Hankesuunnitelma. InnoNauta Koulutus-hanke MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Tutkimusasemantie Ruukki

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma InnoNauta Koulutus-hanke MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Tutkimusasemantie Ruukki Maarit Kärki

2 SISÄLTÖ 1. Hankkeen tiedot ja hakija Hankkeen taustaa Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja koulutusmenetelmät Hankkeen koulutuspaketit Hankkeen aikataulu Hankeorganisaatio Hankkeen budjetti Tiedottaminen ja raportointi..21 2

3 1. Hankkeen tiedot ja hakija InnoNauta-hanke INNO-NAUTA hanke jakaantuu kolmeen erilliseen hankekokonaisuuteen, jotka keskittyvät naudanlihantuotantoon: 1. Tiedonvälityshanke InnoNauta - Tiedotus 2. Yleinen kehittämishanke InnoNauta - Kehitys 3. Koulutushanke InnoNauta - Koulutus Hankkeiden toimintaa ohjaa neljä tuotannon osa-aluetta ja niitä yhdistävänä tekijänä on talousasiat. InnoNauta hankkeiden tavoitteena on naudanlihan tuotantokustannusten alentaminen 20 % ja suomalaisen naudanlihantuotannon kilpailukyvyn säilyttäminen. 1. Rehuntuotanto 2. Rakentamien/rakenne 3. Tuotannon toteutus ja seuranta Tuotannon talous 4. Yritysjohtaminen Tässä hankesuunnitelmassa esitellään Koulutus - hanke Hankkeen vastuullisena toteuttajana ja hallinnoijana toimii MTT/ Kotieläintuotannon tutkimus (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus). Yhteistyökumppanina on A-Tuottajat Oy, joka on ollut myös hankesuunnittelussa mukana. MTT:n Kotieläintutkimuksen yksikön johtajana toimii Tuomo Varvikko ja hankkeen vastuullisena johtajana toimii vanhempi tutkija Erkki Joki-Tokola. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) on maa- ja metsätalousministeriön alainen yksikkö, jonka tehtävänä on suomalaisen elintarviketuotannon kehittäminen. MTT Ruukin toimipiste sijaitsee Siikajoella (ent. Ruukki), 60 kilometriä Oulusta etelään. Tutkimusaseman tärkeimpinä tutkimuskohteina ovat nurmi- ja lihanautatutkimukset. Peltokasveissa keskitytään perunaan ja viljoihin. MTT:llä on käytössään maataloustuotannon kehittämis- ja tutkimustyössä tarvittava laitteisto ja tietotaito. Vahvuutena kehittämistyölle on MTT:n muiden yksiköiden (mm. kotieläintuotannon tutkimus ja taloustutkimus) sekä tiedonhankintapalveluiden kautta saatava tuki (mm. maailmanlaajuinen alan kirjastopalvelu). MTT edistää tutkimuksen keinoin kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden 3

4 kilpailukykyä, tuotanto- ja elinympäristön laatua, maaseudun elinvoimaisuutta sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. MTT:n työ luo pohjaa taloudelliselle kasvulle, uusien työpaikkojen synnylle, alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle, luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle sekä yleisen hyvinvoinnin lisääntymiselle. A-Tuottajat / AtriaNauta Hankkeen toisena toteuttajana on A-Tuottajat Oy, jolle hankkeen hallinnoija tekee tuen siirron. A-Tuottajat Oy on tuottajaosuuskuntien - Itikkka, Lihakunta ja Pohjanmaan Liha, sekä Atria Oyj:n omistama yritys. A-Tuottajat Oy:n merkittävimmät tehtävät ovat hankkia liharaaka-ainetta Atria Oyj:lle, harjoittaa eläinvälitystoimintaa sekä tuottaa ja markkinoida tuottajapalveluita maatalousyrittäjille. Kehitysryhmässä toimii viisi henkilöä ja toiminta-alueena on koko Suomi. 2. Hankkeen tausta Maidon- ja naudanlihantuotanto ovat ja tulevat jatkossakin olemaan Suomen ja erityisesti Keskija Pohjois-Suomen maatalouden peruspilarit. Tällä hetkellä naudanlihantuotannon tulevaisuus näyttää suhteellisen hyvältä ja erityisesti emolehmätuotanto kiinnostaa maatalousyrittäjiä yhä enenevässä määrin. Maidontuottajia näyttäisi jatkossakin siirtyvän jonkin verran emolehmien kasvattajiksi. Lisäksi jo naudanlihantuotantoa harjoittavia tuottajia kiinnostaa investoiminen emolehmänavettaan ja suuntautuminen emolehmien kasvattamiseen. Emolehmätilojen määrän ja koon uskotaan jatkossa kasvavan. Naudanlihantuotannon kannattavuus ja ympäristökysymykset vaativat kuitenkin kehittämistoimia jatkossa (Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseutuohjelma ). MTT ja A-Tuottajat toteuttivat vuosina hankekokonaisuuden, Naudanlihantuotannon kehittäminen Pohjois-Suomessa. Hankkeen aikana syntyi useita uusia tiloja emolehmätuotantoon ja emolehmien määrä kasvoi merkittävästi useissa maakunnissa. Uudet ja nykyiset tilat tarvitsevat paljon lisää tietoa, jotta naudanlihantuotannon kannattavuus säilyy ja paranee tilatasolla. MTT ja A-Tuottajat ovat suunnitelleet jatkotoimenpiteitä naudanlihantuotantotilojen kehittymistä varten. InnoNauta hankekokonaisuus ja koulutushanke jatkavat jo aloitettua kehittämistyötä pitkäjänteisen suunnittelun pohjalta. Kannattavan naudanlihantuotannon perustana on suunnitelmallisuus ja yritystoiminnan jatkuva kehittäminen. Jos toimintaa ei mitata, sitä ei voi parantaa. Kaiken tekemisen tulisi pohjautua ennen päätöksentekoa ja toteuttamista tehtyihin suunnitelmiin. Toimintaa pitää arvioida ja työllä on oltava selkeät tavoitteet. Tavoitteiden asettamiseen vaikuttaa näkemys siitä, mitä yrityksen tulee olla jatkossa. 4

5 Naudanlihantuotannon tuloksia seurataan erilaisilla mittareilla, kuten lihatuotoilla, lopputuotteen laadulla, eläinten terveydellä ja taloudellisilla laskelmilla. Tuotannon kokonaissuunnittelu ja oman tilan talouden tuntemus ovat keskeinen osa tilan johtamista. Menestyvän tilan tunnusmerkki on aktiivinen muiden maatilayritysten parhaiden käytäntöjen selvittäminen. Jos maatilalla analysoidaan vain omia tuloksia ja uudet tavoitteet asetetaan pelkästään niiden perusteella, kilpailukyky voi jäädä jälkeen muista. Kestävän tuotannon tärkein mittari on tuotannon kannattavuus. Lyhyellä aikavälillä vähimmäisvaatimuksena on, että myyntitulot kattavat muuttuvat kustannukset. Naudanlihantuotannon muuttuvista kustannuksista suurin erä on rehu- ja ruokintakustannus. Kotoisen rehun tuotantokustannukseen viljelijä voi vaikuttaa valinnoillaan. Ostorehujen ja muiden ostettujen panosten hintoihin viljelijä ei sen sijaan voi juurikaan vaikuttaa. Muita asioita joita tässä kustannusjahdissa tulee tarkastella, ovat rakennuskustannukset mukaan lukien erilaiset ruokintateknologiaratkaisut, suunnitelmallinen tuotanto, eläinaines sekä eläinten terveys ja hyvinvointi. Mahdollisuudet tuotantokustannusten alentamiseen ovat olemassa, sillä nykytilanteessa tilojen välillä on merkittäviä eroja parhaiden ja heikoimpien tilojen välillä. Naudanlihantuottaja joutuu tekemään monia päätöksiä ennen yrittäjäksi ryhtymistään. Näitä ovat muun muassa tuotantomuodon valinta, tuotantorakennusten sopivuus ja niihin liittyvät mahdolliset uudet investoinnit, ruokintastrategian valinta ja siihen kytkeytyvä pellon käytön sekä ruokintalaitteiden suunnittelu. Lisäksi naudanlihantuottaja joutuu tekemään jatkuvasti lukuisia muita päätöksiä ottaessaan huomioon maataloustuotantoa ohjaavat tukipoliittiset päätökset, naudanlihan hintaan vaikuttavat tekijät sekä yhteistyökumppaneiden saatavuuden ja mahdollisten koneurakoitsijoiden käytön. Suomen elintarviketuotannon haasteena globaalissa kilpailussa ovat vaikeat luonnonolot, eriytynyt markkina-alue ja historiallisista syistä johtuva epäedullinen tilarakenne. Kilpailukykyhaittaa voidaan pienentää alkutuotantoa kehittävillä toimilla ja luonnonolosuhteista johtuvia taloudellisia menetyksiä voidaan pyrkiä kompensoimaan maatalouspolitiikan toimenpiteillä. Menestyminen Euroopan yhteismarkkinoilla, jossa kilpailu kiristyy ja tuottajahinnat laskevat, edellyttääkin huomion kiinnittämistä entistä tarkemmin tiloilla tuotettujen tuotteiden yksikkökustannuksiin ja mahdollisuuksiin alentaa niitä. 3. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on naudanlihantuotantokustannusten alentaminen 20 prosentilla ja naudanlihantuotannon kilpailukyvyn säilyttäminen Rakennemuutos jatkuu maataloudessa ja naudanlihantuotannon yksiköt ovat yhä suurempia. Tuotantokustannukset ovat nousseet tiloilla. Tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi on panos- 5

6 tuotos suhde maksimoitava. Yksi keino siihen on osaamisen lisääminen, uusien toimintamallien ja ratkaisujen rohkea käyttöönotto ja innovatiivinen asenne yrittämiseen. 4. Kohderyhmät ja koulutusmenetelmät Hankkeen kohderyhmiä ja suoria edunsaajia ovat kaikki hankealueen naudanlihantuottajat. Lisäksi hankkeesta hyötyvät myös maidontuotanto- ja kasvinviljelytilat. Toisena kohderyhmänä ovat lihan- ja maidontuotantotilojen kanssa työskentelevät neuvojat ja rakennussuunnittelijat eri organisaatioissa. Tiivis yhteistyö ja informoiminen hankkeen aikana hyödyttävät välillisesti tuottajia, kun neuvojat pystyvät paremmin tukemaan tiloja muutosprosessin hallinnassa. Hankkeen edunsaajiin kuuluvat myös elintarviketeollisuuden toimijat, teurastamot ja meijerit, sekä maatalousoppilaitokset. Hankkeelle tehdään tiedotussuunnitelma, jossa kartoitetaan eri viestintäkanavat. Koulutuksista tiedotetaan InnoNauta - hankkeiden kotisivulla, lehti-ilmoituksilla, tilakohtaisilla kirjeillä, sähköpostiviesteillä ja sidosryhmien viestintäkanavien kautta. Merkittävä tiedotuskanava on viljelijöiden keskinäinen tiedottaminen alueella. Koulutusmenetelmät Minimipituus koulutukselle on 20 x 45 min. Hankkeen tavoitteena on järjestää tuotannon eri osaalueille koulutuspaketteja 3-5 päivän mittaisena. Osa koulutuksesta tapahtuu myös tiloilla tuotanto-olosuhteissa, sekä ryhmissä että yksilökoulutuksena. Koulutusjaksoon voi sisältyä myös vierailuja tiloilla ja opintomatkoja kotimaassa.. Koulutuksen suorittamisesta annetaan opiskelijalle todistus. Koulutusta pyritään kohdentamaan tarkemmin tuottajien ja tuotantomuodon mukaan. Aloittaville ja vasta aloittaneille tulee tarjota koulutusta ensin tuotannon perusasioista ja hankkeen edetessä syvennetään osaamista. Isoille yksiköille ja edelläkävijöille on tarjottava uusinta tutkimustietoa ja haettava ulkomailta tietoa managementin hallintaan ja tuettava heitä koulutuksella omiin innovaatioihin. Pyritään järjestämään koulutustilanteet mahdollisimman vuorovaikutteisiksi niin, että tuottajat/opiskelijat tekevät omaa reflektointia osaamisessa. Reflektio on prosessi, jossa oppija aktiivisesti tarkastelee ja käsittelee uusia oppimiskokemuksiaan voidakseen konstruoida uutta tietoa tai uusia näkökulmia aikaisempiin tietoihinsa. Koulutuksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan viljelijä-tutoreita kertomassa omista ratkaisuista ja toimintamalleista. Ennen koulutusta annetaan etätehtäviä, joiden avulla opiskelija tutustuu etukäteen omatoimisesti aiheeseen tai pohtii aihetta oman tilan näkökulmasta. Koulutuksessa säilytetään kansainvälinen, globaali näkemys, johon saadaan materiaalia mm. kirjallisuusselvitysten kautta, huippuluennoitsijoilta sekä käyttämällä Internettiä ja 6

7 sähköpostikontakteja. Koulutushanke tekee tiivistä yhteistyötä InnoNauta-Tiedotus ja InnoNauta Koulutus hankkeiden kanssa. Hanke pitää tärkeänä tuoda koulutukseen mahdollisimman paljon asiantuntemusta ulkomailta. Aina ei ole välttämätöntä, että ryhmä matkustaa oppimaan, vaan tuodaan mieluummin asiantuntija Suomen olosuhteisiin. Hankkeen hallinnoijalla ja yhteistyöorganisaatioilla on kontakteja alan ulkomaisiin T&K-organisaatioihin. Käytetään asiantuntijoita luennoilla ja käytännön koulutuksessa. Tiedotus-hanke kerää samalla materiaalia nettikirjastoon. Pyritään mahdollisimman vähäiseen paperin käyttöön ja korvataan sitä muistitikuilla. Kannustetaan koulutukseen osallistuneita tiloja sähköisen viestinnän käyttöön. Otetaan sähköpostiviestintä käyttöön, näin saadaan nopeasti ja laajasti jaettua tietoa esim. koulutuksista ja ajankohtaisista asioista. Lähes kaikissa koulutuspaketeissa on tavoitteena synnyttää toiminnallinen suunnitelma koulutukseen osallistuneelle tilalle. Viljelijät tekevät etätehtävänä koulutuspäivien aikana suunnitelmaa, joka sitten käydään opintokeskusteluna läpi tilakohtaisessa koulutuspäivässä. Koulutukseen osallistuneilla tiloilla on mahdollisuus halutessaan ottaa lisää tilakohtaisia koulutuspäiviä koulutuspakettia kohden, mikäli he kokevat tarpeellisena syventää osaamistaan tai tarvitsevat tukea jatkoseurantaan. Kuitenkin niin, että yrityksessä tapahtuvaa koulutusta on enintään puolet koko koulutuksesta. Tavoitteena on, että koulutuksessa opittuja toimintatapoja toistetaan vuosittain tiloilla. Hankkeessa hyödynnetään Ikaalisten valtakunnallista emolehmäseminaaria, joka järjestetään vuosittain. Siellä on tarjolla 2 päivää koulutusta, jotka linkittyvät hankkeen koulutuspaketteihin. Hanke järjestää opintomatkan Ikaalisten emolehmäseminaariin vuosittain ja tarjoaa sitä lisäkoulutuspäiviksi hankkeessa mukana oleville tiloille. 5. Hankkeen Koulutuspaketit Hankesuunnitelmassa esitellään alustavat suunnitelmat koulutuspaketeista, sisältäen lyhyen kuvauksen käsiteltävistä aiheista ja toteutuksesta. On mahdollista, että hakkeen edetessä osa koulutuspaketeista osoittautuu tarpeettomiksi ja uudenlaisille koulutuspaketeille tulee tarvetta. Näissä tapauksissa muutokset sisällöistä esitetään ohjausryhmälle ja pyydetään heidän lausuntoa asiasta. Hankkeen koulutukset ovat opintorahakelpoisia, kun koulutuksen kesto on vähintään 6 h/ päivä. (1 oppitunti on 45 min.) Hankkeessa tehdään opintokortti, johon viljelijät voivat halutessaan kerätä opintopäivät ja hakea opintorahaa TE-keskuksesta. Koulutuksista on keskusteltu paikallisen TE-keskuksen kanssa. 7

8 Koulutusten toteuttamiseen muodostetaan alueittaisia tiimejä kouluttajista, jotka kokoontuvat ennen koulutusten alkamista suunnittelemaan tarkempaa päivien sisältöä ja koulutusmetodeja. Samalla mietitään käytettävä materiaali ja sovitaan sen tekemisestä. MTT:n ja A-Tuottajien henkilöitä lukuun ottamatta, kouluttajat on kilpailutettu ja organisaatioiden kanssa tehdään puitesopimuksia. Tavoitteena on, että sama kouluttaja ryhmä toteuttaa samaa pakettia useammassa maakunnassa, jolloin koulutuksen laatua voidaan ylläpitää ja parantaa sekä voimme tuottaa edullisesti koulutusta. Nämä ns. kouluttajatiimit kokoontuvat erityisesti hankkeen käynnistyessä, mutta myös hankkeen aikana tarpeen mukaan. Kouluttajatiimit kokoontuvat hankkeen kutsusta ja hankkeen varoilla. Tavoitteellinen Jalostaminen 3 kontaktipäivää + 2 tilakohtaista päivää 5 x 7h = 35 h Koulutus jakaantuu kahdelle vuodelle, jotta voidaan nähdä ja analysoida koulutuksen tulokset tiloilla. Koulutuksen aloitusajankohta on alkuvuosi ja se on erityisesti rodun puhdasjalostajille tarkoitettu koulutus. Koulutuksessa käytetään Tiedotus-hankkeessa tuotettua Rakennearvosteluopasta. Koulutuksen sisältö: - suunnitelmallinen jalostus emolehmätuotannossa - jalostukselle asetettavat eri tavoitteet - eläinten jalostuksellinen tutkiminen ja rakennearvostelu - osataan tutkia sukulinjoja ja tulkita polveutumistodistuksia - jalostettavat ominaisuudet - keinosiemennys, alkionsiirto - kansainväliset jalostusarvostelut - punnitukset ja mittaukset tuotannossa Koulutuksessa syntyy tilakohtainen jalostussuunnitelma, jota toteutetaan ja sen tuloksia tutkitaan koulutuksen jatkuessa noin 1-1,5 vuoden kuluttua. Hanke järjestää kansainvälisen jalostusseminaarin tammikuussa 2010 tai 2011, johon osallistuvat kaikki tässä koulutuksessa olevat. Aiheina seminaarissa olisi mm. nautojen testattavat ominaisuudet, DNA-markkerit ja kansainvälinen arvosteluvarmuus. Luennoista osa talletetaan nettikirjastoon ja seminaarista luodaan mahdollisuuksien mukaan videoneuvottelu-yhteys maakuntiin. Koulutuksen tavoitteena on saada jalostustiloille selkeä suunnitelmallinen malli jalostamiseen. Emolehmätuotannon tulevaisuuden kannalta on tärkeää kouluttaa huippujalostajia, jotka turvaavat suomalaisen emoaineksen laadun tulevaisuudessa. Tavoitteena on myös yleisesti eläinaineksen parantaminen ja sitä kautta tuotannon kannattavuuden parantaminen. Pihvieläinten jalostustyössä Suomi on pieni yksikkö, joten kansainvälistyminen ja kansainvälisten verkostojen luominen on välttämätöntä eläinaineksen hankintaan ja kehittämiseen. 8

9 Koulutuspakettiin voidaan liittää Emolehmäseminaarin tarjoamat koulutuspäivät vuosittain Ikaalisissa. Siellä oleva koulutustarjonta täydentää ja tukee tätä koulutuspakettia Tavoitteellinen pihvilihantuotanto 3 kontaktipäivää + 1 tilakohtainen päivä 4 x 7h = 28 h Koulutuksen kohderyhmänä ovat pihvivasikan tuottajat ja risteytystuotantoa harjoittavat emolehmätilat. Koulutus sopii myös aloittaville tiloille. Koulutuksen alussa tilat tekevät tilakohtaisen tuotannon nykytilan arvioinnin. Koulutuksen sisältö: - eläinaineksen merkitys ja suunnitelmallinen valinta - rakennearvostelu tuotantokarjoissa - tuotannon mittaaminen, punnitus, vasikkakuolleisuus, tiinehtyminen - eläinten kuntoluokitus - eläinten käsittely erilaisissa hoitotilanteissa - tuotantorytmi ja sen taloudellinen merkitys - terveydenhuolto ja tuotanto-olosuhteet, eläinlääkärin näkökulma Koulutuksen tavoitteena on emolehmätuotannon managementin hallinta, jolla turvataan myös taloudellisesti kannattava toiminta. Tilalla on oltava tuotantostrategia. Eläinaineksen suunnitelmallisuus, tuotannon mittaus ja analysointi sekä tilakohtaisten tavoitteiden asettaminen ovat kiinteä osa tuotannon harjoittamista. Koulutuspakettiin voidaan liittää Emolehmäseminaarin tarjoamat koulutuspäivät vuosittain Ikaalisissa. Siellä oleva koulutustarjonta täydentää ja tukee tätä koulutuspakettia Teuraskypsyys ja ruhon luokitus 2 kontaktipäivää + 1 tilakohtainen päivä 3 x 7 h = 21 h Koulutuksen kohderyhmänä ovat loppukasvattajat. Sonnien ja hiehojen ruhon luokitus on osaltaan hinnoittelun perusteena naudanlihantuotannossa. Eläimet saavuttavat teuraskypsyyden eri aikaan ja tuottajien on arvioitava optimaalinen teurastusajankohta. Liian aikainen tai liian myöhäinen teurastusajankohta heikentää taloudellista tulosta. Koulutuksen sisältö: - naudan ruhon osat - ruhon luokitus ja luokitustoiminta Suomessa ja EU:ssa - teuraskypsyys, lihasta vai rasvaa - teuraskypsyyteen vaikuttavat tekijät 9

10 - teuraskypsyyden taloudellinen merkitys - eläinten punnitukset - tulosten analysointi teurasraporteista - ruokinnan merkitys - teurastamokäynti, jossa tutustutaan luokitustoimintaan ja arvioidaan ruhoja Koulutuksessa on teuraskypsyyden ja luokituksen arviointia omalla tilalla teuraaksi lähtevien eläinten osalta yhdessä kouluttajan kanssa. Koulutuksen viimeinen päivä on teurastamovierailu ja tulosten analysointia raporttien avulla. Tautiriskien vuoksi pyritään välttämään liikkumista isoissa ryhmissä tiloilla. Myös teurastamolla vierailut eivät aina ole mahdollisia, mutta koulutuspäivä pyritään ajoittamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Mikäli mahdollisuus teurastamovierailuun jää pois, tuotetaan sopivaa materiaalia koulutukseen kuvaamalla eläimiä tilalla ja teurastamolla Tavoitteena on, että tilalla opitaan tunnistamaan teuraskypsät eläimet sekä eläimet, jotka eivät perimästään johtuen koskaan saavuta riittävää teuraskypsyyttä. Optimaalinen eläinkohtainen teurastusikä parantaa tuotannon kannattavuutta. Yhteistyössä LTK ja lihatalot. Kestävää kehitystä ja ekologisuutta naudanlihantuotantoon 3 kontaktipäivää 3x 8 h = 24 h Kolme kontaktipäivää, joista yksi päivä on yhteinen seminaari muiden ryhmien ja InnoNauta Tiedotus-hankkeen kanssa. Käytetään alan tutkijoita ja mahdollisesti myös kansainvälisiä luennoitsijoita. Koulutuksen sisältö: - Kuinka voimme tuottaa naudanlihaa Suomessa kestävää kehitystä ja ekologisuutta huomioiden. - Minkälaisia toimintamalleja meidän tulisi suosia ja mitä taloudellisia vaikutuksia niillä on - Ruokinnan mahdollisuudet - Ravinnetaseet - Luonnonmukainen tuotanto - Ekologisuus - Ilmastonmuutos Koulutuksen tavoitteena on syventää tuottajien kansainvälistä ja globaalia näkemystä. 10

11 Rehuntuotanto ja ruokinta emolehmätilalla 5 x 7 h = 35 h 5 kontakti päivää Koulutuksen aikataulu on kalenterivuosi, aloittaen alkutalvesta ja päättyen tilakohtaiseen ruokinnansuunnitteluun loppusyksyllä. Kohderyhmänä ovat emolehmätuottajat. Kasvukaudella tapahtuva Pellon piennar-koulutuspäivä järjestetään alueellisesti vaihdellen, joko MTT:n toimipisteissä, koulutiloilla tai yksittäisillä maatiloilla. Koulutuksen sisältö jakautuu viiteen eri teemapäivään. Koulutuksen sisältö: Ruokinnan perustieto - naudan fysiologia - rehuarvot ja rehun ominaisuudet - kivennäiset, vitamiinit ja väkirehut - rehujen analysointi Nurmipäivä - onnistunut nurmituotanto - pellon peruskunto, satotaso ja sadon määrittäminen - kasvilajit ja rikkatorjunta - nurmen uudistaminen ja nurmen suorakylvö Laidunpäivä - emolehmätilan laiduntamiseen liittyvät asiat - aitaukset, vesi, kivennäiset - lisäruokinta Pellon piennar - päivä - tutkimusasemilla, koulutiloilla tai maatiloilla - kasvukauden havaintoja nurmen tuotannosta - koneet ja kalusto nurmituotantoon Ruokinnan suunnittelu omalle tilalle - rehubudjetti - rehunäytteiden tulosten arviointia - ruokintasuunnitelman merkitys Koulutuksen tavoitteena on suunnitelmallisuus rehuntuotannossa. Emolehmätuottajat valitsevat itse tilakohtaisen ruokintastrategian olosuhteiden mukaan. Tiloilla optimoidaan rehuntuotanto ja eläinmäärä. Koulutuspakettiin voidaan liittää Emolehmäseminaarin tarjoamat koulutuspäivät vuosittain Ikaalisissa. Siellä oleva koulutustarjonta täydentää ja tukee tätä koulutuspakettia 11

12 Tavoitteellinen ruokinta loppukasvatustilalla 4 x 7 h = 28 h 4 kontaktipäivää Loppukasvatuksen onnistumiseen vaikutetaan merkittävästi ruokinnalla. Ruokinnassa on huomioitava eläinten ikä, sukupuoli ja rotu. Epäonnistuneen ruokinnan vaikutuksesta ruhon ominaisuudet kärsivät ja se vaikuttaa lihan tilityshintaan. Naudanlihantuottajilta on saatu toiveita ruokintakoulutuksen sisällöstä. Toiveena on erityisesti ollut naudan fysiologiaan ja märehtijän ruoansulatukseen keskittyviä aiheita. Loppukasvatuksessa rehudietin kokonaisuudella onkin suuri merkitys sekä ruhoon että ruokinnan taloudellisuuteen. Tuottajien on ymmärrettävä rehujen ruokinnallinen merkitys ja miten erilaiset rehut täydentävät toisiaan. Koulutuksessa käytetään hyväksi myös Nauta-hankkeessa (MTT Ruukki )tuotettua materiaalia, ruokinnan ja olosuhteiden vaikutuksesta sonnien rasvoittumiseen. Koulutuksen sisältö: Perustiedot naudan ruokintaan - naudan fysiologia, mahojen toiminta, valkuaisaineiden muodostuminen ja imeytyminen, ruokinnalla aiheutetut ongelmat - rehuarvojärjestelmä ja tarvenormit - eri rehujen ruokinnallinen merkitys - ruokintamallit ja ruokinnan jaksottaminen Kotoisten rehujen tuotanto - satotasot - tarvittava peltoala - kotoisten rehujen hinnan laskenta Ruokinnan suunnittelu - väkirehupitoisuuden optimointi ruokinnan kannalta, valkuaislisän merkitys, kivennäisruokinta, tärkkelys, rasva - rehuanalyysin tulkinta - ruokinnan taloudellisuus - rasvoittumisen ehkäiseminen korkeilla teuraspainoilla - ruokinnan ja kasvatusajan optimointi suhteessa nykyhintaisiin rehuihin - ruokinnan ja kasvatusajan optimointi suhteessa lihan myyntituloihin ja eläintukiin Kotitehtävänä kotoisten rehujen määrän arviointi, rehunäytteiden ottaminen ja analysointi Koulutuksessa syntyy tilakohtainen rehuntuotanto- ja ruokintasuunnitelma. 12

13 Laiduntalous emolehmätilalla 4+1 pv 4 kontaktipäivää ja 2 x 0,5 päivää tilakohtaista koulutusta Koulutuksen tavoitteena on laiduntamisen hallinta ja mahdollisimman pitkän ja tehokkaan laidunkauden toteuttaminen. Tilat tekevät laidunsuunnitelman omalle tilalle ja tilakohtaisilla päivillä havainnoidaan laidunkauden toteutumista ja syksyllä laidunkauden päättyessä arvioidaan onnistumista. Koulutuksen toteutus ajoitetaan kevättalvesta syksyyn. Teoriaosuus pidetään maalis-huhtikuun aikana, alkukesällä puolen päivän tilakohtainen koulutus, joka toistetaan syksyllä laidunkauden päättyessä ja vieroitusten jälkeen. On mahdollista siirtää myös yksi teoriapäivä syksyyn, mikäli sen katsotaan tarpeelliseksi. Koulutukseen ilmoittautuneille tiloille annetaan ennakkotehtävä aiheeseen liittyen, joka palautetaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Koulutuksen sisältö: Laiduntamisen merkitys ja tavoitteet emolehmätuotannossa Laidunkasvit, erikoiskasvit ja luomutuotanto, suopohjien laidunnus Nurmituotanto, maan peruskunto, rikkatorjunta, tallaantuminen Laiduntamisen vaihtoehdot ja laidunsysteemit ( etälaidunnus, yhteislaidunnus, laidunpankki) Laidunbudjetti Laidun-/astutusryhmät Laidunjärjestelyt; juottopaikat, kivennäis- ja lisäruokinta, aitaukset Eläinten tarkkailu laidunkaudella Terveydenhuolto laidunkaudella; loiset Eläinten siirtäminen ja käsittelylaitteet, eläinten käyttäytyminen Laidunsuunnitelma omaan karjaan, tavoitteet laitumelle ja tuotannolle Havainnointi laidunkaudella omalla tilalla Laidunkauden onnistumisen analysointi, laitumien riittävyys, aitojen toiminta, tuotannon tulokset Turvallinen eläinten käsittely ja hoito pv Koulutuksen tavoitteena on, että tuottaja ymmärtää nautojen käyttäytymistä sekä sosisaalista elämää ja osaa suunnitella itselleen ja eläimilleen turvallisen työympäristön. Ymmärretään käsittelylaitteiden merkitys eri hoitotoimenpiteissä ja niiden merkitys tuotannon onnistumiseen. Koulutuksessa on 2 teoriapäivää ja yksi tilakohtainen koulutuspäivä. Koulutukseen ilmoittautuneille tiloille annetaan ennakkotehtävä aiheeseen liittyen, joka palautetaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Tilakohtaisen koulutuspäivän aikana pyritään tekemään jotain käsittelyyn liittyviä hoitotoimenpiteitä, joiden kautta opitaan ja arvioidaan tilan käsittelyvälineistöä. Koulutuksen sisältö: 13

14 Nautojen käyttäytyminen: nautojen lajinmukaisen käyttäytymisen ja aistien tiedostaminen ja hyödyntäminen Käsittelyn tarpeet: yksilöiden ja ryhmien käsittely, akuutit ja suunnitelmalliset tilanteet Poikima-aika: poikivan/poikineen emon eristäminen, vasikan alkuhoito ja erityisesti vasikan juotto juottoputkella Muut hoitotoimenpiteet, korvamerkit jne. Erilaiset käsittelylaitteet ja tarvikkeet, käsittelyyn tarvittavien karsina- ja irtoaitojen käyttö sekä kiinniottolaitteet ja tarvikkeet Työturvallisuus käsittelyssä Eläinten lastaus ja laumojen siirrot Tehdään toimintasuunnitelma tilalle eri käsittelytilanteista varten, onko riittävästi tarvikkeita? Tilakohtaisessa koulutuspäivässä käydään läpi toimintasuunnitelma ja demonstroidaan joku ajankohtainen käsittelytilanne. Rakennetaan naudanlihantuotantoon! 4 kontaktipäivää + 1 tilakohtainen päivä 5 x 7 h = 35 h Koulutuksen kohderyhmänä ovat rakentamista suunnittelevat naudanlihantuottajat. Kohderyhmä voidaan jakaa tarvittaessa emolehmätuottajiin ja loppukasvattajiin sekä yhdistää koulutusta maakunnittain. Kohderyhmänä ovat myös rakennussuunnittelijat. Rakennuskurssin sisällössä keskitytään toiminnalliseen suunnitteluun sekä ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin huomioon ottavaan suunnitteluun. Työturvallisuusasiat ovat myös tärkeä näkökohta koulutuksessa. Koulutuksen sisältö: - rakentamisprosessi maatilalla - rahoitus ja luvat - tilan tuotantostrategian vaikutus rakennuksiin - toiminnallinen suunnittelu - vierailut tilakohteisiin - oman luonnoksen suunnittelu Tilakohtaisen päivän yhteydessä tutkitaan luonnoksen toteutettavuutta, kuinka hyvin luonnoksessa on huomioitu ympäristöasiat, hyvinvointiasiat, työturvallisuus ja eläinten käsittely. Koulutuksen tavoitteena on edesauttaa kustannustehokasta rakentamista. Emolehmätuotannon rakentamisessa on edelleen etsittävä edullisia uusia malleja, jotka huomioivat tuotannon vaatimukset mahdollisimman hyvin. Investointia suunnitellessa on huomioitava, mitä vaikutuksia sillä on tilan muuhun toimintaan sekä tuottajan omaan jaksamiseen ja yritystoiminnan hallintaan. Koulutuspakettiin voidaan liittää Emolehmäseminaarin tarjoamat koulutuspäivät vuosittain Ikaalisissa. Siellä oleva koulutustarjonta täydentää ja tukee tätä koulutuspakettia 14

15 Vasikassa tuotannon tulevaisuus 3 kontaktipäivää ja 0,5 tilakohtaista päivää 3 x 6 h + 1 x 4 h = 22 h Koulutuksen kohderyhmänä ovat ternivasikoita vastaanottavat vasikkakasvattamot, loppukasvattajat sekä suurehkot maitotilat. Kurssin sisällössä keskitytään nuoren vasikan erityistarpeisiin ruokinnassa, olosuhteissa ja hoitokäytännöissä sekä terveydenhuollossa. Tavoitteena parantaa entisestään vasikoiden hyvinvointia ja kasvatusolosuhteita sekä eläinterveyttä. Lisäämällä tuottajien tietotaitoa vasikoiden kasvatuksen osalta luodaan kestävä perusta sekä naudanlihan- että maidontuotannolle. Koulutuksen aloitus on syksyllä Koulutuksessa on kolme teemallista lähiopetuspäivää, joiden jälkeen tilakohtainen koulutus soveltaen opittua käytäntöön. Tavoitteena on pienryhmä tyyppinen koulutus interaktiivisen oppimisympäristön luomiseksi. Ruokinnalla tuotannollista ja taloudellista tulosta: - Ternimaito ja vasta-aineet vasikan tulevaisuuden avaimet - Lehmänmaidolta juomajauheelle ongelmattomasti - Juomajauhe vaihtoehdot ja juottomenetelmät taloutta ja tulosta - Valmennusta märehtijäksi hallittu siirtymävaihe - Väkirehulla suuri merkitys karkearehun laatu kantaa pitkälle - Apetta vasikoille, mitä minun pitää tietää ja miten toimia? - Kaasua vai jarrua tuotannon tarkkailusta apua päätöksentekoon Olosuhteiden hallinta ja hyvinvointi - Vasikoiden optimaaliset olosuhteet fysiologiset rajat vastassa - Olosuhdehallinta lämmitys ja ilmanvaihto - Osastointi on nykyaikaa tuotantorakennuksissa - Kasvattamon rakenteet ja makuualueet vaihtoehtoja on monia - Vaihtoehdot perinteiseen kasvatukseen mitä maailmalta sovellettaisiin meillä ja miten? - Vasikoiden käyttäytyminen hyvinvoinnin mittarina Vasikoiden hoito ja eläinterveys - Hyvät hoitokäytännöt ja eläinten tarkkailu - Ennaltaehkäisevä terveyden huolto - terveystarkastus - Vasikoiden terveysongelmat ja sairaudet sekä niiden hoito - Suunnitelma vasikkaterveyden ylläpitoon Vasikkavaiheen kartoitus tilallani (tilakohtainen koulutus) - Itsenäinen kartoitus vasikoiden ruokintaan, olosuhteisiin ja hoitokäytäntöihin 15

16 - Kartoituksen läpikäynti asiantuntijan kanssa - Tilakohtaisen suunnitelman laatiminen tehtävistä parannuksista ja valituista käytännöistä Naudanlihantuotannon talouskoulutus 5 kontaktipäivää 5 x 7 h = 35h Koulutuksen tarkoituksena on lisätä tuottajien omatoimisuutta tilan kannattavuuden seurannassa. Tuotannossa tehtävien päätösten tulee perustua kannattavuuteen ja siksi tarvitaan enemmän laskentaa ja vaihtoehtojen vertailua. Koulutuksen kohderyhmänä ovat kaikki naudanlihantuottajat ja sidosryhmien henkilöt. Kouluttajina ovat talousasiantuntija ja tuotannon osaajat. Tarvittaessa ryhmä voidaan jakaa kohderyhmittäin muutamiksi opetustunneiksi. Sisältö: Tavoitteena Kate 1 Perustiedot naudanlihantuotannon talouden laskentaan - tuotannon tunnusluvut - teurastulokset ja hinnoittelu - tiinehtyvyys ja uudistusnopeus - risteytyksen vaikutus tuottavuuteen - kuolleisuus ja sairaudet Rehustus on puoli katetta - ravinnon tarve ja ruokinta balanssiin - rehuvalinnat tilalla - kotoisen rehun tuotanto - kotoisen rehun hinnan määrittäminen Numeroista euroiksi - mitä tekemäni valinnat maksavat - tuotot lihantuotannosta - tukien vaikutus talouteen Tavoitteena Kate 2. Tuntipalkkaa vai työansiota - työnmenekki naudanlihantuotannossa Työkustannuksen määrittämisen eri tavat Miten muutan työkustannustani tilallani Tavoitteena Kate 3. Miten määritän kiinteän kustannuksen tilallani Vaihtoehtoja kiinteille kustannuksille 16

17 - ostopalvelu, urakointi, yhteistyö Paljonko tuotantoni kestää kiinteitä kuluja Kotitehtävänä oman tilan talouslukujen kerääminen ja kotoisten rehujen hintalaskenta. Koulutuksen tavoitteena on saada tuotantokustannus kestävälle tasolle. Koulutuksen tuloksena syntyy: - katetuottolaskelma tilalle - suunnitelma toimista pienentää tuotantokustannusta - toimintasuunnitelma tuotantokustannusten hallintaan ja hillintään - tavoitteet tuotannolle, välietappeja Tiedolla tuloksiin! 7 x 8 h = 56 h Koulutusta neuvojille sekä sidosryhmille Koulutus kestää koko hankkeen ajan ja kontaktipäiviä pidetään 2 kertaa vuodessa. Kontaktipäivät ovat luentoja, ryhmätöitä, aivoriihiä ja tutustumista tuotantoon myös tilavierailujen avulla. Muuna aikana ryhmälle tiedotetaan sähköpostin kautta. Tavoitteena on jakaa tietoa naudanlihantuotannosta sekä perehtyä uusimpiin tutkimus- ja kehittämistuloksiin. Maakunnissa toimijoilla on yhtenäinen näkemys ja uusin tieto käytettävissä. Kouluttajina toimivat alan tutkijat sekä kotimaasta että ulkomailta. Koulutuksessa käytetään hyväksi kirjallisuusselvityksiä. Koulutuksen sisältö: - ajankohtaiset asiat naudanlihantuotannossa, kuten tukipolitiikka ja rahoitus - uusimmat tutkimustulokset - perehtyminen hankkeessa tuotettuun materiaaliin - ympäristöasiat naudanlihantuotannossa - tuotannon uudet innovaatiot ja niiden edistäminen - sekä muut pääteemat Opintomatkat ulkomaille Ulkomaan opintomatkojen tarkoituksena on luoda kansainvälisiä kontakteja sekä verkostoja sidosryhmille ja tuottajille. Näyttelykulttuuri maailmalla on omaa luokkaansa, erityisesti eläinten osalta. Matkakohteista löytyy tietoa ja sovelluksia, jotka sopivat myös meidän olosuhteisiin. Tutkimus ja jalostus ovat tehokkaampia ja ovat pitemmällä kuin Suomessa. Pohjois-Amerikan 17

18 emolehmätuotannossa, tarvikkeissa ja eläinaineksessa on paljon asioita, joita ollaan jo hyödynnetty ja tullaan edelleen hyödyntämään meillä. Hankkeessa on budjetoitu ulkomaanmatkoihin yhteensä Olemme myös esittämässä 2 matkaa Pohjois-Amerikkaan. Näille matkoille ei voi ottaa kovin suurta joukkoa yhdellä kertaa. Liikkuminen tiloilla ja perehtyminen syvällisesti tuotantoasioihin on antoisampaa noin henkilön ryhmässä. Matkojen kohteet voivat suuntautua hieman eri alueille ja ryhmät voidaan koota eri tuotantosuunnista, emot/loppukasvatus. Meillä on mahdollista järjestää todellisia koulutuspäiviä ja työharjoituksia olemassa olevien kontaktien kautta. Osa matkakuluista jää hankkeen ulkopuolelle, koska budjetin varaus ei riitä matkojen bruttokustannuksiin kuitenkaan. Olisi tärkeää, että voisimme hankkeen toimesta kuitenkin tarjota useamman ulkomaanmatkan ja järjestelyihin kuluvat kustannukset olisivat hankkeen hyväksyttyjä kustannuksia. Ulkomaanmatkojen osalta tuottajat maksavat vähintään 50 % matkan kustannuksista. Ruokailut eivät ole hankkeessa hyväksyttäviä kuluja, vaan tuottajat maksavat ne 100 % itse. Matkoille osallistuu hankkeesta 2-3 henkilöä hankkeen kustannuksella. Heidän tehtävänä on toimia matkanvetäjinä, tuottajien tukena ja ovat vastuussa matkan raportoinnista. Tulkin tarve päätetään matkakohtaisesti. 1. Pohjois-Amerikka (USA, Kanada) 2 opintomatkaa hankkeen aikana Opintomatkan kesto 9 päivää, osallistujia 2 x (24 30 hlö). Toteutus 2009 ja 2010 (tai 2010 ja 2011, koska hankkeen alkaminen on viivästynyt Perustelut kohteelle: Pohjois-Amerikka on johtava emolehmätuotannon osaaja maailmassa. Siellä on vahva management osaaminen ja osataan johtaa ja hallita isoja yksiköitä. Erityisesti Keski-Lännellä on suuria tiloja. Tuotannon erikoistuminen on viety pitkälle. Huippujalostajat jalostavat rotuja ja lihantuottajat käyttävät tehokkaasti risteytysmalleja tuotannossa, ns. pihvikolmion käyttö, joka meillä on vasta hyvällä alulla. Taloushallinnasta löytyy myös opittavaa. Ilmasto olosuhteet ovat kuitenkin osin samantyyppiset kuin Suomessa. Kanadassa talviolosuhteet ovat hyvinkin samanlaiset kuin meillä Suomessa. Rehuntuotannon osalta löytyy yhteneväisyyksiä rehukasvien tutkimuksessa ja maissi on kiinnostava kasvi myös meille. Merkittävä kokonaisuus on laiduntamisen management, jossa meillä on vielä oppimista. Rakentamisessa mielenkiintoista on edullinen rakentaminen, kaarihallit ja käsittelyjärjestelmät. Eläinaineksen näkeminen ja käytännön työskentelyolosuhteet (erityisesti eläinten käsittelyasiat) antavat paljon oppia suomalaiselle tuottajalle. Tuottajat ovat nähneet tiloilla eläinainesta, joista he ovat tehneet kauppoja alkioiden ja sperman muodossa. Pohjois-Amerikasta tuodaan Suomeen koko ajan enemmän alkioita ja spermaa, koska täällä eläinainespopulaatio on aika pieni vielä ja jalostuminen hidasta. Suomessa myynnissä olevat käsittelyhäkit muun muassa tuodaan Pohjois- Amerikasta, koska meillä ei ole niitä. 18

19 Pohjois-Amerikassa on myös useita isoja kotieläinnäyttelyitä, joita yhdistetään opintomatkaan. Tuottajilla on kiinnostusta lähteä hakemaan tietoa Pohjois-Amerikasta. Rakennemuutos jatkaa kulkuaan ja isojen yksiköiden hallintaan tarvitaan lisää tietoa. Hankkeen yhteistyökumppaneilla, AtriaNauta ja Finnbeef Ky, on yhteyksiä mm. Idahoon yliopistoon Jason Aholaan. Hän järjestää tuottajille laidunmanagement- koulutusta. Hänen kanssaan on alustavasti keskusteltu mahdollisuudesta, että suomalaiselle ryhmälle pidetään 2-3 päivän mittainen koulutus opintomatkalla. Matkalla myös tuottajat osallistuvat matkaraportin tekemiseen ja matkapäiväkirjassa pohtivat näkemäänsä verraten sitä suomalaiseen ja oman tilan tuotantoon. Mitä asioita he aikovat soveltaa omalla tilalla, miten ja miksi. Markalla kerätään matkaraportin lisäksi kuvamateriaalia ja videoita, joita hyödynnetään sekä InnoNauta-Tiedotus hankkeessa että muissa koulutusosioissa. Matkalle osallistuu 2 henkilöä hankkeesta, joiden matkat korvataan kokonaan hankkeen kuluista (ei ruokailuja). 2. Irlanti 40 h Opintomatkan kesto 4 päivää kohteessa, osallistujia max 30 henkilöä. Irlanti on vihreä saari, laiduntamiskulttuuri on erittäin vahvaa. Irlannista löytyy hyviä malleja eri liharotujen risteytyskäytöstä ja erilaisista ruokintamalleista. Eläinaines on huippuluokkaa. Huomioitavia asioita ovat naudanlihantuotannossa käytettävät elektroniset järjestelmät esim. eläinten tunnistamisessa. Opintomatkan aiheena on myös EU-markkinat ja kuinka Irlanti voimakkaana viejämaana on sopeutunut tilanteeseen. Irlannissa tuotetusta naudanlihasta suurin osa viedään muualle Eurooppaan joko ruhoina tai eläiminä. Naudanlihaa tuotetaan kysynnän ehdoilla. Tutustutaan millä tavoin Irlannissa kehitetään maataloutta EU-hankkeiden avulla. Myös Irlannissa opintomatkaan voidaan sisällyttää maatalousnäyttely. Matkalla tuottajat osallistuvat matkaraportin tekemiseen ja matkapäiväkirjassa pohtivat näkemäänsä verraten sitä suomalaiseen ja oman tilan tuotantoon. Mitä asioita he aikovat soveltaa omalla tilalla, miten ja miksi. Markalla kerätään matkaraportin lisäksi kuvamateriaalia ja videoita, joita hyödynnetään sekä InnoNauta-Tiedotus hankkeessa että muissa koulutusosioissa. Matkalle osallistuu 2 henkilöä hankkeesta, joiden matkat korvataan kokonaan hankkeen kuluista (ei ruokailuja). 3. Muu Euroopan matka(ruotsi, Tanska tai Ranska) 30 h Opintomatkan kesto 4 päivää kohteessa. Muu Euroopan matka päätetään hankkeessa myöhemmin. Tällä hetkellä mm. Ruotsin tilavierailuja on rajoittanut tautitilanne. Kaikista maista 19

20 löytyy kansainvälisiä hyviä maatalousnäyttelyjä, joita voidaan liittää matkan yhteyteen. Erityisesti pihvikarjan esittelyt ja arvostelut näyttelyissä ovat opettavaisia tuottajille. Ruotsin ja Tanskan erityispiirteitä ovat luonnonlaidunten tehokas käyttö emolehmätuotannossa, pitkälle kehittynyt jalostustoiminta, syyspoikivuuden tutkimus ja hyvin samanlaiset olosuhteet. Ruotsissa on alkamassa mielenkiintoisia tutkimushankkeita naudanlihantuotannossa ja olisi mahdollista käydä tutustumassa myös niihin. Vanhempi tutkija Erkki Joki-Tokola MTT:ltä on mukana arvioimassa hankkeita Ruotsissa, joten kontakti on olemassa. Ranska on Euroopan johtava maa pihvirotujen jalostuksessa. Siellä on eläinten testaus laajaalaista ja perusteellista. Matkalle osallistuu 3 henkilöä hankkeesta, joiden matkat korvataan kokonaan hankkeen kuluista (ei ruokailuja). 6. Hankkeen aikataulu Hankkeen aikataulu on Koulutusten aikataulut suunnitellaan aina 6 kuukauden välein niin, että jokaisessa maakunnassa toteutetaan vuosittain budjetissa suunnitellut koulutusmäärät. Koulutusten suunnittelussa tehdään yhteistyötä alueen lihanautakerhojen kanssa ja kuullaan tuottajia ja sidosryhmiä tarpeista. Kesäkuukausina toteutetaan sellaisia koulutuspaketteja, joiden toteutus vaatii kasvukauden olosuhteet. Näitä ovat mm. laiduntaminen emolehmätilalla ja rehuntuotantoon liittyvät koulutukset. Muutamissa kursseissa on nähty tärkeänä niiden ajoittuminen tiettyihin tuotantokausiin ja kalenterivuoteen. Hankkeen tavoitteena on järjestää suunnitelman mukaiset koulutukset jokaisessa hankemaakunnassa ja tarvittaessa enemmänkin, mikäli kysyntää on ja budjetti mahdollistaa tekemisen. 7. Hankeorganisaatio Hanke työllistää päätoimisesti 2 henkilötyövuotta. Hankkeessa tehtävä työ on koulutusta ja koulutuksen valmistamista. Hankkeessa tehdään tuensiirto A-Tuottajat Oy:lle, joka osallistuu hankkeen toteuttamiseen. Koulutuspaketeille haetaan parhaat mahdolliset asiantuntijat alueellisesti. InnoNauta hankekokonaisuuteen rekrytoidaan projektityöntekijöitä, joiden työpanosta resursoidaan kaikkiin hankkeisiin osaamisen mukaan. Koulutukseen ostetaan lisäksi ostopalveluna asiantuntijaluentoja. Ostopalvelut kilpailutetaan pyytämällä tarjouksia vähintään kolmelta palvelun tarjoajalta ja 20