RT LVI KH Ratu S-1226 RAKENNUTTAJAN TYÖTURVALLISUUSVELVOITTEET RAKENNUSHANKKEESSA SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO

Transkriptio

1 RT LVI KH Ratu S-1226 RAKENNUTTAJAN TYÖTURVALLISUUSVELVOITTEET RAKENNUSHANKKEESSA Tässä ohjekortissa käsitellään rakennustyön työturvallisuutta koskevia rakennuttajan velvoitteita. Ohjeessa esitetään, mitä tehtäviä ja toimenpiteitä rakennuttajalta edellytetään työturvallisuusasioissa ja miten ne voidaan hoitaa. Liitteenä on tarkistuslista työturvallisuustehtävistä talonrakennushankkeessa, riskienarviointilomake ja esimerkkejä turvallisuusasiakirjan, turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden laadinnassa. Tässä esitetyt ohjeet soveltuvat sekä talonrakennus- että infrahankkeisiin. Ohjekortti on laadittu yhteistyössä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n kanssa. OHJEET helmikuu (24) korvaa RT LVI KH Ratu S-1220 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1.1 Käsitteitä 2 RAKENNUTTAJAN TYÖTURVALLISUUSVELVOITTEET VAIHEITTAIN 2.1 Tarveselvitys 2.2 Hankkeen valmistelu 2.3 Suunnittelun valmistelu 2.4 Suunnittelun ohjaus 2.5 Rakentamisen valmistelu 2.6 Rakentamisen ohjaus 2.7 Vastaan- ja käyttöönoton ohjaus 3 TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT 3.1 Turvallisuusasiakirja 3.2 Turvallisuussäännöt 3.3 Menettelyohjeet Liitteet KIRJALLISUUTTA 1 JOHDANTO Rakennushankkeen kaikkia osapuolia koskee työturvallisuuslain 738/2002 velvoitteet riippumatta heidän asemastaan rakennustyömaalla. Lain lähtökohtana on, että kukin työnantaja vastaa oman henkilöstönsä työturvallisuudesta. Keskeiset rakennuttajan tehtäviin vaikuttavat määräykset on esitetty Valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta Vna 205/2009. Asetuksessa esitetään, miten työ voidaan tehdä turvallisesti ja miten tällöin otetaan huomioon erilaisia toimintatapoja ja käyttäytymissääntöjä. Asetuksella ei siirretä rakennuttajalle päätoteuttajan vastuita ja velvoitteita eikä niitä vähennetä. Rakennushankkeessa kaikkien osapuolten, rakennuttajan, suunnittelijan, työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan, tulee yhdessä ja kunkin osaltaan huolehtia siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työntekijöille tai muille työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille. Yhteisellä rakennustyömaalla samanaikaisesti tai peräkkäin eri rakennuttamistehtäviä toteuttavien rakennuttajien on yhteistoiminnassa sovitettava rakennuttamistehtävänsä siten, että työturvallisuusvelvoitteet tulevat toteutetuiksi koko rakennustyömaata koskien. Rakennuttajilla on taloudellisten perusteiden lisäksi myös eettiset perusteet hyvälle turvallisuusjohtamiselle ja siten syy vaatia hankkeeseen liittyvien riskien ennakointiin ja torjumiseen tähtäävää turvallisuussuunnittelua rakennustyössä. Myös viranomaisvaatimukset edellyttävät rakennuttajalta ennakoivuutta ja järjestelmällisyyttä, mikä toteutuu turvallisuussuunnittelulla. Hyvään rakennuttamistapaan kuuluu rakennusalan yhteisesti hyväksymien asiakirjamallien ja ohjeiden käyttö, kuten RT-, LVI- ja KH-kortistot ja Sopimuslomake Net. Näiden avulla voidaan rakennuttajan ja rakennushankkeeseen osallistuvien osapuolten työturvallisuustehtävät määritellä selkeästi ja synnyttää osapuolten välille aktiivista yhteistyötä ja tiedonsiirtoa. Tässä ohjekortissa käytetyt käsitteet ja esitetyt tehtävät perustuvat nykyiseen lainsäädäntöön, ne on pyritty esittämään käytännönläheisesti ja niillä on ohjeellinen luonne. Ohjekortti on laadittu käyttäen pohjana talonrakennushanketta. Asetusta sovelletaan myös korjausrakentamiseen ja kunnossapitoon. Korjausrakentamisen tai kunnossapidon tulee tällöin kohdistua rakennuksiin tai muihin rakennelmiin. Asetuksen perustelumuistion mukaan rakennuksen kunnossapitoa on mm. julkisivun maalaaminen, vesikatteen uusiminen tai korjaaminen, putkiston uusiminen ja vastaavat työt. Tien, kadun tai vastaavan kunnossapitoa on mm. päällysteen osittainenkin korjaaminen tai uusiminen. Esimerkkejä turvallisuuskoordinaattorin nimeämistä edellyttävistä korjaus- ja kunnossapitotöistä on esitetty kuvassa 1. Turvallisuuskoordinaattori on asetettava korjaus- ja kunnossapitotöissä kun hankkeessa on erityisiä riskejä, jotka tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakennustyön toteutuksessa, tai kun hanke edellyttää rakennuslupaa tai toimenpidelupaa.

2 RT LVI KH Ratu S-1226 ohjeet Käsitteitä Menettelyohjeilla tarkoitetaan rakennuttajan antamia kirjallisia ohjeita, jotka sisältävät töiden ajoituksen, erityisiä työmenetelmiä koskevat vaatimukset, aliurakoinnin järjestämisen menettelyt ja työhygieenisiä mittauksia työnantajien osalta koskevat menettelyt. Päätoteuttajalla tarkoitetaan rakennuttajan nimeämää pääurakoitsijaa tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa, tai sellaisen puuttuessa rakennuttajaa itseään. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä tarkoitetaan rakennuttajaa/tilaajaa, jonka on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö. Rakennuttajalla tarkoitetaan henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen taikka muuta, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta tai näiden puuttuessa tilaajaa. Turvallisuusasiakirja on rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten laadittu asiakirja, joka sisältää rakennushankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta aiheutuvat vaara- ja haittatekijöitä koskevat tiedot sekä rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvät työturvallisuutta ja työterveyttä koskevat tiedot. Turvallisuusasiakirjan laatimisesta vastaa rakennuttaja. Työturvallisuutta koskevia suunnitelmia ovat turvallisuuden yleissuunnitelma (kokonaiskuva, turvallisuusjohtaminen), työmaa-alueen käytön suunnitelmat, turvallisuuteen liittyvät erityissuunnitelmat vaarallisista töistä ja työvaiheista (esimerkiksi putoamissuojaus-, purkutyö-, elementtiasennussuunnitelmat). Kaikessa tehtäväsuunnittelussa on osana työn turvallisen toteuttamisen suunnittelu. Työturvallisuutta koskeva suunnittelu on päätoteuttajan ja muiden urakoitsijoiden tekemää työmaan turvallisuussuunnittelua, jolla varmistetaan töiden turvallinen toteutus. Vastuu yleisestä työturvallisuussuunnittelusta on päätoteuttajalla. Turvallisuussuunnittelu esitetään kirjallisesti. Turvallisuuskoordinaattori on rakennuttajan vastuullinen edustaja, jonka tehtävänä on huolehtia rakennuttajan nimettynä edustajana rakennuttajalle kuuluvista työturvallisuusvelvoitteista ja -tehtävistä. Tämä tehtävä on osa rakennuttajan tehtäviä ja sitä ei tule nähdä erillisenä, irrallisena tehtävänä. Turvallisuuskoordinaattoria ei nimetä eikä turvallisuusasiakirjaa, turvallisuussääntöjä ja menettelyohjeita laadita Pienissä korjaus- ja kunnossapitotöissä, joissa työn sisältö ja laajuus ovat selkeitä. Töissä käytetään luotettavia urakoitsijoita ja toimittajia. Työtilaus on enemmänkin luettelo tehtävistä töistä kuin varsinainen asiakirjoin suunniteltu kohde. Työt voivat olla myös normaalin vuosihuollon ulkopuolella olevia töitä tai ns. hätätöitä. Työnsuorittaja vastaa työnantajavelvoitteensa puitteessa työturvallisuudesta. Korjaus- ja kunnossapitotöissä, joista laaditaan erillinen suunnitelma mutta ei edellytetä rakennus- tai toimenpidelupaa eikä hanke sisällä erityisiä turvallisuusriskejä. Työnsuorittaja vastaa työnantajavelvoitteensa puitteessa työturvallisuudesta. Turvallisuuskoordinaattori tulee nimetä ja turvallisuusasiakirja, turvallisuussäännöt sekä menettelyohjeet laaditaan Korjaus- ja kunnossapitotöissä, joista laaditaan erillinen suunnitelma ja hanke sisältää erityisiä riskejä (esim. asbestityöt). Korjaus- ja kunnossapitotöistä, joista laaditaan erillinen suunnitelma ja hankkeelle haetaan rakennus- tai toimenpidelupa. Kuva 1. Esimerkkejä turvallisuuskoordinaattorin nimeämistä edellyttävistä korjaus- ja kunnossapitotöistä. Turvallisuussäännöillä tarkoitetaan rakennuttajan antamia kirjallisia ohjeita, joissa on esitettävä turvallisuushallinnan tavoitteet ja toimenpiteet sekä ohjeet turvallisuusseurantaan ja tarkastuksiin, yhteistoimintaan ja työmaakokouksiin, henkilötunnisteen käyttöön ja kulkulupaan sekä osapuolten hyväksyntää edellyttävien turvallisuussuunnitelmien käsittelyyn. Työturvallisuuskortti on osoitus siitä, että henkilö on osallistunut koulutukseen ja suorittanut hyväksytysti loppukokeen. Työturvallisuuskorttikoulutus antaa perustiedot turvallisesta työskentelystä yhteisellä työpaikalla. Valvontasuunnitelma on rakennuttajan työmaavalvonnan kokonaissuunnitelma, jolla pyritään mahdollisimman kattavaan ja ennakoivaan toimintaan sekä toteutuksen että lopputuloksen varmistamiseen. Valvontasuunnitelma täydennetään vastaamaan hankkeen toteutusta päätoteuttajan tultua valituksi. Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät Rakennushankkeeseen nimetyn turvallisuuskoordinaattorin tulee VNa 205/ mukaan hoitaa tehtävää henkilökohtaisesti osallistua henkilökohtaisesti aloituskokouksiin, suunnittelu- ja työmaakokouksiin sekä osaltaan huolehtia, että niissä edellytetyt työturvallisuutta koskevat velvoitteet tulevat suoritetuiksi varmistaa hankkeen eri osapuolten välinen yhteistyö työturvallisuutta koskevissa asioissa varmistaa, että rakennuttajaan sopimusuhteilla olevilla osaurakoitsijoilla on tieto siitä, mikä osuus vaadittavista turvallisuussuunnitelmista on heidän vastuullaan ja että em. urakoitsijoiden välinen yhteistyö on järjestetty. Turvallisuuskoordinaattorin tulee huolehtia, että rakennushankkeen suunnittelijoilla on kirjallinen toimeksianto työturvallisuuden huomioon ottamisesta suunnittelussa toimeksiannossa määritelty tarvittava osallistuminen työmaakokouksiin, turvallisuusselvityksiin ja työmaan toteutussuunnitelmien tarkastamiseen käytettävissä tarvittavat lähtötiedot ja tunnistetut riskitekijät rakennussuunnitelmissa on otettu huomioon työturvallisuuden edellyttämät tekniset ratkaisut (siirrot, nostot, asennettavuus, turvarakenteiden kiinnitys asennusvaiheessa, rakenteiden huolto ja kunnossapito jne.) hankkeeseen on laadittu turvallisuusasiakirja, turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet kirjallisina em. asiakirjojen täytäntöönpanoa seurataan ja pidetään ajan tasalla päätoteuttajan kanssa tehdään yhteistyötä työturvallisuutta koskevassa suunnittelussa ja varmistaa, että päätoteuttaja on huolehtinut työturvallisuuteen liittyvistä ilmoituksista, VNa 205/ ja 11 mukaisesta suunnittelusta sekä perehdyttämisestä ja opastamisesta kokonaisaikataulussa on turvalliselle työnsuoritukselle varattu riittävästi aikaa korjaus- tai muutostyössä ilmi tulevien seikkojen vaikutus on toimitettu urakoitsijoille tiedoksi työmaalla käytetään henkilötunnisteita rakennuskohteen ylläpitoon, huoltoon, kunnossapitoon ja korjaamiseen liittyvien töiden työturvallisuusohjeet on laadittu.

3 RT LVI KH Ratu S-1226 ohjeet 3 2 RAKENNUTTAJAN TYÖTURVALLISUUSVELVOITTEET VAIHEITTAIN Rakennuttajalla on omalta osaltaan huolehtimisvelvoite rakennushankkeen työturvallisuudesta. Rakennuttajilta odotetaan aktiivista roolia työturvallisuusasioissa ja työturvallisuuden valvomisessa. Rakennuttajilta edellytetään myös riittävää asiantuntemusta työturvallisuusasioissa. Ellei rakennushankkeeseen ryhtyvällä ole itsellään asiantuntemusta, on tähän tehtävään käytettävä asiantuntijaa. Rakennushankkeeseen ryhtyvä ei kuitenkaan vapaudu hänelle kuuluvista juridisista vastuista, vaikka hän on antanut ne asiantuntijoiden hoidettavaksi. Rakennuttajan tärkein tehtävä on ohjata koko rakennushanketta, niin rakennuttamista kuin itse rakentamistakin hallitusti ja korkeiden turvallisuustavoitteiden mukaisesti. Hyvän käytännön mukaan jokaisessa rakennushankkeessa rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tilaaja nimeää rakennuttajan, jolla on toimivaltuudet ja asiantuntemus tehtävien hoitamiseen. Rakennuttajan työturvallisuustehtävät jakautuvat rakennushankkeen eri vaiheisiin. Rakennuttajan tulee omatoimisesti tai yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa tunnistaa rakennushankkeeseen liittyvät työturvallisuusriskit ja toimia yhteistyössä muiden osapuolten ja asiantuntijoiden kanssa riskien eliminoimiseksi. Hankkeen ja suunnittelun valmisteluvaiheessa Rakennuttajan on nimettävä pätevä rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori. Suunnitteluvaiheessa rakennuttajan on omassa toiminnassaan (erityisesti päätöksenteot) otettava huomioon työturvallisuusasiat budjetti- ja aikataulusuunnittelussa (riittävät varaukset tutkimuksiin, selvityksiin, töiden tekemiseen turvallisesti, töiden vaiheistukseen, valvontaan yms.) projektisuunnittelussa otetaan huomioon työturvallisuusasiat (muistettava korjausrakentamisen erityispiirteet) Sen lisäksi on huolehdittava ja valvottava hankkeeseen palkattujen suunnittelijoiden ottavan huomioon suunnittelutyössään rakennustyön toteuttamisen siten että rakennustyö voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle turvallisuuskoordinaattori huolehtii hänelle kuuluvista tehtävistä vaativissa hankkeissa on noudatettava rakenteellisen turvallisuuden erityismenettelyä (RakMK A1), jos virheestä voi seurata suuronnettomuuden vaara. Rakennuttajan on osoitettava kirjallisesti, että rakennuttaja on tunnistanut hankkeen vaaratekijät ja riskien ehkäisy on otettu huomioon suunnittelutoimeksiannoissa työturvallisuus on otettu huomioon suunnittelussa työturvallisuustehtävät ja -menetelmät on organisoitu Tällaisia kirjallisia aineistoja voivat olla mm. työturvallisuuden kannalta tarpeellisten tutkimusten teettäminen (vaaralliset aineet, maaperä, rakennusolosuhdeselvitykset yms.) riskikartoitus ja laadittu turvallisuusasiakirja suunnittelutoimeksiannot ja suunnittelukokousten pöytäkirjamerkinnät mahdolliset erillispalaverit työturvallisuudesta suunnitteluryhmän kesken työtapaselvitykset, työkokeet yms. työsuojeluviranomaisten kanssa käydyistä palavereista pöytäkirjamerkinnät, lausuntopyynnöt tms. Rakennuttaja antaa työturvallisuuteen liittyviä tehtäviä erityisasiantuntijoille, suunnittelijoille, päätoteuttajalle, valvojille ja urakoitsijoille. Työturvallisuuden onnistumiseksi eri toimijoiden tehtävien sisältö on määriteltävä ja niille on annettava riittävät toimivaltuudet. Rakennuttajan tehtävänä on koordinoida ja valvoa tehtävien toteutusta. Tätä tehtävää varten rakennuttaja nimeää turvallisuuskoordinaattorin. Hankkeeseen nimetty turvallisuuskoordinaattori voi vaihtua hankkeen aikana. Rakennuttajan on huolehdittava tietojen ja toimivaltuuksien siirtämisestä kirjallisesti turvallisuuskoordinaattorilta toiselle, jos hankkeeseen joudutaan nimeämään peräkkäisiä turvallisuuskoordinaattoreita. 2.1 Tarveselvitys Tarveselvitysvaiheessa selvitetään alustavalla riskikartoituksella rakennustyön turvallisuutta koskevia ja sitä kautta hankeselvitykseen vaikuttavia tietoja. Tällaisia tietoja ovat mm. maaperän pilaantuminen tai peruskorjattaviin rakennuksiin liittyvät rakennetiedot, mahdolliset vaaralliset aineet sekä rakenteiden vaurio- ja pilaantumistiedot. Rakennuttaja liittää esiin tulleet vaaroja koskevat turvallisuustiedot hankeselvitykseen, ja tarvittaessa teetetään tarpeelliset lisäselvitykset turvallisuus- ja terveysasioista. 2.2 Hankkeen valmistelu Rakennuttaja suunnittelee projektin organisaation, määrittelee eri osapuolten tehtävät, vastuut ja toimivaltuudet. Samalla rakennuttaja huolehtii siitä, että hankkeen työturvallisuustehtävät ovat kattavasti mukana organisaatiota suunniteltaessa. Jokainen tehtävä pyritään osoittamaan sellaiselle taholle, jolla on sen suorittamiseen paras osaaminen ja muut edellytykset. Jokaisessa rakennushankkeessa rakennuttajan velvollisuutena on huolehtia lainsäädännön mukaisista työturvallisuustehtävistä. Rakennuttajan on nimettävä hankkeeseen turvallisuuskoordinaattori ja huolehdittava, että nimetyllä turvallisuuskoordinaattorilla on hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävä pätevyys, toimivalta ja muut edellytykset työturvallisuustehtävien asianmukaiseen suorittamiseen. Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät ovat osa rakennuttajan projektinjohtotehtäviä ja niitä ei tule nähdä erillisinä, irrallisina asiantuntijatehtävinä. Työturvallisuuslainsäädännössä ei määritellä turvallisuuskoordinaattorin osaamis- tai pätevyysvaatimuksia. Henkilön tulee tuntea pääpiirteissään työturvallisuuslain ja -asetusten hankkeen osapuolille asettamat tehtäväkokonaisuudet ja velvoitteet ja henkilöllä tulee olla edellytykset työturvallisuustehtävien koordinoimiseen sekä kyky ohjata ja valvoa rakennushanketta. Keskeisiä säännöksiä on esitetty liitteissä 1 ja 3. Esimerkkeinä rakennuttajahenkilöiden pätevyyden toteamismenettelystä ovat RAP- ja RAPS-pätevyydet. Vaadittava pätevyys arvioidaan aina kohteen vaatimusten mukaan. Rakennuttaja huolehtii siitä, että kaikki rakennushankkeen osapuolet ovat tietoisia siitä, kuka toimii turvallisuuskoordinaattorina. Turvallisuuskoordinaattorin asettaa se hankkeen osapuoli, joka tosiasiallisesti johtaa suunnittelua. Esimerkiksi talonrakennushankkeiden KVR- ja SR-urakoissa turvallisuuskoordinaattorin asettaa urakoitsija, ja rakennuttaja nimeää hänet turvallisuuskoordinaattoriksi. Rakennushankkeeseen ryhtyvä säilyttää rakennuttajan työturvallisuustehtävät itsellään ellei ole valinnut asiantuntijaa rakennuttajaksi. Siinäkin tapauksessa, että rakennushankkeeseen ryhtyvä rakennuttaa itse, on aina nimettävä rakennuttamisen vastuuhenkilö, joka nimetään myös turvallisuuskoordinaattoriksi. Rakennuttajan tulee luoda hankkeeseen turvallisuusvaarojen ennalta ehkäisevä toimintamalli ja huolehtia turvallisuuteen liittyvien asioiden sekä tietojen välittämisestä hankkeen kaikille osapuolille.

4 RT LVI KH Ratu S-1226 ohjeet 4 Hankeselvitys Hankeselvityksen aikana kootaan ja hankitaan työturvallisuuteen liittyviä tietoja eri lähteistä. Rakennuspaikkaa sekä korjauskohteen olemassa olevia rakennuksia ja rakenteita koskevia työturvallisuuteen vaikuttavia tietoja saadaan monista eri tietolähteistä. Näitä ovat mm. tontin teknistä rakentamiskelpoisuutta koskevat selvitykset sekä vanhan rakennuksen kuntotutkimuksista ja mittauksista tehdyt selvitykset. Kiinteistönpidon tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon, että ylläpitotehtävät suoritetaan turvallisesti. Esimerkiksi ylläpitotöiden vaatimat kiinteät huoltotasot, kattotöiden turvajärjestelmät ja muut kiinteistön huollon kannalta tarpeelliset järjestelyt on otettava huomioon rakennussuunnittelussa. Hankesuunnitelma sisältää kohteen käyttötarkoituksen lisäksi mahdollisia muita suunnittelijoiden tarvitsemia työturvallisuutta koskevia tietoja. Rakennuttaja tunnistaa ja arvioi hankkeen toteutukseen liittyviä vaaroja arviointimenetelmien, tarkistuslistojen, riskikarttojen ja aikaisemman kokemuksensa pohjalta. Projektin johtamiseen sisältyvät myös työturvallisuutta koskevien tehtävien ja tietojen seuranta sekä raportointi. 2.3 Suunnittelun valmistelu Suunnittelun valmistelussa organisoidaan hoidettavat työturvallisuustehtävät. Rakennuttajan työturvallisuusvelvoitteisiin kuuluu, että suunnittelijoille annetaan rakennuttajan tiedossa olevat lähtötiedot, hankkeen tunnistetut riskitekijät, asetetaan työturvallisuutta koskevat vaatimukset ja määritellään suunnittelijoiden tehtävät. Rakennuttajan on huolehdittava, että suunnittelijat ottavat kaikessa suunnittelussa huomioon rakennustyön turvallisen toteutumisen. Suunnittelijan valintamenettely ja suunnittelusopimus Rakennuttajan on edellytettävä toimeksiannossaan suunnittelijoilta työturvallisuuden huomioonottamista suunnittelussa ja rakentamisessa. Suunnittelijoille on annettava sellaiset kohteen käyttötarkoitusta ja riskejä koskevat tiedot, joita suunnittelija tarvitsee työturvallisuuslainsäännön mukaisen vastuunsa toteuttamisessa. Suunnittelija selvittää kohteen käyttötarkoitukseen liittyvät työturvallisuusvaatimukset, ja suunnittelijan tulee pyytää tarvittaessa tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisia lisäselvityksiä. Rakennuttajan nimeämän pääsuunnittelijan suunnittelusopimuksessa määritellään lakisääteisiä tehtäviä täydentävät pääsuunnittelijan työturvallisuustehtävät koskien suunnittelua ja siihen sisältyvää toteutuksen ja koordinoinnin yhteistyötä turvallisuuskoordinaattorin ja rakennustyömaan kanssa. Vastaavasti määritellään rakennesuunnittelijan ja muiden eri alojen suunnittelijoiden suunnittelusopimuksiin heille kuuluvat työturvallisuustehtävät. Suunnittelutehtävien määrittelyyn on käytettävissä RT-, LVI- ja KH-ohjekortteina julkaistuja tehtäväluetteloita, jotka sisältävät suunnittelijan yleiset työturvallisuustehtävät. Suunnittelun laatua voidaan työturvallisuuden osalta varmistaa mm. suunnittelijan henkilökohtaista pätevyyttä koskevilla vaatimuksilla, suunnitteluyrityksen käyttämällä laatujärjestelmällä ja sellaisilla valintaperusteilla, joissa pätevyyttä korostetaan. Esimerkiksi RAKLI-, SKOL- ja ATL-laatujärjestelmien hyväksyntämenettelyssä tarkistetaan, miten yritys on suunnittelussa ottanut huomioon työmaan työturvallisuuden. Rakentamismääräyskokoelman osan RakMK A2 mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävän suunnittelijan tulee hallita myös työturvallisuuteen liittyvät tehtävät. Suunnittelutehtäville varataan tarkoituksenmukaisesti aikaa, jotta suunnittelijat voivat osaltaan huolehtia työturvallisuusvelvoitteistaan sekä suunnittelusopimuksen mukaisista työturvallisuustehtävistään. Sopimusneuvottelujen yhteydessä käydään läpi suunnittelijan tehtävät, jolloin varmistetaan, että suunnittelija on ymmärtänyt työturvallisuuteen liittyvät tehtävänsä, niiden edellyttämät resurssit ja vaatimukset. Tarkistuslista on liitteessä Suunnittelun ohjaus Suunnitteluohjeessa tai viimeistään suunnittelun käynnistävässä suunnittelukokouksessa sovitaan, miten työturvallisuusasioita suunnittelun aikana käsitellään ja miten työturvallisuus otetaan huomioon suunnitteluratkaisuissa. Suunnittelua koskevissa ohjeissa voi olla tarkempia tehtävänantoja mm. työnaikaisten putoamissuojausratkaisujen suunnittelusta. Suunnittelijan tulee omalta osaltaan tunnistaa ja arvioida suunnitteluratkaisuihin liittyviä vaaroja sekä osoittaa suunnitelmissaan ne kohdat, joissa erityisesti edellytetään toteuttajilta työturvallisuussuunnittelua. Rakennuttaja ohjaa suunnittelijoita ja toteuttajia avoimeen vuoropuheluun turvallisuudesta. Jokaisen suunnittelijan edellytetään keräävän suunnittelun aikana kertyvää turvallisuustietoa, joilla täydennetään rakennuttajan vastuulla olevia asiakirjoja (valvontasuunnitelma, turvallisuusasiakirja, menettelytapaohjeet, turvallisuussäännöt, käyttö- ja huolto-ohje). Turvallisuuskoordinaattorin tehtävänä on huolehtia turvallisuusasiakirjaan päivitettävien tietojen keräämisestä suunnitteluprosessin aikana itse tai antaa tehtävä esimerkiksi pääsuunnittelijalle. Suunnittelijoita voidaan edellyttää tekemään yhteistyötä vaarojen tunnistamisessa ja välittämään turvallisuustietoja muille osapuolille. Rakennuttaja ottaa huomioon turvallisuuskysymykset määrittämällä toimeksiannossaan yhteisiä turvallisuuskokouksia, joissa vaaroja tunnistetaan käyttäen apuna erilaisia menetelmiä, esimerkiksi HAVAT-menetelmää. Lisäksi on olemassa erityisesti rakennesuunnitteluun liittyviä analyysimenetelmiä, esimerkiksi rakenteiden turvallisuuden tarkasteluun laadittu riskinarviointimenettely ja tarkistuslistat sekä rakennesuunnittelun työturvallisuustehtäviin liittyvä tarkistuslista. Työturvallisuusasioiden käsittely on osa suunnittelukokouksia, suunnitelmien yhteensovittamista ja tehtyjen suunnitelmien hyväksymistä ja tarkastamista. Turvallisuuskoordinaattori seuraa ja valvoo suunnitteluprosessia ja työturvallisuustehtävien toteutumista. Toimivalla tiedonkululla varmistetaan, että suunnittelijat saavat tietoa suunnittelun aikana esille tulleista vaaroista ja ongelmista, jotka suunnittelijan tulee ottaa huomioon omissa suunnitelmissaan tai joiden hallinta työmaalla edellyttää normaalista poikkeavia työmenetelmiä tai muita ratkaisuja. Turvallisuuskoordinaattorin tulee edellyttää, että suunnittelun aikaisilla ratkaisuilla ei vaaranneta työmaalla työskentelevien turvallisuutta ja terveyttä. Turvallisuuskoordinaattori ohjaa suunnittelijat vielä ennen rakennustyön aloittamista tekemään yhteistyötä mm. suunnitelmakatselmuksilla päätoteuttajan kanssa, jolloin varmistetaan suunnitelmien turvallinen toteutus, varsinkin erityiskohteissa. Turvallisuuskoordinaattori huolehtii siitä, että hankkeessa kertynyt turvallisuustieto sekä suunnittelijoiden tekemän vaarojen arvioinnin tulokset on koottu turvallisuusasiakirjaan. Turvallisuuskoordinaattorin tulee viimeistään tässä vaiheessa varmistaa, että rakennushankkeeseen liittyvät erityiset vaarat kuten räjäytys- ja louhintatyöt, asbestityöt ja putoamisvaarat on tuotu esille ja määritelty niihin liittyvät työturvallisuustehtävät ja -vastuut sekä toimenpiteet ja erityissuunnitelmien tarve. Eräitä keskeisiä rakennuttajaa koskevia työturvallisuusvelvoitteita asetuksen VNa 205/2009 pykälistä sekä asetuksen liite 2, liitteet 1 ja 2, on koottu tähän ohjekorttiin. Rakennuttaja varmistaa, että erityistä vaaraa sisältävistä töistä laaditaan suunnitelmat. Esimerkiksi räjäytystöissä rakennuttajan (suunnittelijan) on arvioitava räjäytyksistä aiheutuva vaara ja asetettava sen mukaan vaatimukset peittämisen tehokkuudelle niin, että otetaan huomioon läheiset rakennukset, ympäristö ja liikenne.

5 RT LVI KH Ratu S-1226 ohjeet 5 Urakoitsijan tulee saada turvallisuusasiakirjasta ja suunnitelmista riittävät lähtötiedot työturvallisuusasioista työn suunnittelua varten. Suunnittelijoiden tulee antaa ohjeet työn suorittamisesta, esimerkiksi seuraavasti: "Eteläisen siipirakennuksen välipohjarakenne sisältää erittäin pölyävää masuunikuonatäytettä ja orgaanisia aineita kuten purkamattomat muottilaudat. Purkutyö tulee toteuttaa mikrobivaurioituneen rakenteen purkutyömenetelmin alipaineistettuna. Eteläisen siiven välipohja tuetaan kauttaaltaan alemman kerroksen alapohjan päältä ennen purkutyöhön ryhtymistä." Erityismenettely suuronnettomuusvaaran tilanteissa Hankkeessa on noudatettava erityismenettelyä, RakMK A1, jos rakennuksen suunnittelussa, rakentamisessa tai käytössä tapahtuvasta virheestä voi seurata suuronnettomuuden vaara. Virheen syntymisen todennäköisyys lisääntyy, jos rakennetekniseen ratkaisuun, käyttöön tai hankkeen toteutukseen liittyy erityinen vaativuus tai poikkeavuus. Rakennuttajan toimeksiannosta rakennesuunnittelija selvittää, tarvitaanko erityismenettelyä. Päätöksen tarvittavasta erityismenettelystä tekee rakennusvalvontaviranomainen. Erityismenettelyn piiriin määrätyissä kohteissa käytetään niihin erikseen liittyvää ohjeistusta. Erityismenettelykohteet ovat luonteeltaan usein sellaisia, että ne sisältävät työturvallisuusvaaroja, joten ne on syytä määritellä turvallisuusasiakirjassa tarkemman turvallisuussuunnittelun kohteeksi, kuva 2. Erityismenettelyä käsittelevät tarkemmin mm. RIL Rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen, erityismenettelyn soveltamisohje sekä kuntakohtaiset rakennusvalvonnan ohjeet. 2.5 Rakentamisen valmistelu Toteutusmuoto Rakennuttajan on huolehdittava, että käytetystä toteutusmuodosta riippumatta työmaalla on edellytykset eri töiden ja työvaiheiden yhteensovittamiseen. Erityismenettelyä voivat muun muassa edellyttää vaikeat rakentamisolosuhteet työn toteutuksessa käytettävät erityismenetelmät erityisosaamista vaativa työkokonaisuus kuten: vaativat perustustyöt vaikeissa olosuhteissa tai helposti vaurioituvassa ympäristössä, kantavien rakenteiden vaativat asennus- ja liittorakennetyöt, jännitettyjen betonirakenteiden valmistus rakennuspaikalla muu vaikea tai rakennusvirheiden kannalta riskillinen työvaihe vaativat korjaus- ja muutostyöt, vaikka alkuperäisen korjaussuunnitelman toteutus ei tätä olisi edellyttänyt Riskien määrittely ja hallinta Riskien arvioimiseksi neuvotteluissa tulisi käydä läpi alustava riskiarvio ja mm. seuraavia asioita: selvitys erityissuunnittelun, rakennustyön ja käytön riskeistä turvallisuuden, terveellisyyden tai pitkäaikaiskestävyyden kannalta esitys rakennustyön tarkastusasiakirjaksi laadun varmistustoimenpiteineen sekä erityissuunnittelijan, vastaavan erityissuunnittelijan, asiantuntijatarkastuksen tai ulkopuolisen tarkastuksen käyttäminen rakennustyön valvonnassa ja rakennustuotteiden valmistuksen tarkastamisessa. Kuva 2. Erityismenettelyn mahdollinen tarve. Tarjouspyyntöasiakirjat Tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetään työturvallisuuden koordinoinnin kannalta keskeiset asiat niin selkeästi, että tarjouksenantaja voi ottaa ne riittävällä tarkkuudella huomioon. Tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyy myös rakennuttajan laatima turvallisuusasiakirja, turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet. Rakennuttaja ilmoittaa urakkaohjelmassa tai muussa asiakirjassa rakennuttajan hankinnat ja mahdolliset sivu-urakat ja omat työt, jotta urakoitsija voi ottaa nämä huomioon työjärjestystä suunnitellessaan. Rakennuttajan tulee laatia kirjalliset turvallisuussäännöt töiden yhteensovittamisesta, jotta kaikissa osaurakoissa työturvallisuus tulee hoidettua asianmukaisesti. Turvallisuusasiakirja päivitetään ennen uutta tarjouspyyntöä. Päätoteuttajan nimeäminen Rakennuttajan on nimettävä yhteiselle rakennustyömaalle aina päätoteuttaja. Päätoteuttajaksi nimetään pääurakoitsija tai tämän puuttuessa muu tehtävään pätevä toimija, joka käyttää työmaalla pääasiallista määräysvaltaa. Jos päätoteuttajaa ei ole nimetty, rakennuttaja vastaa myös päätoteuttajalle kuuluvista velvollisuuksista. Hankkeeseen nimetylle päätoteuttajalle turvataan sopimuksin tosiasialliset toimintaedellytykset huolehtia velvollisuuksistaan rakennustyömaalla. Tehtäessä urakkasopimukset Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 mukaisesti nämä velvoitteet tulevat yleensä sopimuksen osaksi. Alistamissopimuksella yksittäinen urakoitsija sitoutetaan työmaan työturvallisuusyhteistyöhön kuten viikoittaiseen turvallisuusseurantaan ja tarkastuksiin tai osallistumaan turvallisuutta käsitteleviin kokouksiin. Jos päätoteuttajaksi nimetään projektinjohtaja, joka ei ole pääurakoitsija, hänet on erikseen nimettävä YSE :n mukaisesti työmaan johtovelvollisuuksista vastaavaksi. Rakennustyömaalla ei voi olla samanaikaisesti useita päätoteuttajia, vaan päätoteuttajan tehtävät kuuluvat yhdelle osapuolelle koko työmaan alueella. Rakennuttajan on huolehdittava tietojen ja toimivaltuuksien siirtymisestä päätoteuttajalta toiselle, jos työmaalle joudutaan nimeämään peräkkäisiä päätoteuttajia. Hyvä käytäntö kuitenkin on, että rakennuttaja valitsee päätoteuttajaksi sellaisen tahon, joka toimii työmaalla koko sen keston ajan. Urakoitsijoiden valinta Työturvallisuus voi olla yksi urakoitsijan valintaperuste, jolla arvioidaan urakoitsijan osaamista ja edellytyksiä tehtävien hoitamiseksi. Urakoitsijan turvallisuustoiminnan laatua voidaan arvioida esimerkiksi Raksakymppi-menetelmällä. Pääurakoitsijalta voidaan lisäksi edellyttää hankekohtaisesti TR- tai MVR- mittarin käyttöä ja asettaa turvallisuusindeksille tavoitearvo. Hyvä turvallisuusindeksi kertoo paitsi työturvallisuuden tasosta myös rakentamisen laadusta. Sähkötöihin liittyen rakennuttajan tulee varmistaa, että sähkötöiden toteuttajalla on työhön riittävä sähköpätevyys ja edellyttää, että työtä suorittavilla sähköalan ammattilaisilla on työhön sopiva sähkötyöturvallisuuskoulutus ja mahdollisesti jännitetyökoulutus. Tilaajan selvitysvelvollisuus Niin rakennuttajaa kuin urakoitsijaa tilaajana koskee laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä. Sen mukaan ennen sopimuksen tekoa on selvitettävä yrityksen kuuluminen ennakonperintä- ja arvonlisäverorekisteriin, yrityksen kaupparekisteriote, vero(velka)todistus, eläkemaksutodistukset ja sovellettava työehtosopimus. Tiedot voidaan hankkia ao. yritykseltä tai joltain luotettavalta tietojen ylläpitäjältä. Esimerkiksi tilaajavastuu.fi ja Rakentamisen Laatu RALA ry-rekistereihin kuuluvien yritysten osalta vaaditut tiedot on selvitetty. Vaikka selvitys ei suoraan kohdistu työturvallisuuteen, sillä on välillinen merkitys, koska se karsii velvollisuuksiaan laiminlyövät yrittäjät työmaalta.

6 RT LVI KH Ratu S-1226 ohjeet Rakentamisen ohjaus Turvallisuussuunnittelu Rakennuttajalla on rakentamisen ohjausvaiheessa yleinen myötävaikutus- ja huolehtimisvelvoite työturvallisuudesta, mikä edellyttää turvallisuuden aktiivista valvontaa ja ohjausta sekä puuttumista laiminlyönteihin. Yhteisellä rakennustyömaalla rakennuttajaa koskevat samat yhteistoiminta- ja tiedottamisvelvoitteet kuin pääurakoitsijaa (TTL49 ja50 ). Pääurakoitsijan asemassa oleva työnantaja vastaa rakennustöiden työturvallisuuden suunnittelusta ja turvallisesta käytännön toteutuksesta (TTL 51 ja 52 ). Turvallisuuskoordinaattori huolehtii siitä, että turvallisuustiedot välitetään päätoteuttajalle ja mahdollisille sivu-urakoitsijoille. Hankkeen turvallisuustoimenpiteet käsitellään ennen rakennustyön aloittamista aloituspalaverissa tai erillisessä työturvallisuuspalaverissa. Tällöin käsitellään turvallisuusasiakirjan tiedot, turvallisuussäännöt töiden yhteensovittamiseksi, muut rakennuttajan antamat työturvallisuuteen liittyvät suunnitelmat ja ohjeet sekä päätoteuttajan tekemät toimenpiteet ja suunnitelmat turvallisuusasiakirjan pohjalta. Turvallisuuskoordinaattori voi antaa turvallisuussäännöissä ohjeita turvallisuussuunnitelmien laatimisesta, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Rakennuttajan tulee luovuttaa hankkeen turvallisuutta koskevat asiakirjat päätoteuttajalle ennen hankkeen käynnistymistä sekä kirjata turvallisuusasiakirjan sekä hankkeen toteutukseen liittyvän tiedon luovuttamisesta (esimerkiksi työmaan aloituskokous, työmaakokous tai muu sopimuksessa sovittu menettely) hankkeen päätoteuttajalle. Kirjauksessa tulee selkeästi ilmetä toteutusvastuun siirtyminen päätoteuttajalle sekä päätoteuttajan ilmoitus siitä, että hanke kyetään toteuttamaan turvallisesti luovutetun aineiston sisältämin lähtötiedoin. Turvallisuussuunnittelu perustuu rakennuttajan turvallisuusasiakirjassa esitettyihin kohteen erityisiin vaaratekijöihin ja päätoteuttajan tekemään järjestelmälliseen rakennusvaiheen vaarojen tunnistukseen. Turvallisuussuunnitelmien tulee olla siinä muodossa, että niitä voidaan helposti käyttää ja niiden tiedot välittää kaikille osapuolille. Turvallisuussuunnitelmat tarkistetaan olosuhteiden muuttuessa, niihin tehdään tarvittaessa muutoksia ja ne pidetään ajan tasalla. Rakennuttajalla on velvollisuus varmistaa, että päätoteuttaja on tehnyt kirjalliset työturvallisuutta koskevat suunnitelmat riittävässä laajuudessa ennen rakennustöiden aloittamista. Työmaan turvallisuuden erityissuunnitelmat ovat luonteeltaan koko työmaata, useita työvaiheita ja eri urakoitsijoita koskevia suunnitelmia. Tällaisia voivat olla mm. putoamissuojaus-, pölyntorjunta-, teline-, logistiikka- ja pelastussuunnitelma sekä liikennejärjestelyt. Päätoteuttaja huolehtii työmaalla työskentelevien perehdyttämisestä ja opastamisesta. Rakennuttaja päivittää tarvittaessa turvallisuusasiakirjan tiedot turvallisuussuunnittelusta ja muutoksista. Kuvallinen henkilötunniste ja kulkulupa Rakennuttajan on huolehdittava, että jokaisella työmaalla työskentelevällä on näkyvillä henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste, jossa on myös henkilön työnantajan nimi. Rakennuttaja sisällyttää päätoteuttajan ja muiden sopimuskumppaneidensa kanssa tehtäviin sopimuksiin henkilötunnisteen käyttövelvoitteen sekä velvoitteen sisällyttämisen ulottumaan kaikkiin muihinkin urakkasopimuksiin. Rakennuttaja edellyttää yleensä päätoteuttajalta kirjallista dokumentointia kuvallisten henkilötunnisteiden tarkastamisessa esimerkiksi kulkulupien myöntämisen yhteydessä, liite 3. Päätoteuttajan tulee pitää kirjaa työmaalla työskentelevistä henkilöistä. Henkilötunnisteen ja kulkuluvan käytöllä voidaan valvoa, että työmaalla on vain henkilöitä, joilla on siihen oikeus. Kulkuluvan luovutuksen edellytyksenä tulee olla työntekijän perehdyttäminen työmaan turvallisuuteen. Rakennuttaja voi lisäksi edellyttää, että jokaisella työntekijällä on voimassa oleva työturvallisuuskortti. Rakennuttaja voi edellyttää työmaan työntekijöitä esittämään myös työterveyskorttinsa ennen töiden aloittamista. Rakennuttaja voi esittää vaatimuksen kulkulupakäytännöstä ja työturvallisuuskorttikoulutuksesta urakkaohjelmassa. Kokouksien asialistoilla voi olla esimerkiksi seuraavia työturvallisuuteen liittyviä asioita: sattuneet tapaturmat ja vaaratilanteet; korjaavat toimenpiteet niiden pohjalta työmaavalvonnan aikana havaitut työturvallisuuteen liittyvät puutteet tai laiminlyönnit turvallisuuskierroksien ja/tai työmaan viikoittaisten kunnossapitotarkastusten suorittaminen, niissä esiin tulleet puutteet, käsittely ja korjaaminen työmaan TR/MVR-taso (TR/MVR-mittarin tulokset, analyysi) suunnitteluun ja suunnitelmiin liittyvät turvallisuuskysymykset työmaan turvallisuussuunnittelun tilanne (turvallisuussuunnitelmat, työmaan aluesuunnitelma) vaarallisten töiden ja työvaiheiden suunnittelu työmaan turvallisuussääntöihin ja työturvallisuusohjeisiin tehtävät täsmennykset tulevien töiden ja työvaiheiden keskeiset vaarat ja niihin liittyvät riskienhallintatoimenpiteet kulkuluvat ja kuvalliset henkilötunnisteet (toteutuminen ja laiminlyönnit) töiden ja työvaiheiden yhteensovitus turvallisuuden kannalta töiden, työvaiheiden ja olosuhteiden muutokset ja niiden vaikutukset seuraavaan kokoukseen valmisteltavat asiat, vastuutahon nimeäminen näille.

7 RT LVI KH Ratu S-1226 ohjeet 7 Päätoteuttajan työturvallisuusvelvoitteet Päätoteuttaja vastaa rakennustöiden työturvallisuuden suunnittelusta ja turvallisesta toteutuksesta. Päätoteuttajan tulee huolehtia mm. työpaikalla toimivien urakoitsijoiden toimintojen yhteensovittamisesta, työpaikan liikenteen ja liikkumisen järjestelyistä, työpaikan yleisestä turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä, työpaikan yleissuunnittelusta ja työolosuhteiden ja työympäristön yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Päätoteuttajan on esitettävä rakennuttajalle kirjalliset työturvallisuutta koskevat suunnitelmat ennen rakennustöiden aloittamista. Nämä suunnitelmat sisältävät työmaa-alueen käytön suunnitelman lisäksi vähintään aloittavien töiden tarkat suunnitelmat sekä työturvallisuuden yleissuunnitelman. Yleissuunnitelmassa kuvataan ne tehtävät, joista laaditaan kirjalliset turvallisen toteutuksen sisältävät tehtäväsuunnitelmat, niiden päivittäminen, toimintaperiaatteet muutostilanteissa sekä yhteistoiminta muiden urakoitsijoiden ja rakennuttajan kanssa. Päätoteuttajan velvollisuus on tehdä ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaisille työmaista, jotka on tarkoitettu kestämään kauemmin kuin kuukauden. Ennakkoilmoitus on myös tehtävä, kun työmaalla työskentelee itsenäiset työnsuorittajat mukaan lukien yhteensä vähintään kymmenen työntekijää tai työmäärän arvioidaan olevan yli 500 henkilötyöpäivää. Päätoteuttajan on myös annettava ennakkoilmoitus tiedoksi rakennuttajalle ja pantava se näkyville rakennustyömaalla ja pidettävä se tarpeellisilta osin ajan tasalla. Kirjalliset turvallisen toteutuksen sisältävät tehtäväsuunnitelmat laaditaan ainakin kaikista niistä töistä ja työvaiheista, joihin sisältyy erityisiä turvallisuus- ja terveysvaaroja. Tällaisia ovat VNa 205/2009 liitteen 2, liite 2, mukaiset työt sekä hankkeen suunnitteluvaiheen riskien arvioinnissa esille tulleet turvallisuusasiakirjaan kirjatut työt tai muut vaaralliset työvaiheet. Näitä työturvallisuussuunnitelmia ovat mm. elementtien asennussuunnitelma, panostus- ja räjäytystöiden suunnitelma, kaivanto- ja purkusuunnitelma. Muut urakoitsijat laativat omalta osaltaan työmaan turvallisuutta koskevia suunnitelmia (räjäytyssuunnitelma) tai osallistuvat niiden laadintaan (esimerkiksi elementtiasennussuunnitelma). Hankekohtaisiin menettelyohjeisiin kirjataan, mitkä suunnitelmat on toimitettava suunnittelijalle tarkastettaviksi (mm. purkutyö- ja elementtiasennussuunnitelma). Liitteessä 8 on Ratu TT -työturvallisuuskortiston sisällysluettelo. Rakentamisen valvonta Rakennuttaja seuraa normaalin työn valvonnan yhteydessä rakennustyömaan työturvallisuustoimenpiteitä. Työmaakokouksissa työturvallisuusasiat otetaan mukaan kokousten asialistoihin. Asioiden käsittelyssä ovat mukana myös ne osapuolet, joiden tehtävänä on viedä turvallisuusasiat käytäntöön. Käsiteltävien työturvallisuusasioiden sisältö valmistellaan ennen kokousta ja valmistelua tekevät päätoteuttajan lisäksi omalta osaltaan muut urakoitsijat sekä rakennustöiden valvoja. Työmaa- ja urakoitsijakokouksissa käsitellään työturvallisuusasiat ja varmistetaan, että työturvallisuus on otettu huomioon toteutus- ja työnsuunnitteluratkaisuista päätettäessä sekä tarvittaessa myös aikataulukokouksissa. Valvoja avustaa turvallisuuskoordinaattoria rakentamisvaiheen turvallisuustehtävien hoitamisessa. Rakennuttajavalvonta ei vähennä päätoteuttajan vastuita työturvallisuusasioissa. Aliurakoiden valvonta Rakennuttaja hyväksyy urakoitsijoiden esittämät alihankkijat YSE :n mukaisesti. Alihankintojen hyväksymismenettelyjä koskevia toimintaohjeita voidaan tarkentaa kirjallisissa menettelyohjeissa. Päätoteuttaja valvoo, että jokainen työmaalla toimiva alihankkija on perehtynyt työmaan työturvallisuusasioihin ja tehnyt omien töidensä osalta tehtäväsuunnittelua, johon sisältyy työturvallisuus, sekä osallistunut työmaan työturvallisuussuunnitteluun. Sivu-urakat ja rakennuttajan erillishankinnat Rakennuttajan keskeisin tehtävä sivu-urakoissa ja erillishankinnoissa on varmistaa tiedonsiirto eri osapuolten ja päätoteuttajan välillä ja velvoittaa ko. osapuolet alistamissopimuksin ja nimetyin tehtävin huolehtimaan työturvallisuudesta ja terveydestä. Rakennuttajan tulee huolehtia, että turvallisuusasiakirja, turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet koskevat myös em. urakoita sekä valtuuttaa päätoteuttaja koordinoimaan ja sovittamaan yhteen koko työmaan turvallisuustehtäviä. Lisä- ja muutostyöt Lisä- ja muutostöitä teetettäessä tulee työturvallisuus ottaa huomioon kuten muidenkin töiden osalta. Erityisesti kantaviin rakenteisiin kohdistuvat muutostyöt kuten reikien tekemiset kantaviin palkkeihin aiheuttavat helposti vaaratilanteita. Muutostöiden sovittamiseen työmaan aikatauluun on myös syytä kiinnittää erityistä huomiota. Poikkeamat Työturvallisuusnäkökulmasta työmaan poikkeamia ovat sattuneet vaaratilanteet ja työtapaturmat. Sattuneet tapaturmat ja vakavat vaaratilanteet käsitellään myös rakennuttajan toimesta joko osana muita kokouksia tai erillisinä neuvotteluina. Rakennuttaja ottaa käsittelyyn sattunet tapaturmat ja vakavat vaaratilanteet. Käyttö- ja huolto-ohjeet Rakennuttaja huolehtii, että kohteeseen laaditaan ennen rakennustyön päättymistä turvallisuusohjeita sisältävä käyttö- ja huolto-ohje, johon tulevia tietoja kerätään koko hankkeen ajan. Silloin, kun kohteesta on määrätty laadittavaksi käyttö- ja huoltoohje, RakMK A4, jota kutsutaan yleisesti huoltokirjaksi, tässä tarkoitetut työturvallisuutta ja terveyttä koskevat tiedot sisällytetään osaksi kyseistä ohjetta. 2.7 Vastaan- ja käyttöönoton ohjaus Vastaanottotarkastuksessa varmistetaan mm. viranomaiskatselmukset, korjattavat puutteet sekä luovutettavat asiakirjat. Huoltokirja kootaan suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden toimittamasta huoltokirja-aineistosta, ja mukana tulee olla kohteen huoltoon ja käyttöön liittyvät työturvallisuustiedot ja -ohjeet. Rakennuttaja velvoittaa urakoitsijat tekemään mahdolliset korjaustyöt käyttö- ja työturvallisuutta vaarantamatta. Jos kohteessa on vastaanottotarkastuksen jälkeen tehtäviä jälkitöitä, lisätöitä, virheiden ja puutteiden korjausta tms. on yksityiskohtaisesti sovittava, kuka päätoteuttajan edustaja vastaa näiden töiden työturvallisuudesta. Turvallisuuskoordinaattorin tehtävien voidaan katsoa päättyneen vastaanottotarkastukseen ja tämä kirjata vastaanottotarkastuspöytäkirjaan, jos kirjalliset käyttö- ja huolto-ohjeet on asianmukaisesti laadittu. Rakennuttaja vastaa siitä, että käyttöönoton ohjaukseen liittyy laaditun huoltokirja-aineiston luovutus sekä ylläpito- ja käyttöhenkilökunnan tarvitseman koulutuksen järjestäminen. Koulutukseen sisältyy kohteen turvallinen käyttö ja huoltotöiden työturvallisuus.

8 RT LVI KH Ratu S-1226 ohjeet 8 3 TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT 3.1 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirjalla rakennuttaja velvoittaa urakoitsijan tekemään myös hankkeen erityispiirteisiin liittyvistä tehtävistä turvallisuussuunnittelua. Rakennuttajan tehtävänä on laatia kohteesta turvallisuusasiakirja, jossa esitetään rakennushankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta aiheutuvat erityiset vaara- ja haittatekijät, joita ei voida pitää tavanomaisina rakentamiseen liittyvinä tekijöinä. Urakoitsija on velvoitettu tekemään turvallisuusasiakirjassa esitetyistä hankkeen erityispiirteisiin liittyvistä tehtävistä tarkempaa turvallisuussuunnittelua. Rakennuttaja liittää turvallisuusasiakirjan jokaiseen tilaamaansa urakkaan. Liitteet 2 ja 6. Turvallisuusasiakirjaan tulevia tietoja kerätään hankkeen alkuvaiheesta lähtien. Hankkeen vaarojen tunnistamisessa käydään läpi systemaattisesti ja laajasti rakennushankkeen ominaisuuksiin, olosuhteisiin ja luonteeseen liittyviä tekijöitä sekä toteuttamiseen liittyviä työturvallisuutta ja terveyttä koskevia asioita esimerkiksi HAVAT-menetelmällä, kuva 3 ja liite 4. Esimerkki asuntoyhtiön tavanomaisen korjaushankkeen vaaratekijöiden arvioinnista esitetään liitteessä 5b. Samoin tarkastellaan aina myös mahdolliset erityistä vaaraa sisältävät työt (VNa 205/209 liite 2), liite 2. Hyvä käytäntö on, että rakennuttaja käy läpi vaaroja aiheuttavia tekijöitä yhdessä eri suunnittelijoiden kanssa yhteisissä kokouksissa. Rakennuttaja voi antaa pääsuunnittelijalle tai muulle asiantuntijalle tehtäväksi koota turvallisuusasiakirjaan suunnittelun aikana esiin tulleet rakennustyön aikaista työturvallisuutta ja terveyttä koskevat vaara- ja haittatekijät. Rakennuttajan tulee edellyttää sopimuksin kaikkia suunnittelijoita kokoamaan turvallisuusasiakirjaan tulevia asioita sekä tekemään oman suunnittelunsa osalta vaarojen tunnistamista ja arviointia. Rakennuttaja edellyttää päätoteuttajan tekevän riskien arviointia vähintään turvallisuusasiakirjassa esittämilleen vaaroille, joiden poistamiseksi toteuttajan on suunniteltava turvalliset työmenetelmät tai otettava ne huomioon työmaan turvallisuusjohtamisessa. Vaarojen merkittävyyteen vaikuttaa oleellisesti päätoteuttajan käyttämien työmenetelmien ominaisuudet. Turvallisuusasiakirjaan ei kirjoiteta rakentamisen työturvallisuusmääräyksiä tai niistä tehtyjä tiivistelmiä. Lähtökohtana pitää olla, että jokainen osapuoli rakennushankkeessa tuntee työturvallisuuslainsäädännön vaatimukset ja toimii niiden mukaisesti. Turvallisuusasiakirjaan ei kirjata myöskään rakentamisen yleisiä ja tavanomaisia vaaroja, jotka urakoitsijan pitää tuntea normaalin rakentamiskokemuksensa pohjalta. Turvallisuuskoordinaattorin pitää selvittää ja esittää muutokset turvallisuusasiakirjan tietoihin sekä pitää tiedot muutenkin ajan tasalla. Turvallisuuskoordinaattori voi valita turvallisuusasiakirjan tietojen ajan tasalla pitämiseen tarkoituksenmukaiset menettelytavat. Muutoksista informoidaan kokouksissa ja palavereissa, niistä pidetään tiedotustilaisuus tai laaditaan muistio. Turvallisuuskoordinaattori voi antaa muutostiedot erillisessä asiakirjassa, jolloin muutos- ja täydennystietojen ei tarvitse olla osa sopimusasiakirjoja. Turvallisuusasiakirjan, turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden sisällöstä esitetään esimerkit tavanomainen uudisrakennushanke, liite 5a tavanomainen korjausrakennushanke, liite 5b vaativa korjausrakennuskohde, liite 5c. 3.2 Turvallisuussäännöt Rakennuttajan tulee laatia kirjalliset turvallisuussäännöt riippumatta rakennushankkeen toteutusmuodosta, jotta työt ja työvaiheet sovitetaan yhteen työturvallisuuden ja -terveyden varmistamiseksi. Tätä tarkoitusta varten rakennuttajan tulee asettaa tavoitteet työturvallisuuden tasolle ja sen seurannalle, työmaan yhteistoimintaan liittyville tehtäville ja kokouksille sekä turvallisuussuunnitelmien käsittelylle että muille viranomaismääräyksissä rakennuttajalle asetetun työturvallisuuden huolehtimisvelvoitteen tehtäville. Turvallisuussäännöissä esitetään myös käytössä olevan korjausrakentamiskohteen käyttäjän edellyttämät turvallisuusvaatimukset, ilmoitusmenettelyt, toiminta sähkön- ja veden jakeluhäiriöiden suhteen tai työn aikarajoitukset. Rakennuttajan on turvattava riittävät edellytykset päätoteuttajalle myös sivu-urakoitsijoiden töiden valvomiseksi turvallisuussääntöihin ja sivu-urakoitsijan sopimukseen tehtävällä osallistumis-, ilmoitus- yhteistoimintavelvoitteella, jotta työturvallisuus voi toteutua rakennustyömaalla rakennuttajan asettaman tavoitteen mukaisesti. Näin huolimatta siitä, että yksittäisellä työnantajalla on työturvallisuutta koskevien viranomaismääräysten mukainen velvollisuus toimia työturvallisuusmääräyksiä noudattaen ja työnantajavelvoitteensa täyttäen. Turvallisuusasiakirjan lähtötietoja ovat mm.: maaperätutkimustiedot (kantavuus, pehmeiköt, häiriöherkät maalajit, paineellinen pohjavesi, pohjaveden tasot jne.) kallioperätutkimustiedot (ruhjevyöhykkeet, aiemmat louhinnat) tiedot haitallisista tai vaarallisista aineista maaperässä tai rakenteissa (liuottimet, kyllästysaineet, öljyt, myrkylliset aineet, raskasmetallit jne.) johtokartat ja muut selvitykset kaapeleista, putkistoista ja muista rakennelmista (sähkö, käyttö- ja jätevesi, maakaasu, muut kaasut ja nesteet, paineelliset ja/tai käytöstä poistetut putkistot ja säiliöt jne.) olemassa olevien rakenteiden kartoitus ja historiatiedot (kantavuus, rakenneratkaisut, käytetyt vaaralliset materiaalit, toteutetut muutos- ja korjaustyöt, palovauriot, maanalaiset rakenteet, muuntamot, pumppaamot jne.) asbestikartoitustiedot (tehtävä aina) kosteusvauriotiedot (mikrobikasvustot) tiedot poikkeuksellisesta lähiliikenteestä ja liikennemääristä (maantie- ja rautatieliikenne, vesi-, tieto- ja ilmaliikenne, henkilö- ja ajoneuvoliikenne jne.) tiedot rakennuksessa tai sen lähellä tapahtuvasta toiminnasta (päiväkodin tai koulun läheisyys, räjähdys- ja palovaaralliset toiminnot, kemikaalien käyttö ja varastointi, tärinää ja melua aiheuttavat toiminnot, viralliset ja epäviralliset kulkureitit jne.) tiedot rakennuksen aiemmasta käytöstä (kemikaalien ja terveydelle haitallisten aineiden käsittely, biologiset terveyshaitat, säteily jne.) erikoistiedot (sodanaikaiset pommit tai muut räjähteet, räjähteiden aiempi käyttö).