiä Navetta: Eläimet viskovat rehua pienin hävikki, jos ruokintapöydällä on lukkoaidat Pöydälle jäänyt ylijäämärehu pidä alle 3-5%:ssa, tarjoa ylijäämät toiselle eläinryhmälle Ruokintapöydällä olevan rehun lämpeneminen ja pilaantuminen vaikuttaa syöntiin, rehun ravintoaineisiin ja lisää rehujätettä Paalihäkki Riippuen mallista hävikki vaihtelee 3,5 ja 15 %:n välillä ja voi olla jopa 45 % ilman paalihäkkiä

5 Sivu 5 Teksti: Heidi Fontell Nurmiseminaari Lempäälässä Lempäälän Ideaparkissa kokoonnuttiin haistelemaan uusia tuulia nurmentuotantoon, kun Maitoyrittäjät ry järjesti nurmiseminaarin joulun alla Luennoitsijaksi saimme Anu Ellän ProAgria Länsi-Suomesta. Anu on nurmentuotantoon erikoistunut huippuasiantuntija ja hän muun muassa vetää benchmarking-pienryhmätoimintaa. Viljelijäpuheenvuoron saapui pitämään Perttu Uusitalo, maidontuottaja Tupamäen tilalta, Tarvasjoelta.Seminaarissa kuultiin asiaa kotimaisilta tiloilta sekä tehtiin katsaus ulkomaisille tiloille. Lisäksi saatiin neuvoja erilaisten nurmiseosten suunnitteluun. Pienryhmistä puhtia Anu Ellä pyörittää ProAgrian viljelijänurmiryhmiä ympäri Suomen. Pienryhmissä kokoonnutaan säännöllisin väliajoin ja pohditaan nurmiviljelyä teemoittain. Pienryhmässä keskustellaan havainnoista ja ryhmäläiset yhdessä Anu mentorin ominaisuudessa ohjaa ryhmiään parempaan tulokseen. Osa viljelijöistä ovat olleet mukana pienryhmätoiminnassa jo useampia vuosia. Ryhmäläisten mielestä etuja ryhmään kuulumisesta ovat muun muassa havainnointikyvyn paraneminen, satotason nousu ja motivaation kasvu mitata ja tarkastella tuloksia. Nurmiryhmien satotasot ovat selkeästi suomen keskiarvoista satotasoa korkeammat ja luku on kasvanut vuosi vuodelta. Ryhmässä vieraillaan nurmiryhmäläisten tiloilla, kuullaan uusinta tietoa nurmiviljelystä ja tehdään vuosittain opintomatka. Panostamalla nurmiseokseen saat palkinnoksi laadukkaan ja runsaan sadon Seminaarissa saatiin vinkkejä nurmiseoksiin Nurmet kuntoon lajikevalinnoilla Luennollaan Anu antoi vinkkejä nurmiseosten sopivuudesta eri olosuhteisiin. Sama seos ei sovi joka maalajille, vaan parhaan tuloksen saa, jos seosta muutetaan lohkon maalajin mukaan. Jos maalaji vaihtelee lohkon sisällä, voi seokseen laittaa paljon eri lajeja. Ne sitten lajittuvat pellossa luonnonvalinnan mukaan. Kun nurmiseosta mietitään, niin tähtäimessä on saada laadukasta nurmirehua ruokintaan. Ruokinnallisen laadun lisäksi on tärkeää ottaa huomioon seoksen satoisuus, sillä se on laadun rinnalla avain pienempiin ruokintakustannuksiin. On siis pyrittävä tiheään ja tasalaatuiseen nurmeen. Tiheys ei tarkoita pelkästään päällepäin näkyvää nurmimassaa, vaan on tarkistettava tiheys tyvestä latvaan. Anu totesi luennollaan, että parhain tulos saavutetaan, kun kylvöseokseen panostetaan enemmän. Korkeiden satotasojen tiloilla nurmisiementen kustannukset ovat keskimääräistä korkeammat. Alkuvaiheen sijoitus palkitaan runsaalla sadolla! Nurmiseminaarin luentomateriaalit on luettavissa jäsensivuillamme! Materiaalissa mm. paljon hyviä vinkkejä nurmiseoksiin.

6 Sivu 6 Maitoyrittäjien nurmien tunnusmerkit Anu pyysi nurmiseminaarin osallistujia vastaamaan muutamiin nurmiaiheisiin kysymyksiin. Ohessa yhteenveto vastauksista. Nurmiheinäkasvit: TT+NN+PA+RN+VA TT+NN+ENG RAI TT+RN+rainata+ENG rai RN+raiheinät+NN RN+TT+NN+VALKOAPILA+PA+Eng Rai Timotei + ruokonata Typensitojakasvit: Pa+Va+ herne perustettaessa Va + mailas Pa + Va + Mailanen + herne Pa +Va Mailaset, apilat, virnat Herne, puna-apila, valkoapila 3 tärkeintä haastetta/nurmituotanto: Aukot pois Rikat (apila mukana) Oikea-aikainen korjuu Korjuun oikea ajoitus vs. sää Tiheys/lannanlevityksen vaurioiden välttäminen/ lannoitustasot Vesitalous/kalkitus/tiheys Hävikki, rikkaruohot, satotaso 3 tärkeintä tavoitetta / nurmituotanto: Lisää tasaisuutta satoihin Lisää satoa / ha Parempi ruokinnallinen laatu Perustamisen onnistuminen/rikkatorjunta/yli 8500 kakg/ha Maitoa/ha PALJON! Rehujen riittävyys! + laatu Lypsättävää satotason kärsimättä Lannanlevitys/rikat/tiheys Siemenseokset Syönti-indeksi: Ruokinnallinen laatu: Vaihtelee Yli Nurmen tiheys: Satotaso/säilörehunurmet: ? väh Rehuanalyysien määrä: 10 2/sato 3/sato 8 kpl tämän vuoden sadoista 10/vuosi 10-15/vuosi /vuosi (sis. vilja) 30 + /vuosi ~2/siilo 2x sato 1 x sato Onko niitä ikinä liikaa?

7 Maitoyrittäjät Sivu 7 Maitoyrittäjät ry:n Vuosikokousseminaari Ruokinnalla parempaan tulokseen! Oulu Break Sokos Hotel Eden KESKIVIIKKO TORSTAI Lounas Maitoyrittäjät ry:n vuosikokous Seminaarin avaus Katsaus maitomarkkinoihin Pj. Juha Kantoniemi, Maitoyrittäjät ry Maitoasiamies Ilkka Pohjamo, MTK Keenan system - enemmän irti rehusta Kahvi+ Yhteistyöyritysten esittely Toimitusjohtaja Jan-Ove Brink, Keenan Ruotsi Tilacase: Östergårds Mjölk Tilan management ja kustannustehokkuus Ole Blomqvist, Kastelholm, Ahvenanmaa 320 lypsävää, asemalypsy 3x/pvä Keskustelua ja loppupuheenvuoro Lounas Oikeaoppisen ruokinnan tärkeys Ruokintasuunnittelija Martina Schmit Detlefsen, Keenan, Ruotsi Kahvi Ruokinnan management ja tilatason tuloksia Carina Lagerstedt, Ulvhult Säteri, 450 lypsävää, Ruotsi Yhteenveto ja kysymyksiä Toimitusjohtaja Jan-Ove Brink, Keenan Ruotsi Positiivisuus itsensä johtamisen työkaluna Seminaarin hinta: Jäsenet: Seminaari 72 + illallinen 45 Ei-jäsenet: Seminaari illallinen 45 (Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa) Pia Orell-Liukkunen, VirtaAvain Illallinen, Ravintola Nallikari Iltaohjelmana Naurun Tasapaino -kilpailun voittaja Stand-up koomikko Matti Patronen! Ilmoittautumiset mennessä TÄÄLLÄ tai osoitteeseen maitoyrittajat@gmail.com. Ilmoitathan myös majoitustarpeesi sekä osallistumisesi illalliselle ja mahdolliset erikoisruokavaliot. Majoittuminen: Oulun Break Sokos Hotel Edenissä on mahdollisuus yöpyä hintaan 110 /2hh/vrk tai 90 /1hh/vrk. Majoitukset varataan Maitoyrittäjien kautta, mutta maksetaan itse hotellilla. Hintaan sisältyy aamiainen, sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttöoikeus. PÄÄSPONSORINA: Maitoyrittäjät Ry maitoyrittajat@gmail.com

8 Kuva: Heidi Fontell Maitoyrittäjät Sivu 8 Tulevat tapahtumat Opintomatka kotimaan tilakohteisiin! Ensi kesälle on suunnitelmissa toteuttaa opintomatka kotimaan tilakohteisiin. Alustavaksi ajankohdaksi on asetettu Lisätietoa kohteista ja aikataulusta tulee myöhemmin. Asiaa jäsenyydestä Mikäli tiedät jonkun maitotilallisen, tai muun asiasta kiinnostuneen henkilön, joka olisi kiinnostunut tulemaan jäseneksi yhdistykseen, toivotamme mielellämme uusia jäseniä mukaan! Jäsenhakemuksen voi täyttää osoitteessa: Jos et ole jostain syystä kokenut saavasi vastinetta jäsenyydelle, etkä halua jatkaa Maitoyrittäjien jäsenenä, voisitko ystävällisesti ilmoittaa siitä maitoyrittäjien sähköpostiin maitoyrittajat@gmail.com. Tämä helpottaa jäsenrekisterin ylläpitoa sekä maksuliikenteen seurantaa. Kiitos!

9 Kuvat:Internetin ihmeellinen maailma Maitoyrittäjät Sivu 9 Kuukauden kevennys Lehmä oppii yrityksen ja erehdyksen kautta. Tällä kertaa keventelemme näiden yritteliäiden eläinten kanssa! Onko teidän tilallanne sattunut jotain, mistä saa makeat naurut vielä vuosien jälkeenkin? Kerro se meille, niin jaamme sen jäsenkirjeessämme, sillä jaettu ilo on moninkertainen ilo! Tarinat voitte lähettää osoitteeseen: maitoyrittajat@gmail.com