Hankesuunnitelma. InnoNauta Koulutus-hanke MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Tutkimusasemantie Ruukki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankesuunnitelma. InnoNauta Koulutus-hanke 1.9.2008 30.8.2011. MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Tutkimusasemantie 15 92400 Ruukki"

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma InnoNauta Koulutus-hanke MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Tutkimusasemantie Ruukki Maarit Kärki

2 SISÄLTÖ 1. Hankkeen tiedot ja hakija Hankkeen taustaa Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja koulutusmenetelmät Hankkeen koulutuspaketit Hankkeen aikataulu Hankeorganisaatio Hankkeen budjetti Tiedottaminen ja raportointi..21 2

3 1. Hankkeen tiedot ja hakija InnoNauta-hanke INNO-NAUTA hanke jakaantuu kolmeen erilliseen hankekokonaisuuteen, jotka keskittyvät naudanlihantuotantoon: 1. Tiedonvälityshanke InnoNauta - Tiedotus 2. Yleinen kehittämishanke InnoNauta - Kehitys 3. Koulutushanke InnoNauta - Koulutus Hankkeiden toimintaa ohjaa neljä tuotannon osa-aluetta ja niitä yhdistävänä tekijänä on talousasiat. InnoNauta hankkeiden tavoitteena on naudanlihan tuotantokustannusten alentaminen 20 % ja suomalaisen naudanlihantuotannon kilpailukyvyn säilyttäminen. 1. Rehuntuotanto 2. Rakentamien/rakenne 3. Tuotannon toteutus ja seuranta Tuotannon talous 4. Yritysjohtaminen Tässä hankesuunnitelmassa esitellään Koulutus - hanke Hankkeen vastuullisena toteuttajana ja hallinnoijana toimii MTT/ Kotieläintuotannon tutkimus (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus). Yhteistyökumppanina on A-Tuottajat Oy, joka on ollut myös hankesuunnittelussa mukana. MTT:n Kotieläintutkimuksen yksikön johtajana toimii Tuomo Varvikko ja hankkeen vastuullisena johtajana toimii vanhempi tutkija Erkki Joki-Tokola. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) on maa- ja metsätalousministeriön alainen yksikkö, jonka tehtävänä on suomalaisen elintarviketuotannon kehittäminen. MTT Ruukin toimipiste sijaitsee Siikajoella (ent. Ruukki), 60 kilometriä Oulusta etelään. Tutkimusaseman tärkeimpinä tutkimuskohteina ovat nurmi- ja lihanautatutkimukset. Peltokasveissa keskitytään perunaan ja viljoihin. MTT:llä on käytössään maataloustuotannon kehittämis- ja tutkimustyössä tarvittava laitteisto ja tietotaito. Vahvuutena kehittämistyölle on MTT:n muiden yksiköiden (mm. kotieläintuotannon tutkimus ja taloustutkimus) sekä tiedonhankintapalveluiden kautta saatava tuki (mm. maailmanlaajuinen alan kirjastopalvelu). MTT edistää tutkimuksen keinoin kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden 3

4 kilpailukykyä, tuotanto- ja elinympäristön laatua, maaseudun elinvoimaisuutta sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. MTT:n työ luo pohjaa taloudelliselle kasvulle, uusien työpaikkojen synnylle, alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle, luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle sekä yleisen hyvinvoinnin lisääntymiselle. A-Tuottajat / AtriaNauta Hankkeen toisena toteuttajana on A-Tuottajat Oy, jolle hankkeen hallinnoija tekee tuen siirron. A-Tuottajat Oy on tuottajaosuuskuntien - Itikkka, Lihakunta ja Pohjanmaan Liha, sekä Atria Oyj:n omistama yritys. A-Tuottajat Oy:n merkittävimmät tehtävät ovat hankkia liharaaka-ainetta Atria Oyj:lle, harjoittaa eläinvälitystoimintaa sekä tuottaa ja markkinoida tuottajapalveluita maatalousyrittäjille. Kehitysryhmässä toimii viisi henkilöä ja toiminta-alueena on koko Suomi. 2. Hankkeen tausta Maidon- ja naudanlihantuotanto ovat ja tulevat jatkossakin olemaan Suomen ja erityisesti Keskija Pohjois-Suomen maatalouden peruspilarit. Tällä hetkellä naudanlihantuotannon tulevaisuus näyttää suhteellisen hyvältä ja erityisesti emolehmätuotanto kiinnostaa maatalousyrittäjiä yhä enenevässä määrin. Maidontuottajia näyttäisi jatkossakin siirtyvän jonkin verran emolehmien kasvattajiksi. Lisäksi jo naudanlihantuotantoa harjoittavia tuottajia kiinnostaa investoiminen emolehmänavettaan ja suuntautuminen emolehmien kasvattamiseen. Emolehmätilojen määrän ja koon uskotaan jatkossa kasvavan. Naudanlihantuotannon kannattavuus ja ympäristökysymykset vaativat kuitenkin kehittämistoimia jatkossa (Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseutuohjelma ). MTT ja A-Tuottajat toteuttivat vuosina hankekokonaisuuden, Naudanlihantuotannon kehittäminen Pohjois-Suomessa. Hankkeen aikana syntyi useita uusia tiloja emolehmätuotantoon ja emolehmien määrä kasvoi merkittävästi useissa maakunnissa. Uudet ja nykyiset tilat tarvitsevat paljon lisää tietoa, jotta naudanlihantuotannon kannattavuus säilyy ja paranee tilatasolla. MTT ja A-Tuottajat ovat suunnitelleet jatkotoimenpiteitä naudanlihantuotantotilojen kehittymistä varten. InnoNauta hankekokonaisuus ja koulutushanke jatkavat jo aloitettua kehittämistyötä pitkäjänteisen suunnittelun pohjalta. Kannattavan naudanlihantuotannon perustana on suunnitelmallisuus ja yritystoiminnan jatkuva kehittäminen. Jos toimintaa ei mitata, sitä ei voi parantaa. Kaiken tekemisen tulisi pohjautua ennen päätöksentekoa ja toteuttamista tehtyihin suunnitelmiin. Toimintaa pitää arvioida ja työllä on oltava selkeät tavoitteet. Tavoitteiden asettamiseen vaikuttaa näkemys siitä, mitä yrityksen tulee olla jatkossa. 4

5 Naudanlihantuotannon tuloksia seurataan erilaisilla mittareilla, kuten lihatuotoilla, lopputuotteen laadulla, eläinten terveydellä ja taloudellisilla laskelmilla. Tuotannon kokonaissuunnittelu ja oman tilan talouden tuntemus ovat keskeinen osa tilan johtamista. Menestyvän tilan tunnusmerkki on aktiivinen muiden maatilayritysten parhaiden käytäntöjen selvittäminen. Jos maatilalla analysoidaan vain omia tuloksia ja uudet tavoitteet asetetaan pelkästään niiden perusteella, kilpailukyky voi jäädä jälkeen muista. Kestävän tuotannon tärkein mittari on tuotannon kannattavuus. Lyhyellä aikavälillä vähimmäisvaatimuksena on, että myyntitulot kattavat muuttuvat kustannukset. Naudanlihantuotannon muuttuvista kustannuksista suurin erä on rehu- ja ruokintakustannus. Kotoisen rehun tuotantokustannukseen viljelijä voi vaikuttaa valinnoillaan. Ostorehujen ja muiden ostettujen panosten hintoihin viljelijä ei sen sijaan voi juurikaan vaikuttaa. Muita asioita joita tässä kustannusjahdissa tulee tarkastella, ovat rakennuskustannukset mukaan lukien erilaiset ruokintateknologiaratkaisut, suunnitelmallinen tuotanto, eläinaines sekä eläinten terveys ja hyvinvointi. Mahdollisuudet tuotantokustannusten alentamiseen ovat olemassa, sillä nykytilanteessa tilojen välillä on merkittäviä eroja parhaiden ja heikoimpien tilojen välillä. Naudanlihantuottaja joutuu tekemään monia päätöksiä ennen yrittäjäksi ryhtymistään. Näitä ovat muun muassa tuotantomuodon valinta, tuotantorakennusten sopivuus ja niihin liittyvät mahdolliset uudet investoinnit, ruokintastrategian valinta ja siihen kytkeytyvä pellon käytön sekä ruokintalaitteiden suunnittelu. Lisäksi naudanlihantuottaja joutuu tekemään jatkuvasti lukuisia muita päätöksiä ottaessaan huomioon maataloustuotantoa ohjaavat tukipoliittiset päätökset, naudanlihan hintaan vaikuttavat tekijät sekä yhteistyökumppaneiden saatavuuden ja mahdollisten koneurakoitsijoiden käytön. Suomen elintarviketuotannon haasteena globaalissa kilpailussa ovat vaikeat luonnonolot, eriytynyt markkina-alue ja historiallisista syistä johtuva epäedullinen tilarakenne. Kilpailukykyhaittaa voidaan pienentää alkutuotantoa kehittävillä toimilla ja luonnonolosuhteista johtuvia taloudellisia menetyksiä voidaan pyrkiä kompensoimaan maatalouspolitiikan toimenpiteillä. Menestyminen Euroopan yhteismarkkinoilla, jossa kilpailu kiristyy ja tuottajahinnat laskevat, edellyttääkin huomion kiinnittämistä entistä tarkemmin tiloilla tuotettujen tuotteiden yksikkökustannuksiin ja mahdollisuuksiin alentaa niitä. 3. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on naudanlihantuotantokustannusten alentaminen 20 prosentilla ja naudanlihantuotannon kilpailukyvyn säilyttäminen Rakennemuutos jatkuu maataloudessa ja naudanlihantuotannon yksiköt ovat yhä suurempia. Tuotantokustannukset ovat nousseet tiloilla. Tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi on panos- 5

6 tuotos suhde maksimoitava. Yksi keino siihen on osaamisen lisääminen, uusien toimintamallien ja ratkaisujen rohkea käyttöönotto ja innovatiivinen asenne yrittämiseen. 4. Kohderyhmät ja koulutusmenetelmät Hankkeen kohderyhmiä ja suoria edunsaajia ovat kaikki hankealueen naudanlihantuottajat. Lisäksi hankkeesta hyötyvät myös maidontuotanto- ja kasvinviljelytilat. Toisena kohderyhmänä ovat lihan- ja maidontuotantotilojen kanssa työskentelevät neuvojat ja rakennussuunnittelijat eri organisaatioissa. Tiivis yhteistyö ja informoiminen hankkeen aikana hyödyttävät välillisesti tuottajia, kun neuvojat pystyvät paremmin tukemaan tiloja muutosprosessin hallinnassa. Hankkeen edunsaajiin kuuluvat myös elintarviketeollisuuden toimijat, teurastamot ja meijerit, sekä maatalousoppilaitokset. Hankkeelle tehdään tiedotussuunnitelma, jossa kartoitetaan eri viestintäkanavat. Koulutuksista tiedotetaan InnoNauta - hankkeiden kotisivulla, lehti-ilmoituksilla, tilakohtaisilla kirjeillä, sähköpostiviesteillä ja sidosryhmien viestintäkanavien kautta. Merkittävä tiedotuskanava on viljelijöiden keskinäinen tiedottaminen alueella. Koulutusmenetelmät Minimipituus koulutukselle on 20 x 45 min. Hankkeen tavoitteena on järjestää tuotannon eri osaalueille koulutuspaketteja 3-5 päivän mittaisena. Osa koulutuksesta tapahtuu myös tiloilla tuotanto-olosuhteissa, sekä ryhmissä että yksilökoulutuksena. Koulutusjaksoon voi sisältyä myös vierailuja tiloilla ja opintomatkoja kotimaassa.. Koulutuksen suorittamisesta annetaan opiskelijalle todistus. Koulutusta pyritään kohdentamaan tarkemmin tuottajien ja tuotantomuodon mukaan. Aloittaville ja vasta aloittaneille tulee tarjota koulutusta ensin tuotannon perusasioista ja hankkeen edetessä syvennetään osaamista. Isoille yksiköille ja edelläkävijöille on tarjottava uusinta tutkimustietoa ja haettava ulkomailta tietoa managementin hallintaan ja tuettava heitä koulutuksella omiin innovaatioihin. Pyritään järjestämään koulutustilanteet mahdollisimman vuorovaikutteisiksi niin, että tuottajat/opiskelijat tekevät omaa reflektointia osaamisessa. Reflektio on prosessi, jossa oppija aktiivisesti tarkastelee ja käsittelee uusia oppimiskokemuksiaan voidakseen konstruoida uutta tietoa tai uusia näkökulmia aikaisempiin tietoihinsa. Koulutuksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan viljelijä-tutoreita kertomassa omista ratkaisuista ja toimintamalleista. Ennen koulutusta annetaan etätehtäviä, joiden avulla opiskelija tutustuu etukäteen omatoimisesti aiheeseen tai pohtii aihetta oman tilan näkökulmasta. Koulutuksessa säilytetään kansainvälinen, globaali näkemys, johon saadaan materiaalia mm. kirjallisuusselvitysten kautta, huippuluennoitsijoilta sekä käyttämällä Internettiä ja 6

7 sähköpostikontakteja. Koulutushanke tekee tiivistä yhteistyötä InnoNauta-Tiedotus ja InnoNauta Koulutus hankkeiden kanssa. Hanke pitää tärkeänä tuoda koulutukseen mahdollisimman paljon asiantuntemusta ulkomailta. Aina ei ole välttämätöntä, että ryhmä matkustaa oppimaan, vaan tuodaan mieluummin asiantuntija Suomen olosuhteisiin. Hankkeen hallinnoijalla ja yhteistyöorganisaatioilla on kontakteja alan ulkomaisiin T&K-organisaatioihin. Käytetään asiantuntijoita luennoilla ja käytännön koulutuksessa. Tiedotus-hanke kerää samalla materiaalia nettikirjastoon. Pyritään mahdollisimman vähäiseen paperin käyttöön ja korvataan sitä muistitikuilla. Kannustetaan koulutukseen osallistuneita tiloja sähköisen viestinnän käyttöön. Otetaan sähköpostiviestintä käyttöön, näin saadaan nopeasti ja laajasti jaettua tietoa esim. koulutuksista ja ajankohtaisista asioista. Lähes kaikissa koulutuspaketeissa on tavoitteena synnyttää toiminnallinen suunnitelma koulutukseen osallistuneelle tilalle. Viljelijät tekevät etätehtävänä koulutuspäivien aikana suunnitelmaa, joka sitten käydään opintokeskusteluna läpi tilakohtaisessa koulutuspäivässä. Koulutukseen osallistuneilla tiloilla on mahdollisuus halutessaan ottaa lisää tilakohtaisia koulutuspäiviä koulutuspakettia kohden, mikäli he kokevat tarpeellisena syventää osaamistaan tai tarvitsevat tukea jatkoseurantaan. Kuitenkin niin, että yrityksessä tapahtuvaa koulutusta on enintään puolet koko koulutuksesta. Tavoitteena on, että koulutuksessa opittuja toimintatapoja toistetaan vuosittain tiloilla. Hankkeessa hyödynnetään Ikaalisten valtakunnallista emolehmäseminaaria, joka järjestetään vuosittain. Siellä on tarjolla 2 päivää koulutusta, jotka linkittyvät hankkeen koulutuspaketteihin. Hanke järjestää opintomatkan Ikaalisten emolehmäseminaariin vuosittain ja tarjoaa sitä lisäkoulutuspäiviksi hankkeessa mukana oleville tiloille. 5. Hankkeen Koulutuspaketit Hankesuunnitelmassa esitellään alustavat suunnitelmat koulutuspaketeista, sisältäen lyhyen kuvauksen käsiteltävistä aiheista ja toteutuksesta. On mahdollista, että hakkeen edetessä osa koulutuspaketeista osoittautuu tarpeettomiksi ja uudenlaisille koulutuspaketeille tulee tarvetta. Näissä tapauksissa muutokset sisällöistä esitetään ohjausryhmälle ja pyydetään heidän lausuntoa asiasta. Hankkeen koulutukset ovat opintorahakelpoisia, kun koulutuksen kesto on vähintään 6 h/ päivä. (1 oppitunti on 45 min.) Hankkeessa tehdään opintokortti, johon viljelijät voivat halutessaan kerätä opintopäivät ja hakea opintorahaa TE-keskuksesta. Koulutuksista on keskusteltu paikallisen TE-keskuksen kanssa. 7

8 Koulutusten toteuttamiseen muodostetaan alueittaisia tiimejä kouluttajista, jotka kokoontuvat ennen koulutusten alkamista suunnittelemaan tarkempaa päivien sisältöä ja koulutusmetodeja. Samalla mietitään käytettävä materiaali ja sovitaan sen tekemisestä. MTT:n ja A-Tuottajien henkilöitä lukuun ottamatta, kouluttajat on kilpailutettu ja organisaatioiden kanssa tehdään puitesopimuksia. Tavoitteena on, että sama kouluttaja ryhmä toteuttaa samaa pakettia useammassa maakunnassa, jolloin koulutuksen laatua voidaan ylläpitää ja parantaa sekä voimme tuottaa edullisesti koulutusta. Nämä ns. kouluttajatiimit kokoontuvat erityisesti hankkeen käynnistyessä, mutta myös hankkeen aikana tarpeen mukaan. Kouluttajatiimit kokoontuvat hankkeen kutsusta ja hankkeen varoilla. Tavoitteellinen Jalostaminen 3 kontaktipäivää + 2 tilakohtaista päivää 5 x 7h = 35 h Koulutus jakaantuu kahdelle vuodelle, jotta voidaan nähdä ja analysoida koulutuksen tulokset tiloilla. Koulutuksen aloitusajankohta on alkuvuosi ja se on erityisesti rodun puhdasjalostajille tarkoitettu koulutus. Koulutuksessa käytetään Tiedotus-hankkeessa tuotettua Rakennearvosteluopasta. Koulutuksen sisältö: - suunnitelmallinen jalostus emolehmätuotannossa - jalostukselle asetettavat eri tavoitteet - eläinten jalostuksellinen tutkiminen ja rakennearvostelu - osataan tutkia sukulinjoja ja tulkita polveutumistodistuksia - jalostettavat ominaisuudet - keinosiemennys, alkionsiirto - kansainväliset jalostusarvostelut - punnitukset ja mittaukset tuotannossa Koulutuksessa syntyy tilakohtainen jalostussuunnitelma, jota toteutetaan ja sen tuloksia tutkitaan koulutuksen jatkuessa noin 1-1,5 vuoden kuluttua. Hanke järjestää kansainvälisen jalostusseminaarin tammikuussa 2010 tai 2011, johon osallistuvat kaikki tässä koulutuksessa olevat. Aiheina seminaarissa olisi mm. nautojen testattavat ominaisuudet, DNA-markkerit ja kansainvälinen arvosteluvarmuus. Luennoista osa talletetaan nettikirjastoon ja seminaarista luodaan mahdollisuuksien mukaan videoneuvottelu-yhteys maakuntiin. Koulutuksen tavoitteena on saada jalostustiloille selkeä suunnitelmallinen malli jalostamiseen. Emolehmätuotannon tulevaisuuden kannalta on tärkeää kouluttaa huippujalostajia, jotka turvaavat suomalaisen emoaineksen laadun tulevaisuudessa. Tavoitteena on myös yleisesti eläinaineksen parantaminen ja sitä kautta tuotannon kannattavuuden parantaminen. Pihvieläinten jalostustyössä Suomi on pieni yksikkö, joten kansainvälistyminen ja kansainvälisten verkostojen luominen on välttämätöntä eläinaineksen hankintaan ja kehittämiseen. 8

9 Koulutuspakettiin voidaan liittää Emolehmäseminaarin tarjoamat koulutuspäivät vuosittain Ikaalisissa. Siellä oleva koulutustarjonta täydentää ja tukee tätä koulutuspakettia Tavoitteellinen pihvilihantuotanto 3 kontaktipäivää + 1 tilakohtainen päivä 4 x 7h = 28 h Koulutuksen kohderyhmänä ovat pihvivasikan tuottajat ja risteytystuotantoa harjoittavat emolehmätilat. Koulutus sopii myös aloittaville tiloille. Koulutuksen alussa tilat tekevät tilakohtaisen tuotannon nykytilan arvioinnin. Koulutuksen sisältö: - eläinaineksen merkitys ja suunnitelmallinen valinta - rakennearvostelu tuotantokarjoissa - tuotannon mittaaminen, punnitus, vasikkakuolleisuus, tiinehtyminen - eläinten kuntoluokitus - eläinten käsittely erilaisissa hoitotilanteissa - tuotantorytmi ja sen taloudellinen merkitys - terveydenhuolto ja tuotanto-olosuhteet, eläinlääkärin näkökulma Koulutuksen tavoitteena on emolehmätuotannon managementin hallinta, jolla turvataan myös taloudellisesti kannattava toiminta. Tilalla on oltava tuotantostrategia. Eläinaineksen suunnitelmallisuus, tuotannon mittaus ja analysointi sekä tilakohtaisten tavoitteiden asettaminen ovat kiinteä osa tuotannon harjoittamista. Koulutuspakettiin voidaan liittää Emolehmäseminaarin tarjoamat koulutuspäivät vuosittain Ikaalisissa. Siellä oleva koulutustarjonta täydentää ja tukee tätä koulutuspakettia Teuraskypsyys ja ruhon luokitus 2 kontaktipäivää + 1 tilakohtainen päivä 3 x 7 h = 21 h Koulutuksen kohderyhmänä ovat loppukasvattajat. Sonnien ja hiehojen ruhon luokitus on osaltaan hinnoittelun perusteena naudanlihantuotannossa. Eläimet saavuttavat teuraskypsyyden eri aikaan ja tuottajien on arvioitava optimaalinen teurastusajankohta. Liian aikainen tai liian myöhäinen teurastusajankohta heikentää taloudellista tulosta. Koulutuksen sisältö: - naudan ruhon osat - ruhon luokitus ja luokitustoiminta Suomessa ja EU:ssa - teuraskypsyys, lihasta vai rasvaa - teuraskypsyyteen vaikuttavat tekijät 9

10 - teuraskypsyyden taloudellinen merkitys - eläinten punnitukset - tulosten analysointi teurasraporteista - ruokinnan merkitys - teurastamokäynti, jossa tutustutaan luokitustoimintaan ja arvioidaan ruhoja Koulutuksessa on teuraskypsyyden ja luokituksen arviointia omalla tilalla teuraaksi lähtevien eläinten osalta yhdessä kouluttajan kanssa. Koulutuksen viimeinen päivä on teurastamovierailu ja tulosten analysointia raporttien avulla. Tautiriskien vuoksi pyritään välttämään liikkumista isoissa ryhmissä tiloilla. Myös teurastamolla vierailut eivät aina ole mahdollisia, mutta koulutuspäivä pyritään ajoittamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Mikäli mahdollisuus teurastamovierailuun jää pois, tuotetaan sopivaa materiaalia koulutukseen kuvaamalla eläimiä tilalla ja teurastamolla Tavoitteena on, että tilalla opitaan tunnistamaan teuraskypsät eläimet sekä eläimet, jotka eivät perimästään johtuen koskaan saavuta riittävää teuraskypsyyttä. Optimaalinen eläinkohtainen teurastusikä parantaa tuotannon kannattavuutta. Yhteistyössä LTK ja lihatalot. Kestävää kehitystä ja ekologisuutta naudanlihantuotantoon 3 kontaktipäivää 3x 8 h = 24 h Kolme kontaktipäivää, joista yksi päivä on yhteinen seminaari muiden ryhmien ja InnoNauta Tiedotus-hankkeen kanssa. Käytetään alan tutkijoita ja mahdollisesti myös kansainvälisiä luennoitsijoita. Koulutuksen sisältö: - Kuinka voimme tuottaa naudanlihaa Suomessa kestävää kehitystä ja ekologisuutta huomioiden. - Minkälaisia toimintamalleja meidän tulisi suosia ja mitä taloudellisia vaikutuksia niillä on - Ruokinnan mahdollisuudet - Ravinnetaseet - Luonnonmukainen tuotanto - Ekologisuus - Ilmastonmuutos Koulutuksen tavoitteena on syventää tuottajien kansainvälistä ja globaalia näkemystä. 10

11 Rehuntuotanto ja ruokinta emolehmätilalla 5 x 7 h = 35 h 5 kontakti päivää Koulutuksen aikataulu on kalenterivuosi, aloittaen alkutalvesta ja päättyen tilakohtaiseen ruokinnansuunnitteluun loppusyksyllä. Kohderyhmänä ovat emolehmätuottajat. Kasvukaudella tapahtuva Pellon piennar-koulutuspäivä järjestetään alueellisesti vaihdellen, joko MTT:n toimipisteissä, koulutiloilla tai yksittäisillä maatiloilla. Koulutuksen sisältö jakautuu viiteen eri teemapäivään. Koulutuksen sisältö: Ruokinnan perustieto - naudan fysiologia - rehuarvot ja rehun ominaisuudet - kivennäiset, vitamiinit ja väkirehut - rehujen analysointi Nurmipäivä - onnistunut nurmituotanto - pellon peruskunto, satotaso ja sadon määrittäminen - kasvilajit ja rikkatorjunta - nurmen uudistaminen ja nurmen suorakylvö Laidunpäivä - emolehmätilan laiduntamiseen liittyvät asiat - aitaukset, vesi, kivennäiset - lisäruokinta Pellon piennar - päivä - tutkimusasemilla, koulutiloilla tai maatiloilla - kasvukauden havaintoja nurmen tuotannosta - koneet ja kalusto nurmituotantoon Ruokinnan suunnittelu omalle tilalle - rehubudjetti - rehunäytteiden tulosten arviointia - ruokintasuunnitelman merkitys Koulutuksen tavoitteena on suunnitelmallisuus rehuntuotannossa. Emolehmätuottajat valitsevat itse tilakohtaisen ruokintastrategian olosuhteiden mukaan. Tiloilla optimoidaan rehuntuotanto ja eläinmäärä. Koulutuspakettiin voidaan liittää Emolehmäseminaarin tarjoamat koulutuspäivät vuosittain Ikaalisissa. Siellä oleva koulutustarjonta täydentää ja tukee tätä koulutuspakettia 11

12 Tavoitteellinen ruokinta loppukasvatustilalla 4 x 7 h = 28 h 4 kontaktipäivää Loppukasvatuksen onnistumiseen vaikutetaan merkittävästi ruokinnalla. Ruokinnassa on huomioitava eläinten ikä, sukupuoli ja rotu. Epäonnistuneen ruokinnan vaikutuksesta ruhon ominaisuudet kärsivät ja se vaikuttaa lihan tilityshintaan. Naudanlihantuottajilta on saatu toiveita ruokintakoulutuksen sisällöstä. Toiveena on erityisesti ollut naudan fysiologiaan ja märehtijän ruoansulatukseen keskittyviä aiheita. Loppukasvatuksessa rehudietin kokonaisuudella onkin suuri merkitys sekä ruhoon että ruokinnan taloudellisuuteen. Tuottajien on ymmärrettävä rehujen ruokinnallinen merkitys ja miten erilaiset rehut täydentävät toisiaan. Koulutuksessa käytetään hyväksi myös Nauta-hankkeessa (MTT Ruukki )tuotettua materiaalia, ruokinnan ja olosuhteiden vaikutuksesta sonnien rasvoittumiseen. Koulutuksen sisältö: Perustiedot naudan ruokintaan - naudan fysiologia, mahojen toiminta, valkuaisaineiden muodostuminen ja imeytyminen, ruokinnalla aiheutetut ongelmat - rehuarvojärjestelmä ja tarvenormit - eri rehujen ruokinnallinen merkitys - ruokintamallit ja ruokinnan jaksottaminen Kotoisten rehujen tuotanto - satotasot - tarvittava peltoala - kotoisten rehujen hinnan laskenta Ruokinnan suunnittelu - väkirehupitoisuuden optimointi ruokinnan kannalta, valkuaislisän merkitys, kivennäisruokinta, tärkkelys, rasva - rehuanalyysin tulkinta - ruokinnan taloudellisuus - rasvoittumisen ehkäiseminen korkeilla teuraspainoilla - ruokinnan ja kasvatusajan optimointi suhteessa nykyhintaisiin rehuihin - ruokinnan ja kasvatusajan optimointi suhteessa lihan myyntituloihin ja eläintukiin Kotitehtävänä kotoisten rehujen määrän arviointi, rehunäytteiden ottaminen ja analysointi Koulutuksessa syntyy tilakohtainen rehuntuotanto- ja ruokintasuunnitelma. 12

13 Laiduntalous emolehmätilalla 4+1 pv 4 kontaktipäivää ja 2 x 0,5 päivää tilakohtaista koulutusta Koulutuksen tavoitteena on laiduntamisen hallinta ja mahdollisimman pitkän ja tehokkaan laidunkauden toteuttaminen. Tilat tekevät laidunsuunnitelman omalle tilalle ja tilakohtaisilla päivillä havainnoidaan laidunkauden toteutumista ja syksyllä laidunkauden päättyessä arvioidaan onnistumista. Koulutuksen toteutus ajoitetaan kevättalvesta syksyyn. Teoriaosuus pidetään maalis-huhtikuun aikana, alkukesällä puolen päivän tilakohtainen koulutus, joka toistetaan syksyllä laidunkauden päättyessä ja vieroitusten jälkeen. On mahdollista siirtää myös yksi teoriapäivä syksyyn, mikäli sen katsotaan tarpeelliseksi. Koulutukseen ilmoittautuneille tiloille annetaan ennakkotehtävä aiheeseen liittyen, joka palautetaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Koulutuksen sisältö: Laiduntamisen merkitys ja tavoitteet emolehmätuotannossa Laidunkasvit, erikoiskasvit ja luomutuotanto, suopohjien laidunnus Nurmituotanto, maan peruskunto, rikkatorjunta, tallaantuminen Laiduntamisen vaihtoehdot ja laidunsysteemit ( etälaidunnus, yhteislaidunnus, laidunpankki) Laidunbudjetti Laidun-/astutusryhmät Laidunjärjestelyt; juottopaikat, kivennäis- ja lisäruokinta, aitaukset Eläinten tarkkailu laidunkaudella Terveydenhuolto laidunkaudella; loiset Eläinten siirtäminen ja käsittelylaitteet, eläinten käyttäytyminen Laidunsuunnitelma omaan karjaan, tavoitteet laitumelle ja tuotannolle Havainnointi laidunkaudella omalla tilalla Laidunkauden onnistumisen analysointi, laitumien riittävyys, aitojen toiminta, tuotannon tulokset Turvallinen eläinten käsittely ja hoito pv Koulutuksen tavoitteena on, että tuottaja ymmärtää nautojen käyttäytymistä sekä sosisaalista elämää ja osaa suunnitella itselleen ja eläimilleen turvallisen työympäristön. Ymmärretään käsittelylaitteiden merkitys eri hoitotoimenpiteissä ja niiden merkitys tuotannon onnistumiseen. Koulutuksessa on 2 teoriapäivää ja yksi tilakohtainen koulutuspäivä. Koulutukseen ilmoittautuneille tiloille annetaan ennakkotehtävä aiheeseen liittyen, joka palautetaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Tilakohtaisen koulutuspäivän aikana pyritään tekemään jotain käsittelyyn liittyviä hoitotoimenpiteitä, joiden kautta opitaan ja arvioidaan tilan käsittelyvälineistöä. Koulutuksen sisältö: 13

14 Nautojen käyttäytyminen: nautojen lajinmukaisen käyttäytymisen ja aistien tiedostaminen ja hyödyntäminen Käsittelyn tarpeet: yksilöiden ja ryhmien käsittely, akuutit ja suunnitelmalliset tilanteet Poikima-aika: poikivan/poikineen emon eristäminen, vasikan alkuhoito ja erityisesti vasikan juotto juottoputkella Muut hoitotoimenpiteet, korvamerkit jne. Erilaiset käsittelylaitteet ja tarvikkeet, käsittelyyn tarvittavien karsina- ja irtoaitojen käyttö sekä kiinniottolaitteet ja tarvikkeet Työturvallisuus käsittelyssä Eläinten lastaus ja laumojen siirrot Tehdään toimintasuunnitelma tilalle eri käsittelytilanteista varten, onko riittävästi tarvikkeita? Tilakohtaisessa koulutuspäivässä käydään läpi toimintasuunnitelma ja demonstroidaan joku ajankohtainen käsittelytilanne. Rakennetaan naudanlihantuotantoon! 4 kontaktipäivää + 1 tilakohtainen päivä 5 x 7 h = 35 h Koulutuksen kohderyhmänä ovat rakentamista suunnittelevat naudanlihantuottajat. Kohderyhmä voidaan jakaa tarvittaessa emolehmätuottajiin ja loppukasvattajiin sekä yhdistää koulutusta maakunnittain. Kohderyhmänä ovat myös rakennussuunnittelijat. Rakennuskurssin sisällössä keskitytään toiminnalliseen suunnitteluun sekä ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin huomioon ottavaan suunnitteluun. Työturvallisuusasiat ovat myös tärkeä näkökohta koulutuksessa. Koulutuksen sisältö: - rakentamisprosessi maatilalla - rahoitus ja luvat - tilan tuotantostrategian vaikutus rakennuksiin - toiminnallinen suunnittelu - vierailut tilakohteisiin - oman luonnoksen suunnittelu Tilakohtaisen päivän yhteydessä tutkitaan luonnoksen toteutettavuutta, kuinka hyvin luonnoksessa on huomioitu ympäristöasiat, hyvinvointiasiat, työturvallisuus ja eläinten käsittely. Koulutuksen tavoitteena on edesauttaa kustannustehokasta rakentamista. Emolehmätuotannon rakentamisessa on edelleen etsittävä edullisia uusia malleja, jotka huomioivat tuotannon vaatimukset mahdollisimman hyvin. Investointia suunnitellessa on huomioitava, mitä vaikutuksia sillä on tilan muuhun toimintaan sekä tuottajan omaan jaksamiseen ja yritystoiminnan hallintaan. Koulutuspakettiin voidaan liittää Emolehmäseminaarin tarjoamat koulutuspäivät vuosittain Ikaalisissa. Siellä oleva koulutustarjonta täydentää ja tukee tätä koulutuspakettia 14

15 Vasikassa tuotannon tulevaisuus 3 kontaktipäivää ja 0,5 tilakohtaista päivää 3 x 6 h + 1 x 4 h = 22 h Koulutuksen kohderyhmänä ovat ternivasikoita vastaanottavat vasikkakasvattamot, loppukasvattajat sekä suurehkot maitotilat. Kurssin sisällössä keskitytään nuoren vasikan erityistarpeisiin ruokinnassa, olosuhteissa ja hoitokäytännöissä sekä terveydenhuollossa. Tavoitteena parantaa entisestään vasikoiden hyvinvointia ja kasvatusolosuhteita sekä eläinterveyttä. Lisäämällä tuottajien tietotaitoa vasikoiden kasvatuksen osalta luodaan kestävä perusta sekä naudanlihan- että maidontuotannolle. Koulutuksen aloitus on syksyllä Koulutuksessa on kolme teemallista lähiopetuspäivää, joiden jälkeen tilakohtainen koulutus soveltaen opittua käytäntöön. Tavoitteena on pienryhmä tyyppinen koulutus interaktiivisen oppimisympäristön luomiseksi. Ruokinnalla tuotannollista ja taloudellista tulosta: - Ternimaito ja vasta-aineet vasikan tulevaisuuden avaimet - Lehmänmaidolta juomajauheelle ongelmattomasti - Juomajauhe vaihtoehdot ja juottomenetelmät taloutta ja tulosta - Valmennusta märehtijäksi hallittu siirtymävaihe - Väkirehulla suuri merkitys karkearehun laatu kantaa pitkälle - Apetta vasikoille, mitä minun pitää tietää ja miten toimia? - Kaasua vai jarrua tuotannon tarkkailusta apua päätöksentekoon Olosuhteiden hallinta ja hyvinvointi - Vasikoiden optimaaliset olosuhteet fysiologiset rajat vastassa - Olosuhdehallinta lämmitys ja ilmanvaihto - Osastointi on nykyaikaa tuotantorakennuksissa - Kasvattamon rakenteet ja makuualueet vaihtoehtoja on monia - Vaihtoehdot perinteiseen kasvatukseen mitä maailmalta sovellettaisiin meillä ja miten? - Vasikoiden käyttäytyminen hyvinvoinnin mittarina Vasikoiden hoito ja eläinterveys - Hyvät hoitokäytännöt ja eläinten tarkkailu - Ennaltaehkäisevä terveyden huolto - terveystarkastus - Vasikoiden terveysongelmat ja sairaudet sekä niiden hoito - Suunnitelma vasikkaterveyden ylläpitoon Vasikkavaiheen kartoitus tilallani (tilakohtainen koulutus) - Itsenäinen kartoitus vasikoiden ruokintaan, olosuhteisiin ja hoitokäytäntöihin 15

16 - Kartoituksen läpikäynti asiantuntijan kanssa - Tilakohtaisen suunnitelman laatiminen tehtävistä parannuksista ja valituista käytännöistä Naudanlihantuotannon talouskoulutus 5 kontaktipäivää 5 x 7 h = 35h Koulutuksen tarkoituksena on lisätä tuottajien omatoimisuutta tilan kannattavuuden seurannassa. Tuotannossa tehtävien päätösten tulee perustua kannattavuuteen ja siksi tarvitaan enemmän laskentaa ja vaihtoehtojen vertailua. Koulutuksen kohderyhmänä ovat kaikki naudanlihantuottajat ja sidosryhmien henkilöt. Kouluttajina ovat talousasiantuntija ja tuotannon osaajat. Tarvittaessa ryhmä voidaan jakaa kohderyhmittäin muutamiksi opetustunneiksi. Sisältö: Tavoitteena Kate 1 Perustiedot naudanlihantuotannon talouden laskentaan - tuotannon tunnusluvut - teurastulokset ja hinnoittelu - tiinehtyvyys ja uudistusnopeus - risteytyksen vaikutus tuottavuuteen - kuolleisuus ja sairaudet Rehustus on puoli katetta - ravinnon tarve ja ruokinta balanssiin - rehuvalinnat tilalla - kotoisen rehun tuotanto - kotoisen rehun hinnan määrittäminen Numeroista euroiksi - mitä tekemäni valinnat maksavat - tuotot lihantuotannosta - tukien vaikutus talouteen Tavoitteena Kate 2. Tuntipalkkaa vai työansiota - työnmenekki naudanlihantuotannossa Työkustannuksen määrittämisen eri tavat Miten muutan työkustannustani tilallani Tavoitteena Kate 3. Miten määritän kiinteän kustannuksen tilallani Vaihtoehtoja kiinteille kustannuksille 16

17 - ostopalvelu, urakointi, yhteistyö Paljonko tuotantoni kestää kiinteitä kuluja Kotitehtävänä oman tilan talouslukujen kerääminen ja kotoisten rehujen hintalaskenta. Koulutuksen tavoitteena on saada tuotantokustannus kestävälle tasolle. Koulutuksen tuloksena syntyy: - katetuottolaskelma tilalle - suunnitelma toimista pienentää tuotantokustannusta - toimintasuunnitelma tuotantokustannusten hallintaan ja hillintään - tavoitteet tuotannolle, välietappeja Tiedolla tuloksiin! 7 x 8 h = 56 h Koulutusta neuvojille sekä sidosryhmille Koulutus kestää koko hankkeen ajan ja kontaktipäiviä pidetään 2 kertaa vuodessa. Kontaktipäivät ovat luentoja, ryhmätöitä, aivoriihiä ja tutustumista tuotantoon myös tilavierailujen avulla. Muuna aikana ryhmälle tiedotetaan sähköpostin kautta. Tavoitteena on jakaa tietoa naudanlihantuotannosta sekä perehtyä uusimpiin tutkimus- ja kehittämistuloksiin. Maakunnissa toimijoilla on yhtenäinen näkemys ja uusin tieto käytettävissä. Kouluttajina toimivat alan tutkijat sekä kotimaasta että ulkomailta. Koulutuksessa käytetään hyväksi kirjallisuusselvityksiä. Koulutuksen sisältö: - ajankohtaiset asiat naudanlihantuotannossa, kuten tukipolitiikka ja rahoitus - uusimmat tutkimustulokset - perehtyminen hankkeessa tuotettuun materiaaliin - ympäristöasiat naudanlihantuotannossa - tuotannon uudet innovaatiot ja niiden edistäminen - sekä muut pääteemat Opintomatkat ulkomaille Ulkomaan opintomatkojen tarkoituksena on luoda kansainvälisiä kontakteja sekä verkostoja sidosryhmille ja tuottajille. Näyttelykulttuuri maailmalla on omaa luokkaansa, erityisesti eläinten osalta. Matkakohteista löytyy tietoa ja sovelluksia, jotka sopivat myös meidän olosuhteisiin. Tutkimus ja jalostus ovat tehokkaampia ja ovat pitemmällä kuin Suomessa. Pohjois-Amerikan 17

18 emolehmätuotannossa, tarvikkeissa ja eläinaineksessa on paljon asioita, joita ollaan jo hyödynnetty ja tullaan edelleen hyödyntämään meillä. Hankkeessa on budjetoitu ulkomaanmatkoihin yhteensä Olemme myös esittämässä 2 matkaa Pohjois-Amerikkaan. Näille matkoille ei voi ottaa kovin suurta joukkoa yhdellä kertaa. Liikkuminen tiloilla ja perehtyminen syvällisesti tuotantoasioihin on antoisampaa noin henkilön ryhmässä. Matkojen kohteet voivat suuntautua hieman eri alueille ja ryhmät voidaan koota eri tuotantosuunnista, emot/loppukasvatus. Meillä on mahdollista järjestää todellisia koulutuspäiviä ja työharjoituksia olemassa olevien kontaktien kautta. Osa matkakuluista jää hankkeen ulkopuolelle, koska budjetin varaus ei riitä matkojen bruttokustannuksiin kuitenkaan. Olisi tärkeää, että voisimme hankkeen toimesta kuitenkin tarjota useamman ulkomaanmatkan ja järjestelyihin kuluvat kustannukset olisivat hankkeen hyväksyttyjä kustannuksia. Ulkomaanmatkojen osalta tuottajat maksavat vähintään 50 % matkan kustannuksista. Ruokailut eivät ole hankkeessa hyväksyttäviä kuluja, vaan tuottajat maksavat ne 100 % itse. Matkoille osallistuu hankkeesta 2-3 henkilöä hankkeen kustannuksella. Heidän tehtävänä on toimia matkanvetäjinä, tuottajien tukena ja ovat vastuussa matkan raportoinnista. Tulkin tarve päätetään matkakohtaisesti. 1. Pohjois-Amerikka (USA, Kanada) 2 opintomatkaa hankkeen aikana Opintomatkan kesto 9 päivää, osallistujia 2 x (24 30 hlö). Toteutus 2009 ja 2010 (tai 2010 ja 2011, koska hankkeen alkaminen on viivästynyt Perustelut kohteelle: Pohjois-Amerikka on johtava emolehmätuotannon osaaja maailmassa. Siellä on vahva management osaaminen ja osataan johtaa ja hallita isoja yksiköitä. Erityisesti Keski-Lännellä on suuria tiloja. Tuotannon erikoistuminen on viety pitkälle. Huippujalostajat jalostavat rotuja ja lihantuottajat käyttävät tehokkaasti risteytysmalleja tuotannossa, ns. pihvikolmion käyttö, joka meillä on vasta hyvällä alulla. Taloushallinnasta löytyy myös opittavaa. Ilmasto olosuhteet ovat kuitenkin osin samantyyppiset kuin Suomessa. Kanadassa talviolosuhteet ovat hyvinkin samanlaiset kuin meillä Suomessa. Rehuntuotannon osalta löytyy yhteneväisyyksiä rehukasvien tutkimuksessa ja maissi on kiinnostava kasvi myös meille. Merkittävä kokonaisuus on laiduntamisen management, jossa meillä on vielä oppimista. Rakentamisessa mielenkiintoista on edullinen rakentaminen, kaarihallit ja käsittelyjärjestelmät. Eläinaineksen näkeminen ja käytännön työskentelyolosuhteet (erityisesti eläinten käsittelyasiat) antavat paljon oppia suomalaiselle tuottajalle. Tuottajat ovat nähneet tiloilla eläinainesta, joista he ovat tehneet kauppoja alkioiden ja sperman muodossa. Pohjois-Amerikasta tuodaan Suomeen koko ajan enemmän alkioita ja spermaa, koska täällä eläinainespopulaatio on aika pieni vielä ja jalostuminen hidasta. Suomessa myynnissä olevat käsittelyhäkit muun muassa tuodaan Pohjois- Amerikasta, koska meillä ei ole niitä. 18

19 Pohjois-Amerikassa on myös useita isoja kotieläinnäyttelyitä, joita yhdistetään opintomatkaan. Tuottajilla on kiinnostusta lähteä hakemaan tietoa Pohjois-Amerikasta. Rakennemuutos jatkaa kulkuaan ja isojen yksiköiden hallintaan tarvitaan lisää tietoa. Hankkeen yhteistyökumppaneilla, AtriaNauta ja Finnbeef Ky, on yhteyksiä mm. Idahoon yliopistoon Jason Aholaan. Hän järjestää tuottajille laidunmanagement- koulutusta. Hänen kanssaan on alustavasti keskusteltu mahdollisuudesta, että suomalaiselle ryhmälle pidetään 2-3 päivän mittainen koulutus opintomatkalla. Matkalla myös tuottajat osallistuvat matkaraportin tekemiseen ja matkapäiväkirjassa pohtivat näkemäänsä verraten sitä suomalaiseen ja oman tilan tuotantoon. Mitä asioita he aikovat soveltaa omalla tilalla, miten ja miksi. Markalla kerätään matkaraportin lisäksi kuvamateriaalia ja videoita, joita hyödynnetään sekä InnoNauta-Tiedotus hankkeessa että muissa koulutusosioissa. Matkalle osallistuu 2 henkilöä hankkeesta, joiden matkat korvataan kokonaan hankkeen kuluista (ei ruokailuja). 2. Irlanti 40 h Opintomatkan kesto 4 päivää kohteessa, osallistujia max 30 henkilöä. Irlanti on vihreä saari, laiduntamiskulttuuri on erittäin vahvaa. Irlannista löytyy hyviä malleja eri liharotujen risteytyskäytöstä ja erilaisista ruokintamalleista. Eläinaines on huippuluokkaa. Huomioitavia asioita ovat naudanlihantuotannossa käytettävät elektroniset järjestelmät esim. eläinten tunnistamisessa. Opintomatkan aiheena on myös EU-markkinat ja kuinka Irlanti voimakkaana viejämaana on sopeutunut tilanteeseen. Irlannissa tuotetusta naudanlihasta suurin osa viedään muualle Eurooppaan joko ruhoina tai eläiminä. Naudanlihaa tuotetaan kysynnän ehdoilla. Tutustutaan millä tavoin Irlannissa kehitetään maataloutta EU-hankkeiden avulla. Myös Irlannissa opintomatkaan voidaan sisällyttää maatalousnäyttely. Matkalla tuottajat osallistuvat matkaraportin tekemiseen ja matkapäiväkirjassa pohtivat näkemäänsä verraten sitä suomalaiseen ja oman tilan tuotantoon. Mitä asioita he aikovat soveltaa omalla tilalla, miten ja miksi. Markalla kerätään matkaraportin lisäksi kuvamateriaalia ja videoita, joita hyödynnetään sekä InnoNauta-Tiedotus hankkeessa että muissa koulutusosioissa. Matkalle osallistuu 2 henkilöä hankkeesta, joiden matkat korvataan kokonaan hankkeen kuluista (ei ruokailuja). 3. Muu Euroopan matka(ruotsi, Tanska tai Ranska) 30 h Opintomatkan kesto 4 päivää kohteessa. Muu Euroopan matka päätetään hankkeessa myöhemmin. Tällä hetkellä mm. Ruotsin tilavierailuja on rajoittanut tautitilanne. Kaikista maista 19

20 löytyy kansainvälisiä hyviä maatalousnäyttelyjä, joita voidaan liittää matkan yhteyteen. Erityisesti pihvikarjan esittelyt ja arvostelut näyttelyissä ovat opettavaisia tuottajille. Ruotsin ja Tanskan erityispiirteitä ovat luonnonlaidunten tehokas käyttö emolehmätuotannossa, pitkälle kehittynyt jalostustoiminta, syyspoikivuuden tutkimus ja hyvin samanlaiset olosuhteet. Ruotsissa on alkamassa mielenkiintoisia tutkimushankkeita naudanlihantuotannossa ja olisi mahdollista käydä tutustumassa myös niihin. Vanhempi tutkija Erkki Joki-Tokola MTT:ltä on mukana arvioimassa hankkeita Ruotsissa, joten kontakti on olemassa. Ranska on Euroopan johtava maa pihvirotujen jalostuksessa. Siellä on eläinten testaus laajaalaista ja perusteellista. Matkalle osallistuu 3 henkilöä hankkeesta, joiden matkat korvataan kokonaan hankkeen kuluista (ei ruokailuja). 6. Hankkeen aikataulu Hankkeen aikataulu on Koulutusten aikataulut suunnitellaan aina 6 kuukauden välein niin, että jokaisessa maakunnassa toteutetaan vuosittain budjetissa suunnitellut koulutusmäärät. Koulutusten suunnittelussa tehdään yhteistyötä alueen lihanautakerhojen kanssa ja kuullaan tuottajia ja sidosryhmiä tarpeista. Kesäkuukausina toteutetaan sellaisia koulutuspaketteja, joiden toteutus vaatii kasvukauden olosuhteet. Näitä ovat mm. laiduntaminen emolehmätilalla ja rehuntuotantoon liittyvät koulutukset. Muutamissa kursseissa on nähty tärkeänä niiden ajoittuminen tiettyihin tuotantokausiin ja kalenterivuoteen. Hankkeen tavoitteena on järjestää suunnitelman mukaiset koulutukset jokaisessa hankemaakunnassa ja tarvittaessa enemmänkin, mikäli kysyntää on ja budjetti mahdollistaa tekemisen. 7. Hankeorganisaatio Hanke työllistää päätoimisesti 2 henkilötyövuotta. Hankkeessa tehtävä työ on koulutusta ja koulutuksen valmistamista. Hankkeessa tehdään tuensiirto A-Tuottajat Oy:lle, joka osallistuu hankkeen toteuttamiseen. Koulutuspaketeille haetaan parhaat mahdolliset asiantuntijat alueellisesti. InnoNauta hankekokonaisuuteen rekrytoidaan projektityöntekijöitä, joiden työpanosta resursoidaan kaikkiin hankkeisiin osaamisen mukaan. Koulutukseen ostetaan lisäksi ostopalveluna asiantuntijaluentoja. Ostopalvelut kilpailutetaan pyytämällä tarjouksia vähintään kolmelta palvelun tarjoajalta ja 20

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

13 February Olli Oamkilainen 1

13 February Olli Oamkilainen 1 13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Hankesuunnitelma 26.8.2009

Hankesuunnitelma 26.8.2009 Hankesuunnitelma 26.8.2009 INNONAUTA - Kehitys MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Tutkimusasemantie 15 92400 Ruukki Tekijät: Arto Huuskonen Maarit Kärki 1. Hankkeen tiedot ja hakija INNO-NAUTA hanke jakaantuu

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälitys

Koulutus- ja tiedonvälitys Koulutus- ja tiedonvälitys Savonlinna 25.5.2015 Mikkeli 27.5.2015 Kehityspäällikkö Ossi Tuuliainen Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö M01 Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN Kuva: Vastavalo LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN VILJELIJÖIDEN KANSSA! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun Maasta markkinoille! Kuva: Taru Rantala / Vastavalo.fi

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA Peruskoulupohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Eläintenhoidon koulutusohjelma, Eläintenhoitaja, 3-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva Erja Tuunainen Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva Miksi Nasevaa tarvitaan? Nasevan tehtävänä on edistää kansallisen terveydenhuollon toteutumista suomalaisilla lypsykarja- ja naudanlihantuotantotiloilla.

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ 21.11. Hamk MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet ovat edelleen

Lisätiedot

Maatalouden investointituet

Maatalouden investointituet Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Maitoseminaari KoneAgriassa 11.10.2013, Jyväskylä Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 14.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA

AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA Miksi? Kotieläintuotannon muutos Korkea Kuluttajien vaatimukset - laatu - turvallisuus - jäljitettävyys - hyvinvointi EU-lainsäädäntöön Yksilösairaanhoito

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi Kainuun Maatilakysely 2012 - Suomussalmi Maatilan perustietoja: Tilalla on peltoa Vastaajien määrä: 54 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 alle 10 ha 10-30 ha 31-50 ha 51-80 ha

Lisätiedot

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Läänineläinlääkäripäivät Kaksipäiväisten ten toisena päivänä eläinten hyvinvoinnin ajankohtaiset asiat ja valvontakäytännöt

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA HAKA-hanke KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA Suomessa pohjoissavolaiset karjanomistajat ovat kehittäneet eläinainestaan määrätietoisesti. Työ jatku alueellisessa

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä Jukka Rajala, Tuomas Mattila ja Ritva Mynttinen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Naantali 17.1.2017 Hyödyntämätöntä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Luomufoorumi Marja Suutarla

Luomufoorumi Marja Suutarla Luomufoorumi 4.2.2016 Marja Suutarla Luomufocusryhmätyöskentely Hanke toteuttaa EIP Agri-toiminnasta räätälöidyn fokusryhmätyöskentelyn alueellisten hanketoimijoiden yhteisistä tarpeista nousseista kahdesta

Lisätiedot

Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto

Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto 1 Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto Tuotantoeläinten hoitamisen ja maatalouslomittamisen osaamisala Pakollinen tutkinnonosa: Asiakaspalvelu- ja työelämätaidot maaseutuyrityksessä

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 2.4.2015 Hakujen avautuminen maaseutuohjelmassa on jatkuva haku haku

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot