Ohjeet MIM-havainnoinnin tekemiseen

Transkriptio

1 Marschak Interaction Method (MIM) Vuorovaikutus havainnoinnin peruskoulutus vuotiaat Saara Salo, PsT theraplay-kouluttaja perhepsykoterapeutti (ET/Valvira) varhaislapsuuden vuorovaikutuspsykoterapia Tunnekeskeinen pariterapia (koul.) Ohjeet MIM-havainnoinnin tekemiseen Vanhemmalle annetaan 9 (7 vauvat) korttia, ja pyydetään lukemaan ne lapselle ääneen. Vanhemmalle kerrotaan, että tarkoitus on tehdä leikit järjestyksessä ja että hän saa päättää milloin siirrytään eteenpäin. Leikkivälineet on asetettu pusseihin pöydän viereen. Tilanne videoidaan joko siten, että videokamera on huoneessa tai peilihuoneen avulla. Vanhemman kanssa on aina etukäteen käyty läpi tutkimustilanne ja sen tarkoitus. Vanhemman kanssa on myös aina erikseen sovittu palauteaika, jolloin tutkimustulokset käydään läpi. Vanhemmalle ja lapselle korostetaan, ettei tilanteessa ole oikeita tai vääriä tapoja toimia. 1

2 Vauvat Marschak vuorovaikutusarvio (MIM) vauvoille tehtäviä: 1. Ota lelu pussista ja esittele se lapselle. 2. Leikkikää tuttu leikki / leikkikää kukkuu-leikki. 3. Pidä lapsen käsistä kiinni ja laske 20:een. 4. Kerro vauvalle siitä kun hän oli aivan vastasyntynyt aloittaen kun olit ihan vastasyntynyt, niin 5. Voitele lasta ihovoiteella. 6. Näytä lapselle peilistä hänen kuvaansa ja kerro mitä näkyy. 7. Syötä / juota lasta. MIM-1-2 vuotiaat MIM (Marschakin vuorovaikutusarvio) 1-2 vuotiaille: 1. Ota leikkieläimet pussista, anna toinen lapselle ja laittakaa ne leikkimään keskenään. 2. Opeta lapselle jotakin, jota lapsi ei vielä tiedä tai osaa. 3. Leikkikää kukkuu -leikki. 4. Pidä lapsen käsistä kiinni ja laske kahteenkymmeneen. 5. Voitele lasta ihovoiteella. 6. Lähde huoneesta yhden minuutin ajaksi ilman lasta. 7. Kerro lapselle siitä ajasta, kun lapsi oli pikkuvauva, aloittaen Kun sinä olit ihan pieni vauva Soita pikku kilistintä niin ettei lapsi näe sitä. 9. Rakenna yksikertaisen rakennelma palikoista ja pyydä lasta tekemään samanlainen. 10. Syöttäkää toinen toistanne. 2

3 > 3 vuotiat 1. Ota eläimet pussista, anna toinen lapselle ja leikkikää niillä pieni leikki 2. Rakenna palikoista yksinkertainen rakennelma ja pyydä lasta tekemään samanlainen / piirrä paperille yksinkertainen kuvio ja pyydä lasta piirtämään samanlainen 3. Voidelkaa toisianne ihovoiteella / (tai vaihtoehtoisesti) kammatkaa toistenne hiukset 4. Kerro lapselle siitä, kun hän oli pieni vauva, aloittaen Kun Sinä olit ihan pieni vauva /tai vaihtoehtoisesti, esimerkiksi sijaislapsen kohdalla), Kun tutustuimme toisiimme 5. Poistu huoneesta minuutin ajaksi ilman lasta 6. Leikkikää yhdessä jokin tuttu leikki 7. Opeta lapselle jotakin, jota hän ei vielä tiedä tai osa 8. Sovittakaa Hassuja Hattuja Toinen Toisellenne 9. Syöttäkää ja juottakaa toisianne (pieniä keksejä ja pillimehua) Nuoruusikäiset 1. Puhaltakaa pumpulipalloa pilleillä, yritys aada pallo putoamaan toisen puolelle (3 erää) 2. Opeta lapselle jotakin, jota hän ei vielä tiedä tai osaa 3. Ennnustakaa toinen toisillenne 4a. Voidelkaa toisianne ihovoiteella 4b. Kammatkaa toistenne hiuksia 5. Poistu huoneesta minuutin ajaksi ilman lasta 6. Ottakaa erä peukkupainia 7. Aikuinen, kerro lapselle päivästä lapsen elämässä 10 vuoden kuluttua 8. Sovitelkaa hassuja hattuja toisillenne 9. Antakaa toisillenne syötävää/juotavaa 3

4 Kehitystasoinen jäsentäminen Tässä arvioidaan vanhemman yleistä kykyä auttaa lasta suuntautumaan sekä kokonaistilanteeseen että yksittäisiin tehtäviin siten, että ne ovat lapselle mielekkäitä ja ymmärrettäviä. Vanhempi vaikuttaa tuntevan sekä lapsensa tiedollisen kehitystason, eli ymmärtää kuinka paljon lapsi tarvitsee ohjausta ja jäsennystä, sekä persoonan, eli keksii joustavia ja motivoivia ratkaisuja tilanteen eteenpäinviemiseksi myönteisessä hengessä. Vanhemman kohdalla arvioidaan myös yleistä suhtautumista lapsen ohjaamiseen ja keinoja millä hän kutsuu lasta ikätasoiseen yrittämiseen. Ts. vanhempi osoittaa kiinnostusta ja kykyä lukea lapsensa kehityksen vaihetta ja osaa rakentaa kokonaistilanteesta sekä ykisttäisistä tehtävistä sellaisia, että lapsi pääsee näyttämään niissä osaamistaan. Lapsen kohdalla arvioidaan aitoa yhteistyöhalua ja kiinnostusta vanhemman kanssa yhdessä tekemiseen. Lapsi vaikuttaa siten luottavan vanhemman antamiin ohjeisiin ikäänsä nähden sopivilla tavoilla, ja suhtautuu kiinnostuneesti ja innostuneesti tehtäviin. Lapsen kohdalla on oleellista havainnoida keskittymistä, aitoa yrittämistä ja onnistumisen iloa. Ei-tunkeutuvuus vauvan agenttisuuden kokemuksen perusedellytys KYKY OPPIA perustuu kokemuksille itse vaikuttamisesta, agenttisuudesta. Sensitiviinen virittyminen tukee siten vauvan kehittyvää minä-kokemusta. EI-TUNKEUTUVUUS Kyky seurata lapsen aloitteita löytää tila viedä vuorovaikutusta eteenpäin; kyky kutsua lapsi aidosti kiinnostumaan. (mm. Alan Fogel) Neuvottelutaidot aikuinen ei puhu lapsen päälle; ei puske omia tavoitteitaan liian voimakkaasti; ei keskeytä lasta vaan kykenee ohjaamaan oikeaan suuntaan kutsuvasti ja kiinnostavasti 4

5 Emotionaalinen vastavuoroisuus Tässä kohdassa arvioidaan vanhemman kykyä rakentaa lapseen aitoa vastavuoroista emotionaalista yhteyttä. Kyse on emotionaalisesta viestinnästä, sen selkiydestä ja aitoudesta joten pelkkä toiminnallinen vastavuoroisuus ei riitä. Vanhempi on siten suuntautunut lapseen (katsomalla kohti, asettautumalla asennoltaan lapsen saataville) ja kykenee lukemaan lapsensa viestejä ilosta, turhautumisesta, pettymymyksestä jne. sekä reagoimaan niihin asianmukaisesti. Vanhempi ilmaisee itse avoimesti myönteisiä tunteita: iloa, innostumista ja nautintoa seuratessaan lastaan. Lapsen osalta keskeisintä on tarkastella tunneviestien selkiyttä ja aitoutta: kykeneekö tämä lapsi aidosti ilmaisemaan omia tunteitaan ja tarpeitaan? Lapsen kohdalla havainnoidaan myös tasapainoa vanhempaan suuntautumisen ja leluista ja itse tehtävistä aktiivisen kiinnostumisen välillä (eksploraatio); leikki-ikäisen lapsen kohdalla tämä tasapaino ilmenee huomaamattomasti ja luontevasti keskustelun, katseiden ja tunteiden vaihdon lomittuessa osaksi yhteistä tekemistä. Kiintymyskäyttäytymistä (aktiivista lohdun hakemista) ei tulekaan tämänikäisellä suoraan ilmetä lukuunottamatta sitä, jos lapsi jostain syytä pelästyy, turhautuu tms. JA erojälleennäkemiskäyttäytymistä. Virittäytyminen on emotionaalista saatavilla oloa Vauvan tunnetilan aistiminen ja siihen liittyminen, vastaaminen sensitiviisesti Asettautuminen, ääni Positiivisten vahvistaminen, negatiivisten sammuttaminen. Mistä tietää, onko yhteys saavutettu? Virittäytyminen on jatkuva, korjautuva prosessi Kyky kokea riemua, onnea, rakkautta Huom! 3 kk iässä, 50% äidin käyttäytymisestä ja 39% vauvan käyttäytymisestä riippuu vuorovaikutuskumppanin käyttäytymisestä adjusting affectice behavior-being constantly sensitive to infant cues synkronia saavutetaan aina vain hetkellisesti (Isabella ja Belsky, 1991 keskitason sensitiivisyys à turvallinen kiintymyssuhde, vrt. aina/ei koskaan sensitiivinen) EI-VIHAMIELISYYS Aikuisen kyky käsitellä omat negatiivisen tunteensa lapselle ei vieritä ärtymystä, uupumusta epäsuorasti tai suoraan. Huom. lapsi kokee myös tunnetasolla vetäytyneen vanhemman vihamielisenä. (Z.Biringen, 2007) 5

6 Hoiva Tässä kohdassa arvioidaan vanhemman kykyä tarjota lapselle yleisiä kokemuksia ihailtuna ja hoivattuna olemisesta sekä perusturvan tuottamisesta stressitilanteessa (erotilanne). Vanhempi pystyy siten olemaan luontevasti fyysisesti lähellä, viestien omaa turvallisuuttaan, kykyään huolehtia ja lohduttaa lasta sekä lapsen fyysisen perusolemuksen hyväksymistä ja ihailua. Lapsen kohdalla havainnoidaan turvallista ja luontevaa asettautumista hoivattavaksi. Lapsi nauttii vanhemman kosketuksesta ja toisaalta on myös kiinnostunut itse lähestymään fyysisesti aikuista. Oleellista on myös havainnoida, pystyykö lapsi aidosti ottamaan vastaan ja nauttimaan aikuisen tarjoamasta huomiosta ja hoivasta; vai vetäytyykö lapsi, pyrkiikö suoriutumaan enemmän omissa oloissaan jne. Stressitilanteessa (erotilanne) havainnoidaan keskeisesti sitä, 1) miten vanhempi selittää poistumisensa ja mihin/miten ohjaa lasta toimimaan poissaollessaan ja 2) miten vanhempi huomioi lapsen palatessaan huoneeseen. Lapsen kohdalla arvioidaan kehitysvaiheeseen kuuluvia itsesäätelykeinoja ja toisaalta keinoja/motivaatiota palata uudelleen yhteyteen vanhemman kanssa jälleennäkemistilanteessa. Kosketuksen merkitys Kosketus on ensimmäinen tutustumisen muoto - tukee vanhemman sitoutumista kiintymyshahmona toimimiseen Rauhoittava, syvätuntoon fokusoiva koskeus toimii välittömänä stressiä vähentävänä tekijänä fyysinen läheisyys, esimerkiksi kantaminen kengurupussissa, liinassa lisää vanhemman reaktioherkkyyttäja turvallista kiintymystä (Anisfield ym., 1990) hieronnan merkitys (Tiffany Field, 1996; 2004) Kosketus jäsentää vauvan kehominuutta ja laajentaa oppimiskykyä Rytmi, toistot/sarjat, --> Dialoginen vauvatanssi, (Kirsti Määttänen, 2005, Stakes, THL) Dialogisuus = ei mekaanisia kosketussarjoja, vaan dialoginen, toisen reaktioita ja valmiustilaa kuuleva eteneminen Kosketus on ensimmäinen ja viimeinen kieli, se puhuu aina totta 6

7 Leikkisyys Tässä kohdassa arvioidaan vanhemman ja lapsen kykyä jaettuun iloon ja leikkisyyteen. Olennaista on seurata, houkutteleeko vanhempi lastaan iloiseen yhdessäoloon, keksien joustavasti monia keinoja viestiä tehtävien hauskuutta. Leikkisästi lastaan lähestyvä vanhempi pyrkii tarjoamaan avoimesti lapselleen mielihyväkokemuksia yhdessä tekemisestä. Yhdessä tekemisen päämäärää ei siten ole totinen suorittaminen vaan kekseliäs, jaettuun iloon kutsuva hauskan pitäminen. Lapsen osalta seurataan lapsen spontaania liittymistä iloiseen yhdessäoloon ja keinoja myös (ikätasosta riippuen) kutsua vanhempaa leikkisyyteen. MIELIKUVA LAPSESTA ( kerro lapselle siitä kun hän oli pieni ) Vanhemman tarinassa nousee esille (vähintään 1) henkilökohtaiselta tuntuva, myönteinen tunnemuisto lapsesta siltä ajalta kun tämä oli pieni vauva. Tässä kohdassa on siten tärkeää arvioida, pystyykö vanhempi 1) löytämään ja 2) kertomaan lapselle jotain aitoa ja myönteistä muistoa. Väistäminen tapahtumiin (kerrotaan vain ulkoohtaisia, tilanteeseen liittyviä asioita) tai muihin ihmisiin (kerrotaan enemmän miten muut ihmiset olivat kontaktissa vauvaan) huomioidaan tässä kohdassa merkityksellisenä, samoin negativistisuus (usein huumoriin verhottu viesti olit vaikea vauva ), muistamattomuus (vanhemman on vaikea muistaa mitään varhaisvaiheista), ja ristiriitaiset tai oudot kuvaukset. 7

8 JÄSENTÄMINEN: lapsen kehitystasoinen suuntaaminen Ei koskaan Vähäin en Vaihteleva Riittävä Hyvä 1. Vanhemman kyky ohjata ja kannustaa 1 a b 2 a b 3 a b Lapsen yhteistyökyky ja innostuneisuus 1 a b c 2 a b c 3 a b c 4 5 EMOTIONAALINEN VASTAVUOROISUUS ja ALOITTEELLISUUS 3. Vanhemman emotionaalinen vastavuoroisuus ja aloitteellisuus 4. Lapsen emotionaalinen vastavuoroisuus ja aloitteellisuus HOIVAAVUUS 1 a b 2 a b 3 a b a b c 2 a b c 3 a b c Vanhemman kyky toimia hoivahahmona 1 a b 2 a b 3 a b Lapsen asettautuminen hoivatilanteisiin 1 a b c 2 a b c 3 a b c 4 5 LEIKKISYYS 7. Vanhemman leikkisyys 1 a b 2 a b 3 a b Lapsen leikkisyys 1 a b c 2 a b c 3 a b c 4 5 TARINA-TEHTÄVÄ 9. Mielikuva lapsesta Kliinisen huolen asteen määrittely 5-4 p Hyvä Riittävä Ei huolta 3 p Ulkokohtainen Huoli 2-1 p Niukka Olematon Vakava huoli 8

9 Jäsentäminen: lapsen kehitystasoinen suuntaaminen 5-4 p Hyvä vs riittävä 5 p Joustavuus, kekseliäisyys, vastuunkanto, kannustaminen, innostavuus, tilan antaminen 4 p Selkeys, vastuunkanto, pitkittyminen? 3 p Ulkokohtaisuus Mekaanisella tasolla etenevää. Ei riittävää, aitoa lapsen kannustusta, innostavuutta. Aikuisen suoriutumiskeskeisyys? Aikuisen keskittyminen itseensä (hämmennys)? 2 p Niukkaa Suoriutuminen lyhyttä, katkeilevaa. Siirtymät epäselviä, äkkinäisiä. Liian vaativaa tai passiivista. 1 p Olematon Tehtävät jäävät osin tekemättä. Pakottava vaatiminen tai luovuttaminen. Lapsen yhteistyökyky 5-4 p Hyvä vs riittävä 5 p Innostuneisuus, aloitteellisuus, keskittyvä, vastavuoroinen 4 p Aito yrittäminen, ajoittainen laimeus 3 p Ulkokohtaisuus Osallistuu, mutta on rauhaton vetäytyvä ylimukautuva 2 p Niukkaa Osallistuminen katkeilee, koska vastustaa ei yritä keinotekoisen pärjäävä 1 p Olematon Osallistumista on vain ajoittain, koska vastustaa, onm levoton apaattinen pakonomaisen myöntyvä 9

10 Emotionaalinen vastavuoroisuus 5-4 p Hyvä vs riittävä 5 p Ilmeikkyys, lämpö, yhteyden etsiminen lapseen 4 p Vakaa suuntautuminen 3 p Ulkokohtaisuus Keinotekoisuus tai irrallisuuus 2 p Niukkaa Epäsuora vihamielisyys Kylmyys 1 p Olematon Avoin torjunta Hyljeksintä Lapsen emotionaalinen vastavuoroisuus 5-4 p Hyvä vs riittävä 5 p Avoimet, myönteiset tunneilmaisut. Huomion hakeminen vanhemmalta. 4 p Myönteinen asennoituminen, keskittyy enemmän tekemiseen. 3 p Ulkokohtaisuus Tunneilmaisut vaihtelevat Rauhaton, poispäinkääntyvä Alakuloisen oloinen Ylipirteä 2 p Niukkaa Tunneilmaisujen negatiivisuus/epäaitous Ärtyisä, takertuva, vastustava Poispäinkääntynyt Keinotekoiset tunneilmaisut 1 p Olematon Tunneilmaisut hajanaisia Vihainen Apaattinen Hajanaisia, outoja tunneilmaisuja 10

11 Hoivaavuus 5-4 p Hyvä vs riittävä 5 p Turvallinen, luonteva, aktiivinen 4 p Turvallinen, etäisempi 3 p Ulkokohtaisuus Suoriutuvaa, aito pysähtyminen hoiva tarjoamiseen puuttuu 2 p Niukkaa Loppuu kesken, on torjuvaa Lapsen tarpeiden sivuuttaminen 1 p Olematon Vaativaa, pakottavaa Roolien kääntyminen Lapsen asettautuminen hoivatilanteisiin 4 p Hyvä vs riittävä 5 p Pysähtyminen, nauttiminen. 4 p Vastaanottaminen 3 p Ulkokohtaisuus Epäluonteva Rauhattomuus Nopeat siirtymät Jännittyneisyys 2 p Niukkaa Väistäminen Väistää Vetäytyy Ilmaisee epäsuorasti epämukavuutta 1 p Olematon Hajanaisuus Vastustaa Huomattava vetäytyminen Pakonomaisuus 11

12 Leikkisyys 5-4 p Hyvä vs riittävä 5 p Leikkisyys, kekseliäisyys, hulluttelu 4 p Leikkejä, pientä irrottelua 3 p Ulkokohtaisuus Mekaanisia leikkejä 2 p Niukkaa Kehityksellisesti vaativia Puutteellisia 1 p Olematon Sarkasmi Ei ole Lapsen leikkisyys 5-4 p Hyvä vs riittävä 5 p Nauttiminen, aloitteellisuus 4 p Leikkisiä hetkiä 3 p Ulkokohtaisuus Epäluonteva Vastustava Vaisu Mukautuva 2 p Niukkaa Väistäminen Väistää Vetäytyy Ilmaisee epäsuorasti epämukavuutta 1 p Olematon Hajanaisuus Vastustaa Huomattava vetäytyminen Pakonomaisuus 12

13 Emotionaaliset vuorovaikutustyylit /MIM tulkinta Vuorovaikutustyylit Emotionaalisesti saatavilla oleva, virittynyt vuorovaikutustyyli Yli-itsenäisyyttä korostava vuorovaikutustyyli Epäjohdonmukainen vuorovaikutustyyli Hajanainen vuorovaikutustyyli Turvallinen kiinnittyminen avoin tarpeiden ilmaisu Turvaton - välttelevä yli-itsenäiset lapset stressialtis Turvaton - ristiriitainen takertuvat lapset stressialtis Disorganisoitunut lapsi hajanaiset lapset psyykkinen oireilu Kiinnittymätön lapsi 13

14 Etäistävä vuorovaikutustyyli Tunne reaktioiden hidastuminen (katse, puhe, eleet) Vähäinen kontaktiin hakeminen (katse, kosketus) Piilotettu torjunta/vihamielisyys Emotionaalinen aloitteellisuus ja hoiva puutteellisia (< 3) Aloitteet tunkeutuvia Kehityksellinen vaativuus Jäsentäminen vaativaa, aikuisjohtoista tai lapsi jää omaan varaansa (<3) Mukatumisesta pakonomaiseen sopeutumiseen ja aikuisen miellyttämiseen Ei aitoja tunneilmaisuja negatiiviset inhiboidaan esim. pettymys tulee epäsuorasti esille positiiviset tuodaan esille vanhempaa varten hiipuvat,viiveellä tulevat hymyt,naurut korostunut fysiologinen reaktiviteetti äidin ilmaistessa tunteita 14

15 Mukautuja lapsi Tiedollisesti vahva kehitys Itsetunnon heikkous? Vaikea ottaa vastaan hoivaa Vaikea sietää omaa tarvitsevuutta Jää yksinäiseksi, surulliseksi Tunteenpurkauksia?..jatkuu Oman toiminnan ylikontrollointi spontaani tutkiva leikki puuttuu korostunut valppaus vanhemman aikeiden ja tunteiden ennakointiin, mikä vie kohtuuttomasti energiaa ei todellista empatiaa, vaan pikemminkin syyllisyyttä àmasennus? àeivät sosiaalisesti suosittuja àmoraalinen päättely ei vastaa ulkoista sosiaalisesti suotavaa käyttäytymistä 15

16 Epäjohdonmukainen vuorovaikutus Aikuisen tunne-ilmaisuissa vuorottelee voimakas läheisyyden/huomion haku vs kiukku/ärtymys Tunne-reaktiot eivät ole yhteydessä lapsen ilmaisuihin Erityisesti lapsen säätelyn tarpeet jäävät vastaamatta Emotionaalinen aloitteellisuus (< 3) Hoivassa vaihtelua (<3) Aikuinen vuoroin kohtelee lasta iänmukaista Nuorempana (tukee riippuvuuteen), vuoroin Vaatii liikaa..jatkuu Ylikorostunut,ulkokohtainen strukturointi Korostunut vaatimustaso Empatian, emotionaalisentuen puuttuminen Kiinnostumattomuus lapsen todellisista kokemuksista ja tunteista Lapsen vastuuttaminen omista tunteista 16

17 Traumatisoiva vuorovaikutus Vauva ei saa kannatteluapua kiihtymystiloihinsa DILEMMA: stressi, ahdistus tila ei vähene kiintymyshahmon seurassa koska sama henkilö on stressi/ahdistustilan aiheuttaja Kiintymyshahmo saa lapsen pelkäämään, eikä lapsella ole ketään, jolta saada apua fright without solution (Main, 1999) Kiintymysjärjestelmä romahtaa Trauma & Kiintymysmekanismi Kokemus(tila) joka ylittää yksilön sen hetkiset itsesäätelymahdollisuudet Fyysinen, psyykkinen väkivalta (altistuminen sille) Erotettava henkilökohtaisissa suhteissa trauman kohteeksi joutuminen vs anonyymi väkivalta Johtaa psykofyysiseen aktivaatiotilaan (fight-flight), mikä aktivoi KIINTYMYSMEKANISMIN (Bowlby, 1979) 17

18 Traumakokemus siirtyy sukupolvelta toiselle Aikuisen toiminnassa erottuu selkeimmin pelottava/pelko käyttäytyminen/tunneilmaisut ja ajoittainen tunkeilevuus Ei välttämättä vuorovaikutuksen epäsensitiivisyys vaan hetkellisiä outoja jähmettymisiä/outoja ilmeitä vauvan hoitotilanteissa, Vanhemman taustalla käsittelemättömiä menetyksiä, jopa 80% (Lyons-Ruth & Jacobvitz, 1999, Hesse, 2003) MITÄ TAPAHTUU hoitotilanteessa (care-giving system); käsittelemättömiä traumoja omaavan vanhemman oma kiintymystarve (attachment system) aktivoituu --> johtaa hoivasysteemin romahtamiseen, esimerkiksi vaikeus rauhoittaa itkevää vauvaa (omat voimakkaat kiukun/pelon tunteet) EARLY RELATIONAL TRAUMA (Schore, 2001) Kun turvapesä vanhempi on samalla uhan lähde: Jähmettyneet, kompulsiiviset lapset Vartalon ja raajojen liikkumattomuus, jännittyneisyys. Kädet vedetty vartalon keskiviivalle suojaksi Äkilliset nykivät liikkeet ja epätäydelliset käyttäytymispaketit jähmettyminen, kädet ja jalat pysähtyvät outoihin asentoihin aikuisen yllättävien liikkeiden edessä Yleinen kohtuuton liikkumattomuus mieluisankin objektin edessä, aikuisen luvan odottaminen Katsekontaktin harhailu, tarkkailee syrjäsilmällä aikuista, mutta ei katso suoraan silmiin Ilmeettömyys ja ristiriita aikuisen tunneilmaisujen kanssa Ääntelyn puuttuminen, tai tukahdutettuja kimeitä ääniä Korostunut valppaus (silmät auki, keho jännittyneenä) 18

19 Jähmettynyt lapsi Ei ikätasoista tutkailua ympäristössä korostunut vanhemman tarkkailu syrjäsilmällä, sivuttain liikkuminen, jäykät asennot Ei protestoi vanhemman äkillisiä, intrusiivisia alotteita jähmettyy aloilleen, Emootioiden ilmaisu pyrkii miellyttämään aikuista as-if hiipuvat hymyt yhteys omiin tunnekokemuksiin on katkennut Hajanaisen suhteen merkit Vuoroin lähestyy, vuoroin välttää Välillä rauhoittuu, nopeasti putoaa ahdistuneeseen, kaoottisen? Oloiseen toimintaan, tunne-ilmaisuihin Ei vastusta suoraan (suora aggressio puuttuu), protesti kohdistuu tavaroihin, etäisyyden säätelyyn Äkillisiä pelon ilmauksia, minijähemyttymisä 19

20 Vanhemman reflektiivistä kykyä tukeva videopalaute Mitä on mentalisaatio? 20

21 Mentalisaatioteoria: johdanto Kehityspsykologiseen tietoon, psykoanalyyttiseen perinteeseen ja kiintymyssuhdeteoriaan ankkuroituva teoria Keskeiset kehittäjät P. Fonagy, A. Bateman, E. Jurist, G. Gergely Pyrkii kuvaamaan ihmissuhteesa toimimista: miksi ja miten ihmiset toimivat sosiaalisissa suhteissa Salo / 2015 Mentalisaatio on.. Mielikuvittelun avulla toisen ja omien ihmissuhdekokemusten ymmärtäminen Ihmisen käyttäytymisen ja tunneilmaisujen havainnointia ja tulkintaa mielensisäisten, tavoitteellisten tulkintojen avulla Halut, tarpeet, tunteet, uskomukset, tavoitteet, aikomukset ja syyt Salo /

22 Tietoinen pyrkimys ymmärtää, miksi toinen käyttäytyy kuten käyttäytyy Nopeat, automatisoituneet oletukset toisen ajatuksista, motiiveista, tunteista ovat usein vääriä! Älä oleta, kysy! Tarkista! Ihmettele! Saara Salo 2017/ Mentalisaatiokyvyn ulottuvuudet: 1. VAIKEAA!! Omaa ja toisen mieltä vaikea lukea Perustuu aina tulkintoihin, jotka ovat subjektiivisia ja voivat olla tilannekohtaisesti vääristyneitä tai kapeutuneita Ei täysin oikeita, vääriä vastauksia, mutta kiinnostus pohtia Luulen, että Viliä pelottaa mennä kouluun.. En voi olla varma miltä hänestä tuntuu, mutta tuo kiukuttelu, vetäytyminen omaan huoneeseen, ja ehkä sellaiset pelokkaat katseet kuitenkin.. Niin, enemmän se on on jotain jännitystä tai pelkoa kuin mitään muuta. Vaikeaahaan se on, kun ei näe suoraan lapsen mieleen.. Siellä se makaa pelikone kädessä. En tiedä miksi (evvk), kaikkea olen kokeillut että lähtisi kouluun Saara Salo 2017/ 22

23 Toisen kokemuksen tarkastelu Jännittää.. Pelottaaakin ihan vähän.. En ole varma.. Saara Salo 2017/ Ei ole helppoa.. Vaatii tietoista ponnistelua. Ei ole helppoa. Kun oma mieli on täynnä (kiire! Stressi!) on helpompi toimia rutiininomaisesti, pysähtymättä kohtaamaan, kuuntelemaan. Useimmiten tapahtuu automaattisesti, implisiittisesti. Kun asiat menevät hyvin, ennakoiduilla tavoilla ei tarvita eksplisiittistä, tietoisempaa mentalisointia.. Saara Salo 2017/ 23

24 Maadoittaminen 2. TOISEN KÄYTTÄYTYMINEN EI OLE IRRATIONAALISTA TAI SATTUMANVARAISTA Mentalisaatiokyky perustuu todellisiin havaintoihin kykyyn lukea, ja tulkita käyttäytymis- ja tunnetason viestejä, myös piilossa olevia, ei yksiselitteisesti ilmaistuja.. Olen ihan varma, että Laura vihaa mennä isänsä luokse. Mistäkö tiedän? No kai nyt vihaa, niin minäkin vihaisin Hm, minusta se näytti siltä viime viikonloppuna kuin vein isällee, ihan kuin olisi pikkuisen jännittänyt, ilme oli sellainen jännä. Minuakin kyllä jännitti, koska isänsä on muuttanut uuteen kotiin, mietin miten Laura sinne sopeutuu. Voi olla, että Laura vähän vaistosi että minäkin olin jännittynyt, se saattoi lisätä Lauran epävarmuutta S a a Ulkoisen käyttäytymisen suhde sisäiseen kokemukseen Mä huudan, koska mua pelottaa ihan hirveästi, ettei toi äiti tulekaan takaisin.. Saara Salo 2017/ 24

25 Vanhempien kanssa.. Opitaan tarkkailemaan.. Saara Salo 2017/ Hakemaan lisää havaintoja.. Ja sitten tekemään johtopäätöksiä Saara Salo 2017/ 25

26 Läheisiä käsitteitä Mentalizing Ensimmäistä kertaa käyttivät Premac & Woodfuff 70-luvulla Mielen teoria Uskomuksiin ja haluihin fokusoiva teoria, autismitutkimus Mind-mindedness Kognitiivinen kehityspsykologia Reflektiiviinen kyky Kiintymyssuhdeteoria käsite, keskittyi representaatioihin Salo / 2015 RF-taso Negatiivinen Hyvin heikko Heikko Tavallinen tai lähes Korkea Hyvin korkea Vastausten piirteitä vihamielinen, ristiriitainen, välttelevä outo tai sopimaton passiivisesti torjuva, itsekeskeinen, naiivi ylianalysoiva, psykobabbel, vain käyttäytymistä tai fysiologista tilaa kuvaava, epäselviä viittauksia mielentiloihin yleisiä viittauksia mielen tiloihin, epätarkka, persoonaton, kliseinen tarkka viittaus mielen tilaan, sen luonteeseen, pyrkimys linkittää kokemus ja käyttäytyminen useita erilaisia merkkejä mielen tilojen pohdinnasta, niiden vuorovaikutuksesta, yllättävä Monipuolinen ja rikas, mielen tilojen vastavuoroisuus, vaikean tilanteen pohdinta, RF säilyy, usean ihmisen näkökulma Salo /

27 MIM-havainnointi vuorovaikutusinterventiona MIM-havainnoinnin tekeminen aktivoi vanhemman kiintymyssuhdemallit aktivoi vanhemman mielikuvia lapsesta ja itsestä lapsen vanhempana Antaa mahdollisuuden ymmärtää ja vaikuttaa myös vuorovaikutuksen taustalla oleviin psyykkisiin rakenteisiin Mielikuvarakenteiden havainnointi Voi tapahtua erillisillä metodeilla AAI, WMCI, PDI kyselylomakkeet vanhemman kokemuksista vuorovaikutustoiminnasta: SEPTI apukysymykset MIM-käsikirja työntekijän metatieto 27

28 MIM on perheinterventio Palautetilanne on perheinterventio tavoite käyttää saatua tietoa siten, että se tukee mahdollisuutta myönteiseen muutokseen antaa vanhemmalle kuvan itsestä onnistumassa turvan tunteen tuottajana leikkijänä kasvattajana yhteyden luojana auttaa vanhempaa sanallistamaan omia kokemuksiaan lapsesta, itsestä lapsen vanhempana vahvistaa lapsen näkökulman huomioonottamista Tukea muutoksen mahdollisuutta vanhemman mielikuvissa, huomioiden vanhemman sisäinen kiintymysmalli Palautteen antajan rooli Otettava yhtä suuria emotionaalisia riskejä, kuin olettaa perheen ottavan Palautteen antaja asettuu osaksi interpersoonallista suhdetta jakaa, eläytyy uteliaasti kiinnostuen havaintoihin ja ilmaistuihin tunteisiin pyrkii aktiivisesti luoman kohtaamisen hetken moment-of-meeting, mikä mahdollistaa vanhemmalle uudenlaisen position ottamisen Palautteen antaja = turvasatama Luotava ensin allianssi, sitten annettava palaute 28

29 Ilmapiirin luomisen 4 avainta: leikkisyys Vanhempien vaikeat kokemukset ehkäisevät tätä asennetta Leikkisyys on ilmapiirin luomista, toivon tunteen tuottamista, etäännyttämistä ja siten vaikeiden tunteiden yhdessä tarkastelua Tunteiden korostaminen, huumori, leikki Hyväksyntä Palautteen antajan tulee kyetä välittämään ymmärtävä positio vanhemman kokemuksiin, ei välttämättä tekoihin Vanhemman syyllisyys, häpeä, torjunta (et auta minua, tästä ei ole apua, jne) Pysähdy torjuntaan, välttelyyn, huomioi myös koehon kieli. Huomaan, että tästä puhuminen on vaikeaa.. EI kielletä, väitetä vastaan: Kiitos kun kerroit. Sen täytyy tuntua vaikealta, kun koet ettei tästä ole apua. Koet varmasti olosi yksinäiseksi, eikö totta? 29

30 Vastustuksen kohtaaminen affketiivisesti Tunnen itseni surulliseksi, kun sanot.. Kiitos kun jaoit tämän.. Millaista se on sinulle, olla täällä kun koet ettei tästä ole apua? Mietin, miten jaksat selviytyä, kun koet ettet saa mistään apua? Olen pahoillani, kun en ole osannut välittää sinulle sitä, että välitä, ymmärrän jne. Eteneminen I Myönteiset kohdat / Muutosta indisoivat kohdat Näytän aluksi muutaman kohdan, missä havaitsin välillänne todella mukavan/hyvän/ uudenlaisen/hetken Minusta lapsi näyttää tässä ilahtuneelta huomiostasi, onnelliselta, leikkisältä, kiinnostuneelta, suuntautuneelta, vastaanottavalta. Kiinnitän huomiota miten lapsesi katsoo sinua, lähestyy sinua, haluaa jatkavat leikkiä, kuulevan lisää tms. Minusta tämä näyttää liittyvän siihen, että sinä (kuuntelet lapsen aloitteita, katsot lasta ja rakennat yhteyttä siten välillennen, kosket lempeästi jne.). Mitä ajattelet/tunnet/ koet kun katsoimme tämän kohdan (fokus: nykyhetki!)? Näytät.. Ajattelen, että tätä lisäämällä..tai Miten arjessa, olet aiemmin kuvannut että, miten koet roolisi tässä (opettajan, kasvattajan, turvan tarjoajana jne.) 30

31 II Eläytyminen Ongelmatilanteeseen eläytyminen Näytän nyt kohdan, missä minä havaitsin niitä pulmia, mitä olet kuvannut (mistä olemme puhuneet aiemmin, minkä x on tuonut esille tms) Minusta lapsi näyttää tässä vastustavan, olevan surullinen, tulevan levottomaksi (jne.). Se tuntuu pahalta.. /Olen huolissani tästä. Huomaan, että myös sinä näytät tässä kireältä, alakuloiselta jne. Miltä sinusta tuntuu katsoa tätä kanssani? (tai TOTEA havaitsemasi tunnetila; Huomaan, että tämän katsominen tuntuu vaikealta.) (vaikeaa,.). Ymmärrän sen hyvin, sen täytyy tuntua vaikealta/pahalta. Mietin, miten olet selvitynyt arjessa näiden tunteiden kanssa? Oletko puhunut kenellekään jne.? Vaihe III: Lopetus ja suunnitelman luominen Valitse kohta: Mistä haluaisit aloittaa työskentelyn, so. toimiva kohta, voi olla sama kuin 1.kohta tai eri 31

32 III Suunta muutokselle (Palaa 1-2 kohtaan, tai ota uusi). Minun ymmärrykseni näkemästäni on, että lapsi haluaa huomiotasi/on kiinnostunut/jne, mutta tämä ei näy. Koen, ettet huomaa lapsen reaktiota, kun itsehermostut, tms. (jakaminen) Näimme kuitenkin, mitä tapahtuu, kun huomiosi on lapsessa! Silloin.. (kuvaa myönteinen asia). Mentalisaatiota lisääviä kysymyksiä Miltähän lapsesta tuntui tässä tilanteessa? Mistä päättelet sen? Mitähän hän ajattelee/kokee tms. Miltä sinusta tuntui? Entä nyt kun katsot tätä? Kts. Myös yleiset mentalisaatiokysymykset vanhemmuudesta 32

33 Palaute dialogina: ankkuroida havainnot ymmärrykseen lapsen mielestä Olen valinnut hetken, missä näen.. M: Miltähän lapsesta tuntuu tässä? Entä sinusta? Mitä tapahtuu seuraavaksi? Vastaako tämä kokemustasi arkitilanteista? Miten sinun tunteesi voi vaikuttaa lapseen? Entä päinvastoin? Kirjallinen palaute Osana kokonaispalautetta vs itsenäinen lausunto Vanhemman luettavaksi Jäsennys Tutkimuksen syy Tekijä Havainnoit ei tehtäväkeskeisestä, vaan ilmiökeskeistä Johtopäätökset ja suositukset 33

34 Kurssikirjallisuus MIM-käsikirjat Larmo, Pajulo: Mentalisaatioartikkelit Mäkelä: Theraplay artikkeli Bretherton: Emotionaalisen saatavillaolon artikkeli Biringen: Aikuisiän kiintymyssuhteista Booth, P.B. & Koller, T. K. (1997). Training Parents of Failure-to- Attach Children. In C.E. Schaefer & J.M. Briesmeister (Eds.), The Handbook of Parent Training: Parents as Co-Therapists for Children s Behavior Problems, Revised Edition. New York: John Wiley & Sons. 34