Hankesuunnitelma. InnoNauta Koulutus-hanke MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Tutkimusasemantie Ruukki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankesuunnitelma. InnoNauta Koulutus-hanke 1.9.2008 30.8.2011. MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Tutkimusasemantie 15 92400 Ruukki"

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma InnoNauta Koulutus-hanke MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Tutkimusasemantie Ruukki Maarit Kärki

2 SISÄLTÖ 1. Hankkeen tiedot ja hakija Hankkeen taustaa Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja koulutusmenetelmät Hankkeen koulutuspaketit Hankkeen aikataulu Hankeorganisaatio Hankkeen budjetti Tiedottaminen ja raportointi..21 2

3 1. Hankkeen tiedot ja hakija InnoNauta-hanke INNO-NAUTA hanke jakaantuu kolmeen erilliseen hankekokonaisuuteen, jotka keskittyvät naudanlihantuotantoon: 1. Tiedonvälityshanke InnoNauta - Tiedotus 2. Yleinen kehittämishanke InnoNauta - Kehitys 3. Koulutushanke InnoNauta - Koulutus Hankkeiden toimintaa ohjaa neljä tuotannon osa-aluetta ja niitä yhdistävänä tekijänä on talousasiat. InnoNauta hankkeiden tavoitteena on naudanlihan tuotantokustannusten alentaminen 20 % ja suomalaisen naudanlihantuotannon kilpailukyvyn säilyttäminen. 1. Rehuntuotanto 2. Rakentamien/rakenne 3. Tuotannon toteutus ja seuranta Tuotannon talous 4. Yritysjohtaminen Tässä hankesuunnitelmassa esitellään Koulutus - hanke Hankkeen vastuullisena toteuttajana ja hallinnoijana toimii MTT/ Kotieläintuotannon tutkimus (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus). Yhteistyökumppanina on A-Tuottajat Oy, joka on ollut myös hankesuunnittelussa mukana. MTT:n Kotieläintutkimuksen yksikön johtajana toimii Tuomo Varvikko ja hankkeen vastuullisena johtajana toimii vanhempi tutkija Erkki Joki-Tokola. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) on maa- ja metsätalousministeriön alainen yksikkö, jonka tehtävänä on suomalaisen elintarviketuotannon kehittäminen. MTT Ruukin toimipiste sijaitsee Siikajoella (ent. Ruukki), 60 kilometriä Oulusta etelään. Tutkimusaseman tärkeimpinä tutkimuskohteina ovat nurmi- ja lihanautatutkimukset. Peltokasveissa keskitytään perunaan ja viljoihin. MTT:llä on käytössään maataloustuotannon kehittämis- ja tutkimustyössä tarvittava laitteisto ja tietotaito. Vahvuutena kehittämistyölle on MTT:n muiden yksiköiden (mm. kotieläintuotannon tutkimus ja taloustutkimus) sekä tiedonhankintapalveluiden kautta saatava tuki (mm. maailmanlaajuinen alan kirjastopalvelu). MTT edistää tutkimuksen keinoin kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden 3

4 kilpailukykyä, tuotanto- ja elinympäristön laatua, maaseudun elinvoimaisuutta sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. MTT:n työ luo pohjaa taloudelliselle kasvulle, uusien työpaikkojen synnylle, alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle, luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle sekä yleisen hyvinvoinnin lisääntymiselle. A-Tuottajat / AtriaNauta Hankkeen toisena toteuttajana on A-Tuottajat Oy, jolle hankkeen hallinnoija tekee tuen siirron. A-Tuottajat Oy on tuottajaosuuskuntien - Itikkka, Lihakunta ja Pohjanmaan Liha, sekä Atria Oyj:n omistama yritys. A-Tuottajat Oy:n merkittävimmät tehtävät ovat hankkia liharaaka-ainetta Atria Oyj:lle, harjoittaa eläinvälitystoimintaa sekä tuottaa ja markkinoida tuottajapalveluita maatalousyrittäjille. Kehitysryhmässä toimii viisi henkilöä ja toiminta-alueena on koko Suomi. 2. Hankkeen tausta Maidon- ja naudanlihantuotanto ovat ja tulevat jatkossakin olemaan Suomen ja erityisesti Keskija Pohjois-Suomen maatalouden peruspilarit. Tällä hetkellä naudanlihantuotannon tulevaisuus näyttää suhteellisen hyvältä ja erityisesti emolehmätuotanto kiinnostaa maatalousyrittäjiä yhä enenevässä määrin. Maidontuottajia näyttäisi jatkossakin siirtyvän jonkin verran emolehmien kasvattajiksi. Lisäksi jo naudanlihantuotantoa harjoittavia tuottajia kiinnostaa investoiminen emolehmänavettaan ja suuntautuminen emolehmien kasvattamiseen. Emolehmätilojen määrän ja koon uskotaan jatkossa kasvavan. Naudanlihantuotannon kannattavuus ja ympäristökysymykset vaativat kuitenkin kehittämistoimia jatkossa (Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseutuohjelma ). MTT ja A-Tuottajat toteuttivat vuosina hankekokonaisuuden, Naudanlihantuotannon kehittäminen Pohjois-Suomessa. Hankkeen aikana syntyi useita uusia tiloja emolehmätuotantoon ja emolehmien määrä kasvoi merkittävästi useissa maakunnissa. Uudet ja nykyiset tilat tarvitsevat paljon lisää tietoa, jotta naudanlihantuotannon kannattavuus säilyy ja paranee tilatasolla. MTT ja A-Tuottajat ovat suunnitelleet jatkotoimenpiteitä naudanlihantuotantotilojen kehittymistä varten. InnoNauta hankekokonaisuus ja koulutushanke jatkavat jo aloitettua kehittämistyötä pitkäjänteisen suunnittelun pohjalta. Kannattavan naudanlihantuotannon perustana on suunnitelmallisuus ja yritystoiminnan jatkuva kehittäminen. Jos toimintaa ei mitata, sitä ei voi parantaa. Kaiken tekemisen tulisi pohjautua ennen päätöksentekoa ja toteuttamista tehtyihin suunnitelmiin. Toimintaa pitää arvioida ja työllä on oltava selkeät tavoitteet. Tavoitteiden asettamiseen vaikuttaa näkemys siitä, mitä yrityksen tulee olla jatkossa. 4

5 Naudanlihantuotannon tuloksia seurataan erilaisilla mittareilla, kuten lihatuotoilla, lopputuotteen laadulla, eläinten terveydellä ja taloudellisilla laskelmilla. Tuotannon kokonaissuunnittelu ja oman tilan talouden tuntemus ovat keskeinen osa tilan johtamista. Menestyvän tilan tunnusmerkki on aktiivinen muiden maatilayritysten parhaiden käytäntöjen selvittäminen. Jos maatilalla analysoidaan vain omia tuloksia ja uudet tavoitteet asetetaan pelkästään niiden perusteella, kilpailukyky voi jäädä jälkeen muista. Kestävän tuotannon tärkein mittari on tuotannon kannattavuus. Lyhyellä aikavälillä vähimmäisvaatimuksena on, että myyntitulot kattavat muuttuvat kustannukset. Naudanlihantuotannon muuttuvista kustannuksista suurin erä on rehu- ja ruokintakustannus. Kotoisen rehun tuotantokustannukseen viljelijä voi vaikuttaa valinnoillaan. Ostorehujen ja muiden ostettujen panosten hintoihin viljelijä ei sen sijaan voi juurikaan vaikuttaa. Muita asioita joita tässä kustannusjahdissa tulee tarkastella, ovat rakennuskustannukset mukaan lukien erilaiset ruokintateknologiaratkaisut, suunnitelmallinen tuotanto, eläinaines sekä eläinten terveys ja hyvinvointi. Mahdollisuudet tuotantokustannusten alentamiseen ovat olemassa, sillä nykytilanteessa tilojen välillä on merkittäviä eroja parhaiden ja heikoimpien tilojen välillä. Naudanlihantuottaja joutuu tekemään monia päätöksiä ennen yrittäjäksi ryhtymistään. Näitä ovat muun muassa tuotantomuodon valinta, tuotantorakennusten sopivuus ja niihin liittyvät mahdolliset uudet investoinnit, ruokintastrategian valinta ja siihen kytkeytyvä pellon käytön sekä ruokintalaitteiden suunnittelu. Lisäksi naudanlihantuottaja joutuu tekemään jatkuvasti lukuisia muita päätöksiä ottaessaan huomioon maataloustuotantoa ohjaavat tukipoliittiset päätökset, naudanlihan hintaan vaikuttavat tekijät sekä yhteistyökumppaneiden saatavuuden ja mahdollisten koneurakoitsijoiden käytön. Suomen elintarviketuotannon haasteena globaalissa kilpailussa ovat vaikeat luonnonolot, eriytynyt markkina-alue ja historiallisista syistä johtuva epäedullinen tilarakenne. Kilpailukykyhaittaa voidaan pienentää alkutuotantoa kehittävillä toimilla ja luonnonolosuhteista johtuvia taloudellisia menetyksiä voidaan pyrkiä kompensoimaan maatalouspolitiikan toimenpiteillä. Menestyminen Euroopan yhteismarkkinoilla, jossa kilpailu kiristyy ja tuottajahinnat laskevat, edellyttääkin huomion kiinnittämistä entistä tarkemmin tiloilla tuotettujen tuotteiden yksikkökustannuksiin ja mahdollisuuksiin alentaa niitä. 3. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on naudanlihantuotantokustannusten alentaminen 20 prosentilla ja naudanlihantuotannon kilpailukyvyn säilyttäminen Rakennemuutos jatkuu maataloudessa ja naudanlihantuotannon yksiköt ovat yhä suurempia. Tuotantokustannukset ovat nousseet tiloilla. Tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi on panos- 5

6 tuotos suhde maksimoitava. Yksi keino siihen on osaamisen lisääminen, uusien toimintamallien ja ratkaisujen rohkea käyttöönotto ja innovatiivinen asenne yrittämiseen. 4. Kohderyhmät ja koulutusmenetelmät Hankkeen kohderyhmiä ja suoria edunsaajia ovat kaikki hankealueen naudanlihantuottajat. Lisäksi hankkeesta hyötyvät myös maidontuotanto- ja kasvinviljelytilat. Toisena kohderyhmänä ovat lihan- ja maidontuotantotilojen kanssa työskentelevät neuvojat ja rakennussuunnittelijat eri organisaatioissa. Tiivis yhteistyö ja informoiminen hankkeen aikana hyödyttävät välillisesti tuottajia, kun neuvojat pystyvät paremmin tukemaan tiloja muutosprosessin hallinnassa. Hankkeen edunsaajiin kuuluvat myös elintarviketeollisuuden toimijat, teurastamot ja meijerit, sekä maatalousoppilaitokset. Hankkeelle tehdään tiedotussuunnitelma, jossa kartoitetaan eri viestintäkanavat. Koulutuksista tiedotetaan InnoNauta - hankkeiden kotisivulla, lehti-ilmoituksilla, tilakohtaisilla kirjeillä, sähköpostiviesteillä ja sidosryhmien viestintäkanavien kautta. Merkittävä tiedotuskanava on viljelijöiden keskinäinen tiedottaminen alueella. Koulutusmenetelmät Minimipituus koulutukselle on 20 x 45 min. Hankkeen tavoitteena on järjestää tuotannon eri osaalueille koulutuspaketteja 3-5 päivän mittaisena. Osa koulutuksesta tapahtuu myös tiloilla tuotanto-olosuhteissa, sekä ryhmissä että yksilökoulutuksena. Koulutusjaksoon voi sisältyä myös vierailuja tiloilla ja opintomatkoja kotimaassa.. Koulutuksen suorittamisesta annetaan opiskelijalle todistus. Koulutusta pyritään kohdentamaan tarkemmin tuottajien ja tuotantomuodon mukaan. Aloittaville ja vasta aloittaneille tulee tarjota koulutusta ensin tuotannon perusasioista ja hankkeen edetessä syvennetään osaamista. Isoille yksiköille ja edelläkävijöille on tarjottava uusinta tutkimustietoa ja haettava ulkomailta tietoa managementin hallintaan ja tuettava heitä koulutuksella omiin innovaatioihin. Pyritään järjestämään koulutustilanteet mahdollisimman vuorovaikutteisiksi niin, että tuottajat/opiskelijat tekevät omaa reflektointia osaamisessa. Reflektio on prosessi, jossa oppija aktiivisesti tarkastelee ja käsittelee uusia oppimiskokemuksiaan voidakseen konstruoida uutta tietoa tai uusia näkökulmia aikaisempiin tietoihinsa. Koulutuksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan viljelijä-tutoreita kertomassa omista ratkaisuista ja toimintamalleista. Ennen koulutusta annetaan etätehtäviä, joiden avulla opiskelija tutustuu etukäteen omatoimisesti aiheeseen tai pohtii aihetta oman tilan näkökulmasta. Koulutuksessa säilytetään kansainvälinen, globaali näkemys, johon saadaan materiaalia mm. kirjallisuusselvitysten kautta, huippuluennoitsijoilta sekä käyttämällä Internettiä ja 6

7 sähköpostikontakteja. Koulutushanke tekee tiivistä yhteistyötä InnoNauta-Tiedotus ja InnoNauta Koulutus hankkeiden kanssa. Hanke pitää tärkeänä tuoda koulutukseen mahdollisimman paljon asiantuntemusta ulkomailta. Aina ei ole välttämätöntä, että ryhmä matkustaa oppimaan, vaan tuodaan mieluummin asiantuntija Suomen olosuhteisiin. Hankkeen hallinnoijalla ja yhteistyöorganisaatioilla on kontakteja alan ulkomaisiin T&K-organisaatioihin. Käytetään asiantuntijoita luennoilla ja käytännön koulutuksessa. Tiedotus-hanke kerää samalla materiaalia nettikirjastoon. Pyritään mahdollisimman vähäiseen paperin käyttöön ja korvataan sitä muistitikuilla. Kannustetaan koulutukseen osallistuneita tiloja sähköisen viestinnän käyttöön. Otetaan sähköpostiviestintä käyttöön, näin saadaan nopeasti ja laajasti jaettua tietoa esim. koulutuksista ja ajankohtaisista asioista. Lähes kaikissa koulutuspaketeissa on tavoitteena synnyttää toiminnallinen suunnitelma koulutukseen osallistuneelle tilalle. Viljelijät tekevät etätehtävänä koulutuspäivien aikana suunnitelmaa, joka sitten käydään opintokeskusteluna läpi tilakohtaisessa koulutuspäivässä. Koulutukseen osallistuneilla tiloilla on mahdollisuus halutessaan ottaa lisää tilakohtaisia koulutuspäiviä koulutuspakettia kohden, mikäli he kokevat tarpeellisena syventää osaamistaan tai tarvitsevat tukea jatkoseurantaan. Kuitenkin niin, että yrityksessä tapahtuvaa koulutusta on enintään puolet koko koulutuksesta. Tavoitteena on, että koulutuksessa opittuja toimintatapoja toistetaan vuosittain tiloilla. Hankkeessa hyödynnetään Ikaalisten valtakunnallista emolehmäseminaaria, joka järjestetään vuosittain. Siellä on tarjolla 2 päivää koulutusta, jotka linkittyvät hankkeen koulutuspaketteihin. Hanke järjestää opintomatkan Ikaalisten emolehmäseminaariin vuosittain ja tarjoaa sitä lisäkoulutuspäiviksi hankkeessa mukana oleville tiloille. 5. Hankkeen Koulutuspaketit Hankesuunnitelmassa esitellään alustavat suunnitelmat koulutuspaketeista, sisältäen lyhyen kuvauksen käsiteltävistä aiheista ja toteutuksesta. On mahdollista, että hakkeen edetessä osa koulutuspaketeista osoittautuu tarpeettomiksi ja uudenlaisille koulutuspaketeille tulee tarvetta. Näissä tapauksissa muutokset sisällöistä esitetään ohjausryhmälle ja pyydetään heidän lausuntoa asiasta. Hankkeen koulutukset ovat opintorahakelpoisia, kun koulutuksen kesto on vähintään 6 h/ päivä. (1 oppitunti on 45 min.) Hankkeessa tehdään opintokortti, johon viljelijät voivat halutessaan kerätä opintopäivät ja hakea opintorahaa TE-keskuksesta. Koulutuksista on keskusteltu paikallisen TE-keskuksen kanssa. 7

8 Koulutusten toteuttamiseen muodostetaan alueittaisia tiimejä kouluttajista, jotka kokoontuvat ennen koulutusten alkamista suunnittelemaan tarkempaa päivien sisältöä ja koulutusmetodeja. Samalla mietitään käytettävä materiaali ja sovitaan sen tekemisestä. MTT:n ja A-Tuottajien henkilöitä lukuun ottamatta, kouluttajat on kilpailutettu ja organisaatioiden kanssa tehdään puitesopimuksia. Tavoitteena on, että sama kouluttaja ryhmä toteuttaa samaa pakettia useammassa maakunnassa, jolloin koulutuksen laatua voidaan ylläpitää ja parantaa sekä voimme tuottaa edullisesti koulutusta. Nämä ns. kouluttajatiimit kokoontuvat erityisesti hankkeen käynnistyessä, mutta myös hankkeen aikana tarpeen mukaan. Kouluttajatiimit kokoontuvat hankkeen kutsusta ja hankkeen varoilla. Tavoitteellinen Jalostaminen 3 kontaktipäivää + 2 tilakohtaista päivää 5 x 7h = 35 h Koulutus jakaantuu kahdelle vuodelle, jotta voidaan nähdä ja analysoida koulutuksen tulokset tiloilla. Koulutuksen aloitusajankohta on alkuvuosi ja se on erityisesti rodun puhdasjalostajille tarkoitettu koulutus. Koulutuksessa käytetään Tiedotus-hankkeessa tuotettua Rakennearvosteluopasta. Koulutuksen sisältö: - suunnitelmallinen jalostus emolehmätuotannossa - jalostukselle asetettavat eri tavoitteet - eläinten jalostuksellinen tutkiminen ja rakennearvostelu - osataan tutkia sukulinjoja ja tulkita polveutumistodistuksia - jalostettavat ominaisuudet - keinosiemennys, alkionsiirto - kansainväliset jalostusarvostelut - punnitukset ja mittaukset tuotannossa Koulutuksessa syntyy tilakohtainen jalostussuunnitelma, jota toteutetaan ja sen tuloksia tutkitaan koulutuksen jatkuessa noin 1-1,5 vuoden kuluttua. Hanke järjestää kansainvälisen jalostusseminaarin tammikuussa 2010 tai 2011, johon osallistuvat kaikki tässä koulutuksessa olevat. Aiheina seminaarissa olisi mm. nautojen testattavat ominaisuudet, DNA-markkerit ja kansainvälinen arvosteluvarmuus. Luennoista osa talletetaan nettikirjastoon ja seminaarista luodaan mahdollisuuksien mukaan videoneuvottelu-yhteys maakuntiin. Koulutuksen tavoitteena on saada jalostustiloille selkeä suunnitelmallinen malli jalostamiseen. Emolehmätuotannon tulevaisuuden kannalta on tärkeää kouluttaa huippujalostajia, jotka turvaavat suomalaisen emoaineksen laadun tulevaisuudessa. Tavoitteena on myös yleisesti eläinaineksen parantaminen ja sitä kautta tuotannon kannattavuuden parantaminen. Pihvieläinten jalostustyössä Suomi on pieni yksikkö, joten kansainvälistyminen ja kansainvälisten verkostojen luominen on välttämätöntä eläinaineksen hankintaan ja kehittämiseen. 8

9 Koulutuspakettiin voidaan liittää Emolehmäseminaarin tarjoamat koulutuspäivät vuosittain Ikaalisissa. Siellä oleva koulutustarjonta täydentää ja tukee tätä koulutuspakettia Tavoitteellinen pihvilihantuotanto 3 kontaktipäivää + 1 tilakohtainen päivä 4 x 7h = 28 h Koulutuksen kohderyhmänä ovat pihvivasikan tuottajat ja risteytystuotantoa harjoittavat emolehmätilat. Koulutus sopii myös aloittaville tiloille. Koulutuksen alussa tilat tekevät tilakohtaisen tuotannon nykytilan arvioinnin. Koulutuksen sisältö: - eläinaineksen merkitys ja suunnitelmallinen valinta - rakennearvostelu tuotantokarjoissa - tuotannon mittaaminen, punnitus, vasikkakuolleisuus, tiinehtyminen - eläinten kuntoluokitus - eläinten käsittely erilaisissa hoitotilanteissa - tuotantorytmi ja sen taloudellinen merkitys - terveydenhuolto ja tuotanto-olosuhteet, eläinlääkärin näkökulma Koulutuksen tavoitteena on emolehmätuotannon managementin hallinta, jolla turvataan myös taloudellisesti kannattava toiminta. Tilalla on oltava tuotantostrategia. Eläinaineksen suunnitelmallisuus, tuotannon mittaus ja analysointi sekä tilakohtaisten tavoitteiden asettaminen ovat kiinteä osa tuotannon harjoittamista. Koulutuspakettiin voidaan liittää Emolehmäseminaarin tarjoamat koulutuspäivät vuosittain Ikaalisissa. Siellä oleva koulutustarjonta täydentää ja tukee tätä koulutuspakettia Teuraskypsyys ja ruhon luokitus 2 kontaktipäivää + 1 tilakohtainen päivä 3 x 7 h = 21 h Koulutuksen kohderyhmänä ovat loppukasvattajat. Sonnien ja hiehojen ruhon luokitus on osaltaan hinnoittelun perusteena naudanlihantuotannossa. Eläimet saavuttavat teuraskypsyyden eri aikaan ja tuottajien on arvioitava optimaalinen teurastusajankohta. Liian aikainen tai liian myöhäinen teurastusajankohta heikentää taloudellista tulosta. Koulutuksen sisältö: - naudan ruhon osat - ruhon luokitus ja luokitustoiminta Suomessa ja EU:ssa - teuraskypsyys, lihasta vai rasvaa - teuraskypsyyteen vaikuttavat tekijät 9

10 - teuraskypsyyden taloudellinen merkitys - eläinten punnitukset - tulosten analysointi teurasraporteista - ruokinnan merkitys - teurastamokäynti, jossa tutustutaan luokitustoimintaan ja arvioidaan ruhoja Koulutuksessa on teuraskypsyyden ja luokituksen arviointia omalla tilalla teuraaksi lähtevien eläinten osalta yhdessä kouluttajan kanssa. Koulutuksen viimeinen päivä on teurastamovierailu ja tulosten analysointia raporttien avulla. Tautiriskien vuoksi pyritään välttämään liikkumista isoissa ryhmissä tiloilla. Myös teurastamolla vierailut eivät aina ole mahdollisia, mutta koulutuspäivä pyritään ajoittamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Mikäli mahdollisuus teurastamovierailuun jää pois, tuotetaan sopivaa materiaalia koulutukseen kuvaamalla eläimiä tilalla ja teurastamolla Tavoitteena on, että tilalla opitaan tunnistamaan teuraskypsät eläimet sekä eläimet, jotka eivät perimästään johtuen koskaan saavuta riittävää teuraskypsyyttä. Optimaalinen eläinkohtainen teurastusikä parantaa tuotannon kannattavuutta. Yhteistyössä LTK ja lihatalot. Kestävää kehitystä ja ekologisuutta naudanlihantuotantoon 3 kontaktipäivää 3x 8 h = 24 h Kolme kontaktipäivää, joista yksi päivä on yhteinen seminaari muiden ryhmien ja InnoNauta Tiedotus-hankkeen kanssa. Käytetään alan tutkijoita ja mahdollisesti myös kansainvälisiä luennoitsijoita. Koulutuksen sisältö: - Kuinka voimme tuottaa naudanlihaa Suomessa kestävää kehitystä ja ekologisuutta huomioiden. - Minkälaisia toimintamalleja meidän tulisi suosia ja mitä taloudellisia vaikutuksia niillä on - Ruokinnan mahdollisuudet - Ravinnetaseet - Luonnonmukainen tuotanto - Ekologisuus - Ilmastonmuutos Koulutuksen tavoitteena on syventää tuottajien kansainvälistä ja globaalia näkemystä. 10

11 Rehuntuotanto ja ruokinta emolehmätilalla 5 x 7 h = 35 h 5 kontakti päivää Koulutuksen aikataulu on kalenterivuosi, aloittaen alkutalvesta ja päättyen tilakohtaiseen ruokinnansuunnitteluun loppusyksyllä. Kohderyhmänä ovat emolehmätuottajat. Kasvukaudella tapahtuva Pellon piennar-koulutuspäivä järjestetään alueellisesti vaihdellen, joko MTT:n toimipisteissä, koulutiloilla tai yksittäisillä maatiloilla. Koulutuksen sisältö jakautuu viiteen eri teemapäivään. Koulutuksen sisältö: Ruokinnan perustieto - naudan fysiologia - rehuarvot ja rehun ominaisuudet - kivennäiset, vitamiinit ja väkirehut - rehujen analysointi Nurmipäivä - onnistunut nurmituotanto - pellon peruskunto, satotaso ja sadon määrittäminen - kasvilajit ja rikkatorjunta - nurmen uudistaminen ja nurmen suorakylvö Laidunpäivä - emolehmätilan laiduntamiseen liittyvät asiat - aitaukset, vesi, kivennäiset - lisäruokinta Pellon piennar - päivä - tutkimusasemilla, koulutiloilla tai maatiloilla - kasvukauden havaintoja nurmen tuotannosta - koneet ja kalusto nurmituotantoon Ruokinnan suunnittelu omalle tilalle - rehubudjetti - rehunäytteiden tulosten arviointia - ruokintasuunnitelman merkitys Koulutuksen tavoitteena on suunnitelmallisuus rehuntuotannossa. Emolehmätuottajat valitsevat itse tilakohtaisen ruokintastrategian olosuhteiden mukaan. Tiloilla optimoidaan rehuntuotanto ja eläinmäärä. Koulutuspakettiin voidaan liittää Emolehmäseminaarin tarjoamat koulutuspäivät vuosittain Ikaalisissa. Siellä oleva koulutustarjonta täydentää ja tukee tätä koulutuspakettia 11

12 Tavoitteellinen ruokinta loppukasvatustilalla 4 x 7 h = 28 h 4 kontaktipäivää Loppukasvatuksen onnistumiseen vaikutetaan merkittävästi ruokinnalla. Ruokinnassa on huomioitava eläinten ikä, sukupuoli ja rotu. Epäonnistuneen ruokinnan vaikutuksesta ruhon ominaisuudet kärsivät ja se vaikuttaa lihan tilityshintaan. Naudanlihantuottajilta on saatu toiveita ruokintakoulutuksen sisällöstä. Toiveena on erityisesti ollut naudan fysiologiaan ja märehtijän ruoansulatukseen keskittyviä aiheita. Loppukasvatuksessa rehudietin kokonaisuudella onkin suuri merkitys sekä ruhoon että ruokinnan taloudellisuuteen. Tuottajien on ymmärrettävä rehujen ruokinnallinen merkitys ja miten erilaiset rehut täydentävät toisiaan. Koulutuksessa käytetään hyväksi myös Nauta-hankkeessa (MTT Ruukki )tuotettua materiaalia, ruokinnan ja olosuhteiden vaikutuksesta sonnien rasvoittumiseen. Koulutuksen sisältö: Perustiedot naudan ruokintaan - naudan fysiologia, mahojen toiminta, valkuaisaineiden muodostuminen ja imeytyminen, ruokinnalla aiheutetut ongelmat - rehuarvojärjestelmä ja tarvenormit - eri rehujen ruokinnallinen merkitys - ruokintamallit ja ruokinnan jaksottaminen Kotoisten rehujen tuotanto - satotasot - tarvittava peltoala - kotoisten rehujen hinnan laskenta Ruokinnan suunnittelu - väkirehupitoisuuden optimointi ruokinnan kannalta, valkuaislisän merkitys, kivennäisruokinta, tärkkelys, rasva - rehuanalyysin tulkinta - ruokinnan taloudellisuus - rasvoittumisen ehkäiseminen korkeilla teuraspainoilla - ruokinnan ja kasvatusajan optimointi suhteessa nykyhintaisiin rehuihin - ruokinnan ja kasvatusajan optimointi suhteessa lihan myyntituloihin ja eläintukiin Kotitehtävänä kotoisten rehujen määrän arviointi, rehunäytteiden ottaminen ja analysointi Koulutuksessa syntyy tilakohtainen rehuntuotanto- ja ruokintasuunnitelma. 12

13 Laiduntalous emolehmätilalla 4+1 pv 4 kontaktipäivää ja 2 x 0,5 päivää tilakohtaista koulutusta Koulutuksen tavoitteena on laiduntamisen hallinta ja mahdollisimman pitkän ja tehokkaan laidunkauden toteuttaminen. Tilat tekevät laidunsuunnitelman omalle tilalle ja tilakohtaisilla päivillä havainnoidaan laidunkauden toteutumista ja syksyllä laidunkauden päättyessä arvioidaan onnistumista. Koulutuksen toteutus ajoitetaan kevättalvesta syksyyn. Teoriaosuus pidetään maalis-huhtikuun aikana, alkukesällä puolen päivän tilakohtainen koulutus, joka toistetaan syksyllä laidunkauden päättyessä ja vieroitusten jälkeen. On mahdollista siirtää myös yksi teoriapäivä syksyyn, mikäli sen katsotaan tarpeelliseksi. Koulutukseen ilmoittautuneille tiloille annetaan ennakkotehtävä aiheeseen liittyen, joka palautetaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Koulutuksen sisältö: Laiduntamisen merkitys ja tavoitteet emolehmätuotannossa Laidunkasvit, erikoiskasvit ja luomutuotanto, suopohjien laidunnus Nurmituotanto, maan peruskunto, rikkatorjunta, tallaantuminen Laiduntamisen vaihtoehdot ja laidunsysteemit ( etälaidunnus, yhteislaidunnus, laidunpankki) Laidunbudjetti Laidun-/astutusryhmät Laidunjärjestelyt; juottopaikat, kivennäis- ja lisäruokinta, aitaukset Eläinten tarkkailu laidunkaudella Terveydenhuolto laidunkaudella; loiset Eläinten siirtäminen ja käsittelylaitteet, eläinten käyttäytyminen Laidunsuunnitelma omaan karjaan, tavoitteet laitumelle ja tuotannolle Havainnointi laidunkaudella omalla tilalla Laidunkauden onnistumisen analysointi, laitumien riittävyys, aitojen toiminta, tuotannon tulokset Turvallinen eläinten käsittely ja hoito pv Koulutuksen tavoitteena on, että tuottaja ymmärtää nautojen käyttäytymistä sekä sosisaalista elämää ja osaa suunnitella itselleen ja eläimilleen turvallisen työympäristön. Ymmärretään käsittelylaitteiden merkitys eri hoitotoimenpiteissä ja niiden merkitys tuotannon onnistumiseen. Koulutuksessa on 2 teoriapäivää ja yksi tilakohtainen koulutuspäivä. Koulutukseen ilmoittautuneille tiloille annetaan ennakkotehtävä aiheeseen liittyen, joka palautetaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Tilakohtaisen koulutuspäivän aikana pyritään tekemään jotain käsittelyyn liittyviä hoitotoimenpiteitä, joiden kautta opitaan ja arvioidaan tilan käsittelyvälineistöä. Koulutuksen sisältö: 13

14 Nautojen käyttäytyminen: nautojen lajinmukaisen käyttäytymisen ja aistien tiedostaminen ja hyödyntäminen Käsittelyn tarpeet: yksilöiden ja ryhmien käsittely, akuutit ja suunnitelmalliset tilanteet Poikima-aika: poikivan/poikineen emon eristäminen, vasikan alkuhoito ja erityisesti vasikan juotto juottoputkella Muut hoitotoimenpiteet, korvamerkit jne. Erilaiset käsittelylaitteet ja tarvikkeet, käsittelyyn tarvittavien karsina- ja irtoaitojen käyttö sekä kiinniottolaitteet ja tarvikkeet Työturvallisuus käsittelyssä Eläinten lastaus ja laumojen siirrot Tehdään toimintasuunnitelma tilalle eri käsittelytilanteista varten, onko riittävästi tarvikkeita? Tilakohtaisessa koulutuspäivässä käydään läpi toimintasuunnitelma ja demonstroidaan joku ajankohtainen käsittelytilanne. Rakennetaan naudanlihantuotantoon! 4 kontaktipäivää + 1 tilakohtainen päivä 5 x 7 h = 35 h Koulutuksen kohderyhmänä ovat rakentamista suunnittelevat naudanlihantuottajat. Kohderyhmä voidaan jakaa tarvittaessa emolehmätuottajiin ja loppukasvattajiin sekä yhdistää koulutusta maakunnittain. Kohderyhmänä ovat myös rakennussuunnittelijat. Rakennuskurssin sisällössä keskitytään toiminnalliseen suunnitteluun sekä ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin huomioon ottavaan suunnitteluun. Työturvallisuusasiat ovat myös tärkeä näkökohta koulutuksessa. Koulutuksen sisältö: - rakentamisprosessi maatilalla - rahoitus ja luvat - tilan tuotantostrategian vaikutus rakennuksiin - toiminnallinen suunnittelu - vierailut tilakohteisiin - oman luonnoksen suunnittelu Tilakohtaisen päivän yhteydessä tutkitaan luonnoksen toteutettavuutta, kuinka hyvin luonnoksessa on huomioitu ympäristöasiat, hyvinvointiasiat, työturvallisuus ja eläinten käsittely. Koulutuksen tavoitteena on edesauttaa kustannustehokasta rakentamista. Emolehmätuotannon rakentamisessa on edelleen etsittävä edullisia uusia malleja, jotka huomioivat tuotannon vaatimukset mahdollisimman hyvin. Investointia suunnitellessa on huomioitava, mitä vaikutuksia sillä on tilan muuhun toimintaan sekä tuottajan omaan jaksamiseen ja yritystoiminnan hallintaan. Koulutuspakettiin voidaan liittää Emolehmäseminaarin tarjoamat koulutuspäivät vuosittain Ikaalisissa. Siellä oleva koulutustarjonta täydentää ja tukee tätä koulutuspakettia 14

15 Vasikassa tuotannon tulevaisuus 3 kontaktipäivää ja 0,5 tilakohtaista päivää 3 x 6 h + 1 x 4 h = 22 h Koulutuksen kohderyhmänä ovat ternivasikoita vastaanottavat vasikkakasvattamot, loppukasvattajat sekä suurehkot maitotilat. Kurssin sisällössä keskitytään nuoren vasikan erityistarpeisiin ruokinnassa, olosuhteissa ja hoitokäytännöissä sekä terveydenhuollossa. Tavoitteena parantaa entisestään vasikoiden hyvinvointia ja kasvatusolosuhteita sekä eläinterveyttä. Lisäämällä tuottajien tietotaitoa vasikoiden kasvatuksen osalta luodaan kestävä perusta sekä naudanlihan- että maidontuotannolle. Koulutuksen aloitus on syksyllä Koulutuksessa on kolme teemallista lähiopetuspäivää, joiden jälkeen tilakohtainen koulutus soveltaen opittua käytäntöön. Tavoitteena on pienryhmä tyyppinen koulutus interaktiivisen oppimisympäristön luomiseksi. Ruokinnalla tuotannollista ja taloudellista tulosta: - Ternimaito ja vasta-aineet vasikan tulevaisuuden avaimet - Lehmänmaidolta juomajauheelle ongelmattomasti - Juomajauhe vaihtoehdot ja juottomenetelmät taloutta ja tulosta - Valmennusta märehtijäksi hallittu siirtymävaihe - Väkirehulla suuri merkitys karkearehun laatu kantaa pitkälle - Apetta vasikoille, mitä minun pitää tietää ja miten toimia? - Kaasua vai jarrua tuotannon tarkkailusta apua päätöksentekoon Olosuhteiden hallinta ja hyvinvointi - Vasikoiden optimaaliset olosuhteet fysiologiset rajat vastassa - Olosuhdehallinta lämmitys ja ilmanvaihto - Osastointi on nykyaikaa tuotantorakennuksissa - Kasvattamon rakenteet ja makuualueet vaihtoehtoja on monia - Vaihtoehdot perinteiseen kasvatukseen mitä maailmalta sovellettaisiin meillä ja miten? - Vasikoiden käyttäytyminen hyvinvoinnin mittarina Vasikoiden hoito ja eläinterveys - Hyvät hoitokäytännöt ja eläinten tarkkailu - Ennaltaehkäisevä terveyden huolto - terveystarkastus - Vasikoiden terveysongelmat ja sairaudet sekä niiden hoito - Suunnitelma vasikkaterveyden ylläpitoon Vasikkavaiheen kartoitus tilallani (tilakohtainen koulutus) - Itsenäinen kartoitus vasikoiden ruokintaan, olosuhteisiin ja hoitokäytäntöihin 15

16 - Kartoituksen läpikäynti asiantuntijan kanssa - Tilakohtaisen suunnitelman laatiminen tehtävistä parannuksista ja valituista käytännöistä Naudanlihantuotannon talouskoulutus 5 kontaktipäivää 5 x 7 h = 35h Koulutuksen tarkoituksena on lisätä tuottajien omatoimisuutta tilan kannattavuuden seurannassa. Tuotannossa tehtävien päätösten tulee perustua kannattavuuteen ja siksi tarvitaan enemmän laskentaa ja vaihtoehtojen vertailua. Koulutuksen kohderyhmänä ovat kaikki naudanlihantuottajat ja sidosryhmien henkilöt. Kouluttajina ovat talousasiantuntija ja tuotannon osaajat. Tarvittaessa ryhmä voidaan jakaa kohderyhmittäin muutamiksi opetustunneiksi. Sisältö: Tavoitteena Kate 1 Perustiedot naudanlihantuotannon talouden laskentaan - tuotannon tunnusluvut - teurastulokset ja hinnoittelu - tiinehtyvyys ja uudistusnopeus - risteytyksen vaikutus tuottavuuteen - kuolleisuus ja sairaudet Rehustus on puoli katetta - ravinnon tarve ja ruokinta balanssiin - rehuvalinnat tilalla - kotoisen rehun tuotanto - kotoisen rehun hinnan määrittäminen Numeroista euroiksi - mitä tekemäni valinnat maksavat - tuotot lihantuotannosta - tukien vaikutus talouteen Tavoitteena Kate 2. Tuntipalkkaa vai työansiota - työnmenekki naudanlihantuotannossa Työkustannuksen määrittämisen eri tavat Miten muutan työkustannustani tilallani Tavoitteena Kate 3. Miten määritän kiinteän kustannuksen tilallani Vaihtoehtoja kiinteille kustannuksille 16

17 - ostopalvelu, urakointi, yhteistyö Paljonko tuotantoni kestää kiinteitä kuluja Kotitehtävänä oman tilan talouslukujen kerääminen ja kotoisten rehujen hintalaskenta. Koulutuksen tavoitteena on saada tuotantokustannus kestävälle tasolle. Koulutuksen tuloksena syntyy: - katetuottolaskelma tilalle - suunnitelma toimista pienentää tuotantokustannusta - toimintasuunnitelma tuotantokustannusten hallintaan ja hillintään - tavoitteet tuotannolle, välietappeja Tiedolla tuloksiin! 7 x 8 h = 56 h Koulutusta neuvojille sekä sidosryhmille Koulutus kestää koko hankkeen ajan ja kontaktipäiviä pidetään 2 kertaa vuodessa. Kontaktipäivät ovat luentoja, ryhmätöitä, aivoriihiä ja tutustumista tuotantoon myös tilavierailujen avulla. Muuna aikana ryhmälle tiedotetaan sähköpostin kautta. Tavoitteena on jakaa tietoa naudanlihantuotannosta sekä perehtyä uusimpiin tutkimus- ja kehittämistuloksiin. Maakunnissa toimijoilla on yhtenäinen näkemys ja uusin tieto käytettävissä. Kouluttajina toimivat alan tutkijat sekä kotimaasta että ulkomailta. Koulutuksessa käytetään hyväksi kirjallisuusselvityksiä. Koulutuksen sisältö: - ajankohtaiset asiat naudanlihantuotannossa, kuten tukipolitiikka ja rahoitus - uusimmat tutkimustulokset - perehtyminen hankkeessa tuotettuun materiaaliin - ympäristöasiat naudanlihantuotannossa - tuotannon uudet innovaatiot ja niiden edistäminen - sekä muut pääteemat Opintomatkat ulkomaille Ulkomaan opintomatkojen tarkoituksena on luoda kansainvälisiä kontakteja sekä verkostoja sidosryhmille ja tuottajille. Näyttelykulttuuri maailmalla on omaa luokkaansa, erityisesti eläinten osalta. Matkakohteista löytyy tietoa ja sovelluksia, jotka sopivat myös meidän olosuhteisiin. Tutkimus ja jalostus ovat tehokkaampia ja ovat pitemmällä kuin Suomessa. Pohjois-Amerikan 17

18 emolehmätuotannossa, tarvikkeissa ja eläinaineksessa on paljon asioita, joita ollaan jo hyödynnetty ja tullaan edelleen hyödyntämään meillä. Hankkeessa on budjetoitu ulkomaanmatkoihin yhteensä Olemme myös esittämässä 2 matkaa Pohjois-Amerikkaan. Näille matkoille ei voi ottaa kovin suurta joukkoa yhdellä kertaa. Liikkuminen tiloilla ja perehtyminen syvällisesti tuotantoasioihin on antoisampaa noin henkilön ryhmässä. Matkojen kohteet voivat suuntautua hieman eri alueille ja ryhmät voidaan koota eri tuotantosuunnista, emot/loppukasvatus. Meillä on mahdollista järjestää todellisia koulutuspäiviä ja työharjoituksia olemassa olevien kontaktien kautta. Osa matkakuluista jää hankkeen ulkopuolelle, koska budjetin varaus ei riitä matkojen bruttokustannuksiin kuitenkaan. Olisi tärkeää, että voisimme hankkeen toimesta kuitenkin tarjota useamman ulkomaanmatkan ja järjestelyihin kuluvat kustannukset olisivat hankkeen hyväksyttyjä kustannuksia. Ulkomaanmatkojen osalta tuottajat maksavat vähintään 50 % matkan kustannuksista. Ruokailut eivät ole hankkeessa hyväksyttäviä kuluja, vaan tuottajat maksavat ne 100 % itse. Matkoille osallistuu hankkeesta 2-3 henkilöä hankkeen kustannuksella. Heidän tehtävänä on toimia matkanvetäjinä, tuottajien tukena ja ovat vastuussa matkan raportoinnista. Tulkin tarve päätetään matkakohtaisesti. 1. Pohjois-Amerikka (USA, Kanada) 2 opintomatkaa hankkeen aikana Opintomatkan kesto 9 päivää, osallistujia 2 x (24 30 hlö). Toteutus 2009 ja 2010 (tai 2010 ja 2011, koska hankkeen alkaminen on viivästynyt Perustelut kohteelle: Pohjois-Amerikka on johtava emolehmätuotannon osaaja maailmassa. Siellä on vahva management osaaminen ja osataan johtaa ja hallita isoja yksiköitä. Erityisesti Keski-Lännellä on suuria tiloja. Tuotannon erikoistuminen on viety pitkälle. Huippujalostajat jalostavat rotuja ja lihantuottajat käyttävät tehokkaasti risteytysmalleja tuotannossa, ns. pihvikolmion käyttö, joka meillä on vasta hyvällä alulla. Taloushallinnasta löytyy myös opittavaa. Ilmasto olosuhteet ovat kuitenkin osin samantyyppiset kuin Suomessa. Kanadassa talviolosuhteet ovat hyvinkin samanlaiset kuin meillä Suomessa. Rehuntuotannon osalta löytyy yhteneväisyyksiä rehukasvien tutkimuksessa ja maissi on kiinnostava kasvi myös meille. Merkittävä kokonaisuus on laiduntamisen management, jossa meillä on vielä oppimista. Rakentamisessa mielenkiintoista on edullinen rakentaminen, kaarihallit ja käsittelyjärjestelmät. Eläinaineksen näkeminen ja käytännön työskentelyolosuhteet (erityisesti eläinten käsittelyasiat) antavat paljon oppia suomalaiselle tuottajalle. Tuottajat ovat nähneet tiloilla eläinainesta, joista he ovat tehneet kauppoja alkioiden ja sperman muodossa. Pohjois-Amerikasta tuodaan Suomeen koko ajan enemmän alkioita ja spermaa, koska täällä eläinainespopulaatio on aika pieni vielä ja jalostuminen hidasta. Suomessa myynnissä olevat käsittelyhäkit muun muassa tuodaan Pohjois- Amerikasta, koska meillä ei ole niitä. 18

19 Pohjois-Amerikassa on myös useita isoja kotieläinnäyttelyitä, joita yhdistetään opintomatkaan. Tuottajilla on kiinnostusta lähteä hakemaan tietoa Pohjois-Amerikasta. Rakennemuutos jatkaa kulkuaan ja isojen yksiköiden hallintaan tarvitaan lisää tietoa. Hankkeen yhteistyökumppaneilla, AtriaNauta ja Finnbeef Ky, on yhteyksiä mm. Idahoon yliopistoon Jason Aholaan. Hän järjestää tuottajille laidunmanagement- koulutusta. Hänen kanssaan on alustavasti keskusteltu mahdollisuudesta, että suomalaiselle ryhmälle pidetään 2-3 päivän mittainen koulutus opintomatkalla. Matkalla myös tuottajat osallistuvat matkaraportin tekemiseen ja matkapäiväkirjassa pohtivat näkemäänsä verraten sitä suomalaiseen ja oman tilan tuotantoon. Mitä asioita he aikovat soveltaa omalla tilalla, miten ja miksi. Markalla kerätään matkaraportin lisäksi kuvamateriaalia ja videoita, joita hyödynnetään sekä InnoNauta-Tiedotus hankkeessa että muissa koulutusosioissa. Matkalle osallistuu 2 henkilöä hankkeesta, joiden matkat korvataan kokonaan hankkeen kuluista (ei ruokailuja). 2. Irlanti 40 h Opintomatkan kesto 4 päivää kohteessa, osallistujia max 30 henkilöä. Irlanti on vihreä saari, laiduntamiskulttuuri on erittäin vahvaa. Irlannista löytyy hyviä malleja eri liharotujen risteytyskäytöstä ja erilaisista ruokintamalleista. Eläinaines on huippuluokkaa. Huomioitavia asioita ovat naudanlihantuotannossa käytettävät elektroniset järjestelmät esim. eläinten tunnistamisessa. Opintomatkan aiheena on myös EU-markkinat ja kuinka Irlanti voimakkaana viejämaana on sopeutunut tilanteeseen. Irlannissa tuotetusta naudanlihasta suurin osa viedään muualle Eurooppaan joko ruhoina tai eläiminä. Naudanlihaa tuotetaan kysynnän ehdoilla. Tutustutaan millä tavoin Irlannissa kehitetään maataloutta EU-hankkeiden avulla. Myös Irlannissa opintomatkaan voidaan sisällyttää maatalousnäyttely. Matkalla tuottajat osallistuvat matkaraportin tekemiseen ja matkapäiväkirjassa pohtivat näkemäänsä verraten sitä suomalaiseen ja oman tilan tuotantoon. Mitä asioita he aikovat soveltaa omalla tilalla, miten ja miksi. Markalla kerätään matkaraportin lisäksi kuvamateriaalia ja videoita, joita hyödynnetään sekä InnoNauta-Tiedotus hankkeessa että muissa koulutusosioissa. Matkalle osallistuu 2 henkilöä hankkeesta, joiden matkat korvataan kokonaan hankkeen kuluista (ei ruokailuja). 3. Muu Euroopan matka(ruotsi, Tanska tai Ranska) 30 h Opintomatkan kesto 4 päivää kohteessa. Muu Euroopan matka päätetään hankkeessa myöhemmin. Tällä hetkellä mm. Ruotsin tilavierailuja on rajoittanut tautitilanne. Kaikista maista 19

20 löytyy kansainvälisiä hyviä maatalousnäyttelyjä, joita voidaan liittää matkan yhteyteen. Erityisesti pihvikarjan esittelyt ja arvostelut näyttelyissä ovat opettavaisia tuottajille. Ruotsin ja Tanskan erityispiirteitä ovat luonnonlaidunten tehokas käyttö emolehmätuotannossa, pitkälle kehittynyt jalostustoiminta, syyspoikivuuden tutkimus ja hyvin samanlaiset olosuhteet. Ruotsissa on alkamassa mielenkiintoisia tutkimushankkeita naudanlihantuotannossa ja olisi mahdollista käydä tutustumassa myös niihin. Vanhempi tutkija Erkki Joki-Tokola MTT:ltä on mukana arvioimassa hankkeita Ruotsissa, joten kontakti on olemassa. Ranska on Euroopan johtava maa pihvirotujen jalostuksessa. Siellä on eläinten testaus laajaalaista ja perusteellista. Matkalle osallistuu 3 henkilöä hankkeesta, joiden matkat korvataan kokonaan hankkeen kuluista (ei ruokailuja). 6. Hankkeen aikataulu Hankkeen aikataulu on Koulutusten aikataulut suunnitellaan aina 6 kuukauden välein niin, että jokaisessa maakunnassa toteutetaan vuosittain budjetissa suunnitellut koulutusmäärät. Koulutusten suunnittelussa tehdään yhteistyötä alueen lihanautakerhojen kanssa ja kuullaan tuottajia ja sidosryhmiä tarpeista. Kesäkuukausina toteutetaan sellaisia koulutuspaketteja, joiden toteutus vaatii kasvukauden olosuhteet. Näitä ovat mm. laiduntaminen emolehmätilalla ja rehuntuotantoon liittyvät koulutukset. Muutamissa kursseissa on nähty tärkeänä niiden ajoittuminen tiettyihin tuotantokausiin ja kalenterivuoteen. Hankkeen tavoitteena on järjestää suunnitelman mukaiset koulutukset jokaisessa hankemaakunnassa ja tarvittaessa enemmänkin, mikäli kysyntää on ja budjetti mahdollistaa tekemisen. 7. Hankeorganisaatio Hanke työllistää päätoimisesti 2 henkilötyövuotta. Hankkeessa tehtävä työ on koulutusta ja koulutuksen valmistamista. Hankkeessa tehdään tuensiirto A-Tuottajat Oy:lle, joka osallistuu hankkeen toteuttamiseen. Koulutuspaketeille haetaan parhaat mahdolliset asiantuntijat alueellisesti. InnoNauta hankekokonaisuuteen rekrytoidaan projektityöntekijöitä, joiden työpanosta resursoidaan kaikkiin hankkeisiin osaamisen mukaan. Koulutukseen ostetaan lisäksi ostopalveluna asiantuntijaluentoja. Ostopalvelut kilpailutetaan pyytämällä tarjouksia vähintään kolmelta palvelun tarjoajalta ja 20

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena

Lisätiedot

InnoNauta Koulutus-hanke

InnoNauta Koulutus-hanke LOPPURAPORTTI InnoNauta Koulutus-hanke 1.9.2008 31.12.2012 Sisältö 1. Toteuttajan nimi... 3 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus... 3 3. Yhteenveto hankkeesta... 3 4. Raportti... 4 4.1 Hankkeen tavoitteet:...

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Hankesuunnitelma 26.8.2009

Hankesuunnitelma 26.8.2009 Hankesuunnitelma 26.8.2009 INNONAUTA - Kehitys MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Tutkimusasemantie 15 92400 Ruukki Tekijät: Arto Huuskonen Maarit Kärki 1. Hankkeen tiedot ja hakija INNO-NAUTA hanke jakaantuu

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Pihvivasikan tuotantokustannus

Pihvivasikan tuotantokustannus Pihvivasikan tuotantokustannus Johanna Lindvall Maarit Kärki Pellervo Kässi 0 Sisältö Johdanto... 2 EMOLEHMÄTUOTANNON KEHITYS 2000 LUVULLA... 3 Aineisto ja tutkimusmenetelmä... 5 Pilottitilat ja aineiston

Lisätiedot

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

RAE- Ravinnehävikit euroiksi RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Käsittelyvälineet. Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia

Käsittelyvälineet. Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia Käsittelyvälineet Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia Eläinten Käsittelytilanteet Sairastuminen Poikimistapahtuma Tiineystarkastus / siemennys Korvamerkintä

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon kehittäminen Pohjois- Suomessa. (Nauta-hanke)

Naudanlihantuotannon kehittäminen Pohjois- Suomessa. (Nauta-hanke) Naudanlihantuotannon kehittäminen Pohjois- Suomessa (Nauta-hanke) Päivi Lamminen ja Arto Huuskonen MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie 15, 92400

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tuottava pelto 29.1.2010 Jyväskylä. Täky maatilat kehittyvät 2008-2011

Tuottava pelto 29.1.2010 Jyväskylä. Täky maatilat kehittyvät 2008-2011 Tuottava pelto 29.1.2010 Jyväskylä Täky maatilat kehittyvät 2008-2011 TÄKY Maatilat kehittymään 2008-2011 koulutushanke Apua sukupolvenvaihdokseen Hyvin suunnitellut sukupolvenvaihdokset Jatkuvuutta maaseudun

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Läänineläinlääkäripäivät Kaksipäiväisten ten toisena päivänä eläinten hyvinvoinnin ajankohtaiset asiat ja valvontakäytännöt

Lisätiedot

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Kauko Koikkalainen, tutkija ProLuomu_liha-arvoketju, 17.3.2015, Vantaa Luomutuotannon talousnäkymät maatalouspolitiikan muutoksessa Yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu 1 Asiakasvaatimukset Kuluttaja ratkaisee Kuluttajan päätös perustuu tuotteen laatuun Uuden sukupolven tuotteessa koko

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

- Enemmän tuottoa ruokinnalla KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkimusaiheet vuosina 2012-2014 Edistystä luomutuotantoon 1) Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle.

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Tapio Sivula PL 156 60101 SEINÄJOKI Muutoshakemus Palvelevat puuyritykset -hanke Hankenumero 9915, päätösnumero 24486, Dnro 1875/3560-2010 Haemme 31.12.2014 saakka kestävää

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 18.06. 2013 klo 13.00-16.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 18.06. 2013 klo 13.00-16.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 18.06. 2013 klo 13.00-16.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 18.06. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa (uusi jäsen) x Kirsti Laukkanen

Lisätiedot

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI INNONAUTA TIEDOTUS-HANKE 1.3.2008-30.4.2011

LOPPURAPORTTI INNONAUTA TIEDOTUS-HANKE 1.3.2008-30.4.2011 LOPPURAPORTTI INNONAUTA TIEDOTUS-HANKE 1.3.2008-30.4.2011 Sisältö 1. Hankkeen nimi ja toteuttaja 3 2. Hankeorganisaatio ja henkilöstö 4 3. Yhteistyökumppanit 4 4. Hankkeen tavoitteet 5 5. Hankkeen toteutus

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys

Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys Lähtökohta 1. 8-12/2014 Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen tilaama Liikennebiokaasun

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi

Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi Ympäristö Vähemmän vaurioiden korjausta, enemmän ennaltaehkäisyä Hoitaja Eläimen hyvinvointi Tilan ulkopuoliset

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys 1. Hankkeen perustiedot Hakija: Utajärven kunta, Kehittämispalvelut (Y-tunnus 190224-1) Yhteyshenkilö: Hankkeen nimi: Ohjelmayhteydet: Asko Merilä

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Emolehmäkarjojen loistutkimus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Läänineläinlääkäripäivät Kaksipäiväisten ten toisena päivänä eläinten hyvinvoinnin ajankohtaiset asiat ja valvontakäytännöt

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Kokouspaikka Käsiteltävät asiat liite 75 Torstai 29.10.2015 klo 14.00 16.06 PSK-Aikuisopisto, Haapaveden Teknologiakylä, Haapavesi PSK-Aikuisopiston toiminnan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot