2. Sopimuksen hyväksyminen, voimaansaattaminen ja ehdotetut lakimuutokset

Transkriptio

1 1 TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO Eduskunnan talousvaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä patenttilain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 45/2015 vp) 1. Tausta Eurooppalaisen patenttijärjestelmäuudistuksen voimaantulon jälkeen yrityksillä on Euroopassa käytettävissä kolme patenttijärjestelmää: 1) kansallinen patentti 2) perinteinen eurooppapatentti ja 3) yhtenäispatentti. Yhtenäispatenttijärjestelmä on näin ollen uusi vaihtoehto, jota yritykset voivat hyödyntää omien tarpeittensa ja patentointistrategioittensa mukaisesti. Yritysten patentointistrategiaan vaikuttaa mm. yrityksen toimiala, markkina-alue sekä T&K-toiminnan merkitys yrityksen toiminnalle. Järjestelmän valintaan vaikuttavat yrityksen tarpeet ja mm. patentoinnin ja patenttisuojan ylläpitämiseen liittyvät kustannukset, joita arvioidaan suhteessa patenttisuojasta saatavaan hyötyyn. Kustannukset voivat vaikuttaa järjestelmän valintaan, mutta myös siihen, kuinka kauan patenttisuojaa ylläpidetään. Tällä hetkellä ei vielä tiedetä, kuinka laajasti yritykset tulevat tulevaisuudessa käyttämään yhtenäispatenttijärjestelmää. Yhtenäispatentti on kustannuksiltaan keskimäärin alhaisempi kuin perinteinen eurooppapatentti. Uuden järjestelmän kiinnostavuuteen vaikuttaa kustannusten lisäksi suhtautuminen uuteen patenttituomioistuinjärjestelmään. Kiinnostusta yhtenäispatentin käyttämiseen on kuitenkin erikokoisilla yrityksillä ja on todennäköistä, että siirtymäajan jälkeen merkittävälle osalle myönnetyistä eurooppapatenteista rekisteröidään yhtenäinen vaikutus. Tämän hetken tavoitteena on, että järjestelmä tulisi voimaan vuoden 2017 alussa. Päivitetty tavoiteaikataulu julkaistiin väliaikaista soveltamista koskevan pöytäkirjan allekirjoittamisen yhteydessä Uusi voimaantuloajankohta on huomioitu eduskunnalle toimitetussa päivitetyssä talousarvioesityksessä vuodelle Sopimuksen hyväksyminen, voimaansaattaminen ja ehdotetut lakimuutokset Lausunnonantajista oikeusministeriö, Suomen patenttiasiamiesyhdistys ry, Suomen yrittäjät, Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Innovaatiorahoituskeskus TEKES, Suomen teollisoikeudellinen yhdistys ry, Suomen

2 2 Asianajajaliitto ja professori Bruun kannattavat sopimuksen hyväksymistä ja voimaansaattamista. Asiantuntijakuulemisessa ja lausunnoissa on tuotu esiin uudistuksen arvioituja myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia sekä siihen liittyviä epävarmuustekijöitä. Lausunnonantajat katsovat kuitenkin kokonaisharkinnan perusteella, että uudistuksen ja siihen liittymisen myönteiset vaikutukset ovat sen kielteisiä vaikutuksia suuremmat ja pitävät tärkeänä, että Suomi on mukana uudistuksessa sen voimaantulosta alkaen. Oikeusministeriö tuo esiin, että yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen määräykset täyttävät oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille perustuslain 21 :ssä asetetut vaatimukset. Lisäksi ministeriö kannattaa oikeusministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön ehdotettuja muutoksia. Markkinaoikeus ei lausunnossaan ota kantaa sopimuksen hyväksymiseen. Patenttija rekisterihallitus toteaa, ettei sillä ole huomauttamista esitykseen. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että kuultavat tahot ovat puoltaneet sopimuksen hyväksymistä. Myös hyväksymisen johdosta ehdotettuja muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön on lausunnoissa yleisesti kannatettu. Professori Bruun on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota patenttilain 57 a :n ja yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen 55 artiklan eroihin. Bruun toteaa, että hallituksen esityksestä jää epäselväksi, miksi tältä osin ei ole esitetty muutosta patenttilakiin. Työ- ja elinkeinoministeriö tuo esiin, että sopimuksen voimaansaattamista valmistelleessa työryhmässä päädyttiin esittämään muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön tavoitteena, että kaikkien Suomessa voimassa olevien patenttien suojan laajuus yhdenmukaistetaan. Bruunin esiin nostama sopimuksen artikla ei liity patenttisuojan laajuuteen, vaan se sisältyy yhdistetyn patenttituomioistuimen oikeudenkäyntimenettelyä koskeviin määräyksiin. Näiden osalta työryhmä ei pitänyt tarkoituksenmukaisena pyrkiä siihen, että markkinaoikeudessa noudatettaisiin samoja prosessisäännöksiä kuin yhdistetyssä patenttituomioistuimessa. 3. Patenttiosaamisen säilyttäminen ja kehittäminen, paikallisjaoston perustaminen Lakivaliokunta ja useat lausunnonantajat ovat kiinnittäneet huomioita tarpeeseen turvata patenttiosaaminen uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Osaamisen kehittäminen on tärkeää yrityksissä yleisesti. Lisäksi osaamisen säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeää asiamies- ja asianajopalveluita tuottavissa yrityksissä, jotta suomalaisilla yrityksillä on jatkossakin käytössään korkealuokkaisia patenttipalveluita. Osaamisverkostojen turvaaminen ja toiminnan kehittäminen on tärkeää.

3 3 Työ- ja elinkeinoministeriö yhtyy tähän näkemykseen. Kansalliseen patenttiosaamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota eurooppalaisen uudistuksen muuttaessa toimintaympäristöä mm. kasvattamalla voimassa olevien patenttien määrää Suomessa. Eri toimijoilla on oma roolinsa osaamisen kehittämisessä. Eurooppalaisen patenttiasiamiestutkintoon tähtäävän erityiskoulutuksen lisääminen olisi tärkeää muuttuvissa olosuhteissa. TEKES tuo esiin valmistelussa olevan pkyritysten innovaatiotoimintaa tukevan ohjelman, jonka puitteissa myönnettävällä rahoituksella voidaan tukea mm. innovaatiotoiminnan neuvonta- ja tukipalveluiden hankintaa. Myös tämän voidaan katsoa edistävän patenttiosaamisen kehittämistä. Lausunnonantajista Suomen yrittäjät, Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Innovaatiorahoituskeskus TEKES, Suomen teollisoikeudellinen yhdistys ry ja Suomen Asianajajaliitto katsoivat, että paikallisjaoston perustaminen Helsinkiin tukee osaltaan patenttiosaamisen säilyttämistä ja kehittämistä. Markkinaoikeus pitää perusteltuna paikallisjaoston sijoittamista markkinaoikeuden tilojen yhteyteen. Professori Bruun piti tärkeänä, että jaostojen toiminnan kehittymistä seurataan ja tarvittaessa arvioidaan uudelleen Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistä aluejaostoa jaostovaihtoehtona, johon Suomi voisi liittyä. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen mukaisesti sopimusjäsenvaltiot voivat itse päättää, millaisen jaostoratkaisun tekevät. Jaosto perustetaan ja jaosto se voidaan myös lakkauttaa sopimusjäsenvaltion omasta pyynnöstä. Valmistelujen aikana käydyissä keskusteluissa oman paikallisjaoston perustamista kannatettiin laajasti. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä vaihtoehtoa, että ratkaisua arvioidaan uudelleen myöhemmin, kun tuomioistuimen toiminta on käynnistynyt ja vakiintunut. Paikallisjaoston perustamista koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle ensi vuoden kuluessa. 4. Patentti- ja rekisterihallituksen asema Lausunnonantajista Suomen teollisoikeudellinen yhdistys, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Suomen patenttiasiamiesyhdistys ja professori Bruun korostavat PRH:n ja sen tuottamien palveluiden merkitystä suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä. PRH:n toimintaedellytysten turvaamista muuttuvissa olosuhteissa pidetään ensiarvoisen tärkeänä. Keskuskauppakamari, Suomen teollisoikeudellinen yhdistys, professori Bruun ja Suomen patenttiasiamiesyhdistys katsovat, että Euroopan patenttiviraston ja kansallisten virastojen yhteistyöjärjestelmiä tulee pyrkiä kehittämään. Työ- ja elinkeinoministeriö yhtyy tähän näkemykseen ja katsoo, että PRH:lla on tärkeä rooli suomalaisessa IPR-kentässä. Sen tuottamat palvelut ovat tärkeitä suomalaisille yrityksille, joiden tarpeita vastaavaksi niitä pyritään kehittämään. PRH:n tärkeimpiä asiakkaita ja yhteistyökumppaneita ovat asiamiestoimistot ja patentoivat yritykset. Lisäksi PRH:n neuvontapalvelut ovat tärkeitä erityisesti suomalaisille pkyrityksille. PRH toimii kansainvälisenä tutkivana viranomaisena (ns. PCT

4 4 viranomainen). Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaiset yritykset voivat käynnistää kansainvälisen patentointiprosessin PRH:ssa. Eurooppalaisen patenttijärjestelmäuudistuksen arvioidaan vähentävän PRH:n tuloja ainakin yhtenäispatenttijärjestelmän alkuvuosina. Jotta PRH:n korkeatasoiset patenttipalvelut voidaan turvata muuttuvissa olosuhteissa, PRH:lle esitetään talousarviomäärärahaa järjestelmän käynnistysvaiheen ajaksi. Määrärahatarvetta voidaan arvioida tarkemmin järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Suomen patenttiasiamiesyhdistyksen esiin nostama ajatus Euroopan patenttisopimuksen keskittämispöytäkirjan avaamisesta ei tässä vaiheessa näytä realistiselta vaihtoehdolta. Lisäksi keskittämispöytäkirja ei koske menettelyä eurooppapatenttien osalta. Tästä syystä selvittelyn kohteena ovat muut mahdolliset yhteistyöjärjestelyt Euroopan patenttiviraston ja PRH:n välillä. 5. Yhdistetyn patenttituomioistuimen rahoitus - tuomioistuinmaksut Lakivaliokunta, oikeusministeriö ja markkinaoikeus korostavat, että yhdistetystä patenttituomioistuimesta Suomelle aiheutuvat valtiontaloudelliset kustannukset tulee ottaa täysmääräisesti huomioon lisäyksenä oikeusministeriön hallinnonalan määrärahakehyksessä. Työ- ja elinkeinoministeriö yhtyy tähän näkemykseen. Suomen yrittäjät, Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Asianajajaliitto pitävät huolestuttavana, että tavoite yhdistetyn patenttituomioistuimen omarahoitteisuudesta aiheuttaa sen, että tuomioistuinmaksujen taso saattaa vaarantaa oikeuden saatavuuden. Oikeusministeriö pitää tärkeänä, että oikeudenkäyntimaksut mitoitetaan siten, että tuomioistuimen omakustannustavoite toteutuu. Samalla on kuitenkin varmistettava, etteivät oikeudenkäyntimaksut muodostu sellaisiksi, että ne itsessään estävät pääsyn tuomioistuimeen. Työ- ja elinkeinoministeriö tuo esiin, että tuomioistuinmaksujärjestelmää koskevat neuvottelut ovat käynnissä yhdistetyn patenttituomioistuimen valmistelukomiteassa. Aikanaan tuomioistuimen hallintokomitea tekee lopullisen päätöksen maksuista. Hallintokomiteaan kuuluvat niiden sopimusjäsenvaltioiden edustajat, jotka ovat ratifioineet sopimuksen. Valmistelun lähtökohtana ovat yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen määräykset tuomioistuimen omarahoitteisuudesta ja maksujen rakenteesta. Maksut on vahvistettava tasolle, jolla varmistetaan, että oikeuden tasapuolisen saatavuuden periaate toteutuu, erityisesti mm. pk-yritysten kannalta. Lisäksi tuomioistuimelle aiheutuvista kustannuksista tulee osapuolten maksettaviksi tulla asianmukainen määrä ottaen huomioon osapuolten taloudelliset edut ja tavoite, että tuomioistuin rahoittaa itsensä.

5 5 Sopimuksen määräysten sisältö heijastaa eri jäsenvaltioissa voimassa olevien käytäntöjen eroja ja se on kompromissi näiden välillä. Erityisesti Saksassa, jossa nykyisin ratkaistaan suurin osa perinteisiä eurooppapatentteja koskevista riidoista Euroopassa, tuomioistuinmaksut noudattelevat yhdistetylle patenttituomioistuimelle suunniteltua järjestelmää. Merkittävä osa myös suomalaisten yritysten patenttiriidoista käydään nykyisin saksalaisissa tuomioistuimissa, joiden toimintaan ollaan yleisesti tyytyväisiä. Valmistelussa olevan järjestelmän lähtökohtana on se, että kantaja, jonka taloudellinen intressi on merkittävä, osallistuu yhdistetyn patenttituomioistuimen rahoitukseen suuremmalla määrällä kuin kantaja, jonka intressi on pienempi. Tätä lähtökohtaa voidaan yhdistetyn patenttituomioistuimen osalta pitää hyväksyttävänä, kun huomioidaan sen luonne rajattua asiakokonaisuutta käsittelevänä erityistuomioistuimena. Maksujen tasoa arvioitaessa on otettava huomioon, että tuomioistuimen ratkaisu kattaa koko perinteisen eurooppapatentin ja yhtenäispatentin voimassaoloalueen eikä rinnakkaisia kanteita ole tulevaisuudessa tarvetta ajaa. Arvioitaessa tuomioistuinmaksujen tasoa, on myös tärkeää suhteuttaa se muiden oikeudenkäyntikulujen, kuten asianajokulujen, tasoon. Suomessa ensimmäisessä oikeusasteessa käsitellyissä patenttiasioissa kulut vaihtelevat noin euron välillä. Kesällä julkaistussa kuulemisasiakirjassa ehdotettu tuomioistuinmaksujen taso ei katsota vaarantavan oikeuden saatavuutta. Jatkoneuvotteluissa Suomi pyrkii vaikuttamaan siihen, että maksujen taso pysyy kohtuullisena niin taloudelliselta arvoltaan pienten kuin suurten kanteiden osalta. 6. Oikeudenkäyntikulujen korvaus Suomen Asianajajaliitto ja professori Bruun pitävät ongelmallisena ehdotusta, jossa riidan voittaneen osapuolen mahdollisuutta saada oikeudenkäyntikulunsa korvattua rajattaisiin ottamalla käyttöön riidan arvoon suhteutettu korvauskatto. Työ- ja elinkeinoministeriö tuo esiin, että oikeudenkäyntikulujen korvausta koskevasta kulukattoa koskevat valmistelut ovat käynnissä yhdistetyn patenttituomioistuimen valmistelukomiteassa. Lopullisen päätöksen asiasta tekee tuomioistuimen hallintokomitea, johon kuuluvat niiden maiden edustajat, jotka ovat ratifioineet sopimuksen. Valmistelun lähtökohtana on yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen määräys, jonka mukaan oikeudenkäynnin hävinneen osapuolen on pääsääntöisesti korvattava kohtuulliset ja oikeasuhtaiset oikeudenkäyntikulut työjärjestyksen mukaiseen enimmäismäärään saakka, jollei se ole kohtuutonta. Oikeudenkäyntikulut vaihtelevat sopimusjäsenvaltioittain ja kulukatto on käytössä muutamissa sopimusjäsenvaltioissa mm. Saksassa. Kulukorvauskaton tarkoituksena on auttaa osapuolia ennakoimaan riita-asian kokonaiskustannuksia. Tämä on tärkeää myös hävinneen osapuolen näkökulmasta. Kulukorvauskatto voisi myös johtaa

6 6 siihen, että asianosaisilla olisi nykyistä suurempi intressi valvoa, etteivät niiden omat oikeudenkäyntikulut muodostu tarpeettoman korkeiksi. Jatkoneuvotteluissa Suomi pyrkii vaikuttamaan, että korvattavien kulujen enimmäistaso, ei laske liian alhaiseksi myöskään intressiltään pienemmissä riitaasioissa.