Hankesuunnitelma

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma INNONAUTA - Kehitys MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Tutkimusasemantie Ruukki Tekijät: Arto Huuskonen Maarit Kärki

2 1. Hankkeen tiedot ja hakija INNO-NAUTA hanke jakaantuu kolmeen erilliseen hankekokonaisuuteen, jotka keskittyvät naudanlihantuotantoon: 1. Tiedonvälityshanke InnoNauta - Tiedotus 2. Yleinen kehittämishanke InnoNauta - Kehitys 3. Koulutushanke InnoNauta - Koulutus Hankkeiden toimintaa ohjaa neljä tuotannon osa-aluetta ja niitä yhdistävänä tekijänä on tuotannon talous. InnoNauta kokonaisuuden tavoitteena on naudanlihan tuotantokustannusten alentaminen 20 % ja suomalaisen naudanlihantuotannon kilpailukyvyn säilyttäminen. 1. Rehuntuotanto 2. Rakentamien/rakenne 3. Tuotannon toteutus ja seuranta 4. Yritysjohtaminen Tuotannon talous Tässä hankesuunnitelmassa esitellään kehittämishanke: INNONAUTA -kehitys Hankkeen vastuullisena toteuttajana ja hallinnoijana toimii MTT/ Kotieläintuotannon tutkimus (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus). Kotieläintutkimuksen johtaja on Tuomo Varvikko Jokioisilta ja InnoNauta -hankkeen vastuullisena johtajana toimii vanhempi tutkija Erkki Joki- Tokola MTT/Ruukin toimipisteestä. MTT toteuttaa hankkeen yhteishankeperiaatteen mukaisesti yhdessä TTS-tutkimuksen (Työtehoseura ry) kanssa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) on maa- ja metsätalousministeriön alainen yksikkö, jonka tehtävänä on suomalaisen elintarviketuotannon kehittäminen. MTT Ruukin toimipiste sijaitsee Siikajoella (ent. Ruukin kunta), 60 kilometriä Oulusta etelään. Toimipisteen tärkeimpinä tutkimuskohteina ovat nurmiviljely ja naudanlihantuotanto. Peltokasveissa keskitytään perunaan ja viljoihin. MTT:llä on käytössään maataloustuotannon kehittämis- ja tutkimustyössä tarvittava laitteisto ja tietotaito. Vahvuutena kehittämistyölle on MTT:n muiden yksiköiden (mm. taloustutkimus, teknologiatutkimus) sekä tiedonhankintapalveluiden kautta saatava tuki (mm. maailmanlaajuinen alan kirjastopalvelu). MTT edistää tutkimuksen keinoin kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä, tuotanto- ja elinympäristön laatua, maaseudun elinvoimaisuutta sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. MTT:n työ luo pohjaa taloudelliselle kasvulle, uusien työpaikkojen synnylle, alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle, luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle sekä yleisen hyvinvoinnin lisääntymiselle. 2

3 TTS-Tutkimus TTS tutkimus tuottaa uutta tietoa maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kilpailukyvyn parantamiseksi. TTS on erikoistunut maatilayrityksen työn organisoinnin ja työmenetelmien kehittämiseen. Keskeisiä kehityskohteita ovat laajenevien yritysten tuotannon ja työajan hallinta, suurempien yksiköiden muodostamien tilojen välisen yhteistyön avulla sekä kone- ja työkustannusten alentaminen sekä maaseudun tuotantotoiminnan monipuolistaminen sekä tila- että kylätasolla. TTS:n tehtäväkenttään kuuluu uusien tuotantotoimintojen soveltaminen perustuotantoon, uusien tuotantomenetelmien arviointi sekä toiminnallisesta että taloudellisesta samoin kuin ympäristönäkökulmasta." A-Tuottajat / AtriaNauta A-Tuottajat Oy on tuottajaosuuskuntien - Itikkka, Lihakunta ja Pohjanmaan Liha, sekä Atria Oyj:n omistama yritys. A-Tuottajat Oy:n merkittävimmät tehtävät ovat hankkia liharaaka-ainetta Atria Oyj:lle, harjoittaa eläinvälitystoimintaa sekä tuottaa ja markkinoida tuottajapalveluita maatalousyrittäjille. Kehitysryhmässä toimii viisi henkilöä ja toiminta-alueena on koko Suomi. 2. Hankkeen tausta Maidon- ja naudanlihantuotanto ovat ja tulevat jatkossakin olemaan Suomen ja erityisesti Keski- ja Pohjois-Suomen maatalouden peruspilarit. Tällä hetkellä naudanlihantuotannon tulevaisuus näyttää suhteellisen hyvältä ja erityisesti emolehmätuotanto kiinnostaa maatalousyrittäjiä yhä enenevässä määrin. Maidontuottajia näyttäisi jatkossakin siirtyvän jonkin verran emolehmien kasvattajiksi. Lisäksi jo naudanlihantuotantoa harjoittavia tuottajia kiinnostaa investoiminen emolehmänavettaan ja suuntautuminen emolehmien kasvattamiseen. Emolehmätilojen määrän ja koon uskotaan jatkossa kasvavan. Naudanlihantuotannon kannattavuus ja ympäristökysymykset vaativat kuitenkin kehittämistoimia jatkossa (Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseutuohjelma ). 3

4 Naudanlihan tuotanto ja kulutus Suomessa Naudanlihan tuotanto ja kulutus, milj. kg Tuotanto Kulutus Varastot Kulutus Tuotanto 9 8 liukuva 3 kk keskiarvo +3,2 % (kulutus)* 120, % (tuotanto)* 100,0 6 80, ,0 3 40, ,0 0 *) muuutos-% vuoden alusta 2007/ , Lähde: TIKE, ETL, Suomen Gallup Elintarviketieto Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kannattavan naudanlihantuotannon perustana on suunnitelmallisuus ja yritystoiminnan jatkuva kehittäminen. Jos toimintaa ei mitata, sitä ei voi parantaa. Kaiken tekemisen tulisi pohjautua ennen päätöksentekoa ja toteuttamista tehtyihin suunnitelmiin. Toimintaa pitää arvioida ja työllä on oltava selkeät tavoitteet. Tavoitteiden asettamiseen vaikuttaa näkemys siitä, mitä yrityksen tulee olla jatkossa. Naudanlihantuotannon tuloksia seurataan erilaisilla mittareilla, kuten lihatuotoilla, lopputuotteen laadulla, eläinten terveydellä ja taloudellisilla laskelmilla. Tuotannon kokonaissuunnittelu ja oman tilan talouden tuntemus ovat keskeinen osa tilan johtamista. Menestyvän tilan tunnusmerkki on aktiivinen muiden maatilayritysten parhaiden käytäntöjen selvittäminen. Jos maatilalla analysoidaan vain omia tuloksia ja uudet tavoitteet asetetaan pelkästään niiden perusteella, kilpailukyky voi jäädä jälkeen muista. Kestävän tuotannon tärkein mittari on tuotannon kannattavuus. Lyhyellä aikavälillä vähimmäisvaatimuksena on, että myyntitulot kattavat muuttuvat kustannukset. Naudanlihantuotannon muuttuvista kustannuksista suurin erä on rehu- ja ruokintakustannus. Kotoisen rehun tuotantokustannukseen viljelijä voi vaikuttaa valinnoillaan. Ostorehujen ja muiden ostettujen panosten hintoihin viljelijä ei sen sijaan voi juurikaan vaikuttaa. Muita asioita, joita tässä kustannusjahdissa tulee tarkastella, ovat rakennuskustannukset mukaan lukien erilaiset ruokintateknologiaratkaisut, suunnitelmallinen tuotanto, eläinaines sekä eläinten terveys ja hyvinvointi. Mahdollisuudet tuotantokustannusten alentamiseen ovat olemassa, sillä nykytilanteessa tilojen välillä on merkittäviä eroja parhaiden ja heikoimpien tilojen välillä. 4

5 Naudanlihantuottaja joutuu tekemään monia päätöksiä ennen yrittäjäksi ryhtymistään. Näitä ovat muun muassa tuotantomuodon valinta, tuotantorakennusten sopivuus ja niihin liittyvät mahdolliset uudet investoinnit, ruokintastrategian valinta ja siihen kytkeytyvä pellon käytön sekä ruokintalaitteiden suunnittelu. Lisäksi naudanlihantuottaja joutuu tekemään jatkuvasti lukuisia muita päätöksiä ottaessaan huomioon maataloustuotantoa ohjaavat tukipoliittiset päätökset, naudanlihan hintaan vaikuttavat tekijät sekä yhteistyökumppaneiden saatavuuden ja mahdollisten koneurakoitsijoiden käytön. Suomen elintarviketuotannon haasteena globaalissa kilpailussa ovat vaikeat luonnonolot, eriytynyt markkina-alue ja historiallisista syistä johtuva epäedullinen tilarakenne. Kilpailukykyhaittaa voidaan pienentää alkutuotantoa kehittävillä toimilla ja luonnonolosuhteista johtuvia taloudellisia menetyksiä voidaan pyrkiä kompensoimaan maatalouspolitiikan toimenpiteillä. Menestyminen Euroopan yhteismarkkinoilla, jossa kilpailu kiristyy ja tuottajahinnat laskevat, edellyttääkin huomion kiinnittämistä entistä tarkemmin tiloilla tuotettujen tuotteiden yksikkökustannuksiin ja mahdollisuuksiin alentaa niitä. 5

6 Ongelmapuu: Naudanlihantuotannon kannattavuus. Korkea tuotantokustannus heikentää tilojen kannattavuutta Kotimainen naudanlihantuotanto vähenee Jalostava teollisuus vaikeuksissa Naudanlihan tuotantokustannus on liian korkea Rehukustannus on liian korkea Rakennussuunnittelu ja kustannusvertailu ovat puutteellisia Osalla tiloista tuotantotulokset ovat heikkoja Talousseuranta on puutteellista Heikko satotaso suhteessa tuotantopanoksiin Ei työkaluja kustannusvertailuun Ruokinnansuunnittelu puutteellista Ei tiedosteta talousseurannan merkitystä Epäedullinen tilusrakenne Liian korkea työ- ja konekustannus Rehun heikko säilönnällinen ja ruokinnallinen laatu Puutteellinen rehuntuotannon suunnittelu Ei määrän ja laadun seurantaa Suunnittelu epätäydellistä viivästyttää rahoituspäätöksiä Suunniteluun ei käytetä riittävästi aikaa Puute osaavista suunnittelijoista Ei pitkäjänteistä suunnittelua tuotannossa Tuotantoon sopimattomat rakennusratkaisut Ongelmat eläinten terveydessä ja hyvinvoinnissa Emolehmätiloilla eläinaines heikko, väärä sonninvalinta Suuri vasikkakuolleisuus Vasikkahävikki kolmivaihekasvatukse ssa Ei saatavilla työkaluja tilatason laskentaan Investointien kannattavuus, panos tulos Innovatiivista ajattelua lisää Tuotannon tunnusluvut tavoitteelliseksi Yrityksen johtaminen ei riittävän suunnitelmallista, tiedon käyttämättömyys 6

7 3. Hankkeen tavoitteet Kehittämishanke on osana INNO-NAUTA hankekokonaisuutta ja sen yhteistä tavoitepuuta. Hankkeen tavoitteena on naudanlihantuotantokustannusten alentaminen 20 prosentilla. Tuotannon kannattavuus paranee Luo edellytykset tuotannon säilymiselle ja motivaation kasvulle Mahdollistaa kotimaisen raakaaineen varaan perustuvan jatkojalostuksen 7

8 Tavoitepuu: Naudanlihantuotannon kannattavuus Tuotannon kannattavuus paranee Luo edellytykset tuotannon säilymiselle ja motivaation kasvulle Mahdollistaa kotimaiseen raakaaineeseen perustuvan jatkojalostuksen INNO-NAUTA Tuotantotalous Rehuntuotanto Peltoviljelyn optimiratkaisut Rakenne Tila & kasvatus & kasvattamo - Rakentaminen Eläinaines * määrä * laatu *hinta *omistus Yritysjohtaminen Satotasojen nostaminen & laatu /Biotekniikka Kehitetään rehusadon määrän ja laadun seurantaa. Kasvuohjelmat. Tyyppiratkaisuja Videoesittely kohteista / vrt. tilavierailujen tuotteistus Lihantuotantotilan yrityspeli netissä Eläinaines mm. vasikkasaanto, päiväkasvut, rakenne Johtaminen ja osaaminen Bencmarking talousideointia maatalouden ulkopuolelta Tilojen välinen yhteistyö ja urakointi Selvitetään mahdollisuudet uusien ja vaihtoehtoisten rehukasvien viljelyyn Nurmikasvilajit Laiduntaminen Edistetään kokoviljasäilörehun käyttöä + optimi ruokintatäydennys Automaatio /rehukeskus, jako & punnitus eläimet ja rehut ym. Työkaluja rakenteiden kustannusvertailuun. Kehitetään vasikoiden kasvatusmenetelmiä. Selvitetään tiloilla käytössä olevien uusien menetelmien ja toimintamallien toimivuus ja yleistettävyys. Käsittelytilojen toteuttaminen Emokolmion optimaalinen toteuttaminen. (rotu-, toiminta-, ruokinta- ja talousmalli) Risteytystuotanto Teurastulokset Rehuhyötysuhde & rotuyhdistelmät Tavoitteet, tulokset ja seuranta tuotantoon Sopimuskasvatus - siitossonnikasvatus - hiehokasvatus Yrittäjyys ja innovaatiot Parannetaan viljelijöiden ruokinnan suunnittelu / toteutus -osaamista. 8 uudet tuotantomallit ja -ratkaisut tilatason laskelmamallien luominen koulutus, opintoretket pienryhmätoiminta tiedon hyödyntäminen tiedon levittäminen hyvistä ratkaisuista Strategia analyysit valinnat mittaus ja operatiivinen johtaminen Parantuntunut taloudellinen kilpailu- ja riskien sietokyky sekä tuottavuus.

9 4. Hankealue ja edunsaajat Hankealueena ovat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Savo. Hankkeen kohderyhmiä ja suoria edunsaajia ovat kaikki hankealueen naudanlihantuottajat. Lisäksi hankkeesta hyötyvät myös maidontuotanto- ja kasvinviljelytilat. Toisena kohderyhmänä ovat lihan- ja maidontuotantotilojen kanssa työskentelevät neuvojat ja rakennussuunnittelijat eri organisaatioissa. Tiivis yhteistyö ja informoiminen hankkeen aikana hyödyttävät välillisesti tuottajia, kun neuvojat pystyvät paremmin tukemaan tiloja muutosprosessin hallinnassa. Hankkeen edunsaajiin kuuluvat myös elintarviketeollisuuden toimijat, teurastamot ja meijerit, sekä maatalousoppilaitokset. 5. Hankkeen sisältö ja toteutus Hankkeessa on 8 eri kehittämisosioita, jotka tähtäävät ongelmapuussa esitettyjen ongelmien ratkaisemiseen ja edistävät hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Kehittämisosiot: 1. Vaihtoehtoisten rehukasvien viljely 2. Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen 3. Työnkäyttö ja tuotannon kannattavuus naudanlihantuotannossa 4. Kotimaisen pihvilihan tasainen markkinoille tulo 5. Pikkuvasikoiden uudet kasvatusmuodot terveys, hyvinvointi ja hoitotyö 6. Tuotantokustannusten ja kannattavuuden seurantaa pilottitiloilla erilaisia työkaluja käyttäen 7. Suunnitelmallisen risteytystuotannon lihasaannot ja taloudellinen merkitys emokolmion eri portaissa 8. Ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin huomioiva kustannustehokas rakentaminen (K1) Vaihtoehtoisten rehukasvien viljely (toteutuksesta vastaava taho MTT) (osion kustannus ) Ilmaston lämpenemisen seurauksena Suomessa saattaa jatkossa olla mahdollista viljellä ainakin jossakin mittakaavassa uusia rehukasveja kuten maissia. Kotoisen valkuaisrehutuotannon näkökulmasta myös rypsin ja erityisesti syysrypsin viljely voisi lisääntyä myös pohjois-suomen alueella. Lisäksi viljan ja viljapohjaisten väkirehujen hinnan vaihtelut pakottavat tuottajia etsimään mahdollisuuksia vaihtoehtoisten rehujen käyttöön. Tässä osiossa selvitetään mahdollisuudet uusien ja uusvanhojen vaihtoehtoisten rehukasvien viljelyyn. Esimerkiksi rehujuurikkaalla ja perunalla olisi saavutettavissa suuret rehuyksikkösadot hehtaaria kohti. Rehujuurikasta käytetään nautojen ruokinnassa esimerkiksi Irlannissa. 9

10 Toteutus: Selvitetään rehujuurikkaan ja maisiin satotasot Suomen olosuhteissa. Kartoitetaan rehujuurikkaan ja perunan soveltuvuutta nautatilan viljely- ja ruokintaketjuun. 1. Rehujuurikkaan satotaso selvitetään MTT:llä koeruutumittakaavaisessa viljelykokeessa. Viljelykokeet toteutetaan Pohjois-Savossa (Maaninka), Pohjois-Pohjanmaalla (Ruukki) ja Etelä- Pohjanmaalla (Ylistaro). Viljelykokeet toteutetaan vuosin 2010 ja Kartoitetaan mahdollisuuksia maissin rehuviljelyyn Keski- ja Pohjois-Suomen alueella. Koeruutumittakaavaiset kokeet suoritetaan MTT:llä Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Kokeella selvitetään rehumaissin satotasoa ja sadon laatua erilaisilla lannoitustasoilla ja eri maissilajikkeilla. Viljelykokeet toteutetaan 2010 ja Selvitetään minkälaisia kokemuksia tiloilla on rehujuurikkaan, perunan ja maissin käytöstä Selvitetään rehujuurikkaan ja perunan laajamittaisempaan käyttöön soveltuvat tuotanto- ja ruokintaketjut. Selvitettäviä asioita ovat mm. Viljelyyn soveltuvat koneketjut (onko esim. mahdollisuutta siirtää sokerijuurikkaan viljelyyn Etelä-Suomessa käytettyä konekapasiteettia rehujuurikkaan tuotantoon). Juurikkaan ja perunan säilöntävaihtoehdot (rehujen täytyy säilyä hyvälaatuisina talvikuukausien ajan). Rehujen sisältämä multa ja sen haitalliset vaikutuksen säilöntään ja ruokintaan (esim. Irlannissa on käytössä seosrehuvaunun osana pesulaite, jolla juurikkaiden multa pestään pois). 4. Selvitetään syysrypsin käyttömahdollisuutta eläinten valkuaisrehuna pohjoisessa. Syysrypsin viljelystä on havaintoja ainakin Keski-Pohjanmaalla, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalta. Virallisia tuloksia ja viljelysuosituksia alueelle ei ole. Käytännönläheinen koe toteutetaan yhteistyössä yksityisen viljelijän kanssa hänen pelloillaan Keski-Pohjanmaalla. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää myös Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon alueella. Saatuja ainutlaatuisia tuloksia (talvehtiminen, sadon määrä ja laatu) peilataan myös MTT Ylistaron syysrypsikokeiden tuloksiin. Osiossa tehdään laskelmia rehukasvien käytön taloudellisuudesta. Osion tuloksena saadaan suositukset ja ohjeet uusien rehukasvien käytöstä naudanlihantuotannossa. Osion toteutuksesta vastaa MTT. (K2) Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen (MTT) (Osion kustannus ) 10

11 Lannoitteiden hinnan nousu luo paineita ilmakehän typpeä sitovien ja hyödyntävien palkokasvien käytölle. Varsinkin Pohjois-Suomessa palkokasvien käyttöä on kuitenkin rajoittanut niiden heikohko talven kestävyys ja epävarmuus peltoviljelyssä. Nautojen ruokinnassa apilalla ja muilla palkokasveilla päästäisiin yhdenmukaisiin tuotantotuloksiin heinäkasvien kanssa, mutta palkokasvien käyttöä rajoittavat nimenomaan viljelytekniset haasteet. Tässä hankeosiossa selvitetään, millaisilla palko- ja heinäkasvilajien yhdistelmillä voitaisiin päästä korkeisiin ja laadukkaisiin kuiva-ainesatoihin Pohjois-Suomen olosuhteissa. Osiossa selvitetään nimenomaan laidunnukseen sopivia kasvilajiyhdistelmiä. MTT:n Ruukin toimipisteessä on vuosina toteutettu kolmevuotinen koesarja, jossa vertailtiin erilaisten nurmiheinä- ja nurmipalkokasvien satotasoja, sadon ravitsemuksellista koostumusta ja talvenkestävyyttä. Kokeessa olivat heinäkasveista mukana timotei ja ruokonata, joita viljeltiin joko puhtaana kasvustona tai seoksena palkokasvien kanssa. Palkokasveista kokeessa olivat puna-apila, valkoapila, alsikeapila, keltamaite sekä kaksi erilaista sini- ja sirppimailasen risteytystä (virolaiset lajikkeet Karlu ja Juurlu). Ruutumittakaavainen koe toteutettiin siten, että tulokset olisivat sovellettavissa nimenomaan laidunnukseen (koeruudut niitettiin useita kertoja kasvukauden aikana). Kokeen rehunäytteet on analysoitu ja satotasot mitattu, mutta tulosten laskenta, tulkinta ja käytäntöön soveltaminen ovat rahoituksen puuttuessa jääneet tekemättä. Tämä työ tullaan tekemään tässä hankkeessa, koska nyt on tärkeää saada tietoa valkuaiskasvien käyttömahdollisuuksista nurmiviljelyssä. Tuloksien perusteella tarkastellaan myös yksi- ja monivuotisten palkokasvilajien käyttöä erityisesti pihvikarjan laidunnuksessa. Kokemuksia ja tietoa voidaan kerätä myös tiloilta, jolloin saadaan tukea käytännön sovelluksiin ja ohjeisiin. Osion tuloksena saadaan suositukset ja ohjeet kokeessa mukana olleiden nurmipalko- ja nurmiheinäkasvilajiyhdistelmien viljelykäytöstä ja soveltuvuudesta Pohjois-Suomen olosuhteisiin. Osion toteutuksesta vastaa MTT. (K3) Työnkäyttö ja tuotannon kannattavuus naudanlihantuotannossa (TTS, MTT) (Osion kustannus ) Tässä kokonaisuudessa selvitetään tiloilla käytössä olevien menetelmien ja toimintamallien toimivuutta ja yleistettävyyttä. Näiden selvitysten perusteella voidaan todeta, ovatko uudet mallit suositeltavia yleisempään käyttöön nautatiloilla. Lisäksi kehitetään työkaluja rakenteiden kustannusvertailuun. Osioon pyritään saamaan mukaan 20 lihanautatilaa hankealueelta. Tulokset toimivat pohjatietona naudanlihantuotannon talous- ja kannattavuuslaskelmissa. Nykytilanteessa ongelmana on, että likvi- ym. laskelmien pohjaksi ei ole välttämättä saatavilla riittävän luotettavaa pohjatietoa erityyppisistä emolehmäkasvattamoista, vaan laskelmat perustuvat yleisiin keskiarvoihin. Lihanautojen loppukasvatustiloilla selvitetään miten ryhmäkoko vaikuttaa loppukasvatettavien sonnien käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. Toteutus emolehmätilat: 11

12 Selvitetään erityyppisten kasvattamoiden toimivuutta. Selvityksessä ei puututa kovin paljon varsinaiseen rakentamiseen, vaan ennen kaikkea tehtyjen ratkaisujen toimivuuden tarkasteluun, ongelmakohtien kartoittamiseen ja ratkaisumallien suunnitteluun. Selvitettäviä vaihtoehtoja ovat mm. uudentyyppiset rakennusmallit (esim. kaarihallit), joilla pyritään edulliseen rakentamiseen. Selvitetään tilojen toimintatavat, työketjut, olosuhteet, tilan logistiset järjestelyt, käytetty teknologia ja töiden organisointi (oma työ/ulkoistaminen). Tilan toiminnasta laaditaan prosessikuvaus, josta voidaan hahmottaa toimintakokonaisuus. Taustatietoina selvitetään menetelmien valinnan taustat, tilan oma arvio menetelmien toimivuudesta sekä tavoitteet. Pyritään selvittämään erilaisten muuttuvien kustannusten (erityisesti työmäärä/eläinmäärä/vuosi) ja investointikustannusten toteutuneita tasoja käytännön tiloilla. Tehdään työaikamittauksia sekä päivittäisistä että harvemmin toistuvista hoitotöistä. Tuottajat pitävät työaikakirjanpitoa sopimuksen mukaan. Työaikakirjanpitoa käytetään mm. töiden toistuvuuden ja soveltuvin osin myös työnmenekin määrittämiseen. Työn fyysistä kuormittavuutta tutkitaan tarpeellisin osin OWAS-menetelmällä. Suomalainen OWAS-menetelmä on työasentoja kartoittava ja luokitteleva tutkimusmenetelmä, joka soveltuu erityisesti liikkumista edellyttäviin kokovartalotöihin. Työasentoanalyysin tarkoituksena on tunnistaa asentokuormituksen kannalta ongelmalliset työasennot ja työnvaiheet. Tietoja käytetään erityisesti työtapojen ohjeistukseen mutta myös erilaisten työvälineiden vertailuun. Lisäksi työntekijöiden kokema työn kuormitus määritetään Borgin RPE-asteikolla; menetelmä kuvaa koettua paikallisen lihastyön, sydämen ja hengityselimistön kuormituksen sekä staattisen asentokuormituksen yhteisvaikutusta. Pyritään selvittämään eläinten käyttäytymistä erilaisissa työ- ja hoitotilanteissa ja kartoittamaan esiintyviä riskejä sekä eläinten että hoitajan työturvallisuuden kannalta (kuolemantapauksia on sattunut liian usein). Työnkäytön mittausten ja eläinten käyttäytymisen yhdistäminen, asiallisten käsittelylaitteiden merkitys. Toteutus loppukasvattamot: Lihanautojen loppukasvatustiloilla tehtävien selvitysten ja eläinten käyttäytymistarkkailujen perusteella selvitetään miten ryhmäkoko vaikuttavaa loppukasvatettavien sonnien hyvinvointiin ja käyttäytymiseen. Tuloksena saadaan tietoa erityyppisten emolehmäkasvattamoiden rakennus- ja työkustannuksesta ja työhyvinvoinnista. Tietoa hyödynnetään mm. kannattavuuslaskelmien pohjatietona. Lisäksi saadaan tietoa eläinten hyvinvoinnista erilaisissa tuotantotiloissa. Työnkäyttöön ja tuotannon talouteen liittyvistä selvityksistä vastaa Työtehoseura (TTS Tutkimus). Eläinten käyttäytymiseen ja hyvinvointiin liittyvistä mittauksista loppukasvatustiloilla vastaa MTT. 12

13 (K4) Kotimaisen pihvilihan tasainen markkinoille tulo (MTT, TTS) (Osion kustannus ) Kotimaiselle korkealaatuiselle pihvilihalle on kasvavat markkinat. Rajoittavana tekijöinä ovat markkinoille tulevan pihvilihan määrä ja tarjonnan tasaisuus. Suomalaiset kuluttajat arvostavat Suomessa tuotettua lihaa sen puhtauden ja turvallisuuden perusteella. Kotimaisen lihan imagon takia kuluttajille tulee pystyä tarjoamaan jatkuvasti korkealaatuista naudanlihaa. Pihvilihan ja naudan arvo-osien tuonti Suomeen on kasvanut tasaisesti menneen vuosikymmenen aikana. Emot poikivat keväällä, jolloin teuraaksi tulevat pihvinaudat keskittyvät syksyyn. Talvi- ja kevätkuukausille tarvitaan lisää liharotuisia pihvinautoja. Korkealaatuisen kotimaisen pihvilihan markkinat vaativat ympärivuotisen tasaisen tarjonnan, joka on vaikea täyttää perinteisestä tuotantomallistamme johtuen. Emolehmätuotantomme tarvitsee ohjausta ja tiedon keräämistä tuotannon kehitykseen ja tehokkuuden luomiseen. Toinen kehitettävä asia on pihvirotuisten sonnien ja hiehojen loppukasvatukseen vaikuttaminen. Keväällä syntyneiden vasikoiden teuraskasvatuksessa voitaisiin huomioida suunnitelmallisesti kasvatusajan pituus. Kasvatusaikaa voidaan pidentää tai lyhentää niin, että teurastusajankohta saadaan talvi- ja kevätkuukausille. Kasvatusajan pituuteen voidaan vaikuttaa huomioimalla ruokinta, eläinten rotu ja sukupuoli sekä perimän vaikutukset. Nykytilanteen ongelmia ympärivuotisessa pihvilihatuotannossa: Kokonaistaloudellinen tarkastelu puuttuu emolehmä- ja pihvilihan tuotannosta Lehmät poikivat keväällä teuraat tulevat vain osan aikaa vuodesta Syys- / jaksotetun poikima-ajan käytännön vaatimuksista ja kannattavuudesta ei ole olemassa kotimaista tietoa Pihvirotuisten eläinten loppukasvatuksen vaihtoehtojen mallit puuttuvat Poikimisen ajoittaminen muuhun ajankohtaan kuin kevääseen tuo ylimääräisiä haasteita tuotantoon, eikä asiasta ole olemassa kotimaista koottua tietoa. Syyspoikimiseen liittyy sekä tuotannollisia että taloudellisia riskejä, joten asiasta tarvitaan nopeasti suomalaiset tuotantoolosuhteet huomioon ottavaa tietoa ja laskelmia. Avoimia kysymyksiä ovat muun muassa: Miten erikokoiset yksiköt hyötyvät poikimisten jaksottamisesta ja eläinten uudenlaisesta ryhmittelystä ja mikä on järkevästi mahdollista? Voidaanko ja minkä kokoluokan tiloilla poikimisten jaksottamisella parantaa esim. työmäärien ja rahavirtojen tasaisuutta? Mikä on tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattavin ajankohta syyspoikivalle ryhmälle? Miten vasikan vieroitusikä vaikuttaa tuotannon talouteen? Tarkastellaan, saadaanko syyspoikivuuden ja heikkotuottoisten laidunalueiden yhdistämisestä taloudellista ja tuotannollista etua emolehmätuotannossa. Tämän osion tavoitteena on selvittää jaksotetun poikima-ajankohdan toimintatavat ja -kannattavuus korkealaatuisen kotimaisen pihvilihan ympärivuotisen tarjonnan turvaamiseksi. Toteutus: 13

14 1. Syyspoikivuus emolehmätiloilla Käytännön tiloilla, 1-3 pilottitilaa, tehtävä selvitys syyspoikivuuden sopivuudesta ja taloudellisuudesta. Tiloilla tehdään nykytilan kartoitus poikimisjaksoista. Mitkä ovat tulokset ja mitä ongelmia on havaittu. Asetetaan tavoitteet syyspoikivuudelle. Kuvataan tiloilla kevätpoikivien ja syyspoikivien tuotantoprosessit, joita verrataan toisiinsa toiminnallisista ja taloudellisista näkökohdista. Mitattavia asioita ovat: o vasikoiden vieroitusikä ja vieroituspainot o emojen kunto ja paino o tiinehtyvyys o rehun kulutus o tilan käyttö tuotantorakennuksissa, erityisesti vasikoiden olosuhteet. Vasikoiden ruokinnan toteutus sekä karkea- että väkirehujen osalta. Väkirehun menekin seuranta ja vertailu kevät- ja syysvasikoiden välillä. Mallinnetaan vasikan vieroitusiän vaikutusta syyspoikivan emolehmän kannattavuuteen. Rehuntuotannon optimointi syyspoikiville. Selvitetään onko tiloilla mahdollisia eroja, syyspoikivien rehustuksen käytännöntoteutuksessa. Verrataan eri poikimisajankohdan merkitystä syyspoikivuuden käytännön onnistumiseen ja talouteen. Muodostetaan syyspoikivuuden taloudellisesti ja tuotannollisesti optimiajankohta. Selvitetään minkälaisia vaihtoehtoja on syyspoikivien kesäaikaiseen ruokintaan Luonnon- ja rantalaidunten yhdistäminen syyspoikivuuteen. Mitataan tuotannollisia (samat mittarit kuin yllä) ja taloudelliset vaikutukset tuotantoon. Kiinnitetään erityishuomio emojen kokoon sekä ylläpitotarpeen muodostumiseen. Taloudellisten laskelmien pohjalta muodostetaan break even hinta, jolla syksyllä syntyvä vasikka kannattaa tuottaa. Työajan seurantaa ja työaikamittauksia tehdään sekä päivittäisistä että harvemmin toistuvista hoitotöistä. Hanketyöntekijät keräävät tietoja tilalta ja tuottajat pitävät työaikakirjanpitoa sekä kirjaavat asioita sopimuksen mukaan. Lisäksi pyritään mahdollisuuksien mukaan seuraamaan eläinten kasvua, terveyttä ja hyvinvointia. Osiossa kerättyjen tietojen sekä IN Tiedotus-hankkeessa tehdyn kirjallisuusselvityksen pohjalta mallinnetaan syyspoikivuuden taloudellista kannattavuutta. Tiedon keräämistä ja seurantaa tehdään koko hankekauden ajan, jotta saadaan varmuutta toistojen kautta. 2. Loppukasvatuksen optimointi Loppukasvatuksen taloudellinen tarkastelu 14

15 Ruokinnan, rodun ja kasvatusajan optimointi suunnitellaan kirjallisuusselvitysten pohjalta. Sovelletaan kotimaisiin olosuhteisiin, ottaen huomioon ruhovaatimukset. Tuloksena saadaan ohjeistus syyspoikivuuden sopivuudesta suomalaisille emolehmätiloille. Millä edellytyksillä, minkälaisiin olosuhteisiin ja minkälaisille tiloille se soveltuu? Mitä ovat tärkeimmät asiat, joihin tulee kiinnittää huomiota? Osio toteutetaan MTT:n, Työtehoseuran (TTS)ja pilottitilojen yhteistyönä. MTT eläinten tuotantotuloksiin liittyvästä tarkastelusta. TTS:n vastuualueeseen kuuluvat työntutkimus ja eri kustannusvaikutusten arviointi. (K5) Pikkuvasikoiden uudet kasvatusmuodot terveys, hyvinvointi ja hoitotyö (MTT, TTS) (Osion kustannus ) Suomen lihan- ja maidontuotannosta karsiutuu vuosittain noin lypsykarjatilalta lähtöisin olevaa vasikkaa tai nuorta nautaa. Yli neljä prosenttia vasikoista poistuu jo ennen korvamerkintää. Vasikkakasvattamoissa kuolee noin puolen vuoden ikään mennessä keskimäärin kuusi prosenttia vasikoista ja saman verran loppukasvattamoihin viedyistä vasikoista kuolee tai lopetetaan tilalla. Naudanlihantuotannon menetykset ja kuolleisuuden aiheuttamat taloudelliset tappiot saattavat nousta huomattavan suuriksi. Pelkästään vasikkakasvattamoissa tulonmenetys jokaista menetettyä vasikkaa kohti on euroa. Vasikkakuolemien suurin syy on vasikoiden hoito. Vasikan jatkokehityksen kannalta on tärkeää, millaisessa paikassa vasikka syntyy ja saako se kunnollista ternimaitoa tarpeeksi ja riittävän ajoissa. Lihantuotantoketjun kannalta on tarpeellista selvittää vasikkakasvattamoihin tulevien ternivasikoiden vasta-ainetasot, jotta vastasyntyneiden vasikoiden alkuhoitoa voidaan asianmukaisesti kehittää ja tarvittaessa korjata. Vasikkatilojen sopivuus tuotantorakennukseen ja valittuun tuotantoteknologiaan nousevat entistä tärkeämpään osaan, kun karjakoko kasvaa. Rakennussuunnittelu - sekä teknologinen että olosuhteisiin liittyvä - on keskittynyt tuottaviin lypsylehmiin, ja nuorkarjatilojen suunnittelu on jäänyt vähemmälle huomiolle. Vasikkatilat ovat usein alimitoitettuja, mikä johtaa vasikoiden tautipaineen kasvuun. Lisäksi vasikoiden hoito on työlästä ja työn kuormittavuus on suuri. Selväpiirteisistä ja järkevän työnkäytön omaavista ratkaisuista ja rakenteista on puute. Vasikoiden olosuhteisiin sijoitettu panos saadaan myöhemmin takaisin myös lisääntyneenä tuottona. On olemassa selkeä tarve selvitystyölle, jossa keskitytään sekä eläinten hyvinvoinnin että työntekijöiden kannalta toiminnallisiin ja teknisiin ratkaisuihin vasikkatilojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Osiossa kehitetään pikkuvasikoiden kasvatusmenetelmiä, jotka voidaan toteuttaa tarpeen mukaan joko olemassa oleviin tiloihin tai täysin erillisinä ratkaisuina. Lisäksi selvitetään maitotiloilta vasikkakasvattamoihin tulevien ternivasikoiden veren vasta-ainetasoja. Tavoite ja toteutus: Vasikoiden kasvatustilat ja hoitomenetelmät ovat usein monin tavoin puutteellisia eläimen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Usein ongelmana on tilojen ahtaus, kun laajentamisen 15

16 jälkeen nuoren karjan määrä osoittautuu suuremmaksi kuin on arvioitu. Myös tilojen vetoisuus, kosteus, huono ilmastointi ja kuivituksen puute ovat yleisiä ongelmia. Huonot olosuhteet altistavat erityisesti hengitysteiden sairauksille ja suolistoperäisille sairauksille. Alkukasvatusolojen puutteellisuudella on myös suuri taloudellinen merkitys. Heikot kasvatusolot lisäävät vasikkakuolleisuutta, ja sairastelu hidastaa eläinten kehitystä. Lisäksi vasikoiden hoito on usein työlästä ja työn kuormittavuus on suuri. Uudenlaisia ratkaisuja tarvitaan sekä olemassa oleviin tiloihin yhdistettäviksi että erilleen sijoitettaviksi. Tässä osiossa vertaillaan uudenlaisia kasvatusvaihtoehtoja eläinten hyvinvoinnin ja terveyden, sekä tilojen toiminnallisuuden ja työnkäytön kannalta. Aiemmista selvityksistä ei ole saatavilla Suomen olosuhteisiin, eläinainekseen ja suomalaiseen kasvatusmalliin soveltuvaa tietoa, jonka perusteella muualla käytettyjen vaihtoehtojen rakentamista ja käyttöä voitaisiin ohjeistaa. Tärkeimpänä tavoitteena on kehittää Suomen oloihin ja käytäntöihin sopivia pikkuvasikoiden kasvatusmenetelmiä, jotka voidaan toteuttaa tarpeen mukaan joko olemassa oleviin tiloihin tai täysin erillisinä ratkaisuina. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, jotka parantavat vasikoiden kasvatusolosuhteita, terveyttä ja hyvinvointia, mutta säästävät työnmenekkiä ja vähentävät hoitotyön kuormittavuutta. Tavoitteen saavuttaminen parantaa tuotannon taloudellista kannattavuutta Toimenpiteet: Tuotantokoe, jossa selvitetään vasikoiden kasvua, terveyttä ja hyvinvointia kahdessa eri kasvatusympäristössä: 1. perinteinen karsinakasvatus lämpimässä navetassa 2. kasvatus ulkona vasikoille suunnitelluissa hutcheissa (igluissa) Työtekninen toimivuus eri kasvatusvaihtoehdoissa. Osiossa tehdään työaika- ja kuormittavuusselvityksiä sekä toiminnallisuustarkastelua vasikkakasvattamoissa hankealueella. Kasvatusvaihtoehtojen toimivuuden ja taloudellisuuden arviointi. Laaditaan malliratkaisuja käytäntöä varten. Mallinnetaan pilottitilojen avulla erillisiä viileitä vasikkaosastoja maitotilojen tarpeisiin. Selvitetään maitotiloilta tulevien ternivasikoiden terveyttä ja veren vasta-ainetasoja. MTT vastaa tuotantokokeiden järjestämisestä ja eläintuotantoon liittyvistä tuloksista. TTS:n vastuualueeseen kuuluvat pilottitiloilla tehtävä työntutkimus, käytännön toteutusvaihtoehtojen suunnittelu ja kustannusvaikutusten arviointi. MTT:n toimesta selvitetään maitotiloilta tulevien ternivasikoiden terveyttä ja veren vasta-ainetasoja. Tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti jo olemassa olevien vasikanhoitotilojen parantamisessa, mutta myös uusien rakennus- ja laajennusprojektien yhteydessä. Tulokset julkaistaan MTT:n Maa- ja elintarviketalous -sarjassa. Tuloksia julkaistaan myös neuvonnallisena maataloustiedotteena Työtehoseuran julkaisusarjassa. Tuloksista tiedotetaan aktiivisesti kirjoittamalla ammattilehtiartikkeleita ja esittelemällä tuloksia seminaaritilaisuuksissa. 16

17 (K6) Tuotantokustannusten ja kannattavuuden seurantaa pilottitiloilla erilaisia työkaluja käyttäen (MTT) (Osion kustannus ) Kehittämishankkeessa luodaan tarvittavia laskentataulukoita ja työkalupohjia InnoNauta Koulutus hankkeessa toteutettavaa talouskoulutusta varten. Laskelmia käytetään myös pilottitiloilla tehtävissä tuotantokustannusten seurannoissa. Hankkeessa selvitetään erilaisten tilojen laskennan kautta, minkälaisia tuotantokustannuksia ja katteita naudanlihantuotannossa on ja pyritään analysoimaan mistä suurimmat erot syntyvät. Laskennan avulla voidaan paremmin mallintaa ja ohjeistaa tuotannon kehittämistä kannattavalle pohjalle. Tavoitteena on, että viljelijät voivat ja osaavat koulutuksen jälkeen käyttää laskentapohjia itsenäisesti omalla tilallaan ja hakea omalle tilalleen sopivia optimaalisia viljely- ja tuotantoratkaisuja muuttuvissa markkinatilanteissa. Laskentapohjia tehdään seuraavista osa-alueista: Peltoviljelyn optimointi - paljonko tuotetaan rehua ja mitä se maksaa - tuotantopanoksista saatu hyöty - missä vika jos ei onnistu Ruokinnan optimointi - miten ruokitaan, paljonko eri rehuja tarvitaan tilan eläinmäärillä - laiduntaminen Kotieläintuotannon tehokkuus - tuotto, paljonko lihaa, millaiset päiväkasvut ja mikä laatuluokitus - ravintoaineiden kierto tilalla, ravinnetaseet - mittarit tuotannon seurantaan Talous - tuotantokustannusten laskenta - katetuotto - tuotantotulosten ja rehun hinnan vaihtelujen vaikutus tilan talouteen - kassavirrat Tässä osiossa päivitetään 15 pilottitilalle tehty tuotantokustannuslaskelma, joka tehtiin TuKeVa Kumppanuus hankkeen (A-Tuottajat Oy) hanketiloilla v (Tuotantokustannustavoite oli 3,00 /kg ja parhailla tiloilla päästiin 4,5 /kg, TuKeVa Kumppanuus-hanke). Selvitys tehtiin tuolloin yhteistyössä MTT/Taloustutkimuksen kanssa ja toteutuksen teki LTK:n työntekijä. Nyt tehtävässä laskennassa verrataan vastaavan selvityksen tuloksia. Tavoitteena on saada kuva, miten suomalaisten naudanlihatilojen kilpailukyky on kehittynyt 15 mukana aiemmin olleella 17

18 tilalla niiden tehtyä voimakasta kehitystyötä mm. yksikkökokoa kehittämällä. Tavoitteena on löytää näistä tiloista esimerkkejä parhaimmista sopeutumisista koko ajan muuttuvassa toimintaympäristössä. Selvityksen tavoitteena on löytää uudet sopeutumismallit haasteelliseen kilpailutilanteeseen ja tuotantokustannusten alentamistavoitteeseen (-20 %) pääsemiseksi sekä pohjaksi erikoistuneen naudanlihantuotannon kehitystyölle tulevaisuudessa. Toisin sanoen selvityksen tavoitteena on luoda selkeä kuva naudanlihantuotannon nykytilasta vuosien 2008/2009 tasolla ja tulevaisuusanalyysi vuodelle 2018 tiloittain kehitystoimenpiteineen. Saatu tieto levitetään tehokkaasti InnoNauta Tiedotus-hankkeessa kaikille erikoistuneille naudanlihatiloille ja sidosryhmille. Selvitys vuoden 2008 vakiintuneesta tilanteesta voidaan toteuttaa vuoden 2009 aikana. Koska nämä 15 pilottitilaa edustavat pelkästään loppukasvatusta, otetaan nyt mukaan puhtaita emolehmätiloja 7-9 kpl ja heille tehdään vastaava laskelma pihvivasikan tuotantokustannuksesta. Näitä saatuja tuloksia voidaan käyttää pohjatietona, kun IN Koulutushankkeessa mukana olevat tilat tekevät vastaavaa laskentaa. Pilottitilojen avulla testataan laskelmapohjia ja yhdenmukaistetaan datan keräämistä. Pilottitiloja otetaan mukaan kaikista hankkeessa mukana olevista maakunnista. Pilottitilojen tulosten pohjalta analysoidaan tilakoon vaikutusta tulokseen, tuotantokustannukseen ja muuttuviin kustannuksiin. Erityinen huomio kiinnitetään viljelijäperheen palkkavaatimuksen ja sitoutuneen pääoman kustannusten osuuteen tuotantokustannuksessa. Mitä tukea yrittäjille voidaan tarjota ja on tarjottu tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitkä ovat kriittisimmät kohdat investointipäätösprosessissa? Kolme keskeistä seikkaa edistää merkittävästi päätöksentekoa: a. potentiaalisten tuottajien motivointi ja oikeiden toiminnallisten ratkaisujen löytyminen, vertaistuki b. riskianalyysi, jossa luodaan näkemys toimialan kehityksestä sekä tilan mahdollisuuksista c. kehitysohjelma, joka tukee päätös-, suunnittelu-, ja rakentamisprosessia Muuttuvat kustannukset: kaksi keskeistä muuttujaa ovat rehut sekä vasikat. Omien rehujen tehokas tuotanto ja optimaalinen yhdistäminen yhä kalliinpiin ostorehuihin ovat keskeistä rehukustannuksen hallinnassa. Rakennettavien yksiköiden käyttöaste on kustannustehokkuuden kannalta rehukustannukseen verrattava muuttuja. Käyttöasteen varmistaminen uusille investoinneille on tärkeää. Kiinteät kustannukset: rakennusinvestointien osalta kustannukset ovat nousseet merkittävästi ja investointituki on muuttumassa. Mikä on todellinen kiinteä kustannuksemme ja paljonko investointituki merkitsee tuotettua lihakiloa kohden (eri tiloilla)? Oman rehun tuotantoon sitoutuva konepääoma on merkittävä. Sen leikkaaminen yhteistyöllä ja uusilla menetelmillä on väistämättömän tarpeellista. 18

19 (K7) Suunnitelmallisen risteytystuotannon lihasaannot ja taloudellinen merkitys emokolmion eri portaissa (Osion kustannus ) Pihvilihantuotannossa pyritään risteytysten tehokkaaseen hyväksikäyttöön. Risteytysemo on parhaimmillaan kahden puhtaan liharodun risteytys ja on puhdasrotuiseen emoon verrattuna elinvoimaisempi, hedelmällisempi ja kestävämpi. Risteytykseen valitaan liharotuja, jotka ovat hyviä emo-ominaisuuksiltaan. Tällaisia rotuja ovat esimerkiksi Aberdeen Angus ja Hereford. Risteytysemon ei tarvitse olla paras mahdollinen lihantuotantoeläin, mutta sen tehtävänä on tuottaa parhaita mahdollisia teuraseläimiä, joten siitossonniksi valitaan lihantuotantoominaisuuksiltaan hyvä pääterodun sonni. Kun risteytysemo astutetaan kolmannen rodun sonnilla, syntyy kolmen rodun risteytysvasikka, jonka vieroituspaino on noin 20 % parempi kuin puhdasrotuisten eläinten. Isärotuna suositellaan yleensä käytettäväksi Charolais- tai Limousinrodun sonneja, joilla on hyvät lihantuotanto-ominaisuudet. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan olemassa tarkkaa tietoa tällä emokolmiomenetelmällä tuotettujen naudanruhojen taloudellisesta arvosta, joka perustuu ruhon luiden, rasvan ja punaisen lihan leikkuusaantoon. Ongelman ratkaisemiseksi ruholla tulee olla tarkkaan määritetty kaupallinen arvo, joka perustuu tarkkoihin ruhon osien leikkuusaantoihin. Tavanomainen, rutiininomaisesti teuraslinjalla tehty ruhon punnitus ja silmämääräisesti tehty EUROP-luokitus eivät ole riittävän tarkkoja ruhon kaupallisen arvon määrittämisessä. Tässä osiossa selvitetään pihvirotujen risteytystuotannon vaikutukset ruhon EUROPluokitukseen, leikkuusaantoon, ruhon kaupalliseen arvoon ja lihan laatuun. Selvityksessä mukana oleville eläimille tehdään normaalin teurastuskäytännön mukaiset toimenpiteet sekä ruhon kaupallinen leikkuu, jossa ruho leikataan eriarvoisiin lihalajitelmiin ja näiden suhteelliset osuudet määritetään. Lisäksi analysoidaan lihan laatua (ph, väri, marmoroitumisaste, mureus). Tutkimukseen valitaan puhdasrotuisia liharotueläimiä, sonneja, sekä suuresta että pienestä liharodusta. Tämän lisäksi valitaan kahden rodun risteytyseläimiä. Tulosten perusteella voidaan määritellä risteytystuotannon kannattavuutta sekä lihantuottajan että jalostavan teollisuuden kannalta. Tutkimusta varten pyritään löytämään pihvilihantuotantoa harjoittava tila, johon kyseiset kolme erilaista ryhmää saadaan kasvamaan yhtä aikaa. Tilalla seurataan eläinten ruokintaa ja kasvua. Karkearehut analysoidaan ja eläimiä punnitaan kasvatuksen aikana. Hanke kustantaa tutkimuksesta aiheutuvat lisäkustannukset tilalle. Tutkimus suoritetaan vuosina 2010 ja 2011, aloittaen syksyllä Ruokintatietojen ja kasvutulosten perusteella voidaan laskea myös tuotantokustannuksia eri ryhmille (K8) Ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin huomioiva kustannustehokas rakentaminen (MTT) (Osion kustannus ) 19

20 Ympäristö, eläinten hyvinvointi ja työturvallisuus. Naudanlihan- ja emolehmätuotantoon pyritään edelleen etsimään edullisia ja toimivia rakennusratkaisuja. Suomen olosuhteisiin soveltuvat hyvin kylmäpihatot. Yksikkökokojen kasvaessa rakentamisessa on yhä enemmän huomioitava ympäristövaikutukset, eläinten hyvinvointi ja työturvallisuus sekä eläinten että hoitajien osalta. Viime vuosina on naudanlihantuotantoon rakennettu paljon kylmäpihatoita, joiden toiminnallisuuden onnistumisesta ei ole tarkkaa tietoa. Mitoituksia on myös syytä tarkastella toteutuneiden rakennusten toimivuuden näkökulmasta. Erityisesti emolehmätuotannossa käytettyjen ruokintaja jaloitteluterhojen mallintaminen on ollut puutteellista. Kylmäpihatoiden yleisin lantajärjestelmä on kuivalanta, mutta yhä enemmän on kiinnostusta kerätä lanta myös lietteenä. Emolehmäpihatoiden yhteyteen on rakennettu myös lietesäiliöitä, jolloin tavoitteena on ollut levittää noin puolet syntyneestä lannasta lietteenä. Toimintatapa on uusi ja sen toimivuudesta ei ole tietoa. Myös lantaraappojen käyttö on mahdollista osan aikaa vuodesta. Eläinten hyvinvointiin ja tuotannon onnistumiseen vaikuttaa myös eläinten puhtaanapito ja puhtaus. Kuivituskustannus on myös yksi keskeinen tekijä kylmäpihatoissa. Kuivikkeiden saatavuus ja hintataso on huomioitava jo rakennussuunnittelussa. Toteutus: 1. Mitoitusten ja ohjeistusten tarkistusta kylmäpihatoissa sekä emolehmä- että loppukasvatustiloilla. kerätään tietoja suoraan tiloilta ja kohteena ovat poikimatilat, siitossonnien tilat ja käsittelyvälineet /-paikat. juomapaikkojen määrä ja toimivuus talvi olosuhteissa, vastaavatko eläinsuojeluasetuksen vaatimukset käytännön tarpeita kustannukset 2. Nykytilan kartoitus jaloittelutarhoista ja lantajärjestelmistä jaloittelutarhojen toimivuus, valumavesikaivot ja niiden koko, tarhojen puhdistettavuus pintamateriaalit ja niiden toimivuus kerätään kokemukset lietelantajärjestelmien toimivuudesta, rakennettava varastotilavuus suhteessa kuiva-/lietelanta kustannukset 3. Kuivitus ja kuivikkeiden määrät kylmäpihatoissa kuivitustyön sujuminen, laitteet eläinten puhtaus kustannukset 20

21 Tilakohtainen tieto kerätään tilakäyntien ja haastattelujen avulla. Kohteista kerätään kuvamateriaalia. Tuloksena saadaan tarkennettu ohjeistus rakentamiseen kylmäpihatoiden toiminnallisuuteen vaikuttavista seikoista. Nauta Innovaattorit- asiantuntijaryhmä Kehittämishankkeessa kokoontuu Nauta Innovaattorit - asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on innovoida ja kommentoida ajankohtaisia tuotantoasioita. Ryhmän jäsenet ovat vaihtuvia käsiteltävän aiheen mukaan. Ryhmän koko on 5-7 tuottajaa. Ryhmä toimii koko hankeajan. Tuottajat ovat naudanlihantuotannon huippuosaajia, jotka ovat kiinnostuneita uusista innovaatioista ja oman tilan kehittämisestä. Ryhmä toimii hankkeiden asiantuntijana, kriittisenä arvioijana sekä toimivat myös mentoriryhmänä ratkaisemassa ongelmia ja ottamassa kantaa oman käytännön kokemuksen kautta. Ryhmälle annetaan kommentoitavaksi hankkeessa syntyviä ja kehitettäviä asioita. Ryhmään voidaan kutsua tarvittaessa vierailevia asiantuntijoita ja tutkijoita. Luodaan myönteinen innovaatioympäristö, joka tuottaa uutta tietoa ja uusia sovelluksia. Ryhmä kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa hanketyöntekijöiden kutsusta ja kokoontumiselle luodaan työjärjestys etukäteen. Ryhmän jäsenille maksetaan kokouspalkkio aja matkakulut ohjausryhmän ohjeiden mukaisesti. 6. Hankkeen aikataulu Hankkeen toteutusaika on Eri hankeosioiden yksityiskohtainen toteutusaikataulu esitetään liitteessä Hankeorganisaatio Hankkeen hallinnointiin osallistuvat projektityöntekijät ja MTT Ruukin toimistotyöntekijät. InnoNauta hankekokonaisuudelle muodostetaan yksi yhteinen ohjausryhmä. Ohjausryhmä: varalla Ilola Maarit IN Tiedotus Jokinen Marko Joki-Tokola Erkki IN Tiedotus Huuskonen Arto Järvi Matti IN Tiedotus Pesola Tuomo 21

22 Manninen Inga Marttila Juha IN Tiedotus IN Tiedotus Ylönen Vivili IN Koulutus Savo Lindsberg Mintti Lehtiniemi Heikki IN Koulutus Lappi Lindsberg Timo Karjalainen Esa IN Koulutus Kainuu Anna-Riitta Leinonen IN Koulutus KP Finnilä Elina Merja Kortelainen IN Koulutus PK Kyösti Peltokoski IN Kehitys EP Vehkaoja Heikki Sanna Suomela IN Kehitys PP 8. Hankkeen budjetti Vuosittainen kustannusarvio Palkkauskulut Ostopalvelut ja palkkiot Vuokrat Kokouspalkkiot Kotimaan matkakulut Ulkomaan matkakulut Muut kustannukset Kokonaiskustannukset yhteensä Hankkeen tulot Kustannusarvio yhteensä Yhteensä

23 Hankkeen julkinen rahoitus muodostuu TE-keskuksilta haettavasta rahoituksesta sekä MTT:n rahoitusosuudesta (kohta muu valtion rahoitus). Hankkeen kustannukset eri TE-keskusten alueelle on mahdollista jakaa alla esitetyllä tavalla, joka perustuu kunkin TE-keskuksen alueen nautamäärään. Hankerahoitus ehdotetaan jaettavaksi TE-keskusten nautamäärien suhteessa seuraavasti: Naudat, Rahoitus/vuosi, MAAKUNTA kpl Naudat, % LAPPI POHJOIS-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA POHJOIS-SAVO KAINUU YHTEENSÄ Tiedottaminen ja raportointi Hankkeen tiedottamisesta vastaa hankkeen hallinnoija ja hankeorganisaatio. Tiedottamisessa noudatetaan Ohjelmakaudelle annettuja viestintä ohjeita niin sisäisen kuin ulkoisen viestinnän osalta. Käytännön toimien vastuullisena tekijänä ovat projektipäällikkö ja hankesihteeri. Hankkeen aloittamisesta tiedotetaan sidosryhmien kanavien kautta ja välitetään tietoa alueen naudanlihantuottajille tiedotteella. Lihatalot ovat keskeinen yhteistyökumppani tiedottamisessa. Projektipäällikkö laatii tiedotussuunnitelman. Hankkeella on omat sivut MTT:n hankerekisterissä, Hanskassa. InnoNauta hankkeet tiedottavat toiminnoistaan yhteistyössä kotisivuilla Hankkeesta raportoidaan rahoittajalle ohjeiden mukaisesti ja kaikki hankkeeseen liittyvät asiakirjat tallennetaan. Hankkeessa toteutettavista kehittämisosioista ja niiden tuloksista järjestetään tiedotustilaisuuksia eri puolilla hankealuetta. Tiedotustilaisuuksia tullaan järjestämään kaikissa hankkeeseen osallistuvissa maakunnissa. Lisäksi hankkeen tuloksista voidaan tiedottaa ja tuloksia voidaan viedä käytäntöön myös muiden organisaatioiden (esim. ProAgria) hallinnoimien koulutushankkeiden kautta. Projektityöntekijät voivat käydä esittelemässä tuloksia myös muiden hankkeiden järjestämissä seminaareissa ja tilaisuuksissa. Tuloksista kirjoitetaan MTT:n Kasvu-sarjassa ja pyritään saamaan mahdollisimman paljon ammattilehtiartikkeleita aiheista ja hankkeen toiminnasta. Tuloksista ja selvityksistä syntyy myös koulutusmateriaalia, joka on kaikkien luettavissa hankkeen kotisivuilla. 23