Euroopan patenttisopimukseen liittyvä Lontoon sopimus. Suomen mahdollisen liittymisen vaikutukset

Transkriptio

1 Euroopan patenttisopimukseen liittyvä Lontoon sopimus Suomen mahdollisen liittymisen vaikutukset KTM Monisteita 1/2006

2 Tuomas Aho Euroopan patenttisopimukseen liittyvä Lontoon sopimus Suomen mahdollisen liittymisen vaikutukset KTM Monisteita 1/2006 Elinkeino-osasto

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite KTM Monisteita Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2006 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Tuomas Aho Lexor Oy Julkaisuaika Lokakuu 2006 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Euroopan patenttisopimukseen liittyvä Lontoon sopimus Suomen mahdollisen liittymisen vaikutukset Tiivistelmä Euroopan patenttisopimuksen mukaisen patentointimenettelyn kehittämiseksi on vireillä eri hankkeita. Yksi niistä liittyy patenttiasiakirjojen kääntämisestä johtuvien kustannusten alentamiseen. Tämän hankkeen tuloksena solmittiin vuonna 2000 Lontoossa liiteasiakirja Euroopan patenttisopimukseen. Tätä liitettä kutsutaan yleisesti Lontoon sopimukseksi. Sopimukseen sitoutuva valtio luopuu yksipuolisesti vaatimasta Euroopan patenttisopimuksen mukaisia käännöksiä patenttiasiakirjoista, mikä alentaa merkittävästi patentinhakijan kustannuksia. Kauppa- ja teollisuusministeriö teetti selvityksen Lontoon sopimuksen vaikutuksista Suomen elinkeinoelämälle, jotka aiheutuisivat Suomen liittymisestä kyseiseen sopimukseen. Toimeksiannon mukaisesti selvitys laadittiin erittäin kiireellisesti. Selvityksen tarve tuli ilmeiseksi, kun kesän ja alkusyksyn 2006 aikana Ranskassa oli tutkittu mahdollisuuksia sopimukseen liittymiseksi. Oli nähtävissä, että Ranska liittyminen sopimukseen tulisi saattamaan sen voimaan ja tulisi kannustamaan useita muitakin valtiota liittymään sopimukseen pikaisesti. Koska sopimuksen orastava voimaan tulo oli nousemassa esille eri keskusteluissa sekä Euroopan unionin että Euroopan patenttijärjestön toimielimissä, kansallisen selvityksen myötä oli saatavissa näkökohtia Suomen kannan muodostamiseksi. Selvityksen mukaan Lontoon sopimus alentaisi merkittävästi suomalaisten patentinhakijoiden kustannuksia. Tämä kustannushyöty ei riipu siitä, liittyisikö Suomi tähän liitesopimukseen vai ei. Selvityksen mukaan Suomen mahdollinen liittyminen ei toisi mukanaan merkittäviä haittoja. Liittyminen vaikuttaisi patenttiasiamiesten työnkuvaan sekä Patentti- ja rekisterihallituksen tuloihin. Myös pienen ja keskisuuren teollisuuden asemaan tulisi mahdollisen liittymisen yhteydessä kiinnittää huomiota. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Sami Sunila, puh. (09) Asiasanat teollisoikeus, patentit, Euroopan patenttisopimus ISSN ISBN Kokonaissivumäärä 34 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Sisällys Saatesanat Toimeksianto Yhteenveto johtopäätöksistä... 8 Lontoon sopimuksen mahdollinen ratifiointi ja voimaansaattaminen Suomessa... 11

7

8 7 Saatesanat 1 Toimeksianto Lexor Oy sai kauppa- ja teollisuusministeriöltä toimeksiannon tehdä lokakuun 2006 alkuun mennessä pääasiassa haastatteluihin perustuva selvitys niistä todennäköisistä vaikutuksista suomalaiselle elinkeinoelämälle, jos Suomi liittyisi Euroopan Patenttijärjestelmän nk. Lontoon sopimukseen. Lontoon sopimus on Lontoossa vuonna 2000 hyväksytty liite (muutos) Euroopan Patenttisopimukseen. Sopimuksella tavoitellaan merkittäviä kääntämiseen liittyviä kustannussäästöjä eurooppapatentin hakijoille niissä maissa, joissa ko. eurooppapatentti päätetään saattaa voimaan (validoida). Voimassa olevan järjestelmän mukaan hakijan saattaessa voimaan hyväksytty eurooppapatentti tietyssä EPO-maassa hakijan tulee käännättää patenttiasiakirjat kokonaisuudessaan kyseisen maan viralliselle kielelle. Kyseessä on Euroopan patenttisopimuksen (EPC) sallima ja käytännössä kaikkien jäsenmaiden lainsäädännössään edellyttämä menettely. Laajojen käännösvaatimusten seurauksena eurooppapatentin voimaan saattamisen kustannukset usean jäsenmaan laajuisesti kasvavat merkittävästi. Erityisesti elinkeinoelämä kritisoi voimakkaasti laajoja käännösvaatimuksia. Lontoon sopimus on tarkoitettu vastaukseksi käännösvaatimuksia koskevaan kritiikkiin. Lontoon sopimus merkitsisi käännösvaatimusten merkittäviä supistuksia. Kaikki jäsenvaltiot joutuvat järjestelmässä luopumaan oikeuksista vaatia käännöksiä kansalliselle kielelle. Käytännössä järjestelmä merkitsisi englanninkielen aseman merkittävää vahvistumista edelleen kohti patenttimaailman valtakieltä. Tämä johtuisi kahdesta syystä: hakemukset EPO:oon tehtäisiin todennäköisesti vastaisuudessa yhä useammin englanninkielellä (käyttämättä saksaa tai ranskaa) ja siitä, että käytännössä ne maat (niiden joukossa Suomi), jotka joutuisivat valitsemaan yhden EPO-kielistä siksi viralliseksi kieleksi, jolla patenttiasiakirjat kokonaisuudessaan tulee toimittaa kansalliselle virastolle validointivaiheessa, valitsisivat täksi kieleksi englannin. Lontoon sopimus on ratifioitu nyt neljässä maassa. Liittyneitä maita on useampia. Ruotsin valtiopäivillä hyväksyttiin kesäkuussa patenttilain muutokset, jotka mahdollistavat ratifioinnin. Sopimuksen voimaantulo edellyttää käytännössä enää Ranskan ratifiointia. Ratifiointi saattaa edetä nopeastikin Ranskassa Ranskan perustuslakineuvoston (Conseil constitutionnel) annettua ratkaisun, jonka mukaan Lontoon sopimuksen ratifiointi ei ole perustuslain vastaista. Sopimuksen voimaantulo edellyttää vähintään kahdeksan EPO-maan ratifiointia. Näiden joukossa tulee olla Iso-Britannia, Ranska ja Saksa. Lontoon sopimus voi siis tulla voimaan ilman että Suomi liittyy siihen. Tämä tarkoittaisi sitä, että myös suomalaiset patentinhakijat pääsisivät hyötymään alentuneista patentin voimaansaattamiseen liittyvistä käännöskustannuksista niissä maissa, jotka ovat liittyneet

9 8 Lontoon sopimukseen. Toisaalta tässä tilanteessa ulkomaiset hakijat olisivat edelleen velvoitettuja kääntämään patenttiasiakirjat kokonaisuudessaan suomeksi eurooppapatenttia Suomessa voimaan saatettaessa. Tämän selvityksen laadinnassa ja haastatteluissa otettiin huomion myös tämä vaihtoehto. Selvitystä varten allekirjoittanut on haastatellut kuuden suomalaisen patenttijärjestelmän aktiivisen toimijan edustajia: Pekka Launis ja Marjo Aalto-Setälä, PRH Pia Hjelt, Borenius & Co Ilkka Rahnasto, Nokia Oyj Kim Finnilä, AWEK Oy Timo Vuorimies, Metso Oyj Juha Tawast ja Arto Virta, Planmeca Oy Haastateltavien voidaan katsoa edustavan patenttijärjestelmän hyödyntämisen eri näkökulmia kattavasti ja tuntevan myös perusteellisesti Euroopan patenttijärjestelmä toiminnan. Raportissa ei suoraan referoida haastateltujen näkemyksiä. Raportissa on referoitu Ruotsissa jo vuonna 2003 valmistunutta patenttisääntelyn muutostarpeita käsitellyttä asiantuntijaraporttia (SOU 66:2003) ja Ruotsin hallituksen esitystä patenttilain muuttamisesta (RP 2005/06:189), joissa Lontoon sopimuksen osalta päädytään ehdottamaan siihen liittymistä. Tätä koskeva lakimuutos on hyväksytty valtiopäivillä. Ao. hallituksen esityksessä ja siinä viitatuissa lausunnoissa on tuotu esiin hyvin samantyyppisiä argumentteja liittymisen puolesta ja sitä vastaan kuin mitä on esiin tuotu suomalaisessa keskustelussa. Myös Tanskassa on vastaavasti hyväksytty lakimuutokset. Ruotsilla ja Tanskalla on siis valmiudet liittyä nopeasti Lontoon sopimukseen, jos se tulee voimaan. Selvitys päättyy johtopäätöksiin. Johtopäätöksissä näkökulmia on useita: yleinen elinkeinoelämän näkökulma, suomalaisen patentinhakija näkökulma liittymisen merkitys patenttiasiamiesten kannalta liittymisen merkitys viraston kannalta oikeusturvanäkökohtia epäillyssä loukkaustilanteessa PK-sektorin asemaan erityisesti liittyviä näkökohtia. Johtopäätöksissä tehdään myös joitakin jatkotoimenpiteitä koskevia ehdotuksia sitä tilannetta silmällä pitäen, että Suomi päättää liittyä sopimukseen. 2 Yhteenveto johtopäätöksistä Haastattelujen perusteella arvioituna Lontoon sopimuksen voimaantulo olisi tervetullut suomalaiselle elinkeinoelämälle. Merkittäviä hyötyjä tulisi siitä, että sopimus tulisi voi-

10 9 maan niissä keskeisissä EPO-maissa, joissa suomalaisyritykset yleensä saattavat voimaan eurooppapatentteja. Näiden määrä ja maakoostumus vaihtelee. Toimiala ja kilpailutilanne vaikuttavat siihen, missä maissa patentteja saatetaan voimaan. Patentti saatetaan yleensä voimaan 4 6 tärkeimmässä maassa. Käännöskustannukset eivät yleensä määrää validointien määrää. Patenttistrategia määräytyy lähinnä kilpailijoiden tuotannon ja tuotekehityksen sijoittumisen perusteella. Suomalaishakijoiden kokonaispatentointikustannukset joka tapauksessa alenisivat, jos Lontoon sopimus tulisi keskeisissä EPO-maissa voimaan. Keskeisempi ja epäilemättä haastavampi kysymys Suomen kannalta on kuitenkin kysymys Suomen liittymisestä. Haastattelujen perusteella arvioituna merkittäviä hyötyjä ei siitä saataisi, mutta toisaalta elinkeinoelämän kannalta suuria uhkiakaan siihen ei liittyisi. Ensinnäkään elinkeinoelämä ei koe haitalliseksi sitä kilpailuetua, jonka muiden maiden teollisuus (mukaan luettuna Euroopan ulkopuolelta tuleva kilpailu) alentuneista käännöskustannuksista saisi. Estepatenttien määrän ei uskota olennaisesti lisääntyvän: Suomeen ei siis tulisi patenttiryntäystä ; alentuneet kielikustannukset eivät ole syy varsinkaan jo nyt patentoiville lisätä ainakaan merkittävästi patenttien määrää. Toisekseen, nykyisten käännösten merkitystä ei koeta suureksi. Täysin ei osata arvioida, kuinka paljon suomenkielisiä käännöksiä käytetään. Niiden laatua ei arvosteta korkealle. Pikemminkin arvioidaan, että innovaatiojärjestelmän kannalta saattaisi olla parempi, jos pien- ja keskisuuri teollisuus tottuisi käyttämään englantia. Kolmanneksi, kaikille on selvää, että patenttiasiamiessektori kärsisi merkittävistä kääntämiseen liittyvistä tulonmenetyksistä. Vastapainoksi kysellään, onko järkevää käyttää asiamiesresursseja tähän. Nykytilannetta puolustellaan sillä, että nyt ulkolaiset rahoittavat käännösmaksuilla patenttiasiamiesresurssien muuta palvelutoimintaa Suomessa. Liittymisen katsottaisiin merkitsevän muutosta patenttiasiamiesten käytössä ja hinnoittelurakenteessa. Toisaalta patenttiasiamiesten hinnoittelua kohtaan esiintyy tyytymättömyyttä. Neljänneksi, PRH:n arvioidaan ja se itse arvioi selviytyvänsä englanninkielellä. Maksutuloihin ennustetaan merkittävää pudotusta, joka edellyttäisi maksurakenteen muutoksia, mikäli Lontoon sopimukseen liitytään. Vaikutukset näkyisivät vasta pidemmällä viiveellä, ja niihin ehdittäisiin varautua. Uhkana nähdään kansallisten patenttien suosion lasku, mikä vaikuttaisi myös vuosimaksutuloihin. PRH:n neuvontapalvelujen tarpeen pelätään lisääntyvän etenkin, jos patenttiasiamiehiä ei enenevässä määrin kyetä hyödyttämään pk-sektorin neuvonnassa. PRH ottaa jo nyt vastaan englanninkielisiä hakemuksia kotimaasta ja tutkii ne. Vasta julkistamisvaiheessa (18 kk hakemuksesta) hakijan tulee toimittaa suomenkielinen käännös. Tämänkään laiminlyönnille ei ole käytännössä mitään sanktiota, joten PRH käytännössä käsittelee hakemukset hyvin pitkälle vieraalla kielellä. Lopuksi, Suomen oman liittymisen osalta perusteluksi joudutaan siten ainakin osaksi ottamaan se, haluaako Suomi olla laajemmassa rintamassa alentamassa Euroopan laajuisesti patentointikustannuksia, vai turvautuuko se itsekkäästi nykyiseen kielisääntelyyn, joka antaa ainakin näennäisesti jonkinasteista suojaa kotimaiselle teollisuudelle. Tähän ajattelutapaan saattaa kuitenkin liittyä samat vaarat ja harhat, jotka pätevät kauppapoliittiseen

11 10 protektionismiin. Liittymisen etuja ja haittoja arvioitaessa Suomen tulee myös harkita, voisiko se omilla toimillaan edesauttaa keskustelun saamista päätökseen Euroopan patenttijärjestelmää koskevasta kielikysymyksestä ja avittaa keskustelun eteenpäin viemistä muihin teemoihin. Helsingissä Tuomas Aho Oik.lis., ENA LEXOR OY

12 11 Lontoon sopimuksen mahdollinen ratifiointi ja voimaansaattaminen Suomessa Arvioiduista vaikutuksista elinkeinoelämälle ja muille sidosryhmille

13 12 Rakenne Lontoo sopimuksen (protokollan) tausta ja sisältö Ratifiointitilanne (5) Lontoon sopimuksen vaikutukset menettelyihin Suomessa (6) Ulkomailla (7) Tarkastelunäkökulmat selvityksessä (8) Ruotsin toimintamalli (14-16) Johtopäätökset (17) Yleistä Yleinen elinkeinoelämänäkökulma Asiamiehet PRH Vahingonkorvaussääntely Loppupäätelmät (23)

14 13 Sopimuksen tausta Sopimus Euroopan Patenttikonvention 65 artiklan soveltamisesta vuodelta 2000 Tarkoitus alentaa kustannuksia 50 % Ei suoranaista kytkentää yhteisöpatenttiin (nähdään jopa vaihtoehtona)

15 14 Sopimuksen sisältö Ne valtiot, joiden virallinen kieli on yksi EPO: virallisista kielistä (En,Ra,Sa) joutuvat luopumaan vaatimuksesta saada käännös kokonaisuudessaan omalla kielellään Esim. Ranska joutuu tyytymään englanninkieliseen asiakirjaan Eivät siis saa määrätä käytettävää kieltä (Vaatimusten käännös näillä kielillä saatavissa EPO:sta) Ne, joiden vir. kieli ei EPO-kieli, joutuvat luopumaan täydestä käännöksestä omalla kielellään mutta saavat määrätä, millä EPO-kielellä tulee koko asiakirja toimittaa (käytännössä englanti ainakin Suomen tapauksessa) Voivat vaatia (käytännössä vaativat) patenttivaatimukset omalla kielellään

16 15 Ratifiointitilanne Sopimus tulee voimaan, kun vähintään kahdeksan maata ratifioinut Sekä Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian edellytetään olevan tässä joukossa Neljä maata nyt ratifioinut, joukossa Iso-Britannia ja Saksa Nyt em. suurista maista vain Ranska toistaiseksi ratifioimatta Ranskan ratifioinnille ei enää juridisia esteitä perustuslakineuvoston hyväksyttyä ratifioinnin Kuuden maan lisäksi mm. Ruotsi ja Tanska tehneet ratifiointipäätöksen ja kolme muuta maata liittynyt Sopimus tulee voimaan epäsymmetrisesti siten, että siitä hyötyvät myös niiden EPO-maiden yritykset, jotka eivät liittyneet Lontoon sopimukseen

17 16 Vaikutukset muissa EPO-maissa suomalaisen hakijan näkökulmasta: Suomalaisyritys saisi niissä EPO-maissa, joissa Lontoo sopimus saatettu voimaan: Asiakirja tulisi kääntää vain englanninkielelle (pätisi myös Ranskassa ja Saksassa ja muissa maissa, joissa nämä virallisena kielenä) ja kaikissa muissa maissa, jotka liittyneet ja valinneet englannin kielen (todennäköisesti ainakin pohjoismaat ja Hollanti) Kahdelle muulle EPO-kielelle ei siis tarvitsisi kääntää Vain vaatimukset (2-4 sivua) tulisi kääntää ko. maan viralliselle kielelle (jos siis muu kuin en, ra tai sa)

18 17 Lontoon protokollaan liittymisen vaikutukset menettelyissä: Eurooppapatentti-asiakirjat toimitettaisiin jatkossa englanninkielellä PRH:lle Lisäksi vaatimukset käännettäisiin suomeksi Vaatimukset n. 2-4 sivua Noin 2/3 kaikista Suomessa vuosittain voimaan saatettavasta patentista ( ) jäisi osin patenttiselityksen osalta kääntämättä

19 18 Tarkastelunäkökulmat: Kustannusvaikutukset Kilpailuetu vai haitta? (huom. Euroopan ulkopuolisille tuleva hyöty, USA: 26%, Japani:16% hakijoista EPO:ssa) Onko käännöskustannusten puolittuminen merkittävä kysymys Kuka hyötyisi eniten? Kielivaikutukset ja teknologiavaikutukset N. 2/3 patenttihakemuksista jatkossa toimitettaisiin kokonaisuudessaan vain englanninkielellä Vaikutukset suomen kieleen? Vaikutukset PK-sektorin kyky perehtyä patenttiaineistoon Vaikutukset oikeusturvaan Oikeuksia saatettaisiin voimaan Suomessa englanninkielellä Haitallisia vaikutuksia lieventää patentinhaltijan velvollisuus kääntää omalla kustannuksellaan riitatilanteessa

20 19 Yleisiä näkökohtia vaikutuksista (1) Niissä maissa, jotka mukana - ja riippumatta siitä, ratifioiko Suomi - suomalaisyritysten eurooppapatentin voimaansaattamiskustannukset tulevat olennaisesti pienenemään Suomalaisyritysten merkittävimmät patentointimaat ovat mukana = Sopimuksen voimaantulo sinänsä näyttäisi olevan toivottavaa

21 20 Yleisiä näkökohtia vaikutuksista (2) Jos sopimus tulee voimaan ja Suomi ratifioi, ulkolaiset patentoijat saavat Suomessa voimaan saatettavat eurooppapatentit toimittamalla englanninkielisen patenttiasiakirjan + vaatimukset suomeksi Käännöskustannukset pienenevät n. 1/4 -osaan nykytilanteesta

22 21 Hintavaikutus Nyt Ulkomailla Keskimäärin 4-6 maata X 1500 euroa EPO: 5 kieltä = 7000 euro Kotimaassa Ks. Yllä (1500 euroa); riippuu patenttitekstin laajuudesta Lontoo: Ulkomailla: EPO: 3600 euro Kotimaassa: < 700 euroa (vaatimusten kääntäminen)

23 22 Oikeusturva riitatilanteessa Jäsenvaltio saa edellyttää lainsäädännössään, että riitatilanteessa Patentinhaltijan tulee omalla kustannuksellaan kääntää koko asiakirja suomeksi joko väitetyn loukkaajan tai tuomioistuimen sitä edellyttäessä Käytännössä: jos ranskalaisyhtiö, jolle myönnetty myös Suomessa voimassa oleva eurooppapatentti, väittää, että suomalainen pk-yritys loukkaa sen patenttia Suomessa, joutuisi kääntämään asiakirjan joko suomalaisen TI:n tai ko. suomalaisyrityksen vaatimuksesta tai omasta aloitteestaan

24 23 Yhteisöpatenttikytkentä Lontoon protokollaan liittymistä arvioitaessa tulee myös ottaa huomioon yhteisöpatenttikytkentä : merkitseekö uhkaa yhteisöpatentille? merkitseekö polun valintaa yhteisöpatentin kieliregiimille? EPO:n pääjohtaja on lausunut että Lontoo protokolla tasoittaa tietä yhteisöpatentille Epäilemättä on myös niitä, jotka uskovat ja toivovat Lontoon protokollan hautaavan yhteisöpatentin

25 24 Ruotsin toimintamalli (SOU 66:2003 ja RP 2005/06:189) Ehdottavat Ruotsin liittymistä asiakirja ruotsiksi tai englanniksi vaatimukset ruotsiksi (tätä pidetään myös tärkeänä, koska siitä saadaan ensivaikutelma, onko uhkana patenttiloukkaus) Eivät katso ruotsin kielen käännöksestä olevan olennaista haittaa originaaliteksti saatavissa helposti elektronisesti vain alkuperäistekstillä (käsittelykieli) yksin todistusvoima ruotsalaisessa EP-patenttiriidassa Haluavat jättää vahingonkorvausperiaatteen tuomioistuinkäytännön varaan Pidetään tärkeänä, että riitatapauksessa vaaditaan käännös ruotsinkielelle Korostavat, että PRV:n maksukertymän alentuma ei saa olla peruste jättäytyä ulkopuolelle Kustannusesimerkiksi pohjana pidetty tilannetta, jossa 8 maata: kaikki kustannukset euro = käännösten osuus n. 40 % kaikista patenttikustannuksista

26 25 Ruotsin jatkuu : vahingonkorvausta koskea sääntely Kesäkuussa hyväksytyssä patenttilain sääntelyssä lähdetään siis siitä, että muutoksia vahingonkorvauspykäliin ei tarvita. Tätä perustellaan seuraavasti: Jos lakiin lisättäisiin olettama, että ei tahallisuutta tai tuottamusta, jos ei koko käännöstä, saattaisi johtaa koko Lontoon protokollan mitätöitymiseen Hallitus korostaa, että tuottamus- / tahattomuus rajaa voidaan soveltaa myös uudessa tilanteessa Edellä sanottua perustellaan erityisesti sillä, että: Patentinhaltijan mahdollisuus korvaukseen heikkenisi (näytön vaikeus) Käännöksiä alettaisiin sen johdosta tarpeettomasti toimittaa Eriarvoisuus sen mukaan, loukkaako ei-käännettyä vai käännettyä patenttia Näyttäisi siltä, että käännösvaatimusta ei tule edes riitatilanteita silmällä pitäen

27 26 Ruotsi jatkuu : uusi kääntämistä koskeva säännös riitatilanteita varten (68a ) Säännös: I tvistemål enligt 65 om ett europeiskt patent får rätten, om en fullständig översättning till svenska av patentskriften inte finns tillgänglig hos patentmyndigheten, förelägga patenthavaren eller annan som för talan på grund aven rätt som härleds från patenthavaren att ge in en sådan översättning. Om den förelagda parten är kärande i målet, skall föreläggandet ges vid påföljd att talan annars kan komma att avvisas. Är den förelagda parten svarande i målet,skall föreläggandet i stället ges vid påföljd att rätten annars kan låta översätta patentskriften på dennes bekostnad. Uusi säännös siis tarkoittaa, että tuomioistuimen harkinnassa on, edellytetäänkö kantajan kääntävän koko asiakirjan uhalla, että juttu muuten jää sillensä. Jos patentinhaltija vastaajana, voi tuomioistuin niin harkitessaan määrätä patentin käännettäväksi tämän kustannuksella. > Ei siis automaattista kääntämispakkoa riitatilanteessa

28 27 Johtopäätöksiä (1): yleistä Alentaa kaikilla patentinhakijoilla kustannuksia Kv. lääketeollisuus suurin hyötyjä Euroopan ulkopuoliset myös suuria hyötyjiä Ei vaikuta ratkaisevasti patentointikäytäntöön Validointien määrä tuskin kasvaa Suomessa merkittävästi Ei olennaista vaikutusta myöskään suomalaisiin patentoijiin PK-sektori selviytyy myös englanninkielellä ja saattaa olla jopa toivottavaa, että pakotetaan tottumaan kv. patenttijärjestelmään englanninkielellä. Asiamiehille merkittävä tulonmenetys joka kompensoitava muilla maksuilla Kaikki yksimielisiä siitä, että asiantuntijaverkon säilyminen Suomessa turvattava PRH selviytyy englannin kielellä PRH:n maksupolitiikkaan tulisi tarkistuksia Maksuttomien neuvontapalvelujen tarve kasvaa

29 28 Johtopäätöksiä (2): Suomalaisen patentinhakijan näkökulma Jos Lontoo voimaan muualla ja suurissa maissa, suomalaisen hakijan säästöt validointivaiheessa noin 6000 euroa (4 maata x 1500); tämä lienee säästö vähintäänkin Käännöskustannusten osuus on merkittävä tietyillä toimialoilla Lontoon voimaantulo siis toivottavaa suomalaisille hakijoille kustannusnäkökulmasta (tästä vallitsee yksimielisyys)

30 29 Johtopäätöksiä (3): Yleinen elinkeinoelämä-näkökulma Varsin laajat valmiudet käyttää englanninkieltä Hyötyjiä hakijat, muille kuin hakijoille kysymys tietysti valmiudesta seurata patenttikenttää englannin kielellä pitkällä aikavälillä saattaisi vaikuttaa asiamieskentän työn painotusten muutokseen (pitäisi tukea heidän kansainvälistymistään)

31 30 Johtopäätöksiä (4): Asiamiehet Asiamiesten osalta merkittävät tulonmenestykset ilmeisiä PRH:n arvio asiamiesten tulonmenetyksistä vuositasolla jopa 8 meuro Uskottava kuitenkin, että löytävät kompensoivaa työtä, lisäksi muuttavat laskutusrakennetta hakemusmenettelyn suuntaan Useissa (muiden kuin asiamiesten) puheenvuoroissa arvioitiin, että asiamiesten käyttö nykyiselläänkin kääntämiseen ei kovin mielekästä Kaikissa puheenvuoroissa korostettiin tarvetta varmistaa osaavan asiamieskunnan säilymisen merkitys Toisaalta käännöstyön merkitystä vähentää myös suomenkielisille käännöksille annettu varsin heikko arvosana (niiden käyttöä ei myöskään pidetty kovin yleisenä)

32 31 Johtopäätöksiä (5): PRH PRH itse arvioi tulonmenetykseksi n. 2 milj. euro vuositasolla mutta vasta aikaa myöten (painatus- ja julkaisumaksujen vähentyminen ja ennakoitu kansallisten patenttien määrän vähentyminen eurooppapatenttien hyväksi ja tästä johtuva patenttivuosimaksutulojen vähentyminen) (Ruotsissa PRV:n tulonmenetyksiksi arvioidaan vastaavasti: 15 mkr.) Maksupolitiikan muutoksilla pitää varmistaa, että kansallisen patentin voimaansaattaminen ei tule kalliimmaksi kuin eurooppapatentti Pelätään myös neuvontapalveluiden tarpeen kasvua Etusivukäytännön kehittäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen nähdään eräinä keinoina vastata uuteen tilanteeseen. Liittyminen merkitsisi tarvetta arvioida maksurakenne uudelleen Selvää vastausta ei saatavissa, kuinka paljon suomenkielisiä käännöksiä luetaan (mutta ilmeisesti niitäkin paljon luetaan)

33 32 Johtopäätöksiä (6):Vahingon-korvaus Joko laissa tai oikeuskäytännössä tulee ratkaistavaksi, missä laajuudessa ja miltä ajalta patentinhaltija voi vaatia patentinloukkaajalta vahingonkorvausta, jos käännöstä ei toimitettu koko patenttiasiakirja osalta (kysymys saattaa olla tahallisuus-/ tuottamus-arvioinnista) Patenttilain 58 (vastaa lähes täysin Ruotsin sääntelyä) Joka tahallaan tai tuottamuksesta loukkaa patenttia, on velvollinen suorittamaan kohtuullisen korvauksen keksinnön hyväksikäyttämisestä sekä korvauksen muusta vahingosta, jonka loukkaus aiheuttaa. Jos tuottamus on vain lievää, voidaan korvausta sovitella. Milloin patentinloukkaus ei ole tahallinen eikä tuottamuksellinen, loukkaaja on velvollinen suorittamaan korvausta keksinnön hyväksikäyttämisestä vain siinä määrin kuin se katsotaan kohtuulliseksi. Patentinloukkauksen perusteella voidaan korvausta vahingosta vaatia ainoastaan viiden viimeisen vuoden ajalta ennen kanteen vireille panoa. Oikeus korvaukseen vahingosta, jota koskevaa kannetta ei ole pantu vireille sanotun ajan kuluessa, on menetetty. Näyttäisi periaatteessa mahdolliselta noudattaa Ruotsissa omaksuttua lähtökohtaa, että nykysääntely riittää (vaatii kuitenkin erillisen selvityksen)

34 33 Loppupäätelmät Liittymistä puoltavat kannat ovat voimakkaampia kuin vastustavat On huomattava, että PRH jo nyt sallii epävirallisesti englanninkieliset hakemukset Mikäli Suomi päättää liittyä, tulisi asettaa työryhmä, joka selvittää ainakin seuraavat: Protokollan tarjoamien optioiden käytön Sääntelyyn liittyvät mahdolliset muutostarpeet (erityisesti loukkaustilanteet ja vahingonkorvausvastuu) Neuvontapalvelujen tarve (erityisesti PK-sektori ja mahdollisten subventioiden tarve) Muutostarpeet PRH:n maksurakenteessa voitaneen selvittää erikseen

35 34 PK-sektorin toimintaedellytysten varmistaminen liittymistilanteessa Selvitys osoittaa, että haavoittuvin ryhmä liittymistilanteessa on pksektori, jolla vähän kokemusta kv. patenttitoiminnasta (toisaalta pksektori on eurooppapatentin hakijan ominaisuudessa vastaavasti suurin hyötyjä) Myös tässä ryhmässä ongelman (riittämättömät ymmärtämisvalmiudet ) katsotaan pienentyvän jatkuvasti On myös arvioitu, että jopa suotavaa se, että pakotetaan sopeutumaan kv. patenttikulttuuriin perehtymällä vieraskielisiin alkuperäisteksteihin (suomenkielisten käännösten laatua ei pidetä hyvänä) Neuvontapalvelujen saatavuus tulee kuitenkin varmistaa patenttiasiamiesten parempi saatavuus myös pk-sektorille kompensoisi osaltaan vähentyvää käännöstyötä tulisi harkita jonkin asteisia siirtymäkauden tukitoimia asiamiesten käytölle

36 KTM PL Valtioneuvosto Aleksanterinkatu 4, Helsinki