KONGINKANKAAN KANAVAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN

Transkriptio

1 KONGINKANKAAN KANAVAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) , ,

2 2 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Konginkankaan taajaman itäosassa, Sumiaisiin johtavan Matilanvirrantien etelä- ja pohjoispuolella vajaan puolen kilometrin päässä Konginkankaan keskustasta. Kaavalla kumottavan kanava-aluevarauksen osa rajautuu pohjoisessa Keitele-järven Räihänselkään ja eteläosassa Pyyrinlahteen. Kaavamuutosalue rajautuu länsiosassa Kirkkokatuun ja itäosassa Lapinniementiehen. Koko suunnittelualue on pinta-alaltaan noin n. 19 ha. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksessa (maakuntavaltuuston hyväksymä) Konginkankaan kanavan varaus on poistunut. Asemakaavan muutos laitettiin vireille, kun tiedettiin, että varaus tulee maakuntakaavasta poistumaan ja ettei kanavan toteuttamiselle ei ole mahdollista saada valtion rahoitusta. Tavoitteena on kumota ja muuttaa asemakaavaa kanavalle varatulla alueella ja lähiympäristössä sekä palauttaa maankäyttöä mm. asumis- ja virkistyskäyttöön. Lisäksi tarkistetaan kanava-alueen ympäristön korttelin ja tontin rajauksia sekä kaavamääräyksiä ja kumotaan asemakaavaa myös muilta tarpeettomilta osilta. 3. SUUNNITTELUTILANNE 3.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääriilmiöihin. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto 3.2. Maakuntakaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on määrätty tulemaan voimaan alkaen. Koko Keski-Suomi on maakuntakaavassa osoitettu biotalouteen tukeutuvaksi alueeksi (kellertävä väri). Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kunta-/palvelukeskus (a), asumisen ja vapaa-ajan asumisen vetovoima-aluetta (ruskea vaakaviivoitus), kulttuuriympäristön vetovoima-aluetta (ruskea vinoviivoitus) sekä matkailun ja virkistyksen vetovoima-aluetta (sininen pystyviivoitus). Vt4 on osoitettu valtatien 4 kehittämisakseli merkinnällä (vihertävä paksu katkoviiva) ja seututie (st) on osoitettu maisema-/matkailutieksi (vihreä-musta viiva). Konginkankaan kirkonkylän koulukeskus ympäristöineen on todettu merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi maakuntakaavan alueluettelossa. Kulttuuriympäristön kohteita ei ole osoitettu erikseen maakuntakaavakartalla.

3 3 Kuva 1. Ote tarkistetusta Keski-Suomen maakuntakaavasta. Kaavoitettavan alueen sijainti on osoitettu punaisella nuolella Yleiskaava Konginkankaan kirkonkylän Masonmäen osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu vesiliikenteen aluetta (LV), lähivirkistysaluetta (VL), asuinpientalojen aluetta (AP), julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY), maatalousaluetta (MT). Lisäksi alueelle on osoitettu ulkoilureitti (palloviiva) ja suunnittelualueen halki kulkeva alueellinen pääväylä (musta paksu viiva) ja sen varrelle kevyen liikenteen reitti (musta palloviiva). Kuva 2. Ote osayleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella katkoviivalla. Äänekosken rantayleiskaava on hyväksytty Äänekosken kaupunginvaltuustossa Voimassa olevan asemakaavan kanava-aluetta (LK/v) ulottuu pieneltä alueelta rantayleiskaavan vesialueelle (W) sekä maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M), johon on osoitettu venevalkama (LV).

4 4 Kuva 3. Ote rantayleiskaavasta. Alue, joka osuu asemakaavoittavalle alueelle on osoitettu punaisella nuolella. Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 (oikeusvaikutukseton) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa marraskuussa Suunnittelualue sijoittuu kylien kehittämisalueelle (sininen katkoviiva), jolle on osoitettu virkistys- tai kevyen liikenteen yhteystarve Konginkankaan keskustaan Liimattalasta ja Matilanvirralta Kuva 4. Ote Äänekoski 2016 rakenneyleiskaavasta, suunnittelualue osoitettu punaisella nuolella Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava. Voimassa olevassa asemakaavassa on suunnittelualueelle osoitettu kanava-aluetta, joka on varattu valtion tarpeisiin (LK/ v). Maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä kanava-alue on poistettu maakuntakaavasta, joten sen osoittaminen asemakaavassa ei ole enää tarpeen. Lisäksi suunnittelualueella on erillispientalojen korttelialuetta (AO), erillispientalojen korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään AO/s, yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), lähivirkistysaluetta (VL), yleisen tien aluetta (LT).

5 5 Kuva 5. Ote Konginkankaan asemakaavasta. Suunnittelualue osoitettu sinisellä katkoviivalla. Ennen vuonna 2003 hyväksyttyä asemakaavan muutosta suunnittelualueella oli kaavaan osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta. Nyt laadittavassa asemakaavan muutoksessa tarkastellaan kanavaalueen palauttamista aikaisemman asemakaavan mukaiseen tilanteeseen. Alueen osat, joille ei ole tarpeen osoittaa merkintöjä, kumotaan nyt laadittavassa asemakaavamuutoksessa. Kuva 6. Ote vuoden 1985 mukaisesta asemakaavasta, joka on osittain korvattu vuonna 2003.

6 Muut selvitykset ja suunnitelmat - Konginkankaan rakennusinventointi 1993 (Keski-Suomen museo 1993) - Äänekosken seutukunta, Äänekosken keskusta-alue, Suolahti, Sumiainen ja Konginkangas. Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke Aada Mustonen ja Sini Saarilahti. Keski-Suomen museo Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Kohdeluettelo. Keski-Suomen museo Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 aineisto 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja alueen erityispiirteistä arvioidaan tätä kaavahanketta koskevat tavoitteet. Kaavan vaikutukset kohdistuvat naapurikiinteistöihin, sosiaalisiin ja yhdyskuntataloudellisiin vaikutuksiin sekä ympäristöllisiin ja liikenteellisiin vaikutuksiin. Vaikutusten esiintyminen ja arviointi tapahtuu asiantuntijoiden, viranomaisten, maanomistajien, asukkaiden ja suunnittelijoiden kanssa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Lähtökohtana ovat aiemmat suunnitelmat ja inventoinnit sekä kartat. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavan mukaista tilannetta ja sen asetettuja tavoitteita nykytilanteeseen Vaikutusten arviointia tehdään läpi kaavaprosessin. Kaavan vaikutuksia arvioidaan seuraavien ominaisuuksien osalta: 1) Ympäristölliset vaikutukset (pintavedet, luonto ja eläimistö) 2) Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset (asukkaiden arkielämän laatu, turvallisuus, viihtyisyys, yhdyskuntatekniset kustannukset) 3) Liikenteelliset vaikutukset (yhdyskuntarakenne, liikkumismuodot, raskas liikenne, kevyt liikenne ym.) 4) Vaikutukset rakennettuun ympäristöön (rakennuskulttuuri, maisema- ja taajamakuva) 5) Ilmastonmuutos (yhdyskuntarakenne, liikenne, energia) Lisäksi asemakaavassa arvioidaan asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin, koska asemakaavan muutoksessa esitettävä ratkaisi poikkeaa voimassa olevasta yleiskaavasta. Vaikutusten arviointi suoritetaan kaavaselostuksessa kaavoittajan toimesta. 5. OSALLISET Osallisia ovat alueen maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät sekä muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä yritykset ja muut toimijat ja asianosaiset - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen museo - Keski-Suomen liitto - Elenia Oy - Äänekosken Energia Oy - Äänekosken tekninen lautakunta - Äänekosken ympäristölautakunta - Vesialueen osakaskunnat

7 7 6. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tiedottaminen Kaavasta tiedottaminen tehdään kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoituslehdessä (Pikkukaupunkilainen) sekä erillistiedoksiannolla mahdollisille ulkopaikkakuntalaisille osallisille. Kaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan luonnosaineisto asetetaan kuulutuksella nähtäville MRA 30 :n mukaisesti Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluihin (kaupungintalon 3. krs.) ja kaupungin kotisivuille ( Luonnosvaiheen aikana osallisille varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavahankkeesta kirjallisesti kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaavasta pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotus Kaavaehdotus pidetään virallisesti nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 30 päivää Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa. Osallisille varataan mahdollisuus muistutusten ja lausuntojen antamiseen. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee toimittaa kirjallisena kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteena, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto (vastine) esitettyyn mielipiteeseen. Kaavasta pyydetään tarvittaessa lausunnot viranomaisilta. Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan paikallislehdessä ja kaupungin kotisivuilla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 7. AIKATAULU Tavoitteena on asettaa kaavaluonnos nähtäville keväällä 2018 ja kaavaehdotus syksyn 2018 aikana. Kaava on mahdollisuuksien mukaan vietävissä hyväksymiskäsittelyyn YHTEYSTIEDOT Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut Hallintokatu ÄÄNEKOSKI Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, p Suunnitteluavustaja Paula Junikka, p Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa. etunimi.sukunimi@aanekoski.fi