Strategiset kasvuvalinnat - Miten tunnistamme tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia? Säätytalo, Sali 3, Helsinki

Transkriptio

1 Strategiset kasvuvalinnat - Miten tunnistamme tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia? Säätytalo, Sali 3, Helsinki

2 Ohjelma 9.00 Avaus ja katsaus Kestävän kasvun agendaan ja tulevaisuuden kasvuvalintoihin Kansliapäällikkö Jari Gustafsson, työ- ja elinkeinoministeriö 9.15 Tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien tunnistamisen ja arvottamisen toimintamalli ja kasvuportfolio 0.1 Neuvotteleva virkamies Pirjo Kutinlahti, työ- ja elinkeinoministeriö Senior Partner Jarkko Pallasaho, Talent Vectia Oy Associate Consultant Millaria Wikman, Talent Vectia Oy Kommenttipuheenvuorot Toimitusjohtaja Jorma Turunen, Teknologiateollisuus Johtaja Paula Laine, Sitra Yleisökeskustelu Loppuyhteenveto ylijohtaja Ilona Lundström, työ- ja elinkeinoministeriö 2

3 Kestävän kasvun agenda 2.0: Kasvupolitiikan toiminnallistaminen TEM ulkopuoliset voivat pyytää raporttia:

4 Kasvun ja innovaatiotoiminnan uudet ajurit Työn ja osaamisen murros Arvoa tuottavat yritykset / työllistävät työt Uudet osaamisvaatimukset Johtaminen Rohkeat yksilöt Kasvun ja työllisyyden erkaantuminen Elämänlaatu ja merkityksellisyys Asiakkaan tarpeet Arvojen muutokset Emootioiden tunnistaminen Elämän laatu ja Käytettävyys merkityksellisyys Yhteiskunnallinen arvo Kestävä kehitys Rajalliset resurssit: ruoka, vesi, aika Hyvinvointiosaaminen Jakamistalous Ilmiölähtöisyys Sosiaaliset innovaatiot Osaaminen Yhteiskunnalliset reformit Maakuntauudistus SOTE-uudistus Liikennekaari Korkean lisäarvon liiketoiminta ja työpaikat Kokoaan suurempi Globaali työnjako ja arvoverkot Geoekonomiset valinnat Alustatalous Muualla tuotetun tiedon ja teknologioiden hyödyntäminen Työvoiman liikkuvuus Kumppanuudet ja ekosysteemit Yksityisen ja julkisen kumppanuudet Kokeilut ja kehitysympäristöt Osaamisen kumuloituminen, kaupallistaminen Teknologian, Radikaalit innovaatiot humanismin ja luovuuden Rohkea raha liitto Edelläkävijämarkkinat, Keinoäly, robotiikka innovatiiviset julkiset hankinnat Etiikka Monialaisuus ja -taitoisuus Luovan osaamisen hyödyntäminen 4

5 Yritysten kilpailukyvyn muuttuva luonne innovaatiopolitiikan laajentumisen tarve Kansainvälisesti kilpailukykyiset kokonaisratkaisut globaaleille tarpeille Uusien disruptiivisten innovaatioiden ja kokonaisratkaisujen globaali tarve Innovaatiopolitiikan laajentuminen, uudentyyppisten osaamisalustojen ja liiketoimintaekosysteemien vahvistaminen Lähde: tutkimus- ja innovaationeuvosto Globalisaatio ja digitalisaatio, houkuttelevien osaamisalustoj en kasvava Yritysten kilpailukyky merkitys syntyy enenevästi verkostotasolle kumppanuuksien, yhteisen alustan ja vision mahdollistamana Globaalit tarpeet ja kilpailukyvyn muuttuva luonne liiketoimintaekosysteemien ajureina

6 Suomen kasvuvisio ja kasvuportfolio Globaalit megatrendit ja kysyntä Esimerkkejä: - Uudistuva ja digitalisoituva teollisuus - Autonominen meriliikenne - Digitaalinen terveys Suomen kasvuvisio ja kasvuportfolio Kasvuportfolio luo pohjaa yhteiselle keskustelulle strategisista valinnoista Tutkimus- ja innovaationeuvosto luo suuntaviivat ja kriteerit kansallisille valinnoille Kansalliset painopistealat - Biotalous - Cleantech - Digitalisaatio - Terveys - Matkailu - Arktinen Kasvuportfolio 0.1 Kasvuportfolio 0.2 Suomalaiset vahvuudet, kyvykkyydet ja ekosysteemit tutkimusosaamisen hyödyntäminen Uusien kasvualueiden ja -ekosysteemien tunnistaminen & kehityshankkeet 6

7 Tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien tunnistaminen luo pohjaa yhteisille valinnoille sekä innovaatiokumppanuuksien ja liiketoimintaekosysteemien kehittämiselle Innovaatiorahoittajat ja - toimijat Elinkeinoelämä Ministeriöiden tulevaisuustyö Kaupungit ja alueet Tulevaisuuden kasvumahdolisuuksien tunnistaminen Strategiset valinnat Tutkimus- ja innovaationeuvosto linjaa periaatteet strategisille valinnoille Toimijat ottavat huomioon omissa strategisissa valinnoissaan Poikkihallinnolliset kasvustrategiat Kasvumoottorit Lippulaivat Innovaatiokumppanuudet ja ekosysteemit 7

8 Toimintamallin tavoite Tunnistaa tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia systemaattisesti, laaja-alaisesti, läpinäkyvästi ja eri toimijatahot osallistaen sekä aktivoida vuoropuhelua strategisista valinnoista 8

9 Toimintamalli

10 Suomen tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin prosessi 1. Tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien kartoittaminen Uusien kasvumahdollisuuksien tunnistamiseksi yhdistetään eri toimijoiden ennakointityön näkemykset Entry-kriteereinä ovat: 1) Missiolähtöisyys, taustalla merkittävä globaali tarve 2) Laajuus, tarve ekosysteemitason ratkaisulle Tuloksena alustava listaus Suomelle potentiaalista tulevaisuuden kasvumahdollisuuksista 2. Kasvumahdollisuuksien kuvaukset Kasvumahdollisuuksien tarkentavat asiantuntijakuvaukset Yleiskuvaus Markkinatarve, jonka ratkaisee Potentiaalinen merkitys Suomelle Kuvauksien laaja kommentointi ja näkemysten rikastaminen Tuloksena tiiviit ja rikastetut asiantuntijakuvaukset kasvumahdollisuuksista 3. Kasvumahdollisuuksien potentiaalisuuden arviointi Kasvumahdollisuusien arviointikriteerit: 1) Globaali markkinatarve /-potentiaali 2) Suomen vahvuudet ja kilpailukyky 3) Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laaja, eri tahojen osallistaminen kasvumahdollisuuksien arviointiin: Kansalliset näkökulmat Elinkeinoelämän näkökulmat Alueellisten toimijoiden näkökulmat Tuloksena yhteinen arvio merkittävimmistä kasvumahdollisuuksista Prosessi tuottaa laajaan dialogiin perustuvan kuvauksen ja arvioinnin lupaavista kasvumahdollisuuksista, joka tukee eri toimijoita heidän omissa strategisissa valinnoissaan. Mahdollistaa yhteisen tarkentavan keskustelun lupaavimpien kasvumahdollisuuden 1) tulevaisuusvisiosta, 2) kehitystoimenpiteistä ja niiden edistämisen roolituksesta. Virtuaalisen dialogiratkaisun pilotointi Kiertotalous - kasvumahdollisuuden osalta 10

11 Ennakointitiedon yhdistäminen uusien kasvumahdollisuuksien tunnistamiseksi Uusien kasvumahdollisuuksien tunnistamiseksi kootaan yhteen ennakointityötä tekevien tahojen näkemykset. Keskusteluun otetaan mukaan myös kasvumahdollisuuksien kommentoinnin ja arvioinnin yhteydessä kirjatut ehdotukset mukaan otettavista uusista kasvumahdollisuuksista. Uusien kasvumahdollisuuksien tulee täyttää seuraavat kriteerit: 1) Missiolähtöisyys, taustalla merkittävä globaali tarve 2) Laajuus, tarve ekosysteemitason ratkaisuille Uudet kasvumahdollisuudet arvioidaan ja niitä rikastutetaan teemoitetuissa keskusteluissa, joita on tarkoitus tukea virtuaalisen dialogiratkaisulla Lopuksi pidetään yhteinen työpaja keskustelutulosten viimeistelyksi ja uusien tarkasteluun mukaan otettavien kasvumahdollisuuksien vahvistamiseksi OSALLISTUVAT ENNAKOINTITYÖTÄ TEKEVÄT TAHOT VNK / Ministeriöt Business Finland Sitra VTT Suomen Akatemia EK 11

12 Kasvumahdollisuuksien kuvaukset ja yhteinen käsittely asiantuntijoiden toimesta Yhteisenä työskentelypohjana hyödynnetään Futures Platform ennakointikarttaa Kasvuteemat toimivat ennakointikartan sektoreina, joihin kasvumahdollisuudet on kohdistettu Kasvumahdollisuuksien kuvaukset tehdään eri näkökulmia edustavien asiantuntijoiden toimesta. Kasvumahdollisuuksien potentiaalisuutta arvioidaan valittujen arviointikriteerien kautta. TEOLLISUUDEN UUSI AIKA VILLIT KORTIT KULTTUURINEN PÄÄOMA LIIKKUMISEN MURROS TEKNOLOGIA MAHDOLLISTAJANA TERVEYS JA HYVINVOINTI RESURSSITEHOKAS KASVU MONIMUOTOISET YHTEISÖT 12

13 Kasvumahdollisuuksien potentiaalisuuden arviointikriteeristö ja arviointiin osallistuvat tahot Kasvumahdollisuuksien potentiaalisuuden arviointi kolmen osa-alueen kriteeristön kautta Arvioinnin tekemiseen laaja ja eri näkökulmia kattava osallistaminen Kansallinen näkökulma Ministeriöt & VNK Business Finland Suomen Akatemia SITRA VTT Elinkeinoelämän näkökulma Elinkeinoelämän toimialajärjestöt / -liitot ja näiden jäsenyritykset Toimialalähtöiset innovaatiotoimijat (Clic Inn., DIMECC) ETLA Keskuskauppakamari Suomen Yrittäjät Finnish Business Accelerator Network FINAC Alueellisten toimijoiden näkökulma Kaupunkien elinkeino- ja kehitysyksiköt Yliopistot ja korkeakoulut Seudulliset kehitysyhtiöt 13

14 Kasvumahdollisuuksien arviointitulosten tarkastelu 1. Portfolionäkökulma 2. Kasvumahdollisuusnäkökulma 3. Arvioitsijanäkökulmat Kasvumahdollisuuksien portfolio Yksittäisen kasvumahdollisuuden pisteytys Eri arvioitsijatahojen näkemykset Kokonaisnäkymä arvioituihin kasvumahdollisuuksiin: mitkä kasvumahdollisuudet nousevat esille potentiaalisimpina Katsaus yksittäisen kasvumahdollisuuden arviointiin: miten eri osa-alueet ovat saaneet pisteitä Eri arvioitsijaryhmien näkökulmat kasvumahdollisuuden potentiaalisuuteen ja miten nämä eroavat toisistaan. 14

15 Tulevaisuuden kasvumahdollisuustarkastelun vuosikello 4. Joulu Marras Loka Syys Q4 Q3 Elo Heinä 1. Tammi Helmi Q1 Q2 Maalis Huhti Touko Kesä Kartoitus ja uusien tunnistaminen Ennakointityötä tekevät tahot tunnistavat alkuvuodesta uudet tarkasteluun otettavat kasvumahdollisuudet oman työskentelynsä ja yhteisen keskustelun pohjalta. Hyödynnetään virtuaalista dialogiratkaisua ja olemassa olevia foorumeita, kuten ennakointifoorumia. Tarkastelussa huomioidaan myös prosessiin osallistuneiden ehdotukset uusiksi kasvumahdollisuuksiksi Jokaisen hallituskauden aikana tehdään lisäksi laajamittainen yhteinen aineistotarkastelu. 2. Kasvukorttikuvaukset ja sisällön rikastaminen Asiantuntijoiden toimesta tehdään uusien kasvumahdollisuuksien kuvaukset ja vanhojen täydennykset vuoden 1. neljänneksen loppuun mennessä. 3. Potentiaalisuuden arviointi Laajasti eri tahoja osallistava kasvumahdollisuuksien potentiaalisuuden arviointi tehdään huhtitoukokuussa, siten että tulokset ja niistä tehtävä printtiraportti on valmiina toukokuun lopussa. Vuosittainen raportti tarkastelun pohjalta Varjostus kuvaa aikaväliä jolloin vaihe tehdään, ei vaiheen tekemisen kestoa 4. Tulevaisuusvisiot ja kehitystoimenpiteet Lupaavimpien kasvumahdollisuuksien osalta yhteisen tulevaisuusvision sekä tärkeimpien kehittämistoimenpiteiden muodostaminen elo-lokakuussa. Tässä hyödynnetään virtuaalista dialogiratkaisua sekä fyysisiä foorumeita, kuten innovaatiopolitiikan vaikuttajaverkostoa. Yhteisen keskustelun kautta muodostettu kokonaiskuva tukee eri toimijoiden omia strategisia painopistevalintoja. Työ- ja elinkeinoministeriö 15

16 Tulevaisuusvisiot ja kehitystoimenpiteet Tuloksena saatujen lupaavimpien kasvumahdollisuuksien edistäminen Pilotti Lähtökohtana on tukea lupaavimmiksi tunnistettujen kasvumahdollisuuksien yhteistä edistämistä. Tavoitteena on muodostaa tehokas keskustelufoorumi, joka edistää eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja roolitusta tulevaisuuden kasvumahdollisuuksiin liittyvien tavoitteiden ja toimenpiteiden osalta. Lähestymistapana hyödynnetään virtuaalisesti toteutettavaa dialogia, jossa käsitellään yhteisesti tärkeitä keskusteluaiheita,esim. - Millaisia tuloksia pyritään saavuttamaan / mikä on tavoitteellinen visio tulevaisuudesta? - Miten kasvumahdollisuutta voidaan parhaiten edistää ja millaisia systeemitason puutteita on havaittavissa? - Minkälaisia kehitystoimenpiteitä tarvitaan / tullaan tekemään ja mitkä ovat eri toimijoiden roolit? Pilotoinnin mahdollinen toteutus kiertotalouden kasvumahdollisuudella Keskusteluun osallistuisivat kaikki keskeiset tahot: BF, VTT, SITRA, MMM, Metsäteollisuus ry, alueelliset toimijat jne. Osallistujat ilmoittautuvat tunnin kestäviin virtuaalisiin ryhmäkeskusteluihin (6-8 henkilöä / keskustelu). Keskustelut etenevät ennalta laadittujen kysymysten ohjaamana, jokaisen ryhmän tehdessä omista keskusteluistaan yhteenvedon. Kaikista käydyistä ryhmäkeskusteluista tuotetaan yhteenveto hyvän kokonaiskuvan saamiseksi. Ryhmäkeskustelut mahdollistavat kiertotalouden kasvumahdollisuuksiin liittyvän keskustelun vaiheittaisen syventämisen sekä mahdollisten tarkentavien keskusteluaiheiden eriyttämisen omiksi keskustelufoorumeiksi. 16

17 Ensimmäisen arviointikierroksen tuloksia

18 Tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien tunnistaminen Menetelmä- ja prosessikuvaus AINEISTOKOONTI VIITEKEHYKSEN LUOMINEN AINEISTOANALYYSI Lähdeaineistoa oli yhteensä n. 120 kpl, pääosin vuosilta Aineisto koostui pääsääntöisesti Työ- ja elinkeinoministeriön kokoamasta lähdeaineistosta, Lähdeaineistoa rikastutettiin asiantuntijahaastatteluilla sekä muutamilla lähdeaineistoa täydentävillä raporteilla. Lähdeaineistot sisälsivät joiltakin osin toimialakohtaisia tilannekatsauksia. Vain osassa oli kyse varsinaista ennakoinnista. Tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien tunnistamisen lähtökohtana olivat seuraavat kansallisen ennakoinnin painotuksia tukevat näkökulmat: 1) globaali kysyntä ja markkinapotentiaali, 2) Suomen kilpailukyvyn vahvuudet, ja 3) yhteiskunnallinen merkittävyys. Aineistoanalyysin tarkempi viitekehys syntyi laajan tausta-aineiston tukemana, Talent Vectian edustaman vahvaan strategisen suunnittelun osaamisen sekä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käydyn aktiivisen vuoropuhelun tukemana. Aineistoanalyysi koostui seuraavista vaiheista: 1) aineistosta nousevien kasvumahdollisuuksien ja kasvuteemojen tunnistaminen, 2) aineiston teemallinen luokittelu ja laadullinen analyysi, 3) käsitekartan luominen Aineistoanalyysi toteutettiin laadullisen tutkimuksen periaatteiden mukaisesti tiimityönä. Analyysin laatu varmistettiin vaihe vaiheelta Talent Vectian sekä työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijoista koostuvan projektitiimin toimesta. 18

19 Aineistokoonti Lähdeaineiston luokittelu eri tasojen sekä aineiston sisältökuvausten perusteella Yhteensä noin 120 erilaisesta dokumentista koostuva lähdeaineisto luokiteltiin siinä havaittujen eri tasojen sekä aineiston sisältökuvausten perusteella seuraavasti: 1) Globaaleissa toimintaympäristöissä havaitut muutokset, 2) Kansallisen tason ennakointityö ja muut esimerkiksi ministeriöiden selvitykset ja hallitusohjelmatyö 3) Yksittäisten toimialojen tai alueellisten toimijoiden näkemykset tulevaisuuden kasvumahdollisuuksista GLOBAALIT TRENDINANALYYSIT JA MUUT RAPORTIT YK, EU World Economic Forum OECD Rooman klubi Gartner, McKinsey, Deloitte, EY KANSALLISEN TASON ENNAKOINTITYÖT JA MUUT RAPORTIT Ministeriöt Valtioneuvoston kanslia Business Finland VTT SITRA EK TOIMIALOJEN JA ALUEELLISTEN TOIMIJOIDEN AINEISTO DIMECC, Digipolis, Palta, Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus, Kaivosteollisuus, Kemianteollisuus, Terveysala, Matkailu, Peliteollisuus maakunnat jne. 19

20 Aineistoanalyysi Kasvumahdollisuuksien jaottelu kasvuteemoittain Monimuotoiset yhteisöt Liikkumisen murros Resurssitehokas kasvu Teollisuuden uusi aika Muuttuva työ Asuminen Vuorovaikutteiset palveluverkostot Uudistuvat liikkumisen muodot Turvallisuus Hiilineutraali liikenne Biotalous Kiertotalous Energiatuotanto Cleantech Autonomiset tehtaat Ruokatuotanto Uudet innovatiiviset materiaalit Kestävät raaka-aineet Kulttuurinen pääoma Terveys ja hyvinvointi Teknologia mahdollistajana Villit kortit Matkailu Terveys- ja hyvinvointialojen uudet tutkimusalat Disruptiiviset arvoketjut Koulutus Elämystalous Luova talous Kehittyvät hoitokeinot Yksilöllistetty lääketiede Älykäs mittaaminen ja diagnostiikka Automatisaatio Tekoäly Alustatalous Lohkoketju Virtuaalisuus kokemuksena IT infrastruktuuri Arktinen ulottuvuus Meriteknologia Avaruusteknologia 20

21 Kasvumahdollisuuksien potentiaalisuuden arviointi Monitahoisen ja monialaisen näkökulman varmentaminen MARKKINA- POTENTIAALI SUOMEN KILPAILUKYKY YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Kansallinen näkökulma Elinkeinoelämän näkökulma Ministeriöt & VNK Business Finland Suomen Akatemia SITRA VTT Elinkeinoelämän toimialajärjestöt / -liitot ja näiden jäsen yritykset Toimialalähtöiset innovaatiotoimijat (Clic Inn., DIMECC) ETLA Keskuskauppakamari Suomen Yrittäjät Finnish Business Accelerator Network FINAC Alueellisten toimijoiden näkökulma Yliopistot ja korkeakoulut 21

22 Kasvuportfolio: ensimmäisen arviointikierroksen tuloksia Alustava katsaus jo saatuihin vastauksiin 1. Portfolionäkökulma 2. Kasvumahdollisuusnäkökulma 3. Arvioitsijanäkökulmat Kasvumahdollisuuksien portfolio Yksittäisen kasvumahdollisuuden pisteytys Eri arvioitsijatahojen näkemykset

23 Portfolionäkymä 5 Alustatalous Arktinen ulottuvuus 4,5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus = pallon koko Asuminen Autonomiset tehtaat Automatisaatio Avaruusteknologia Biotalous Cleantech Disruptiiviset arvoketjut Elämystalous Markkinapotentiaali 4 3,5 Energiatuotanto IT-infrastruktuuri Kiertotalous Lohkoketju Hiilineutraali liikenne Kehittyvät hoitokeinot Koulutus Luova talous Matkailu Ruokatuotanto 3 Tekoäly Terveys- ja hyvinvointialojen uudet tutkimusalat Turvallisuus Uudet innovatiiviset materiaalit 2,5 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5 Uudistuvat liikkumisen muodot Vuorovaikutteiset palveluverkostot Virtuaalisuus kokemuksena Yksilöllistetty lääketiede Suomen kilpailukyky Älykäs mittaaminen ja diagnostiikka 23

24 Kasvumahdollisuusnäkökulma Kiertotalous Virtuaalisuus kokemuksena

25 Arvioitsijanäkökulmat Kiertotalous Virtuaalisuus kokemuksena Kansallinen näkökulma Alueellinen näkökulma Elinkeinoelämän näkökulma 25

26 Palautekeskustelun Q&A

27 Nostot kysymyksistä Miksi osa kuvauksista vastaa selkeästi haaste / missio-tyyppisiä kasvumahdollisuuksia ja osa kuvaa lähinnä teknologioita tai kulttuurisia tekijöitä? Onko toimintamalli liian raskas toistettavaksi vuosittain? Voisiko toimintamallin korvata esim. tutkailemalla isojen konsulttitalojen nostoja uusista liiketoimintamahdollisuuksista ja teknologioista? Pilottivaiheen kasvumahdollisuuksien tunnistaminen tehtiin laajan aineistotarkastelun pohjalta. Nämä edustivat useita eri lähtökohtia ja tarkastelutapoja. Tarkastelu tehtiin perinteisiä rajoja ylittävästi ja keskinäisiä linkityksiä huomioimalla. Tämän pohjalta päädyttiin kahdeksaan kehitysteemaalueeseen, joista - 6 edustaa substanssialuetta, - 1 teknologiaa mahdollistajana ja - 1 vielä jäsentymätöntä villi kortti aluetta. Jatkossa näitä päivitetään ja tarkennetaan ennakointia tekevien tahojen yhteisen keskustelun kautta. Selkeällä prosessilla sekä digitaalisilla yhteistyöalustoilla ja tiiveillä kuvauksilla varmistetaan helppo ja tehokas toteutettavuus. Aiheiden syventäminen mahdollistetaan täydentävien perusteluiden ja kommenttien kautta sekä erityisesti tehokkaiden yhteisten keskustelusessioiden avulla. Tarkastelussa keskitytään ekosysteemitason kasvumahdollisuuksiin, ei yksittäisiin liiketoimintapotentiaaleihin, jolloin tarkasteltavien kasvumahdollisuuksien määrä on hallittavissa Tarkasteluprosessi on jatkumo ja kertyneen sisällön kehittyessä painopiste siirtyy yhä enemmän lisäarvoa tuovaan yhteiseen keskusteluun Nämä ovat tärkeitä lähteitä ja niitä hyödynnetään aineistotarkastelussa jatkossakin yhdessä muiden tärkein lähdeaineistojen kanssa Näkemykset näistä tulevat prosessiin myös jalostettuna eri toimijoiden osallistumisen kautta. Toimintamallin suurin merkitys syntyy eri tahojen yhteisestä keskustelusta kasvumahdollisuuksista joita Suomen tulisi proaktiivisesti edistää. 27

28 Nostot kysymyksistä Miten toimintamallia on tarkoitus orkestroida pilottivaiheen jälkeen? Toimintamalli on rakennettu mahdollisimman kevyeksi orkesteroida ja osallistua Pilotista toimintatavaksi saaminen vaatii kuitenkin tahon joka koordinoi osallistumisen prosessia ja mallin kehittämistä saatujen kokemusten ja kehitysideoiden pohjalta. Kasvumahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointivaiheen pilotin jälkeen tarvitaan tulosten hyödyntämisvaiheen konkretisointia (kts. seuraava kysymys) Onnistuminen on loppujen lopuksi kiinni siitä kuinka hyödyllisenä ja kehityskelpoisena prosessiin osallistuvat tahot näkemät tämän toimintamallin Suunnitteilla on virtuaalinen dialogiratkaisu, joka mahdollistaisi ajankäytöllisesti ja kustannuksiltaan tehokkaan kanavan yhteisten kasvumahdollisuuksia edistävien visioiden ja toimenpide-ehdotusten muodostamiseksi. Voiko tämä olla toimiva ratkaisu? Työn aikana ja aikaisemminkin on todettu merkittäväksi haasteeksi eri toimijoiden yhteisen ymmärryksen, tahtotilan ja tekemisen painopisteiden suuntaaminen siten että potentiaalisimpia kansallisen tason kasvumahdollisuuksia voidaan edistää synergisesti ja tuloksellisesti. Yhteinen tunnistamis- ja arviointiprosessi antaa tälle hyvän perustan ja virtuaalisesti fasilitoidulla dialogiprosessilla haetaan tehokasta ja systemaattista tapaa mahdollistaa eri tahojen toimintaa suuntaava keskustelu. Miten varmistetaan, että eri toimijat ottavat toimintamallin omakseen ja sitoutuvat sen käyttöön? Toimintamallin tulosten tulee olla merkityksellisiä ja vaikuttaa laajasti proaktiivisen toiminnan suuntautumiseen. Toimijoiden tulee nähdä osallistuminen hyödyllisenä ja siihen laitettavan panostuksen arvoisena. 28

29 Mitä seuraavaksi?

30 Mitä seuraavaksi? 1. Toimintamallin viimeistely palautekierroksen jälkeen (kesäkuun aikana) 2. Keskustelujen käynnistäminen kasvuportfoliossa nousseista lupaavimmista kasvumahdollisuuksista ja tavoitteellisen vuoropuhelun pilotointi - Kiertotaloudesta suunnitteilla vuoropuhelun käynnistäminen - Myös ruokatuotanto kiinnostaa eri tahoja - Hyödynnetään olemassa olevat verkostot ja foorumit 3. Kasvumahdollisuuksien tunnistamisen 2. kierroksen käynnistys syksyllä 2018 ja kasvuportfolion julkistus keväällä Ennakointinäkemyksen yhdistäminen uusien kasvumahdollisuuksien tunnistamiseksi - Kasvuportfolion päivittäminen ja uuden arviointikierroksen tekeminen 30